Oqaluuserisassani immikkoortoq 12-2 |
|
||
| Siullermeerneqarnera | Aappassaanneerneqarnera | Pingajussaaneerneqarnera | |
(Aappassaaneerinninneq)
Ataatsiniinnermi
aqutsisoq: Johan Lund Olsen, Inatsisartut siulittaasuat.
Ataatsimiinneq ammarpoq.
Ullumikkut marlunngorneq maajip 25-iani Inatsisartut oqaluuserisassagut sisamaapput.
Tassalu siullermik immikkoortoq 12-mi 1999-mut Inatsisartut ilassutitut aningaasaliissutinut inatsisissaannut siunnersuutip aappassaaneerneqarnera.
Kiisalu immikkoortoq 5, tassa pisortat ingerlatsinerat pillugu paasitinneqarsinnaatitaaneq pillugu Inatsisartut inatsisaata allanngortinneqarnerani Inatsisartut inatsisissaattut siunnersuutip aamma aappassaaneerneqarnera.
Kiisalu immikkoortoq arfernat, tassa Kalaallit Nunaani iluarsagassanik pisariaqartitsineq pillugu ataqatigiissaainermut ataatsimiitsitaliap nalunaarusiaa.
Kiisalu kingullertut immikkoortoq 53, tassalu atomip nukinga atorlugu qaartartulianik misileraalluni qaartitsisarnerit tamanik peqataaffigineqartumik inerteqqutigineqarnera pillugu Naalagaaffiit Peqatigiit ulloq 24.septemper 1996-imi isumaqatigiissutaat malillugu iliuusissat pillugit inatsisissamut Namminersornerullutik Oqartussat oqaaseqaatissaat.
Maannakkullu tassa oqaatigineqareersutuut siullermik immikkoortoq 12, tassanilu aningaasaqarnermut Ataatsmiitsitaliap Siulittaasua isumaliutissiissummik saqqummiissaaq.
Jĝrgen Wĉver Johansen, Siumut:
Qujanaq, Inatsisartut 1999-imi ilassutitut aningaasaliissutissanut inatsisissaattut siullertut siunnersuutip Inatsisartuni aappassaaneerlunga oqaluuserineqarnerani Inatsisartut Aningaasaqarnermut Ataatsimiitsitaliaani isumaliutissiissut matumuuna saqqummiutissavara.
Inatsisartut Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliaata siunnersuummik suliarinninnermini makku ilaasortarai: Siulittaasoq Inatsisartunut ilaasortaq Jĝrgen Wĉver Johansen Siumut, Siulittaasup tullia Inatsisartunut ilaasortaq Asii Chemnitz Naarup, Inuit Ataqatigiit, Inatsisartunut ilaasortaq Anders Nielson, Atassut, Inatsisartunut ilaasortaq Per Berthelsen, Siumut, Inatsisartunut ilaasortaq Per Rosing-Petersen kisimiilluni qinigassanngortissimasoq.
Isumaliutissiissutip saqqummiussassama imarai siullermik aallaqqaasiut, aappaatut aningaasaqarnermut ataatsimiititaliap naliginnaasumik oqaaseqaatai, pingajuattut Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap oqaaseqaatai allat, sisamaattut Naalakkersuisut Inatsisartut 1999-imi ilassutitut aningaasaliissutissanut inatsisissaattut siullertut siunnersuummut allannguutissat siunnersuutaat, tallimaattut Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap kaammattuutai, naggataatigullu arfernattut Naalakkersuisut Inatsisartut 1999-imi ilassutitut aningaasaliissutissanut inatsisissaattut siullertut sinnersuummut allannguutissat siunnersuutaannut missingersuutinut ilanngussat. Ingerlaqqinnginninni Siulittaasumut qinnuteqaatigissavara naalisarlugu saqqummiussinnaannginnerlugu isumaliutissiissut allaganngorlugu agguaanneqareermat. Qujanaq.
Inatsisartut 1999-imi ilassutitut aningaasaliissutissanut inatsisissatut siullertut siuunersuut Inatsisartut pingasunngornermi ulloq 12.maj 1999 ataatsimiinerani Naalakkersuisunit saqqummiunneqarpoq.
Aningaasaqarnermut Ataatsimiitsitaliap inatsisissatut siunnersuut peqqissaartumik misissorlugulu suliarisimavaa. Naalakkersuisut ulloq 18.maj 1999 allannguutissatut siunnersuutinik 29-nik tunniussipput. Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap Naalakkersuisut Inatsisartut 1999-imi ilassutitut aningaasaliissutissaannut inatsisissatut siunnersuutaat saqqummiunneqarneranilu missingersuutinut ilanngussartai ataatsimut isigalugit akuersaarpai.
Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap allannguutissatut siunnersuutinut Inatsisartut siunnersuutip siullermeerneqarnerata aappassaaneerneqarneratalu akornanni saqqummiunneqartunut inassuteqaatai naliginnaasumik oqaaseqaatinut Aningaasaqarnermullu Ataatsimiitsitaliap oqaaseqaataanut allanut tulliullugit saqqummiunneqarput.
Aningaasaqarnermut Ataatsimiitsitaliaq Inatsisartut 1999-imi ilassutitut aningaasaliissutissanut inatsisissanut siullertut siunnersuutip aappassaaneerlugu oqaluusereneqarneranut atatillugu imaattunik oqaaseqaateqassaaq:
Aningaasaqarnermut Ataatsimiitsitaliap Inatsisartuni aningaasaqarnermut tunngasunik oqaaseqartartuutitat assigalugit Namminersornerullutik Oqartussanik aningaasaliissuteriaatsip, kiisalu aningaasaqarnermik aqutsinerup ataatsimut isigalugit sukaterivigineqarnissaannik kissaateqarneq tamaakkiisumik taperserpaa.
Taamaalillunilu Aningaasaqarnermut Ataatsimiitsitaliap nuannaarutigalugu paasivaa naalakkersisut aningaasaliissuteqartarnerit nutarterivigineqarnissaanik suliniuteqartut, Aningaasaqarnermut Ataatsimiitsitaliaq taamatut nutarterinermi pimoorullugu suleqataarusuppoq.
Aningaasaqarnermut Ataatsimiitsitaliaq matumuuna Inatsisartunut naatsumik nassuissavaa taamatut nutarterinermut atatillugu kissaatini suunersut ukuuppullu.
Immikkoortoq A.
Inatsisartut Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliaat ukioq kaajallallugu aningaasaliissuteqarsinnaanissaminut pisinnaatitaasariaqarpoq.
Imikkoortoq B.
Aningaassaliiffigineqarnissamik qinnuteqaatit ilusilersugaanissaannut imaqarnissaannullu piumasaqaateqartoqartassaaq, taamaaliornikkut aalajangernissamut tunngavissat tamakkiisut pissarsirineqartarsinnaanngorlugit.
Immikoortoq C.
Inatsisartut ilassutitut aningaasaliissutissaattut inatsisit ukiumut ataasiinnanngortillugit ikilisariaqarput.
Immikkoortoq D.
Inatsisartut ilassutitut aningaasaliissutissatut inatsisip imai Aningaasaqarnermut Ataatsimiitsitaliap aalajangigaanik killilertariaqarput.
Immikkoortoq E.
Aningaasaqarnikkut missingersuutinut inatsimmik immikkut suliaqartoqassaaq.
Imiikkoortoq F.
Aningaasanut inatsimmi aningaasaliissutit immikkoortunut makkununnga agguataarneqassapput, siulleq, aningaasartuutit inatsisitigut pisussaaffigisat.Aappaattut, ingerlatsinermut aningaasartuutit, pingajuattut, sanaartornermut aningaasartuutit, sisamaattullu tapiissutit aningaasartuutillu allat.
Immikkoortoq G.
Ingerlatsiviit Institutionit ataasiakkaat akisuunik pisinissaminnut il.il. atugassaminnik namminneerlutik killilimmik ileqqaartarnissaminnut periarfissinneqassapput.
Immikkoortoq H.
Aningaasamik inatsimmut ilanngutitinniakkat ilusilersugaanissaannut aammalu imaqarnissaanut piumasaqaateqartoqartassaaq, taamaaliornikkut aalajangernissamut tunngavissat tamakkiisut pissarsiarineqartarsinnaanngorlugit.
Immikkoortoq I.
Sanaartornermut tunngasut sanaartornermut aningaasateqarfinngortillugit avissaartinneqassapput.
Immikkoortoq J.
Aningaasanut inatsisit imaat qarasaasianut toqqortorneqassapput, taamaaliornikkullu Inatsisartut aningaasaliissutinut inatsisaat pisariitsumik misissuataarneqarsinnaanngortinneqarlutik, paasiuminarsarneqarlutillu malugeqquneqarporlu toqqortukkat taakku kikkunnit tamanit atorneqarsinnaanngorlugit ammatinneqarnissaat pineqarmat.
Aningaasaleriaatsip nutarterneqarnissaanut atatillugu Aningaasaqarnermut Ataatsimiitsitaliap kissaatai taamaalillugit nassuiaateqarfigigeerlugit ataatsimiitsitaliap matumani tulliullugit Inatsisartut 1999-imi ilassutitut aningaasalissutissanut inatsisissatut siullertut siunnersuutip imai erseqqinnerusumik maannakkut sammissavai.
Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap Inatsisartut 1999-imi ilassutitut aningaasaliissutissanut inatsisissatut siullertut siunnersuut saqqummiunneqartoq iluarisimaarpaa. Takuneqarsinnaavoq siunnersuut nutaamik nalilersuinissamik sukaterinissamillu kissaatigineqartut tungaanut alloriarnerusoq, soorunalumi inatsisit ataatsimiisitaliap naatsorsuutiginngilaa allannguutissatut kissaatigineqartut tamakku imaaliallaannaq piviusunngortinneqassasut.
Inatsisartut Siulittaasoqarfiat Inatsisartut ataatsimiinerannut maanna ingerlanneqartumut siunnersuutinik assigiinngitsunik nassiussaqarsimavoq. Malugeqquneqarpoq Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap ingerlataqarfik taanna samminngimmagu, tassami taanna Inatsisartunut namminernut tunngassuteqarpoq.
Naalakkersuisut Inatsisartut ilassutitut aningaasaliissutissaannut inatsisissatut siunnersuutip uuma saqqummiunneqarnerani aningaasaliiffigeqqitassatut pisariaqartitat 127 mio. kr.-it sinnilaarlugit nalillit saqqummiuppaat. Ataatsimiititaliap tamanna tusaatissatut tigullugu tassunga atatillugu innersuussutigissavaa aningaasaleeriaatsit nutarterneqarnissaanut atatillugu kissaatimini immikkoortoq I-itut oqaatigisani, tassalu sanaartornermut tunngasut sanaartornermut aningaasaqarfinngortillugit avissaartinneqarnissaanik kissaatinik.
Naalakkersuisut Inatsisartut ilassutitut aningaasaliissutissaannut inatsisissatut siunnersuummut uunga atatillugu, Naalakkersuisut nutaat pilersinneqarnerisa kingunerisaani Naalakkersuisoqarfinni suliat allanngortiterivigineqarneranut atatillugu immikkoortumi saqqummiussaqarput. Ataatsimiitsitaliap tamanna tusaatissatut tiguaa.
Greenland Turisme A/S aamma Greenland Gruus A/S aallaavigalugit ingerlatseqatigiiffiit Namminersornerullutik Oqartussanit pigineqartut aningaasanik atorniarnermikkut pisussaafeqalersimagaangata Namminersornerullutik Oqartussat naggaterpiaatigut qularnaveeqqusiisutut inissisimasariaqartuartassasut maanna erseqqissumik paasinarsimmat Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliaq tamanna isumalukulunnartoqarnernerarlugu oqaaseqarnissaminut tunngavissaqarsoraaq.
Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap tassunga atatillugu naliliinermini isumaqarsimavoq ataatsimiititalimit Naalakkersuisut saaffigalugit qinnuigineqartariaqartut ingerlatseqatigiiffiit taakku pisussaaffii assersuutigalugu aningaasanut inatsimmi immikkut ilanngussatut ilaatinneqartalersinnaanersut isumaliutigeqqullugu.
Aammattaaq Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap Inatsisartut inissititerlutik ataatsimiinnerata kingorna ataatsimiititaliap suleriaasia itinerusumik nalilersuiffigisimavaa, ataatsimiititaliarlu isumaqarpoq assersuutigalugu ataatsimiititaliap sulianut aningaasaliissuteqarnernut attuumassuteqartumik tunngatillugu kikkulluunniit ataatsimiititaliami paasissutissanik pissarsisinneqartarsinnaanerinik aalajangernera Nunatsinni innuttaasut akornanni Naalakkersuinikkullu oqallinnermut iluaqutaasimasoq ataatsimiititaliaq isumaqarpoq.
Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap oqaaseqaataanut allanut tunngatillugu siullermik Naalakkersuisut Siulittaasuat suliaasaqarfiit 10-miit 19-mut kontu pingaarneq 87.72.10, Sulisunut inissiat, Naalakkersuisut 1,65 mio. kr.-inik missingersuusiani aningaasartuutissat isertitassallu nikinnerinik kinguneqartussaanngitsut kontu pingaarneq 87.72.13-imit, Immikkut iluarsaanermit kontumut pingaanermut uunga nuunneqarnissaat qinnuteqaatigaat.
Aningaasaliissuteqarnissamik qinnuteqaat una Inatsisartut ukiarmi ataatsimiinnerata maannalu ataatsimiinnerata akornanni Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliamut saqqumminneqarpoq Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap Naalakkersuisut Siulittaasuat hr.Jonathan Motzfeldt ulloq 19. maj 1999 isumasioqatigiilluni ataatsimiinnissamut aggersarpaa.
Isumasioqatigiinnermi Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap aamma Naalakkersuisut Siulittaasuata Naalakkersuinikkut isumaqatigiissutigaat immikkoortup taassuma oqaluuserineqarnissai Inatsisartut 1999-imi ilassutitut aningaasaliissutissanut inatsisissatut siullertut siunnersuutip Inatsisartuni pingajussaaneerlugu oqaluuserineqarnerani inaarutaasumik aaliangiiffigititassanngorlugu kinguartinneqassasoq.
Taamaalillutik Naalakkersuisut Siulittaasuata aamma Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap isumaqatigiissutigaat qinnuteqaammi immikkoortut ilaasa erseqqinnerusumik nalilersuiffigineqarnissaat pisariaqartoq.
Isumaginninnermut Suliffeqarnermullu Naalakkersuisoq suliassaqarfiit 30-miit 39-mut Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap Naalakkersuisoqarfiup Inatsisartut 1999-imi ilassutitut aningaasaliissutissaannut inatsisissatut siullertut siunnersuummut atatillugu siunnersuutaanut tunngatillugu Naalakkersuisunut ilaasortaq hr. Mikael Petersen ulloq 19.maj 1999 isumasioqatigiilluni ataatsimiinnissamut aggersarpaa. Isumasioqatigiinneq ataatsimiititaliap Naalakkersuisoqarfiup siunnersuutaa pillugu paasisaqarneranik kinguneqarpoq. Tassungali atatillugu immikkoortut marlussuit ataatsimiitsitaliamit uparuarumaneqarput:
Kontu pingaarneq 30.01.10, Kommunit aggornerisa avataaniittunut isumaginninnermi tunniuttakkat.
Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliaq Inatsisartut ataatsimiinnerisa akornanni Kalaallit Nunaanni Inatsisartut sinnerlugit aningaasaliinissamik akuersissuteqartarnissaminut piginnaatitaaffeqarpoq. Taamaalilluni ataatsmiititaliap aningaasaliisoqarnissaanik qinnuteqaat sillimaffigeerneqarsinnaasiman-ngikkaangat nukinginnarluinnaraangalluunniit qinnuteqaammut akuersissuteqarsinnaavoq nalunaaquttap akunnerisa arlaqanngitsut ingerlanerinnaanni.
Ataatsimiititaliaq taamatut piginnaatitaaffeqarnini tunngavigalugu isumaqarluinnarpoq Naalakkersuisoqarfiup ilassutinik aningaasaliisoqarnissaanik kinguartinneqarsinnaanngitsunik pisariaqartitsisoqarnera paasereeraluarlugu aningaasat taakku ingerlaannarluni Aningaasaqarnermut Ataatsimiitiamut qinnuteqaatigisimanngimmagit uggornarlunilu isornartoqartoq.
Ataatsimiititaliap pineqartumut tunngatillugu suli isornartoqarnerutippaa Naalakkersuisoqarfik kingusinnerusukkut aningaasaliiffigineqarnissani naatsorsuutigeerlugu aningaasanik akuersissuteqarnikkut qulakkeerneqareersimanngitsunik atuisimammat.
Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap ilanngullugu Naalakkersuisunut isumaliuutigeqqussavaa kontumi pingaarnermi 20.11.50-imi, Ingerlatsinermut sillimmatinut tunngasumi aningaasaliissutit aningaasartuutinut taamaattunut atugassanik sillimateqarnissaq siunertaralugu amerlineqarsinnaannginnersut imaluunniit aningaasartuutinut taamaattunut atugassanik immikkoortitsisoqarsinnaannginnersoq.
Inuussutissarsiornermut naalakkersisoq suliaasaqarfiit 50-imiit 59-imut , kontu pingaarneq 52.12.01, Takornariartitsineq, Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap inassutigaa allannguutissatut siunnersuutit taassuma inaarutaasumik aaliangiiffigineqarnera Inatsisartut 1999-imi ilassutitut aningaasaliissutissaannut inatsisissatut siunnersuutip siulliup pingajussaaneerlugu oqaluuserineqarnerani pissasoq. Naatsorsuutigineqarpoq Naalakkersuisut tamanna sioqqullugu 19 mio. kr.-inik pineqartut pillugit nassuiaatinik immikkoortitaagaanerusunik nassiussissasut.
Nassuiaatit immikkoortitaagaanerusut immikkoortunut pingaarnernut sisamanut ukununnga agguataarsimanissaat takorloorneqarsinnaavoq.
Siullermik, siunissami ingerlatassat ingerlatsineq.
Aappaattut, sullissinissamut isumaqatigiissutit.
