Kalaallit Nunaanni Inatsisartut

Oqaluuserisassani immikkoortoq 112		[ Ataatsimiinnerit ] [ Tilbage ] [ Op ] [ Næste ]
Siullermeerneqarnera	Aappassaanneerneqarnera		Pingajussaaneerneqarnera

Ullut ataatsimiiffiut aqqaneq pingajuat, ataatsinngorneq 24. marts 2003, nal. 14:44.

 

 

Oqaluuserisassani immikkoortoq 112

 

 

Nunatsinni sanaartornermi pisariillisaanissaq aammalu sanaartornerup kinguaattoorfiual laarani maannakkorniit pilertornerusumik ingerlanneqalernissaa anguniarlugu sanaartu gassat iluaqutissartalimmik kominuneqarfinnut ingerlatassanngorlugit tunniunneqartaler nissaasa KANUKOKA peqatigalugu piareersaasiorneqarnissaa pillugu apeqquteqaat allaavigalugu oqallinnissamik siunnersuut.

(Anthon Frederiksen)

 

Anthon Frederiksen, siunnersuuteqartoq, Kattusseqatigiit.

Inatsisartut Suleriaasianni § 35 naapertorlugu apeqquteqaat aallaavigalugu oqallisissiaq imaattoq matumuuna saqqummiuppara.

 

Tassa siulittaasup qulequtaa atuareermagu atuaqqissanngilara. Tunngavilersuulli imaattoq,

taamatut siunnersuuteqarninnut tunngavigaakka; naluneqanngimmat sanaartugassat iluarsaatassallu ukiumiit ukiumut naammassineqanngitsoortartut amerlaqimmata.

 

Naluneqanngitsutullu taamatut kinguaattoortarnerit ilaatigut aamma marloqiusamik allaffissornermik patsiseqartarput, ilami allaat allaffissornerpassuit ilaatigut aqqusaaqqaarlugit suliassat ilaatigut kinguaattoorlutik aatsaat aallartinneqartarput.

 

Qujanartumillu aamma Naalakkersuisooqatigiit anguniagaannut ilaavoq qeqqaniit aqutsinerup annikillisikkiartuaartinneqarnissaa. Siunnersuuteqartutut qularutiginngilara sanaartugassat iluarsaatassallu illoqarfinni suliarineqarfissaanni aqunneqalerlutillu isumagineqartalernerisigut suliassat pilertornerusumik naammassineqartalersinnaanerat periarfissaqarnerulissasoq.

 

Tassunga ilanngullugu Nunatsinni sanaartornerup akikinnerulersinneqarnissaa anguniarlugu sanaartugassat, soorlu assersuutigalugu pisortanit inissialiarineqartussat titartagartaat assigiit  illoqarfinniit illoqarfinnut atorneqarsinnaaneri naliliiffigineqartariaqartut, aammalu illoqarfiit tulleriiaarlugit inissialiortiternermi sanaartugassanik annertunerusunik sanaartorfigineqartalernissaat ilanngullugu oqallisigeqqunarpoq, tassa ilaatigut maannakkut periuserineqartutuut takuneqarsinnaammat illoqarfiit ilaanni sanaartorneq annikittuinnarmik ingerlanneqartartoq, soorlu assersuutigalugu illoqarfiit tallimat inissaaleqisoqarfiunerpaat inissianik ukiuni marlunni pingasuniluunniit sanaartorfigineqarnerussasut eqqarsaatigineqarsinnnaavoq, soorunami sanaartugassat allat illoqarfinni allani ingerlanneqartussat ingerlaannassapput.

 

Sanaartornermi oqartussaaffiit akisussaaffiillu kommunenut siammarneqarnerisigut suliassat pilertornerusumik akikinnerusumillu ingerlanneqalersinnaanerat takorloorneqarsinnaannginnerluni? - taamaaliornikkummi allaffippassuit pisortaqarfiillu arlariit aqqusaarneqaqqaanngikkaluarlutik suliassat pilertornerusurnik ingerlanneqartalersinnaanerat anguneqarsinnaammat.

 

Isak Davidsen, ataatsimiinnermi aqutsisoq, sinniisussaq siulleq, Atassut.

Taava massakkut Attaveqarnermut, Avatangiisinut Ineqarnermullu Naalakkersuisoq.

 

Mikael Petersen, Attaveqarnermut, Avatangiisinut Ineqarnermullu Naalakkersuisoq, Siumut.

Qujanaq. Naalakkersuisut sanaartugassanik suliassani annertoorujussuarmik kinguaattooruteqarrtarnerit ilisimaaraat, aaqqiissuteqarnissarlumi pitsaanerusoq aamma Naalakkersuisut anguniarpaat.

 

Tamanna anguniarlugu Naalakkersuisut assigiinngitsunik suliniuteqarput:

Tassa siullermik, sanaartugassanik suliassat aningaasanut inatsimmut ilanngunneqartarnerannut suleriaaseq nutaaq atulersinneqarpoq.

 

Siornatigut kinguaattoornernik pisoqartarsimavoq, suliassat aalajangersimasunik tunngaveqarnerani aningaasanut inatsimmut ilanngullugit suliarineqartarmata, tamannalu kinguaattoornernik kinguneqartarluni suliassat ilimagisaminngarnit akisuneruleraangata, tassami Naalakkersuisut aningaasaliissutinik aaqqiissuteqarniarlutik Inatsisartunut Inatsisartulluunniit Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliaannut saaffiginneqqittarmata.

