Marlunngorneq 8. maj 2001, nal. 13:10

Oqaluuserisassani immikkortoq 8.

KNI A/S pillugu Inatsisartut peqqussutaata allanngortinneqarneranik Inatsisartut peqqus­sutissaattut siunnersuut.

(Naalakkersuisut Siulittaasuat)

(Siullermeernera)

 

 

 

Ataatsimiinnermi aqutsisoq: Inatsisartut Siulittaasuat, Ole Lynge.

 

 

Jonathan Motzfeldt, Inatsisartut Siulittaasuat:

KNI A/S pillugu Inatsisartut peqqussutaata allanngortinneqarneranik Inatsisartut peqqussutissaa­nik siunnersuut annertungaatiartumik aamma peqqissaartumik saqqummiussassanik imalersorne­qarsimammat, naalisarnera kingulleq tunngavigalugu sqqummiussaq tunngavigalugu saqqum­miussissaanga.

 

Tassa ilisimaneqarpoq Naalakkersuisut sinnerlugit matumuuna saqqumiutissagikka KNI Pisiffik A/S-ip tamakkiisumik ilaannakuusumilluunniit namminersortunut pigisassanngortinneqarnissaa siunertaralugu Inatsisartut pisinnaatitsinissaat anguniarlugu inatsisissatut siunnersuutit.

 

Inatsisissatut siunnersuutit saniatigut Naalakkersuisut suliaraat KNI Pisiffik A/S-ip namminer­sortunut pigisassanngortinneqarsinnaanera pillugu nassuiaat, tassani qulaajarneqarlutik Pisiffiup namminersortunut pigisassanngortinneqarnissaata pitsaaqutai aammalu pitsaanngequtai. Nassu­aammi namminersortunut pigisassanngortitsinissami inatsisiliornissanut tunngavittut isumaliuter­suutit tunngavilersorlugit aamma itisilerneqarsimapput aamma tunuliaqutaasut paasissutissiissu­tigineqarlutik.

 

Namminersortunut pigisassanngortitsinissaq pillugu siunnersuut inuiaqatigiit aaqqissugaanerat pillugu iliuusissatut pilersaarummi anguniagassat piviusunngortinnissaannut qitiulluni pingaaru­teqarluinnartuuvoq, taannalu siorna ukiakkut ataatsimiinnermi tatituumik imaluunniit silittumik ilusilersorneqarluarpoq. Pilersaarummi anguniagaq pingaarneq tassaavoq aningaasaqarnikkut suliffissaqarnikkullu siunissaq ungasinnerusoq isigalugu ullumikkumut sanilliullugu ineritaqar­nerunissap qulakkerneqarnissaa. Pilersaarummi anguniagaq pingaarneq anguniakkanut immikko­ortortakkaanut ataasiakkaanut agguagaavoq, tassa Danmarkimiit ataatsimoortumik tapiissut isumalluutitut pinngitsoorneqarsinnaanginnerisa annikillisikkiartornissaat, taavalu nunanut allanut nioqqutigisartakkatigut isertitat annertusarnissaat, kalaallit sulisussat piginniinnanngor­sarneqarnissaat, minnerunngitsumillu namminersorlutik inuussutissarsiutinik ingerlatsisuni suliffissanik pilersitsiortornissaq.

 

Tassalu ukiuni aggersuni aningaasaqarnikkut ingerlatsinermi suliassat ilungersuutigisassat pingaarnerit tassaapput aningaasaqarnermi inerititaqarnerunissaq aamma namminersorluni inuussutissarsiutinik ingerlatsinermi sulisoqarnerunissaq.

 

Inatsisissatut siunnersuutit ullormut oqaluuserisassani immikkoortuni 8-mi, 9-mi 10-milu oqaluuserineqartussat tassaapput siullertut KNI A/S pillugu Inatsisartut peqqussutaata allanngor­tinneqarneranik Inatsisartut peqqussutissaannut siunnersuut, taakkunani pineqarluni Pisiffiup namminersortunut pigisassanngortinneqarnissaanut Naalakkersuisut pisortatigoortumik piginnaa­titaanissaat.

 

Inatsisissat immikkoortut aapparaat namminersorluni inuussutissarsiuteqarneq pillugu Inatsisar­tut inatsisaata allanngortinneqarneranik Inatsisartut inatsisissaannut siunnersuut agguaanneqare­ersoq.

Tassani siunnersuummi sakkukilliallatsinniarneqarput danskisut innuttaassuseqarnissamik nunatsinnilu ukiuni marlunni najugaqareersimanissamik piumasaqaatit, taamaalilluni nunani allamiut Pisiffimmik pisinissamut soqutiginnilersikkumallugit.

 

Aamma Naalakkersuisut namminersortunut pigisassanngortitsinissamut siunnersuutaasa immik­koortuisa pingajuat kingullerlu tassaavoq imigassanik aalakoornartortalinnik nioqquteqartarneq sassaallertarnerlu pillugit Inatsisartut inatsisaata allanngortinneqarneranik Inatsisartut inatsisis­saannut siunnersuut.

 

Siunnersuutikkut tassuuna periarfissinneqassaaq pisiniarfinnik imminnut atasunik pigisaqartut amerlasuukkaarlugillu niuertartut Pisiffimmik piginneqataalersinnaanerat. Inatsisit maannakkut atuuttut naapertorlugit piumasarineqarpoq sanioqqutilluni immikkut akuersissuteqarnissaq suliffik nammineq imigassanik aalakoornartortalinnik nioqquteqartoq ingerlatseqatigiiffimmut tamakkuninnga nioqqutilimmut piginneqataassappat.

 

Pisiffiup namminersortunut pigisassanngortinneqarnissaanik siunnersuummut tunngaviuvoq KNI-p allanngortiterneqarnissaanik suliaqalersimaneq Inatsisartut 1992-imi ataatsimiinnerannilli aallartinneqarsimasoq. Kisianni aamma naluneqanngitsutut taamanikkut aalajangiunneqarpoq Kalaallit Niuerfiat aggulunneqassasoq tassaalersillugu Pisiffik, Pilersuisoq aamma Royal Arctic Line.

 

Taamatut KNI-p aningaasanik iluanaaruteqarnissaq siunertaralugu ingerlatassanut kiisalu aningaasanik iluanaaruteqarfiunngitsumik ingerlanneqartussanut aggulunneqarneratigulli tunngavilerneqareerpoq Pisiffiup kingusinnerusukkut namminersortunut pigisassanngortinneqar­sinnaanera.

 

Tamattali eqqaamassajunnarsivarput KNI-p ingerlatai allanngortiterinerup kingornatigut ima ajornartorsiortigisimammata Pisiffiup namminersortunut pigisassanngortissinnaanera kinguartik­kallartariaqarsimalluni. Aningaasaqarnerup 1990-ikkut naajartorneranni pitsanngorsimaneratigut aningaasatigut tunngavissaqalersimavoq Pisiffik namminersortunut pigisassanngortissallugu, iluanaarutigilluarlugu tunisinnaassagutsigu.

 

Nunatsinni pissutsinik immikkut ittoqarneranik oqaluinnarneq anigorniarlugu qanoq iliuuseqar­tariaqalersugut Naalakkersuisut isumaqarput. Pissutsimmi tamakkua pilersinneqarsimapput qanga pissusiusut tunngavigalugit inunnit oqartussaasunit. Ullumikkut inuiaqatigiit nutaaliaasut inuuffigaagut tunngavissallu tamatumunnga naleqqussartariaqarpagut.

 

Aningaasaqarnikkut suliffissaqarnikkullu inerititaqarnerulernissamut tunngavissarpiaavoq namminersorluni inuussutissarsiornerup ineriartortinnissaa. Tamaaliornikkummi nioqqutissior­neq nutaaq suliffissallu nutaat pilersinneqarsinnaapput. Taamaattumik ajornartorsiuterujussuu­voq inuussutissarsiornermi ingerlatsiviit tamangajammik pisortanit pigineqarmata.

 

Taamaattumik Naalakkersuisut pingaartillugu anguniarpaat Namminersornerullutik Oqartussat ingerlatseqatigiiffinnik piginnittuussanngitsut suliassat namminersortunit isumagineqarsinnaap­pata.

 

Tamanna aamma KNI Pisiffik A/S-imut tunngavoq, tassami taassuma kitaani illoqarfinni annerni pisiniarfiit ingerlappai. Sooq Namminersornerullutik Oqartussat kitaani pisiniarfissuit illoqarfin­ni annerni ingerlatsissavai? Ullumikkut illoqarfinni annerni tamangajanni namminersortut Brugsinillu pisiniarfiuteqarput. Tassalu pisariaarussimavoq pisortat pisiniarfinnik ingerlatsinis­saat namminersortut toqqaannartumik unammillerlugit.

 

Ullumikkulli pisariaqarpoq illoqarfinni anginerni pisiniarfinnik ingerlatsineq namminersortunut tunniutissallugu. Niuerfissaqarpoq namminersortunillu niuertoqarpoq. Naatsumik oqaatigalugu: Unammillerneqareerpoq unammilleqataasullu ilaasa pisortat aningaasaataanik tunuliaqutaqartari­aqanngilaat. Akerlianilli imaattariaqaraluarpoq, inuussutssarsiornikkut inerititaqarnerulernissami aningaasaliissutinut aningaasartuutit namminersorluni ingerlataqartut namminneq aningaasaler­sussagaat.

 

Tunitsivigisinnaasut eqqarsaatigineranni tunitsivigisinnaavagut Danmarkimi imiimminut ataqatigiissunik pisiniarfiutilissuit imaluunniit nunani allaneersut periusissamik piareersimatita­qarlutik aningaasaliiumasunik taaneqartartut, imaluunniit Nunatsinni najugaqartut aningaasalii­sinnaasut ilanngussinnaavagut. Periusissamik piareersimatitaqarlutik aningaasaliiumasoq toqqarutsigu amerlasuunik iluaqutissartaqassaaq: Soorlu aqutsineq ingerlatsinerlu pillugit ilisimasamik pilersorneqassaagut, IT-mik piginnaassuseqarneq, niueriaatsit ineriartortinneri nutaat, naammassisaqarnerulerneq, pisiassat assigiinngitsut nutaaliat pisinnaalernerat, ilinniaqqit­tarnermut atorfinnulu qaffakkiartornermut periarfissarissaarnerulerneq kiisalu ataatsikkut amerlanerusunik pisisalernikkut akikilliliiffigineqarneq pisiassat akikinnerulernerannik kingune­qarsinnaasoq.

 

Pitsaaqutit tamakku taagorneqartut soorunami nalilersorneqartariaqarput maani innuttaaqatitta piginneqataasinnaanerannut sanilliullugit. Taamaattumik Naalakkersuisut pingaartippaat maanimiut aningaasaliisinnaasut suleqataasut namminersortunut pigisassanngortitsinermi peqataanissaat, tamatumali peqatigisaanik amerlanerussuteqarlutik piginnittussat tassaassasut suliffeqarfiit ilisimasaqareersut, assersuutigalugu amerlasuunik imminnut atasunik pisiniarfiuti­lissuit. Kisianni qanorpiaq ilusiliinissamut apeqqutaassaaq pisisussaajunnartut sunik kissaateqar­nersut pilersaaruteqarnersullu. Taava takujumaarparput nutaanik piginnittoqalerpat suut qanoq ilillugit akuleriiaarsinnaanerlugit. Tassunga atatillugu pisortat ikaarsaariarnermi ikinnerussute­qaraluarlutik piginneqataasinnaanissaat periarfissaqarpoq, tamanna suliap ingerlaneranut ajunngitsumut sammiveqartitsinissamut ilapittuutaassappat.

 

Periusissat assigiinngitsut pitsaaqutaat pitsaanngequtaallu nalilersoreerlugit KNI A/S-ip siuler­suisuisa inassutaat malissimavarput siunnersuutigalugulugu Pisiffiup pisiniarfiutai illoqarfinni arfinilinni annerniittut ataatsimoortillugit imminut atasunngorlugit namminersortunut pigisas­sanngortinneqassasut, tassalu pineqarlutik pisiniarfiit imminut atasut Nuuk, Sisimiut, Ilulissat, Qaqortoq, Aasiaat aamma Maniitsoq, tassalu illoqarfinni sisamani 2000-it inorlugit inulinni, tassa Nanortalik, Narsaq, Paamiut Qasigiannguillu KNI Pilersuisoq A/S-imut tunniunneqassasut. Siunnersuutigaarputtaaq Pisiffiup amerlasuukkaarlugit niuernerata ilaa, ilaatigut tupaarniarneq Pilersuisumut nuunneqassasoq.

 

Periaatsip tamatuma kingunerissavaa Pisiffiup pisiniarfitsigut niuernermi peqataanera 30%-ip missaaniit 23%-ip missaanut appassammat, Pilersuisulli peqataanera qaffassalluni 25%-ip missaaniit 32%-ip missaanut. Tamatuma saniatigut sulisut 150-it missaat Pisiffimmiit Pilersuisu­mut nuussapput. Tamatuma saniatigut naatsorsuutigineqarpoq namminersortunut pigisassanngor­titsinerup sulisoqarnikkut sunniutissai annikitsuinnaassasut.

 

Tamanna sanilliuttariaqarpoq Pisiffik pisortanit pigineqaannassagaluarpat namminersorluni suliffiuteqarnerup ilungersunarnerulersinnaaneranut. Ukiuni kingullerni namminersortut pisiniar­fiutaat arlallit Pisiffimmut tunineqarsimapput, akigineqarsimapput.

Namminersortunut pigisassanngortitsiniarnermi periaatsip ilagissavaattaaq Brugsenit pisiniarfiil­lu namminersortunit pigineqartut allat naligiinnerusumik unammillersinnaanngussammata, Pisiffik maannakkut aaqqissugaanerminit allaanerusumik aaqqissuunneqarpat. Periaatsip aamma kingunerissavaa Pisiffiup tunineqarnerata akia pisiniarfiit quliusut tamarmik tunineqarnerata akianit appasinnerussammat. Tassalu Naalakkersuisut pisiniarfitsigut niuernerup siunissaq ungasinnerusoq isigalugu ineriartornissaa pingaarnerutippaat Namminersornerullutik Oqartussat siunissaq qaninnerusoq isigalugu iluanaaruteqarnissaannut sanilliullugu.

 

Illoqarfinni annerusuni arfinilinni taariikkanni pisiniarfinni imminut atasuni namminersortunut pigisassanngortinneqarsimasuni pisiassat akiisa siunissami qanoq iliartornissaannut apeqqutaa­sussaavoq suliffeqarfik kimit pisiarineqarnersoq. Pisiniarfippassuaatilinnut periusissamik piareersimatitaqarluni aningaasaliisuteqarniartumik taaneqartartunut tunisinerup minnerunngitsu­mik kingunerissavaa pisiniarfimmi pisiniarfinnilu pisiassat qanoq akeqalernissaat. Tassami Pisiffik pisiniarfippassuaatilinnut tunineqaruni ullumikkornit amerlanerusunik nioqqutissanik pisiniartarnermut ilaalissaaq, tamannalu siunissami pisiassat akiisa unammillersinnaanerulernis­saannik kinguneqassaaq.

 

Naalakkersuisut isumaqarputtaaq Pisiffiup pisiniarfiutaasa illoqarfinni annerusuniittut arfiniliin­naat tunineqarneratigut Pilersuisoq iluaquserneqassasoq Pilersuisup pisiniarfiit sisamat tassa taamaalilluni tigussaamagit. Tamatuma saniatigut amerlasuukkaarlugit tupanik niuernikkut kaaviaartitatigut iluaquserneqassaaq. Taakkua marluk tamarmik kingunerannik Pilersuisup aningaasaqarnera pitsannguuteqartussaassaaq.

 

Piffissami aalajangersimasumittaaq Pisiffik Pilersuisorlu nioqqutissanik tuneqqitassanik pisinia­qatigiittarnissamik isumaqatigiissuteqarsinnaapput, taamaalilluni ingerlatseqatigiiffiit marluullu­tik nioqqutissanik tuneqqitassanik pisiniartarnerminni akikillissaavigineqartarnerninnilu minner­paamik ullumikkutut pitsaatigisunik. Taamaakkaluartorli Pilersuisoq siunissaq qaninnerusoq ungasinnerusorluunniit isigalugit qilersorsimassanngilaq pisiniaqatigiittarnissamut allanik isumaqatigiissuteqartarnissamut suliffeqarfiup nammineq pitsaanerusorisani qinerumaarmagu.

 

Aammattaaq Pisiffik imminnut atasunik pisiniarfippassuaatilinnut tunissagutsigu Pisiffimmi sulisuusut ilinniarnissamut atorfimminnilu qaffakkiartornissamut periarfissaat ullumikkutulli pitsaatigisumik isumagineqartussaapput. Niuertut ingerlatsilluartut pingaartinnerpaasarpaat sulisumik ilinniartinnissaat sulinikkullu ineriartortinnissaat. Piginnittoq nutaaq peqatigalugu Pisiffiup sulisui suliffimmi paarlaateqatigiinnissamik aaqqissuussisinnaappata tamanna nutar­terutaassaaq sulisunut suliffeqarfimmullu iluaqutaasussaq.

 

Pissutsit tamakkua ima pingaaruteqartigaat siunnersuutigalutigu pisiumajunnartunut oqaatigine­qassasoq piserusussinnaasut neqeroorutaasa nalilersorneranni Namminersornerullutik Oqartussa­nit piginnittuulerumaartut qanoq pilersaaruteqarnerat Pisiffiup niuernikkut ineriartornissaanut tunngatillugu, ilaatigut akit qanoq qaffasitsiginissaannut pisiassallu suunissaat, sulisorisat ineriartortinnissaannut ilinniartitaanissaannullu il.il. tunngasut pingaartinneqassasut. Tamatumali peqatigisaanik Naalakkersuisut kaammattuutigaat pissutsit taakkua pillugit naalakkersuinikkut piumasaqartoqassanngitsoq. Tassami massakkut anguniagaaraarput naalakkersuinikkut niuernik­kullu aalajangiisarnerit immikkoortinneqarnissaat.

 

Naalakkersuisut ukioq manna upernariartornerani Danske Bank aamma kukkunersiusarnermik ingerlatseqatigiiffiit Deloitte & Touche aammalu PricewaterhouseCoopers peqatigalugit Nunat­sinni, Danmarkimi nunanilu allani aningaasaleerusussinnaassuseq aallarniutaasumik tipisiorsi­mavaat. Soorunami aallaqqaataasumik misissuinerit tunngavigalugit aningaasaleerusussuseq qanoq innersoq inaarutaasumik oqaatigineqarsinnaanngikkaluarpoq, misisuigallarnerilli neriunar­toqarmata suliaq ingerlateqqissallugu patsisissaqarpoq.

 

Naggaataatigut oqaatigissavara tamakkua saniatigut siunnesuutit Inatsisartunut saqqummiunne­qannginneranni soqutigisaqartut assigiinngitsut isumasiorneqarsimammata oqaloqatigineqarlutil­lu, soorlumi Naalakkersuisut februarip aallartilaarnerani borgmesterit ataatsimeeqatigalugit pilersaarutinik ilisimatissimavaat. Tamatumunnga tapiliullugu Pisiffiup namminersortunut pigisassanngortinneqarsinnaanera pillugu isumasioqatigiittoqarsimavoq Naalakkersuisut, Niuernermut Ataatsimiititaliaq, Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliaq, sulinermik inuussutissar­siuteqartut kattuffii, Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaq, Atuisartunut pisisartunullu Siunnersuisoqatigiit il.il. peqataallutik.