Pingajuattut, nutarterilluni aaqqissuussineq.
Sisamaattut, atorunnaartussanngortitsineq.
Taamatut immikkoortitaakkamik nassuiaateqartoqarpat aningaasaliissutigineqartut imaat paasiuminarnerulissapput. Aammattaaq Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap naatsorsuutigaa Naalakkersuisut Greenland Tourism A/S-imut kontumit pingaarnermi tassani aningaasanik atuineq pillugu nassuiaammi qaammatit tamaasa nassiussisassasut, naatsorsuutigineqarpoq nassuiaatit taakku Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliamit taamatullu aamma Landskarsip naatsorsuutaasa kukkunersiorneqartarnerinut ataatsimiititaliamut nassiunneqartassasut.
Peqqinnissamut, Avatangiisinut Ilageeqarnermullu Naalakkersuisoq, suliassaqarfiit 60-69.
Kontu pingaarneq 60.10.13, Kalaallit Illuat.
Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap Savalimmiunut Danmarkimullu angalanerminut atatillugu Kalaallit Illuat takusarpaa. Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliaq ajuusaarutigalugu oqartariaqarpoq Namminersornerullutik Oqartussat innuttaaqativut Danmarkimi nakorsartinnerinut atatillugu Kalaallit Illuanni najugaqartikkaangamigit toqqissisimanarluinnartumik najugaqartinnissaannik neqeroorfigisinnaasanngikkaat.
Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliaq isumaqarluinnarpoq Kalaallit Illuanni ingerlatat taama annertutigiinnassappata illutaa mikivallaartoq. Aammattaaq Kalaallit Illuannut aningaasaliissutit tassanilu ingerlatat ullumikkumut amerliartuinnartut imminut naapertuuttuunngitsutut isumaqarfigai. Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliaasimasup Peqqinnissamut Naalakkersuisuusimasumut pissutsit tamakku uparuarsimagaluarpai, tamannali Kalaallit Illuanni pissutsit pitsanngoriarnerannik kinguneqarsiman-ngilaq.
Taamaammat ataatsimiititaliap isumaa naapertorlugu siunnersuutigineqartutut aningaasaliissuteqarnikkut tunngaviusumik ajornartorsiutit taakku aaqqiivigineqarnavianngillat, tamannalu tunngavigalugu ataatsimiititaliap Peqqinnissamut, Avatangiisinut Ilageeqarnermullu Naalakkersuisoq qinnuigissavaa Kalaallit Illuata ingerlateqqinneqarnissaanut pilersaarutinik piaarnerpaamik saqqummiussaqaqqullugu, tassungalu ilanngullugu tamakkiisumik aaqqiisoqarnissaanut pilersaarummik illumut allamut nuunnissamik kiisalu Kalaallit Illuannut aningaasaliissutit ingerlatallu imminnut naapertuuttunngornissaannik kinguneqartussamik saqqummiussaqaqquneqarpoq.
Naalakkersuisut Inatsisartut 1999-imi ilassutitut aningaasaliissutissaannut inatsisissatut siullertut siunnersuummut allannguutissatut siunnersuutaat.
Naalakkersuisut ulloq 18. maj 1999 Inatsisartut 1999-imi ilassutitut aningaasaliissutissaannut inatsisissatut siullertut siunnersuummut allannguutissatut siunnersuutinik 29-nik tunniussipput.
Allannguutisatut
siunnersuut nr. 1:
Kontu pingaarneq
10.01.97, Missingersuutinut iluarsiissutit. Aningaasaqarnermut
Ataatsimiititaliap inassutigaa allannguutissatut siunnersuut
akuersissutigineqassasoq.
Allannguutissatut
siunnersuut nr. 2:
Kontu pingaarneq
10.06.10, Naalakkersuinikkut suliniaqatigiiffinnut tapiissutit.
Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap ulloq 15.januar 1999 siunnersuut
akuersissutigaa.
Allannguutissatut
siunnersuut nr. 3:
Kontu pingaarneq
10.13.13, Aktianik pisineq. Aningaasaqarnermut Ataatsimiititalip inassutigaa
Inatsisartut 1999-imi aningaasaliissutissanut Inatsisissaattut siullertut
siunnesuutip Inatsisartuni pingajussaaneerlugu oqaluuserineqarnissaa
kinguartinneqassasoq.
Allannguutissatut
siunnersuut nr. 4:
Kontu pingaarneq
20.11.51, Missingersuusiornermut teknikikkut sillimmatit.A
ningaasaqarnermut
Ataatsimiititaliap inassutigaa siunnersuut Inatsisartut 1999-imi aningaasaliissutissanut
inatsisissaattut siullertut siunnersuutip Inatsisartuni pingajussaaneerlugu
oqaluuserineqarnissaanut kinguartinneqassasoq.
Allannguutissatut
siunnersuut nr. 5:
Kontu pingaarneq
30.13.02, Immikkut paaqqinnittarfiit ataatsimut aningaasartuutaat.
Aningaasaqarnermut
Ataatsimiititaliap inassutigaa siunnersuut akuersissutigineqassasoq.
Allannguutissatut
siunnersuut nr. 6:
Kontu pingaarneq
30.13.02, Immikkut paaqqinnittarfiit ataatsimut aningaasartuutaat.
Aningaasaqarnermut
Ataatsimiititaliap inassutigaa siunnersuut akuersissutigineqassasoq.
Allannguutissatut
siunnersuut nr. 7:
Kontu pingaarneq
30.14.12, Suliniaqatigiiffinnut tapiissutit.
Aningaasaqarnermut
Ataatsimiititaliap inassutigaa siunnersuut akuersissutigineqassasoq.
Allannguutissatut
siunnersuut nr. 8:
Kontu pingaarneq
30.14.14, Pinaveersaartitsiniarluni paasisitsiniaaneq.
Aningaasaqarnermut
Ataatsimiititaliap inassutigaa siunnersuut akuersissutigineqassasoq.
Allannguutissatut
siunnersuut nr. 9:
Kontu pingaarneq 40.01.01,
Kultureqarnermut, Ilinniartitaanermut Ilisimatusarnermullu Pisortaqarfik.
Aningaasaqarnermut
Ataatsimiititaliap inassutigaa siunnersuut akuersissutigineqassasoq.
Allannguutissatut
siunnersuut nr. 10:
Kontu pingaarneq
40.14.18, KNR - Kalaallit Nunaata Radioanut tunngasoq.
Aningaasaqarnermut
Ataatsimiititaliap ulloq15. januar 1999 siunnersuut akuersissutigaa.
Allannguutissatut
siunnersuut nr. 11:
Kontu pingaarneq
50.06.10, Tunisinermi akinut tapiissutit, aalisarneq
Aningaasaqarnermut
Ataatsimiititaliap inassutigaa siunnersuut akuersissutigineqassasoq.
Allannguutissatut
siunnersuut nr. 12:
Kontu pingaarneq
50.90.11, Great Greenland A/S.
Aningaasaqarnermut
Ataatsimiititaliap inassutigaa siunnersuut akuersissutigineqassasoq.
Allannguutissatut
siunnersuut nr. 13:
Kontu pingaarneq
52.12.01, Takornariartitsineq.
Aningaasaqarnermut
Ataatsimiititaliap ulloq 5. maj 1999 siunnersuut akuersissutigaa.
Allannguutissatut
siunnersuut nr. 14:
Kontu pingaarneq
52.12.01, Takornariartitsineq.
Aningaasaqarnermut
Ataatsimiititaliap inassutigaa siunnersuut Inatsisartut 1999-imi
aningaasaliissutissaannut inatsisissaattut siullertut siunnersuutip
Inatsisartuni pingajussaaneerlugu oqaluuserineqarnissaanut kinguartinneqassasoq.
Allannguutissatut siunnersuut
nr. 15:
Kontu pingaarneq
60.01.01, Peqqinnissamut Ilageeqarnermullu Pisortaqarfik.
Aningaasaqarnermut
Ataatsimiititaliap inassutigaa siunnersuut akuersissutigineqassasoq.
Allannguutissatut
siunnersuut nr. 16:
Kontu pingaarneq
83.30.10, Meeqqanik inuusuttunillu paaqqinnittarfiit.
Aningaasaqarnermut
Ataatsimiititaliap inassutigaa siunnersuut akuersissutigineqassasoq.
Allannguutissatut
siunnersuut nr. 17:
Kontu pingaarneq
84.40.10, Kommunini atuarfiit.
Aningaasaqarnermut
Ataatsimiititaliap inassutigaa siunnersuut akuersissutigineqassasoq.
Allannguutissatut
siunnersuut nr. 18:
Kontu pingaarneq
87.11.98, Qitiusumik iluarsaassinerit.
Aningaasaqarnermut
Ataatsimiititaliap inassutigaa siunnersuut akuersissutigineqassasoq.
Allannguutissatut
siunnersuut nr. 19:
Kontu pingaarneq
87.71.32, Nukissiorfiit, nutarterinerit.
Aningaasaqarnermut
Ataatsimiititaliap inassutigaa siunnersuut akuersissutigineqassasoq.
Allannguutissatut
siunnersuut nr. 20:
Kontu pingaarneq
87.72.13, Immikkut iluarsaaneq.
Aningaasaqarnermut
Ataatsimiititaliap inassutigaa siunnersuut akuersissutigineqassasoq.
Allannguutissatut
siunnersuut nr. 21:
Kontu pingaarneq
87.72.13, Immikkut iluarsaaneq.
Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap
inassutigaa siunnersuut akuersissutigineqassasoq.
Allannguutissatut
siunnersuut nr. 22:
Kontu pingaarneq
87.72.15, Piginneqatigiilluni inissialiat.
Aningaasaqarnermut
Ataatsimiititaliap inassutigaa siunnersuut akuersissutigineqassasoq.
Allannguutissatut
siunnersuut nr. 23:
Kontu pingaarneq
87.73.20, Suluusalinnut mittarfiliortiterneq.
Aningaasaqarnermut
Ataatsimiititaliap inassutigaa siunnersuut akuersissutigineqassasoq.
Allannguutissatut
siunnersuut nr. 24:
Kontu pingaarneq
87.73.20, Suluusalinnut mittarfiliortiterneq.
Aningaasaqarnermut
Ataatsimiititaliap inassutigaa siunnersuut akuersissutigineqassasoq.
Taava Naalakkersuisut
oqaaserataliussanut allannguutissanut siunnersuuusaattunnut tunngatillugu.
Allannguutissatut
siunnersuut nr. 25:
Kontumut pingaarnermut
20.11.51-imut, Missingersuusiornermut teknikikkut sillimmatinut tunngassuteqartoq.
Aningaasaqarnermut
Ataatsimiititaliap inassutigaa siunnersuut akuersissutigineqassasoq.
Allannguutissatut
siunnersuut nr. 26:
Kontumut pingaarnermut
50.06.18-imut, Ingerlatsinissamik isumaqatigiissutinut, tunisassiorfiinnut
tunngassuteqartoq.
Aningaasaqarnermut
Ataatsimiititaliap siunnersuut akuersissutigineqassasoq inassutigaa.
Allannguutissatut
siunnersuut nr. 27:
Kontumut pingaarnermut
50.06.18-imut, Ingerlatsinissamik isumaqatigiissutinut, tunisassiorfiinnut
tunngassuteqartoq.
Aningaasaqarnermut
Ataatsimiititaliap inassutigaa siunnersuut akuersissutigineqassasoq.
Allannguutissatut
siunnersuut nr. 28:
Kontumut pingaarnermut
52.12.01-mut Takornariartisinermut tunngassoq.
Aningaasaqarnermut
Atatsimiititaliap kaammattuutini nr. 3, taakkulu kingusinnerulaartukkut
tikissavakka aammalu ataatsimiititaliap Naalakkersuisut allannguutissatut
siunnesuutaannut nr. 3-mut nr. 14-imullu oqaaseqaatai innersuussutigalugit
inassutigaa siunnersuut Inatsisartut 1999-imi aningaasaliissutissaannut
Inatsisissatut siullertut siunnersuutip Inatsisartuni pingajussaaneerlugu
oqaluuserineqarnissaannut kinguartinneqassasoq.
Allannguutissatut
siunnersuut nr. 29;
Kontu pingaanermut
52.12.01-mut Takornariaqartisinermut tunngassuteqartoq.
Aningaasaqarnermut
Atatsimiititaliap kaammattuutini nr. 3 aammalu ataatsimiititaliap
Naalakkersuisut allannguutissatut siunnesuutaannut nr. 3-mut nr. 14-mullu oqaaseqaatai
innersuussutigalugit inassutigaa siunnersuut Inatsisartut 1999-imi
aningaasaliissutissaannut Inatsisissatut siullertut siunnesuurtip Inatsisartuni
pingajussaaneerlugu oqaluuserineqarnissaannut kinguartinneqassasoq.
Aningaasaqarnermut
Ataatsimiititaliap kaammattuutai.
Aningaasaqarnermut
Ataatsimiititaliap kaammattuutaa nr. 1:
Ingerlatseqatigiiffiit
Namminersornerullutik Oqartussanit pigineqartut aningaasanik atorniarnermikkut
pisussaaffeqalersimagaangata Namminersornerullutik Oqartussat naggaterpiaatigut
qularnaveeqqusiisutut inissisimasariaqartuartarnissaat tunngavigineqarpoq.
Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliaq tassunga atatillugu naliliinermini
isumaqarsimavoq ataatsimiititaliamit Naalakkersuisut saaffigalugit
kaammattorneqartariaqartut ingerlatseqatigiiffiit taakku pisussaaffiisa
assersuutigalugu aningaasanut inatsimmi immikkut ilanngussatut
ilaatinneqartalernissaat isumaliutigeqqullugu.
Aningaasaqarnermut
Ataatsimiititaliap kaammattuutaa nr. 2:
Aningaasaqarnermut
Ataatsimiititaliaq Greenland Tourism A/S-ip aamma Greenland Cruise A/S-ip
arlaannaannulluunniit attuumassuteqanngitsumik misissuisoqarluni
misissuiffiginissaannut tunngatillugu isumaqarpoq misissuisussanngortitaq
qinnuigineqartariaqartoq suliassaminut ilanngullugu mississoqqissaaqqullugu
ingerlatseqatigiiffinni taakkunani marlunni pisortat siulersuisullu
Namminersornerullutik Oqartussanut taarsiisussanngortitaassutigisinnaasaminnik
aalajangersaasarsimanersut.
Aningaasaqarnermut
Ataatsimiititaliap kaammattuutaa nr. 3:
Kontumi pingaarnermi
20.11.51-imi, Missingersuusiornermi teknikikkut sillimmatit, aningaasaliissutit
ikilineqarnissaannut tunngatillugu Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap
Naalakkersuisut qinnuigai Inatsisartut 1999-imi ilassutitut aningaasaliissutissaannut
inatsisissatut siullertut siunnersuutip Inatsisartuni pingajussaaneerlugu
oqaluuserineqannginnerani Greenland Tourism A/S-ip suliaasa ingerlaqqinnissaat
pillugu nassuiaateqaqqullugit, tassungalu ilanngullugu ingerlatseqatigiiffiup
siunissami qanoq iluseqarluni siunertaqarluni ingerlanneqarnissaa pillugu
ilisimatitseqqullugit kiisalu aningaasaliissutissatut kissaatigineqartumut
tunngatillugu suliniutissanut pilersaarusiamik suliaqaqqullugit.
Aningaasaqarnermut
Ataatsimiititaliap kaammattuutaa nr. 4:
Ingerlatseqatigiiffiit
Namminersornerullutik Oqartussanit pigineqartut aningaasanik atorniarnermikkut
pisussaaffeqalersimagaangata Namminersornerullutik Oqartussat naggaterpiaatigut
qularnaveeqqusiisutut inissisimasariaqartuartarnissaat tunngavigalugu -
Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap kaammattuutigaa Naalakkersuisut
siunissami ingerlatseqatigiiffiit taakku aningaasatigut ingerlaneri pillugit
aalajangersimasumik nassuiaateqartalissasut, taakkununngalu ilanngullugu
Naalakkersuisut pineqartut iluanaaruteqarnissaannik naatsorsuutigisatik
nassuiaatigisassagaat. Takorloorneqarsinnaavoq Inatsisartut ukiakkut
ataatsimiinnerannut atatillugu aalajangersimasumik
nassuiaateqartoqartalissasoq.
Naalakkersuisut
Inatsisartut 1999-imi ilassutitut aningaasaliissutissaannut inatsisissatut
siullertut siunnersuummut allannguutissatut siunnersuutaannut
missingersuutinut ilanngussat:
Naalakkersuisut
Inatsisartut 1999-imi aningaasaliissutissaannut inatsisissatut siullertut siunnersuummut
atatillugu allannguutissatut siunnersuutaat - ilanngussatut ilanngunneqarput.
Taama oqaaseqarluni
Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap isumaqatigiissup inassutigissavaa
inatsissatut siunnersuut isumaliutissiissummi oqaatigineqartut tunngavigalugit
ilusiligaalluni pingajussaaneerlugu oqaluuserineqarnissaminut
ingerlatinneqassasoq.
Anigaasaqarnermut
Ataatsimiititaliami ilaasortaapput:
Siulittaasoq Jĝrgen Wĉver Johansen, Siumut
Siulittaasup tullia Asii Chemnitz Narup, Inuit Ataqatigiit
Inatsisartunut
ilaasortaq Anders Nilsson, Atassut
Inatsisartunut
ilaasortaq Per Berthelsen, Siumut
Inatsisartunut
Ilaasortaq, Per Rosing-Petersen, kisimiilluni qinigassanngotisimasoq.
Josef Motzfeldt, Aningaasaqarnermut Niuernermullu Naalakkersuisoq:
1999-imut Inatsisartut
ilassutitut aningaasaliissutinut inatsisissaannut siullermut siunnersuutip
aappassaaneerneqarneranut Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap
isumaliutissiissutaa Naalakkersuisut tiguaat. Saqqummiussinermi aningaasaliissutissatut
siunnersuutinut aamma aappassaaneerinninnermut allannguutissatut
siunnersuutinut saqqummiunneqartunut, ataatsimut isigalugit Aningaasaqarnermut
Ataatsimiititaliap isumaqataanera, Naalakkersuisut soorunami iluarisimaarpaat.
