Oqaluuserisassani immikkoortoq 15-1 |
|
||
| Siullermeerneqarnera | Aappassaanneerneqarnera | Pingajussaaneerneqarnera | |
Ullut ataatsimiiffiusut
arfernat, marlunngorneq 11. marts 2003,
Augusta
Salling, Aningaasarsiornermut
Naalakkersuisoq, Atassut.
Qujanaq.
Naalakkersuisut
sinnerlugit matumuuna 2002-mut inatsisartut ilassutitut aningaasaliissutinut
inatsisissaattut siunnersuut saqqummiutissavara.
Missingersuutit
pillugit inatsimmi § 26-mi aalajangersakkatigut takuneqarsinnaavoq ukiup
aningaasanut inatsiseqarfiusup ingerlanerani, aningaasaliissutit
oqaasertaliussallu nutaat allanngortinneqartulluunniit ilassutitut
aningaasaliissutinut inatsimmi, ukiumi tullermi saqqummiunneqartussamik
ilanngunneqartassasut.
Taamaalilluni
kingumoortumik aningaasaliissutinut inatsit pineqarpoq. Inatsisartut
inatsisartullu Aningaasaqarnermut ataatsimiititaliaata siusinnerusukkut
aalajangernerinik inatsisitigut tunngavissiisoq.
2002-mut
inatsisartut ilassutitut aningaasaliissutinnut inatsisaanni ilanngussami
siullermi aningaasaliissutini allannguutit 2002-mi akuerineqartut
takutinneqarput. Ilanngussamilu 2-mi 2002-mi oqaasertaliussani allannguutit
takutinneqarlutik.
Taamaattumik 2002-mut
ilassutitut aningaasaliissutinut inatsisip 2002-mut aningaasanut inatsisit
peqatigalugu, aningaasaliissutit oqaasertaliussalu ataatsimut 2002-mi atuuttut
takutissavaat.
2002-mi
inatsisartut ilassutitut aningaasaliissutinut inatsisaanni aningaasaliissutini
allannguutit makku ilaapput.
Aningaasaliissutinut
allannguutit oqaasertaliussat tunngavigalugit Naalakersuisunit akuerineqartut.
Aningaasaliissutinut
allannguutit inatsisartut ulloq 15. naj 2002 akuersissutigineqartutut aamma
Aningaasaliissutinut
allannguutit inatsisartut Aningaasaqarnermut ataatsimiititaliaani
akuerineqartut.
2002-mut
inatsisartut ilassutitut aningaasaliissutinut inatsisissaattut siunnersuummi
saqqummiunneqartumi IST-mi, tassa ingerlatsinermut, sanaartornermut
taarsigassarsisitsisarnermullu missingersuutini angusap 20,2 million kr.-niniit
pitsanngoriarnissaa takuneqarsinnaavoq.
2002-mut
aningaaasanut inatsimmi IST-mi 34,3 million kr.-ninik sinneqartooruteqarnissaq
missingersuutigineqarsimavoq.
Tamanna
isumaqarpoq ataatsimut isigalugu 2002-mi 54,5 million kr.-nik
sinneqartooruteqarnissaq missingersuutigineqartoq.
IST-mi
sinneqartoorutissatut missingersuutigineqartut 20,0 million kr.-nik
pitsanngoriaateqarnerat pivoq. Inatsisartut suleriaatsimut ataatsimiititaliaata
akuerimmagu inatsisartut siulittasoqarfiannut aningaasaliissutit 3,8 million
kr.-nik ikilisinneqassasut.
Inatsisartut
aningaasaqarnermut ataatsimiititaliaat aningaasaliissutit 16,4 million kr.-nik
ikilisinneqarnissaannut akuersissuteqarpoq.
Sanaartugassanut
tunngasunik ilassutitut aningaasaliissutitut suliassat pingasut inatsisartut
aningaasaqarnermut ataatsimiititaliaannut, naalakkersuisut qinnuteqaataanni
naatsorsuutigisamit allaasumik inerneqarput.