 

Inatsisissanut siunnersuutit missingersuutitaat tusarniaassutigineqarsimapputtaaq Inuussutissar­siorneq pillugu Siunnersuisoqatigiinnut kiisalu kattuffinnut soqutigisaqartunut arlalinnut aammalu Naalakkersuisut pisortaqarfiinut. Kiisalu sulifffeqarfissuup KNI-p pisortaasa, sulisuisa, sinniisuisalu illoqarfinni attugaasuni amerlanerni paasissutissinneqarlutillu aamma oqalliseqataa­simapput.

 

Taama oqaaseqarlunga Naalakkersuisut sinnerlugit namminersortunut pigisassanngortitsinissaq pillugu inatsisissat ataatsimoortut Inatsisartunut oqaluuserisassatut saqqummiuppakka.

 

Mikael Petersen, Siumup oqaaseqartua:

KNI A/S pillugu Inatsisartut peqqussutaata allanngortinneqarneranik Inatsisartut peqqussutis­saannut siunnersuut Naalakkersuisut Siulittaasuanit saqqummiuneqartoq Siumumiit imaattumik oqaaseqarfigissavarput:

 

Siunnersuut matumuuna saqqummiunneqartoq utaqqisimavarput, maanna ukiuni arlalinni, tassami l993-imili KNI naluneqanngitsutut siornatigut ukiorpassuarni KGH-jusimasoq nammi­nersortunngorsarneqalermat taamaalisoqarnissaa suliarineqalersimammat.

 

Nunatsinni KNI-p nutaamik aaqqissuunneqarneratigut Pisiffik Pilersuisorlu tassaalersimapput niuernikkut ingerlatsinermi, illoqarfinni nunaqarfinnilu ingerlatsinerni qitiusutut aaqqinneqar-simasut. Maannamut iluatsittumik ingerlalersimapput, Nunatsinni illoqarfinni nunaqarfinnilu niuernerni pitsaasumik ingerlalernermut tunngaviulersimallutik.

 

Siumumit erseqqissumik paasivarput matumani pineqarmata Pisiffimmi pisiniarfiit arfinillit illoqarfinni ukunani inissisimasut: Qaqortumi, Nuummi, Maniitsumi, Sisimiuni, Aasianni, Ilulissanilu.

 

Pisiffiup pisiniarfii allat sisamat tassalu Nanortalimmi, Narsami Paamiuni Qasigiannguanilu Pilersuisumut nuutsillugit tunniunneqarnissaat ilanngullugu eqqarsaatigineqarpoq, taamaalilluni sulisut l50-it missaat Pisiffimmit Pilersuisumut nuuttariaqarumaartut pilersaarutigineqarluni.

 

Taakkua saniatigut annertunerusunik allannguutissanik allanik saqqummiussisoqanngitsoq Siumumiit maluginiarparput.

 

Ukiuni kingullerni oqaatigineqareersutut Pisiffik niuernerminut naleqqussaasimavoq, pikkorissu­mik siunertaqartumillu, taamaakkamilu nioqqutiginiarnissaanik ilaatigut eqqarsarnerit piffissaq manna eqqortoq nalerorlugu pilersutut oqaatigisariaqarpoq.

 

Ukiuni kingulliunerusuni malunnarsisimavoq pisiniarfiit namminersortunit pingineqartut Pisiffimmit pisiarineqartarnerat. Taamatut ineriartorneq ingerlaannassaguni namminersorlutik niuerniaraluartut suli amerlanerusut unammillersinnaanerisa ajornerulerneranik kinguneqa-leriartussaaq, tassa pisiniarfissuit pisortanit pigineqartut kisermaassileraluttuinnassallutik. Tamannalu siornatigut kisermaassilluni niuernermik taaneqartartumut utersaariarnertut pissuse­qalissaaq, tamannalumi Siumumiit kissatiginngilarput.

 

Tassami Siumumi siunertaraarput Brugsenit massakkut aamma ukiorpassuanngortuni Nunatsinni niuernermik ingerlataqareersut, allallu namminersorlutik niuertut, akitigut, niuffarinnikkut, pisisartunut kiffartuussinikkut, ilinniartitaanikkut, il.il. peqqinnartumik unammiuaarnermikkut, pitsanngorsaatinik inuiaqatigiinni pilersitsissasut, namminneq akisussaaffigisaminnik, inuiaqati­giit nutaaliat aningaasarsioriaasianni inooqataallutik.

 

Niuertarfissuit ingerlatseqatigiiffiusut arlaannut aaqqissuussinikkut Pisiffik peqataaleruni aamma amerlanaarlugit nioqqutissanik pisinerni pitsaasunik angusaqartassasoq qularutissaanngilaq, tamannalumi aamma unammilleqatigiiffiusumik niuernikkut ingerlatsinerunissamut ajoqutaana­vianngilaq.

 

Aamma sulisut pikkorissartinneqartarnermikkut ineriartornissaat pingaaruteqaqisoq eqqarsaatiga­lugu oqaarusunnarpoq, soorlumi KNI-p tamanna nammineq ukiuni kingullerni takutissimagaa, pisiniarfissuit unammiuaarnerup ataani ingerlatsisut sulisumik pikkorissartuarnissaat aamma sumi tamani pingaarteqigaat ilisimaneqarmat nutaamik aaqqissuussinermi tamatuma ilanngullu­gu periarfissilluarneqarnissaa Siumumiit qularutiginngilarput.

 

Taamatut ittut, soorlu sulisut siunissamilu sulisorineqartarumaartussat Nunatsinni najugaqartut ingerlatseqatigiiffiup akisussaaffigisaanik pikkorissiartortuarnissaminnut ilinniartitaasarnissaat il.il. Siumumit pingaartitassatut isigaavut, piserusussinnaasullu isumaqatigiinniarfigineqarnis­saanni ilannguteqqullutigit.

 

Siumumiit kissaatigissavarput Nunatsinni Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliap, tassa Konkurrencenævnip sulinermini periarfissaasa pitsaanerulersinnissaat Naalakkersuisut isumagis­sagaat naamassillugulu, tassami namminersortunngorsaanerit annertuut tulleriissarlutik aallarti­sarneqalerput tamakkulu tamarmik inuiaqatigiit akornanni allanngoriartornermut sunniuteqar­torujussuussallutik. Taamaattumik naapertuilluartumik pissuserissumillu suliat ingerlanneqarnis­saat qulakkeerneqartariaqarpoq tamatumunngalu peqataalluarnissamut Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliap periarfissilluarnissaa pisariaqarluni, tassa Unammilleqatigiinnermut Ataatsi­miititaliap periarfissilluarneqarnissaa pisariaqassalluni.

 

Ilanngullugu Siumumiit Naalakkersuisunut inassutigissavarput KNI-mi aktiaatit taamatut tuniniarneqarnissaanni aningaasaliisinnaasut Nunatsinneersut ilanngullugit pingaartinneqarnis­saat. Taamatullu KNI Pisiffimmi sulisut piginneqataassuteqalernissaminnut piumassuseqartut periarfissinneqarnissaasa qulakkeerneqarnissaa ilanngullugu.

 

Siumumiit maluginiarparput Inatsisartunut saqqummiunneqartoq una pisinnagu Pisiffiup siulersuisui sinniisoqarfialu naliliisinneqarsimasut, taamaaliortoqarnissaanillu kaammattuisimal­lutik. Taamatullu aamma tamanna pillugu paasisitsiniaalluni KNI-miit angalasoqarsimalluni kommunalbestyrelsit, minnerunngitsumillu Pisiffimmi sulisut sinerissami oqaloqatigineqarlutik tusarniaavigineqarsimallutik. Tusarniaaffigineqarsimasullu tamarmik tapersersuinerat Siumumit maluginiarparput. Tamannalumi aalajangerniarnitsinnut Siumumi annertuumik pingaaruteqarsi­mavoq. Taamatullu aamma tamanut ammasumik oqallinnerit ingerlanneqartut nalilersuinitsinnut sunniuteqarluarlutik.

 

Maanna saqqummiussami pineqarpoq Naalakkersuisut piginnaatinneqassasut isumaqatiginninni­arnissat aallartisarnissaannut. Siumumit pingaartipparput tamatuma maanna tamakkiisumik Inatsisartunit taperserneqarluni aaqqivigineqarnissaa, tassami suliaq kinguarsaqqissallugu pisariaqanngilaq.

 

Suliffik ingerlalluartoq, sulisut pikkorissut, unammilleqatigiinneq pisortanit tunulequtaqanngit­soq niuernermi pitsaasumik ingerlatsinissamut alloriarneruvoq inuiaqatigiinnut uatsinnut ingerlaqqinnissami pingaaruteqarluinnartoq qiimmaallaataasussarlu. KNI-p ingerlatseqatigiiffis­suup ilarujussua, tassa annertoqisoq, Pilersuisoq, siunertaasut naapertorlugit nukittorsarneqas­saaq aningaasatigut allatigullu.

 

Nunaqarfinnut isorliunerusunullu nukiit tassaniittut atorluarneqarnerulissapput, tamatumanilu pisortat uagut suli malinnaassaagut suleqataassallutalu. Suliassat taamaalillutik pisortanit isumagisassat erseqqinneruliinnaratik, pisussaaffiit annertoreersut illoqarfinnut, nunaqarfinnut isorliunerusunullu sammisut uatsinnit nukissaqarfigineqarnerulissapput. Siumumi isumarput naapertorlugu pitsaanerusumik pissusissamisoornerusumillu ingerlanneqarsinnaalerlutik.

 

Allanngortiterineq manna iluatsillugu ilanngullugu Naalakkersuisunut Siumumiit inassutigissa­varput Mittarfeqarfinni, tassa Kangerlussuarmi Narsarsuarmilu niuernikkut ingerlatat arlaqartut Mittarfeqarfinnit ullumikkut ingerlanneqartut KNI Pilersuisumit ilanngullugit tiguneqarsinnaa­nerat misissoqqissaaqqullugu. Taamaaliornikkut aamma taakkunani niuernermik ingerlatsinerit niuernermik ingerlataqareersunit ingerlanneqarsinnaalissammata, periarfissallu naapertorlugit annertusarneqarsinnaassallutik niueqatigiinnerit aqqutigalugit.

 

Naggataatigut Siumumiit erseqqissaatigissuarput kissaatigigatigu taamatut Naalakkersuisunik piginnaatitsineq, Inatsisartuni akuerineqarpat, Naalakkersuisut atorluarumaaraat Inatsisartunillu piumasaqaatigineqartut naammassillugit suliaralugit, tassami Siumumiit tapersersorlugulu pissusissamisoortikkatsigu innutaasut namminneq periarfissatik naapertorlugit aktianik piseqa­taajumasut, sulisut piginneqataajumasut, avataaniit peserusuttunik paaseqatigineqarsinnaasunik ilaqartut, pisariaqassappallu aatsaat pisortat annertunngikkaluamilluunniit piginneqataa-sinnaatil­lugit, kingorna aktiat pigisaat tuniniarneqarsinnaanngorlugit, ilusilikkamik angusaqarniartoqar­sinnaasoq.

 

Tamakkuli piumasaqaatasut naammassineqarsinnaassanngippata tassa ajornassaqaaq, taava Pisiffik ullumikkut ullumikkutut ingerlasariaqassaaq, kisianni Siumumiit siunertaraarput takusinnaallugulu, soorlu Pisiffimmi ineriartornerup takutereeraa, massakkut piffissanngortoq ingerlatseqatigiiffiup ilaata namminersortunut tuniniarneqarnissaanut, tamannalumi Siumumiit isumaqatigaarput.

 

Taamaaliornikkut aamma Nunatsinni atuisartut nunarsuarmiooqataasutut siunissami nioqqutissa­nik assigiinngitsunik amerlanerpaanik qiningassaqartuarnissaat qulakkeerneqassammat akit naleqquttut aallaavigalugit.

 

KNI A/S pillugu peqqussutip allannguutissaatut siunnersuut Siumumit taperserparput, appassaa­neerneqannginnerminilu Inatsisartunit piumasarineqartut ilanngullugit Niuernermut Ataatsimiiti­taliamit nalilersorluarneqarnissaat inassutigalugu.

 

Daniel Skifte, Atassutip oqaaseqartua:

KNI Pisiffik A/S-ip namminersortunit pigisassanngortinneqarnissaa pillugu Naalakkersuisut saqqummiussaat Atassutip assut soqutigalugu misissorluarsimavaa imatullu oqaaseqarfiginiarlu­gu:

 

Atassut tunngaviusumik isumaqarpoq Pisiffiup Pilersuisullu nutaamik aaqqissuunniarneqarnera­nut piffissanngortoq, tassami inuiaqatigiit iluminni aaqqissugaanerat ineriartortitaanerallu aamma eqqarsaatigalugit ullumikkut piffissaq nallersimavoq politikerit niuertutut niuertarfinnillu piginnittutut ingerlatsinerat imaluunniit taassuma ingerlassinerata qimanniartariaqalernera.

 

Niuerneq piginnittunut namminersortumik ingerlatsisunut niuernermillu paasisimasaqarluartunut ingerlanneqartariaqarpoq. KNI Pisiffik A/S-ip ilaa pitsaanerpaamik Nunatsinnut iluaqutaasumik akilersillugu tuniniarneqartariaqarpoq.

 

Pisiffiup Pilersuisullu aaqqissugaanerata allanngortinniarnissaa immaqalu suliffeqarfissuit taakua arlaat, immaqa ilaat namminersortunut tuniniarnissaa pigisassanngortinniarnissaallu pillugu arlaleriarluni Inatsisartuni 1990-ikkut aallartisimalerneranni oqallisigineqartarsimavoq, soorlu aamma siorna ukiakkut taamatut Inatsisartuni oqqallisimasugut. Oqallittarnerni siunerfigine­qaraangat namminersortunngorsaanissaq, taava tamatumunnga tamatigut tunngaviatigut Atassut isumaqataasarsimavoq.

 

Taamaattumik tupinnartuliatut aammalu taamatut iigineqartariaqarani 1995-imi Atassutip Inatsisartunut qineqqusaarnermini tamanna naqitanngorlugu saqqummiussimagamiuk, tassami Nunatsinni ullumikkut suli annertunerusumik namminersortunngorsaasoqartariaqarmat.

 

Atassutip Naalakkersuisut Inatsisartunut saqqummiussaat suliatut soqutiginartutut nalilerpaat. Taamaattumik akornutissaqartinngilarput Inatsisartut Naalakkersuisunut suliassamik ingerlatseri­aqqinnissaminni pisinnaatitsisummik kutsiornerat Atassummiit akuerissallugu.

 

Naalakkersuisut suliniaqqinnissaminni soorunami tamakkuninnga immikkut ilisimasaqartunik, soorlu aningaaserivinnik, naatsorsuuserisunik inatsisilerituunillu ikiorteqarlutik ingerlariaqqissin­naassapput. Atassutip pingaartippaa siunnersuutigineqartoq Inatsisartunit taperserneqartoq eqqortumik pitsaanerpaamillu akilerneqarluni tuniniarneqassasoq taamaaliornissamilu Nunatta soqutigisai aallaavigineqassasut.

 

Atassutip aamma pingaartippaa taamaaliornissami KNI A/S-imi siulersuisut suliffeqarfissuarmi sulisut taakkualu sinniisaasa peqattaatilluinnarnissaat malinnaatinneqarnissaallu. Aamma pingaartippaa innuttaasut oqalliseqataanerat suli ingerlassasoq taakkua isummersuinissaat kiisalu pisortat KNI peqatigalugu innuttaasunut paasisitsiniaajuarnissaat minnerulersinneqassanngitsoq.

 

Naalakkersuisut Siulittaasuata saqqummiussissummini eqqartugai assigiinngitsut annertuut, soorlu taamaaliortoqassappat inatsisitigut aaqqiisoqartariaqarnera, ataatsimut lovpakkemik taaneqartumik aaqqissuussisariaqarneq matumuuna annertunerusumik immikkuualuttukkuutaar­tillugit oqaaseqarfiginngikkaluarlugit, Atassummiit lovpakke saqqummiunneqartussaq akuersaar­niarparput.

 

Aallaqqaammut oqaatigereerpara Atassutip inuiaqatigiit ingerlaatsimikkut nutaaliaasutut killiffiat tunngavigalugu ullutsinnut naleqqussaaffigineqartuarnissaat namminersortunngorsaanerlu suleriaqqinnermi aallaavigineqartariaqartoq. Periarfissaq eqqorlugu nutaaliornianngikkutta alloriarnerlu eqqortuusorisarput qunugisutut isigalugu tigunianngikkutsigu, taava Nunatsinni ineriartortitsinerput uningasutullusooq inissisimalertussaavoq, naggataatigullu aningaasarsiornit­sigut alliartortitsinissamut pitsaanngitsumik Nunatsinnut eqquilluni.

 

Taamaattumik Naalakkersuisut anguniagaat, tassalu Namminersornerullutik Oqartussat ingerlat­seqatigiiffinnik piginnittuujuaannarnissaat qimanniarlugu siunnerfeqarneq annertuumik Atas­summiit taperserparput.

 

Tamannarpiaq tunngavigalugu aallarteriarfittut siullertut Pisiffiup ilaata illoqarfinni anginerusuni arfinilinni namminersortunit tiguneqarnissata periarfissiuunniarneqarnissaalu isumaqatigaarput.

 

Namminersortut kikkorpiaat piginnittuulerumaarnersut soorunami Atassutip ilisimanngilaa. Kisianni Atassummit pingaartitani erseqqissumik oqaatigiumasai uaniipput: Pisiffiup tuniniar­nerani namminersortunngorsarneranilu Nunatsinni innuttaasunit tiguneqarnissaa imaluunniit peqataaffigineqarnissaa qulakkeerneqassasoq.

 

Tamanna qularnaatsumik anguneqarsinnaassanngippat, taava avataaneersut suleqatigalugit ingerlariaqqinnissaq kisaatigaarput.

 

Nunatsinniit peqataaffigineqarnissaa soqutigineqannginneralu peqqutigalugit taamaaliornissaq ajornavissappat imaluunniit Nunatsinneersut piginneqataalersinnaanissaminnut neqeroorutaat ajorpallaartut, taava Naalakkersuisut suliniuteqaqqittariaqassapput allatut iliorlutik. Taamaalior­nissaat Atassumminngaanniit ammaffigaarput.

 

Taamatut oqariarluta aaqqissuussineq nutaaq Nunatsinniit peqataaffigineqarnissaa Atassutip pingaatikkamiuk, taava nutaamik aaqqissuussinermi ikaarsaariarfiit ilaattut Naalakkersuisunut nalilersorluallaquvaa Namminersornerullutik Oqartussat aktianik ikinnerussuteqaraluarlutik pigisaqarsinnaanissaat, aalajangiisinnaassuseqarnerli namminersortunit tigusisunut tunniullugu.

 

Taamaaliornikkut soorlu ukiuni aggersuni Namminersornerullutik Oqartussat aktiaatitik Nunat­sinneersunut iperariartuaarsinnaavaat.

Atassutip pingaartitaasa aamma ilagaat nutaamik aaqqissuussiniarnermi anguniartariaqartoq Nunatta pisisartullu pitsaanerpaassaq sullinneqarnissaat kiisalu pisisussat niuernikkut annertuu­mik ingerlataqareersut peqataatinneqarnissaat suleqatiginissaallu. Taamaaliornikkut qulakkeerne­qassaaq nioqqutissanik amerlasuunik annertuunillu pisiniaqatigiittarnikkut pisisartunut akit eqqortut anguneqarsinnaassammata.