Aningaasaqarnermut
Ataatsimiititaliap isumaliutissiissutaa nalinginnaasumik oqaaseqaatinut,
siunnersuutinut ataasiakkaanut oqaaseqaatinut kiisalu kaammattuutinut
immikkoortiterneqarsimavoq. Isumaliutissiissummut matumani akissuteqarninni
taakku tulleriinnerat sapinngisamik malinniarpara.
Aallaqqaasiutigalugu
oqaatigissavara aningaasaliissuteqariaatsimik missingersuusiortarnermillu
nutarterinissamik Naalakkersuisut isumaliuteqarnerannut Aningaasaqarnermut
Ataatsimiititaliap ilaliinera annertuumik nuannaarutigigakku. Taamatut
missingersuusiortarnermik nutarterinissamut Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap
kissaatai, Namminersornerullutik Oqartussani aningaasanik aqutsinermik
misissueqqissaarnermi, Naalakkersuisut suliaritissimasaanni, Aningaasaqarnermut
Ataatsimiititaliami ilisimatitsissutitut tunniussimasatsinni
kaammattuutigineqartunut naapertuulluinnarput.
Taamatut nutarterinissaq
pillugu Aningaasaqarnermik ataatsimiititaliamik suleqateqarnissartik
Naalakkersuisut qilanaaraat. Taamatut nutarterineq ilaatigut ataatsimut
isigalugu aningaasaliissuteqartarnermut tunngasuni aalajangersimanerusunik
najoqqutassaqalernernik malittarisassaqalernernillu kinguneqarniartussaavoq.
Tamatuma saniatigut ilaatigut sanaartornermut tunngasuni pisariillisaanissaq
kiisalu ilassutitut aningaasaliissuteqartarnermik annertuumik
annikillisitsinissaq suliniutigineqarniarput, taamaalilluni nalinginnaasumik
najoqqutassanik sanioqqutsinerit sapinngisamik annikinnerpaatinniarlugit.
Aningaasaqarnermut
Ataatsimiititaliap, aningaasanut inatsisit paasiuminarnerunissaannik
kissaatigisaminut naapertuuttumik, kissaatigaa ingerlatseqatigiiffinni
landskarsip pisussaaffiinut tamakkiisumik takussutissiortoqartalissasoq.
Soorlu kingusinnerusukkut oqaaserisassanni tamanna ersissasoq, kaammattuut
Naalakkersuisut naammassisinnaavaat, peqatigitilluguli oqaatigerusuppara
ingerlatseqatigiiffinnut Namminersornerullutik Oqartussanit pigineqartunut
landskarsip tamatigut naggataatigut qularnaveqqusiisutut inissisimasarneranik
Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap inerniliinera isumaqatiginnginnakku.
Naalakkersuisut
Aningaasaqarnermullu ataatsimiititaliap Greenland Cruise A/S-imut atatillugu
akiligassaqarfiit annaasassaraluisa matussusernissaat toqqarpaat.
Matussusiinermi tamatumani pisumik tassuminngarpiaq naliliineq
tunngavigineqarpoq, siunissamilumi aktiaateqarlunilu ingerlatseqatigiiffiup
ataasiakkaat akiitsuinut qularnaveeqqusiisoqarsimatinnagu, taama pisoqartillugu
tassa ajutoortoqartillugu periuseq tamanna atorneqartariaqarpoq ataasiakkaat
nalilersornerisigut.
Aningaasaliissutissatut
siunnersuutit ataasiakkaat eqqarsaatigalugit, Aningaasaqarnermut
Ataatsimiititaliap siunnersuutit pingasut isummerfigineqarnissaat
pingajussaaneerinninnissamut kinguartippai, sukumiinerusunik paasissutissinneqarnissaq
kissaatigalugu. Tassani pineqarput suliassaq Naalakkersuisunut inissianut
tunngasoq missingersuutinut sunniuteqartussaanngitsoq, peqqinnissaqarfimmi
sanaartugassanik nikisitsineq missingersuutinut sunniuteqartussaanngitsoq
kiisalu Greenland Tourismimi inaarutaasumik kingusinnerusukkut
aaqqiissutissanut suli suli 23 mio. kr.-inik aningaasaliissuteqarnissaq.
Ataatsimut isigalugu
oqaatigissavara, Naalakkersuisut soorunami paasissutissat sukumiinerusut kissaatigineqartut
Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliamut ingerlateqqissammatigit, taamaalilluni
ataatsimiititaliaq pingajussaaneerinninnginnermi isummersinnaaniassammat.
Greenland Cruise Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap kaammattuutaanut
atatillugu uterfigeqqissavara.
Kalaallit Illuuat,
Aningaasaqarnermut Ataatsimiitaliap pulaarsimasaa, pissutsillu
pitsanngorsartariaqarnerannut tunngasoq Naalakkersuisut ilisimaaraat,
nalunngilaralu aaqqiissutissanik allanik pitsaanerusunillu
suliniuteqartoqartoq.
Aningaasaqarnermut
Ataatsimiititaliap kaammattuutai oqaaseqarfigitinnagit Nuka A/S pillugu
oqaatigissavara allannguutissatut Naalakkersuisut siunnersuutaat
oqaasertaliussassatut siunnesuummik ilaqarmata, tamannalu akuerineqarpat
Naalakkersuisut piginnaatinneqassallutik Nuka A/S tiguneqarnissaa pillugu Royal
Greenland A/S-imik isumaqatigiinniarnerit naammassineqarnissaannut aamma
katillugit 125 mio. kr.-it tikillugit Nuka A/S-imut piginnittuunermik
assigisaannilluunniit atugassanut akuersinissamut.
Nuannaarutigalugu
paasivara oqaasertaliussassatut siunnesuut taanna Aningaasaqarnermut
Ataatsimiititaliap akuersaaraa, ilisimatitsissutigissavaralu
isumaqatigiissuteqarnissamut inaarutaasumik tunngavissat, Aningaasaqarnermut
Ataatsimiititaliamut akuerisassatut saqqummiunneqartussat,
naammassineqarnissaat Naalakkersuisut piariingajalluinnarmassuk.
Aningaasaqarnermut
Ataatsimiititaliap kaammattuutai pissutsinut marlunnut tunngapput. Tassa
ingerlatseqatigiiffiit taarsigassarsiaannut Namminersornerullutik Oqartussat
pisussaaffiinut, aamma ingerlatseqatigiiffiit taakku aningaasaqarniarnerisa
ingerlanerinut, kiisalu Greenland Tourismimi ajornartorsiutinut takornariarqartitsisarnermillu
ineriartortitsinerup siunissaanut.
Ingerlatseqatigiiffiit
pillugit landskarsip nalunaarutigisimasai uppernarsaatit il.il. pillugit
tamakkiisumik takussutissiorneq Naalakkersuisut aallartereerpaat. Atortussat
taakku siunissami, Landskarsip qularnaveeqqusiisimaneri ilanngullugit,
qularnangilaq naatsorsuutit saqqummiunneqarnerinut Aningaasanullu Inatsimmut
atatillugit Inatsisartunut ilisimatitsissutigineqartassapput.
Ingerlatseqatigiiffinni
aningaasaqarniarnerit ineriartorneri, taamatullu piginnittutut
pissarsiaqarsinnaanernut tapiissutinilluunniit ikilisitsisinnaanermut taakku
tunngavigalugit iluanaarutinut periarfissat, eqqarsaatigalugit
paasissutissatigut tunngavissat aamma Naalakkersuisut pitsaanerulersinniarpaat.
Nutaarsiassatut nuannaajallannartutu ilisimatitsissutigisinnaavara
ingerlatseqatigiiffiit ilaanni, soorlu KNI-mi Tele A/S-milu, ineriartorneq
tunngavissiimmat ukiuni aggersuni taama isumalluarnissamut.
Greenland Tourism
eqqarsaatigalugu pissimasunut attuumassuteqartunik tamanik qulaajaasussamik
arlaannaannulluunniit attuumassuteqanngitsumik misissuisitsinermik
Naalakkersuisut aallartitsipput. Tamanna tunngavigalugu kingusinnerusukkut
aalajangerneqassaaq inuit ataasiakkaat suliassami matumani attuumassuteqarsimasut
unnerluutigineqarnissaannut tunngavissaqarnersoq. Greenland Tourismimi kingusinnerusukkut
aaqqitassanut aningaasaliissutissat sumut atorniarneqarnerat,
ingerlatseqatigiiffiullu ingerlaqqinnissamini ilusissaa siunertarisassaalu
pillugit paasissutissat Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap kissaatigisai
Naalakkersuisut sapinngisannguatsinnik tunniunniarumaarpavut. Naalakkersuisut
qularnaatsumik kissaatigaat Greenland Cruise-ip atorunnaarsikkiartuaarnera
pissasoq killiliussat Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliamit
aalajangersarneqartut iluanni, pisariaqanngitsumik Landskarsi aningaasartuuteqartinnagu.
Tassalu
Aningaasaqarniarnermut ataatsimiititaliap isumaliutissiissutaanut
oqaaseriumasakka, naatsorsuutigissavaralu Naalakkersuisut ataasiakkaat
suliassaqarfimminnut tunngasunik oqaaseqarnissaat aamma ilimagisariaqarmat.
Anders Andreassen, Inatsisartut Siulittaasoqarfiani
ilaasortaq:
Taavalu partiit
Kattusseqatigiillu oqaaseqartussaat tikitisnnagit oqaatigissavara Inatsisartut
Siulittaasuat Johan Lund Olsen, Inuit Ataqatigiit, siulliulluni
oqaaseqarniarmat.
Johan Lund Olsen, Inatsisartuni Siulittaasoq:
Inatsisartut
Siulittaasoqarfiat sinnerlugu oqaaseqarnissara akuerineqarmat
qujassutigissavara. Oqaaseqalaarnissamut pissuterpiaavoq Siulittaasoqarfimmit
Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap isumaliutissiissutimini
naggaterpiaatigut kaammattuutaa nr. 2 eqqarsaatigalugu
ilisimatisissuteqalaarnissaq pissusissamisoorsorinarmat.
Inatsisartuni
Naalakkersuisunilu ilaasortanut Siulittaasoqarfik maajip 23-ani, tassa
ippaassaaniusaannannguaq, ullulikkanik allagaqaateqarluni ilisimatsissutigivaa
misissuisussatut kommissionit pillugit Folketinge inatsisissaattut
siunnersuummik ulluni makkunani suliaqartoq naammassiniagaqartorlu, tassungalu
atatillugu inatsisip Kalaallit Nunaannut atortussanngortinneqarsinnaaneranut periarfissat
aamma qanoq innersut. Allakkat taakku innersuussutigalugit Siulittaasoqarfiup
Inatsisartunut imaattunik allakkanik tassani inassuteqarpoq:
Maannakkut
inatsisissatut siunnersuut eqqartorneqartoq naatsorsuutigineqarpoq tallimanngorpat,
tassa aqaguaguusaannannguaq, tassa maajip 28-aniFolketingime
akuersissutigineqarnissaa. Inatsisissatut siunnersuummi periarfissaliisoqarpoq
misissuisussatut kommissionimik pilersitsisoqarsinnaaneranut naalagaaffiullu
ingerlatsiviisa avataaniittunut, taanna uteqqilaassavara, tassa naalagaaffiup
ingerlatsiviisa avataaniittunut inunnut selskabenullu
attuuassuteqarsinnaasunut pisussaaffiliisoqarluni kommissionip kissaatigisaatut
nassuiaateqarnissamik atortussanillu tunniussinissamik. Inunnut selskabenullu
naalagaaffiup ingerlatsiviisa avataaniittunut inatsisissatut siunnersuut
Kalaallit Nunaannut Kunngip peqqussutaatigut, tassa Kongelig Anordning, Kunngip
peqqussutaatigut atortussanngortinneqarsinnaavoq, taamaattorli immikkoorutit
immikkut ittut kalaallini pissutsit tamanna pisariaqartippassut.
Siulittaasoqarfik
isumaqarpoq Inatsisartut Siulittaasoqarfitsik aqqutigalugu Naalakkersuisut
suleqatigalugit naalagaaffiup oqartussaasuinut oqaloqateqarnerit imarisaannut
aamma sunniuteqartariaqartut.
Siulittaasoqarfiup
maajip 23-ani Inatsisartunut Naalakkersuisunullu ilisimatitsissutigisani
innersuussutigalugu taamaattumik neriuutigivaa tamanna Inatsisartut
ilaasortaasa aamma isumaqatigissagaat, taamaattoqarpallu inatsit
pingajussaaneerlugu suliarineqareerluni inaarutaasumik FolketingImi
akuersissutigineqarnissaa aamma naatsorsuutigalugu Siulittaasoqarfik
naalagaaffiup oqartussaasuinik isumaqatigiinniarnerni ingerlaannartumik aamma
aallartitsiinnaaqqullugu.
Tamanna allatut oqaatigalugu
aamma imatut isumaqarpoq, Inatisartut M/S Diskomut tunngasumik suliamik
misissuititsinissamik ingerlatsilersinnaalissasut misissuisussatut kommissionit
pillugit inatsit naapertorlugu aamma ingerlanneqarumaartussamik. Inatsisissatut
siunnersuut taanna oqaatigineqareersutut tallimanngorpat,tassa
aqaguaguusaannannguaq maajip 28-ani Folketingime akuersissutigineqarnissaa
naatsorsuutigineqarpoq.
Uteqqiinnassavara, tassa
taakkua allakkat Inatsisartuni Naalakkersuisunilu ilaasortanut
agguaanneqareerput ullulerneqarlutillu maajip 23-ni qallunaatuua
kukkunertaqalaarpoq ullulerneqarnera tassa
majip 20-anik ullulerneqarsimammat, kisianni kalaallisuuani tassa maajip
23-nik ullulerneqarnerat taanna malugeqqussavara, tassa ippassaani allakkat.
Per Berthelsen, Siumup oqaaseqartua:
1999-imut Inatsisartut ilassutitut aningaasaliissutinut inatsisaannut
siunnersuutip aappassaaneerneqarneranut atatillugu Aningaasaqarnermut
Ataatsimiititaliap isumaliutissiissutaanut atatillugu Siumumit imaattunik
oqaaseqarumavugut:
Isumaqarpugut Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap ukioq kaajallallugu
aalajangiisinnaassuseqartitaanissamik kissaateqarnera
tunngavissaqarluartuusoq, taamatummi iliornikkut ilassutitut
aningaasaliissutissat ilaatigut qalleraatiinnalivissinnaasartut taamaammallu
ilaatigut pipallataasumik nalilerneqarsinnaasumik
isummersorfigineqalersinnaasartut ataatsikkorsuaq ulapputiginagit ukiorli
naallugu ingerlaavartumik, tamanut naammaginarnerusumik
toqqissisimanarnerusumillu tunngaveqartumik, sulisinnaanissaq ammaanneqarsinnaassagaluarmat.
Missingersuusiornermut inatsisiliornissaq ujartorneqartoq isumaqarpugut
aamma soqutiginartuusoq, taamammi iliornikkut saqqummiunneqartartut iluini
allanngortitseqattaarsinnaanerujussuit suliakkersuutaasaqisut ilaatigullu pipallataassumik
nalilersuinermik tunngaviliisinnaasartut killilersimaarneqarlersinnaassagaluarmata.
Kissaatigaarpummi missingersuusiornerit iviusorsiorpalaartumik
peqqissaarussaasumillu suliarineqartarnissaat, ikinaarinerimmi
kingusinnerusukkut aningaasaqarnermut nanertuutaalersarmata qaffasinaarinerillu
periarfissanik allanik kissaatiginartinneqarsinnaagaluartunik
mattussisinnaasarlutik.
Siumumit isumaqarpugut aningaasaliissutit ersarissumik suunerinut
immikkuullarissunngorlugit, tassalu suut inatsisit tunngavigalugit
aningaasaliissutaaneri, suut ingerlatsinermut aningaa-saliissutaaneri, suut
sanaartornermut aningaasaliissutaaneri kiisalu suut tapiissutaaneri
allatulluunniit aningaasaliissutaaneri, suli erseqqissarluarlugit allattorneqartarnissaannik
Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliamit kissaatigineqartoq tunngavissaqarluartuusoq,
taamatummi iliornikkut aningaasaqarnerup aqunneqarnera paasiuminarnerusumik
aqukkuminarnerusumillu ingerlanneqarsinnaalissammat.
Siumumit soqutiginartutut nalilerparput sammiveqarfiit iluini
sipaaruteqarnikkut ilaatigut ingerlatsinermi atortussanut annertunerusunut
aningaasaliissuteqarnissamut killilimmik sipaarutit aqqutigalugit toqqorterisoqarsinnaatitsinissamik
ujartuineq, tassungali atatillugu Siumumit ersarissumik taariissavarput tamanna
aatsaat akuerineqarsinnaassammat sullissinerup pitsaassusissaa eqqornagu
ingerlanneqarsinnaassappat.
Isumaqatigilluinnarparput kissaatigineqartoq, tassalu
Namminersornerullutik Oqartussat sulif-feqarfiutimi akornanni
taarsigassarsianut akisussaaffeqarfigisinnaasaasa siunissami Aningaasanut
Inatsimmi ersarissagaallutik ilanngunneqartalernissaat, tupannarsinnaasumik
pisoqartannginnissaa angusinnaajumallugu.
Siumumit paasilluarparput Naalakkersuisoqarfiit allanngortiterneqarnerinut
atatillugu atorfiit iluini ilaatigut allanngortiterisoqartariaqarmattaaq,
tassungali atatillugu eqqumaffigilluinnartariaqarparput atorfinitsitsinerit
siunertamut naapertuussagaalluartumik ingerlanneqassammata
pisariaqarluinnartinnagu aningaasartuutitigut qaffaateqarnissamik
imaqanngitsumik.
Pitsaasutut nersortariaqartutullu isigaarput Aningaasaqarnermut
Ataatsimiititaliap sulinermini tunngavimmi tamanut ammasumik
malittarineqarsinnaanissaannik periarfissiinera, taamatummi ilornikkut kikkut
suliarineqartunut soqutiginnissinnaasut ammanerusumik
oqalliseqataasinnaalernissaat ammaanneqarmat.
