Oqaluuserisassani immikkoortoq 123-1 |
|
||
| Siullermeerneqarnera | Aappassaanneerneqarnera | Pingajussaaneerneqarnera | |
Ullut
ataatsimiiffiusut aqqaneq pingajuat, ataasinngorneq 24. marts 2003, nal. 16:16.
Jonathan
Motzfeldt, Inatsisartut
Siulittaasuat, Siumut.
Aningaasarsiaqartitaanermut
inatsisissap nutaap piareersaasiorneqarnissaa siunertaralugu december 2001-imi
arlaannaannulluunniit attuumassuteqanngitsumik Inatsisartut
suleqatigiissitaliaata nalunaarusiaa Siulittaasoqarfiup siunnersuutaanut
tunngaviuvoq.
Taamaallaat
siunnersuutitut saqqummiunneqartumi immikkoortuni pingasuni suleqatigiissitap
kaammattuutai tamakkiisumik malinneqanngillat:
1.
Innuttat akuersinissaat eqqaamallugu Inatsisartuni ilaasortat aningaasarsiaasa
akissaatit inissisimaffiata 35-iani angissusilittut inissinneqarnissaat
siunnersuutigineqarpoq, naak suleqatigiissitamit akissaatit inissisimaffianni
qaffasinnerusumi 36-imiittussatut siunnersuutigineqarsimagaluarluni.
2.
Inatsisartuni ilaasortat assigiimmik pineqarnissaat eqqaamallugu
siunnersuutigineqarpoq ilaasortat Nuummi najugallit Inatsisartunut qinigaanerup
inerneranik tunngaveqartumik inigisaminnik annaasaqartut, ilaasortatut
sinerissameersutut Nuummut nuunnissamik kissaateqartunut tunngavissaatitat assingi
atorlugit Nuummi inissamik innersuunneqarsinnaasut, kiisalu
3.
Naalakkersuisuni ilaasortat Naalakkersuisuni ilaasortatut atuuffimminnik
aallussinerisa nalaani Inatsisartuni sulinermit piffissaq sivisussusissaa
aalajangigaanngitsumi sulinngiffeqarumallutik qinnuteqartarnerannik
ileqquliussaq eqqaamallugu sinniisussanut ilaasortaajunnaarnersiaqartitsinermut
immikkut maleruagassiornissaq pisariaqalersimavoq.
Suleqatigiissitap
kaammattuutaanit allaassutit taakku siunnersuummut nassuiaatini sukumiisumik
eqqartorneqarput.
Kalaallit
Nunaanni Inatsisartuni ilaasortatut atuunnermi suliassaqartitaaneq tamatumalu
pi-ngaarutai pissutigalugit atuuffik ulloq naallugu suliaalersimavoq,
atorfillip akissaatit inissisimaffianni 35-ianniittup, tapisiai ilanngullugit,
ukiumut katillugit 334.874 kr.-inik aningaasarsiaqartinneqartariaqartoq.
Kalaallit
Nunaanni Inatsisartuni ilaasortatut atuuffik ulloq naallugu suliffittut
isigineqarluni aningaasarsiaqarfiusussatut siunnersuutigineqarmat,
ataatsimiititaliani sulinerup immikkut aningaasarsissutigineqartarnera
tunngavigisaarutissaaq. Taamaammat ataatsimiititaliani ilaasortat inissaasa
agguataarneqarneranni, ilaasortat annertuumik suliaqarfiusutut
ataatsimiititaliani immikkut inissisimasut allanit ikinnerusunik ataatsimiititaliani
ilaasortaaffeqarnissaat pissusissamisoortuuvoq.
Naatsorsuutigineqarmat
Kalaallit Nunaanni Inatsisartuni ilaasortat naalakkersuinermi atuuffimminni
ulloq naallugu sulisutut nalinginnaasumik sulisassasut, atorfillillu akissaatit
inissisimaffianni 35-imiittutut akissarsiaqartinneqartussaammata, allatut
sulinermik akissarsiaqarfiusumik tigusisinnaanerat killeqartariaqarpoq.
Namminersortut suliffiutaanni sulisorineqartunut tunngatillugu tamanna imminut
iluarsiivigisussatut naatsorsuutigineqarpoq.
Allanut
tunngatillugu inatsisissatut siunnersuummi aalajangersarneqassaaq, pisortani
atorfigisaminni katillugit isertitarisaat Inatsisartuni ilaasortaanermut
aningaasarsianit 1,5-eriaammik anginerpaamik angissuseqassasut. Pisortani
atorfiit atuuffiillu naalagaaffiup suliffiutaanni, Namminersornerullutik
Oqartussat aamma nunatsinni kommunet, taakununngalu ilanngullugit
ingerlatseqatigiiffinni pisortanit tamakkiisumik ilaannakuusumilluunniit
pigineqartuni siulersuisuni ilaasortaaffinni atorfittut atuuffittullu paasineqassapput.
Inatsisartuni
ilaasortat katillugit isertittagaasa qummut killiliivigineqarnerannik taamatut
aaqqiineq Inatsisartuni ilaasortanut arlalinnut annertuumik
sunniuteqartussaavoq. Oqallisigineqarsinnaavoq tamanna naapertuuttuunersoq,
2002-mimi decemberimi qinersineq sioqqullugu taamatut naatsorsuutigisaqarneq
ilaasortat ilisimasimanngimmassuk. Kissaatigisatut saqqummiunneqarpoq
aalajangersagaq taanna nutaamik qinersinerup kingorna aatsaat
atortuulersinneqassasoq. Inatsisartut ullumi oqallinnerminni tamanna
Siulittaasoqarfimmut isummiuppassuk siunnersuutaajunnartumut kingusinnerusukkut
suliarineqartussamut soorunami ilaatinneqarsinnaavoq.
Inatsisartuni
ilaasortat maannakkut aningaasartuutinut tapisiaat ukiumoortumik 50.000
kr.-iusoq pigiinnarneqassaaq, aningaasartuutinulli akileraarusigassatut
ilanngaatigineqartutut uppernarsarneqarsinnaasunut matussutissatut
atorneqannginnerata annertussusiatut akileraarusigassaassalluni.
Naalakkersuisuni
ilaasortat Inatsisartullu siulittaasuat aningaasartuutinut tapisianik
pissarsineq ajorput, atuuffimminnulli atasumik aningaasartuutigisatik
matussusiivigitittarlugit.
Inatsisartuni
ilaasortatut ukiumut aningaasarsiat 334.874 kr.-it saniatigut Naalakkersuisuni
ilaasortat ukiumut 388.085 kr.-inik aningaasarsiaqarput, taakkulu, tapit
ilanngullugit, amerlaqatigaat akissaatit inissisimaffiata 39-ianniittut,
taamalu aningaasarsiat katillugit ukiumut 722.959 kr.-iullutik.
Inatsisartuni
Naalakkersuisunilu siulittaasut Naalakkersuisuni ilaasortat aningaasarsiaasa
amerlaqataannik, immikkut siulittaasutut aningaasarsianik 137.845 kr.-inik
ilallugit ukiumut aningaasartalinnik, ukiumut katillugit 860.804 kr.-inik
aningaasarsiaqarput.
