Oqaluuserisassani immikkoortoq 106 |
|
||
| Siullermeerneqarnera | Aappassaanneerneqarnera | Pingajussaaneerneqarnera | |
Ullut ataatsimiiffiusut aqqaneq tallimaat, sisamanngorneq 27. marts 2003, nal. 13:24.
Anthon Frederiksen, apeqquteqartoq, Kattusseqatigiit.
Nunatta avannaani Qeqqani kujataanilu qitiusumik napparsimaveqalernissaanik suliniutit sumut killinnersut apeqqutigaara.
Taamatut apeqquteqarninni pingaartillugu paaserusuppara avannaani, qeqqani kujataanilu qitiusunik napparsimaveqalernissamik isuma siusinnerusukkut aamma inatsisartuni oqallittarnerni isuma tapersersorneqartartoq aningaasartuutikillisaanissamik qularnanngitsumik ilaqartussaq aamma ilaatigut napparsimasut sapinngisamik najugaq ungasillivallaarnagu nakorsartinissaat, aammalu angalanermut aningaasartuutaasartorpassuit killilersimaartinneqarnissaat minnerunngitsumillu aamma napparsimasunut sapinngisamik nunatsinni tamakkiinerusumik nakorsartittalernissaat aningaasatigut sipaarutaaginnarani aammali napparsimasunut nerisaqarnikkut ulluinnarnilu inuuniarnikkut sungiusimasat qimannagit nakorsarneqartarnissaat napparsimasunut pingaaruteqarluinnarmat.
Soorlu assersuutigalugu Ilulissat napparsimaviat ukioq peqatigiiffimmit ?Neriuffik?-imik scanner-imik tunineqarpoq, peqatigiiffiup kusanartumik sulilluarnerata kingunerisaanik, taamaaliornikkut napparsimasut ilaat allamut ingerlateqqinngikkaluarlugit pitsaasumik kiffartuunneqarsinnaanerat aamma tassuunna aqqutissiuunneqarluni.
Taamaammat paaserusuppara Nunatsinni avannaani, qeqqani kujataanilu qitiusunik napparsimaveqalersinnaanera pillugu Naalakkersuisut qanoq pilersaarutigineqarnersut, imaluunniit qanoq eqqarsaatersuuteqartoqarnersut.
Jonathan Motzfeldt, ataatsimiinnermi aqutsisoq, Inatsisartut Siulittaasuat, Siumut.
Akissuteqassaaq Ilaqutariinnermut, Peqqissutimullu Naalakkersuisoq.
Ruth Heilmann, Ilaqutariinnermut, Peqqissutimullu Naalakkersuisoq, Siumut.
Qujanaq. Peqqinnissaqarfimmik iluarsaaqqinnerup ingerlanneqarneranut atatillugu Avannaani Kujataanilu nunap immikkoortuini eqiterinissaq nunallu immikkoortuini napparsimmaveqalernissaq oqallisigineqalerpoq. Peqqinnissaqarfimmik iluarsaaqqinnermik sulineq aallartippoq ilaatigut PA-Consulting Groupip nalunaarusiaa 1999-imi januarimi naammassineqartoq ?Kalaallit Nunaanni Peqqinnissaqarfimmi ilusilersuinikkut ajornartorsiutit? tunngavigalugu.
Peqqinnissaqarfimmik iluarsaaqqinnermik suliniutitut immikkoortumik sulineq naammassineqarpoq 2002-mi upernaakkut ataatsimiinnermi Inatsisartunut ilisimatitsissuteqarnikkut.
Suleqatigiissitap iluarsaaqqinnermik suliaqartup sulinerata inernerisaasa erseqqinnerusumik itisilerneqarnissaannut siusinnerusukkut agguaanneqartoq ?Peqqinnissaqarfimmi iluarsaaqqinnermik sulianik malitseqartitsineq - Inatsisartut 2002-mi upernaakkut ataatsimiinnerat? innersuussutigineqarpoq.
Nunap immikkoortuini napparsimmaviit pillugit qulliunerusumik isumaliuteqarnerni pilersaarusiornerillu aallartisarneqarneranni, ingerlaannaq paasinarsivoq isumaliutiginninnerit saqqummiunneqarmata siumut takorloorneqarsinnaanngitsunik arlalipparsuarnik tunngaviusumik ajornartorsiutissaqartoq.