 

Suleriaatsimi tassani nutaami suliassaq pilersaarusiorneqatassaaq, tamatumani missingersuusiat B-nik taaneqartartut suliarineqarlutik, taamatullu suliassap ingerlanneqarnerata kingunerisassai assigiinngitsut nassuiarneqartassallutik. Tamatuma kingorna aatsaat Naalakkersuisut aalajangissavaat suliassaq ukiumut tullermut aningaasanut inatsisissamut ilanngullugu suliarineqassanersoq. Tamatumani aningaasaliissutigineqarsimasut amigarnerat pissutigalugu kinguartooruteqarnissat annikinnerpaanngortinnissaat qulakkeerneqartassaaq.

 

Aappassaanik, Attaveqaqatigiinnermut Ineqarnermullu Pisortaqarfimmi suleqatigiissitaq pilersinneqarpoq sanaartornermik suliassat aningaasanut inatsimmut ilanngunneqartarnerannut atatillugu eqaannerusumik siunertamullu naleqqunnerusumik suleriaaseqarnissamut siunnersuusiortussaq.

 

Suleqatigiissitaq taanna sanaartornermik inuussutissarsiutilinnik, KANUKOKA-meersunik Namminersornerullutillu Oqartussat pisortaqarfiineersunik inuttaqarpoq. Suleqatigiissitap junimi siunnersuutitut tusarniaassut nassiussuuunnissaa naatsorsuutigaa, tamatumalu kingoma politikkikkut suliarineqarsinnaassalluni.

 

Pingajussaanik, 2004-mut ataatsimoortumik tapiissutissat pillugit KANUKOKA-mik ataatsimoortumik tapiissutit isumaqatigiinniutigineqarnerannut atatillugu suleqatigiissitamik pilersitsisoqassasoq illuatungeriinnit isumaqatigiissutigineqarpoq, tassa sanaartugassatut isumaqatigiissutit pillugit malittarisassanut siunnersuusiortussamik.

 

Sisamassaanik, inissianik sanaartornermik suliassaqarfimmi allannguutissat siunnersuutigineqarput, tamatumalu kingunerissallugu Namminersornerullutik Oqartussat kommunini inissianik attartortittakkanik sanaartornermut 60%-imik tapiissuteqartarnerannik qimakkiartuaarinninnissatsinnik. Tamatumunnga kommunip naammassiartuaakkani aalajangersimasuni sanaartornermut akigititassanit tapiissutit 60%-iannik pissarsisarneranut taarsiullugu kommuni kvadratmeterimut ataatsimut aalajangersimasumut tapiissutisisinnaanngorpoq, tamatumalu kingoma kommunip nammineq sanaartornermut akigitinneqartup sapinngisamik akikinnerpaap qulakkeernissaa aalajangersinnaanngussallugu.

 

Tamanna kommunip akisussaassuseqarnerulerneranik aammalu arlalitsigut kiffaanngissuseqalerneranik kinguneqassaaq. Tamatuma peqatigisaanik tamanna aammattaaq allaffissornerup annikinnerulerneranik kinguneqassaaq taamalu kvadratmeterimut akigitinneqartut akikinnerulemerannut aqqutissiuussilluni.

 

Naalakkersuisooqatigiinnissamik isumaqatigiissut malillugu Naalakkersuisut pilersaaruteqar put sanaartugassanut nunap immikkoortukkuutaartumik tapiissuteqartalernissamik. Taava nunap immikkoortuani illoqarfiit peqatigiillutik tassa kommunit peqatigiillutik sanaartugassanut aningaasaliissutit agguataarneqarnissaat isumaqatigiissutigisassavaat, atugassiissutit pissarsiviunerpaamik atorneqarnissaat siunertaralugu.

 

Taamatuttaaq Naalakkersuisut sanaartugassanut nutaanut ukiunut tallimanut iluarsaassinissanullu ukiunut qulinut pilersaarusiortarsinnaanernut periarfissat oqaluuserisimavaat. Periarfissat taakku nalilersornerat taamaalilluni aamma suleqatigiissitap siuliani taaneqartup suliassaanut ilaavoq.

 

Taamaalilluni suliniuteqarnerit arlaqartut aallartinneqarput allaffissornermut eqaannerusumut aqqutissiuussisussat, tamatumalu peqatigisaanik kommunit sanaartugassatut suliassani akisussaanerat aningaasatigullu peqataatinneqarnerat annertusineqassaaq.

Sanaartugassanut suliassaqarfik taamatut pisoqarpat ullumikkornit siunertanut naleqqunnerusumik aaqqissuunneqarsinnaassaaq, Naalakkersuisulli aammattaaq sanaartugassanut aningaasaliissutit ataatsimoortumik qitiusumillu tulleriiaarneqartarnissaasa aalajangiusimanissaat pingaartuusoraat sanaartugassanut aningaasaliissutit inuiaqatigiit aningaasaqarniarneranni siunertanut naleqquttuunissaat qulakkeerumallugu kiisalu pisortat aningaasaliisarfiata annertuup allanngortinneqannginnissaa qulakkeerniarlugu.

 

Naggataatigut oqaatigineqassaaq ataatsimoortumik tapiissutit kommuninut isumaqatigiinniutiginerannut atatillugu aalajangersakkat atulersinneqarmata, tamatumalu kingorna kommunit Namminersornerullutik Oqartussat sanaartugassanik suliassaataanni maannakkorninngarnit annertunerusumik peqataatinneqalissallutik.