Inatsisartunut
Naalakkersuisunullu siulittaasut akeqanngitsumik Nuummi ineqartinneqarput. Naalakkersuisunilu
ilaasortat Nuummi atorfimmut atasumik ineqartinneqarput, Inatsisartunilu
ilaasortanut, ilaquttatik peqatigalugit Nuummi aalajangersimasumik
najugaqarumasunut inissaqartitsisoqarsinnaalluni.
Kalaallit
Nunaata ataasiinnarmik qinersivinngortinneqarnerata kingorna Inatsisartuni
ilaasortat Kalaallit Nunaanni paasisassarsiorlutik angalanissamik innuttanillu
nuna tamakkerlugu naapitsinissamik pisariaqartitsinerulernikuupput.
Inatsisartuni ilaasortat paasisassarsiorlutik angalanissamut periarfissaat
annertusineqassapput, taamaalilluni qaammatisiutit malillugit ukiuni tamani
aningaasanut killiussat kr. 30.000,-inik aningaasartallit iluini
angalasinnaallutik.
Ilaasortanut
sinerissameersunut ilaquttat ingialluillutik tikeraarlutillu angalanissamut annertunerusumik
periarfissaqartinneqalissapput. Inatsisartuni ilaasortanut aapparisaq
katissimasaq/inooqatigisaq aamma qitornat 18 inorlugit ukiullit ukiumut
ataasiarlutik akiliunneqarlutik ingialluillutik angalasinnaatitaassapput.
Naalakkersuisuni ilaasortanut tunngatillugu ukiumut marloriarluni tikeraarnerit
akiliussissutigineqarsinnaapput.
Maannakkut
Inatsisartuni Naalakkersuisunilu ilaasortanut soraarnerussutisiaqartitsinermik
aaqqissuussinerit katersatut uninngatinneqarallassapput. Tamatuma peqatigisaanik
utoqqalinissamut, aapparisamut katissimasamut qitornanullu,
soraarnerussutisiaqarnermut aaqqissuussinermik inunnut ataasiakkaanut
naatsorsuussamik soraarnerussutisiaqarfimmi Kalaallit Nunaanniitumi
pilersitsisoqassaaq, tassungalu Namminersornerullutik Oqartussat aningaasarsiat
soraarnerussutisiaqaataasussatut tunniunneqartut 10%-iinik, ilaasortallu
5%-iinik akiliuteqartassallutik. Uani pineqarpoq maani soraarnerussutisiamut
Kalaallit Nunaanni soraarnerussutisiaqarfimmi Kalaallit Nunaanni pioreersunut aamma
suleqatiginnittoqarsinnaammat.
Aningaasarsiat
AK-mi ASG-milu ineriartornermut naapertuuttumik iluarsiivigineqartassapput,
aningaasartuuteqarnermullu tapi nunatsinni akit qaffakkiartornerannut
iluarsiissut ukiumoortumik iluarsiivigineqartassaaq. Taamaattumik
ataatsimiititaliamut arlaannaannulluunniit attuumassuteqartuunngitsumut
siunissami iluarsiisarnissat inissinneqarnissaat maannakkut pisariaqartutut
isigineqanngilaq.
Nunani
avannarlerni inatsisiliortuni naalakkersuisunilu allani ilaasortanut aningaasarsiaqartitsinernik
aaqqissuussanut sanilliullugu siunnersuutitut saqqummiussaq appasinneruvoq
piumasaqaatillu sinnerinut tunngatillugu nunanit, nunap pissusiisigut Kalaallit
Nunaannut annikitsuinnakkulluunniit assersuunneqarsinnaasunit, siunnersuut annikitsuinnarmik
allaanerussuteqarpoq.
Siunnersuut
Inatsisartut ataatsimiinnermi matumani siullermeerlugu suliarisassaattut
Siulittaasoqarfiup saqqummiuppaa, neriuutigalugulu partiit kattusseqatigiillu
siunnersuutip mikisualuttaasa tamarmik aaqqiivigineqarnissaannut ilaassasut.
Tamatuma kingorna siunnersuut ataatsimiititaliamut
suliarineqartussanngortinneqassaaq. Taavalu aappassaaneerneqarlunilu
pingajussaaneerneqarnera 2004-mut aningaasanut inatsisissatut siunnersuutip
ukiakkut ataatsimiinnermi suliarineqarneranut atatillugu piumaarluni.
Taama
Inatsisartunit oqaaseqarfigisassanngorlugu saqqummiunneqarpoq.
Isak
Davidsen,
ataatsimiinnermi aqutsisoq, sinniisussaq siulleq, Atassut.
Partiit
Kattusseqatigiillu oqaaseqartuinut. Siulliussaaq Jens Napaattooq, Siumut.
Jens
Napaattooq, Siumup
oqaaseqartua.
Qujanaq. Inatsisartut piffissaq
maannamit atortariaqarpaat Inatsisartut Naalakkersuisullu akissarsiaat
soraarnerussutisiaallu pillugit nutaamik siunnersuuteqarnissamut. Taama Siumumi
isumaqarpugut, nalunngilarpummi tamanna sivisuumik oqallisaasimasoq, ilaatigut
innuttaasut inatsisartunik nunatsinnilu politikerit isigineqarnerannut
nukittorsaataanngitsumik.
Siumut isumagiuarpaa Inatsisartuni
sulinerup tamakkiisumik ingerlanneqalernissaa, tamannalu tunngavigalugu akissarsiassatigut
nalilerneqartariaqarluni.
Suliaq manna sivisuumik
peqqissaartumillu oqallisaareersoq, tassalu inunnik tamanut
attuumassuteqanngitsunik 2002-mi misissorneqareersoq Inatsisartuni
Siulittaasoqarfiup inatsisartuni oqallisereernerup kingorna naaperiarfissatut
siunniussaq suliarisimavaa, taamaalilluni ilaatigut lønramme appasinnerusoq 35
tunngavigalugu. Siumup siunnersuut taanna inuiaqatigiinni matumani inunnut
allanut qatsinnerusumik appasinnerusumilluunniit akissarsialinnut
sanilliussortariaqanngitsutut isigalugu tapersersorniarpaa.
Aningaasartuutinut tapiliuttagaq
50.000 kr.-ussasoq tapersersorneqarpoq, kisiannili akileraartartut allat
pineqarnerattulli tamakkiisumik atorneqarsimanngippat akileraarnermi
malittarisassat malillugit iliuuseqartarnissaq
akuersaarlugu. Taamaaliorneq nunani allani Inatsisartuni periaatsimit
allaanerugaluarpoq, kisianni maani nammaqatigiinnissamut naleqquppoq. Nunani
allani Inatsisartuni taamaattut akileraaruserneqarneq ajorput.
Soorunami Siumumi pingaartipparput
tamatta assigiimmik inatsisitigut pineqarnissarput, taamaallaat
naalakkersuinermi suliat tunngavigalugit allatut aaqqiisariaqarnerit
pisinnaasarput.
Apeqqutit allat
aappassaaneerneqartinnagu Siulittaasoqarfiup erseqqinnerusumik suliareqqitassai
ukuusut innersuussutiginiarpavut naammassiniaqqullugillu.