 

KNI-mi siulersuisut periarfissaasinnaasut aamma allat arlaqaqisut misissoreerlugit maannakkut Naalakkersuisunut inassuteqaataat matumuuna annertunerusumik immikkoortukkuutaarlugu oqaaseqarfiginerunngikkaluarlugu periusissatut atorniarneqartoq Naalakkersuisuniillu inassutigi­neqarluni saqqummiunneqartorlu pitsaasutut Atassutip ilalerpaa.

 

Kisianni aaqqissuussiniarnermi nutaami, tassa Pisiffik Pilersuisorlu eqqarsaatigalugit, taariikatta saniatigut Naalakkersuisunut piumasaqaateqartariaqarpugut arlaqartunik qulakkerniarneqartaria­qarsorisatsinnik, tassalu:

 

Siulleq, sulisut periarfissaat ullumikkutut atortinneqartut ajornerulersinneqassanngitsut.

 

Aappaattut, sulisut pikkorissartuartinneqarnissaat.

 

Pingajuattut, sulisut aktianik peqatigiillutik isumaqatigiissuteqarnikkut piginneqataasinnaanis­saat.

 

Sisamaattut, aktianik pisinissami kikkulluunniit tamarmik assigiimmik akiliillutik pisinnaanis­saat.

 

Tallimaattut, nutaamik KNI-toqqatut imaluunniit KGH-toqqatut taagaanni pitsaanerugunarpoq, kisermaasisussanngortitsinissaq ingalassimaniarneqassasoq.

 

Kiisalu naggataatigut arfinilissaat, Nunatsinniit kissaatit kissaataasinnaasulluunniit mianerineqar­nissaat.

 

Tamakkua taagorneqartut aaqqiivigineqarsinnaapput soorlu aktiaateqaqatigiilluni isumaqatigiis­suteqarneq aqqutigalugu.

 

Atassutip nuannaarutigivaa aningaaseriviit, kukkunersiuisartut inatsisilerituut allallu ikiorsiullu­git Nunatsinni, Danmarkimi nunanilu allani aningaasaleerusussuseqartoqarnersoq tipisiorlugu misissuineq aallartisarneqarsimammat. Tamatuma ersersippaa suliniarnermi suliassaq ingerlari­aqqiinneqarnissaminut tunngavissaqartoq.

 

Naggataa tungaatigut Atassutip KNI imaluunniit KNI-qarfippassuarni sulisut, immikkut atorfe­qartitat qujassuteqarfigissallugit inissaminiittuusoraa ullumikkut oqallisigisarput pitsaasumik tunngaviliorniarlugulusooq annertoorujussuarmik piffissamik atuillutik sulisimanerat pillugu.

 

Atassutip maluginiarsimavaa Naalakkersuisut politikerillu allat kisiisa paasissutissanik tuniniar­neqarsimanngitsut. Aamma sinerissami kommuneqarfiit, taakkua borgmesterii, Niuernermik Ataatsimiititaliaq, Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliaq, Sulinermik Inuutissarsiuteqartut Kattuffii, Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliaq, Atuisartut pisisartullu sinniisaat kiisalu partiit, Kattusseqatigiit il.il. immikkut ornillugit ornigutitsittarlugilluunniit paasisitsiniaasoqarsi­mavoq pisariaqartitsinerlu malillugu taakkua apeqqarissaartinneqartarput. Tamaaliorsimaneq iluarisimaarparput.

 

Naggaterpiaatigut taaqqissavarput Naalakkersuisut Siulittaasuata saqqummiussinermini kiisalu KNI A/S-ip namminersortunut pigisassanngortissinnaanera pillugu nassuiaataani saqqummiunne­qartut tunngaviisigat ataatsimut isigalugit Atassummiit isumaqatigigatsigit.

 

Siusinnerusukkut oqaatigeriikkagut matumani innersuussutigeqqeriarlugit Naalakkersuisut kaammattorumavagut suleriaqqinnissaminni qilersorsimavallaanngitsumik periaaseqartinneqar­nissaat Atassutip erseqqissaatigerusukkamiuk. Qilersorsimavallaartumik eqarpallaatumillu periaaseqarnikkut siunnerfik qatangiinnartinneqarsinnaavoq. Aamma erseqqissarusupparput niuerluarniarnermi periaaseq sumiluunniit atorneqartartoq, tassalu unammilleqatigiinneq tunngavigalugu suleriaaseq taannalu anguniarlugu niuerniaqatinut matoqqalluinnarsinnaanissap ataqqineqarnissaa, taassumalu atorneqartariaqarnera Atassummiit ilisimagatsigu.

Atassummiit upperaarput Naalakkersuisut namminersortunngorsaaniartut Nunatta soqutigisai aallaavigalugit.

 

Johan Lund Olsen, Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuat:

Inuiaqatigiinni nammaqatigiinneq, pisisartunik illersuineq, Nunatsinni sullivinnik illersuineq, sulisuinillu ineriartortitsinissaq Inuit Ataqatigiit qangali naalakkersuinikkut isummersortarner­minni tunngavigiuarpaat, Nunarpummi, Kalaallit Nunaat, ippassaq aningaasaqarnikkut ingerlatsi­neq pillugu oqallikkatta oqaatigeriikkatsituut nunarujussuuvoq ikittunnguanik inulik, inoqarfin­nut 70-init amerlanerusunut siammarsimasunik.

 

Inoqarfiit imminnut ungasinnerujussuat pissutigalugu kommunit tamangajammik niuerfeeqqatut matoqqasutut taamaammat isigineqartariaqarput, erseqqipporlu niuernikkut pissutsit sutigut tamatigut maleqqissaarneqarsinnaanngimata, tassami inuiaqatigiit kalaallit pisariaqartitaasa ilarpassui pisortat ingerlatsiviinit isumagineqartariaqarput, Nunatta isorartunerujussua, inukin­nera, niuerfissuarnullu ungasinnera aamma pissutigalugu.

 

Allatut oqatigalugu niuernikkut nukiit tamakkiisumik ammaallugit atulersinnaanerat niuernikkul­lu nukiit killeqanngitsumik iperarneqarsinnaanerat Nunatsinni killeqareerpoq, tamannalu nalunngeqqissaartariaqarparput, pissutsillu taamaannerannut aamma naleqqussartuartariaqarluta.

 

Apeqqutaalerporli inuiaqatigiit suliffeqarfiutaasa namminersortunngorsarneqarnerisigut taama­tullu namminersortunit pigineqalersinnerisigut Nunatsinni ineriartorneq illuatungaanut saateriar­sinnaaneripput, nammaqatigiinneq, pisisartunik illersuerusunneq, sullivinnik illersuerusunnerup sulisuisalu ineriartortuarnissaannut periarfissat aamma sapanginngikkaluarlugit.

 

Namminersortunngorsaanermi nunani allani millionilikkaanik inoqarfiusuni nunallu sananeqaa­taanik pissuteqartumik attaveqarniarnikkut Nunatsinnit ajornannginneroqisumik atugassaqarfiu­sunut, naammattorsuarmillu niuerfissanik peqarfioreersunut ajornarnnginnerusinnaavoq, pissutsit uagutsinnut atugassiissutaasut allarluinnaasut.

 

Ullumikkut nioqqutissatigut pilersuineq, imeqarniarneq, kallerup inniliorneq, attaveqaatitigut pilersorneqarneq oqarasuaateqarnerlu annertunerpaamik pisortat ingerlatseqatigiiffiinit isumagi­neqarput, suliffeqarfiit arlallit aktiaateqarluni ingerlatsiviisut aaqqissuussiffigineqareernerisa kingorna aamma niuernikkut toqqammaviusut nalinginnaasut malillugit ingerlanneqartussann­gorlugit maanna aaqqissuunneqalereersimasut.

 

Pisiniarfinnik ingerlatsineq eqqarsaatigalugu pisortat akulerusimanerat maanna annertugisas­saanngereeqaaq, Inuit Ataqatigiit tamatumani eqqaasitsitsissutigerusupparput KNI Pisiffiummi pisiniarfitsigut niuernermi peqataanera ullumikkut 30 %-ip missaaniippoq.

 

Tassa imaappoq niuertut namminersortut niuerfissaq maanna annertunerpaartaaq tigummereer­paat pisortaniillu imaasiallaannaq attorneqarsinnanngereerlutik, akileraarutitigut aaqqissuussinik­kut periarfissat tamatumani eqqaassanngikkaanni.

 

KNI Pisiffilli ukiuni kingullerni pasillerneqartarpoq pisortanit Akissumiarteqarnini@ pissutigalugu unammillertigisaminit immikkut pitsaaneerusumik pineqartartoq taamatullu namminersortunik ipititseqattaartartoq.

 

Inuit Ataqatigiit eqqaamaqqussavarput suliffeqarfiit akileraartussaatitaanerat Naalakkersuisunit appartinnialersaarlugu ukiap tungaanut maanna sulissutigineqarleruttortoq tamanit naluneqarun­naareermat.

 

Tamatumanilu namminersortut pisiniarfiutaat aamma iluaqusersorneqarumaarmata, soorluttaaq Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliap nukittorsarneqarsinnaanera kiffaanngissuseqartitaa­nerullunilu qanoq iliorsinnaanera namminersortut pisiniarfiutaannut aamma iluaqutaasinnaam­mat.

 

KNI Pisiffik ukiuni kingullerni ingerlallualersimanini pissutigalugu inuiaqatigiinnut kalaallinut pitsaalluinnartumik tunniussaqartarpoq.

 

Taamaammat KNI Pisiffiup inuiaqatigiinnut kiffartuussilluarnera Nunattalu aningaasarsiornera­nut pitsaasumik sunniuteqarnera pingaarteqigatsigu tamanna Inatsisartunut paasillaqquarput.

KNI Pisiffik pisiniarfeqarnikkut inuiaqatigiit pitsanngorsaavigisimavaat, akit qaffatsaaliorneqar­simapput, minnerunngitsumillu annertuumik sulisuminut kalaallinut ilinniartitseqqillunilu pikkorissartitsisimalluni.

 

Inuit Ataqatigiit KNI Pisiffiup namminersortunngorsarneqarneratigut taamatut inuiaqatigiinnut sunniuteqarluarsimanera sapanginneqarsinnaammat maannangaaq tamakkiisumik namminersor­tunut tunniunneqarsinnaanera mianersoqqussutigerusupparput, minnerunngitsumik aktiaatitigut piginneqataassutsit amerlanerpaartaat tuniniaalernerup nassatarisaanik nunatta avataaniit aamma tiguneqassappata.

 

KNI Pifissiup Pilersuisullu ataatsimoortumik aktiaatilittut isumaqatigiissuteqarnerisigut tassa aktionæroverenskomst aqqutigalugit, pisiniaqatigiittalernissaasigut akit qaffatsaaliorneqarnissaat aqqutissiunneqarsinnaasoq tikkuarneqarpoq.

 

Ukiut pingasut immaqalut ukiut siulliit tallaimat ingerlaneranni, aap, immaqa taamaassinnaavoq. Tamannami qulakkeersimaneqarsinnaanngilaq, ingammik pisiniarfiutilissuit nunanit allaneersut piginneqataassutsit aalajangiisunngorfigigunikkut. Ukiummi pingasut-tallimat qaangiuteriarpata qanoq pisoqassava, akit qaffakkiartuleqqissappat?

 

Kalaalimerngit, ilaatigut naak akisoreerraluaqalutik KNI-mit bruttoavance appasinnerutinneqar­tarmat maannamut tuniniarneqaarsinnaapput. Qanoq pisoqassava Pisiffik Nunatta avataaneersu­nit aalajangiisunngorluni pisiarineqarpat? Ila aarlerinaq.

 

Allatut oqaatigalugu namminersortunngorsaaneq akisunaarsinnaavarput. Verdensbankimmi, IMF-ip OECD-llu nalunaajaasuisa oqariartuutiginiagaat malinniaannavillugit Nunatsinnilu pissusiviusut aallaaviginagit namminersortunngorsaaginnarutta, ingammillu nunani allani pisiumasinnaasut aalajangiisunngortillugit pisinissaannik aqqutissiuukkutsigit, eqqaamajuartaria­qarparput tamanna suliffissat ikilinerannik sullissinerullu ajorseriarneranik kinguneqarsinnaam­mat, minnerunngitsumillu Nunatsinnit aningaasanik annissuilernissaq aatsaat taamak aamma aarlerinartigilissalluni.

 

Taamaattorli manna aamma oqaatigerusupparput, pisortanit nakkutigineqarsinnaasumik nammi­nersortunngorsaasoqarsinnaappat pisiumaartussanullu piumasaqaatigineqarsinnaasut suusinnaa­neri Inatsisartunit sunniuteqaqataaffigineqarsinnaassappata tamanna Inuit Ataqatigiit peqataaffi­gissammassuk, pingaartumik Nunatsinni innuttaasunit KNI-milu sulisunit piginneqataassutsit amerlanerusut pisiarineqarsinnaaneri akillu taamaaliornikkut qaffatsaaliorneqarsinnaanerat aamma aqqutissiuunneqarsinnaappat.

 

Paatsuungasoqaqqunaguli Inuit Ataqatigiit erseqqissarusupparput aktiaateqarluni ingerlatseqati­giiffiutigisavut namminersortunit pigisassanngortinniarneqarnerat immini siunertaasinnaasorinn­ginnatsigut, namminersortunngorsaassaguttali inuussutissarsiornikkut ineriartortitsinermik immitsinnullu napatissinnaalernissatsinnik tamanna siunertaqartinneqartariaqarmat.

 

KNI Pisiffik inuiaqatigiit ataatsimoorluta maanna pigivarput, naak aamma niuerfik 30 % tikillugu taamaallaat aningaasarsiorfigalugu pisiniarfeqartitsinitsigut peqataaffigigaluaripput.

 

Taamaammat siuliini oqaasereriikkavut innersuussutigiutigalugit KNI Pisiffik Inuit Ataqatigiit pingaarteqaarput, eqqarsarluartariaqarpugullu nunani allani pisisussanik ujarlilissalluta aamma allorialersinnata.

 

Tamanna tunngavigalugu taamatut oqaaseqareerluta naggataatigut siunnersuutigissavarput pisisussanik aatsaat sukumiilluinnartumik misissuisitsisoqareerpat Inatsisartut aalajangiitinneqas­sasut.

 

Tassa imaappoq, peqqussutissatut siunnersuut ukiamut aappassaaneerlugulu pingajussaaniissa­gipput matumuuna siunnersuutigivarput.

 

Mads Peter Grønvold, Kattusseqatigiit oqaaseqartuat:

Kattusseqatigiinniit peqqissaartumik misissoreerlugu imatut siullermeerneqarneranut oqaaseqas­suugut.

 

KNI A/S-ip namminersortunngorsarneqarnissaa Kattusseqatigiinniit isuma tapersersornaraluar­toq isumaqarpugut maannakkut piffissaanngitsoq taamatut aggulunneqarnissaa.

 

Ilaatigut oqaatigineqarpoq taamatut namminersortunngorsaanermi pineqartup kalaallinik piginneqataaffigineqarnissaa qulakkeerneqassasoq, taamatut piginneqataanissamut suli ilaatigut maannakkut qulakkeerinnittoqarsimanngilaq.

 

Maannakkut KNI A/S qiviaraanni Nunatta iluani nammaqatigiilluni aningaasarsiorneq pitsaasu­mik ingerlanneqarpoq.

 

Kattusseqatigiinniit pingaarnerusutut isiginngilarput illoqarfiit anginerusut mikinerusullu siunissani immikkoortitilerneqarnissaat. Taamatut immikkoortiterinerup kingunerisinnaasai tunngavigalugit siunissami nunaqarfiit anginerit mikinerillu ilaatigut immikkoortitilernissaat aamma anguneqarsinnaammat, Kattusseqatigiinniit taammaattumik akuersaarsinnaanngilarput.

 

Assersuutigalugu maannakkut Qasigiannguani Pisiffimmi radio-it TV-illu allallu atortorissaarutit iluarsaassassat Nuummut nassiussuunneqartarput, pineqartumi taamaallaat iluanaarniarneq ingerlanneqarmat.

 

Maannakkut KNI A/S-imi anguniarneqartut ilagaat pitsaanerusumik akikinnerusumik ataatsimo­orluni pisiniaqatigiittarnissat. Assersuutigalugu Nunatsinni Nunatsinni namminersortut pisiniar­fiutillit peqqinnartumik KNI A/S-imut aammalu Brugsenimut unammillerput, naak ilaatigut pineqartunut sanilliullutik Nunatsinni namminersortut pisiniaqatigiinngikkaluarlutik akitigut unammillerluartut maannamut.

 

Nunatsinni namminersortunit pigineqartut pisianiarfiit ingerlaqqissappata maannakkut aalajan­gernissaq peqqissaartumik aalajangiiffigineqartariaqarpoq. Maannakkut KNI A/S-ip ingerlatsi­nera Nunatta iluani pitsanngorsartariaqarpoq, illoqarfiit anginerit kisiisa siulliullugit pitsaaneru­sumik sullinneqartariaqanngillat.

 

Ataatsimut nammaqatigiinneq illoqarfiit nunaqarfiit aatsaat ukiuni kingullerni atorfissaqartitsiti­gaat, eqqaamaneqartariaqarpormi ukiuni siusinnerusuni Nunatta karsianit 500 mio.-it tungaanut KNI A/S-ip allanngortiterneqarsimanera naleqarsimammat.

 

Taamaattumik KNI A/S-ip maannakkut aningaasarissaarnera iluatigalugu Nunatta aningaasaqar­neranut ikorfartuutaasariaqartoq Kattusseqatigiinniit isumaqaratta.

 

Siullermik Kattusseqatigiinniit KNI A/S-ip taamatut aggulunneqarnissaa isumaqataaffigisin­naanngilarput, Nunarput ilaatigut isorartoorujussuummat taamaattumik ilaatigut pisariaqartinne­qartarpoq ingerlatsiviit ataatsimut ingerlanneqarnissaat.

 

Ukiuni aggersuni suli Nunatsinni ilaatigut aamma ataatsimut ingerlatsiviit ingerlanneqartariaqar­put, soorlu naluneqanngitsutut siusinnerusukkut Royal Greenland A/S aggulunneqarmat unam­milleqatigiinneq ilaatigut pitsanngoriartussasoq oqaatigineqarpoq, aalisakkat akii unammilleqati­giinneq tunngavigalugu qaffanneqassapput, kisiannilu naak aalisartunut neriorsuutigineqarsima­sut maannakkut.

 

Taamaattumik Kattusseqatigiinniit KNI A/S taamatut aggulunneqarnissaa akuersaarsinnaanngi­larput, makku pissutigalugit, siullermik taamatut KNI A/S aggulunneqarpat illoqarfiit ukua: Qasigiannguit, Paamiut, Narsaq Nanortalillu KNI Pilersuisumut nuutinneqassapput.

 

Taamaaliornikkut illoqarfinni pineqartuni nioqqutissat qaammatit tamaasa Pisiffimmi neqorooru­tigineqartartut unitsinneqassapput pineqartuni. Naak ilaatigut pineqartuni Pilersuisumut nuunner­mi neriorsuutigineqaraluartoq nioqqutissat akiisa appartinneqarnissaat.

 

Kattusseqatigiinniit ilaatigut KNI A/S-ip aggulunneqarnissaanut akerliunitsinnut tunngavigaarput maannakkut illoqarfinnut nunaqarfinnullu isorliunerusunut ilaatigut niuerneq eqqarsaatigalugu 50 mio.-it sinnerlugit nioqqutissanut niuernermut tapiissutigineqartarmata, ilaatigut imminut akilersinnaanngitsumik pineqartuni niuerneq ingerlanneqartarmat.