Qallunaat Nunaanni alaallit Illuat napparsimasortatta utaqqisarfigisaat
eqqarsaatigalugu ningaasaqarnermut Ataatsimiititaliamit qisuariaataasut inassuteqaataasullu
paasilluarlugit nuannaarutigaagut, taamallu Peqqinnissaqarfimmut
naammaginartumik ingerlaqqinnissaq pillugu pilersaarummik
saqqummiussaqarnissamik qinnuteqarneq Siumumit ersarissumik ilalerumallugu.
Uanimi maanna ersarivissumik taasariaqarparput ilaartuisaqattaarluni
pitsanngorsaaniarneq aqqutissatut illersorneqarsinnaajunnaarmat maannali
pisariaqartinneqarluni tamakkiisumik pissutsinullu naapertuuttumik
aqqiiniarnissaq.
Takornariaqarnermut atatillugu ingerlatsiviusup ataani Disko aallaavigalugu
pisut pillugit oqaaserpassuit, ilaatigut sakkortuut, tungitsinnit allanillumi
massakkumut aninneqareerput, maannalu pisimasoq pillugu sukumiisumik
misissuisitsineq aallartinneqareermat tassannga qulaajarneqarsinnaasut qanoq
ittuunerisa paasinissaat utaqqeqqaarumavagut.
Siumumit oqaaseqaqqitsinnata, taareerumavarpulli Aningaasaqarnermut
Ataatsimiititaliamit inassutigineqartutut sukkasuumik nalilersuisoqarnissaq,
ingerlatsiviit pineqartut iluini ulluinnarni ingerlatsisuusut siulersuisusullu
Namminersornerullutik Oqartussanut taarsiissuteqarsinnaanermik imaqartumik
periusinik aaliangiussaqarsimanersut aammalu siunissami soorlu Inatsisartut
Ukiakkut ataatsimiinnerini Namminersornerullutik Oqartussat ataani
piginneqatigiiffittut ingerlasut aningaasaqarnikkut qanoq inissisimanerinik
nassuiaasoqartalernissamik imaqartut, Siumumittaaq isumaqatigigatsigit.
Tassungalu tapertaliullugu Siumumit aamma erseqqissarumavarput
Nunatsinni takornariaqarnerup piorsarneqarnissaa Nunatsinnut atituumik
iluaqutaasussatut isumaqarfigiuarsinnaratsigu taamaattumillu pingaartillugu
tamatuma tutsuiginartumik, ilusilersorluagaasumik ataqatigiissaagaalluartumillu
ingerlanneqarnissaa.
Naggasiullugu Siumumit Naalakkersuisut nersorumavagut Inatsisartunut
ilassutissatut aningaasaliissutissanik ima tunngavilersorluagaatigisunik
siunnersuusiorsimammata, suliarinninneq annikitsuararsuaannarmik
annertunerusumik oqallissutigineqartariaqarsinnaasunik imaqarsimalluni.
Taamatut oqaaseqarluta Siumumit Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap
inatsimmut siunnersuutip pingajussaarneqarnissaanik inassutigisaa akueralugu
ingerlateqqipparput.
Anders Nielson, Atassutip
oqaaseqartua:
TB I-ip
aappassaaneerneqarnerani Atassummit oqaatigiumasavut ikittuinnaapput.
Aningaasanut
Ataatsimiititaliap isumaliutissiissutaanut oqaaseqaammini Aningaasaqarnermut
Niuernermullu Naalakkersuisoq ataatsimiititaliap naliliinera isumaqatiginagu
oqarpoq, tassa Nunatta Karsia tamatigut naggaterpiaatigut Namminersornerusut
ingerlatseqatigiiffiisa taarsigassarsiaannut qularnaveeqqusiisunngortartoq.
Iluamik oqaatigalugu
Naalakkersuisoq ilumoorpoq. Allaganngorlugu qularnaveeqqusiisoqarsiman-ngippat,
taava Nunatta Karsia inatsisitigut akisussaatinneqassanngilaq.
Illuatungaatigulli
Diskomik kanngunartuliap pisimasuinik misissuinermini Aningaasanut
Ataatsimiititaliaq allagaanik ataatsimik nassaarsimavoq, tassani
ersersinneqarluni Namminersornerusut suliffeqarfiutaanut amerlasuunngorlugit
taarsigassarsiarititat atorunnaarsinneqaratarsinnaasut taarseqquneqarsinnaallutillu
aningaaserivik Namminersornerusut suliffeqarfiutaannut allamut
suugaluartumulluunniit 25 mio. kr.-init amerlanerusunik annaasaqarpat.
Immikkut piumasaqaat
taama ittoq pissutigalugu Nunatta Karsianit pisortatigoortumik
qularnaveeqqusiisoqarsimanissaa pisariaqanngilaq.
Namminersornerusunit
suliffeqarfiutaasa amerlasuunngorlugit taarsigassarsiaannut tamanut Nunatta
Karsia qularnaveeqqusiisimanngitsutut pissusilersorutta ajornartorsiut
pilissagaluarpat taava Namminersornerusut aningaasaqarnerat
ajalusoorluinnassaaq.
Taamaattumik Atassumiit
piumasaraarput Namminersornerusut ingerlatseqatigiiffiisa amerlasuun-ngorlugit
taarsigassarsiaat tamarluinnarmik Naalakkersuisunit misissorneqassasut, taamaalillutalu
Inatsisartut ukiakkut ataatsimiinnissaannut Nunatta Karsianit
qularnaveeqqusiisutut pisussaaffigineqartut toqqaannartumik taamatullu
toqqaannanngitsumik pisussaaffiit - allattorsimaffiannik nutartikkamik
saqqummiussiffigineqarluta.
Taamatuttaaq Atassummiit
piumasarissavarput siunissami Namminersornerusut suliffeqarfiutaasa taarsigassarsinermik
isumaqatigiissutaanni allassimasalissasoq ingerlatseqatigiiffiup akiitsuinut
toqqaannartumik toqqaannartumilluunniit akisussaassanngitsoq.
Immikkut piumasaqaat
tamanna ilanngunneqarsimatinnagu taarsigassarsiat pisussaaffigeratarsinnaasatut
ukiumoortumik aningaasanut inatsimmut ilanngunneqartariaqarput.
Nuka A/S-ip
aallartisarnissaanut ingerlatanut sinaakkusiussat 125 mio. kr.-it
Namminersornerusunit qularnaveeqqusineqarnissaat Aningasanut Ataatsimiititaliap
akuerisimavaa. Atassummiit naatsorsuutigaarput sinaakkusiussat taakkua
siuariartornermut Nuka A/S-illu kisimi iluaqutissaatut atorneqassasut.
Taamatuttaaq
naatsorsuutigaarput Royal Greenland A/S tamatuma kingorna inuiaqatigiinnut
pisussaaffiit amigartoorutaasut suugaluartulluunniit tigummiunnaarsimallugit,
Nunatta karsianut iluanaarutinik tunniussuilissasoq piginnittunut
pissarsiassaat aqqutigalugit.
Nuka A/S imaluunniit
aamma Puisi A/S Nunatta karsiata ajornartorsiutissaatut ingerlalissanngillat.
Ajunnginnerpaamik ingerlanissaat neriuutigaarput, ajornerpaamillu
pisoqarnissaa annilaanngatigalutigu.
KNI A/S maanna
ataatsimeersuarsimalerpoq, naallu ukiumut kaaviiaartitat milliardinik
marlussunnik amerlassuseqaraluartut 100 mio. kr.-illu missaanni
sinneqartoorfiusimallutik, taamaattoq ingerlatseqatigiiffiit
akileraarutigisartagaannik akiliisoqarnanilu Nunatta karsianut iluanaarutinik
tunniussisoqan-ngilaq.
Tamanna makkuninnga
aperisariaqalersitsivoq: Qaquguuna piginnittutut Namminersornerusut
ingerlatseqatigiiffiutaat pikkorissumik aaqqiissuteqarfigisinnaalissagivut?
Taava aamma
qularnanngitsumik pingajussaaneerinissaq sioqqullugu missingersuutinut
tapiissummik nassiussisoqassaaq, KNI-mit iluanaarutissatut ilimagisaasut 5 mio.
kr.-it atortussaajunnaarsinneqarlutik.
Matumani Greenland
Tourism eqqaanngitsoorluinnassavarput.
Ukiakkut
ataatsimiinnermi Kukkunersiunermi Ataatsimiititaliaq isumaqatigiilluni
siunnersuuteqarpoq, Namminersornerusut sinnerlugit siulersuisuni sulinissamut
toqqagaanermi aningaasarsiarititat Namminersornerusuni atorfilinnut
tunniunneqartartut Nunatta karsianut nakkartinneqartassasut. Siunnersuut
tamanna Inatsisartut tamarmiullutik taperserpaat.
Atassutip paaserusuppaa
aningaasat qanoq amerlatigisut tamatumani pineqarnersut, taamatullu aningaasat
taakkua kontumi sorlermi isertitatut nalunaarsorneqarnersut.
1999-imut aningaasanut
inatsimmi ingasattumik ikinaaraluni missingersuusiornerup kingunerisaanik
isumaginninnermut pisortaqarfik innarluutilinnut Danmarkimiittunut 9 mio.
kr.-inik amigaateqarpoq. Aningaasartuutissat inatsisitigut pisussaaffiusut
kukkusumik missingersuusiorneqartarnerat siunissami najoqqutassaq tulliuttoq
malillugu ima aaqqiivigineqartarnissaat Atassummi sulissutigerusupparput:
Siullermik,
Naalakkersuisoqarfik sippuilluni missingersuusiorpat, tassa inatsisitigut
aningaasartuuteqarfissamut pineqartumut pisariaqartitat sipporlugit
aningaasanik qinnuteqarpat, taava aningaasat sinnerussat ilassutitut
aningaasaliissutit sammineqarneranni siullermi ingerlatsinermi peqqumaatinut
nalinginnaasunut nuunneqassapput.
Aappaatullu,
naalakkersuisoqarfik ikinaaraluni missingersuusiorpat, tassa pisariaqartitanit ikinnerusunik
qinnuteqarpat, taava aningaasat amigaataalersut Naalakkersuisoqarfimmut
aningaasaliissutit iluanni allanngortiterinikkut nassaarineqassapput.
Isiginnittaaseq tamanna
maanna 1999-imut aningaasanut inatsimmi kontut ataasiakkaat kisitsisitalersorneqalernerani
ersersipparput. Allaanerulluinnartumik eqqorluartumik
missingersuusiortoqartariaqarpoq, minnerunngitsumik aningaasartuutini
inatsisitigut aalajangersagaasuni.
Missingersuutinut
sunniuteqanngitsumik 1 mio. kr.-inik aaqqiissuteqarnissamik qinnuteqaatip
inaarutaasumik aalajangiiffigineqarnissaa TB I-ip pingajussaaneerneqarnissaanut
Aningaasanut Ataatsimiititaliap kinguartissimavaa. Tamatumani ilaatigut
Ittoqqortoormiini napparsimmaviup allilerneqarnissaa pineqarpoq.
Kinguartitsinermut
peqqutaavoq Aningaasanut Ataatsimiititaaliaasimasup Ittoqqortoormiunut
tikeraarnermini napparsimmavimmik takuniaasimanera. Taamanikkut nakorsaasup
namminersuutigalugu isummani saqqummiuppaa, tassa pilersaarutaasumik
allilerinissaq pisariaqanngitsoq, maannamut napparsimmaviusumi inissaq
atorfissaqartinneqartoq pigineqarmat.
Napparsimmavimmik
allanngortiterinermut allilerinermullu aningaasartuutissat tamarmiusut 4,7 mio.
kr.-inut missingersuunneqarsimammata Peqqinnissamut Naalakkersuisup pilersaarut
isumaliutigeqqissagaa Atassummiit kissaatigaarput. Taarsiullugu 4,7 mio.
kr.-it ilaat atorlugit nunaqarfinni nakorsiartarfeeqqat ilarpaalui immaqa
nutarterneqarsinnaagaluarput, tassami ukiut pingasut matuma siorna
Ittoqqortoormiini napparsimmavik paarilluagaasutut naammattumillu
angissuseqarpasippoq.
Taamatut oqaaseqarluta
inimi maani pingajussaanerinissaq sioqqullugu suliaq Aningaasanut
Ataatsimiititaliami oqaluuserineqartussanngortipparput.
Asii Chemnitz Narup, Inuit
Ataqatigiit oqaaseqartuat:
Inatsisartut 1999-imi ilassutitut aningaasaliissutissaannut
inatsisissatut siullertut siunnersuutip aappassaaneerlugu
oqaluuserineqarnerani Inuit Ataqatigiit ima oqaseqaateqarusupput.
Naalakkersuisut inatsisissatut siunnersuutaat ataatsimut isigalugu
akuersaarparput. Taamatuttaaq inatisissatut siunnersuutip
siullermeerneqarnerata aappassaaneerneqarneratalu akornanni Naalakkersuisut
allannguutissatut siunnersuutaat. Nalinginnaasumik oqaatigerusutagut
oqaatigereerutsigit allannguutissatut siunnersuutit ilaat immikkut
oqaaseqarfigissavagut.
Nuannaarutigaarput inatsisissamut suinnersuutip siullermeerlugu
oqaluuserineqarnerani Inuit Ataqatigiit kiissaataat uparuaataallu ataatsimut
isigalugit Naalakkersuisunit inussiarnersumik tiguneqarsimammata. Paaseqatigiiffiusumik
naaperiarfiusumillu kinguneqartutut Inuit Ataqatigiinnit nalilerpavut.
Immikkut maluginiartariaqarsorivarput paatsoorneqarsinnaangitsumik
maanna ataatsimik siunnerfeqarluta Inatsisartut Naalakkersuisullu anguniagaqarnerput,
aningaasaliissuteqariaatsip aamma aningaasaqarnermik aqutsinerup
sukaterivigineqanissaannik kissaateqarnermi. Tamanna nuannaarutigisariaqartutut
tikkuarusupparput, pissutissaqarsorivugullu Naalakkersuisut
nersualaassallugit, inatsisissamut siunnersuutip matumap suliarinerinerani
siunertaq anguniarlugu piumassuseqarluarnerannik ersersitsimmat.
Nutarerinermi alloriarneq siulleq qinersisartut ukiuini kingullerni
ujartugaannut ataqqinninnerullunilu naapertuuppoq. Inuit Ataqatigiinni
piareersimavugut piumassuseqarlutalu nutarterinermi suleqataalluarnitsigut
timitaleeqataanissatsinnut.
Nutarterinissamut atatillugu aningaasaqarnikkut missingersuutinut
inatsisissammik immikkut suliaqartoqarnissaanik isuma tapersersorparput.
Inatsisiliornikkut aningaasaleeriaaseq tunngaviusumik malittarisassiuunneqarsinnaassaaq,
inatsimmillu tunngaveqarluni missingersuutinut ilitsersuutip pinngitsoorani
malinneqartussatut inissimalersussaassalluni, nutarterinissarmi
nukinginnartutut isumaqarfigaarput aningaasanut inatsisit imaasa qarassasiamut
toqqorterneqarnissaat, pisariillisaanermik ilaatigut kinguneqartussaanera
eqqarsaatigalugu.
Inuit Ataqatigiinnit kontut pingaarnerit pingasut immikkut
oqaaseqarfigilaassavagut:
Kontu pingaarneq 30.01.10, Kommunit aggornerisa avatanniittunut
isumaginninnermi tunniuttakkat. Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap
siunnersuutaa matumani immikkut malugeqqussavarput, Naalakkersuisunut
isumaliutigeqquneqarmat siunissami tassanngaannaq quarsaarnartunik
pisoqartillugu ikiuigasuarsinnaanissamut upalungaarsimanissaq
eqqarsaatigalugu, aningaasanik immikkoortitsisoqarsinnaanissaa kontumi
pingaarnermi 20.11.50-imi, Ingerlatsinermut sillimmatinut tunngasumi.
Inuit Ataqatigiinnit Naalakkersuisunut kaammattuutigissvarput
siunnersuut pimoorullugu nalilersoqqullugu, siunissami ikiuigasuartarnissaq
upalungaarsiffigiumallugu minnerunngitsumik kommunit aningaasarissaarpallaanngitsut
aamma, ikiueqqaarnermik innuttaasunut eqqorneqartunut qitiusumit taperneqarnermikkut
neqerooruteqartarsinnaanissaat anguneqarsinnaaqqullugu.
Kontu pingaarneq 52.12.01, Takornariartitsineq aamma
oqaaseqarfigilaarusupparput:
Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap isumaliutissiissummini
noqqaassuteqarpoq paasissutissanik nassuiaatinillu aningaasat
qinnuteqaatigineqartut qanoq siunertanut assigiinnigtsunut atorneqarnissaat
pillugu. Tamanna Inuit Ataqatigiinnit taperserneqarportaaq. Ataatsimiititaliap
kaammattuutai oqaaseqarfigilerutsigit uterfigissavarput.
Kontu pingaarneq 60.10.13, Kalaallit Illuat.
Ilisimaneqarluaraluartoq Kalaallit Illuata siunertaminut
naleqqukkunnaarnera oqaatigeqqittariaqarsimanera ersiutaavoq suli maannamut
aaqqiissuteqartoqarsimanngimmat. Inuit Ataqatiginnit pingaartipparput napparsimasortatta
Qallunaat Nunaannut katsorsartikkiartortariaqartartut pitsaasumik
avatangiiseqartinneqarnissaat. Taamaattumik nuannaarutigarput Naalakkersuisut
pissutsit iluarsiniarlugit qanoq iliuuseqalersimammata.
Kalaallit Illuat eqqartortillugu pissutissaqarsorivugut Kalallit
Illuanni sulisut nersualaarnissaannut, atugassarititaasut naammaannaqisut
iluanni suligaluarlutik tunniusamalluiannarlutik sulimmata,
ikioqatigiinnissamillu anersaaqarlutik ajornartorsiutit aaqqinniartarmatigik.