 

Taamaalilluni isumaqatigiissummi takuneqarsinnaavoq ?kommunit kommunini sanaartugassanut nammaqataanissaminni pilersaarusiornermut aningaasaliinissamullu akisussaassuseqarnerunissamik tigusisinnaasut tiguserusuttullu

sanaartornermik suliassaqarfiup iluani pingaarutilinnik isumaqatigiissuteqarsinnaasut kommunimi pineqartumi soorlu inissialiortiternermut pisortat aningaasaliissutaasa amerlinissaat erseqqissumik siunertaralugu?.

 

Taamatut oqaaseqarlunga ataatsimiittarfimmi maani pissanganartumik oqallittoqarnissaa qilanaaraara.

 

Isak Davidsen, ataatsimiinnermi aqutsisoq, sinniisussaq siulleq, Atassut.

Taava massakkut partiit oqaaseqartuinut siulliussaaq Kalistat Lund, Siumut.

 

Kalistat Lund, Siumup oqaaseqartua.

Inatsisartunut Ilaasortap Anthon Frederiksenip saqqummiussaa Siumumiit ima oqaaseqafiginiarparput.

 

Siullermik Siumumiit oqaatigissavarput sanaartornerup inissaqarniarnerullu iluani ajornartorsiutaasunik Naalakkersuisut eqiingaffiginnillutik aaqqiiniuteqarnerat tamakkiisumik taperseripput. Isumaqarpugut Naalakkersuisooqatigiit isumaqatigiissumminni anguniagassamissut siunniussimasaat sanaartornerup inissaqarniarnerullu tungaasigut ajornartorsiutitoqanngorsimasunik aaqqiiartuaalernissaannut aallaaviussasut.

 

Naalakkersuisooqatigiit siunniussaasa ilaagimmassuk sanaartugassanik agguaasarnerit nunap immikkoortukkuutaarnerinik aallaavilerlugit aaqqissuunneqartalerumaassasut pilersaarut isumalluarnarpoq. Kommunimmi akunnerminni suleqatigiinnerulernissaanik siunniussisimanermut tamanna naapertuuppoq. Aammalu sanaartornerit oqartussaaffigineqarnerisa kommunini aallaaveqarnissaasa tikikkiartuaalernerinut aallaaviussalluni.

 

Ukiuni tallimanut agguakkamik sanaartornerit ingerlanneqarsinnaanerisa periarfissaalernissaannik Naalakkersuisut sulissuteqarnerat Siumumiit isumalluarfigaarput periarfissanik eqaallisitsiinnarani aamma aningaasatigut artukkiissutaannginnerusumik sanaartorneq ingerlanneqarsinnaalissammat.

 

Sanaartugassanut kinguartooruteqartarnernut aaqqiissutaasinnaasunik Naalakkersuisut sulissutiginninnerat isumalluarfigaarput isumaqarpugut ajornartorsiutit sumiinnerannik ilisimannileriartorneq aallaaviulluassasoq naapertuunnerusumik ingerlasoqalernissaanut. Aningaasaleeriaatsinik naapertuunnerusunngortitsiniaanerit suleqatigiissitatigoortumillu KANUKOKA-mik suleqateqarluni aaqqissuussiniarnerit tamarmik siunnerfigaat sanaartortitseriaatsip naleqqunnerulernissaa. Taamaammat Siumumiit sulissutigineqartut taperserpagut.

 

Isak Davidsen, ataatsimiinnermi aqutsisoq, sinniisussaq siulleq, Atassut.

Tulliuppoq Johan Lund Olsen Inuit Ataqatigiit.

 

Johan Lund Olsen, Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuat.

Qujanaq. Pisortat ingerlatsinerisa nutartertariaqarnera aningaasanillu aqutsinerup pitsaanerusariaqarnera tamatta isumaqatigiissutigisinnaajunnarsivarput, pingaartumik Nunatsinni sanaartornermi ullumikkut pissusiulersimasut eqqarsaatigalugit.

 

Sanaartugassanik pilersaarusiortarneq ingerlatsinerlu pitsaanerususariaqartoq oqallissaarisutuulli taamaattumik aamma anguniassagipput Inuit Ataqatigiit isumaqarpugut, sanaartornermi ullumikkut tassaavoq aalisarnermut tulliulluni nunatsinni aningaasarsiornermut suliffissaqartitsinermullu pingaaruteqarnerpaaq.

 

1999-imi missingersuusiortarneq pillugu inatsit atortuulersinneqarnissaa suliarigatsigu taamani aamma sanaartornermut iluarsartuussinernullu aningaataaseqarfik pilersipparput sanaartornerup kinguaattoorfiuallaarani ingerlaavartumik aamma ingerlalersinnaanissaa tamatta neriuutigigatsigu. Ukiup nikinneranili sanaartornermut iluarsartuussinermullu aningaasaateqarfimmi uninngasuutigineqartut milliartit affaat maanna missiliulereerpaat, pissutissaqarluarpugullu aaqqiiniutissanik ujartuinissatsinnut.

 

Sanaartugassat aqunneqarnerat pillugu Naalakkersuisut assigiinngitsunik suliniuteqarnerarlutik akissuteqarput, apeqqutaalersorli tassaavoq taakku naammannersut.