Siullermik, paragraf l, imm. 2-mi
Inatsisartuni ilaasortaq atorfimmini sumiluunniit qaffakkiartornissani il.il.
patsisigalugit inuussutissarsiutinik allanik ingerlataqarsinnaanerat
imaluunniit allamik
suliffeqarsinnaanera mattunnagu aaqqiinissaq pisariaqarsoraarput. Immikkoortup
taassuma aaqqiivigisinnaanera tulliani qinersinermit atulersussamik aamma
eqqarsaatersorfigineqarsinaasutut isumaqarfigaarput. Aamma nutsernermi
aningaasartuutissat suliffeqarfiit allat periaasiannut
naleqqussartariaqarsoraavut.
Aaaqqissuussinerit allat
Inatsisartunut ilaasortat ilaqutaasalu imminnut ataqqeqatigiinnerusumik
inooqatigiissinnaaneranut tunngasut Siumumit taperserluarpavut. Taamatullu
Inatsisartunut ilaasortat nunarput tamakkerlugu angalasinnaanerannut
periarfissanik pitsanngorsaaniarnerit. Tamanna aamma pisariaqarluinnartoq
Siumumit nalunngilarput.
Naak nunanut allanut
sanilerisatsinnut Inatsisartut akissarsiatigut atugassatigullu maani
periarfissaat suli taakkunatut pitsaatigilinngikkaluartut siunnersuut manna
malillugu, taamaattoq Siumumit isumaqarpugut l993-illi kingorna aatsaat
suliassap matuma inerniarnerani Inatsisartut tamarmiullutik
tapersersorsinnaasaannik periarfissaqalersoq.
Taama Siumumiit tapersiilluta
oqaaseqarpugut Siulittaasoqarfiullu aappassaaneerneqartinnagu innersuussutivut,
partillu allat Kattusseqatigiillu innersuussutigiunnagaat ilanngullugit
nutaamik siunnersuusiorfigissagai kissaatigalugu. Inatsiseqarnermut
ataatsimiititaliap aamma attavigineqarnissaa Siumumit ajorinngilarput.
Isak
Davidsen,
ataatsimiinnermi aqutsisoq, sinniisussaq siulleq, Atassut.
Tulliulluni oqaaseqassaaq Kuupik
Kleist, Inuit Ataqatigiit.
Kuupik Kleist, Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuat.
Inuit
Ataqatigiit sinnerlugit siullermik oqaatigissavara suliamut matumunnga
tunngasut sivitsortumik nukippassuillu atorlugit sammineqarnerat maannga
killeqartariaqalersutut isumaqarfigigatsigu.
Siunnersuummi
inassuteqaataasut ilaat isumaqatigaagut, ilaat maannamiit ukiamut ataatsimeeqqinnissatta
tungaanut isumaqatigiinniutigineqaqqittussatut isigalugit kiisalu aamma
inassuteqaatit ilaat taamaatsillugit akuerisinnaanatigit.
Inatsisartuni
ilaasortat aningaasarsiaasa 1993-imi kingullermik allanngortinneqarneranniit ullumimut
akisussaaffiit pisussaaffiillu annertusiartorsimapput Inatsisartullu ukioq
kaajallallugu sulisussaatitaalersimallutik.
Naalakkersuisuni
ilaasortat akisussaaffii pisussaaffiilu allanngungaarsimanngillat,
taamattumillu taakku atukkamikkut annertunerusumik pitsanngorsaaffiginissaat
patsisissaqarsorinarani.
Naalakkersuisuni
ilaasortat aammalu Inatsisartut Naalakkersuisullu siulittaasuisa
aningaasarsiaannut tunngasut allaaneroqimmata taakku kingusinnerusukkut
uterfigeqqissavakka.
Inatsisartut
Naalakkersuisullu aningaasarsiaqartitaaneranni
soraarnerussutisiaqartitaannerannilu Inuit Ataqatigiit-niit isumaqarpugut makku
tunngaviusariaqartut:
- Inatsisartuni ilaasortap inuiaqatigiit
sinnerlugit akisussaaffimmik annertuumik tigummiaqarnera
- Inatsisartuni ilaasortap
peqquserlutsinniagassaanngissuseqartariaqassusia
- Inatsisartuni ilaasortaanerup sapinngisamik
amerlanerpaanut orninginartuunissaa
- Naalakkersuisuni ilaasortat
aningaasarsiaasa ingasattumik qaffasittuunnginnissaat
- Inatsisartuni ilaasortaanerup suliffimmut
allamut sumulluunniit naleqqersuunneqarsinnaannginnera, kingullertullu
- Inuttut suliffeqarnikkut
aningaasarsiornikkullu qanoq inissisimanerup aporfiutinnaveersaarnissaa.
Siunnersuut
Inatsisartut Siulittaasoqarfiannit saqqummiunneqartoq arlalitsigut Inuit
Ataqatigiit piumasarisimasaannik naapitsiniaaneruvoq. Tamanna soorunami
naammagisimaarparput immikkoortualunnulli ataasiakkaanut imaattunik
oqaasissaqarpugut:
Inatsisartuni
ilaasortap aningaasarsiassaata akissaatit inissisimaffiannut 35-imut
inissinniarneqarnerat Inuit Ataqatigiit 34-imut inissinneqarnissaannik
siullermillu Siulittaasoqarfiup 36-imut inissinneqarnissaannut
siunnersuuteqarnerata akornanniimmat uagut aamma naapitsiniaarusulluta
akuersaarusupparput. Tamanna aamma ukiuni qulini kingullerni aningaasarsiat
nalinginnaasumik isumaqatigiinniutigineqartartut qaffakkiartorsimanerannut
naapertuuttoq paasivarput.
Kisianni
aamma Inuit Ataqatigiit kissaatigaat aningaasarsiat qaffanneqarnerat
ataatsikkut pinnani ukiuni tulliuttuni kittaartumik pissasoq. Tamanna partiinut
allanut isumaqatigiinniutigerusupparput.
Inuit
Ataqatigiinniit siunnersuutigissavarput siunissami Inatsisartuni ilaasortat
aningaasarsiaasa aaqqiivigineqartarnissaat aaqqissuussineq aalajangersimasoq
naapertorlugu pisalissasoq, soorlu aningaasarsiat
isumaqatigiiniutigineqartartut qaffariarnerisa imaluunniit appariarnerisa
agguaqatigiinnerat naapertorlugu.
Inatsisartuni
ilaasortat nunarput tamakkerlugu siammarlutik qinersisartullu sapinngisamik
amerlanerpaat tikillugit najugaqartiternissaat soorunami kissaatiginaraluaqaaq.
Aamma kisitsipallakkaanni takuneqarsinnaavoq ullumikkut Inatsisartuni
Naalakkersuisunilu ilaasortat 34-iusut akornanni 22-it ullumikkut Nuummi
najugaqartut. Tamanna ilaatigut nunarput tamakkerlugu qinersiviup
ataasiinnanngortinneqarnerata kinguneraa.
Taamaakkaluartoq
Inatsisartunut ilaasortat Nuup avataaneersut Nuummullu nuukkusuttut taamatut
periarfissinneqarnissaannik Siulittaasoqarfiup siunnersuutaa itigartikkusunngilarput,
qinigaaqqinnginnermili nuuffigisamit uternermi inissarsioqqittariaqarnermut
apeqqut inatsisissatut siunnersuutip aappassaaneerneqannginnerani
misissorneqartariaqartoq isumaqqarpugut.