Taamaakkaluartoq Inatsisartuni pisussaaffeqarpugut pissutsit
iluarsiniassallugit, sulisunut nunaqqatitsinnullu katsorsartikkiartortunut
naammaginartumik.
Naalakkersuisut inatsisissamut siunnersuummut allannguutissanik
siunnersuuteqarput. Ataatsimut isigalugit Inuit Ataqatigiit
akuersaarsinnaavaat.
Kontu pingaarneq 50.06.10, oqaaseqarfigilaassagutsigu, tassa tunisinermi
akinut tapiissutit, aalisarneq.
Saattussanik tunisinermi akinut tapiissuteqarfiusartoq
sivitsorneqassasoq tassani pineqarpoq. Taamaaliornissaq akuersaarparput.
Oqaasertaliussassatut siunnersuutit pillugit aamma Inuit Ataqatigiit
tungaaninngaanniit aamma oqaaseqalaarusuppugut:
Nuka A/S-imut tunngatillugu Inuit Ataqatigiinnit ajuusaarutigarput Nuka
A/S-ip isumalluarfigeqisatta kigaallisarneqarnera. Taamaattumik tamatumap
piaartumik aaqqiivigineqarnissaa pisariaqarluinnarpoq. Siunissami
tunisassiassat suulluunniit suliarereerlugit avammut tuniniarnissaat
anguniartariaqarpoq. Tamatumani Royal Greenland aamma Nuka A/S pineqarput.
Ukiut pingasut matuma siorna Royal Greenland naleqqussaalluni
aalajangersaavigineqarnera nutaamik nalilersorneqartariaqarpoq.Tamatumanilu
Qeqertarsuup Tunuani Kommunit Suleqatigiiffiat raajarniallu peqatigiiffiisa
Qeqertarsup raajaleriffiata matuneqarnissaa atsioqatigiillutik akerlilermassuk.
Tamatumallu Inatsisartunit Naalakkersuisunillu tusaaniarneqarnissaa Inuit
Ataqatigiinnit kaammattuutigaarput.
Naggataatigut Inuit Ataqatigiinnit inatsisissamut siunnersuutip
siullermeerneqarnerani Diskomut tunngatillugu oqaaserineqartut uterfigeqqilaassavagut.
Siullermeerneqarnerani isumaqatigiissutigineqarpoq arlaannaannulluunniit
attuumassuteqanngitsumik misissuinissamut tunngatillugu suliassaq
Siulittaasoqarfiup tigussagaa, Naalakkersuisunillu ataatsimeeqateqarlutik
misissuisitsinissap aporfeqarani qulaajaasussap ingerlaneqqarnissaa
aqqutissiutissagaat.
Inuit Ataqatigiinni isumaqartuarsinnarpugut misissuinermi ingerlatsisut
atortussanik pisariaqartunik tamanik takunnissinnaasuusariaqartut inunnillu
uppernarsaasutut akisussaaffilerneqartunik killisiuisinnaatitaasariaqartut.
Naggataatigut oqaatigeqqissavarput Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap
isumaliutissiissutaata akuersaaratsigu, ilanngullugulu akuersaarpagut inatsisissatut
siunnersuutip pingajussaaneerlugu oqaluuserineqarnissaani
aalajangiiffineqartussatut kinguartitat.
Taamatut oqaaseqarluta Inatsisartut 1999-imi ilassutitut
aningaasaliissutissaanut inatsisissaattut siullertut siunnersuutip
Inatsisartuni pingajussaaneerlugu oqaluuserineqannginnerani Aningaasaqarnermut
Ataatsimiitttaliami oqaluuserineqaqqinnissaa innersuussutigaarput.
Anthon Frederiksen, Kattusseqatigiit
oqaaseqartuat:
1999-imut Inatsisartut ilassutitut aningaasaliissutinut inatsisisaata siulliup
siullermeerneqarnerani Kattusseqatigiinniit oqaaseqaativut
innersuussutigalugit Inatsisartut Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliaata
isumaliutissiissutaa imatut oqaaseqarfigissuarput.
Kattusseqatigiinniit aammaarluta erseqqissaassutigerusupparput
aningaasatigut sukangasuumik aqutsineq tamakkiisumik tapersersoratsigu,
taamaattumik kaammattuutigissuarput, aningaasanut inatsisit suliarineqarnerini
sapinngisamik sinneqartooruteqarfiussussamik ingerlatsinissaq pimoorullugu
anguniarneqartassasoq, naak ullumikkut tamanna qularnaasakkaluartoq. Tassami
1998-imut naatsorsuutit amingartooruteqarfiunerat maannangaaq
qissimingaarneqartariaqarpoq ukiup tulliani, ukiunullumi tulliuttunut
aningaasanut inatsisissamut inatsisissanullu annerusumik sunniuteqapilussanngippata.
Taamaattumik ilassutitut aningaasaliissutinut inatsisissap matuma
siullermeerneqarnerani ilanngaatissat ilanngaatigereerlugit 44 mio.-ingajannik
ajorseriartitsinerusumik naatsorsuutigisaqarneq imaannaanngitsutut
oqaatigisariaqartoq Kattusseqatigiinniit eqqaasitsissutigerusupparput.
Ukiuni makkunani ilanngullugu malugeqqussavarput Landskarsip
akiligassami saniatigut ataatsimut katillugit 883 mio.-inik suliffeqarfiit
attartugaannut qularnaveeqqusiinikuummat. Nalunngilarpullu suliffeqarfiit
Namminersornerullutik Oqartussanit pigineqartut 5 mia.-it pallillugit
akiitsoqartut aammalu ullumikkut tamakku qanoq ingerlasut nalunatigu, makkualu
saniatigut inissianut, Nukissiorfinnut, atuarfinnut il.il.
iluarsaassinissaarsuarmut 4 mia.-it sinnerlugit pisariaqartitsisoqartoq aamma
ilisimallutigu.
Taamaammat aningaasatigut sukangasuumik aqutsinissaq
saneqqunneqarsinnaanngilaq, Kattusseqatigiinniillu ilungersortumik
kaammattuutigissuarput suliffeqarfiit ingerlatsiviillu Namminersornerullutik
Oqartussanit pigineqartut siulersuisui pisortaqarfiilu
akisussaassuseqarnerusumik pisussaaffeqarnerusumillu ingerlanneqarnissaat
Naalakkersuisunit sulissutigineqartariaqartutut aallartinneqqaqqullugu.
Ukiunimi makkunani suliffeqarfiit amingartooruteqarlutik ingerlasut
tusartuarlugit toqqissisimananngilaq, minnerunngitsumik
akisussaasuuniaraluarlutik ingerlatsisut kukkussutinut
akisussaatinneqarsinnaasannginnerat eqqarsaatigalugu. Taamaattumik
Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap Naalakkersuisunut kaammattuutai
sisamaasut tamakkiisumik Kattusseqatigiinniit taperserpavut, kaammattuummut
nr.4-mut atatillugu Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap Naalakkersuisut
Inatsisartut ukiakkut ataatsimiinnerannut atatillugu aalajangersimasumik
nassuiaateqartoqartalernissaanik piumasaqarneranut tunngatillugu
Kattusseqatigiinniit isumaqarpugut upernaakkut nassuiaateqartoqartalissappat
pissusissamisoornerussasoq, tassami taamaalineratigut ingerlatseqatigiiffiit
naatsorsuutaat tamarmik naammassereersimasarmata.
Aningaasarpassuit Landskarsip inuiaqatigiit ingerlanneqarnitsinnut
pisariaqartippai, taamaattumik suliffeqarfinni direktĝrit, pisortat,
siulersuit immaqalu aamma politikerit kukkussutinut ilaatigut inuiaqatigiinnut
aningaasarpassuarnik naleqartartunut ersarissumik akisussaatinneqartalernissaat
saneqqunneqarsinnaanngitsutut Kattusseqatigiinniit matumuuna sakkortuumik
piumasaqaatigaarput.
Taamaammallu Kattusseqatigiinniit iluaraarput sipaarniarnermut
siunnersuutigisatta ilaat, tassalu angalanermi Namminersornerullutik
Oqartussanit akilerneqartartuni ajunngitsorsiassanik katersuisarnerit Nunatta
karsianut iluaqutaasumik kinguneqartinneqartalernissaat Aningaasaqarnermut
Ataatsimiititaliamit tigulluarneqarsimammat.
Aamma nuannaarutigaarput Danmarkimi Kalaallit Illuanni napparsimasunit
ajornartorsiutigineqartartut Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliami
paasineqarsimammata aammalu iluarsiivigineqarnissaat siunniunneqarmat.
Pissutsimmi tamakku siusinnerusukkulli Kattusseqatigiinniit inimi maani
saqqummiuttarsimavagut.
Innarluutilinnut Danmarkimiittunut tunngatillugu 9 mio. kr.-inik
aningaasartuutit qaffariarsimanerannut tunngatillugu aammalu
takornariartitseqatigiiffimmut tunngatillugu Kattusseqatigiinniit
oqaatigissavarput Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap misissueqqusilluni
piumasaqaatai ammalu Landskarsip Naatsorsuutaasa Kukkunersiorneqartarnerinut
Ataatsimiititaliamut suliakkiinissamik kissaateqarnera tamakkiisumik
taperseratsigu.
Nuka A/S-imut tunngatillugu suliffeqarfiit Namminersornerullutik
Oqartussanit pigineqartut akissussaaffeqarnerat aammalu pisussaaffeqarnerat
pillugit siuliani oqaatigeriikkavut innersuussutigalugit apeqqutigissavarput,
sooq Royal Greenland nammineerluni Nuka A/S-imut
qularnaveeqqusiiffigisinnaannginneraa? Imaannginnerpormi Royal Greenland 2
mia.-it sinnerlugit akiitsoqarnini pissutigalugu nammineerluni aningaasanik
atorniarnissaminut pisinnaassuseerussimasoq?
Tassami Landskarsip pisussaaffii qulaani taagoriikkata saniatigut Nuka
A/S-imut qularnaveeqqusiisoqassappat Kattusseqatigiinniit apeqquserumavarput,
imaanngitsoq Nuka A/S akerlerigatsigu, kisiannili suliffeqarfiit
ingerlatseqatigiiffiillu nammineerlutik pisussaaffeqarnissaat
akisussaaffeqarnissaallu aamma qulakkeerniarneqartariaqartutut isigigatsigu.
Suliffeqarfiimmi ingerlatseqatigiiffiillu nammineersinnaatinneqassappata
Landskarsip isumalluutigineqartarnera killilersimaarneqartariaqarpoq,
taamaaliortoqanngippammi suliffeqarfiit ingerlatseqatigiiffiillu aningaasatigut
ajutoorneri tamaasa innuttaasunut akiligassanngortitsisarneq
ingerlaannassammat.
Taamaattumik Kattusseqatigiinniit kaammattuutigerusupparput Royal
Greenlandip nammineerluni Nuka A/S-imut qularnaveeqqusiisutut
inissisimasinnaanera misissuiffigeqqullugu.
Naggataatigut Kattusseqatigiinniit Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap
inassuteqaatai piumasaqaataalu ataatsimut isigalugit tunngaviatigut
taperserlugit piumasaqaatigeqqissavarput ingerlatseqatigiiffiit Namminersornerullutik
Oqartussanit pigineqartut aningaasanut inatsimmi aammalu Landskarsip
naatsorsuutaani ersarissumik paasissutissiivigineqartarnissaat isumageqqullugu.
Taamatut oqaaseqarluta Inatsisartut ilassutitut aningaasaliissutinut
inatsisissaannut siullermut tunngaviatigut isumaqataanerput nalunaarutigaarput
suliallu pingajussaaneerneqannginnerani Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliami
oqaluuseqqinneqarnissaa inassutigalutigu.
Josef Motzfeldt, Aningaasaqarnermut
Niuernermullu Naalakkersuisoq:
Siullermik Inatsisartunut Siulittaasup ujartugaa soorunami uanga
siorngerlugu Naalakkersuisuninngaanniit oqaaseqarfigissanngilara,
maluginiagarali tassaavoq Greenland Tourismimut taamalu aamma umiarsuarmut
Greenland Cruisep ingerlataanut tunngatillugu misissuinissaq Inuit Ataqatigiinningaanniit
aalajangiusimaneqartoq inatsisissap matuma siullermeerneqarneranut
oqaatigineqartutut Inatsisartut Siulittaasoqarfianit ingerlanneqassasoq, taanna
soorunami Inatsisartuni partiininngaanniit isummersorfigineqarnissaa Naalakkersuisuninngaanniit
naatsorsuutigaarput.
Siumuninngaanniit oqaatigineqartoq una, Aningaasaqarnermut
Ataatsimiititaq ukioq kaajallallugu sulisinnaanngornissaa, tassa ullumikkut
imaammat Inatsisartut ataatsimiinitta nalaanni sulisinnaajunnaarsinneqartarput
Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliaq. Tamanna Naalakkersuisut aamma
naleqquttuungitsutut isigaat, taamaammat tassani aaqqiisariaqarpugut.
Taavalu oqaaseqartut arlallit, partiit tamarmik, ilaatigut aningaasanik
missingersuusiornermut inatsiseqalernissaq ullumikkut malittarisassaannarnik
Naalakkersuisut pigisaannik taamaallaat peqarnera, taanna Naalakkersuisut
nammineq saqqummiutikannereerparput taamatut ittumik saqqumiussisariaqarluta,
kisianni ilisimasariaqassaaq aamma Inatsisartut ilisimassavaat taamatut
missingersuusiortarnermi inatsisiliornissami, inatsisiliassat
suliarineqarnissaar peqqussaarilluinnarlugu suliarisariaqassammat, illua tungaa
Inatsisartut imminnut pituttorpallaanginnissaat ullua tungaanni aamma
Naalakkersuisut aalassassinnaajunnaarlugit pituttunnginnissaat
pisariaqassammat.
Kiisalu arlalinnik aamma oqaatigineqarpoq Namminersornerullutik
Oqartussat sulisui eqqarsaatigalugit, sulisoqarneq eqqarsaatigalugu, atorfiit
ukiup ingerlanerani maanaannaq takkussortut, taakkua killilersimaarneqartariaqartut,
taanna Naalakkersuisut siusinnerusukkut saqqummiuteriikkatsinnut naleqquppoq,
Naalakkersuisuniillu uuma oqaluuserisap matuma siullermeerneqarnerani
oqaatigisatsitut inassutigerusutarput tassaavoq, atorfitsigut sulisoqarnikkut
allanngortiterisarnerit, ajornanngippat aatsaat Aningaasanut Inatsisissap
suliarineranut pisartussatut aalajangersaavigineqartariaqartoq.
Ilaatigut Siumuminngaanniit oqaatigineqarpoq GT-mi siuttut, tassa
Greenland Tourismimi siuttut siulersuisullu misissuiffigineqarnissaat
Naalakkersuisuni akissuteqarnitsinni oqarpugut, inuit suliassamut tamatuminnga
attuummassuteqartut, tassa direktionimut siulersuisunullu killilernagu,
kisianni attuummassuteqartut tamarmik tassani misissuiffigineqarnissaat
pineqartut manna tikillugu paasinarmat.
Atassutip oqaluttuata oqaasii eqqarsaatigalugit ukua
Namminersornerullutik Oqartussat ingerlatsivinni aktieselskabiusunut
qularnaveeqqusiivillutik atsioqataasimanerat imaluunniit piginnittutut
tunuliaqutaanerat, tassa taanna isumaqatigiinngissutaanngilaq, taamaallaaliuna
Naalakkersuisut oqaatigerusutaat uaniittoq, qanittukkut Diskomut tunngatillugu
16 mio. kr.-it qularnaveeqqusiiffigisimanngikkaluarlugit akilerusussimanngikkalauarutsigit,
taasuma kalitarisassai annertoorujussuusussaammata, Namminersornerullutik
Oqartussat nunanut allanut akiitsoqarfiinnut tunngatillugu, selskabit
ataasiakkaat Namminersornerullutik Oqartussanit pigineqartut akiitsui
eqqarsaatigalugit, aningaasanik taarsigassarsiniartarfiit avataaniittut
pasitsaakunikku 16 mio.-iinaagaluartunilluunniit Nammminersornerullutik
Oqartussat selskabiutiminnut tunuliaqutaarusunngitsut, taava ullumikkutut
ajunngisaarfigineqarluta erniakitsunik taarsigassarsisinnaanerput taamannanik
taarsigassarsiaqarsinnaanerput navianartorsiortinneqarsimasinnaagaluarpoq.
Selskabit assigiinngitsorujussuarnik akiitsoqarput,
Namminersornerullutik Oqartussanit ilaatigut qularnaveequsikkanik aamma
ilaqarput milliardit sinnerlugit annertussusilinnik Namminersornerullutik
Oqartussanit qularveeqqusiiffigineqarsimanngitsunit. Tamaammat Naalakkersuisut
aalajangiusimasarput unaavoq, piginnittutut tunuliaqutaagaluaruttaluunniit,
pisut aningaasanik ajutoornerit ataasiakkaarlugit immikkut
isummersorfigineqarnissaat perusunnerugipput.
Amerlasuunit, immaqa tamanit oqaaseqartunit oqaatigineqartoq
aktieselskabit Namminersornerullutik Oqartussanit pigineqartut
aningaasarsiornermikkut atugarisaat qanoq isumalluarnartoqartiginersoq, qanoq
annilaannganartoqartiginersut, Namminersornerullutik Oqartussat
qularnaveeqqusiissutaat qanoq ittuunersut, ukiumut ataasiarlugit
pinngitsoornagit nassuiaatigineqartassasut Inatsisartunut, taanna
akissuteqaatinni oqaatigaara tamanna pisinnaasangatikkipput Naalakkersuisuni
aningaasanut inatsisissap suliarineranut atatillugu, taavalu aamma Inatsisartut
Kukkunersiuinermut Ataatsimiititaliaata suliaqarneranut atatillugu.