 

Aningaasanik isumatusaarnersumik atuissagutta pisortallu ingerlatsinerat sapinngisamik eqaatsumik aaqqissuunneqassappat aamma suut ajornaquteqanngitsumik siammartiterneqarsinnaanersut eqqarsaatigisariaqarsoraagut.

 

Taamaammat Inuit Ataqatigiit aamma isumaliutigeqqussavarput sanaartornermut oqartussaaneq sapinngisamik kommunenut aamma siammarniameqassasoq. Ullumikkummi Namminersornerullutik Oqartussat kommunillu akornanni saqitsaattuarneq qaangerniarneqartariaqalerpoq, kommunillu namminneq sanaartugassaminnut tamakkiisumik akisussaalertariaqarlutik. Sanaartornermut aningaasaliissutit ullumikkutut avillugit akisusaaffigineqarnerat utaqqeqattaannermik naammasisaqanngitsoornermillu kingu-neqarajuppoq, taamaammallu Naalakkersuisut kaammattorumavagut tamanna qaangerniarumallugu qanoq aamma iliuuseqarniaqqullugit.

 

Isak Davidsen, ataatsimiinnermi aqutsisoq, sinniisussaq siulleq, Atassut.

Tulliuppoq Jensine Berthelsen, Atassut.

 

Jensine Berthelsen, Atassutip oqaaseqartua.

Inatsisartuni ilaasortap Kuupik Kleistip taanna uteqqittoorpara kisianni iluarsissavara Inatsisartuni ilaasortap Kuupik Kleist-ip apeqquteqaat aallaavigalugu oqallisissiaani sanaartornermut tunngasut pillugit ATASSUT-mit oqaaserisavut innersuussutigeriarlugit Inatsisartuni ilaasortap Anthon Frederiksen-ip apeqquteqaat aallaavigalugu oqallisissiaanut, tassalu sanaartornerit kommuneqarfinnit ingerlatassanngortinneqarsinnaanerinut tunngaasumut ATASSUT-mit imatut oqaaseqassaagut:

 

Sanaartornerup kinguaattoortarneranut  ilaatigut marloqisusamik allaffissorneq Anthon Frederiksen-ip pissutaaqataasarnerarpaa, taamaammallu sanaartugassat iluarsaatassallu illoqarfinni suliarineqarfissaanni aqunneqarlutillu isumagineqartalernerisigut suliassat pilertornerusumik periarfissaqarnerussanerarlugit.

 

Ilumoorpoq sanaartugassanut tunngatillugu ullumikkumit pisariinnerusumik piffissamillu eqquiffiginerusumik aaqqissuussisoqartariaqarpoq.

 

Tamannalu iluarsiniarlugu Naalakkersuisut sanaartugassanut nutaanut tunngatillugu ukiunut tallimanut iluarsartuussassanullu tunngatillugu ukiunut qulinut pilersaarusiortalersinnaanissamik oqaluuserinninnerat ATASSUT-mit iluarisimaarparput.

 

Ukiunummi arlalikkaanut pilersaarusiortoqartarneratigut kommunet piffissarujussuaq atorlugu piffissamiit piffissamut qinnuteqaqattaaratik nalussanngimmassuk sanaartugassat iluarsartuussassallu qanoq tulleriiaarneqassanersut, pilersaarusiornernilu kommunet peqataalluinnartarnissaat pingaaruteqarpoq, nalornisiginngilarpullu kommunit kattufiat aqqugialugu kommunit peqataatinneqarluinnartassasut.

 

Tamanna aqqutigalugu sanaartornerup ingerlanneqarnera ukiunut arlalinnut pilersaarusiortarneratigut aalaakkaanerulissasoq ATASSUT-mit qularutiginngilarput.

 

Sanaartugassat iluarsartuussassallu pillugit pilersaarusiortarnermi suleriaatsip allangortinneqarneratigut piviusorsiorneruliinnarani aningaasatigut ullumikkumit illersorneqarnerusinnaangaartumik tunngaveqalissasut ATASSUT-mit nalornissutiginngilarput.

 

Mannami tikillugu tunngavilersorluarneqanngitsut akuersissutigineqarnerisigut kinguaattoornerit akitsorsaanerillu imaannaanngitsut nunatta aningaasaqarneranut ajorseriaateqartitsisut arlalissupput.

 

Taamaammat missingersuusiat B-it, aningaasartuutissanik missingersuutit aammalu suliap qaqugu naammassineqarnissaanut missingersuutit, suliassallu ingerlanneqarnerata nassatarisassai assigiinngitsut nassuiarneqarsimallutik qinnuteqaasiortalernikkut aningaasaliiffigisassat isumannaatsumik tunngaveqarluni aalajangersarneqartarnissaannut tunngaviulluinnassapput, ATASSUT-millu suleriaaseq nutaaq isumalluarfigaarput.

 

Taamatuttaaq sanaartugassat Inatsisartut Aningaasanut Inatsisaannut ilanngunneqartarnerannut atatillugu eqaannerusumik siunertamullu naleqqunnerusumik suleriaaseqalernissamut siunnersuisuusioqatigiit juni-mi naammassisassaat ATASSUT-mit qilanaarluta utaqqissavarput.

Periarfissaq manna iluatsillugu Naalakkersuisunut misissoqqunarpoq KANUKOKA-mit Namminersornerullutillu Oqartussanit inuttalikkamik sanaartornermut iluarsartuussinermullu aningaasaateqarfik sutigut nukittorsarneqarsinnaanersoq misissoqqullugu, assersuutigalugu qinnuteqarnermi missingersuusiornissamut siunnersortit, sanaartukkat iluarsartuussallu killiffiannut nakkutilliisut, sanaartukkat pitsaassusaannik nakkutilliisut qitiusumit siammarlugilluunniit qanoq ataqatigiissarneqarsinnaanersut misissoqqullugu.