Ataatsimiititaliani
ilaasortaanerup aningaasarsissutaasarunnaarnissaa isumaqatigaarput.
Inatsisartuni
ilaasortaanerup saniatigut suliffeqarsinnaatitaanerup killilerniarneqarnera
ilaatigut siunnersuusiornermi tunngaviusimavoq, tamatumalu pisortaniit
aningaasarsiarineqartartut qummut killilerneqarnissaannik siunnersuuteqarnermik
kinguneqarsimavoq.
Siunertaq
Inuit Ataqatigiinni paasisinnaavarput, illuatungaanili aningaasanik
amerlassusiliinikkut tamatuma piviusunngortinniarneqarnera
eqqumiigikulupparput. Tassami suliffiusinnaasut tamarmik assigiimmik akisaasersorneqarneq
ajorput, suliffiit ilaanni qaammatialunnguani aningaasarsiarineqarsinnaasut
allani aatsaat ukioq naallugu sulisimagaanni anguneqarsinnaallutik.
Taamaattumik Inatsisartuni ilaasortat ilaat siunnersuut naapertorlugu
tassatuaalissapput nunatsinni inuit akissarsiaqarsinnaanermikkut
killilersuiffigineqartut. Tamatuma saniatigut aamma pisortani atorfillit
namminersortunilu atorfillit assigiinngitsumik pineqalissapput.
Inuit
Ataqatigiit kissaatigaarput tamanna partiit akornani isumaqatigiinniutigineqaqqissasoq.
Aningaasartuutinut
tapisiat naatsorsuutitigut uppernarsaasersorneqarsimanngitsut
akileraarutigineqartalernissaat isumaqatigaarput.
Inatsisartunili
ilaasortat angalasinnaanerannut ukiumut 30.000,- kr.-nik
tapiissuteqartoqartarnissaanik siunnersuut isumaqatiginngilarput. Isumaqarpugut
aningaasaliissutissatut siunnersuutigineqartut angalanermi akit taama
qaffasitsigitillugit ikippallaartut aammalu Inatsisartuni ilaasortat
qinersisartunik naapitsisinnaanerannut naammattumik periarfissiinngitsut.
Tamanna isumaqatigiinniutigineqaqqissasoq Inuit Ataqatigiit kissaatigaat.
Tamatumunnga
aamma Naalakkersuisuni ilaasortat killeqanngitsumik angalasinnaanerat
sanilliuttariaqarpoq.
Isumaqarpugut
soraarnerussutisiaqartarnerup aaqqiivigineqarnissaa pisariaqavissoq, aamma
isumaqarpugut aaqqiissutissat sapinngisamik piaartumik
naammassineqartariaqartut suliffiup qanoq ittuuneranut naleqquttumik.
Naalakkersuisuni
ilaasortanut aammalu Inatsisartut kiisalu Naalakkersuisut siulittaasuinut
ullumikkut atugassarititaasut ajoriinnagassaanngilluinnarput. Inuit
Ataqatigiinni isumaqarpugut siunnersuutigineqartutut taakku aningaasarsiaannik
qaffaanissaq ingasappallaartoq, sualummik aningaasarsiat saniatigut
ajunngitsorsiassaritinneqartut qissimigaassagaanni.
Naalakkersuisuni
ilaasortat akisussaaffii oqareernittut annertunerusumik 1993-imiit ullumimut
allanngorsimanngillat, Inuit Ataqatigiinnilu isumaqarpugut
siunnersuutigineqartutut annertutigisumik qaffaanissamut tunngavissaqanngitsoq.
Ataatsimut
isigalugu massakkut aningaasarsiatigut soraarnerussutisiaqarnikkullu
aaqqiiniarneq Inatsisartuni ilaasortaanerup pimoorunneqarluni
suliffigineqarnissaanik siunertaqartariaqarpoq, minnerunngitsumillu
inuiaqatigiinni aamma amerlanernut pilerinartunngortinneqartariaqarluni.
Aallarniininni
oqarpunga Inatsisartut Naalakkersuisullu aningaasarsiaannut tunngasut
piffissamik nukippassuarnillu manna tikillugu atuiffiusimasut. Aamma
Inatsisartuniinnaq pinnani inuiaqatigiinni annertuumik sakkortuumillu tamanna
oqallissaasarsimavoq, tusagassiuutini sammisaq mamarineqarluaqaaq.
Inuiaqatigiinni
erseqqissumik pikkorinnerulluta naammassisaqarnerullutalu sulinissarput
piumasarineqarpoq, taamaattumik Inuit Ataqatigiinni kissaatigiqaarput ukiamut
siunnersuutip matuma naammassineqarluni suliarineqarnissaani amerlanernit
akuersaarneqarsinnaasumik inerniliiumaarluta, aammalu Inatsisartuni
Naalakkersuisunilu sulinerup pitsaanerulerneranik minnerunngitsumillu
ataqqineqarnerulerneranik kinguneqarumaartoq.
Inuit Ataqatigiinnut
pingaaruteqarpoq erseqqissassallugu ullumikkut Inatsisartunut ilaasortat
matumani kisimik pineqanngimmata, siunissamili Inatsisartunut
ilaasortanngorumaartussat atugaasa pitsaasuunissaat qulakkeerniarneqarmat,
kissaatigaarpullu inatsisssatut siunnersuutip qaqugu atortuulersinneqarnissaa
ilanngullugu isumaqatiginniutigineqassasoq.
Taamatut
oqaaseqarlunga siuliani suliareqqinneqartussatut kissatigisavut
eqqaasitsissutigissavakka.
Qujanaq.
Isak
Davidsen,
ataatsimiinnermi aqutsisoq, sinniisussaq siulleq, Atassut.
Tullinnguuppoq
Jakob Sivertsen, Atassut.
Jakob
Sivertsen, Atassutip oqaaseqartua.
Qujanaq.
Inatsisartuni Naalakkersuisunilu ilaasortat aningaasarsiaqartitaanerat
soraarnerussutisiaqartitaanerallu pillugit suliaq Inatsisartuusimasut december
2001-mi immikkut ataatsimiinneranni tamarmiullutik aalajangiuppaat inunnit
arlaannaannulluunniit attuumassuteqanngitsunit ataatsimiititaliuullugit
siunnersuusiorfigineqassassut.
Siunnersuullu
saqummiunneqartoq aallaavigalugu Inatsisartuni Siulittaasoqarfimmit
ataatsimoorfiusinnaasutut siunnersuutigineqartup siullermeerneqarnerani
Atassummit imatut oqaaseqarfigissavarput:
Atassummit
maluginiarparput suleqatigiissitat siunnersuutaannut sanilliullugu allannguutit
pingasut Inatsisartut Siulittaasoqarfiannit isummerfigeqquneqartut.
Siulleq
tassaalluni akissaatit inissisimaffissaata siunnersuutaaqqaarsimagaluartup
lønramme 36-miit 35-imut apparneqarnissaanik Siulittaasoqarfiup
siunnersuutigisaa, tamanna Atassummit taperserparput. Lønramme 35-illu aallaavigineqarnissaani
kommunet inuttakinnerit borgmesteriinit Inatsisartut
akissarsiakinnerussagaluartut tamanna ippinnartoqartinnginnatsigu Atassummit
erseqqissaatigissavarput.