Taakkua marluk periarfissaapput, unali Kattusseqatigiininngaanniit
ilaatigut oqaatigineqartoq upernaakkut pisaruni pitsaanerusoq, qaqugu pinissaa
immaqa apeqqutaanerusanngilaq, pingaarneruvoq tassa Inatsisartunut
sukumiisumik tamakku nassuiarneqartarpata. Upernaakkut qaqugukkut
ataatsimiinissaq apeqqutaatillugu annilaannganarsinnaavoq ilaatigut selskabit
ataasiakkaat maajip naanerani aatsaat ataatsimeersuartussat suli
annertunerusumik paasisimasaqarfiginngikkigut maani nassuiaaniartassagutta
amigartumik nassuiaaratarsinnaagatta.
Kiisalu Atassutip oqaluttuanut Aningaasaqarnermut Ataatsimiititami
siusinnerusukkut sorsuttartoqatigisimasama Nilssonip oqaaserisaa, tassa
selskabit KNI-ikkutut ittut, ilumoorpoq ukiarmi aningaasanik inatsisissap
suliarinerani Naalakkersuisut ilimagalugu nalunaarutigimmassuk 20 mio.-it
missaanik selskabiutiminninngaanniit ukiumut pissarsiatut
tunineqarsinnaasangallutik. Tassunga atatillugu erseqqissartariaqarpoq
taamanikkut soorunami naluarput selskabit ataasiakkaat qanoq naatsorsuutaat
inissisimajumaarnersut, aammalu ilisimavarput selskabini siulersuisut
aalajangerneri najoqqutassiisut.
Ataatsimeersuarnerit suli massakkumut naammassinngillat, Royal Arctic
Linekkut ulluni qaninninerni naggataarutaangajattumik, 22-it missaaniipput
selskabit ataatsimeersuartussat ukioq manna, taakkunannga 20-it missaat
naammassereerput. Taamaammat siorna ukiakkut Aningaasanik Inatsisissap
suliarinerani taamanikkut Takornariaqarnermut, Angallannermut, Niuernermut
Attaveqaatinullu Pisortaqarfiup ilimasaarutigisimavaa aningaasanut inatsimmut
ilanngullugu 5 mio.-it missanik KNI qularnanngilaq pissarsiviussasoq aammalu
Royal Arctic Line aamma 5 mio.-inik pissarsiviussasoq, kisianni tassa
paasinarsisoq mannaavoq Telep ilimagisaminngaanniit 5 mio.-inik
ilimasuffigineqarnermininngaanniit qaffasinnerusunik piginnitsiminut
akiliuteqarsimanera aamma Nuuk Imeq annertunerusumik ilimagisaminngaannit aamma
annertunerusumik tunniussaqarsimavoq, tamakkulu siullermeerinninnermi taakku
aningaasat selskabininngaanniit taakkunaninngaaneersut marluk
ilanngunneqartareerput.
KNI-mut tunngatillugu ajornartorsiut unaavoq, KNI immikkoortortaqarfeqarmat
Pilersuisumik Pisiffimmillu, taakkulu iluanaarutitik anaanarsuaminnut KNI
A/S-imut tunniuttarpaat piginnitsiminnut, tassalu taanna siorna Inatsisartut
Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliaata inassuteqaraluarnera, Naalakkersuisut
aaqqiigasuassasut tamakkua aningaasaqarnermut tunngasut pillugit, taanna
naammassineqarsimanngilaq, massakkullu pingajussaaneerinninnissamut aningaasat
KNI-minngaanniit aammalu Royal Arctic Lineminngaanniit qanoq isikkoqarneri
takoriarlugit allannguutissamik Naalakkersuisut siunnersuteqartariaqarput, taamaaliussuugullu.
Kisianni KNI-ip
piginnittutut, KNI A/S-ip ingerlatsiffinnut pisiffimmi pilersuisumillu
pissarsiarisartagaannut atatillugu toqqammavigisat aningaasat
pituttorneqarsimanerat taanna allanngortinneqassasoq qanittukkut KNI-ip
ataatsimeersuarnerani Naalakkersuisut KNI-ip siulersuisortaavinut
nalunaarutigereerpaat, taamaammat aappaaguminngaanniit taassuma
aaqqiivigineqarnissaa ilimagineqartariaqarpoq.
Inuit Ataqatigiit
oqaaseqartuanut immikkut taarusutara tassaavoq, una Royal Greenlandip
peqassutsimut naapertuussaalluni suliffissuarminik ingerlatsinera,
Inatsisartuninngaanniit 269 mio. kr.-inik ukiuni 5-ini 1996-iminngaanniit 2000
ilanngullugu aningaasaliisimanerat, tassa ukioq 2000 naappat isumaqatigiissut
taanna peqassutsimut naleqqussaaneq naasussaavoq. Taamaattumik ukioq 2000-ip
ingerlanerani isumaqatigiinniarnerit nutaat ingerlattariaqarput, fabrikit
qanoq taakkua atoqqinnissaannut tunngasumik.
Tassungali atatillugu
qularnanngilaq, soorlu Qeqertarsuup Tunuani kommunit kissaatigisimassaat
Qeqertarsuarmut tunngasoq, Inuussutissarsiornermut Naalakkersuisoqarfiup Royal
Greenlandillu akornanni taanna naatsorsuutigaara aaqqinniarneqassasoq
imaluunniit isumaqatigiinniutaassasoq.
Kattusseqatigiinnut
aningaasanut inatsisip oqimaaqatigiissuuffiunissaa, tassa isertitat
aningaasartuutillu oqimaaqatigiissinnissaat Naalakkersuisut taanna
anguniagarivaat. Siullermeerinninnermilu taanna 43-44 mio. kr.-it missaanik
ajorsiallassimaneq 0-miittussaagaluartup partiinit tamanit akuersaarneqartup
piviusuunera eqqaasitsissutigiinnassavara.
Kisianni Naalakkersuisut
anguniagarilluinnarpaat missingersuusiornermi, aningaasanut inatsisiliornermi
torernerusumik ilungersornerulluta sulinitsigut taamatut pisoqartannginnissaa
kipusoortoqartannginnissaa pinaveersaartikkusulluinnaqqissaaratsigu.
Taavalu Royal
Greenlandip Nukamut sooq qularnaveeqqusiisinnannginneranut tunngatillugu
Kattusseqatigiit oqaasiat; siunertarineqarpoq Inatsisartunit siunnerfigineqartoq
tassaavoq, Royal Greenlandip ingerlatsinera Nukallu ingerlatsineri
immikkorluinnaqqeqqissaat avissaartinneqassasut, imermik
pitarneqarsinnaanngitsumik akornatigut ilisilluni.
Taamaattumik
Naalakkersuisunut pingaaruteqarpoq Royal Greenlandip Nukamut arlaatigut
qarsorsarsimaarinninnissaa pinngitsoorneqassasoq, taamaalillunilu
qularnarveeqqusiisut tassaasariaqarluta uagut Namminersornerullutik
Oqartussaninngaanniit.
Kiisalu siulersuisunut
ilaasortat aningaasarsiaqarnerannut tunngasoq, tamanna Naalakkersuisunut
Siulittaasup akissuteqarfigisussaavaa. Eqqaasitsissutigiinnassavara aamma
atorfillit atorfeqarnerannut tunngatillugu qanoq
pisussaaffilersorsinnaanerigut, taakku eqqarsaatinut ilaasariaqarmata
Naalakkersuisut tassunga suliartik suli naammassinngilaat. Kisianni
pisariaqassooq naammasseriarutsigu siulersuisunut ilaasortat
aningaasarsiaqartinnerannut iluarsiiniarneq tamatuma Aningaasaqarnermut
Ataatsimiititamut ilisimatitsissutitut tunniunneqarumaarnissaa.
Anders Andreassen, Inatsisartut Siulittaasoqarfiani
ilaasortaq:
Qujanaq, maannalu
akissuteqassaaq Naalakkersuisut Siulittaasuat.
Jonathan Motzfeldt, Naalakkersuisut Siulittaasuat:
Aningaasaqarnermut
Naalakkersuisup oqarneratut aaqqiissutissat siulersuisuni akissarsianut tunngasut
aammalu sulisinneqarnerannut tunngasut suliarineqarsimapput. Tassami ukiarmi
ataatsimiinnermi neriorsuutigisimavarput eqqarsaatigiumallugu atorfillit
Hjemmestyremi suliaqartut, bestyrelseni Hjemmestyrep pigisaani sulinerminni
akissarsiarisaat eqqarsaatigeqqiniarlugit. Tassani tamakkiisumik
naammassineqarsimanngillat, kisianni maannakkut akissarsiaasa tungaasigut
aaqqiissutissat taakkua naammassineqarsimapput.
Kisiannili soorlu
Aningaasaqarnermut Naalakkersuisup oqaatigisaasut, atorfillit siulersuisuni
sulinerannut tunngatillugu Hjemmestyremi selskabini sulineranni, tassani
inatsisitigut isumaqatigiissutitigullu paasissutissanik misissuinerit
tamakkiisumik suli naammassineqanngillat.
Kisianni akissaataasa
tungaatigut annikillilerineqarsimavoq, tassa immikkoortunut marlunnut
immikkoortinneqarsimammata selskabet. Selskabet aningaasanik
kaaviiaartitaqartut 400 mio. kr.-it sinnerlugit, tassani siornatigut
ukiumut siulersuisui, Siulittaasui akissarsiaqartinneqarsimapput 200.000
kr.-inik imaluunniit 100.000 kr.-inik.
Maannakkullu
appartinneqarsimapput taakkua 150.000 kr.-inut aamma 75.000 kr.-inut. Taavalu
selskabet 400 mio. kr.-it ataallugit kaaviiaartitaqartut, taakkua ukiumut
100.000 kr.-inik akissarsiaqarnerat 70.000 kr.-inut apparneqarsimavoq aammalu
50.000 kr.-iusimasut 35.000 kr.-inut. Tassa taakkua aaqqiivigineqarsimapput,
kisiannili suliassap ingerlanneqarnera aamma naammassiniarlugu maannakkut
suliarineqarpoq.
Aamma oqaatigilaassavara
Nuka A/S pillugu isumaqatigiinniarnerit maannakkut naammassilermata.
Naatsorsuutigaarput sapaatip akunnera una Nuka A/S pillugu
Naalakkersuisuninngaanniit isumaqatiginninniarneq naammassissasoq,
taamaalillunilu finansudvalginut suliassaq inaarsarneqarluni
apuunneqarsinnaalissammat.
Taamaalilluni suliassaq
aamma peqqissaarullugu suliarineqarsimavoq, aamma Naalakkersuisut nikinnerisa
kingornatigut. Tassanilu aamma periarfissat tamaasa atorlugit
paaseqatigiiffissaq naammassiniarneqarluni.
Qularutigineqassanngilaq
Nuna A/S-ip Inatsisartunit siullernit tapersersorneqarnera aamma
maannakkut malugisinnaagatsigu nutaani aamma tapersersorneqartoq,
taamaattumillu naammassillugu inernissaa Naalakkersuisut sapaatip akunnerata
uumap ingerlanerani neriuutigaat Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliamut
ingerlassinnaajumaarlugu.
Anders Andreassen, Inatsisartut Siulittaasoqarfiani
ilaasortaq:
Qujanaq, maannalu
akissuteqassaaq Isumaginninnermut Naalakkersuisoq.
Mikael Petersen, Isumaginninnermut Suliffeqarnermullu
Naalakkersuisoq:
Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap
isumaliutissiissummini ilanngullugu taavaa, tassa kontu 30.01.10-mi, kommunit
aggornerisa avataanni isumaginninnermi tunniuttakkanut ilassutitut
aningaasaliissutissatut qinnuteqaatigineqartut.
Paasinarpoq taakkua
akuersorneqartut, kisiannili oqaaseqaateqarlutik imatut nipilimmik;
finanslovemi, tassa aningaasanut inatsimmi ingerlatsinermut sillimmatinut,
kontu 20.11.50-imut siunissami tassunga immikkoortitsisoqartarnissaa
inassutigalugu.
Tamanna erseqqissaatigisariaqarpara
taamaaliornissaq inerteqqutaasarmat, tassa imaappoq siunertanut
aalajangersimasunut pituttuereerluni aningaasaliissuteqartarnissaq
immikkoortitsisarnissaq ingerlatsinermut sillimmatinut taanna Inatsisartuni
atortuunngimmat. Tassami ingerlatsinermut sillimmatit tassaammata tamanut
sillimmataaniartussat, ataasiakkaanut pittuttorsimanngitsunik aammalu
atorneqarsinnaasunik immikkoortitat inissinneqartarlutik.
Taamaattumik
Naalakkersuisuni kissaatigineruarput, aamma 1999-imut aningaasanut inatsisissap
suliarineqarnerani tamanna tassa naammassinngitsoorsimasarput, taanna
oqaatigilara. Taamatut immikkut alianartunik pisoqartillugu
ikiuukkasuartarnissamut aningaasaliissuteqarnissaq immikkut kontulerlugu
pissasoq, tamannalu naatsorsuutigaarput soorunami ukioq tullermut aningaasanut
inatsisisap suliarineqarnerani ilanngullugu naammassineqarsinnaajumaartoq.
Tassa naatsumik
oqaatigalugu kontu 20.11.50-imut, ingerlatsinermut
aningaasaliissutigineqartartunut immikkut aningaasaliinngikkaluarluni kontumik
nutaamik pilertisinikkut, isumaginninnerup ataani taanna
naammassiniarneqarsinnaasutut.
Aamma paasinarpoq
partiit arlallit tamanna qulakkeeqqugaat, tassa imaappoq aningaasanik
immikkoortitsisimasoqarnissaanik kissaateqartut. Taamaattumik taanna
ajornartorsiutaasussaasorinanngilaq aningaasanut inatsisissap
suliarineqarnerani.
Kiisalu
Danmarkimiittuutigut innarluutillit pillugit Aningaasaqarnermut
Ataatsimiititaliap inassuteqaammini ilanngullugu oqaatigisai
oqaaseqarfigilaarusuppakka. Tassa siullermik Aningaasaqarnermut
Ataatsimiititaliap nalunaarutigaa Inatsisartunut isumasioqatigisimallunga
tamannalu isumasioqatigiinneq tunngavissiisimanngitsoq immikkut 9 mio. kr-inik
aningaasaliissuteqarnissamut nassuiaatinik paasinartunik.
Tamanna ajuusaarutigissavara
isumasioqatigiinnermi uanga paasinninnera naapertorlugu paasissutissat
allanneqarsimasut allaat tunniutereersimagakkit. Aammalu uani
isumaliutissiissummi ersarissarneqarsimanngitsumik aningaasaqarnermut
oqariartuuteqarsimallunga Naalakkersuisuni suliaq aallartereeripput Danmarkimiittut
innarluutillit nutaamik nalunaarsorneqarnerat aammalu kommunit, tassa amt
kommunit, Vestsjĉllands Amt kommune oqaloqatiginiaripput, uagutsinnut
naammaginarnerusumik akilersueriaatsip ingerlanneqalernissaa siunertaralugu.
Isumaqarpunga taakkua
oqariartuutit Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliami uani
ersersinneqarsimasariaqaraluartut. Tassa Naalakkersuisuni qanoq
iliuuseqarpugut annertuumik, manna aallaavigalugu aammalu Aningaasaqarnermut
Ataatsimiititaliamut oqariartuuteqarpugut qanoq iliorniarnermik.
Kisianni
Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap inassutigaa Kukkunersiuinermut
Ataatsimiititaliaq suliaqassasoq, tassani kontumi ingerlanneqartoq pillugu
misissueqqullugu. Oqaatigissavara piareersimagatta paasissutissat
ersarinnerusut piumaneqassappata Kukkunersiuinermut Ataatsimiititaliamut aamma
tunniussaqassalluta. Isertugaqanngilaq paasissutissat tamaasa Inatsisartut
pisinnaasatik pissavaat.
Anders Andreassen, natsisartut Siulittaasoqarfiani
ilaasortaq:
Qujanaq, maannalu
akissuteqassaaq Inuussutissarsiornermut Naalakkersuisoq.
Simon Olsen, Inuussutissarsiornermut
Naalakkersuisoq:
Inuutissarsiornermut
Ataatsimiititaliaq isumaliutississiissutissaminik saqqummiussinermini Inuussutissarsiornermut
Naalakkersuisup susassaqarfii 50.59-imut tunngatillugu, taassuma ataaniippoq
takornariartitsineq pillugu nassuiaatinik immikkoortitigaasunik
piumasaqaateqarput.
Maannakkorpiaq
ajornakusoortippara tassungarluinnaq akissuteqarnissaq, taamaakkaluartoq
oqaatigissavara pingajussaanneerinninnissamut piumasaqaatigineqartut
tamakkiisumik akissuteqarfiginissaat qularutigineqassanngimmat.
Ilanngullugu
oqaatiginngitsuussanngilara nuannaarutigigakku ataatsimiititaliap
Naalakkersuisoqarfimmut tunngatillugu akuersaarnera, assigiinngitsunut
pineqartunut. Neriuppunga suliap inaavinnerani pineqartut
iluatsinneqarumaartut. Qujanaq.
Anders Andreassen, Inatsisartut Siulittaasoqarfiani
ilaasortaq:
Qujanaq, maannalu akissuteqassaaq
Peqqinnissamut, Avatangiisinut Ilageeqarnermullu Naalakkersuisoq.
Alfred Jakobsen, Peqqinnissamut, Avatangiisinut
Ilageeqarnermullu Naalakkersuisoq:
Tassa Aningaasaqarnermut
Ataatsimiititaliap isumaliutissiissummini ilaatigut aamma akisussaaffigisakka
ilai tikillatsiarsimavai tassalu marluusut; siulleq kontu pingaarneq 60.10.13,
Kalaallit Illuannut tunngasoq aappaalu kontu pingaarneq 86.60.01, Nuna
tamakkerlugu peqqinnissaqarfik, taassumalu ataaniittut tassa sanaartugassat.
Kalaallit Illuannut
tunngatillugu oqaatigissuara Naalakkersuisut sinnerlugit nuannaarutigigatsigu
Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap Kalaallit Illuannut Hellerupimiittumi
pissutsit, aamma taakkua qanimut malinnaaffigimmassuk.