Kukkunermut
tamatumunnga ilaatigut pissutaavoq ilassutitut aningaasaliissutinut
qinnuteqaatit allat marluk ilassutitut aningaasaliissutitut suliassanut
pingasunut taaneqartunut, aningaasalersueqataasussat inatsisartut aningaasaqarnermut ataatsimiititaliaanut
nassiunneqartussaasimagaluarmata. Tamannali pisimanani.
Tamatumunnga
peqatigitillugu inassuteqaatini kukkuneqarsimavoq IST-mut 137.000 kr.-nik ammut
sunniuteqartumik.
Pissutsit
tamakku kinguneraat IST-mi angusasatut missingersuutigineqartut 1,7 million
kr.-nik qaffasinnerulermata. Inatsisartut aningaasaqarnermut
ataatsimiitialiaanut qinnuteqaammi naalakkersuisut naatsorsuutigisaannut
sanilliullugu.
Taamatullu aamma
nussuinernut sillimmatit 7,1 milion kr.-nik aningaasartaqalermata.
Naalakkersuisut 2002-mi
2001-imi pissusiusimasut tunngavigalugit missingersuutinik malinnaaneq
malitseqartitsisarnerlu immikkut eqqumaffigisimavaat.
Tamatuma
kingunerisimavaa inatsisartut aningaasaqarnermut ataatsimiititaliaat 2002-mi
siusinnerusunut sanilliullugu, missingersuutit iluarsineqartarnissaannut
qinnuteqaatinik amerlanerusunik tigusaqarsimammata.
Ilanngullugu
naatsorsuutigineqarpoq 2002-mut naatsorsuutit aamma takutikkumaaraat 2002-mi
misingersuutinik malinnaaneq nalitseqartitsisarnerlu annertuumik pitsanngoriaateqarfiusimasut.
Tamannalu
naalakkersuisut 2001-imut naatsorsuutit tunngavigalugit inatisartut
kukkunersiuinermut ataatsimiititaliaanit isornartorsiorneqarnertik
tusaaniarsimagaat.
Suliassaqarfiit
ilaanni suli ajornartorsiuteqartoqarpoq. Ataatsimulli isigalugu pissutsit
imaapput ingerlatsinermut aningaasartuutit pitsaanerulersimalluni.
Allatigut
inatsisissatut siunnersuummut nalinginnaasumik nassuiaatit kiisalu
missingersuutinut ilanngussat, oqaasertaliussanullu nassuiaatit
innersuussutigissavakka.
Taamatut
oqaaseqarlunga 2002-mut inatsisartut ilassutitut aningaasaliissutinut
inatsisissaattut naalakkersuisut siunnersuutaat inatsisartunut
oqaluuserisassanngortippara.
Qujanaq.
Per Rosing
Petersen,
ataatsimiinnermik aqutsisoq, sinniisussat aappaat, Siumut.
Aningaasarsiornermut
Naalakkersuisumut qujanaq.
Taava partiit
Kattusseqatigiillu oqaaseqaatissaanut tikippugut.
Siulliussaaq Ole
Thorleifsen, Siumut.
Takanna.
Ole
Thorleifsen, Siumup
oqaaseqartua.
Siumumiit
2002-mut inatsisissartut ilassutitut aningaasaliissutinut inatsisissaattut
siunnersuut suliarineqarpoq.
Ukiup
aningaasanut inatsiseqarfiusup ingerlanerani aningaasaliissutit
oqaasertaliussallu nutaat allanngortinneqartulluunniit, ilassutinut
aningaasaliissutinut inatsimmi, ukiumi tullermi ilanngunneqartartussaasut
missingersuutit pillugit inatsimmi § 26-mi oqaatigineqarpoq.
Ingerlatsinermut
sanaartugassatigut taarsigassarsisarnermilu missingersuutini 7,2 million kr-nik
angusat pitsanngoriarnissaa naatsorsuutigisimasamiit 34,3 million kr-nik
annertuneruvoq.
Taamaalilluni
54,5 million kr-nik sinneqartoornissaq missingersuutigineqarsimalluni.