Taamatuttaaq
Inatsisartuni ilaasortatut qinikkat assigiimmik pineqarlutik Nuummi
najugaqarnissaminnut toqqaasinnaatitaanissaat Atassummit tamakkiisumik
taperserparput, qularutissaanngilarmi Inatsisartuni ilaasortat qinigaanermi
nalaani Nuummi najugaqarnerisigut angalanermut, ineqartitsinermut
ullormusiaqartitsinermullu atugassaraluit aningaasat ikinngeqisut
sipaarneqartussaanerat nunatta aningaasaqarneranut iluaqutissiisussaammata,
minnerunngitsumillu taamatut periarfissiinerup Inatsisartuni sulinerup
pitsanngoriaatigissagaa Atassummit qularutiginngilarput.
Taamatulli
oqareerluta Nuummut nuunnermut atatillugu pigisat nuunneqarnissaannut
aningaasartuutit sipaarutaasunit matussuserneqarsinnaanerat
qularutiginnginnatsigu Inatsisartuni ilaasortat Nuummut nuunneranni
aningaasartuutit matussuserneqarsinnaanersut Atassummit Siulittaasoqarfimmut
misissoqqussavarput.
Inatsisartunimi
ilaasortat nalinginnaasumik ataatsimiittarneranni piffissaq atorneqartartoq
kiisalu Inatsisartuni ilaasortat ataatsimiititaliani ilaasortaasut piffissaq
sulinerminni atortagaat tamakkiisumik akissarsiaqalernissaannut
tunngavigissallugit suleqatigiissitap naleqquttuusorinninnera Atassummit
isumaqatigaarput. Taamatulli oqareerluta Atassummit erseqqissaatigissavarput
qinikkat Inatsisartuni ilaasortaanermik saniatigut ullumikkut suliffillit
qinersinerup kingunerisaanik akissarsiaasa nalimmassarneqarnissaat
qinigaaffimmit tullermit, tassalu 2006-imit atuutilersinneqarsinnaanera
Atassummit naapertuussorigatsigu.
Ataatsimut
isigalugu Atassummit isumaqarpugut Inatsisartuni Naalakkersuisunilu ilaasortat
tunngaviusumik aningaasarsiaqartitaanerannut ulluinnarnilu politikkikkut
innuttaasut sinnerlugit sullissinerannut attummassuteqartut
aaqqissuussiffigisariaqalersut.
Inatsisartunimi
sulineq ukiuni kingullerni annertusiartuinnarsimasoq eqqarsaatigalugu Inatsisartutut
qinikkat piffissaq tamaat qinikkatut sullisinerannut tunngavissittariaqartoq,
taamaalilluni innuttaasut qinigaattut tamakkiisumik sullissinissamut
piffissaqartilerlugit.
Atassummiillu
Siulittaasoqarfik qinnuigissavarput suliaq manna upernaaq manna
naammassineqarsinnaanersoq misissoqqullugu, taamaaliornikkut Inatsisartuni
ilaasortat tamakkiisumik Inatsisartutut sulinissaminnik kissaateqartut
Nuummullu nuukkusuttut inatsisitigut periarfissaqalissammata.
Taamatullu
Atassummit oqaaseqarluta siunnersuutip siulleermeerneqarnerani tapersiilluta
oqaaseqarpugut.
Qujanaq.
Isak
Davidsen,
ataatsimiinnermi aqutsisoq, sinniisussaq siulleq, Atassut.
Tulliulluni oqaaseqassaaq Per Berthelsen, Demokratit.
Per Berthelsen, Demokratit oqaaseqartuat.
Qujanaq. Demokraatit
tungaannit amerlanerussuteqartut akuersinerat tunngavigalugu oqaluuserisassap
qaqinneqarnera isumaqatiginngikkaluarlugu ataqqivarput,
nalunaarutigissavarpullu ileqqorissaarnissaq pillugu oqallisigineqarnerani
ataatsimiittarfimmi najuutiinnassagatta.
Nalunngilarpummi Inatsisartut oqaluuserisassaq pineqartutut ittoq kiserluinnarmik qaqissinnaasarigaat aammalu Inatsisartuni ilaasortanut tamanut atuuttussanngortillugu aaliangiineq amerlanerussuteqartunit naqissuserneqassasoq.
Taamaammat asuli oqallissaariumanata nalunaarutigeriiginnassavarput oqaluuserisassaq Demokraatit tungaannit ataatsimiittarfiup iluani avataaniluunniit oqaaseqarfiginiannginnatsigu aammalu isumaqataannginnermut amerlanerussuteqartitsilersinnaaneq pilersissinnaanngikkutsigu, taava taasissutigineqarnissaa tikinneqarpat taaseqataanngiinnassagatta.
Isak Davidsen, ataatsimiinnermi aqutsisoq, sinniisussaq siulleq, Atassut.
Tullinnguulluni oqaaseqassaaq Anthon Frederiksen, Kattusseqatigiit.
Anthon Frederiksen, Kattusseqatigiit.
Inatsisartut Naalakkersuisullu aningaasarsiaqartitaanerat soraarnerussutisiaqartitaanerallu pillugit Inatsisartut inatsisissaattut siunnersuut naluneqanngitsutut aatsaat siullermeerlugu inimi maani suliarineqalinngilaq. Taamaammat suliap siullermik Inatsisartut 2000-mi ukiakkut aammalu tamatuma kingorna Inatsisartut 2001-mi ukiakkut ataatsimiinnitsinni Kattusseqatigiinniit oqaaseqaatigut innersuussutigeqqillugit Kattusseqatigiit sinnerlugit maannakkut imaattumik oqaaseqaateqassaanga.
Siullermik erseqqissaatigeqqissavara Inatsisartut Naalakkersuisullu akissarsiaasa qaffanneqarnissaat eqqartorneqaqqaarmalli, tassa Inatsisartut ukiakkut 2002-mi ataatsimiinnitsinni taamanikkulli innuttaasut amerlaqisut akerliussutsiminnik takutitsillutik atsiortitsinerpassuarnik katersuisimammata. Tamatumalu kingorna aamma ilaatigut maani Nuummi illoqarfinnilu allani inuppassuit akerliussutsiminnik takutitsillutik arlaleriarlutik saqqummertarnerat isumaqarpunga Kattusseqatigiit tungaanniit Inatsisartunut Naalakkersuisunullu kaammattuutigeqqittariaqarlugu innuttaasut taamatut qisuariaateqarnerat tusaanngitsuusaaginnarneqarsinnaananilu isiginngitsuusaaginnarneqarsinnaanngitsoq. Tassami naatsumik oqaatigalugu innuttaasut, tassa uagut sulisitsisutta amerlanerpaartaasa Inatsisartut Naalakkersuisunilu ilaasortat aningaasarsiaasa taama annertutigisumik qaffanneqarnissaat akuersaarsinnaanngikkaat.