Taamatullu uani
isumaliutissiissutikkut innersuussutigisaat, tassalu Naalakkersuisut piffissami
qanittumi aggersumi arlaannik aaqqiissutaasinnaasumik saqqummiussaqarnissaat
kaammattuutigineqartoq. Aamma taanna neriorsuutigissavara tassa ulluni
makkunanerpiaq piareersagaqarpugut Kalaallit Illuannut attuumassuteqartumik
pitsannguutaasinnaasunik assigiinngitsunik, misissukkat tunngavigalugit
Naalakkersuisunut isummernissamut saqqummiussassamik piareersaalluta.
Taamaattumik taanna
partiinit ataasiakkaanit imatut immikkut oqaaseqarfiginngikkaluarlugu
oqaaserisaanut taamaalillugu innersuussutigiinnassavara, taavalu aappaatut,
tassalu Illoqqortoormiuni napparsimmaviup nutarterlugu sananeqarneranut
allisillugulu sananeqarneranut atasumik oqaatigissavara, taannarpiaq pillugu
aqagu Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliaq immikkut isumasioqatiginissaa,
maannamut pilersaarutaammat. Taamaattumik tassunga
innersuussutigiinnarallassavara. Qujanaq.
Anders Andreassen, Inatsisartut Siulittaasoqarfiani
ilaasortaq:
Qujanaq, maannalu
oqaaseqaqqinniarpoq Asii Narup, Inuit Ataqatigiit. Eqqaasitsissutigissuara
erniinnakanneq taasisussaagatta ilaasortat maani issianngitsut
majuaqqussavakka.
Asii Chemnitz Narup, Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuat:
Isumaginninnermut
Naalakkersuisumut oqaaseqalaarusuppunga Kontu 30.01.10-mut tunngatillugu.
Imaassinnaavoq ippigisarput ersernerlulaartoq isumaliutissiissummi. Una
pivarput januarimi ikuallannersuaqarmat, taanna isumaqarpugut isigisariaqartoq
ajunaarnersuartut.
Taavalu ilisimavarput
Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliami immikkut ittumik siumut
siulittuutigineqarsinnaanngitsumik tassanngaannaq pisoqaraangat, taava
immikkut ittumik qinnuteqaateqartoqarsinnaasoq tassunga ataatsimiititamut.
Taava ippigivarput una,
tassani pineqartorpiaq tassammat tassanngaannaq pisoq, siumut
siulittuutigineqarsinnaanngitsoq pilersaarutigineqarsimanngitsorlu
soorunalimi. Taamaattumik siunissami taamaattunut aningaasaliissoqassatillugu
taava periarfissaq taanna atoqqugipput. Taavalu sillimasoqarsinnaasoq 20.11.50-imut
immikkoortitsinikkut.
Taavalu innarluutillit
Danmarkimi paaqqutarineqartut pillugit. Ilanngukkusussimavarput peqqutigalugu
toqqissisimanartutut isiginnginnatsigu isumaqatigiissut Namminersornerullutik
Oqartussat Vestsjĉllands Amtilu oqimaaqatigiinngippallaaqimmat. Taamaattumik
immikkut misissuiffigineqarnissaa kissaatigisimavarput.
Taava
ingerlaqqilaarusuppunga. Siumuminngaanniit oqaaseqartuata eqqaavaa,
sulisoqarnermut tunngasut sulisullu akissarsiaqartinneqarnerinut tunngasut
sipaarutissat, aamma Aningaasaqarnermut Naalakkersuisup, sulisut,
Namminersornerullutik Oqartussani sulisut eqqaammagit imaattunik
ilassuteqalaarusuppunga.
Aningaasaqarnermut
Ataatsimiititaliap isumaliutissiissutaani kalaallisuuani qupperneq 3-mi
eqqartorsimavagut, uani suliaqarnitsinni eqqartorsimagatsigit aamma
atorfinititsisarnermut tunngasut. Ilaatigut imatut allassimavugut,
Namminersornerullutik Oqartussani allaffeqarfinni sulisoqarnerup
annertusigaluttuinnarnera suli maluginiagassaavoq.
Taava ingerlaqqilluta,
aamma imaluunniit oqaatigineqarpoq atorfinnik amerlassusilersuinermik
allanngortitsinerit annerusumik aningaasanut inatsisinik akuersissuteqarnernut
atatillugu isumagineqartaqqullugit kaammattuuteqarluta.
Taava tassanngaannit
ingerlaqqilaarusuppunga, Inuit Ataqatigiinninngaanniit
oqaaseqarfigerusukkatsigu imannak: Naluneqanngilaq akissarsiaqartitsinermut
aningaasartuutit qaffatsaaliorneqarnissaat aalajangiunneqarsimammat. Tamatumap
anguniarnissaa suleqataaffigerusupparput. Isumaqarpugulli aamma pingaaruteqartoq
allaffissornikkut aaqqissuussinerit Nunatsinnut naleqqussarniarlugit
suliniutissat akissarsiaqartitsinermullu aningaasartuutinik sipaarniarneq
imminnut ataqatigiissaarneqartariaqartut, taamaammat neriuutigaarput apeqqutit taakkua
Inatsisartuni oqaluuseralugit aallartissinnaassasugut ukiamut ataatsikkullu
oqaluuserineqarumaarsinnaassasut.
Tassami
allaffissornikkut allanngortitserineq soorunami ullormiit ullormut
pisinnaanngillat, aamma oqallinnissap aallartisarnissaanik, ullormiit ullormut
pisinnaanngillat taamaattumik taakkua oqaluuserinissaat isumaqarpugut ukiamut
aallartittariaqartut, aamma tassani sulisut atorfillillu Namminersornerullutik
Oqartussani toqqissisimanissaat eqqarsaatigalugu.
Anders Andreassen, Inatsisartut Siulittaasoqarfiani
ilaasortaq:
Qujanaq, maannalu
akissuteqassaaq Inatsisartut Siulittaasuat Johan Lund Olsen:
Johan Lund Olsen, Inatsisartut Siulittaasuat:
Qujanaq, tassa
Inatsisartut Siulittaasoqarfiat sinnerlugu ataatsimiinnerup aallartilaarnerani
Inatsisartuni Naalakkersuisunullu ilaasortanut allakkiarisimasagut
innersuusutigalugit ujartuivugut, Inatsisartut taamatut
misissuisitsisarnissanut tunngatillugu qanoq ittuniguna sakkoqarlutik
misissuisitsisarnerit ingerlattalissagaat, taanna ujartuiffigivarput, aammalu
taanna Aningaasaqarnermut Niuernermullu Naalakkersuisup aamma saqqummiinermini
akissuteqaqqinnermini, partiinut taanna erseqqissumik aamma ujartuiffigivaa
nalunaarutigeqqullugu.
Tassa taanna
pingaaruteqalaarpoq, isumaqarpungalu TB 1-ip tassa uumap suliarisatta
ataasinngorpat pingajussaaneerneqannginnerani erseqqilluinnartumik maani
Inatsisartuninngaannit isummerfigisariaqaripput, misissuisitsinissaruna taanna
eqqartorneqaqisoq qanoq iluseqarluni aaqqissuutissagipput.
Tassa Inatsisartut
Siulittaasoqarfianninngaanniit aajuna uagut tikkuagarput, maannakkut
oqaatigineqareersutuut tallimanngorpat Danmarkimi folketingip
akuersissutigisussanngorpaa misissuisussat pillugu kommissioniliorsinnaanermut
inatsisit, Nunatsinnut aamma atortussanngortinneqarsinnaasoq, kunngip
peqqussuteqarneratigut. Tassa taanna iluatinnartuuvoq, taamaattumiguna aamma
taanna tunngavigalugu misissuisitsinissaq ingerlanneqassanersoq Inatsisartunit
erseqqissumik paaserusukkipput. Imalunniit Naalakkersuisut inassutigisaattuut
misissuisitsineq ingerlanneqassanersoq.
Tassa taakkua
periarfissat marluupput, taannalu erseqqilluinnartumik Inatsisartut
ataasinngorpat isumaqarpugut isummerfigereersimasariaqaraat, suliaq
pitsaasumik aamma ingerlanneqassappat.
Isumaqarpugullu tassa
taannaasoq aamma Inatsisartut maani una suliaq siullermeerneqarmat aamma
oqariartuutigisaat. Taamaammat ataasinngorpat, tassa oqaatigeriikkatuut
paatsuungasoqaqqunagu aammalu paatsoorneqarsinnaanngitsumik
aalajangiisoqaqqullugu kissaatiginarpoq partiit erseqqilluinnartunik inassuteqarnissaat,
kingusinnerpaamik ataasinngorpat inatsit una akuersissutigilerutsigu aamma
nalunaarutigineqarsinnaasussaq.
Anders Andreassen, Inatsisartut Siulittaasoqarfiani
ilaasortaq:
Qujanaq, maannalu oqaaseqaqqinniarpoq
Jĝrgen Wĉver Johansen, Siumut.
Jĝrgen Wĉver Johansen, Siumut:
Siullermik Isumaginninnermut Suliffeqarnermullu Naalakkersuisup saqqummiussaanut tunngatillugu ataatsimiititaliamiit aamma isumaqarpunga erseqqissarneqartariaqartoq kontu pingaarneq 30.01.10, kommunit aggornerisa avataaniittunut isumaginninnermi tunniuttakkat pillugit. Soorunalimi kontumi tassaniittut isumaginninnermut tunngassuteqartut ingerlatsinermut sillimmatinut tunngasuni kontumi pingaarnermi 20.11.50-imut nuunneqarsinnaanngimmata.
Kisianni ajunaarnersuarnut assigisaannullu tunngassuteqartut soorunalimi ingerlatsinermut sillimmatinut tunngasuni immikkoortitsiffigineqarsinnaapput inerteqqutaanngitsumik. Taanna isumaqarpunga eqqaamaneqartariaqartoq, kisianni uani tamannartaa pingaarnerunngilaq, taannami tamatta isumaqatigiissutigisinnaavarput soorunalimi ajunaarnersuarnut atatillugu aningaasanik peqartariaqaratta, sillimmatissatsinnik aammalu atorneqarsinnaasunik.
Kisianni aana aamma Isumaginninnermut Suliffeqarnermullu Naalakkersuisup aamma siornatigut Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliami siulittaasuusimasup ilisimalluinnagaa, tassalu aningaasanik atuisoqarsinnaanngilaq Inatsisartunit imaluunniit Inatsisartut ataatsimiinnerisa avataasigut Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliamit akuersissutigineqarsimanngitsumik. Taannalu tassa uani malittarisassat ingerlatsinitsinni tamatta malittarisatta iliuaniippoq, taannalu tamatsinnit malinneqartariaqarpoq, soorunami.
Ukununnga kontumut pingaarnermut 30.13.10-mut, Danmarkimi innarluutilinnik isumaginninneq, tassani una Aningaasaqarnermut Ataatsimiitaliamit eqqumiigisarput tassaavoq, ukiumiit ukiumut 16 %-inik qaffariaateqartoqarsimanera.
Tassa innarluutilimmut ataatsimut agguaqatigiisillugu immaqa 90.000 kr.-it missaanniippoq qaffariaat, ukiumiit ukiumut. Taannalu ukiumiit ukiumut naatsorsuutigineqarsinnaanngitsutut siumullu takorlooreerneqarsimasinnaanngitsutut nalilissallugu isumaqarpugut tunngavissaqanngitsoq, tassami nalilersuinerit aamma taama ingasatsigisumik kukkusinnaanngimmata, kisianni soorunalimi aningaasat taakkua pisariaqartinneqarmata aamma partiinit tamanit akuersissutigineqarnissaat qularutigineqassanngilaq, taannalu pingaarnerpaavoq. Inarluutillimmi Danmarkimiittut innarluutillit kalaallit isumagineqarnissaat tamatta pingaartitaraarput.
Inatsisartut Siulittaasoqarfiata apeqqutaanut tunngatillugu Siumuminngaanniit oqaatigissavarput, soorunalimi apeqqutaalluinnarpoq tallimanngorpat folketingimi inatsit pineqartoq akuersissutigineqassanersoq imaluunniit atortussanngortinneqassanersoq.
Kisianni avaqqunneqarsinnaagunanngilaq tassunga tunngatillugu Naalakkersuisut aammalu Inatsisartut Siulittaasoqarfiata misissuititsinissamut misissuisussat misissugassaat pillugit oqaloqatigiinnissaminnut, aammalu suleqatigiillutik taamatut misissuititsinissap ingerlanneqarnissaanut suleqatigiinnissaat.
Taannalu Siumuminngaanniit pingaartipparput, kisianni atagu takulaariartigu tallimanngorpat akuersissutigissaneraat, taavalu sapinngisamik immaqa partiit aamma tamarmik TB 1-ip pingajussaaneerneqarnissaanut erseqqissumik tassunga tunngatillugu qanoq ingerlariaqqinnissamut isumaqarnerminnik saqqummiussaqarsinnaasut. Qujanaq.
Anders Andreassen, Inatsisartut Siulittaasoqarfiani ilaasortaq:
Maannalu akissuteqassaaq Naalakkersuisut Siulittaasuat.
Jonathan Motzfeldt, Naalakkersuisut Siulittaasuat:
Diskomik misissuinissaq pillugu Naalakkersuisut nalunaarutigereerpaat, nalunaarutigereersimavaat misissuinissamut paasissutissat tamaasa tunniukkumallugit, aammalu tamatumani aamma misissuinissami tamanut attaveqanngitsumik aaqqiisoqassappat aamma suleqataaniarlutik, kisianni maannakkut Inatsisartuninngaanniit misissuinissamut kommissioniliortoqassappat imaluunniit undersĝgelsesdommerimik taaneqarsinnaasumik aaqqiisoqassappat, taava pingasunngorpat taamatut pisinnaatitsinissaq, Inatsisartut pisinnaatitsinissaat pisariaqassaaq.
Taamaattumillu taamaalilluta aalajangernissatsinnut tunngavissamik Siulittaasoqarfiup erseqqissumik maani saqqummiussinissaa allaganngorlugu naartsorsuutigaarput. Kisianni tallimanngorpat akuerineqassanngippat inatsit aamma taamaattoqariataassagaluarpat sillimaffigisariaqassaaq suliassaq unittuussanngimmat tamanna pillugu.
Taamaattumillu Naalakkersuisuninngaanniit piareersimavugut taamaalilluni tallimanngorpat akuerineqanngitsuussagaluarpat inatsit, taava suliassap Inatsisartuni Siulersuisoqarfik paaseqatigalugu qanoq ililluni ingerlaqqinnissaanut aamma periarfissat misissorneqarsinnaanerat aalajangiinissamut periarfissaqartinneqarumaartoq.
Tassa imaappoq, soorlu Siumup oqaluttuata oqaatigigaa, tallimanngorpat aalajangernissaq tunngavissarsineqanngippat folketingimi, isumaqarpunga piaartumik uterfigisariaqaripput aamma uagut nammineerluta maani misissuisitsinissatta pinngitsoorani naammassiniarsinnaaneranut aqqutissarsiuunnissaa.
Anders Andreassen, Inatsisartut Siulittaasoqarfiani ilaasortaq:
Qujanaq, maannalu oqaaseqaqqinniarpoq Anthon Frederiksen, Kattusseqatigiit.
Anthon Frederiksen, Kattusseqatigiit oqaaseqartuat:
Suliap matuma pingajussaaneerneqannginnerani Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliamut oqariartuutissaqarpugut. Tassa ilaatigut Nuka A/S, immaqa Nuka aneerta aneertangajanngungajalersoq pillugu makkua paaserusuppagut aammalu misissugassaqqissutut Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliami, soqutiginartutut eqqarsaasersuuteqarfigaavut Kattusseqatigiinniit.
Tassa Nuka A/S-imut tunngatillugu ukiut tamaasa Landskarsip Royal Greenlandi tapiiffisarpaa 41-42 mio. kr.-it missaannik ingerlatsinermut atugassanik. Taakkua ukioq manna qanoq atorneqarsimatigippat aammalu sinneqassappata sinneqarpataluunniit taakkunannga 125 mio. kr.-inik ilanngaatigineqarsinnaanerpat, isumaqarpunga taanna soqutiginartoq paasissallugu.
Kiisalu peqqinnissamut tunngatillugu Danmarkimi Kalaallit Illuat eqqartorneqartillugu napparsimasut Danmarkimut nassiunneqartartut nalunngilarput ajornartorsiutit annerit aamma ilagisaraat, taamatut Danmarkiliartitsinermi napparsimasut ilaatigut sivisoorujussuarmik utaqqisinneqartaramik suliaritinnissamik tungaannut. Taamatut utaqqilluni uninnganeq soorunami aamma aningaasanik aningaasarpassuarnik qularnanngitsumik naleqarpoq.
Taamaattut pissutsit isumaqarpugut Peqqinnissamut Ataatsimiititalialluunniit itinerusumik suli misissortariaqarai. Isumaqatigiissutit ilumut qanoq tutsuiginartigisut atorneqarpat, aamma tassuunakkut aningaasat sipaarneqarsinnaasut ilaqutariinnullu aamma oqiliallaataasinnaasumik kinguneqarsinnaanera isumaqarpunga ilanngullugu eqqarsaatigisariaqartoq.
Kiisalu soorunami nuannerpoq tusarlugu selskabini ingerlatseqatigiiffinni siulersuisut ajunngitsorsiassaat appartinneqalaarsimammata. Kisianni nalunngilarput Danmarkimi pissutsit taamaattut aamma atuussimasut, kisiannilu aamma isumaqarpunga suli aningaasanik aallertoqarsinnaasoq tassuuna ilaatigut Namminersornerullutik Oqartussat ataanni suliffeqareersut, aningaasarsiaqareersut selskabini taakkunani pisussaaffigisariaqaraat taanna taamatut toqqagaaneq immikkut ajunngitsorsiassaqarfiginngikkaluarlugu.
Isumaqarpunga taanna aamma ilanngullugu Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap misissortariaqaraa. Tassami aningaasat pisariaqartinneqartut aamma inuutissarsiorlutik ingerlanneqarneranut pisariaqavissut amigaatigineqarput, soorlu massakkut eqqaaneqarpoq aamma saattuarniarnermi tapiissutigineqartartut qanoq atortinneqarnerat qaqinneqarsinnaasoq, qaqinneqartariaqartoq. Ullumikkut saattuarniarnermi inuutissarsiuteqarlutik ingerlatsiniartut annertuumik nalorninartorsiortinneqarput. Tassa nikerartumik saattussanut tapiisarneq ingerlanneqarmat, ilaatigullu piivinneqartarlutik.