 

Kommunet inissianik sanaartornerannut tapeeriaatsip allanngortinneqarnissaanut siunniussaq, tassalu kvadratmeterimut ataatsimut aalajangersimasumut tapiissutisisinnaalersitsinerup kingunerisaanik inissianut sanaartukkanut akit nakkutigineqarnerulissapput piffissaliussarlu sapinngisamik eqquutsinneqarnerusalissaaq. Taamaammat tapeeriaaseq taanna ATASSUT-mit ilassilluarparput.

 

Taamatulli oqareerluta paasinarsissappat kommunet aningaasatigut ingerlaniapiloornerusut artukkerneqartut, taava aalajangersimasumik piffissaliilluni immikkut aaqqissuussiffigineqarsinnaanersut ATASSUT-mit Naalakkersuisunut misissoqquarput imaluunniit misissoqqunarpoq.

 

Anthon Frederiksenittaaq naliliiffigeqquaa sanaartugassat titartagartaasa, assersuutigalugu inissialiarineqartut assigiissaartumik atorneqartalersinnaanersut. Periuseq atorneqartareersoq nalunanngilaq, assersuutigiinnarlugumi Sisimiuni Kussangasup ilaani inissiat maanilu Nuup Nuussuartaani Paarnani inissiat assigeeqqissaarput.

 

Aaqqissugaanerusumilli sanaartornissaminnik neqerooruteqartartut neqeroorutaat ataatsimut katersorlugit vidensbankitut ittumik KANUKOKA Namminersornerullutillu Oqartussat pilersitseqatigiissinnaanersut suleqatigiissitanut misissoqqunarpoq, qularutissaanngilarmi pitsaassuseq piinnarnagu aammali kvadratmeterimut akit nakkutigineqarnerulersinnaasut.

Sanaartugassanut nunap immikkoortortakkaartumik tapiissuteqartoqartalerpat illoqarfiit peqatigiillutik sanaartugassanut aningaasaliissutit agguataarneqartalernissaannut isumaqatigiinniartalersussaapput, tassungalu tunngatillugu kommunit akunnerminni tamanut naapertuuttumik isumaqatigiissusiortalernissaminnut nukitik atorluassagaat ATASSUT-mit kaammattuutigaarput. Eqqumaffigineqartariaqartutullu taarusupparput kommunet periarfissamik atuiniartut isumaqatigiinneq ajulernerisigut sanaartugassat kinguarsarneqannginnissaat qulakkeersimaarneqartariaqartoq.

 

Naggataatigullu ATASSUT-mit oqaatigissavarput sanaartugassanut iluarsartuussassanullu aningaasaliissutit ataatsimoortumik qitiusumillu tulleriiaarneqartarnerisa aalajangiusimanissaannik Naalakkersuisut pingaartitsinerat ATASSUT-mit ippinnartoqartinnginnatsigu.

 

Imaanngilaq kommunit tatiginnginnatsigit ? naamik ? suliassarpassuit aningaasarpassuillu matumani eqqartorpavut, taamaammat sanaartugassanut aningaasaliissutit Naalakkersuisut oqarnerattut inuiaqatigiit aningaasarsiorneranni siunertanut naleqquttuunissaannik qulakkeerinninniarneq ataatsimut aqunneqartariaqartoq ATASSUT-mit isumaqarpugut.

Anthon Frederiksenip oqallisissiaa ATASSUT-mit taamatut isummersorfigaarput.

 

Isak Davidsen, ataatsimiinnermi aqutsisoq, sinniisussaq siulleq, Atassut.

Tullinnguuppoq Palle Christiansen Demokratit.

 

Palle Christiansen, Demokratit oqaaseqartuat.

Demokratini isumaqarpugut siunnersuut soqutiginartortaqartoq. Kommuninut akisussaaneq ilaannut tunniunneqarsinnaavoq. Taamannak iliorutta ajornartorsiut siulleq naammattuussavarput. Kalaallit Nunaanni kommunit tamarmik piginnaasaqalersimanngillat akisussaanissaminnut tigusinissaminnut. Aamma suli taamatut piginnaasaqalissagunaratik.

 

Tamanna peqquteqarpoq kommunit angissusaasa assigiinnginnerannik aamma ilinniarluarsimasunik naleqquttunillu sulisussaaleqineranut.

 

Demokratit isumaqarput sulianut taakkununnga ingammik kommunit annerit kivitsisinnaassasut. Ataatsimiinnermili matumani ersersinneqarpoq Kalaallit Nunaanni kommuneqartoq ingerlatsinerminnik ajornartorsiuteqartunik.

 

Demokratinit siunnersuut tapersersorumavarput siunniunneqassappat naqqa tikillugu missueqqissaartoqassasoq. Kommunini aamma Namminersornerullutik Oqartussani ingerlatseriaatsit pillugit. Qulaarneqartariaqarpoq suliat sumi katersuutiinnartariaqassanersut. Tassungalu killiinnarpunga angumerinnginnakku.

 

Isak Davidsen, ataatsimiinnermi aqutsisoq, sinniisussaq siulleq, Atassut.