Aningaasartuutissalli
aningaasaqarnermik ataatsimiititaliaq suleqatigalugu
naleqqussarneqartuarsimapput. Taamaalilluni nikingassutit malugineqartut
ingerlaannaq aaqqinneqarsinnaasarsimallutik.
Naalakkersuisut
2001-imi 2002-milu pissusiviusimasut tunngavigalugit missingersuutinik
malinnaaneq malitseqartitsisarnerlu eqqummavigisimagaat malunnarpoq.
Tassami 2002-mi
inatsisartut aningaasaqarnermut ataatsimiititaliaat ukiunut siusinnerusunut
naleqqiullugu qinnuteqaatinik amerlanerusunik suliakkerneqarsimavoq.
Ingerlatsinermut
aningaasatuutit pitsaanerusumik aqunneqalersimanerat Siumumiit siunnersuutip
akuersissutigineqarnissaa innersuussutigaarput.
Qujanaq.
Per Rosing
Petersen,
ataatsimiinnermik aqutsisoq, sinniisussat aappaat, Siumut.
Simumiit
Ole Thorleifsenimut qujavugut.
Tullinnguuppoq
Josef Motzfeldt, Inuit Ataqatigiit.
Takanna.
Josef
Motzfeldt, Inuit
Ataqatigiit oqaaseqartuat.
Ilumoorpoq
inatsisartuni inatsisilianik
naalakkersuisut malinnittariaqarnerannik inatsisartut, minnerunngitsumik
inatsisartut kukkunersiuinermut ataatsimiititaliaata, nakkutilliilluarnera
uparuartuijuarneralu naalakkersuisunit tusarneqarsimammat.
Matumani
pingaaruteqarpioq erseqqissaatigeqqissallugu inatsisartut missingersuutit
pillugit inatsisaat pingaarnertut naalakkersuisut aningaasatigut
ingerlatsinerminni najoqqutarilluinnaqqissaartussaammassuk.
Inatsit
nr. 8 1999-imeersoq ilaatigut makkuninnga imaqarpoq.
?
siullianni immikkoortut pingajuat ima oqaasertaqarpoq:
aningaasaliissuteqarnissamik
sioqqutsisumik akuersissuteqartoqareertinnagu aningaasartuuteqarnarnilu
anigaasanik atuisoqarsinnaanngilaq.
Kakkaak,
immaqa tassa sukangasuumik aningaasartuutinik aqutsineq ingaasatilaannguarlugu,
kalaallisuaanimi taama allassimavoq. Qallunaatut allassimanera
ilumoornerugunartoq ima kalaallisut isumaqartussaaniaraluarpoq:
Sioqqutsisumik
akuersissuteqartoqareertinnagu aningaasaliisoqaranilu, aningaasanik isertitsiniartoqarsinnaanngilaq.
Taamaattumik
siusinnerusukkut oqaatigereersimasatsitut inatsisip pineqartup oqaasertai
naleqqussarneqartariaqarsorinarput.
Pingaarnertulli
aningaasanut inatsisiliornermi isertitat aningaasartuutillu
oqimaaqatigiissuunissaat piumasaqaataavoq.
Siunnersuutikkullu
matumuuna siunissami qaamaneqartoq Inuit Ataqatigiit maluginiarpaat.
Taama
naatsunik isumatuunilli oqaaseqarluta 2002-mut inatsisartut ilassutitut
aningaasaliissutinut inatsisissaattut siunnersuut, Aningaasaqarnermut
ataatsimiitialiamit suliarineqareerluni aappaassaaneerneqarnissaminut
ingerlaqqinnissaa inassutigaarput.
Per
Rosing Petersen,
ataatsimiinnermik aqutsisoq, sinniisussat aappaat, Siumut.
Josef
Motzfeldt Inuit Ataqatigiinniit qujanaq.
Tullinnguuppoq
Jakob Sivertsen, Atassut.
Takanna.
Jakob
Sivertsen,
Atassutip oqaaseqartua.