Taamaammat isumaqarpunga sulisitsisutta ataasiaratik taama qisuariartarnerat Inatsisartunit Naalakkersuisunillu tusaanngitsuusaarnagu ataqqineqartariaqartoq. Aamma tamatta nalunngilarput Inatsisartut Naalakkersuisullu akissarsiaasa taama annertutigisumik qaffanneqarnissaannut nunarput akissaqanngitsoq. Tassa ataatsimiinnermi matumani tamanna aamma uppernarsarneqarmat, ilaatigut ukioq mannamut aningaasanut inatsisissatut siunnersuutip siullermeerneqarnerani aammalu nunatta aningaasaqarnera pillugu nassuiaatip suliarinerini erseqqilluinnartumik paasitinneqarpugut nunatta ukiuni tulliuttuni aningaasaqarniarnera ilungersunartumik inissisimalertussaasoq. Tassami Naalakkersuisut ilaatigut ukioq mannamut aningaasanut inatsisissatut siunnersuutip siullermeerlugu saqqummiunneqarnerani Naalakkersuisut ilaatigut imannak oqarmata: ?Takusariaqarparput ukiuni aggersuni isertitassatut ilimagisatsinnut sanilliullugu pisortani aningaasartuuteqartorujussuusugut. Pisariaqarpat pisortat aningaasartuutaat sukkut ikilisarneqarsinnaanersut misissorneqartariaqarput?.
Aammalu 2003-mi aningaasaqarnikkut ingerlatsineq pillugu nassuiaammi ilaatigut aallaqqaasiullugu oqaatsit imaattut oqaatigineqarmata isumaqarpunga aalajangiisoqartinnagu eqqarsarluartariaqartugut. Tassa aningaasaqarniarnikkut ingerlatsineq pillugu nassuiaammi imaattumik allaqqasoqarpoq, aamma issuaaqqippunga: ?Piffissami aggersumi Inatsisartut ilungersuutissanik imaannaanngitsunik naalakkersuinikkut ornigaqarput?. Taamaattumik Inatsisartut Naalakkersuisullu akissarsiaasa inuiaqatigiinni allanut naleqqiullugit taama annertutigisumik qaffanniarneqarnerat pissutsinut piviusunut naapertuutinngilaq akuersaarneqarsinnaananilu. Isumaqarpungalu aamma innuttaasunik pissakinnerusunik illersuilluni oqaluttarnermut maanna iliuuseriniarneqartut naapetuutinngilluinnartut. Tassami siusinnerusukkulli Kattusseqatigiinniit oqaatigisariikkavut, tassalu ilaatigut inuiaqatigiinni aningaasat allanut pisariaqarnerungaarnerungaartunut pisariaqartitsinerusunullu atorneqartariaqarluinnarmata. Soorlu assersuutigalugu atuarfiit ilaatigut nakkaalluinnarsimasutut ilaat oqaatigineqarsinnaasut iluarsaanneqarnissaannut atorneqarsinnaagaluarmata. Tamatumani assersuutigalugu Siorapalummi, Saqqami, Oqaatsuni, Akunnaani allanilu illoqarfinni nunaqarfippassuarnilu iluarsaatassarpassuarnut aningaasat amigaatigineqartut eqqarsaatigalugit.
Taamatut aningaasarsiat taama ingasatsigisumik qaffanneqarnissaannut akerliuninnut tunngavilersuuteqareerlunga inatsisissamut siunnersuut imaattumik oqaaseqarfigissavara.
Inatsisartuni ilaasortat assigiimmik pineqarnissaat pissutigalugu siunnersuutigineqarpoq ilaasortat Nuummi najugaqanngitsut aalajangersimasumik Nuummi najugaqalersinnaanerminnik inissaminnik innersuunneqarsinnaalersillugit. Tamannal ilaasortanut ilinniakkaminnik ingerlataqarlutik Inatsisartunut ilaasortaalersimasunut periarfissaq atorneqarsinnaappat pissusissamisoortutut oqaatigineqarsinnaagaluartoq, taamaattoq ilaasortat allat eqqarsaatigalugit Nuummut katersuutsitsinerup suli annerusup kingunerisinnaasai isumaqarpunga eqqarsaatigilluartariaqartut. Tassami tamatta nalunngereerparput ullumikkut Nuummi inissaaleqineq qanoq annertutigereersoq, taamaattumik inuit ilaqutariillu inissarsiorlutik allattorsimaffiat saneqqutiinnarlugu Inatsisartuni ilaasortat salliutinneqartalissappata tamanna innuttaasut assigiimmik pineqarnissaannut naapertuutinngilaq.
Kattusseqatigiinni Inatsisartuni ilaasortat saniatigut allamik sulliffeqarunnaarlutik Inatsisartuni ilaasortaaneq kisiat aallutilissagaat tunngaviatigut isumaqatiginartissinnaagaluarlugu taamaattoq inuit tamat oqartussaaqataanerat tunngavigalugu naalakkersuinermik ingerlatsinermut periuseq taamaattoq naapertuutinngitsoq nalilerneqartariaqarpoq. Tassami inuit sulerusussusillit sukkulluunniit killilersugaanatik sulisinnaanerat taamaaliornikkut aamma innarlerneqassammat.
Aammalu Inatsisartuni aningaasarsiat aappaa affariaammik annerpaamik angissuseqarnissaannik siunnersuut atuutilersinneqassappat qanoq ililluni tamanna nakkutigineqarsinnaanera takorloorneqarnersoq paasissallugu soqutiginaateqassaaq. Tassami maanna takusinnaasakka naapertorlugit Inatsisartuni ilaasortat amerlanersaat Inatsisartunut ilaasortaajutigalutik allanik saniatigut atorfeqartiterput, uanga saniatigut borgmesteriuvunga, allat Inatsisartuni ilaasortaajutigalutik Naalakkersuisunut ilaasortaapput, allat ilinniartitsisuupput allallu aamma allanik saniatigut suliaqarput.
Inatsisissatut siunnersuummi aamma anguniarneqartut ilagaat Inatsisartuni ilaasortat assigiimmik pineqarnissaat. Matumani aamma Inatsisartuni ilaasortaajutigaluni Inatsisartuni akissarsiat aappaa affariaammik anginerpaamik angissuseqarnissaannik piumasaqaammut tunngatillugu isumaqarpunga assigiinngsisitsinnginnissaq anguniarlugu tamanna aamma Naalakkersuisunut ilaasortanut atuuttariaqartoq. Tassami aamma Naalakkersuisuni ilaasortaqarpoq Inatsisartunut qinigaanngikkaluarlutik Naalakkersuisunut ilaasortanngortinneqartartut, tamannalu aamma qularnanngitsumik siunissami atuuttussaavoq.
Taakkuinnaalluunniit eqqarsaatiginagit Naalakkersuisunut ilaasortat aamma Inatsisartuni ilaasortatut Naalakkersuisunilu ilaasortatut marloqiusamik aningaasarsiaqartitaanerat isumaqarpunga ilaasortat akornanni immikkoortitsinnginnissaq anguniarlugu taakku ilanngullugit nalilersuiffigineqartariaqartut.