Tullinnguuppoq Anthon Frederiksen siunnersuuteqartoq Kattusseqatigiit.

 

Anthon Frederiksen, siunnersuuteqartoq, Kattusseqatigiit.

Siullermik Naalakkersuisut akissuteqaataannut qujarusuppunga aammalu partiit oqaaseqaataannut. Manna siunnersuut paasisakka naapertorlugit tusaasinnaasakkalu naapertorlugit annertuumik isumaqatigiiffiuvoq.

 

Tassa sanaartornermi kinguaatoortarnerit aammalu akikillisaasinnaaneq minnerunngitsumillu aamma kommuninut akisussaaffinnik annerusumik tunniussisinnaanermut periarfiissutut oqaatigineqarsinnaalluni. Minnerunngitsumik aamma Naalakkersuisut akissuteqarnerminni suliniutigisaat assigiinngitsut uani oqallisigisami paasinnittumik aaqqiiniarnermik sammititaqarmata assut oqartariaqarpunga iluarisimaarlugu.

 

Tassami aamma partiit assigiinngitsut oqaaseqarnerminni annertuumik ullumikkut ajornartorsiutaasut kinguuaatoorutaasartullu aamma arajutsisimanagit saqqummiussuummatigit.

 

Taamaammat isumalluarnarpoq aaqqissuussinermi nutaami sanaartornermut kinguaatoorutaasartut aammalu sanaartornerup eqaannerusumik immaqalu pilertornerusumik ingerlanneqartalernissaa taamaalilluni anguneqarsinnaassammat.

 

Siumup oqaaseqartuata oqaatigisai annertunerusumik Naalakkersuisut akissuteqarneranni attuumassuteqarmata qujassuteqarfigiinnarlugit, Inuit Ataqatigiit oqaaseqaatigisaannut tunngasut aamma maluginiakkama ilagivaat sanaartornerup kinguaattoorfigineqartarneranut tunngatillugu ullumikkut imaluunniit siorna ukiakkut sanaartornermi iluarsaaqqinnermullu aningaasaateqarfimmi Inatsisartuni paasissutissiissutigineqartut tunngavigalugit taamanikkut aningaasat 420 mio. tassani sanaartornermut iluarsaasarnermullu aningaasaateqarfimmiittut ilisimatinneqarnikuuvugut.

 

Taamaattumik ilumut sanaartornerup 1999-mi Inatsisartuni missingersuusiortarnermi inatsisit akuersissutigineqarneratigut naatsorsuutigineqaraluarmat sanaartornerup kinguaattoorfiuvallaarani ingerlanneqarnissaa Inatsisartuni tamanit isumaqatigiissutigineqarnikuummat.

 

Kisiannili tassa ajoraluartumik sanaartornerup maannamut taamak annertutisumik kinguuaattoorfigineqarnera aappaatigut oqarsinnaavugut immaqa milliardit affangajai sulisinneqartussaagaluit kommuneqarfinni assigiinngitsuni sulisinneqanngitsoormata. Taanna uggornarpoq.

 

Kisianni taamaakkaluartoq sanaartornermut aningaasaliissutigineqartartut aamma ukiuni kingullerni qiviarutsigit takusinnaavarput ukioq naatsorsuuteqarfiusoq kingulleq tassani sanaartornermut aningaasartuutit amerlanerpaat aatsaat taamak amerlatigisut atorneqarsimammata aamma isumaqarpunga ilorraap tungaanut tassani aallariartoqalaarsimagaluartoq taamaattoq. Aningaasat sulisinneqarnissaat pitsaanerusumik taanna anguartuaarneqassasoq tamatta isumaqatigiissutigigipput uani oqaaseqaatini assigiinngitsuni ersersinneqartoq isumaqarpunga.

 

Tassami aamma Atassutip oqaluttuata oqarneratuut ilumoorpoq sanaartugassanut tunngatillugu ullumikkumiit pisariinnerusumik piffissamillu eqquiffiginerusumik aaqqissuussisoqartariaqarnera taanna avaqqukkuminaatsorujussuuvoq.

 

Aammalu pingaaruteqartoq tassaavoq aamma kommuneqarfiit kattuffiata taamatut aaqqissuussinermi nutaami qanimut peqataatinneqarnissaa aamma Atassumminngaaniit oqaatigineqartoq taanna avaqqukkuminaatsorujussuussooq.

 

Kiisalu aamma Atassutip oqaluttuata oqaatigisaa soqutiginarluinnartoq tassaavoq ilisimasanik katersivimmik immaqa pilersitsisoqarsinnaappat taamaalilluni ajornartorsiutit assigiinngitsut aammalu kinguaattoortarnermut pissutaasut assigiinngitsut qanoq ilillugit anigorniarneqarsinnaanerat tassuunaarluta immaqa anigorneqarsinnaasoq aamma naatsorsuutigineqarsinnaasoq takuneqarsinnaassammat.

 

Isumaqarpunga aamma taanna soqutiginarluinnartoq KANUKOKA peqatigalugu Namminersornerullutik Oqartussat taamaattumik katersuivimmik vidensbankemik Atassutikkormiutoorlugu, utoqqatserpunga oqaatigineqartumik pilersitsisoqarsinnaappat ilisimasanik katersivimmik aamma qularnanngilaq iluaqutaasussaassooq sanaartornerup aaqqiiffigineqarsinnaanera tassuunaarlugu immaqa ikiorsiivigineqarsinnaammat.