 

Pineqartut aggulunneqarpata pisiassat akii akikillineqassasut oqaatigineqarpoq, kisiannilu maannakkut puigorneqarpoq pineqartuni pisiniarfinnik ineriartortitsinermi pineqartut aningaasa­lersorneqarnissaat.

Tassami massakkut oqaatigineqarpoq Qasigiannguani, Paamiuni, Narsami Nanortalimmilu Pisiffiit sinneqartoorutaat 10 mio.-it sinnilaarlugit Pilersuisumi akit nalimmassarneqarnissaanut atorneqassasut, naak ineriartortitsinermut Pilersuisumut aningaasat atorneqartussat sinneri?

 

Kattusseqatigiinniit maannakkutut KNI A/S ingerlanneqarnera ajunngitsutut isigaarput, taamaat­tumik maannakkut Kattusseqatigiinniit isumaqanngilagut KNI A/S-ip nunanut allanut namminer­sortunut tunineqarnissaa, naak ilaatigut oqaatigineqarniartoq namminersortut Nunatsinni aamma piginneqataanissamut akissaqartut, minnerunngitsumik KNI A/S-mi sulisut piginneqataaniarlutik oqariartuuteqarput ilaatigut.

 

Eqqaamaneqartariaqarpoq KNI A/S inuiaqatigiit pigimmassuk, inuiaqatigiit qanoq isumaqarpat KNI A/S massakkut allanngortinniarneqarneranut.

 

Taamaattumik Kattusseqatigiinniit isumaqarpugut KNI A/S Pisiffiup suli taamatut Namminer­sornerullutik Oqartussanit pigineqartariaqartoq. Maannakkut KNI A/S-ip ingerlanera pitsaalluin­nartumik ineriartortinneqartoq suli pitsanngorsarneqartariaqarpoq.

 

Nunarput tamaat isigalugu ataatsimut inuit sullinneqartariaqarput, soorlu maannakkut KNI A/S taamatut ingerlanneqartoq.

 

Maannakkut KNI A/S namminersortunngorsarneqassapput illoqarfiit pineqartut Pisiffeqarfiusut pitsaanerusumik sullinneqalissapput, soorlu maannakkut pineqartuni niuernermi neqeroorutit eqqarsaatigalugit.

 

Assersuutigineqarsinnaavoq Qeqertarsuup tunuani illoqarfinni Ilulissani Aasiannilu Pisiffiit pitsaalluinnartumik nioqqutissanik neqorooruteqartarnera ingerlassasoq, taava Qasigiannguani, Qeqertarsuarmi Kangaatsiamilu Pilersuisup neqerooruteqartarnera sukkut tamaanaarnerulluni.

 

Taamaattumik Kattusseqatigiinnit isumaqarpugut KNI A/S maannakkut pitsaasumik ingerlalluar­nera iluatsillugu Pilersuisumi niuerfiit pitsaanerusumik neqerooruteqarfigineqartariaqartut nioqqutissat eqqarsaatigalugit.

Inuit Nunatsinni immikkut sullinneqarnissaat anguniarneqartoq Kattusseqatigiinniit akuersaarsin­naanngilarput. Siornatigut Kalaallit Nunaani qisuerniarfiit KNI-ip ataani pitsaalluinnartumik ingerlanneqarsimasut, kisiannilu pineqartuni ilaatigut nutarterneqarnerisigut illoqarfiit ilaat, assersuutigalugu Qasigiannguani qisuerniarfik naamminersortunut tunniunneqarput, pitsaasu­minngooq pineqartut sullinneqartariaqarmata, siornatigut pitsaalluinnartumik sullinneqarneq ingerlasimavoq, kisiannilu qisuerniarfiit illoqarfinni unitsinneqarmata pineqartuni sullinneqarneq neriorsuutigineqarsimasutut eqquuttinneqanngillat.

 

Maannakkut aammaarluta neriorsuutigineqartut upperissagutsigit isumaqarpunga siusinnerusuk­kut neriorsuutigineqartarsimasut ilaatigut piviusunngortinneqarneq ajortut maannakkut uterfigi­neqassasunaasiit.

 

Taamaattumik Inatsisartuni ilaasortat eqqarsarluartariaqarput una pineqartoq pillugu, inuit siunissami Nunatsinni nammaqatigiinnissaat suli siunissami siunertarineqassappat. Kattusseqati­giinniit inuit assigiimmik sullinneqartariaqartut suli maannamut anguniarlugu aalajangiusimavar­put.

 

Aamma suli siunissami anguniartuassavarput inuit assigiimmik Nunatsinni pineqartarnissaat. Kattusseqatigiinniit oqaatigisariaqarparput aatsaat taama Namminersornerullutik Oqartussanik pigineqartut ingerlatsiviit aningaasatigut ukiumut pitsaasumik sinneqartoortartut Nunatta maannakkorpiaq pisariaqartitsigigai.

 

Taamaattumik Kattusseqatigiinniit paasisinnaanngilluinnarparput Namminersornerullutik Oqartussanik pigineqartut ingerlatsivik KNI A/S maannakkut tuniniarneqarnera. Ukiuni kingul­lerni Namminersornerullutik Oqartussani pigineqartut ingerlatsiviit ingerlalluartut aningaasanillu 100 mio.-it sinnerlugit sinneqartoortartut ukiuni kingullerni nunatsinni atorfissaqartinneqarluar­put, soorlu aamma Namminersornerullutik Oqartussani pigineqartut ingerlatsiviit allat aamma taama pitsaatigisumik ingerlalluarneqarsinnaasut iluamik siulersuisulernerisigut.

 

Taamaattumik Kattusseqatigiinniit paasisinnaanngilluinnarparput maannakkut pineqartup tuniniarneqarnera, KNI A/S-ip tuniarneqarnera unitsinneqartariaqartoq Kattusseqatigiinniit isumaqarpugut.

 

Naggataagut Kattusseqatigiinniit pillugu Inatsisartut peqqussutaata allanngortinneqarnissaa Inatsisartuni peqqussutissatut siunnersuut itigartitsissutigineqassasoq inassutigaarput - qujanaq

 

Otto Steenholdt, Attaviitsoq:

Aallaqqaammut oqaatigissavara kiisamerluinnaq oqaluttarfimmiit maannga oqaasissakka qanoq aallartissanerlugit nalornisoorutigilluinnaleraluarakku.

 

Tassami peqqussutissaq manna ilumoorussaavoq, aktiat imalluunniit ingerlatat KNI A/S-ip ulloq manna tikillugu aqutaasa tunineqarnissaat pillugu Naalakkersuisut ersarissumik paatsuugas­saanngitsumillu paragraf 3, a-kkut pisinnaatitaaffilerneqarsimapput, tamannalu aamma paragraf­fip taassuma immikkoortortaatigut 2-kkut erseqqissarneqarluni Naalakkersuisut pisinnaatitaasut aqunneqartuni aktiet tamaasa ilaannakorlugilluunniit tuniniarnissaannut inatsisikkut tunngavissa­lerneqarsimasoq.

 

Qanga peqqussutissaq 6. juni 1997-imi atulersussaq oqallisigigatsigu oqaaseq niuernerpalaartu­mik ingerlatsinissaq paasilluaraluarlugu eqqarsarnartoqartissimavara.

 

Ingerlataq aningaasatigut ingerlalluanngitsoq inuiaqatigiillu aningaasaannik ingerlasoq, pitsaa­nerusumik ingerlassaguni eqqaminut pisut isigiumallugit ingerlasariaqartoq paasivarput,

niuernerpalaassaguni imaluunniit niuertorpalaassaguni iluanaarutigisinnaanngisani immineerlugit iluanaarutaasinnaasut ingerlattariaqarai. Taavalu aamma uanniit apeqquserneqarpoq namminer­sorlutik inuutissarsiuteqartut KNI A/S-ip taamatut ingerlalerluni unammilliligassai isumannaat­sumik niuernermikkut siunissaqassanersut.

 

Oqaatsit anitat annilaanganermik ilallit taamanikkut amerlasimapput, Landstingip ataatsimiissu­taani atuarneqarneqarsinnaapput, arlaleriaqaluta KNI A/S pillugu ataatsimiittarsimasugut.

 

Pisiniarfissuit Nunatsinniittut Pisortanit pigineqartut namminersortunngorsarneqarnissaat siunnersuutigisarsimallugulu oqaaseqarfigiuartareersimallugulu eqqarsalersimagaluarpunga tamakku oqaaserisimasarpassuakka tamarluinnaasa ullumikkut, tassa ullumikkorpiaq Naalakker­suisut Siulittaasuanut tunniutiinnassallugit.

 

Siunnersuut saqqummiunneqartoq nuannaarutigigaluaqalugu aappaatigut assuarikuluppara oqaaserisartagarpassuarma ilaat saqqummiussami isaasalersornagit allanneqaannarsimammata, oqaaserisarsimasakka maanngaanniit issuaaffigissagakkit, utoqqatseraluarlunga pisariaqarsorinn­gilara Siulittaasoq issuaalaarnissannut qinnuvigissallugu makkuninnga.

 

Namminersorlutik ingerlatsisut arlalitsigut unammillerneqarput, ingerlateqatigiiffinnik Pisortat aningaasaannik tunuliaquteqartunit, issuakkakk tulleriaarpakka, taama ersarissumik paatsuugas­saanngilluinnartumillu piumasaqarpunga Pisortat suliffiutaat namminersortunit tiguneqaraluarpa­ta ukiuni aggersuni inuiaqatigiinni Kalaallini atugarissaarnerulerneq suliffissaqarnerulernerlu anguneqarsinnaammata.

 

Kiisalu Royal Greenland A/S aallartilissaruttulermat oqaatsit ukua anippakka: Aningaasaqarnik­kut suliffissaqarnikkullu inerititaqarnerulernissamut tunngavissarpiaq tassaavoq namminersorlu­ni inuutissarsiornerup ineriartortinnissaa. Taamaattumik maani ajornartorsiuterujussuuvoq inuutissarsiornermi ingerlatsiviit tamarluinnangajammik Pisortanit pigineqarmata.

 

Naggataatigullu issuassarava: Nunani allani pissutsit qiviaannarlugit oqartariaqarpunga massak­kut anguniarneqartariaqalersoq naalakkersuinikkut niuernikkullu aalajangiisarnerit immikkoor­tinneqarnissaat.

 

Siunnersuummi nalunngilluakkakka eqqaaneqarput, tassalu ukiut ingerlaneranni niuertarfinngu­aateqaraluarlutik allatut ajornarmat niuertarfinnguatik KNI A/S-imut tuniinnartariaqalersimagaat, ersarissumik paasillugu, KNI A/S-imut niuertarfinnik unammillakkaminik nungusaalluni, kisimimi akissaqarmat, allat namminersortut aamma niuertarfimminnik nakkaakkiartuinnalersi­masunik tunisiumasut ilaasa siuliorniarlugit niuertarfinnguatik KNI A/S-mut tunioralersimagaat.

 

Tamakkorpassuit nipituuliuutigisimavakka, naalakkersuinikkullu nikallornaveersaarneq aamma imminut akilersinnnaavoq. Siunnersuut paasisimasaqarluartunik apersuinermik ilalik pitsaaneru­jaqqiffissaqanngilaq.

 

Siunnersuutillu qularnanngilluinnartumik Inatsisartunit tamarmiusunit akuerineqartussap, akissaajaataasinnaasut nassatarisassai Aningaasaqarneq pillugu Ataatsimiititaliamut saaffiginnis­sutigineqartariaqarput.

 

Siuliini eqqartukkakka imaannaanngitsut atuunneranni pisisartunut atugassarititaajuarsimasut oqallisigileraangitsigit aperiuartarsimavunga, naammiuku pisisartut sinniisaat, ujartukkannullu aamma ilaajuarsimapput unammillernermut manna tikillugu assigiinneqaluni ingerlanneqartuar­tumut nakkutilliisussaatitaasut.

 

Siunnersuummi isummmiunneqartoq Unammilleqatiiinnermut Ataatsimiititaliap nukittorsarne­qarnissaanut naammattunik aningaasaliinissaq assorujussuaq tapersersorpara. Pisiffiup siunissaa, tassa namminersortunngorsarlugu, isumaqatigilluinnarpara, tassungalu aamma ilanngukkumallu­gu Pilersuisup aamma siunissami suna suliarissaneraa pillugu saqqummiussami innersuunneqar­toq.

 

Suliffiilli ilimasaqareersunik taasat aningaasaliisinnaanerunerat taakkarsuutigalugu piginneqati­giinnissutip annersaanik Naalakkersuisunit neqeroorfigineqareernerat iijuminaatsippara.

 

Neriuutigilluinnarpara, immaqali massa ajornassasoq, Nunatsinni suliffiit piginneqataajumasut ima aningaasatigut tunuliaqutarissaartigissasut piginneqatigiinnissutsip affaa sinnerlugu piginne­qataasinnaassuseqassallutik.

 

Pisisussarsiorneq pisiniartartut pisiassaasa akikinnerulernissaannik kinguneqartussaq tamatigut siunniunneqarli. Tassungalu aamma ilanngullugu ersarissumik siunniuteqquvara, soorlumi aamma siunnersuummi pingaartinneqarluni oqaatigineqareeraluartoq, tassalu nioqqutissanik Nunatsinni tunisassanik amerlasuunngorlugit avataaniit pisiniartuartarnissaq aalajangiusimalluin­naqqullugu. Tassanilu Pilersuisoq siunniunneqarmat aamma pitsaalluinnartutut nalilerpara.

 

Aallaqqaammut oqaatigisakka ukiorpannilu anguniartuarsimasakka kiisami timitalersorneqaler­mata nuannaarnera assissaqanngilaq. Upperiartulerpara namminersortunngorsaaneq sanioqqun­neqarsinnaajunnaarluni takkuttoq, inuinnaat inuutissarsiutinik nammineerlutik ingerlatsiumasut nakussassaatissaat.

 

Soorunami Pisiffiit piginnittorisimasaraluaminnit kaanngartussat suli namminersortunut ukior­panni nukillaarsarneqarsimaqisunut unammillernerup aqqa tunaaralugu ingerlasussatut piler­saarutigineqarput.

 

Unammillernissaq ima pingaaruteqartigisoq sillimmartaarutigineqarpoq, imigassanik tuniniaasin­naaneq, tupanik tuniniaasinnaaneq avataaniit tikillutik aningaasanillu tunuliaqutigissaarlutik ingerlatsiniartunut, taakku pillugit ullumikkut piumasaqaataasut qasukkartikkumaneqarlutik.

 

Uanga tamanna, naak avataaniit pisiumasunut neqitaalluaraluartoq, eqqarsarnartoqartippara. Tassa oqareernittuut KNI A/S-ip namminersortunik nukillaartitsisimanera suli ukiuni makkunani malunnaqimmat.

 

Taamaattoq peqqussutissamut allannguutissatut siunnersuut qulaani oqaatigisakka aallaavigalugit akuersaarpara.

 

Jonathan Motzfeldt, Naalakkersuisut Siulittaasuat:

Siunnersuut saqqummiunneqartoq Naalakkersuisunit oqaatigissavara Naalakkersuisut isumaqati­giillutik taanna saqqummiummassuk

 

Taanna amerlanerusunik tapersersorneqarpat isumaqatigiinniarnernullu piginnaatitsineq, taamaa­lilluni amerlanerusunit pineqarpat taava suliassaq isumaqatigiinniarnermut aallartissinnaasoq.

 

Tassa naatsumik oqaatigalugu oqaatigissavara Naalakkersuisuninngaanniit paasivara maani inimi erseqqissumik amerlanerussuteqartut, tassalu Siumukkut, illuatungiliuttut Atassutikkut taamatul­lu aamma Otto Steenholdt, attaviitsoq, erseqqissumik maannakkut Naalakkersuisut saqqummius­saannut amerlanerussuteqarluartumik tapersiimmata.

 

Aammlu isumaqatigaara suliassap uuma ingerlateqqinnera Markedsudvalgimi suliarineqassasoq, tassani amerlanerusut tapersiinerat, tassa kinguarsaasoqarani suliassaq ingerlanneqassasoq ataqqillugu suliassaq inaarsarneqassalluni.

 

Oqaaserineqartut partiininngaanniit annertunerusumik oqaaseqarfigissanngilakka, tapersiissutit Siumukkut oqaaserisaat aamma Siumukkut Siulersuisuunerisa sapaatip akunnerata naanerani oqaloqatigiissutigisimasaanik tunngaveqartut Siumup oqaaseqartuata Mikael Petersenip oqariar­tuutaa ilisarilluarpakka, nuannaarutigalugillu.

 

Aammalu oqaaserisaannik nakkutigisassat assigiinngitsut innersuunneqartut, aamma takusinnaa­gakkit partiinit allanit aamma alaatsinaanneqarsimasut, taakkulu aamma tikilaarusuppakka.

 

Erseqissaatigilaaruppara Naalakkersuisut saqqummiussaanni, taamatut aamma Siumup Atassutil­lu aamma tapersiinerminni alaatsinaalaaqqullugit innersuussutigisaat Naalakkeruisut isumaannut naleqqulluinnarmata, tassalu pisisussanik misissuinermi maani najugaqartut pisisinnaanerat ammaffigilluinnarneqassasoq, avataaniillu aamma pisiniartussanik mattussinani.

 

Aammalu nioqqutissat pisiniarfiit pineqartut taakku arfinillit nioqqutigineqarnissaat ataatsimoor­tumik isumaqatigiinniutigineqassalluni.

 

Aamma sulisut tungaatigut Siumup taamatullu aamma Atassutip tapersiisuni oqaaserineqartut maannakkut pulanngavigigakkit oqaatigilaassavara aamma taakkua innresuussutigisaanni maluginiarpakka sulisut piginneqataasinnaanerannik innersuussuteqarneq aamma ataqqineqassa­soq oqaatigineqarluni.

 

Taanna aamma nakkutigisassanut pingaartunut ilaalluinnaqqissaarpoq, aamma ilanngullugu taalaassavara Atassutikkut taasaanni, piumasarisagut assigiinngitsut aammalu qularnanngitsumik ataasiakkaanut pulanikkut aktionæroverenskomstimik taaneqartartoq, tassa piginneqatigiilluni isumaqatigiissutissaq, tassani aamma uagut tunisiniartuusugut aammalu pisisussallu akornanni isumaqatigiissutissat tassani Atassutip innersuussai isumaqarpunga ilumoortumik aamma pissusissaatuutit innersuussutaasoq. Tassa aktionæroverenskomstimi periarfissat immikkut nakkutigisassat alaatsinaanneqartussallu naammassiniarneqarsinnaammata.

 

Kiisalu aamma maluginngitsoorumanngilara avataaninngaanniit nioqqutissanik pisisarnermi amerlasuunik pisinikkut iluaqutissartat aserornagit, taamaalilluni iluaqutissaq aamma alaatsi­naanneqartussaq aamma Siumumit Atassummiillu oqaaseqartunit innersuussutigineqarmat.

 

Tassa Siumukkut Atassutikkullu akissutaat ataatsimut akivakka, pissutigalugu tassani oqaatigine­qartut, soorunami nalugaluarpara oqaluqatigiittarnerat qanoq ingerlasarnersoq, kisianni isuma­qarpunga isummat imminnut qanittut tassani takusimallugit. Taamaattumillu uani innersuussuti­gineqartut aamma takusinnaavakka alaatsinaanneri assigiingajalluinnartumik alaatsinaanneqarsi­masut Atassummiit Siumumiillu.