Qujanaq.
2002-mut
inatsisartut ilassutitut aningaasaliissutinut inatsisissaattut siunnersuut
Naalakkersuisumit saqqummiunneqartoq Atassummit imatut oqaaseqarfiginiarparput.
2002-mut
inatsisartut ilassutitut aningaasaliissutinut inatsisissaattut siunnersuut,
naalakkersuisunit saqqummiunneqartoq Namminersornerullutik Oqartussaq
missingersuutaat pillugit, inatsisartut inatsisaanni nr. 8-mi 29. oktober
1999-imeersumi, 2002-imilu allanngortunneqartumi nr. 26, immikkoortoq3-mi
aalajangersakkanut piumasaqaataasut malillugit, oqaluuserisassaq manna
Naalakkersuisut ullumikkut Inatsisartunut saqqummiuppaat.
Inatsisartut
Aningaasaqarnermut ataatsimiititaliaata ukiup aningaasanut inatsisip atuuffiata
ingerlanerani siunertanut sillimaffigeriinngisanut,
aningaasaliissuteqarnissamut aningaasaliissutaareersunulluunniit
allanguinissamut Naalakkersuisut qinnuteqaataannut, inatsisartut sinnerlugit
akuersissuteqarsinnaanerannik piumasaqaataasut eqqortinneqarlutik,
suliarineqarsimanerat ilassutitut aningaasaliissutaasimasut
oqaasertaliusaasigut inatsisartunut paasiuminarsarlugit Aningaasaqarnermut
Naalakkersuisumit nassuiarluarneqarsimanerat Atassummit iluarisimaarparput.
Atassummit
naluginiarparput 2001-imi aningaasaliissutinik qaangiisimanerit inatsisartut
kukkunersiuinermut ataatsimiititaliaannit inatsisartunilumi
isornartorsiorneqarsimaqisut nangeqqinneqannginnissaat anguniarlugu, 2002-mut
inatsisartut Aningaasaqarnermut ataatsimiititaliaannut naalakkersuisunit
immikkut aningaasaliinissamut qinnuteqaatit amerleriarsimanerannut tamanna
takussutissaavoq, naalakkersuisut aningaasanik aqutsinerat malunnartumik
pitsanngoriaateqarsimasoq.
Tamannalu
Atassummit iluarisimaarparput.
Aningaasaqarnermut
Naalakkersuisup saqqummiussaani 2002-mut inatsisartut ilassutitut
aningaasaliissutinut inatsisissaattut siunnersuummi, aningaasaliissutinut
naammaqqutissat ilassutaasimasullu Aningaasaqarnermut Naalakkesuisumit
sukumiisumik takussutissalerlugit oqaaseqaatitalersorlugillu
suliarineqareersimammata, ataasiakkaarlugit oqaaseqarfigeqqinnagit Atassummit
tamakkiisumik taperserparput.
Taamatut
siunnersuutip siullermeerneqarnera Atassummit oqaaseqarfigaarput,
siunnersuutillu aappassaaneerneqannginnerani inatsisartut Aningaasaqarnermut
ataatsimiititaliaani sammineqarnissaa innersuussutigalugu.
Qujanaq.
Per
Rosing Petersen,
ataatsimiinnermik aqutsisoq, sinniisussat aappaat, Siumut.
Atassut
sinnerlugu Jakob Sivertsenimut qujanaq.
Tullinnguuppoq
Demokraatiniit Per Skaaning.
Takanna.
Per Skaaning, Demokraatit oqaaseqartuat.
Qujanaq.
Demokraatit naalakkersuisut qujassuteqarfigai 2002-mut inatsisartut inatsissatut aningaasaliissutissani inatsisissaattut siunnersuut saqqummiummassuk.
Aallarniutigalugu nalunaarutigissavarput Demokraatinit naalakkersuisup siunnersuutaa tamakkiisumik isumaqataaffigigipput.
Aamma taperseripput siunnersuutip Aningaasaqarnermut ataatsimiititaliami nangittumik suliarineqarnissaa aappassaani maani inatsisartuni suliarineqannginnerani.