 

Soorunami aaqqissuusseqqinnermi nutaami aamma oqaluttut ilaaniit oqaatigineqarneqartoq tassaasoq pingaaruteqartoq isumaqarpunga sanaartornerup pisariinnerusumik aammalu kinguuaatoorfiuallaanngitsumik aaqqissuuteqqinneqarsinnaanera arlaanut kinguuaattoorfiunngitsumik aaqqiinissaq taanna ujartorneqartariaqarmat taanna eqqumaffigineqartariaqartoq.

 

Demokratit aamma tunngaviusumik tapersiinerat aamma qujassuteqarfigaara. Kisiannili tassani maluginiarlugu nalornerpalaalaartumik immaq aammalu kommuneqarfinni assigiinngitsuni atorfillit assigiinngitsut ilisimasaat ilinniartitaanikkullu angummassinnaanerat apeqquserneqartoq ilaatigut oqaatigineqarpoq.

 

Kisiannili paasinnissinaanera naapertorlugu sillimaniarneq tassani ajutoortoqannginnissaa aamma qulakkerusullugu taamatut arlaatigut tappiffeqarnissaq taanna eqqumaffigeqquneqarmat aamma qujassutigaara.

 

Taamatut naatsumik oqaaseqarlunga qujavunga oqaluuserisap soqutigineqarluni aamma paasissutissanik assigiinngitsunik pissarsiffigineqarnera. Qujanaq tamassinnut.

 

Isak Davidsen, ataatsimiinnermi aqutsisoq, sinniisussaq siulleq, Atassut.

Tulliulluni oqaaseqassaaq Attaveqarnermut, Avatangiisinut Ineqarnermullu Naalakkersuisoq.

 

Mikael Petersen, Attaveqarnermut, Avatangiisinut Ineqarnermullu Naalakkersuisoq, Siumut.

Qujanaq. Isumaqarpunga tamatigut pissanganartuaannartoq aamma sanaartornermut tunngasut Inatsisartuni eqqartorneqaraangata. Tassami periarfissat assigiinngitsorpassuit qaqilerneqartarmat ukiumulluunniit arlaleriarluta Inatsisartuni sanaartorneq pillugu oqallikkaluaraangatta tamatigungajak aamma nutaarsiassaqalaartuaannartarmat.

 

Ukiumulluunniit arlaleriarluta Inatsisartuni sanaartorneq pillugu oqallikkaluaraangatta tamatigungajak aamma nutaarsiassaqalaartuaannartarmat.

 

Isumaqarpunga isumaqatigiittorujussuusut partiit assigiinngitsut. Taamaattumik immikkuualutsillugit oqaaseqarfiginianngilakka. Ataatsimulli oqaaseqarfigilaavinnassallugit ataasiakkaannguit taamaallaat.

 

Tassa paasinarpoq, uangattaaq qujassutigissavara Naalakkersuisuninngaaniit akissuteqaaterput isumalluarfigineqarmat. Taamaalilluni isumaqarpunga takuneqarsinnaasoq annertuumik isumaqataaffigineqartoq tamanit. Kisianni soorunami naalakkersuinikkut siunnerfivut piviusunngortissagutsigit aamma pisariaqarpoq Inatsisartunit Inatsisartut ataatsimiititaliaannit kommuninit suleqateqarluarnissarput. Taakkuinnaanngitsut aamma sanaartornermik ingerlataqartut kattuffiit allallu. Tassa inuiaqatigiinni susassaqartut suleqatigiilluarnissarput tamatumani pisariaqarpoq sanaartornikkut suliassanik pilersaarutinillu naamassissaqarfiusumik suliaqartassagutta.

 

Tassami ilumoorluinnarmat aningaasarparujorujussuit inuiaqatigiinni sanaartornerup tungaatigut ingerlanneqarput. Naatsorsuutigissavarput milliardit ukiumut pallillugit pilersaarutaasartut iluini immaqa affaannai naammassineqartarput. Tassa Namminersornerullutik Oqartussat aningaasaliissutaat kisiisa eqqarsaatiginagit aamma selskabit ingerlatseqatigiiffiissuit aningaasaliissutaat sanaartornerup iluani kiisalu aamma namminersortut aamma aningaasaliissutigisartagaat eqqarsaatigalugit.

 

Tassa tamakkorpassuupput nalilersuinermi maani aamma eqqarsaatitsinniitittariaqakkagut. Ilaatigut oqaatigineqartut uku minnerunngitsumik Atassutip tungaaninngaaniit aamma paasinarmat isumaqataaffigineqartut partiinit allaninngaaniit tassa pingaarnerutillugu soorlu aamma siunnersuuteqartup taatsiaraa sanaartornerup iluani ilisimalikkanik katersuiffimmik peqarnissaq. Tassa tamanna ataasialinngilagut aamma eqqartortarlugu. Eqqaamaniarpara aamma ukiut arlallit aamma matuma siornatigut qaqinneqartarsimavoq arlaleriarluni partiinit assigiinngitsuniit.

 

Tassa misissussavara neriorsuissaanga misissussagakku taassuma suliassap Inatsisartuni eqqaaneqartartup qanoq ingerlanneqarnera.