 

Siunnersuummut tapersiisumut kingullermut, Otto Steenholdt, attaviitsumut oqaatigissavara paasilluinnaqqissaarpara aamma Otto Steenholdt-ip taamatummi aamma Daniel Skiftep oqaatigi­saanni, uagut Siumuminngaanniit tapersersorsimavarput aallaqqaataaniit taamatut namminersor­tunngorsaaneq 97-imiillu aallartimmat, aammalu taamanikkullu piffissaq angeqisoq Siumumit atorneqarsimavoq namminersortunngorsaanermut.

 

Oqaatigisakka ilaanni erloqinartut kisiannilu ukiuni kingullerni ajunngitsumik ineriartorneq aamma malinnaaffigisimallugu.

 

Otto Stennholdtip oqaaseqarnera, kiisami timitalersorneqalermata anguniartuarsimasami, nuannaarnera assissaqanngilaq. Tassa malugilluarsinnaavara Ottop aamma nammineq innersuus­sutigimmagi oqaaserineqartarsimasut siusinnerusukkut, maannakkullu taanna killiffigineqartumi nuannaaruteqarnera oqartariaqarpunga amma uagut nuannaarneq aamma taamatut ittoq atorpar­put.

 

Aamma malugisinnaavara oqaaseqartunit tamanit KNI-p Siulersuisui taamatullu aamma KNI-mi sulisut qutsavigineqarnerat isumaqatigilluinnarpara, maani suliassap iluatsilluni ingerlalersinnaa­nerat. Uagut aamma ilaatigut KNI-mi siulersuisunut ilaasimasugut uppernaasaaqataasinnaavugut.

 

KNI-mi pissutsit maannakkut killiffiat uanga nammineq paasisakka najoqqutaralugit taama pitsaatigisumik angusaqarfiusimassanngikkaluarpoq sulisut, KNI-mi sulisut, tassuunakkut peqataanerat paasinninnerallu suliassaminullu kivitsinerat, ilinniartitaanerup pitsanngorsarneri allallu aqqutigalugit, pisisussanik isumaginninnerit pitsaasut, tamakku tamarmik uppernarsaa­taapput ullumikkumut angusaannut, namminneerlutik ingerlassinnaavaat taakkua pisiniarfiit.

 

Taamaattumik ullumikkut amerlanerussuteqaataasoq taanna isumaqarpunga tunngavigalugu suliassap ingerlaqqinnissaa siunnerfiginiartariaqartoq.

 

Inuit Ataqatigiit pakatsiffigilaarpakka, aammami isertuunneqarsinnaanngilaq Naalakkersuisooqa­tigaagut, partii taanna, aamma Naalakkersuisuni IA-p sinniisui suleqatigalugit taanna suliassaq ingerlassimavarput.

 

Isumaqatiginartinngilara suliassaq maannakkut siullermeereerlugu ukiamut kinguartinneqarnis­saa. Soorunami taanna misissorneqarsinnaavoq kisianni nangaassutinnut pissutaavoq maannak­kut suliassap taassuma ingerlanneqarnerani paasiniaanerillu assigiinngitsut attaveqaatillu pilersinneqarsimasut ingerlanneqarnerani soqutiginninnerit misissorneqarsimasut, isumaqatigiin­ninniarnernullu nangittumik aallartittariaqartut, qularnanngitsumik saaffigineqarnissaminnik utaqqisut piareersimallutik aamma arlalissuummata.

 

Taamaattumillu taakkua utaqqilussinnartissagutsigit qaammatini arlalinni soqutiginninnerat milliartussasoq qularutigissanngilarput. Taanna annilaanngatigaara, kisiannimi soorunami aamma nalilerneqarsinnaavoq ilumoornersoq, kisianni oqaaserineqartut ullumikkut najoqqutara­lugit nuannaarutigaara amerlanerusut suliassaq maannakkut aallartinnissaa ingerlatissammassuk.

 

Aamma Naalakkersuisut tassani IA-kkut sinniisoqarput, isumaqatiginninniarnerit qanittumik allanik tamanik salliullutik malinnaaffigisussaavaat. Suliassallu ineriartornera allanit tamanit partiinit uani issiasunit periarfissarinnerpaajullutik malinnaaffigissavaat sumut sammisumik isumaqatigiinniartoqarnissaa.

 

Taamaattumik tupaallaatigikulussimavara taamatut oqariartortoqarnera ullumi, kisianni nuan­naarutigalugu amerlanerit suliassap taanna ingerlannera tapersermassuk, taamaalillutalu suliassaq pissanganartoq, nuannersoq aamma Kalaallinut inuiaqatigiinnut qiimmaallannartoq, soorlu Otto Steenholdtip, attaviitsup oqaatigigaa. Qiimmaallannarpoq inunnut nammineq oqarfigineqarneq, tassa nammineq ilissi tiguniarsiuk suliassaq una, pisortat orneqattaarlugit Inatsisartunilu ilaasor­tat oqariartorfigeqattaarlugit naammagittaalliulerussi oqarapuutilaaqqullugit Inatsisartunut ima imatullu ingerlasoqarmat pisiniarfimmi uani, pissutsit tamakku qaangerlugit ingerlaniartoqarpoq, namminneerlutik inuit ingerlassinnaasaat takoreerparput taanna pitsaanerpaasoq.

 

Isumagisassagut isumagissavagut tassaapput Pilersuisup suliassai. Pilersuisoq isorliunerusunut Nunaqarfinnut sulinera nakussassarneqassaaq, tassaniippoq aamma aaqqissuussinermi pisiniarfiit ilaasa Pilersuisumut nuutsinnerisigut aamma sulineq tassani nakussassarneqassaaq Nunaqarfin­nut isorliunerusunullu aningaasatigut aamma iluaqutaasumik kingunissalimmik angusaqarfiullu­ni. Tassani aamma periarfissaq eqqaamaqqussavara siunnerfigineqarmat ajunngitsoq.

 

Tassa taamak oqaaseqarlunga amerlanerusut tapersiinerat maani qujassutigeqqippara.

 

Mikael Petersen, Siumup oqaaseqartua:

Siullermik qujassutigissavara Naalakkersuisup Siulittaasuata akissuteqarnermini Siumuminn­gaanniit ilanngullugit piumasaqaatigut assigiinngitsut ilassilluarmagit, aammalu ersersillugu suliap ingerlaqqinnissaani avaqqunneqarsinnaanngitsut, taakku Siumuminngaanniit piumasaqaa­tigineqartut.

 

Tassunga ilanngullugu pinngitsoorusunngilanga oqaaseqarfigilaassallugit, soorunami aamma partiit allat oqariartuutigisaat Kattusseqatigiit attaviitsullu.

 

Peqqussutissap allanngortinneqarnissaanik siunnersuut matumani saqqummiunneqartoq tamatta naluungilarput aamma oqaluttuarisaanikkut ingerlaatsitsinni Nunatsinni attuisuuvoq.

 

KGH kingornatigullu ukiuni nutaanerusuni, tassalu ukiuni qanittuannguani allaat aatsaat KNI-nngortoq, nutaamillu aaqqissuunneqartarsimasoq naleqqussarluni aamma inuiaqatigiinnut alloriaqqiffiusumik massakkut nutaanik aamma aaqqissuuteqqinneqassaaq.

Soorunami tupinnanngilluinnaqqissaarpoq inuiaqatigiinni pigisaq, asasaq, inuussut, suliffik napatitsisuusoq allanngortinniarneqaraangat sakkortuumik ilaatigut qisuariartoqartarmat, misigissutsit attorneqarlutik allaat. Aamma massakkut taamaappoq, tamanna naatsorsuutigereer­simavarput Siumumiit.

 

Kisianni imaanngilaq nutaaliorusussuseqaraanni, nunarsuarmut pisunut malinnaarusukkaanni aningaasarsiornikkut eqaatsumik ingerlatserusukkaanni, inuiaqatigiinnut tatiginnikkaanni inuiaqatigiit nammineersinnaassusiannik nammineerusussusiannillu tatiginnikkaanni, taava suliassanik aamma tunniussisinnaaneq naammassineqartariaqarpoq.

 

Tassa immaanngilaq allanngortiterineq ajornerusumut kinguneqartussanngorlugu taamaallaat aaqqinnineqarsinnaasoq. Aamma pitsaanerusumut alloriarfiusumik aaqqinneqarsinnaavoq, namminersortunngorsaaneq eqqarsaatigalugu.

 

Taamaattumik immaqa aatsaat taama maani oqaluttarfimminngaanniit ersaritsigisumik oqaatigis­savara, aatsaat taamak Atassut isumaqatigitigalugu misigisimavunga massakkut. Assortuuttaqaa­gut assigiinngitsunik, isumaqatigiinngiffeqartaqaagut, kisianni uani massakkut saqqummiunne­qartumi Siumumiit oqaatsigut aammalu Atassummiit saqqummiunneqartut aatsaat taamak imminnut naapertuutsigitillugit takuakka.

 

Tamanna nuannaarutigaara pissutigalugu akisussaaffiit annertuut imaannaanngitsut isummerfigi­niarneqaleraangamik aamma imaannaasanngilaq politikerinut. Aatsaat annertuunik isummernia­leraanni qamannga eqqarsaatit anikkusutut aninneqartarput, tamanna nalunngilarput, ilungersual­lannermi, piumassuseqalernermi. Taamaattumik aamma manna siunnersuut, allannguutissatut siunnersuut taamatut misigissuseqarfigaara.

 

Taamaattumik nuannaarpunga assut Atassut illuatungiliuttuusoq massakkut taamatut annertutigi­sumik Siumumiit aamma isumaqatigalugu saqqummiussisimagatta taamatuttaaq Atassut taama­tut saqqummiussisimammat.

 

Atassutip oqaluttuata oqalunnermini oqaatigisaa una issualaarusuppara, nuannaringaarakku, qujaq, tassa imatut ilaatigut saqqummiussinermi oqarpoq, periarfissaq eqqorlugu nutaaliorniann­gikkutta alloriarnerlu eqqortuusorisarput qunugisutut isigalugu tigunianngikkutsigu taava Nunatsinni ineriartortitsinerput uninngasutullusooq inissisimalertussaavoq, naggataatigullu aningaasaqarniarnitsigut alliartortitsinissamik pitsaanngitsumik Nunatsinnut eqquilluni.

 

Taakku oqaatsit nuannaringaarakkit uteqqilaarpakka eqqortuummata amma puigorneqartaria­qanngimmata.

 

Atassummiit piumasaqaatigineqartut assigiinngitsut tamaasa isumaqatigigakkit annertunerusu­mik oqaaseqarfigissanngilakka.

 

Kisiannilu Inuit Ataqatigiinninngaanniit oqaatigineqartut uangattaaq tupaallaatigilaarpakka, tassani ilaatigut nalornineq, nangaaneq annertooq malugigakku, tassa KNI-p namminersortunn­gorsaqqinneqarnissaanut.

 

Ilaatigummi oqaluttuata oqaaseqarnermini eqqaavaa namminersortunngorsaaneq akisunaarsin­naagipput, aap, akisunaarsinnaavarput periutsit eqqumiitsut eqqunngitsut atorlugit namminersor­tunngorsaagutta, aamma paaseqatigiiffiginngisagut.

 

Ilaatigut aamma oqarpoq Verdensbankimi EMF-ip UECD-llu nalunaarutigisartagaat malinniaan­narlugit ingerlagutta aamma akisunaarsinnaagipput, suliffissanik ikililerineq pisinnaasoq aammalu sullissinerat ajornerulernerannik kinguneqarsinnaasoq, aamma Nunatsinni aningaasanik anissuineq annertooq pisinnaasoq, tassa tamakkua saqqummiussuunneqarput.

 

Soorunami tamakkuupput eqqumaffiginiagassat taanna assortuussutigissanngilarput, taamaattu­mik ippassaq oqaluuserisarput maani inimi, Naalakkersuisunikkut Aningaasaqarnikkullu ingerlatsineq pillugu nassuiaat, Aningaasaqarnermut Naalakkeruisunit aamma Inuit Ataqatigiinni Siulittaasuusumit saqqummiunneqartoq oqalligisineqarmat tamanna annertuumik Siumumiit aamma oqaaseqarfigisimavarput.

 

Ippassaq Naalakkersuisut saqqummiussaanni nassuiaanni, Naalakkersuinikkut Aningaasaqarnik­kullu ingerlatsineq pillugu nassuiaammi annertoorujussuarmik pingaartinneqarpoq namminersor­tunngorsaanissap ingerlanneqarnissaa.

 

Aammalu saqqummiunneqarput Inatsisartunut nassuiaatikkut tamatuma qanoq ingerlanneqarnis­saa Naalakkersuinit qanoq eqqarsaatigineqarnersoq. Malugisaralu naapertorlugu taakku saqqum­miunneqartut tamarmik maani inimi najuuttunit taperserneqarput oqaaseqarfigineqarlutik.

 

Taamaattumik eqqumiiginalaanngitsuunngilaq massakkut KNI-p namminersortunngorsarneqar­nissaa pillugu oqallinnermi Inuit Ataqatigiit taamatut nangaatigisumik aamma nalorninartigisu­mik saqqummiussaqarnerat.

 

Siumuminngaanniit ippassaq oqariartuutigisarput unaavoq nalornissutit tamakkua aamma eqqarsaatigalugit uagut piffissanngorsorigipput ilumut ukiuni makkunani, ullunilu makkunani namminersortunngorsaanissamut alloriarnissaq, tassami inuiaqatigiit soqutigisaat illorsorsinnaa­gatsigit inatsisiliornikkut, tamanna piginnaatitaaffigilereersimavarput, nammineerluta Nunatsinni suliarisinnaallugu maani inimi inatsisiliortutut, akileraarutitigut inatsisiliornerit aqqutigalugit, innuttaasut pisinnaatitaaffii pingaartillugit inatsisiliornerni aammalu nakkutilliinerit aqqutigalugit inatsisiliornerni.

 

Tamakkuupput assigiinngitsut periarfissagut inatsisiliornikkut pitsaasumik suliaqarutta taava inuiaqatigiit soqutigisaat aamma illersorsinnaagatsigit.

 

Taamaattumik Siumuminngaanniit uagut nangaassuteqanngilagut namminersortunngorsaaneq alloriarfigissallugu ersarissumik, kisianni pingaartillugu, tassa taanna, inuiaqatigiit soqutigisaasa aamma illersorneqarnissaat.

 

Kattusseqatigiit ersarilluinnaqqissaartumik massakkut sassarput. Tassa ulloq manna tikillugu Kattusseqatigiit aallartikkamilli nilliaatigiuarpaat, suaartaatigiuarlugulu inuit piginnaatitaaffii, aningaasarsiornikkut ineriartornissaq, kiffaanngissuseqarnissaq, inuit naqisimaneqaratik ineriar­tornissaat, tamakkuupput Kattusseqatigiinniit annertuumik aamma nilliaatigineqartuartut.

 

Kisiannilu massakkut ersarilluinnaqqissaartumik oqariartuuteqarput nammininersortunngorsaa­nissaq akerleralugu.

 

Namminersortunngorsaaneq Nunatsinni pisariaqanngitsoq, KNI inuiaqatigiit taamatut pigiuaan­nassagaat ataatsimoortumik, namminersortunut tuniniarneqassanngitsoq allaat unitseqqullugu, taamatut siunertaqartoq.

 

Tamanna oqariartuutigineqartoq ulluinnarni assigiinngitsunut tunngatillugu suaartaatigineqartu­nut Kattusseqatigiinninngaanniit tulluutinngilaq, aamma naapertuutinngilaq. Taamattumik isumaqarpunga pingaaruteqarluinnartuusoq, aamma erseqqissumik paasigatsigu massakkut namminersortunngorsaanermut sumulluunniit Kattusseqatigiit tassani akuersaanngitsut.

 

Tassami taamak ersaritsigisumik nipilimmik oqartoqarmat. Inuiaqatigiit soqutigisaat ataatsimut ingerlatat taakkua allanngortinneqartariaqanngitsut.

 

Kisianni soorunami imaanngilaq suliaq tassunga killiinnassasoq, tassami Naalakkersuisup Siulittaasuata akissuteqarnermini ilanngullugu taavaa Niuernermut Ataatsimiititaliamut suliaq ingerlaqqittariaqartoq, tassanilu saqqummiussuunneqartut assigiinngitsut aamma oqallisigineqas­sasut, soorunami nalileeqqissaarnissaq tassani avaqqunneqarsinnaanngilaq saqqummiussuunne­qartut kissaatigineqartut aamma pinngitsooratik ilanngullugit peqqussutissatut siunnersuutip aappassaaneerneqarnissaanik Inatsisartuni aamma tamuaqqinneqarsinnaassammata.

 

Naggataarutigalugu oqaatigilaarlara piumasaqaatit assigiinngitsut matumuuna saqqummiussuun­neqartut isumaqarama assortuussutaanngitsut amerlanerussuteqartunit. Tamanna piviusunngus­sappat taava piumasaqaatit assigiinngitsut taakkua naammassineqartariaqartutut isumaqarfigine­qartut, taakkua assortuussutiginngikkigut isumaqarpunga.

 

Taamaattumillu uani peqqussutip allannguutissaatut siunnersuummi peqqussummut allannguu­tissamut ilanngutinngikkaluarlugit piumasaqaatit tamakkua piginneqatigiinnermut isumaqatigiis­sutissap suliarineqarnerani isumannaarniarneqarsinnaapput, tassa aktionæroverenskomst aqquti­galugu isumannaarniagassaapput, peqqussutissamut allannguutissamut ilanngussornagit, taanna eqqaamajuassavarput aamma suliap ingerlaqqinnissaanut.

 

Daniel Skifte, Atassutip oqaaseqartua:

Partiit kiisalu Naalakkersuisut Siulittaasuata oqaasii oqaaseqarfigilaassavakka.

 

Siullermik Naalakkersuisup Siulittaasuata oqaasiinut, tassami Atassutip oqaasii oqaaseqarfigiga­migit nuannerpoq, kisiannili oqarpoq immaqa Siumukkormiut Atassutikkormiullu oqaluqatigiis­simasumik nipeqartumik.

 

Oqaatigissavara Atassutip arlaleriaqaluni gruppissutigereerluguLandstingsgruppimi oqaloqati­giissutigereerlugu, taava taanna oqaaseqaatissaq unnuaq uanga unnuarsiuutigaara, taavalu allaffissuaq tamarmi qatseriikatattoq aatsaat anivunga, ajoraluartumik Siumukkormiumik qivittungasunnguamilluunniit naammattuinanga.

 

Taamaattumik pasineqassagutta taamatut, nalunngilarami taamatut pasinngikkaatigut, Atassutip taanna oqaaseqaatissaq ullaaq gruppimi akueraa, taammaattumik taanna aalajangiusimavarput.

 

Taamatut isussulaariarlunga, tassami pingaaruteqarmat aamma Siumukkut oqaaseqartuata oqaasii Atassumminngaanniit nuannaarutigalugillu tupaallaatigigakkit, oqartariaqarpunga marlussuit immikkut oqaaseqarfiginiarlugit, tassa uagut erseqqissumik taanngikkaluarparput soorlu konkur­rencenævnemik taaneqartartoq, Umannilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliaq, taanna nukittorsar­neqassaaq, tassani Naalakkersuisut siunnersuutaat soorunami isumaqatigaarput, ataatsimut oqaatiginninnitsinni tamakkua isumaqatigaagut, taamaattumillu aamma tassuuna isumaqatigiip­pugut.