Isumaqarpugut taanna inuutissarsiut taama nutaajutigisoq aallaqqaamut aalajangersimasumik akit minnerpaaffissaqartinneqarnissaat eqqarsaatigalugu tapiisarneq aalaakkaasumik ingerlanneqartariaqartoq. Taamaaliunngikkuttami inuutissarsiut taanna nalorninartumik ingerlajuassammat.
Taavalu Inuit Ataqatigiit oqaaseqaataannut isumaqarpunga pissusissamisoorluinnassasoq, Qeqertarsuup Tunuani Qeqertarsuup raajaleriffittut ingerlanneqarnera imaluunniit Royal Greenlandip naleqqussaanera, taamanikkut Naalakkersuisut Siulittaasorisimasaata nalaani ingerlanneqarsimasoq nalilersoqqikkaanni isumaqarpunga pissusissamisuussasoq.
Aamma tamatta inuiaqatigiinni naligiinnerusumik atugassaqartitaanissarput eqqarsaatigalugu 1,6 mio. kr.-it sinnilaarlugit Naalakkersuisut illuisa iluarsaanneqarnissaanut aalajangiinissaq pingajusaaneerinninnissamut kinguartinneqarpoq. Qujanaq kinguartinneqarmat, kisianni nalinginnaasumik pissutsit nalunngilagut tamatta Nunatsinni. Naalakkersuisuugutta imaluunniit sulisartuinnaagutta inimut nuussagutta piumasaqaatigineqartartut suusut, tassalu qaammatit pingasut sioqqullugit imaluunniit siumoorlugu, nuannerunarpoq taanna oqaaseq tusarlugu, siumoorlugu akiliuteqarnissaq, inigisamut. Taakkua akiliutit inigisap qimannerani aserfallassimaneranut imaluunniit ajortissimanermut naggataatitugut akiliutigineqartarmata.
Isumapunga aamma pissutsit tamakku Naalakkersuisunut atuuttariaqartut, taamaalilluni Nunatta karsia aamma sipaarniassooq aningaasanik. Tamatta nalingiimmik atugassaqarnissarput isumaqarpunga soqutigisariaqaripput. Qujanaq.
Anders Andreassen, Inatsisartut Siulittaasoqarfiani ilaasortaq:
Maannalu akissuteqassaaq Aningaasaqarnermut Naalakkersuisoq.
Josef Motzfeldt, Aningaasaqarnermut Niuernermuullu Naalakkersuisoq:
Kattuseqatigiit apeqquteqaataanut tunngatillugu nunaqarfinni Royal Greenlandip ingerlataanut 42 mio. kr.-it ingerlatsinermut ukiumut tapiissutigineqartarput Inatsisartuninngaaniit.
Ukioq manna taakkua qanoq ingerlanneqarnersut, Inuussutissarsiornermut Naalakkersuisup ingiarnianngikkaluarlugu tassa 42 mio. kr.-it ingerlatsinermut tapiissutigineqartarput manna tikillugu Royal Greenlandimut, taavalu taassuma saniatigut Inatsisartut ukioq mannamut nunaqarfinnut tunisassiorfiit piorsarnissaannut aserfallatsaalinissaannut aningaasaliissuteqarput 10,7 mio. kr.-inik, katillugit 52,7 mio. kr.-inik nunaqarfinni tunisassiorfinnut tunngatinneqarput, taakkulu massakkut Nuka A/S-ip ingerlaneranut ataatsimoortillugit aalajangiiffigineqarsimapput Naalakkersuisuninngaaniit qaammammut 1/12-iat taakkua tunniunneqartassasoq Nukap ingerlatsineranut, ingerlatsinermut matusissutissaattut.
Tassalu manna tikillugu taakkua aningaasat ingerlapput juni ilanngullugu 52,7 mio. kr.-it affaat Nuka A/S-imut atugassanngortinneqareerput.
Kisianni tassa matumani Royal Greenland Namminersornerullutillu isumaqatiginninniarnerat naammasseriarpat aningaasat taakkua inissinneqassapput, ilaatigut avataaninngaaniit qularnanngilaq atortariaqarnermit nunaqarfinnut nutartigassat eqqarsaatigalugit.
Kiisalu allaffissornerup annikillisaavigineqarnissaa imaluunniit Nunatsinnut naleqqunnerusumik ingerlatsiviulernissaanut Inuit Ataqatigiinninngaaniit apeqqutigineqartoq, taanna 97-imi ukiakkut Inatsisartut ataatsimiinnerannili aallartittumik oqaatigineqartariaqarpoq taamanikkut Sulisoqarnermut Naalakkersuisup Naamminersornerullutik Oqartussani sulisut katitigaanerat saqqummiummagu, oqallineq taamanikkulli aallartippoq.
Manna tikillugu iliuuserineqartutut taaneqarsinnaasut tassaapput: Ukua atorfinitsitsisarnerit unitsikkallarneqarsimanerat ukiup matuma naanissaa ilanngullugu, taavalu aamma angalanernut aningaasartuutit massakkut uani oqaluuserisatsinni annikillisaaffigineqarnerat.
Kisianni sulisoqarnikkut imaluunniit atorfinitsitsisarnerit unitsinneqarnerat ukiup matuma naaneranut naasussaammat pinngitsoornata Naalakkersuisuninngaaniit isummersuutigisariaqagarput tassaassooq, tamatuma kingorna taava qanoq ingerlaqqissuugut?
Taannalu aamma Namminersornerullutik Oqatussani sulisorpassuit, sulisoqarnikkut anguniakkat pillugit suleqatigiissitaliaqarput, tassanilu Siulittaasuuvoq Namminersorulluni Oqartussat qullersaat taakkua aamma suliniuteqartut ilisimavagut Naalakkersuisuninngaaniit. Qanorli ilusileeriarnissaq piffissami aggersumi ukiamut ataatsimiinnissap tungaanut saqqummiussassaqarsinnaanerput sulissutigissagipput tamanna qularutigineqassanngilaq.
Anders Andreassen, Inatsisartut Siulittaasoqarfiani ilaasortaq:
Qujanaq, maannalu partiit oqaaseqartuisa avataasigut oqaaseqarniarpoq Maliinannguaq Markussen Mĝlgaard, Inuit Ataqatigiit.
Maliinannguaq Markussen Mĝlgaard, Inuit Ataqatigiit:
Qujanaq, erseqqissaateqalaaginnarniarlungaana. Uani tassa ilaatigut Qeqertarsuup Tunuani kommunit suleqatigiiffiat sapaatip akunnerata kingulliup naanerani ataatsimeeqatigiissimavoq, aammalu tassani ataatsimoorussamik oqariartuuteqartoqarsimalluni, ilaatigut kommunit tamarmik atsioqataaffigisaannik, tassa borgmesterit atsioqataaffigisaannik ilaatigut aammalu raajarniat peqatigiiffiisa atsioqataaffigisaannik.
Taanna Qeqertarsuup Tunuani raajaleriffiit ataatsimik ilanngaqqinnissaannut tunngasoq akerlerineqarluni.
Tassanilu tassunga patsisaavoq annerpaamik Royal Greenland allagaqarsimammat erngiinnaq, tassa ungasinngitsukkut ullulinngikkaluarlugu atortui piiarneqassasut, taamaalillunilu raajaleriffittut atorunnaarsinneqassalluni. Taamaattumik uani ilumut ukioq 2000 utaqqineqassanersoq taamatut peqqusinissamut apeqquserusullugu aamma Naalakkersuisunut taakku allakkat, ingammik Aalisarnermut Naalakkersuisumut Qeqertarsuup kommunit ataatsimoorussamik allagaat ingelanneqareersimammata, erseqqissumik soorunami sumut killinnersoq taanna paaserusunnassooq.
Ilaatigut tassani toqqammavigineqartut ilisimaneqarput aammalu raajartassat amerlineqarsimapput. Kiisalu raajat ikiliartornerannut tunngasumik oqaluttarnerit taakkua ilaatigut illuatungaanut saassimasut, saakkiartortut allaat ilimasaarutigineqarluni. Taamaattumik aarlerineq aammalu raajarniat ungasinneroqisumut ingerlaaqqaarlutik tunisisalernissaminnut aarlerinerat taanna kommunit tamarmiusut peqataaffigalugu tapersersorlugu saaffiginnissutigaat.
Tassungalu ilanngullugu aamma nalilersugassanut pingaarutilinnut ilaavoq, siunissaq eqqarsaatigalugu ilumut suliffissuit ataatsimut isigalugit avataasiutit aammalu suliareqqaarnagit avammut tuniniaasarnerit ilumut siunissami taamatut ilusilerlugit ingerlatiinnarneqassanersut.
Tassami pingaaruteqarluinnarmat Nunatsinni aamma aningaasat kaaviaartinnerat eqqarsaatigalugu sapinngisamik nunami suliffissat amerlasuut piujuaannarnissaasa isumakkeernissaat. Soorunami Royal Greenlandip isaanik aammalu sinneqartooqqusaaneranut tunngatillugu namminneq isaanik immaqa akilersinnaanerusoq ujartorneqarpoq, kisianni uani naatsorsuinermi inuiaqatigiit aaqqissuussaanerat aammalu suliffissaqartitsiniarneq eqqarsaatigalugu aningaasat kaaviaanerisa nunami pilersinneqartarnerat eqqarsaatigalugu imminut akilersinnaanerpaaq ujartorniarlugu eqqarsaqqittariaqalerpugut.
Ilumut pingaartinnerussaneripput nunani allani suliffissuit suli amerliartortut pilersiortornissaat imaluunniit pisiariortornissaat, taamaalillugulu aamma allamiorpassuit sulisillugit, naak Nunatsinni aamma suliffissat amigaataagaluartut.
Taamaattumik taanna apeqquteqaatigerusuppara Qeqertarsuup Tunuanut tunngatillugu Naalakkersuisuninngaanniit qanoq isummerfigineqarsimanersoq imaluunniit qanoq pilersaaruteqartoqarnersoq paaserusullugu.
Taava Diskomut tunngatillugu Inuit Ataqatigiinninngaanniit oqaatigineqartoq aamma Jĝrgen Wĉver Johansenimiit Siumut sinnerlugu oqaatigineqartoq taperserparput, aammalu suliap soorunami torersumik ingerlanneqarnissaa assorsuaq soqutigisaralugu, siusinnerusukkut siullermeernermi oqaaseqarnitsituut KNI-mut tunngasumik pisimasut isumaqaratta uteqqittariaqanngitsut, aammalu matumani Diskomi KNI ilinniarfigalugu Diskomi pisut torersumik aamma qulaajaaffigineqarnissaat. Taanna tamatta Inatsisartut pisussaaffigigipput, siunissami piginneqatigiiffiit ingerlatatta taamannak quqassineqartutut pineqarluta allatut ajornartumik aningaasarpassuarnik akiliisariaqartarnerput pinngitsoorniarlugu.
Anders Andreassen, Inatsisartut Siulittaasoqarfiani ilaasortaq:
Qujanaq, tassa oqaatigissavara uani erseqqissaatigalugu partiinit oqaaseqartunit amerlanerussuteqartut maannamut kissaatigimmassuk suliaq pingajussaaneerneqannginnerani ataatsimiititaliamut aamma ingerlanneqarallassasoq.
Tassa siullermik Kattusseqatigiit oqaaseqartuata oqaatigigaluarpaa isumaqatigalugu, kisiannili oqaaseqarnermi kingullermi paasivara aamma ataatsimiititaliamut ingerlanneqarnissaa kissaatigigaa.
Taamaalilluni amerlanerusut kissaatigaat ataatsimiititaliamut ingerlaqqikkallassasoq. Maannalu akissuteqassaaq Inuussutissarsiornermut Naalakkersuisoq.
Simon Olsen, Inuussutissarsiornermut
Naalakkersuisoq:
Naalakkersuisut upernaaq
manna paasereersimalerpaat Qeqertarsuarmi raajaleriffiup aamma atoqqittariaqarsimanera.
Taammammallu
maannakkorpiaq suliaq ingerlanneqarpoq, misissueqqissaarnikkut ullunilu
tullerni siusinnerpaamik aqagu tamanna isummerfigineqartussaavoq, Qeqertarsuup
fabrikiata raajaleriffiup ingerlaannarsinnaanissaa piviusunngussanersoq.
Tassami aprilimi Qeqertarsuarmi paasisat annertuut aamma misissuinissamik
pilersitsimapput, taamaammallu neriuutigaara iluatsisinnaassasoq.
96-iminngaanniit
2000-imi ukiut tallimat ingerlareertussaapput, ukiunilu taakkunani
marluinnanngortuni, ukioq manna aappaagulu kiserngorunnerat naliliinissamut
aamma soorunami toqqammavissanut ilaasussaavoq. Taamaammat qularnanngilaq
naapertuilluarnerusumik aaqqiisoqarsinnaajumaartoq. Qujanaq.
Anders Andreassen, Inatsisartut Siulittaasoqarfiani
ilaasortaq:
Qujanaq, maannalu
oqaaseqaqqinniarpoq Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap Siulittaasua, Jĝrgen
Wĉver Johansen, Siumut.
Jĝrgen Wĉver Johansen, Siumut:
Inatsisartut 1999-imi ilassutitut aningaasaliissutissanut inatsisissaattut siullertut siunnersuutip Inatsisartuni aappassaaneerlugu oqaluuserineqarnera naammassilinnguatsiarmat naammassinnginnerani, aammalu Inatsisartut Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliaata pingajussaaneerneqannginnerani sulilinnginnitsinni partiit Kattusseqatigiillu oqaaseqartuinut qujassuteqarusuppunga.
Siullermik sulinitsinnik tapersersuinissinnut aamma sapinngisarput naapertorlugu taamatut sulinerput ingerlatiinnassavarput. Uunga kingullermut Qeqertarsuarmut assigisaannullu tunngatillugu neriuppunga, aamma naatsorsuutigaara soorunalimi Naalakkersuisut taamatut nalilersueqqinniarnerminnut atatillugu Nunatsinnut tamarmut pitsaanerusussaq eqqarsaatigalugu aalajangiussaqarumaartut.
Tassami siusinnerusukkulli, naak Maliinannguup oqariartuutaa paasilluarsinnaagaluarlugit ilaatigut aamma qinersisarnitsinnut inatsiserput allanngortinnikuuarput, kommuni ataatsiakkaat, kommuninut ataasiakkaanut tunngassuteqartut salliutillugit oqaluuserineqannginnissaat siunertaralugu.
Kisianni naatsorsuutigilluinnarpara pitsaasumik aammalu torersumik naliliiffigineqaqqilluni Qeqertarsuarmut tunngassuteqartoq suliarineqarnissaa, aammalu Nunatsinnut tamarmut pitsaanerusussaq siunertaralugu aalajangiisoqarumaartoq.
Anders Andreassen, Inatsisartut Siulittaasoqarfiani ilaasortaq:
Qujanaq, maannalu Inatsisartut Siulittaasuat, Johan Lund Olsen akissuteqassaaq.
Johan Lund Olsen, Inatsisartut Siulittaasuat:
Qujanaq, tassa naatsoralaannguaminguna una tassa oqaatigiinnarniarlugu, tassa paasivarput misissuisussatut kommissioni pillugit inatsisissaq taanna folketingimi suliarineqartoq, aammalu siullermik saqqummiussinerni aamma oqaatigisara, taanna tassa tallimanngorpat naatsorsuutigineqarpoq majip 28-ani folketingimi tassa pingajussaaneerneqarluni akuersissutigineqassasoq.
Maannamut aappassaaneerinninnerup kingornatigut folketingimi isumaqatigiissutaareersut allanngoriataassanngippata, tassa taamaattumik soorunami folketingimi aalajangerneq tallimanngorpat taanna pisussaq qanoq isikkoqarnera naapertorlugu Siulittaasoqarfimmi tassa piareersimavugut maajip 31-ani, tassa ataasinngorpat TB 1-ip uuma pingajussaaneernissaanut Inatsisartut aalajangiiffigisassaannik aamma siunnersuumik soorunami suliaqassalluta. Taanna suliariniarumaarparput aammalu naammassiniarumaarparput.
Kisianni aamma uunga eqqartukkatsinnut ilanngullugu Inatsisartunut ilaasortanut soqutiginnittunut neqeroorutigissavara, folketingip aappassaaneerinninnerminut isumaliutissiissutaa taanna qallunaatuuginnaq maannakkut pigisarput amerlasuunngorlugu Inatsisartunut ilaasortanut soqutiginnittunut agguaassinnaajumaaratsigu. Taamaalillusi aamma sunarpiaq pineqarnersoq tassani sukumiinerusumik aamma misissorsinnaassagassiuk.
Anders Andreassen, Inatsisartut Siulittaasoqarfiani ilaasortaq:
Qujanaq, taamaalilluni ullumikkut oqaluuserisassaq immikkoortoq 12, tassalu 1999-imut Inatsisartut ilassutitut aningaasaliissutinut inatsisissaannut siullermut siunnersuut aappassaaneerneqarnera naammassigallarpoq. Pingajussaaneerneqartinnagulu, pingajussaaneertinnagulu ataatsimiititaliamut ingerlaqqeqqaarallassaaq, matumalu kingorna pingajussaaneerneqarumaarluni.
Tassa taasissuugunngooq, inatsisinik ilisimasalik taama oqarpoq. Taava apeqqutigissavara taamatut isikkoqarluni ingerlaqqinnissaanut, pingajussaaneernissaanut akuersisut nikueqqullugit.
31
Anders Andreassen, Inatsisartut Siulittaasoqarfiani ilaasortaq:
Tassa akerliusoqaranilu taasinngitsoortoqanngilaq. Taamaalilluni ullumikkut taanna oqaluuserisassaq naammassigallarpoq. Siulittaasoq qinnuigissuara aqutsineq tigoqqeqqullugu.