Naggataatigut eqqaasitsissutigissavara Inatsisartut Naalakkersuisullu akissarsiaasa qaffanneqarnissaannut siunnersuut Inatsisartut Naalakkersuisullu ingerlatsinermut aningaasartuuterpassuit apparsarneqarnissaannut anguniakkamut naapertuutinngimmat, aamma taama ingasattajaartigisumik iliuuseqarniarneq pissutsinut piviusunut naapertuutinngimmat akuersaarneqarsinnaanngitsoq. Tassami Inatsisartut Naalakkersuisullu akissarsiaasa 40%-i angullugu qaffanniarneqarnerat pissutsinut piviusunut naapertuutinngilluinnarpoq. Aamma nunatta Karsiata tamanna akissaqartinngikkaa tamatta takusinnaagunarparput. Taamaattumik uatsinnuinnaq eqqarsaatigivallaarnata kisianni aamma SIK-p isumaqatigiissutai malillugit akissarsiallit atorfillillu allat akissarsiaat ukiunut marlunnut pingasunulluunniit ilaatigut taamaallaat procentinik marlunnik pingasunilluunniit qaffanneqartartut eqqaamasariaqarpagut, allallu uatsinnik pisariaqartitsinerusut eqqarsaatigalugit salliutillugillu isumaqarpunga suliniartariaqartugut.
Taamaattumik siunnersuutip taama isikkoqarluni akuersissutigineqarnissaa Kattusseqatigiit sinnerlugit akuerseqataaffigisinnaannginnakku oqaatigaara.
Isak Davidsen, ataatsimiinnermi aqutsisoq, sinniisussaq siulleq, Atassut.
Massakkut oqaaseqassaaq Inatsisartut siulittaasuat.
Jonathan Motzfeldt, Inatsisartut Siulittaasuat, Siumut.
Saqqummiussaq partiit tamarmik ingerlaqqissasoq tapersermassuk qujassutigaara aammalu partii Demokratit aamma qutsavigissavakka erseqqissumik nalunaaruteqarmata suliap matumap ingerlanneqarneranut annertunerusumik akulerutinngikkaluarlutik suliarineqarnerata inernissaa aamma soorunami ataqqiumallugu nalunaaruteqarmata.
Kattusseqatigiit naaggaarnerat oqaaserisaallu siornatigut tusareersimavagut. Taakku annertunerusumik aamma oqaaseqarfiginianngilakka.
Kisianni oqaaseqarfigilaarusuppakka partiit ukua pingasut: Siumut, Inuit Ataqatigiit aammalu Atassutip maani siullermeerneqarnerani uparuartukkatik tunngavigalugit innersuussutigisaat. Taakkua aappassaaneerneqarnissaata tungaanut suliarissavarput. Aammalu ilaatigut oqaatigineqartoq nuannaarutigaara Inuit Ataqatigiinninngaanniit erseqqissumik oqaaseqartuata oqaatigimmagu partiit akornanni isumaqatigiinniutigerusullugit assigiinngitsut. Aamma taanna periarfissaq isumaqarpunga kusanartoq, taamaalilluni isumaqatigiinniutissat Siulittaasoqarfimmi ingerlanneqartussat saniatigut aamma partiit siulittaasuinik taamaalilluni suleqateqarnissaq periarfissatut neqeroorutitut kusanartutut taarusuppara, aamma isumaqarama uani aaqqiiniarnerit ittut. Soorlu aamma partiit oqaaseqartuini tassani oqaatigineqartut Siumup oqaaseqartuata Jens Napaattuupp oqarneratut piffissaq aamma manna sivisoorujussuarmik atorneqarsimavoq aammalu Inuit Ataqatigiinnit sivitsortumik nukippassuillu atorlugit, taamatullu aamma Atassutip oqaaseqartuanit taamatut suliap sivisuumik ingerlasimanera pillugu oqaaseqarmata.
Imaappoq naatsumik oqaatigalugu qujassutigaara, suliassallu aappassaaneerneqarnissaata tungaanut suliassagut isumaqatigiinniutissat partiininngaanniit tikkuarneqartut suliarissavagut, taamaalilluta aappassaaneerneqarnissaata ukiaru aamma aappaagumut aningaasartuutissat taamaalillutik akuerineqarnerannut ilanngullugu akuersissutaasinnaasumik aappassaaneerneqarnissaanut siunnersuusiussalluta, taamaalillutalu aamma partiit isumaqarpunga innersuussutigineqartutut qanimut suleqatigalugit taamatut suliassaq inerniassagatsigu.
Tassami aamma immikkut Naalakkersuisunit oqaaseqarfigineqanngikkaluartoq nalunngilarput tamatta una suliassaq inimi maani ingerlanneqartoq aamma ataqqineqartoq ugguuna: Aaqqiineq una ukiorpassuarni siunissami atuuttussaq Inatsisartunut ilaasortanut atuuttussaq, aaqqiinissaq naatsorsuutigineqarmat. Taamaattumik aaqqineq una maannakkut siunnerfigisarput neriuutigaarput ukiorpassuarni atorsinnaasumik, taama neriuppugut, aaqqiisoqarumaartoq, taamaalillunilu aamma paaseqatigiinnissat assigiinngitsut inissaminnut kusanartumik inissinniarneqarumaartut.
Taama oqaaseqarlunga qujassutigaara suliassallu ingerlannissaa qilanaaralugu amerlanerussuteqartut suliassiissutaat tunngavigalugit ingerlaqqissaagut.
Per Berthelsen, ataatsimiinnermi aqutsisoq, sinnisussat sisamaat, Demokratit.
Inatsisartut siulittaasuannut qujavugut. Taava ataaseq nappaanikuuvoq, tassalu Jens Napaattooq, Siumup oqaaseqartua, aappassaaneerluni.
Jens Napaattooq, Siumup oqaaseqartua.
Qujanaq. Uani politikkikkut siunnerfeqarnerput ersarikkaluartoq ilaatigut attaviitsut Kattusseqatigiinninngaanniit saqqummiussisoqarnerani uani aningaasarsiat kisimik isiginiarneqarmata uparualaarusuppara.
Politikkikkut atukkatigut tunngassuteqartut assigiinngitsorpassuit inuiaqatigiit pitsaanerpaamik kissartuunneqarnissaannut aqqutissiuisut annertunerusumik qissimigaanngimmagit pakatsinngitsuunnginnama Siumut sinnerlugu tamakku aaqqissuunneqartut ilutigalugit oqariartuuteqarnitsinni uagut oqariartuuterput innersuussutigalugit taama oqarusuppunga.
Taavalu aamma saqqummiussinermini ilanngullugu oqariartuutigimmagu Naalakkersuisut Inatsisartullu aningaasarsiaqarnerat marloqiusamik inissisimaneq uparuartormagu ilaatigut aamma paasinngilara sooq nammineq marloqiusatut borgmesteritut Inatsisartutullu inissisimanini uparuartunnginneraa. Tassungalu ilutigalugu inuiaqatigiit akissaqannginneranik oqariartornerminnut toqqammavilersornerminni uani siunnersuut akuerineqartuuppat aamma uparuanngimmagu eqqumiigilaarpara, unami siunnersuut saqqummiunneqartoq taamatut iluseqarluni akuerineqassagaluarpat itigartitaa kinguneqartussaagaluarmat annertuumik nammineq aningaasarsiamigut appaaffigineqarneranik.