 

Tassa nassuerutigissavara taanna pillugu suli Naalakkersuisuni eqqartuisimannginnatta uagut Naalakkersuisut massakkut atuuttut. Kisianni periarfissaqarsorinarpoq. Uanga massakkorpiaq takusinnaasakka naapertorlugit soorlu Sisimiuni aktiskteknologimik ingerlatsineq periarfissatsialaasinnaavoq aamma suleqatigalugu tamakku sanaartornerup iluani ilisimalikkanik katersuiffimmik pilersitsisoqarsinnaanera.

 

Immaqa sanaartornerinnarmut tunnganngitsunik kisianni teknikkikkut ingerlatsineq aamma tamaat eqqarsaatigalugu pissanganassooq ingerlatsisoqarsinnaanera taamatut. Taanna misissoqqissaarumaarparput Naalakkersuisunit.

 

Kiisalu aamma pilersaarusiortarnermut tunngatillugu qujarusuppunga tassa Naalakkersuisut ukiuni tallimakkaartumik sanaartugassanut nutaanut pilersaarusiortarnissamik anguniagaqarnerput. Kiisalu aamma iluarsagassanut ukiunut qulinut pilersaarusiortarnissamik siunnerfeqarnerput ukua Inatsisartunit tamanit taperserneqarmata. Taamaalilluta Naalakkersuisunit tunuliaquttavut paaseqatigilluinnarlugit suliassami tamatumani aallartitsisinnaanngoratta maannangaaq.

 

Tassa neriussuugut taamatut pilersaarusiortarnissamik siunnerfeqarneq soorlu oqaatigigipput suleqatigiissitat kommunit peqatigalugit aammalu sanaartornermut ingerlataqartut peqatigalugit ingerlanneqartut taakkua aqqutigalugit pilersaarusiornerit taakkua naammassineqarsinnaajumaartut.

 

Erseqqissaatigilaarusuppara ilanngullugu soorunami nuna immikkoortukkuutaartumik sanaartornerup tungaatigut akisussaaffilersuineq annertunerusumik pissappat aamma qulakkeertariaqarmat kommunit teknikkikkut ingerlatsisinnaanerisa qulakkeerneqarnissaat. Naammassisaqarsinnaassutsip aammalu tatiginartumik suliassanik ingerlataqarsinnaassutsip qulakkeerneqarnissaa. Kiisalu aamma kommunit aamma aningaasaqarnikkut soorunami inissisimanerata aamma qulakkeerneqarnissaa.

 

Taamaattumik pssusissamisuussaaq kommunit ullumikkut taakkunannga naammassinnissimasutut taaneqarsinnaasut tassa aningaasatigut inissisimanikkut ammalu sulissanik naammassisaqarsinnaassutsikkut tutsuiginarsinnaasut. Immaqa aamma misiliffigineqarsinnaanerat tamanna Naalakkersuisuni nalilersussavarput.

 

Tassa maannangaaq kommunini iluarsaaqqinneq utaqqiinnarnagu kommunit ullumikkut ilaatigut aallartereeratsigit aamma isumaqatigiissuteqarfigeertarlugit allaat namminneq nakkutilliisutut inissisimalersarput massakkut isumaqatigiissutit aqqutigalugit. Aammalu sanaartorneq tamaat nakkutigalugu ingerlattalereerlugu.

 

Tassa tamakku massakkut naapitassaalereerput. Tassa kingulleq kommuni isumaqatigiissuteqarfigisara tassaavoq Aasiaat kommuniat, Aasiaat kommuniani soorlu illuliassat pingasut nammineq nakkutigalugit aamma ingerlattussanngorpaat. Tassa kommunit sapinngikkaangamik aammalu periarfissaqartillutik sanaartukkanik ingerlatsinermut nakkutilliisutut allaat inissisimasarnissaat ajornarunnaareerpoq.

 

Tamanna pisariillisaataasorujussuuvoq tapiissutitigut taamaalilluni kommunini aamma isumaqatigiissutit naapertorlugit tassa tunniuttarlutigit.

 

Soorlu tamakku periarfissat atuutilereersut saniatigut aamma eqqaamassavarput massakkut illuliortiternermi tapiissuteqartarneq pillugu inatsisissap matumani suliarineqarnerani aamma ilaatinneqarmat taamatut kommuninut isumaqatigiissuteqartarsinnaanissamik periarfissiineq. Tassa 6040-mik aaqqissuussineq aqqutigalugu imaluunniit qimakkiartuaarlugu taanna oqaaseq ilaatigut ippigineqartaraluartoq. Qanoq iliuutsit ingerlanneqartarneranni 60 %-ti angullugu Namminersornerullutik Oqartussat kommuninut tapiissuteqartarneranni aamma isumaqatigiissuteqartalersinnaagatta sanaartugassanut tunngatillugu inissialiortiternermi isumagisassat kommunit tamaasa isumagissagaat. Taamaalilluta pisariillisaaneq annertooq aamma angusinnaalissavarput.

 

Taakkua taasaqarfigalugit siunnersuuteqartumut qujarusuppunga, qujassuunga taamatut qulequtaq annikitsunnguusaagaluaq ilaatigut naalakkersuinikkut Inatsisartuni Naalakkersuisunilu siunnerfiit ersarissut aamma isumaqarpunga oqallisigineqartut matumani taamaalillugit tunngavissinneqarmata toqqissisimalluta anguniagassat ersarissut sulissutiginissaannut suliaqarsinnaaleratta. Qujanaq.

 

Isak Davidsen, ataatsimiinnermi aqutsisoq, sinniisussaq siulleq, Atassut.

Taamaalilluta oqaluuserisassaq ullormut 112 naammassivarput.