Peqqinnissaqarfimmi suliat pillugit paasissutissat assigiinngiiaartut pigisimavavut sulilu pigalugit; paasissutissat assigiinnerusut pigisariaqarpavut nunap immikkoortuinut eqiterinerup najukkani peqqinnissaqarfinnut nassatarisinnaasai pillugit aalajangiinissami.
Nalunngilarput napparsimasunik katsorsaanermi pitsaassuseq naammaginartoq attatiinnarniaraanni ineriartortillugulu, katsorsaasussat tunngaviusumik misilittagaqartariaqarlutillu suleriaaseqartariaqartut, tamannarpiarlu pissutigalugu immikkut ilisimasaqarfiusuni nappaatit anniaatillu assigiinngitsut eqqarsaatigalugit pinngitsoorani napparsimasuuteqartariaqartoq.
Sorpassuartigut ingerlatsinermi annikitsualutsigut pitsaanngequteqarpoq, annertuumik ingerlatsinerup iluaqutitaanut ajoraluartumik illua?tungiliuttunik. Nunatsinni aalajangersimasumik innuttaasut 56.000-iinnaatillugit Naalakkersuisut isumaat malillugu peqqinnissaqarfimmik annertunerusumik ineriartortitsinissamut immikkullu ilisimasaqarfinnik ineriartortitsinissamut tunngavissaqanngilaq.
Napparsimasut amerlassusaat aalajangersimasumik immikkut ilisimasalinnit kiffartuussinerup Nuummiinnaanngitsoq ineriartortinnissaanut ullumikkut naammanngilluinnarput. Sumiiffippassuarni tamanna misilittagaqarfioreerpoq. Taamaalilluni Danmarkimi Peqqinnissamut ministeriaqarfiup nalunaarusiaani 2003-mi januaarimeersumi kaammattuutigineqarpoq danskit napparsimmaviini nalinginnaasuni napparsimasut amerlassusaat tunngaviusoq, pitsaasuuseq eqqarsaatigalugu innuttaasut 250.000-iniit 500.000-inut taakkuluunniit sinnerlugit qaffanneqartariaqartoq.
Naluneqanngitsutut peqqinnissaqarfik sulisussarsiornikkut annertuumik ajornartorsiuteqarpoq; tassunga ilanngullugu Dronning Ingridip Napparsimmavissuani immikkut ilisimasaqarfiit pilersinneqareersut inuttalerniarnerat annertuumik aamma ajornartorsiutaalluni. Taamaattumik ukiuni arlalinngortuni Dronning Ingridip Napparsimmavissuani aalajangersimasumik saarngit nakorsaannik pilaasartoqarsimanngilaq.
Napparsimmavissuarmi sulisoqarnikkut pissutsit taamaatsillugit sinerissami napparsimmavinni allani atorfiit taakkununnga assingusut inuttalersinnaanissaat ilimananngilaq.
Peqqinnissaqarfiit nunap immikkoortuinut eqiternissaannik isuma pilermalli tunngaviusumik piumasaqaataasimavoq nunap immikkoortuinut eqiterineq aningaasaliissutitaqassanngitsoq, imaappoq najukkani peqqinnissaqarfiit akornanni nukiit nikisinneqartarsinnaassasut, nunamilli immikkoortuinut eqiterinerup malitsigisaanik peqinnissaqarfinni nukissanut aningaasaliissuteqartoqassanngitsoq.
Aningaasaliissutitaqartitsinnginnissamik piumasaqaateqarnikkut najukkanut anginerusunut, imaappoq nunap immikkoortuini napparsimmaviannut, aningaasaliissuteqartoqassappat, najukkani mikinerusuni sulianik annikilliliinissaq pisariaqartinneqassaaq. Najukkanili mikinerusuni arlalitsigut naammattunik sulisoqanngimmat napparsimmavimmi ulloq unnuarlu upalungaarsimatitsisoqarsinnaanngilaq. Ima paasillugu aningaasaliissutinik ikililerinissaq pisinnaanngitsoq ulloq unnuarlu upalungaarsimaneq ilaatigullu najukkani mikinerusuni nakorsatut atorfiit atorunnaarsinnagit.