 

Taava aamma neriorsuutigissavara Mittarfeqarfiit pillugit, tassani niuerneq niuerniarnerlu KNI Pilersuisumit ilanngullugu tiguneqarsinnaanersoq, maannakkut neriorsuutigissanngilara Inatsisar­toqatigiinnitsinni Atassummi suli eqqartunnginnatsigu, kisianni sukkasoorujussuarmik isummer­figissavarput, taavalu ataatsimiititaliamut peqataasussamut oqariartuuterput apuukkumaarparput, soqutiginartutut tiguarput isummersigissavarput erniinaq.

 

Naggataatigullu pingajussaatigut oqaatigissavara Siumup siunnersuutaa Niuernermut Ataatsimii­titaliamit aappassaaneerneqartinnagu nalilersorneqarluassasoq, taanna uaguttaaq Atassummiit akuersaaratsigu.

 

Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuat, tassani Inuit Ataqatigiit arlaqartunik oqaasiinik isumaqatiginngi­saqarfigaagut, aamma ingerlariaqqitsinnanga apeqqutigerusunnarpoq tassani Inuit Ataqatigiit taamatut nangaaginnaratik aammalu kinguarsaaniarnermik nipeqartumik oqarnerat eqqarsaatigis­sagaanni tassani naalakkersuisooqatigiit sumi inissisimanersut.

 

Naalakkersuisummi naalakkersuisooqatigiittut saqqummiussaat naatsorluutigilluinnarsimagaluar­para aamma naalakkersuisooqatigiit isumagissagaat aamma taamatut oqaatiginiarneqartarmat.

 

Taamattumik pissusissamisoorunarpoq apeqqutigissallu apeqqummi uani taamak pingaartigisu­mi, oqallinnitsinni, Inuit Ataqatigiit siulittaasuat sumiippamitaava? Imaassinnaavoq tusarnaartoq kisianni maani issianngimmat imaassinnaavoq aallarsimasoq, kisianni uanga ilisimannginnakku taanna ilisimannginnakkut apeqqummi qaffatsippara, isumaqarama naalakkersuisooqatigiit taamaattumik saqqummiussinissami neriorsuutigisartakkamittuut apeqqutit angisuuppata taava ataatsimorsuaq oqaloqatigiissutigisarsimassagaat taamaattut, taannami apeqqut siornaannaq eqqartorneqarpoq neriorsuutigineqarlunilu taamaaliortoqartarnissaa, taamaattumik taanna tunngavigalugu taamatut apeqquteqarpunga.

 

Inuit Ataqatigiit mianersoqqusillutik oqaaseqarnerat soorunami Atassumminngaanniit isumaqati­ginngilarput, tassanilu oqaatsigut innersuussutigissavagut. Taavami mianersorpalaartumik nipeqarneq aammalu kinguartitsiniarneq Naalakkersuisut peqatigiillutik saqqummiussaannut namminersortunngorsaaniarnermut sanilluakkaanni tassani ataqatigiinngitsoqarmat.

 

Aamma pingajuattut inassutigisaat, tassa inatsisissat aatsaat ukiamut sammineqassasut, taanna siunnersuutigisaat Atassumminngaanniit akerlilissavarput.

 

Kattusseqatigiit oqaaseqaataannut naatsumik oqaatigissavara, assut immitsinnut ungasippugut, ilimagisannik annerujorujussuarmik, aatsaallu taamatut illuatungiliuteqatitsituut ungasitsigisumik oqaaseqaateqarpusi.

 

Taamaattumik takisuuliornianngilanga taanna pillugu, kisiannilu tassa maluginiarpara ilissi itigartitsinissarsi Atassumminnganniit ataqqissagatsigu, kisiannilu isumaqatiginngilarput aammalu ilissinnut akerliulluta uagut piffissanngorpat taasiumaaratta, tunngavilersiutisi ilaat eqqoqqissanngillat, assersuutigiinnarlugu taassavara, KNI A/S tamarmi tuniniarneqanngilaq. Taassumaana ilaannanngua, Pilersuisoq pigisussaavarput allillugu, taassumaana ilaannanngua taamatut alloriarnissami aallartisaanermi siunniunneqartoq.

 

Taava kisermaaq Otto Steenholdtip oqaasiinut oqassaanga, ila tassani isumaqatigeeqaagut, aamma nuannerpoq issuaaqattaarneq tusaallugu, tassanimi ilasarnartut arlalissuupput qajaqati­giinnerup nalaani qularnaatsumik oqaasiusimammata. Taamatut issuaaqattaarnerit nuannaarneril­lu siunnerfiullu ingerlateqqinnissaanik oqariartuuteqarnerit Atassumminngaanniit nuannaaruti­gaarput paasilluarlugulu.

 

Johan Lund Olsen, Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuat:

Siullermik oqaaseqarfigilaassavara aatsaaginnaq oqaluttarfimminngaanniit uannga aqqartoq, tassa Atassutip siulittaasua, paasiuminaalaarpoq saqqummiussinissinni assortuuttunik aamma oqaaseqartarassi. Tassami issualaaginnarlara una uagutsinnut pingaaruteqartorujussuarmik inissisimasoq, tassa piginneqataassutsit aktiaateqarluni ingerlatsinermi inatsit malillugu qanoq inissisimanera taanna isumaqarpunga erseqqissumik aamma paasisariaqaripput Atassut tassani qanoq isumaqarnersoq.

 

Tassami saqqummiussaminni quppernerup aappaani ataatungaani ilaatigut imatut allagaqarlutillu maani oqaluttarfimminngaanniit oqaaseqarput, namminersortut kikkorpiaat piginnittuulerumaar­nersut soorunami Atassutip ilisimanngilaa, kisianni Atassutip pingaartitani erseqqissumik oqaatigerusutaa uaniippoq Pisiffiup tuniniarnerani namminersortunngorsarneqarneranilu Nunat­sinni innuttaasunit tiguneqarnissaa imaluunniit peqataaffigineqarnissaa qulakkeerneqassasoq.

 

Taava nangippoq tamanna qularnaatsumik anguneqarsinnaassanngippat taava avataaneersut suleqatigalugit ingerlariaqqinnissaq kissaatigaarput.

Kisiannilu aamma tassa erseqqissumik tassani oqaatiginngilarsi piginneqataassutsit qanoq annertutigisut Nunatsinninngaanniit pigineqassanersut.

 

Oqaatiginiaatigalugu pigisariaqarpagut kisianni taava aamma allanut tunniukkumallugu Nunatta avataaneersunit, taamaattumik taanna erseqqinnerusumik Atassutip tungaaningaanniit aamma oqaaseqarfiginissaa pingaaruteqarpoq, tassami pingaaruteqarluinnartuuvoq taanna, aktiaateqarlu­ni ingerlatsineq pillugu inatsit malillugu uani oqaluuserisarput tunngavissinneqareernikuummat, tassa Inatsisartut 1992-imi maani namminneq taamani KNI A/S suliffeqarfiusoq toqqaannartu­mik Namminersornerullutik Oqartussat ataanni ingerlasoq, taamani aktiaateqarluni ingerlatteqati­giiffinngortinneqarmat aktiaateqarluni inatsit malillugu ingerlatsiviusussaq amma aalajangerne­qarpoq.

 

Tassani aalajangiisuulluinnartuusoq tamanna nalunngisarput tassaavoq, piginneqataassutsinik amerlanernik pigisaqartut, taakkua tamatigut aalajangiisussaatitaammata.

 

Taanna assortoriarneqarsinnaanngilaq taamaappoq, tassa imaappoq piginneqatigiiffinni ingerlat­teqatigiiffinni 51 %-inik aktiaatinik piginnittoq tassa qanorluunniit aalajangersaasinnaavoq.

 

Tassani apeqqutaanngilluinnarpoq aktionæroverenskomstit, taassani apeqqutaanngilaq qanoq aktiaatileqatigiit suleqatigiissut aappaa ikinnerussuteqartoq aappaalu amerlanerussuteqartunik piginneqataassutsinik pigisalik qanoq isumaqatigiissuteqarsimanersoq.

 

Tassa taanna aamma uppernarsivarput ippassaanikkunni KNI-p qullersaannit una allannguinissaq pillugu aamma nassuiaasoqarmat. Tassami uani saqqummiussami ilaavoq pilersaarutigineqartoq unalu Inatsisartut aamma peqqussutissatut siunnersuut akuersissutissappassuk, taava KNI Pisiffik, imaluunniit qanoq ateqalerumaartussaq, Pilersuisumik aktionæroverenskomstit aqquti­galugit pisiniaqatigiittarnissamik isumaqatigiissusiussasut, kisiannilu apeqqutigineqarmat isumaqatigiissut taanna qanoq sivisutigisumik atasinnaava.

 

Ila taanna alajangeruminaappoq. Piginneqataassutsinik annertunerusunik pigisaqartut taanna annerusumik oqartussaaffigimmassuk, kisianni naatsorsuutigisariaqarpoq, immaqa ukiut pinga­sut, immaqa ukiut tallimat sivisunerpaamik taamatut isumaqatigiissusiortoqarsinnaavoq.

 

Tassa imaappoq akit qaffatsaaliorneqarnerat KNI-mit massakkut taamatut aaqqissuussinitsigut, akit qaffatsaaliorneqarnerat inuiaqatigiinnut pingaaruteqangaaqqisoq tamatsinnut, taanna pingaaruteqangaaqqisoq sapangeriaannaavarput.

 

Tassa taanna aamma tunngaveqarpoq, uteqqiinnassavara, piginneqataassutsinik amerlanernik pigisaqanngitsuulissagaluarutta tassa taassuma kingunerisinnaasai.

 

Ilami aamma misilittakkagut qivialaarlugit isumaqarpunga pingaaruteqarluinnartuusoq. Taamani KNI 1992-imi 1993-ikkunni allanngortiterniarlugu maani Inatsisartuni aalajangersaagatta aalajangerneqartut aamma taamani ilagivaat umiarsuaatileqatigiit Royal Arctic Line A/S pilersin­neqassasut, katiterneqarlutik umiarsuaatileqatigiinnit assigiinngitsuninngaanniit.

 

Taamani Umiarsuaatileqatigiit Lauritzen taavalu Islandimiut umiarsuaatileqatigiiffiat Eimskip piginneqataasutsit 60 %-it pisarsiarivaat. Uagut Namminersornerullutik Oqartussat Inatsisartut aalajangernerat toqqammavigalugu 40 %-it piginneqataassutigalugit.

 

Kisianni qanoq taanna sivisutigisumik ingerlava? Ukiut marlussunnguit pingasut qaangiutiinnal­lartut Lauritzenikkut umiarsuaatileqatigiit Islandimingaannarsut suleqatiginiakkatta piginneqa­taassutsitik 60 %-it taakkua maanga Nunatsinnut utertinnialerpaat. Naalakkersuinikkut piumasa­qaateqarfigineqaramik.

 

Tassa aningaasarsiornerinnaq tunngavigalugu ingerlatsinissaraluartik akornguserneqarmat, aningaasaannavik iluanaruutissaq isigimmassuk soorunami tuaviornerpaamik iperarniapallap­paat.

 

Taamatullumi pisoqarpoq uagut arlalikasiuvugut maani, uanga nammineq ilanngullunga taamani nuannaangaartoq taanna tigoqqikkatsigu piginneqataassutsi, piginneqataasutsit.

 

Inuiaqatigiinnummi pingaaruteqartupilussuuvoq piginneqataassutsit. Alla misilittagaqarfigisarput tassaavoq aamma Kattusseqatigiit oqaaseqartuata oqaaseqarnermini tikitaa, tassalu qisuerniarfiit, qisuerniarfiit ingerlanneqarnerat. Tassani imaappoq KNI A/S aqqutigalugu piginneqataassutsit, tassaniipput uagut pigisagut 40 %-it. Superbygip allallu 60 %-it pigivaat.

 

Kattusseqatigiit oqaaseqartuata erseqqilluinnartumik nassuiaatigivaa maani oqaluttarfimminn­gaanniit qanoq pissutsi qanoq maannakkut innersut. Kalaaleqaterpassuagut ikinngeqisut tassann­gaanniit soraarartinneqarnikuupput. Tassa pissutsit taamaapput, piginneqataassutsit, tassa peqqarniittumik aalajangiisarsinnaanerat taamaapput.

 

Alla aamma, aningaaseriviit qiviariartigit, qanga aamma Nuna Banki Grønlandsbankilu tamar­mik aamma aktieselskabiusut kattummata aamma unammilleqatigiinnerup aqqani sullissineq inuiaqatigiinnut taanna ingerlanneqartoq pitsaanerulerpa? Naamerluinnaq, taamaattoqanngivip­poq.

 

Nunatsinni aatsitassarsiorneq annertuumik aamma ingerlanninarlutigu aamma ilungersuuteqarpu­gut ukiuni makkunani, ukiuni arlaqalinngorpoq. Aatsitassarsioqatigiit Nuna Minerals, Nammi­nersornerullutik Oqartussat tamakkiisumik aamma aktiaateqarluni piginneqataaffigisimasaa aamma allanut tunniussuunneqarnikuuvoq.

 

Maannakkut aktiaateqarfigisarput Nuna Minerals ungaserujussuanngitsukkut aktiaatini, aaligooq gultisiorneq pineqaraluartoq, gultisiornissarlu tassa qavani Nanortalimmi, gultisiorneq pineqara­luartoq, inuiaqatigiinnut maaniittunut taakkua aktiaatit tuniniarneqaraluarmata tassani angune­qartut tulluusimarutissaanngilluinnarput.

 

Tuniniarneqaraluarput aktiaatit 15 mio. kr.-inik nalillit, taamaallaat tunineqarsinnaasinnasimap­put aktiaatit 200 mio. kr.-it nalinginik naleqartut. Tassa anguniagaq angoqqajanngiivillugu.

 

Taassuma takutippaa erseqqilluinnartumik inuiaqatigiinni maani inuiaqatigiit qanoq aningaasaa­teqartiginersut aammalu akissaqarnersut taamatut aktiaatinik pisinissaminnut aamma nukissaqar­nersut. Eqqarsariarnartorujussuuvoq, aammami ilaatigut uani KNI-p namminersortunut taamatut tunniunnniarneqarnerani eqqartorneqarmat inuiaqatigiit Kalaallit qaa, pisitinniarsarilaariartigit. Kisianni misilattakkagut takutippaat tamanna aamma killeqarsinnaasoq.

 

Kisiannili Namminersornerullutik Oqartussat Landskarsi aqqutigalugu taanna sapinngilaat. Kisianni tassa taannaana sapangittussanngoripput, una siunnersuut, peqqussutissatut siunnersuu­tigineqartoq piviusunngortinneqassappat.

 

Saqqummiussap ilaanni Pisiffimmik kaaviaartitat ilai Pilersuisumut illuartinneqassasut aamma oqaatigineqarpoq, tassa taanna iluassusia pingaartumik nunaqarfinni isorliunerusunilu pisiassat 3 %-iminngooq aamma appartinneqarnissaannut taakkua atorneqassammata.

 

Kisianni kingumut tassa apeqqutaalluinnartoq tassaavoq taanna aktionæroverenskomsti aqqutiga­lugu isumaqatigiissut, tassa pisiniaqatigiittarnissamik isumaqatigiissusiassatut siunnerfigineqar­toq, tassa Pisiffiut kiisalu Pilersuisup taanna isumaqatigiissutissaat, tassani eqqaamaqqittariaqar­poq, tassa taanna nalorninartoqarluinnarmat. Taavami ukiut pingasut imaluunniit tallimat qaangiuteriarpata akit qanoq inissisimalissappat, qaffariarsinnaapput. Qaffariarsinnaapput, taanna eqqaamasariaqarparput.

 

Siumup oqaaseqartuata pakatsisimaaqaluni aammalumi aamma Naalakkersuisup Siulittaasuata pakatsisimaaqalutik Inuit Ataqatigiit uparuartorpaat. Pingaartumik Siumup oqaaseqartuata Inuit Ataqatigiit nalorninerarlugit, qularnerarlugit tikkuartorpai.

 

Ila taamaanngilaq, inuiaqatigiinukua kalaallit soqutigisaannik soqutigiuartariaqagaannillu illersuisugut. Illersuisariaqarpugummi illuatungilertariaqaratsigit akit qaffakkiartuleqqissinnaa­nissaat, pisisartut kisimik eqqorneqaatissaat.

 

Sullissinerup ajorseriarsinnaanera illuatungilertariaqarparput, illuatungilertariaqarparput suliffiu­sut pioreersut ikilisarneqarsinnaanerat kisianni aana pingaarnerpaaq, illuatungerlersugassarput tamatta ilungersuuteqarfigisassarput, tassalu Nunatsinnit aningaasanik annissuilersinnaanissaq.

 

Tassa taanna aamma aktiaateqarluni ingerlatsinermi inatsit malillugu aalajangiisuusumik piginneqataassutsinik tigummiaqartut piginnaatitaaffia. Piginneqataassutsit amerlanerit tiguguni­git taava uagut akornusersinnaanngilarput maani aningaasat iluanaarutigisani taakkua annissuler­sinnaammagit.

 

Otto Steenholdt, attaviitsoq:

Oqaaseqarninni erseqqissumik oqaatiginngisara maanna oqaatigissavara, tassa isumaqatiginnin­niarnissamik piginnaatitsinissaq tapersersorluinnarpara, tassa Naalakkersuisut taamatut piginnaa­tinneqarnissaat, tassami Nunatsinni aamma qimattariaqalersoq unaavoq, soorlu Naalakkersuisup Siulittaasuata ersarissumik oqaatigigaa, ajornaqaaq pisiniarfinni pisiassat suulluunniit naalakker­suinikkut akuliuffigiuaannarsinnaanngilagut.

 

Qaninnersiugaralugu Danmarkimi soorlu pisiniarfiit, namminneq ingerlanerat tamatta takuarput naalakkersuinikkut pisortanilluunniit ingerlanneqartariaarussimasut. Tamakkuuku anguniarlugit taamaaliortariaqartugut.

 

Taamaattumik Inuit Ataqatigiit siunnersuutaat oqaaluserineqartut ukiamut kinguartinneqarnissaa taamaalillunga aamma isumaqatiginagu maanngaanniit nalunaarutigissavara, tassa suliassaq ingerlaqqittariaqarpoq, aammalu oqaatigerusullugu Kattusseqatigiinniit uteqattarneqartuarmat KNI taama ingerlalluartigisoq tunisariaqanngitsoq. Kisianni immaqa imak eqqarsartariaqassaaq, tuniniagaq pitsaasoq akisunaarneruneqarsinnaavoq tuniuminarnerussallunilu ingerlalluartoq.

 

Kisianni nakkakattartoq KNI taanna assersuutigiinnarlugu nakakattarsimappat, tuniniaraluarutsi­gu kia pisiarissavaa? Taamaattumik pisisussanik amerlasuunik siunitsinniittoqannginnguatsiar­poq.

 

Taamaattumik piffissaq eqqortuuvoq ingerlalluartoq amigartooranilu sinneqartooruteqartoq pisiariniassallugu imaluunniit tuniniarniassallugu, tassa aqqutissaq pitsaasoq.

 

Siumup oqaluttuanut Mikaelimut, nuannaarnersua Atassummut, assut aamma uanga naatsorsuu­tigereersimavara, tassa namminersortunngorsaanissamut imaluunniit namminersortut illersorne­qarnerunissaanik uanga Atassutaagallarama anisitaanngikkallarama Danieliminngaanniit, siulliungaangaarlunga oqaluttuarisarsimagakku tassa taanna suli ilaasortanngunngikkallarmalli, assorsuaq taanna timitalernera aamma uanga Atassummiittuuguma assut nuannarissagaluarakku. Qangarsuarli piumasagut kiisami imaalermata, soorunamiuna nuannaarluni qungujunnerit nr. 3 atorlugu saaffigigaluaqilitit.