Inatsisartut Aningaasaqarnermut ataatsimiititaliaa ukioq qaangiuttoq ingerlanerani arlaleriarluni tigusaqartarsimavoq tapiissutit allannguutissaanut qinnuteqaatinik.
Isumaqarpugut taakku ukiup aallartinneqarnerani siumut missingersuusiuisarfimmut pilersaarusioreerneqarsimasinnaagaluartut.
Aningaasaliissutissat ataatsimut tulleriiarineqarnerannut
ukiumut ataaseriarlugu suliarineqarsinnaavoq. Tassa inatsisartut Aningaasaqarnermut
inatsisaanni.
Demokraatini
annertuumik pingaartipparput aningaasani inatsimmi tulleriiaarinissami
piareersaatit sananeqartassasut, paasissutissanik
isumasiorneqarneqarluarsimasunik aamma upernarsaatissaqarluartunik.
Pingaarnersiuilluni
tulleriiaarinerit ataqqineqarsinnaaqqullugu aamma taassumap malitsigisaannik
allanngortissinneqaqqullugu taava taama iliunngikkutta, aningaasaqarniarnermi
politikkikkut aqunneqarsinnaanera annaasinnaavarput.
Anthon
Frederiksen,
Kattusseqatigiit.
Inatsisartut
2002-mi ilassutitut aningaasaliissutissanut inatsisissaattut siunnersuut
Kattusseqatigiit sinnerlugit imaattumik oqaaseqarfigissavara.
Naalakkersuisut
saqqummiussissutikkut nassuiaataat soorunami tatigalugu, minnerunngitsumillu
2002-mut aningaasanut inatsisip akuersissutigineqarnerani, inatsisartut
naalakkersuisunik inatsimmut oqaasertaliussaatigut akuersissuteqareersimaneri,
aammalu inatsisartut Aningaasaqarnermut ataatsimiitialiaata, kiisalu
inatsisartut namminneq akuersissuteqarsimanerat aammali mssingersuutit pillugit
inatsit tunngavigalugu, inassutitut aningaasaliissutit Kattusseqatigiit sinnerlugit
akuersissutiginnginnerini, kukkunerit sanaartugassanut IST-mut aammalu
sillimmatinut attuumassuteqartut ersarinnerusumik nassuiaateqarfigineqarnissaat
paaserusuppakka.
Taamatut
oqaaseqarlunga suliap aappasaaneerneqannginnerani inatsisartut
Aningaasaqarnermut ataatsimiititaliaani suliarineqarnissaa inassutigaara.
Per
Rosing Petersen,
ataatsimiinnermik aqutsisoq, sinniisussat aappaat, Siumut.
Kattusseqatigiit
sinnerlugit Anthon Frederiksenimut qujanaq.
Tullinnguuppoq
oqaaseqarfigineqarnissanut Augusta Salling, Aningaasarsiornermut
Naalakkersuisoq.
Takanna.
Augusta
Salling,
Aningaasarsiornermut Naalakkersuisoq, Atassut.
Qujanaq.
Naalakkersuisut
sinnerlugit partiit Kattusseqatigiillu inatsisartut 2002-mi ilassutitut
aningaasaliissutinut inatsisissaattut siunnersuut pillugu oqaaseqaataannut
qujavunga.
Aammalu
tamakkiisumik taperserneqarnera aamma qujassutigalugu.
Kattusseqatigiinninngaanniit
ujartorneqartoq taanna aappassaaneerneqarnissaanut tunngatillugu
ataatsimiititaliap sulineranut ilanngullugu apeqqutigineqassappat taanna
uterfigiumaarparput.
Qujanaq.
Per
Rosing Petersen,
ataatsimiinnermik aqutsisoq, sinniisussat aappaat, Siumut.
Aningaasarsiornermut
Naalakkersuisumut qujavugut.
Allamik
oqaaseqartoqarumasoqanngilaq.
Taava
immikkoortoq 15 taamaasilluni naammassineqarpoq.