?Najukkani tamani nakorsaqassaaq? naalakkersuinikkut nalunaarutigineqartoq ima paasisariaqarpoq, nukippassuit najukkani peqqinnissaqarfinnut mikinerusunut pituttorsimasut najukkallu akornanni nukinnik nikisitsisarnissamut periarfissat killeqartorujussuusut.
Taamaattumik piumasaqaatit taamaakkallartillugit peqqinnissaqarfimmi annertuumik ingerlatsineq iluaqutitaqarsinnaanngilaq.
Annertuumik ingerlatsinerup iluaqutitaqannginnera, sulinikkut periutsinik ingerlaavartitsineq ineriartortitsinerlu, pingaartumik nakorsat akornanni, aningaasaqarniarneq, naleqqussaaniarnermilu immini pitsanngorsaanissamut ajornakusoortitsipput.
Taamaattumik Naalakkersuisut isumaqarput napparsimmavinnik nutaanik anginerusunillu sanaartornikkut nunap immikkoortuinut eqiterinissaq assigiinngitsunit oqaatigineqartarsimasutut sullissinikkut aningaasaqarnikkullu isumatusaarnerunngitsoq.
Naalakkersuisut periarfissanik allanik atorluaarusunnerupput makkuninngalu suliniuteqalersimallutik:
Naartunermut, erninermut ernereernerullu kingorna suliassaqarfimmi nutaamik aaqqissuussisoqarpoq ernisulernermi najoqqutassatut taagorneqartumik, erninerit nalinginnaasut najukkani suliarineqartassapput akornutitalimmillu ernisinnaasut Dronning Ingridip Napparsimmavissuanut innersuunneqartarlutik.
Taamaasiornerup tunuliaqutaraa ernisunneq akornutitaqarsinnaasutut naatsorsuutigisaasoq immikkut ilisimasaqarfiusumi, imaappoq qanoq pisoqariataartillugu soorlu pilaanikkut ernisitsinissamut upalungaarsimaffiusumi ernisunnermilu immikkut ilisimasalimmik nakorsamik suleqataasulimmut aallartitsisarnissaq. Dronning Ingridip Napparsimmavissua kisimi taama ittumik immikkoortortaqarpoq, taamaattumillu sulisoqarneq aningaasaqarnerluunniit eqqarsaatigalugit - nunatsinni najukkani arlalinni immikkoortortanik taama ittunik pilersitsiniarneq piviusorsiorani.
Immikkut ilisimasaqarfiit arlallit pilersaarusiornerisa misissorlugillu suliarineqarnissaasa piffissami aggersumi pisussap takutissavaa peqqinnissakkut sullissinerup aningaasaqarnerullu tungaaniit isigalugu allanngortiterinissaq naleqqullunilu isumannaatsuunersoq.
Peqqinnissaqarfimmik iluarsaaqqinnermik suliallit ilaatigut tikkuarpaat kommunit Namminersornerullutik Oqartussallu suleqatigiillutik suliassanik assigiinngitsunik aaqqiissuteqarsinnaanerannut periarfissat.
Qasigiannguani peqqinnissaqarfimmi Qasigiannguit Kommuniannilu utoqqarnut paarisarialinnut immikkoortortaqarfimmik pilersitsinissaq sivisuumik suleqatigiissutaasimavoq, napparsimaveqarfiup utoqqarnullu paarisarialinnut najugaqartunut 20-nut inissallip ataatsimut ingerlanneqarnissaat siunertaralugu.
Isumaqatigiissummi piumasaqaataavoq 2003-mi ukiup affaani aggersumi sanaartortariaqakkanut iluarsaassinernullu aningaasartuutissat aningaasaliiffigineqarnissaannut tunngavissanik pilersitsinissaq. Tamatumunnga tunngaviuvoq utoqqaat paarisariallit ullumikkut peqqissaaviup uninngasunut immikkoortortaani uninngasariaqartut inissaannik pisariaqartitsisoqarnera.