 

Kisianni uanga Inuit Ataqatigiit oqaluttuata oqaasii tupaallaatiginngilakka, naamerluinnaq. Allaat siullermilli tupigikulussimallugu taamatut namminersortunngorsaanissamik oqaatsit imaluunniit anguniagaq sakkortutigisoq ilaaffigisimasinnaammassuk, tassa Siumukkut IA-kkullu siunnersuu­teqarnerat, eqqarsaallassimavunga arraa qanoq issappammitaava IA-kkut.

 

Tupaallaatiginngilluinnarpakka taamatut iliorneri. Tassa partiit suleqatigiissinnaasarput, taavalu aamma takornartaanngilaq allatut ajornartumik tunuaamilaarluni imaluunniit sakkortusilaarluni suleqatigiinnerup aqqani suleqataanissaq, kisianni puijornagu partiip qalipaataa sunaasoq. Taamaattumik uanga nuannaarutigiinnarpara IA-p nammineq naalakkersuinikkut qalipaatini puigornagu ersarissumik oqaatigimmagu.

 

Siunnersuummut ilaavoq kisianni qalipaatini tammartinnagu, taanna uanga, oqartariaqarpunga IA-mut nersorinnissutigaara. Ajornartoq suliaq taamatut ilillugu oqaatigimmagu, ersarissumik akerliliinani kisianni qalipaatini ersarissoq takutillugu.

 

Kattusseqatigiit aamma uanga tupaallaatigaakka, isumaqartaraluara taanna inuit nammineerlutik, tassa pisortanik naqisimaneqaratik ingerlaniarnissaat toqqummaviginerusaraa, tassa kisianni ullumikkut paasivara pisortanik pisortalluunniit ingerlataannik iluatissarneq toqqammavigigaa.

 

Tassa taanna oqaatigeqqiinnarusuppara kingumut tuniniagaq ingerlalluartoq tuniuminarneruvoq, tassa taamaattumillu aamma Kattusseqatigiit iluatissarnerat paasilluarpara taamak ingerlallua­leruttortoq tunineqarnialermat iluatigigaat, ajornerusumik kinguneqalissagaluarpat taanna ugguutiginnginniassagatsigu. Oqaannassaanga taamatut, ingelalluartoq tunissallugu taanna tuniuminarnerummat piffissamik eqquinertut aamma uanga nalilerumavara.

 

Tassa aamma uanga Daniel Skifte assuarilaartariaqarpara, naak illuatungiliuttut periusiat eqqarlugu ingerlagaluartoq. Suna piallattarlu Naalakkersuisut partiit marluk suleqatigiinnerat qaqilerlugu sakkortuumik ileriusissaqartarnera, soorlu IA-p aatsaannguaq pissusissani, tassa uanga eqqarsartaasera najoqqutaralugu qalipaatini aallaavigalugu apeqqusersulermagu naalakker­suisooqatigiinneq qanoq ingerlanersoq, aammalu partiip oqaluttuata oqaasii uanga paasivakka aamma siulittaasuata akuerisimassagai. Taamaattarpugut tamatta partiimiikkallaratta, oqaluttutta oqaasii siulittaasup allallu akuerisimasarpaat.

 

Taamaattumik maani apersiunerit siulittaasua sumiinnersoq, isumaqarpunga allannguutaanavi­anngitsoq akuerisaasumik IA-p oqaluttua oqalummat.

 

Aap, tassa aamma kisianni isumaqatigissavakkit Daniel Skifte, Atassut Kattusseqatigiillu ullumikkut imminnut qanittorsuunngimmata, akornanni aatsanganeq ippasaq oqaaseq atortakkat, isumaqarpunga ullumikkut aatsangaatsiartoq.

 

Aamma issuaaqattaarnera nuannaralugu oqarnerit ilumoorpoq. Tassa tamakkua puigunngilakka, soorlu oqartunga tamakkua oqaatigisarpagut illillu Landstingimi ilaasortaanngikkallaravit aamma eqqaamassavat naalakkersuinikkut isumaqatigiinnginneq illit anisitsininni tunngaviusimanngim­mat, Atassutip isumai massakkumut uanga qimanngilakka, sakkortunaarnanga oqassaanga suli politikikkut qajalukaavutit, taamaattumik qaquguluunniit ikiortissaqassaguvit piareersimavunga.

 

Tassa aamma naggataatigut oqaatigiinnassavara uteqattaarneqartut, tassalu IA-p oqaluttuanik aatsaannguaq oqaatigineqartut, ilaatigut aamma uanga malugisakkakka taagukkat, Royal Arctic Line imaluunniit Superbyg, pingaartumik aamma qisuerniarfimmut oqaatsisi ilisaraakka, kisianniliuna uanga taakkununnga tunngaviusorigiga taama naammaginanngitsigisumik taakku taasakka iliuuseqarmata tassaasorilluinnarakkit piareersarneqanngitsumik tunniussinermik tunuliaqutallit.

 

Massakkulli oqallisigisarput piareersarluarneqarsimasoq isumaqarluinnarpunga taakkutuut uatsinnut pakatsinartumik kinguneqassanngitsoq.

 

Ole Lynge, Inatsisartut Siulittaasuat:

Taava tulliuvoq Mogens Kleist, tulleriumaarpaa Mads Peter Grønvold. Mogens pitinnagu Siulittaasup tulliata aappaa, Finn Karlsen qinnuigissavara aqutseqqullugu. Takanna Mogens.

 

Mogens Kleist, Kattusseqatigiit:

Kingullermut oqaaseqartumut Otto Steenholdtimut oqassuunga taamatut niuerfik pitsaasumik ingerlasoq, aap, pitsaasumik ingerlatsillugu tuniniarneqarsinnaanera taanna uagut ajorinngilarput, pilersaarusiornerit pitsaasumik innuttaasunut sulisunut, suliffeqarfinnut, pisiniarfinnut, sooq annertunerusumik paasisitsiniaanikkut annertunerusumik ingerlanneqarsimaneri uagut ujartorat­sigit, aperisariaqarpugummi naammi niuertut, niuertut pisinnaanngimmata avataaninngaanneer­sut KNI pisiarissavaat? Imaappa tassa aperisariaqarpa KNI-mi siulittaasorititaqarmata Siumuk­kormiut, pilersaaruteqareerassi? Isumaqatigiissuteqareerassi? Massakkut tuninngippat taava tunisinnaanngitsoq?

 

Naammi Kalaallit inuiaqatigiit, taakkartuisarpugut folkeaktiat sumiippat? Folkeaktianik pisini­arutta pilersaarutit qanoq inissisimappat?

 

Aamma oqartariaqarpunga Johan Lund Olsen isumaqatigilluinnarakku oqassallunga, assigiinngit­sut kukkussutigisarsimasut Inatsisartuninngaanniit kukkussutaasarsimasut, taakku kingumut qivialaariarta, KNI qanoq ajortigisumik ingerlanikuuva. 450 mio.-it tikillugit ukiorpassuunngitsut matuma siornatigut taamatut Landskarsiminngaanniit avataaninngaanniillu aningaqasanik atorniarluni annaanniarneqarmat, massakkut taamatut aningaasatigut ingerlallualermat, Lands­karsimut tunniussisalermat ajunngitsumillu pilermat, 1-2-3 tuniniarnialerpaat.

 

Pitsaasumik pilersaarusioraanni ukiut immaqa marluk pingasulluunniit sooq pitsaasumik pilersaarusiornikkut tuniniarneqarsinnanngila. Assigiinnassavaa immaqa oqarutta avataaninn­gaanneersut taakku suliffeqarfissuit pisiarissappassuk, aktiemajoritet, tassa 51 % pigippassuk, taava Naalakkersuisut piumasaqaataanut tunngatillugu oqassappat, uagut annertuneq pigivarput ilissi sussanngilarsi. Tassa aktieselskabimut tunngatillu taanna aamma ilikkartariaqarparsi, piumasaqarniaruss,i taava 51 % pigisimasariaqarparsi.

 

Daniel Skiftemut oqassaanga politikikkut assigiinngitsunik isumaqatigiittarpugut, kisianni teknik-ikkut suleqatigiippugut. Imaanngilaq uagut anguniakkasi uagut anguniagarissagigut, teknikikkut taanna suleqatigiinneruvoq.

 

Qissimeriartigut maannakkut Inuit Ataqatigiit Siumukkullu qanoq pippat. Ilaa, uagut aamma massakkut taamatut inissisimavugut, ajortoqanngilaq. Politikimi imaanngilaq isumaqatigiittuaan­nassasugut, politiki ingerlajuartuuvoq.

 

Taamaattumik Naalakkersuisunut oqartariaqarpunga piffissami aggersumi ukiuni pingasuni taamatut immaqa ajunngitsumik isumaqatigiissut ingerlariarluni, taava isumaqatigiissutissamut tunngasut inuiaqatigiinnut kingunerlutsitsilersinnaanerat taanna eqqumaffigisariaqarparput.

 

Assigiinnarpaa immaqa issittumi, issittorujussuarmi qarlinnut quiguit kissalaariarluni ungasinn­gitsoq qanngiuppat nillussaaq, tasa taanna aamma eqqaamasariaqarparput.

 

Ukua KNI Pilersuisumut tunngatillugu illoqarfiit tunniunneqartut allaanngiivippoq inuiaqatigiit akornanni innuttaasunik immikkoortiteriniarneq. Illoqarfiit ajunngitsut, taakku pitsaanerpaamik pineqassapput, ukulu akilersinnaasumik pitsaasumik ingerlanngitsut 2000 inorlugit inullit, taakkua Pilersuisumut tunniutissavagut.

 

Taamaattumik oqartariaqarpugut maani Nunatsinniittut pisiniarfiit assigiinngtsut Brugsenikkut ajunngitsumik taakku ingerlasinnaappata sooq kalaallit aamma ingerlassinnaanngilaat, sooq aamma avataaninngaanneersut kisimik ingerlatissavaat.

 

Taakkartorneqartut ilagivaat Naalakkersuisuninngaanniit, taamatut anguniaannarlugu akit appasinnerpaat Nunatsinni nioqqutissanik tunngasut iluaqutigisinnaagatsigit. Aap, taanna iluatinnaateqarpoq, kisianni illuatungeqarpoq. Taamatut ukiut qassit ingerlassaagut. Piffissann­gorpat qaffakkiartuaalissapput.

 

Apeqquserqariaqarpara kalaallit niuertut saperamik? Sapermata taamatu avataaninngaanneersu­nik 1-2-3 tunerusulerpisiuk, oqarlusilu maannakkut ukiamut kinguartinniarutsigu taava pisisussat soqutiginnikkunnaassapput.

 

Immaappa tassa maani Inatsisartuni naaggaarutta taava tassa KNI ajortumik ingerlalissasoq. Ajunngitsumik ingerlavoq, ajunngitsumik siulersuisoqarput, ajunngitsumik ingerlatsisoqarput, kisiannili inuiaqatigiinnut taamak pingaaruteqartigisoq pilersaarusiorluarlugu pitsaasumik tuniniarneqarnissaa uagut tungitsinninngaanniit oqaatigerusukkatsigu.

 

Aamma oqaatigineqarpoq Siumukkormiuninngaanniit taamatut sulisut aamma periarfissinneqas­sasut, taamatut piginneqataasinnaanissaminnut, aap, kisianni qanoq? Taannaluunnii uagut naluarput pisiniarfinni aqutsisut aamma taakkartorneqarput taamatut assigiinngitsutigut ilaasin­naanissaat.

 

Kisianni aallaanngiivippoq taakkua paasissutissat kaasarfimminniitikkaat. Pitsaanerusumik innuttaasunut uagut tungitsinninngaanniit isumaqarluinnarpugut taamatut imaattussalluta. Taamaattumik oqassagutta tusarniaaffigineqarsimasut innuttaasut, aasigiinngitsut paasissutissat qanoq annertutigisut eqqaariatsigit, ujartoqqaartariaqarpagut.

 

Taamaattumik kukkussutaasarsimasut, aamma taakkartorneqarput Joaaminngaanniit aamma Madsiminngaanniit. Kalaallit Nunaanni Qisuerniarfik Superbygimut tunineqarmat qanoq pisoqarpa. Annertoorujussuarmik akinik qaffaatitsipput.

 

Taamaattumik eqqaamasariaqarpoq avammut tuniniarutsigu KNI tamaat, aktiemajoriteti taanna eqqaamasariaqarparsi. 51 % pigigunikku taava isumaqatigiissuteqarsimagaluarussiluunniit, taava oqassapput, uagut annerpaaq pigaarput, uagut naalatariaqarpugut.

 

Taamaattumik kukkussutaasarsimasut inuiaqatigiinni Siumukkormiunit ukiut 20-22 ingerla­neranni aqqusaartarsimasaat aamma ilaqqissavagut aamma kukkussutinik, taavalu inuiaqatigiit aningaasaataat suli annertunerujussuit aamma pilliutigeqqillugit. Taamaattumik mianersortaria­qarpugut.

 

Aamma pilersaaruteqarpugut universitetsparkiliorniarluta aamma aningaasarpassuarnik naleqar­poq, kisianni aningaasarsiornerput massakkut ajunngitsumik ingerlavoq, piffissaq aggersoq ammut aallarpat taava qanoq inissisimassaagut.

Taamaattumik pitsaasumik pilersaarusiornikkut taanna anguniarneqartariaqarpoq, akerlerinngi­larput taamatut KNI-p taamatut privatinngorsarniarnissaa. Amigaatigigunuku assigiinngitsut paasissutissat inuiaqatigiinnut aamma annertuumik sunniuteqarsinnaasut, qujanaq.

 

Finn Karlsen, Siulittaasoqarfimmi ilaasortaq:

 

Taavalu maannakkut Mads Peter Grønvold, Kattusseqatigiit. Tullinnguutissaq Maliinannguaq Markussen Mølgaard.

 

Mads Peter Grønvold, Kattusseqatigiit oqaaseqartuat:

Pisinnaanerusut nukittorsarneqarnissaat maannakkut suli nukittorsarniarlugu suli anguniarneqar­poq. Taamattumik Kattusseqatigiinniit oqariartuutikka paatsoorneqarsinnaanngitsut oqariaartuu­tigaakka, oqariartuutigaagut Kattusseqatigiinniit.

 

Ernumassuteqaratta soorunami taamaattumik qanoq oqarsinnaaneq oqarsinnaatitaanerlu piujuar­tillugu maani aamma oqaluttarfikkut anittuassavarput.

 

Uani Mikaelip Siumup oqaaseqartuata oqaluttarfikkut oqaatigaa Nunatsinni namminersortunn­gorsaaneq Kattusseqatigiit tapersersunngilaat. Eqaamaneqartariaqarpoq maannakkut namminer­sortunngorsaanermi KNI A/S-ip immikkoortortaani Pisiffimmi, Pisiffik kisimi maani eqqartorne­qarmat.

 

Taamaattumik Kattusseqatigiit oqarpata massakkuugallartoq akuersaarsinnaanagu, taava oqartoqarsinnaanngilaq namminersortunngorsaaneq tamaat Kattusseqatigiit akerlerigaat. Taama­tut paatsiveerussaasoqartassanngilaq. Oqallinneq sivikinnerusumik ingerlasinnaasoq paatsive­erussaalluta aallartikkaangatta ullup ilarujorujussua oqallinneq ingerlattarparput.Tamakku pinngitsoortittariaqarpagut, kinguarsaatit.

 

Maannakkut aatsaannguaq kingulliup tulliani Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuata Johan Lund Olsen-ip oqaasii Kattusseqatigiinniit tapersersorluinnarparput. Piginneqataassutsip qassit procentiunis­saa, qanoq annertutigissanersoq, tamakkualuunniit qulakkeerneqarnikuunngillat.

Akuersaaginnarluni akuersaaginnassagaanni kingusinnerusukkut akornutissat puigorlugit, taava sumut akisunerussava? Pisisartumut akisunerpaajussaaq, taannaana sissuerneqartariaqartoq.

 

Atassut oqaaseqartuugama Katusseqatigiit sinnerlugit oqaaseqartuugama Atassutip uparuartui­nera. Soorunami teknikikkut suleqatigiippugut udvalgini inissitsiternerni, taanna ataqqilluinnar­parput. Imaanngilaq Atassut qanoq oqassappat aammat uagut Atassutitut isummissasugut, taamaattoqanngilaq demokratiskimik naalakkersuineq taamatut killilersuisoqanngilaq.

 

Isumaqatigiinngittoqartarsinnaavoq, aamma soorlu naalakkersuisooqatigiit ilaatigut isumaqati­giinneq ajortut.

 

Ippassaq taasinermi taasineq qanoq ingerlanneqarpa? Siumullu Kattusseqatigiillu taaseqatigiip­pugut, ilissi IA-lu, Atassut IA-lu. Tamakku ajornarani ajornanngillat.

 

Ottomut namminersortunngorsaanermi Kattusseqatigiinniit ujartorparput qulaajaasoqarnerusaria­qartoq aalajangernissaq nangiarnannginnerusoq peqataaffigerusukkatsigu uagut.

 

Aalajangernissaq nangiarnartillugu aammalu qulakkeernikuunagu qanoq kinguneqarsinnaasoq, aningiinnarnissamiit ajunnginneruvoq tunuarsimaassagaanni, oqarsinnaallunilu kinguartissinnaa­sariaqartoq imaluunniit unitsikkallarneqartariaqartoq.

 

Ingerlatsivik pitsaasumik ingerlasoq ukioq ataaseq marluk qaangiuppata sequmissinnaanngilaq, suli periarfissaqarpoq oqanngilagut namminersortunngorsarnissaa tamaat akerligalugu, isuma tapersersornaraluaqisoq oqarpugut immaqa pitsaanerusumik piareersartoqarsimappat qulaajaaso­qarsimappallu, kina oqarpa Kattusseqatigiit akerliussasut. Oqartoqanngilaq.

 

Taamaattumik piffissaajaatsit oqaatsit assigiinngitsut atornagit isummat ersarittut annisereerpa­gut maanga qaqisaqattaarluni paatsiveerussaanerit pinngitsoortinneqartariaqarput, qujanaq.

 

Finn Karlsen, Ataatsimiinnermi aqutsisoq:

Ingerlaqqinnginnitsinni oqaatigilaassavara, oqaaseqartut, partiit oqaaseqartui tamarmik oqaase­qareerneranni ersarissumik amerlanerussuteqarluartut ataatsimiititaliamut ingerlaqqinnissaanut nalilersoqqissaarneqarnissaa oqaatigaat.

 

Taamaattumik uteqattaarinerit pinaveersaarniarlugit eqqaasitsissutigilaassavara, soorlu oqaase­qartoq kingulleq nammineq aamma sivitsersaarinissamik piumasaqarnani oqaloqattaarnissat pinaveersaartinniarai.

 

Taamaammat ataatsimiititaliami sulinissami tunngavigineqartussaassapput qularnanngivippoq oqaaseqaatit siulliit pappilianngorlugit maani saqqummiunneqartut. Taamaammat uteqattaarinis­saq pinaveersaarniarlugu eqqaasissutigilaarniarpara taanna. Taava massakkut Maliinannguaq Markussen Mølgaard. Tullinngutissaq Daniel Skifte.

 

Maliinannguaq Markussen Mølgaard, Inuit Ataqatigiit:

Siullermik oqaatigissavara KNI namminersortuummat, aktieselskabiummat siulersuisoqarluni, namminersortuuvoq, aap, kisianni allatut ilusilerlugu namminersortunik tiguneqarnissaa maan­nakkut oqaluuserivarput.