Uagut Siumumi unneqqarilluta ersarilluinnartumik oqariartuutigisimavarput inuiaqatigiit qinikkatut sulisussat pikkorissut anguniarneqarneranik mattussinngitsumik, immikkoortitsinngitsumik aaqqiissagutta taava killiffigisariaqartoq taanna § 1, immikk. 2-p peerneqarnissaanik innersuussilluta. Unneqqarilluinnarluta tassani oqariartuuteqarpugut, uagut avaqqutaarilluta imaluunniit utoqqatsissutissarsiorluta inissinngilagut, taamaattumik erseqqissalaaginnarpara aamma Kattusseqatigiit attaviitsuninngaanniit ilaatigut ersarilliorsinnaasumik, paatsoorneqarsinnaasumik nammineq aamma aningaasanik sipaartitsisinnagaluarnini avaqqutaarlugu qaangiinnarmagu itigartitsinerminut tunngatillugu.
Per Berthelsen, ataatsimiinnermi aqutsisoq, sinnisussat sisamaat, Demokratit.
Tulliupporlu Kuupik Kleist, Inuit Ataqatigiit, aappassaaneerluni.
Kuupik Kleist, Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuat.
Soorunami ukiuni qaangiuttuni matuma oqallisigineqarnerata uteqattaartuarsimanera Inatsisartut ataatsimiittarfianni patsiseqarpoq, tassa ilumut kissaateqartoqarsimammat Inatsisartuni paarlakaajaattuni Inatsisartut Naalakkersuisullu aningaasarsiaannut soraarnerussutisiaqarnerannullu tunngasut aaqqiivigineqarnissaat. Taanna paasinarpoq. Kisianni aamma tamatta, pingaartumillu Inatsisartut siulivut aalaterneqaatigisimasaminnik aqqusaagaqarsimapput oqaluuserisaq manna pissutigalugu. Aamma inuiaqatigiit aalaterneqaatigeqaat. Tamatumunnga pissutaasut Inuit Ataqatigiit sinnerlugit oqaaseqarninni tikillatsiarpakka. Ilaatigut isumaqarnarmat aningaasanut tunngasuinnaanngitsut, kisiannili inuiaqatigiinni nalinginnaasumik naalakkersuinikkut suliat eqqarsaatigalugit naalakkersuinermillu suliaqartut naammassisaqartarnerat eqqarsaatigalugu taamatut nikussaarujussuarneq pisartoq. Isumaarpunga taanna aamma eqqarsaatigilluaqqissaartariaqartoq taamatut aalajangerniarnermi.
Aamma Inuit Ataqatigiit naapinniarneqarsimanitsinnik oqaaseqarnera imatut aamma paasineqassaaq, soorunalimi aamma uagut akisussaaffimmik tiguserusuppugut suliami ilungersunarsinnaasumi aammalu iluarineqaannarnissamik kinguneqarneq ajortumi. Taamaattumik aamma uagut kissaatiginartikkaluaqaarput maani Inatsisartuni atituumik isumaqatigiissuteqarluni tamanna naammassineqarumaartoq. Aamma siunissami Inatsisartuni ilaasortaasartussat maani pineqarput minnerunngitsumik.
Isumaqarpunga Inatsisartut siulittaasuata oqaaseqaqqinnermini, imaluunniit oqaaserisatsinnut oqaaseqarnermini oqaatigisai eqqorluinnartut, tassa oqaaseqartut amerlanerit isumaqatigiinniaqqinnissamik aammalu amerlanerpaanik naammagineqarsinnaasumik inerniliinissamik kissaateqarput, taannalu periarfissaq atorluartariaqarpoq massakkuminngaanniit tulliani ataatsimiinnermi aalajangiinissap tungaanut.
Qujanaq.
Per Berthelsen, ataatsimiinnermi aqutsisoq, sinnisussat sisamaat, Demokratit.
Tulliupporlu Anthon Frederiksen, Kattusseqatigiit.
Anthon Frederiksen, Kattusseqatigiit.
Tassa Siumup oqaluttuata oqaaseqarneranut akissuteqarniarpunga. Aamma erseqqissaatigerusuppara una suliaq oqareernittuut aatsaat maani suliarineqalinngilaq. Aamma 2000-mi ukiakkut eqqartorneqarpoq, taamanikkullu 2000-mi ukiakkut uanga borgmesteriunngilluaasarpunga. Aamma maluginiartariaqarpoq isummanik soorunami allanngortitsinaveersaarneq aamma politikkikkut inissisimanermi taanna pingaartinneqartarpoq aamma tamassinnik pingaartinneqartarpoq.
Siulittaasup oqarneratuulli suliaq siullerpaamik saqqummiunneqarmalli Kattusseqatigiinninngaanniit isumarput allanngortissimanngilarput, minnerunngitsumik nunatta aningaasaqarnera qiviarlugu aammalu minnerunngilluaasartumik ullumikkut pisariaqartitsisut assigiinngitsut aningaasassaqartinngisagut eqqarsaatigalugit.
Una inatsisissatut siunnersuut taama isikkoqarluni akuersissutigineqassappat Landskarsimut 5,7 mio.-nik naleqartussaavoq, taakkualu 5,7 mio.-t eqqarsaatigigaanni aningaasarpassuupput, minnerunngitsumik inunnut 34-iinnarnut agguaatissallugit. Taamaattumik uanga uannuinnaq eqqarsaatigalunga oqaaseqaatissat suliap siusinnerusukkulli ingerlanneqarnerani minnerpaamilluunniit uannut annaanniarlunga oqaaseqaatit suliarisimanngilakka. Aamma tamanna siunertarisimanngisaannarpara minnerpaamik Kattusseqatigiinni suliaq siullermeerneqarmat 2000-mi. Taamaattumik Siumup oqaluttuata pututitsiniaalluni oqaatigissanngilaa borgmesteriugama massakkut Inatsisartunilu ilaasortaallunga akissarsiakka appallassammata akerliusunga. Taamaattoqanngilaq. 2000-mi ukiakkut ilisimanngilluinnarpara 2003-mi imaluunniit taanna sioqqullugu borgmesteriujumaarnerlunga. Kialluunniit ilisimanngilaa qinersinerup tulliani qanoq inissittoqarumaassanersoq. Tamatta naluarput.
Tassa pingaartitakka soorunami politikkikkut aammalu minnerunngitsumik tamassi nalunngisassituut qinersisartut innuttaasullu qanoq aalassassimaarsimatigisut qanorlu isumaqataasimanngitsigisut taama annertutigisumik qaffaaniarnermut tamakkua tunngaviuppoq isummamik allanngortitsinnginnermut uanga tunginninngaanniit.
Per Berthelsen, ataatsimiinnermi aqutsisoq, sinnisussat sisamaat, Demokratit.
Qujanaq. Allanik nappaasoqanngilaq, taamaalilluni ullumikkut oqaluuserisani immikkoortoq 123, Inatsisartuni Naalakkersuisunilu ilaasortat aningaasarsiaqartitaanerat soraarnerussutisiaqarnerallu il.il. pillugit Inatsisartut inatsisissaattut siunnersuut amerlanerussuteqavissut aappassaaneerinninnginnermi Siulittaasoqarfimmit aammalu pisariaqartinneqassappat Inatsisit atuutsinneqarneranni Ataatsimiititaliami ingerlatitsisinnaasoqarluni suliarienqaqqissaaq.
Taamaalilluta tassa immikkoortoq 123 naammassivarput.