Anguniakkanut oqaasertalersuinermi peqqinnissaqarfiullu qanoq iliuuseqarfiginissaanut pilersaaruteqarnermi arlaatigut peqqinnissaqarfiup iluani aammalu avataani peqqinnissaqarfiup kommunillu akornanni najukkani nunallu immikkoortuini suleqatigiinnissaq aamma qitiutinneqassaaq.
Nunap immikkoortuinut eqiterinissamut atatillugu isumalioqqutaaqqaarsimagaluartutut nunap immikkoortuini napparsimmavinni nutaani immikkut ilisimasalinnik nakorsanik aalajangersimasumik atorfinitsitsinani, taarsiullugu piffissap ilaani maannakkutut najukkanut aalajangersimasunut immikkut ilisimasallit nakorsat angalatittarnissaannut periarfissalerujussuuvoq, taamatullu piffissap ilaani Kujataani illoqarfinnit pingasunit suliat katersorlugit soorlu Qaqortumi suliarinissaannut taamatullu aamma Qeqertarsuup Tunuani Ilulissani periarfissaqarluni.
Peqqinnissaqarfik tamatumunnga nukissaqartillugu taakku iluatsilluartumik pilersaarusiorneqarlutillu suliarineqartarput, aalajangersimasumillu atorfeqartitsinerminngarnit nukinnik atuinikinneruffiulluni.
Tamatuma aamma iluaqutitaraa napparsimasut qanigisamik il.il. qanittuaniissinnaanerat kiisalu angerlamut uteqqipallassinnaanerat.
Ilulissani Qaqortumilu napparsimmavinnut angalatitsilluni pilaajartortitsisarnerup annertusarneqarnissaanik suliniuteqarnerup nukittorsarnissaa illutat nutarternerisigut allilerinikkullu tapersersorneqarpoq. Ilulissani pilaasarfinnik nutaanik marlunnik pilersitsisoqareerpoq. Qaqortumi pilaajartorlutik angalasunut, suliaritikkasuartarfiup nutarternissaanut taamaasilluni sillimmatitut pilaasarfiusinnaanngortillugu, kiisalu ininik allanik nutarterinissamik sanaartornikkut suliassaq maannakkorpiaq Naalakkersuisuni suliarineqalerpoq.
Nunap immikkoortuini eqiterinissaq pillugu naalakkersuisooqatigiinnissamik isumaqatigiissummi oqaasertaq peqqinnissaqarfiullu ilusilersugaanissaa aningaasartuutissallu pillugit suleqatigiissitap Aningaasaqarnermut Pisortaqarfiup ataaniittup ataatsikkut sulinissaa innersuussutigalugu, pilersaarutit qulaani taaneqartut kiisalu isumassarsiat isumaliutersuutillu nutaat ilanngunneqassapput.
Tassa taamatut oqaaseqarlunga akissut atuarpara. Qujanaq.
Jonathan Motzfeldt, ataatsimiinnermi aqutsisoq, Inatsisartut Siulittaasuat, Siumut.
Apeqquteqartoq akitinnagut eqqaamassutigissavara Naalakkersuisunut apeqquteqaatit aperisoq minutsinik sisamanik piffissaqartitaammat, akissuteqartumullu immikkut aalajangiisinnaassusera atorlugu minutsini qulini oqalutsippara minutsit arfiniliinnaat piffisaqartitaagaluartoq akissuteqarnissamut, tamanna ilissi aalajangereerassiuk malinniartariaqarparput.
Apeqquteqartoq.
Anthon Frederiksen, apeqquteqartoq, Kattusseqatigiit.
Qujanaq Naalakkersuisup akissutaanut.
Uggorilaarpara akissutip ilaani pissutsit ilaatigut Danmarkimi inoqassutsimut tunngasut assersuunneqarsimammata, kisianni taamaakkaluartoq akissutip naajartulernerani suliniutigineqartut aammalu soorunami nunatisnnut naleqquttutut isigineqartut aallartinneqarsimaneri nuannaarutigaara taamatut oqilisaassiniarneq aamma ingerlanneqartoq takusinnagakku.
Qujanaq.
Jonathan Motzfeldt, ataatsimiinnermi aqutsisoq, Inatsisartut Siulittaasuat, Siumut.
Taamaasilluta oqaluuserisassaq 106 naammassivoq.