 

Soorunami aamma taamanikkut eqqaamavarput aktieselskabinngulermat aamma oqallinnerit annertoorujussuit pinikuusut aammalu ukiuni kingullerni kingumut qiviassagaanni ingerlasima­neralu pisimasut tamaasa eqqarsaatigissagaanni aamma annertoorujorujussuarmik oqallisaasarsi­masoq.

 

Aamma ullumikkut taamaappoq.

 

Siullermik Inuit Ataqatigiinninngaanniit erseqqissaatigissavara uagut tungitsinninngaanniit allanngortiteriniarneq akerlerinnginnatsigu. Soorlulusooq maani oqaluttarfimminngaanniit majuartartut ilaatigut Siumumiit Atassumminngaanniillu oqariartuuteqartartut, soorlu uagut akerliusorujussuusugut. Taamaattoqanngilaq, uagut namminersortunngorsaanissaq akerlerinngi­larput tunngaviatigut, kisianni mianersorfissat taakkua tikkuarpagut.

 

Aammalu tassani ilaatigut immikkoortut marluk eqqumaffigineqarnissaatkissaatigalugit uku marluk kissaatigisimavagut, appassaaneernissaa pingajussaaneernissaalu ukiamut kinguartinne­qassasoq, apeqquterpassuit qulaajarneqarsimanngitsut qulaajarneqarnissaat kissaatigigatsigu.

 

Kukkunerit pisarsimasut pinaveersaarnissaat kissaatigigatsigu. Inuiaqatigiinnut taamak annertuti­gisumik allannguisussaq aammalu suli nalornissutigineqartoq aamma taanna qulaajarnissaa kissaatigigatsigu.

 

Tunngaviatigut akerlerinngilarput, peqqissaartumik suliap ingerlanneqarnissaa taanna kissaati­giinnarparput. Isumaqarpunga aamma taanna akornutaasariaqanngikkaluartoq, sunaana tuaviuuti­gigipput?

 

Uagut maani inimi aalajangertussaavarput, suliaq taama annertutigisoq peqqissaartumik suliaris­sagutsigu suna ajoqutaassammat ukiamut aalajangerneqarpat. Inortuileratta?

 

Erseqqissaatigissavara aamma taamatut uagut tunuliaqutaqarluarluta Inuit Ataqatigiinninngaan­niitt saqqummiigatta, tassalu ataatsimeersuaratta siorna, siornali taanna oqallisigaarput sakkor­tuumik. Tassanilu aamma ataatsimeersuartunit piumasarineqarpoq taamaattoqassappat piginne­qataassutsit amerlanerpaartaat Nunatsinnit taanna pigineqartariaqartoq.

 

Oqaatigineqaqattaarpoq, aamma Otto Steenholdtimiit allaniillu ingerlalluarpoq tuniniapallanniar­tigu, taava ingerlalluarpoq iluanaartarpoq tununiapallanniartigu, taava nunanut allamiunut?  Taakkua taava iluanaarluarniassapput, taamatut aamma illuatungilerlugu paasineqarsinnaavoq apeqquserneqarluni.

 

Taamaattumik aningaasat kaaviijaartitat Nunatsinni aamma uagut nammineerluta Inuit Ataqati­giinniit soqutigilluinnaratsigu aningaasat kaaviiaartitat Nunatsinniittut Nunatsinni kaaviijaarnis­saat, Nunatsinni sulinissaat, aammalu imminut napatikkiartuaarnissatsinnut aningaasat amerla­nerpaat Nunatsinniinnissaat.

 

Inuiaqatigiinni ingerlatseqatigiiffiit iluanaartoq ingerlalluarnerpaartaat, oqarta piginneqataassutit amerlanerpaat allamiunut nuunniarutsigit, taava aamma iluanaarutit amerlanerpaartaat aamma anisussaapput.

 

Tassa taannaana aamma aarleqqutigalugu, namminersortunngornissaa akerlerinngilarput, kisiannili aningaasat Nunatsinni kaaviijaartut Nunatsinniiginnarnissaat kissaatigivarput, aammalu suliap peqqissaartumik ingerlanneqarnissaa kissaatigalutigu.

 

Oqaatigissavarput, aap, naalakkersuisooqatigiippugut kisianni aamma apeqqutinut assigiinngit­sorpassuarnik uagut apeqqusiisarpugut isumaqatigigaluarlugit, aap, ukua misissoqqaalaartigit, ukua takoqqaalaartigit kingunissaat paasiniaqqaalaartigit.

 

Suna ajorpa, soorlu aamma Ilimmarfik ukiarmi misissugassat taakkartorpagut, assersuutitut taanna oqaatigineqarsinnaavoq. Taava paasisagut toqqammavigalugit ersarissut, taava akuersaar­luta aalajangiivugut, massakkut aalajangiisussanngorpugut. Assigilluinnaqqissaarpaa taassuma.

 

Taamaattumik akerleriinnersuartut taaneqarani kisianni eqqarsarluarnissamik oqariartuutaavoq aammalu inuiaqatigiinnut ajunngitsumik tamatta kinguneqartussamik sulerutta maani inimi. Aamma ajunngitsussamik kinguneqartussamik tamatta ujartuigatta taamaattumik uagut Inuit Ataqatigiinniit taamatut oqariartuuteqarpugut.

 

Suli kissaatigeqaarput, soorunami suleqataassuusut Niuernermik Ataatsimiititaliami aamma immersueqataanissarput kissaatigaarput, apeqqutit assigiinngitsut aamma tassani oqaluuseriu­maarpagut.

 

Kisianni tassa taanna Inuit Ataqatigiit tungaaningaanniit uanga erseqqissaatigiinnarpara Inuit Ataqatigiit allaat pakatsiffigineqartutut oqaatigineqartiginiarneqarmata, isumaqarpunga pakatsis­sutaasariaqanngitsoq suliap peqqissaartumik sukumiisumillu sulerusussuseq inuiaqatigiinnut kingunissaanik misissuerusussuseq aammalu nalileerusussuseq aamma peqataappat, suliap ajunnginnerpaamik kinguneqarnissaa siunertaralugu.

 

Daniel Skifte, Atassutip oqaaseqartua:

Johan Lund Olsenimuna Inuit Ataqatigiinninngaanneersup piginneqataassuseq pillugu Inuit Ataqatigiit Atassummut paatsoorniarnera aammalu oqaaseqarfigillaqqunera pillugu maanga qaqisunga.

 

Johan Lund Olsenip oqaaseqaatitsinnut tusarnaarsimaguni saqqummiussinermilu issuaanermini ingerlaqqilaarsimasuuguni taava atuarsimassagaluarpaa una, titarnertaap tilliata tullia, issuaalaar­sinnaavunga: Taamatut oqariarluta aaqqissuussineq nutaaq Nunatsinniit peqataaffigineqarnissaa Atassutip pingaartikkamiuk, taava nutaamik aaqqissuussinermi ikaarsaariarfiit ilaattut Nalakker­suisunut nalilersorluaqquaa Namminersornerullutik Oqartussat aktianik ikinnerussuteqaraluartu­nik pigisaqarsinnaanissaat, aalajangiisinnaassuseqarsinnaanerli namminersortunut tigusisunut tunniullugu, taamaaliornikkut soorlumi ukiuni aggersuni Namminersornerullutik Oqartussaniit aktiaatit nunatsinneersunut iperariartuaarneqassapput.

 

Erseqqingaarami procentilersuisariaqanngilarluunniit. Taamaattumik taamatut oqaatsigut aalajangiusimavagut allaganngorlugit saqqummiussaapput.

 

Aappassaanik, Kattusseqatigiinnut oqaaseqalaassaanga, tassa marloriarlutik Atassummut tunngasumik oqaaseqarnerat, taanna ajunngilluinnarpoq, aamma annertuliuutissanngilaq kisianni Atassumminngaanniit kina oqarami Kattusseqatigiit Atassullu tamatigut isumaqatigiittassasut? Naamik taamatut oqanngivippunga, akerlianik aakua Kattusseqatigiit pillugu oqaatsima ilaat.

 

Tassa oqarama, ilissi Kattusseqatigiinni allatut isumaqarnersi ataqqivarput, oqaaseq ataqqivarput paasivara. Ungasinnerarneqarpugut ullumikkut, taanna apeqqummi allaavoq. Taammaattumik politikikkut kikkulluunniit isumaqarsinnaanissaat inuit ataqqiuarparput, taannalu aalajangiusima­varput.

 

Jonathan Motzfeldt, Naalakkersuisut Siulittaasuat:

Oqaatigissavara oqaaseqaqqaarama uanga tamaasa oqaaseqarfigissallugit naatsorsuutiginngilara, oqaaserineqartut Markedsudvalgimi uterfigineqartussaammata.

 

Aamma oqaatigissavara oqallinneq aallartikkaangat qanoq Nuna Mineralsikkut, Råstof allallu tamakku ilanngussorluni pilerluni, gultisiornermut allamullu sangulluni. Uani oqallisigaarput KNI Pilersuisup niuertarfii arfinillit.

 

Naalakkersuisut siornali nuannersumik akuersaarneqartumillu taperserneqarpugut Naalakkersui­sut anguniagaat pisariaqartunik tunngavissiiniarlutik, taamaalilluni niuernikkut tunngavissat namminersortunit isumagineqarsinnaatillugit, Namminersornerullutik Oqartussat ingerlatseqati­giiffinnut piginnittuujunnaarsillugit. Anguniagarput taanna siorna partiinit maani ersaattaassutigi­neqangajalluni nuannarineqarluni akuerineqartoq tunngavigalugu suliassat ingerlapput.

 

Aamma oqaatigissavara suliassaq uani suliarineqartoq peqqissaarluinnartumik suliarineqarpoq, nuannaraara aamma oqaatigineqarmata Superbygikkut allallu qanoq ingerlanneqarsimasut.

 

Tamakkua qanoq ilillugit suliarineqarsimaneri isumaqatigiissutigineqarsimanerilu toqqaannartu­mik ilisimanngikkaluarigigut, taamaattoq uani suliassami pineqartumi siulersuisut suleqataasut allallu naliliinerat atorniarsimavarput, aammami kikku aperissagatsigit. Aperisassaapput tassa siulersuisui, sulisui aammalu pisiniartartunik pingaartumik aamma isumaginninnermik nakkuti­gisaqartut. Taamaattumik Naalakkersiusut misissuineri uaniittut naammalluartutut isumaqarfiga­lugit maannakkut tunniunneqarput.

 

Amigarineqarpata udvalgip suliarissavai apeqqutit assigiinngitsut qaqissinnaasani tamaasa, aamma Naalakkersuisoq qaaqqusarsinnaavaat, apersorlugit samrådeqarfinnut. Susassaqartut tassani apersorneqarsinnaapput paatsuunganartoqarpat.

 

Taamaattumik imminnut tunngasunik uani partiini oqalunnerit qaangersinnaagutsigit isumaqar­punga apeqqutit markedsudvalgimi naammassineqarsinnaasut taamalu aamma isumaqarpunga.

 

Atassummut oqaatigissavara Naalakkersuisut uagut ataatsimilluunniit assortuussutiginagu pappiarat ukua maannakkut Inatsisartuni agguaassimavagut. Taamaattumik aamma uani suliap ingerlanneqarnera, pingaartumik udvalgimeereerluni, qanoq iluseqarluni saqqummernera naalakkersuisooqatigiinnerput tassani tikillugu eqqartorsimanngilarput aamma ullumikkut piffissami aatsaat paasivara koalitionerput taamaalilluni isummertoq, aamma taanna ataqqivara.

 

Kisianni oqaluuserisassaq qanoq ililluni saqqummiuteqqinneqarnera naalakkersuisoqarnermut apuussinnaavoq maani taanna sioqqulluarlugu qanoq pisoqarnissaa isummerfigineqarnissaanut periarfissaqassagutta.

 

Kisianni maannakkut takugallartigu isumaqatigiinniarnerit udvalgimi ingerlanneqaraangamik aamma angusassat pitsaasumik kinguneqarsinnaanerat upperaarput, aamma taanna upperalugu udvalgi sulilluarnissaanik kissaappara.

 

Josef Motzfeldt, Aningaasaqarnermut Naalakkersuisoq:

Siullermik aallaqqaatigalugu Atassutip oqaaseqartuata nuna tamaat naalaartuliullugu ujarlerpa­lunnera tusaavara, immaqa pisariaqartanngilaq inimi ataatsimiinneq tamaaviat najussallugu allanik suliassaqaraanni, immaqa isumaaluttussaqanngikkaluarluni isumaalussaarutinik taamatut ittunik taamaattunik oqaluttarfik manna ujarlerfittut atorneqartussaanngimmat eqqaasitsissuti­gerusuppara.

 

KNI Pisiffiup namminersortunngortinniarnissaanut namminersortunit pisariarineqarsinnaanera­nut sulissaq aallartimmat pingaartinneqartut ilagaat Nunatsinni inuussutissarsiutitigut ineriartor­nermut ikorfartuutitut atorneqassasoq, taanna Inuit Ataqatigiinninngaanniit aamma Naalakkersui­sut aqqutigalugit pingaartillugu oqaatigiuarparput.

 

Tassa imaappoq Nunatsinni inuussutissarsiutitigut ineriartorneq maani nunaqartunit annertuneru­sumik peqataaffiginissaa taanna siunertaralugu ilaatigut KNI-mi qulaajaaneq peqataaffigisima­varput. Aamma KNI ippassarnisaanngilaq, ukiutoqqami 85/86-ip nikinneranni unnuap qeqqanut qummoroortarneq pilermat, KNI taamani pilerpoq Kalaallit Nunaannut uterpoq KGH-iusimaga­luartoq KNI-nngormat.

 

Massakkut uani Naalakkersuisut saqqummiutaat tassaavoq piginnaatinneqarnissamik peqqussutit assigiinngitsut akuerineqarnissaannik Inatsisartunut qinnuteqarneq. Qulequtaqarpoq: AKNI A/S pillugu Inatsisartut peqqussutaata allanngortinneqarneranik Inatsisartut peqqussutissaannut siunnersuut@. Inatsisartuni ilisimaneqartutut peqqussutissat inatsisissallu pingasoriarlutik Inatsisartuni sammineqartarput.

Inatsisissat ilaat imermut inatsit eqqarsaatigigutsigu pinartutut isigineqarmat misissugassat arlaqarmata ataatsimiinnermi ukiarmi siullermeersinnarlugu aappassaaneerneqarnissaa kinguar­tinneqarpoq, aalisarnermut apeqqutit taamaapput.

 

Massakkut naalakkersuisooqataagaluaruttaluunniit ippassamut allaat aamma misigivarput Naalakkersuisut akissuteqaataat akileraartarnermi ilanngaatini allagartat arlariinngorlugit atugassanngortinneqartarnissaannik Naalakkersuisut tamarmiulluta akissuteqaataat, aamma Naalakkersuisut partiiata aappaannit arlarluinnarmik isummerfigineqarmat.

 

Uani Naalakkersuisuni pingaartissimasarput, Naalakkersuisut Siulittaasuata Naalakkersuisut sinnerlugit saqqummiinermi naajartornerani oqaatigisaa tassaavoq: Pissutsit tamakkua ima pingaaruteqartigaat siunnersuutigalutigu pisiumajunnartunut oqaatigineqassasoq piserusussinnaa­sut neqeroorutaasa nalilersorneranni Namminersornerullutik Oqartussani piginnittuulerumaartut qanoq pilersaaruteqarnerat Pisiffiup niuernikkut ineriartornissaanut tunngatillugu ilaatigut akit qanoq qaffasitsiginissaanik pisiallu suunissaat, sulisorisat ineriartortinnissaannut ilinniartitaanis­saannut il.il. tunngasut pingaartinneqassasut. Tassa Naalakkersuisut pisiumajunnaarsinnaasunut isumaqatiginniutissaminnik ilaatigut tamakku saqqummiutilersaagaat.

 

Taamaattumik Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuata oqarneratut imaaginnarpoq: Tamanna tunngaviga­lugu taamatut oqaaseqareerlunga naggataatigut siunnersuutigissavarpoq pisisussanik aatsaat sukumiilluinnartumik misissuisitsisoqareerpat Inatsisartut aalajangiitinneqassasut. Akerlianik soorunami amerlanerit isumaat maluginiagara aamma ataqqisassarput tassaavoq, massakkut Naalakkersuisut killeqanngitsumik piginnaatinniarneqarmata, inuiaqatigiinni pingaaruteqartoru­jussuarmik oqaluutigalutik oqarput, Naalakkersuisut pisinnaatippagut qanorluunniit isumaqati­giissuteqarnissaannut.

 

Massakkut maaji qiteqquteriilerpoq qaammatit sisamat qaangilaarlugit qaangiuppat ukiakkut ataatsimiinneq aallartissooq. Taamanikkussamut isummernissamut Inuit Ataqatigiit oqaaseqartut­ta Inuit Ataqatigiit sinnerlugit kissaataat, qaammatit sisamat ingerlaneranni suut tamavimmik naammasereersimanissaat naatsorsuutigineqarsinnaanngilaq, pinartut taama annertutigisoq tamatumani oqaluuserineqartoq.

Taamaammat assortuunnertut annertoorujussuartut isiginagu Inuit Ataqatigiit isummiussaat taanna naatsorsuutigaara Niuernermut Ataatsimiititami aamma sammineqartussat ilagiumaaraat.

 

Mikael Petersen, Siumup oqaaseqartua:

Tassa erseqqissaateqaqqilaaginnassuunga, piumasaqaatit assigiinngitsut Inatsisartuninngaanniit, partiininngaanniit, Kattusseqatigiinniit aammalu attaviitsuminngaanniit saqqummiussuunneqar­tut taakkua soorunami tamavimmik Niuernermut Ataatsimiititaliami nalilersorneqartussaapput.

 

Aammalu aappassaaneerinninnissamut isumaliutissiissutikkut inassuteqaatissaq taanna pinngit­soorani aalajangiisussaavoq suliap uuma ingerlaqqinnissaani.

 

Tassa amerlanerussuteqarluartut kissaatigivaat Niuernermut Ataatsimiititaliamut suliassaq ingerlaqqissasoq, tassanilu nalilersuineq ingerlalluni.

 

Kisianni uani pisarput aamma Naalakkersuisut Siulittaasuata aammalu massakkut Aningaasaqar­nermut Naalakkersuisup erseqqissaatigisaattut, tassa pineqartoq aajuna Naalakkersuisut piginnaa­tinneqassasut aalajangiinissaminnut, tassa pisisussat aktianik pisisussat eqqarsaatigalugit.

 

Partiillu tamatta Kattusseqatigiit allallu isummagut tassunga anereerpagut, aammalu partiit tamarmik Siumut, Atassut Inuit Ataqatigiillu taamatut aktianik piginneqataassutinik tuniniaanis­samut pingaartinneqartariaqartut assigiinngitsut taakkartorpaat. Isumaqarpunga taakku assortuus­sutiginngikkigut, unali namminersortunngorsaanermut atatillugu mianersorfissat assigiinngitsut soorunami assortuussutigineqarsinnaapput. Immaqa ingasattajaartumik mianersorpallaasuugut, mianersorpaallaaqaagut, mianersunnginnerulaarluta ingerlatsiariaqarpugut, soorlu tamakkuupput Niuernermut Ataatsimiititaliami nalilersugassat.Soorunami mianersorluta suliassat ingerlattaqari­aqarput aamma taanna Siumumi pingaartilluinnaqqissaarlugu saqqummiupparput, aamma naatsorsuutigilluinnaqqissaarpara Niuernermut Ataatsimiititaliap tamakku ilanngullugit naliler­sorlugit suliariaq ingerlaqqumaaraat.