Oqaluuserisassani immikkoortoq 18-1 |
|
||
| Siullermeerneqarnera | Aappassaanneerneqarnera | Pingajussaaneerneqarnera | |
Ullut ataatsimiiffiusut tallimaat,
ataasinngorneq 10. marts 2003 nal. 13:56.
Augusta Salling, Aningaasarsiornermut
Naalakkersuisoq, Atassut.
Qujanaq. aningaasarsianit
akileraarutit pillugit Inatsisartut inatsisaata, inatsisaat naapertorlugu Inatsisartut
ukiup 2003-p affaani siullermi ataatsimiinnerminni 2004-mut akileraarutitigut
il.il. ilanngaatissat aalajangersartussaavaat.
Ilangaatit ilaalu ilanngullugit
makku pineqarput. Siulleq inummut ilanngaat paragraf 32. immikkoortoq 1.
Aappaattut ilanngaat aalajangersimasoq paragraf 16. immikkoortoq 2.
Pingajuattut aningaasarsiat B-t akileraaruteqaataasussaanngitsut paragraf 15.
immikkoortoq 2. Sisamaattut
akissarsiortunut killilimmik akileraartussaasunut ilanngaat aalajangersimasoq
paragraf 2. immikkoortoq 2. Tallimaattut kommuninut ataatsimut akileraarut
paragraf 28.A immikkoortoq 2.
Ilanngaatit ataasiakkaat ilaalu
ilanngullugit erseqqinnerusumik nassuiarneqarnerannut qanoq
sunniuteqartarnerannut kiisalu ukiuni siuliini qanoq angissusilerneqartarnerannut
atatillugu ilanngussaq 1 innersuussutigineqassaaq. Taamatuttaaq ilanngussaq
2-mi nassuiaateqarfigineqarput 2004-mi aningaasarsiat tunngavissaattut
naatsorsuutigisat.
2004-mut ilanngaatissat
annertussusissaat ilaalu ilanngullugit 2003-mi ilanngaatit ilaalu ilanngullugit
annertussusaat assigiinnassagaat innersuussutigineqarpoq. Naalakkersuisut
akileraartarnikkut akitsuusiisarnikkullu aaqqissuusseqqinnissamut
Naalakkersuisooqatigiinnermi isumaqatigiissummi taaneqartutut
pilersaaruteqarfiginngillat.
Nunatsinni akileraarusersuisarnermi
akitsuusersuisarnermilu periaatsit nunani allani periaatsinut sanilliussilluni
misissuisitap suliaa aprilip aallaqqaataata missaani 2003-mi
naammassisussaasutut naatsorsuutigineqartup politikkikkut oqallisigineqarluni
nalilersorneqareersimatinnagu.
Kiisalu suliffissaqartitsinikkut
isumaginninnikkullu aaqqiissutiginiarneqartussat eqqarsaatigalugit.
Kommuninut ataatsimut akileqaarutip
aalajangersarneqarneranut tunngatillugu Kalaallit Nunaanni kommuneqarfiit
kattuffiat nalunaaruteqarpoq siunnersuummut kattuffik uparuagassaqanngitsoq.
Naalakkersuisut sinnerlugit
inassutigissavara akileraarutitigut ilanngaatissat il.il.
saqqummiunneqarnermisut aalajangersarneqassasut. Qujanaq.
Isak Davidsen, ataatsimiinnermik aqutsisoq,
sinniisussaq siulleq, Atassut.
Massakkut partiit oqaaseqartuinut
nuuppugut Per Rosing-Petersen Siumut.
Per Rosing-Petersen, Siumup oqaaseqartua.
Qujanaq. 2004 akileraarutit
ilanngaatissat ilaalu ilanngullugit imatut aalajangersarneqarnissaat pillugit
Inatsisartut aalajangiiffigisassaattut siunnersuut.
Siumumiit Naalakkersuisut
siunnersuutaat immikkoortoq 18 imaattumik oqaaseqarfigissavarput.
Naalakkersuisunngortitsinermi
isumaqatigiissut naapertorlugu Siumut Atassutillu akornanni
isumaqatigiittoqarnikuuvoq akileraartarnermut akitsuusiisarnermullu
aaqqissuussisoqassasoq.
Tamannalu pissutsit assigiinngitsut
soorlu sukumiisumik misissuisitap misissuereernerata kingorna taassumallu
politikkikkut oqallisigineqareerpat aatsaat allannguutissat Inatsisartut
aqqutigalugit piviusunngortinniarneqarumaartut.
Taamaattumik ukua qulaani
immikkoortut tallimat tunngaviutinneqartut ukioq maannamut naleqiullugu
allannguutissaqanngitsut Naalakkersuisut ukioq 2004-mut siunnersuutigaat aamma
atuutissasut.
Tamannalu Siumumit annertunerusumik
oqaaseqarfigeqqinnagu tamakkiisumik taperserpagut.
Isak Davidsen, ataatsimiinnermik aqutsisoq,
sinniisussaq siulleq, Atassut.
Tullinnguuppoq Josef Motzfeldt,
Inuit Ataqatigiit.
Josef Motzfeldt, Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuat.
Siorna upernaakkut Inatsisartut
ataatsimiinneranni Inuit Ataqatigiit siunnersuutigaarput inummut ilanngaat
8.000 kr-nimik aamma alajangersimasumik ilanngaat 2.000-nik
qaffaavigineqassasut.
Siunnersuut taanna inimi maani
oqaluuserineqarpoq aprilip 30-ani
Taamanikkut
Naalakkersuisuutitaqartut siunnersuut ilalinngilaat. Itigartitsinermut
pingaarnertut patsisilersuutigineqarput siullermik ineqarnermut
aaqqissuusseqqinnerup naliliivigineqareerluni equngassutaasinnaasutigut
iluarsiivigineqaqqaarnissaa utaqqimaaqqaarusunneqarmat.
Aappaattullu Inatsisartunut 2003-mi
upernaakkut qinersivissaq utaqqimaaqqaarusunneqarmat.
Ataatsimiinnermi matumani
ingerlanneqartumik ineqarnermut iluarsartuusseeqqinnerup equngassutigisai aaqqiivigineqartussatut
Naalakkersuisunut siunnersuuteqarfigineqarput. Aamma Inatsisartunut qinersineq
decemberip pingajuanni pereerpoq.
Kiisalu novemberimi Inatsisartunut
qineqqusaanermi partiit ullumi Naalakkersuisuutitaqartut ilanngullutik
innuttaasunut tusarnersumik qineqqusaarutigaat isertitanit ilanngaatit
qaffaavigineqarnissaat qinersereernerup kingorna piviusunngortinniaritsik.
Inuit Ataqatigiit qineqqusaarnerup
nalaani maluginiarpaat partiit allat isertitanit ilanngaatit
qaffanneqarnissaannik siunnerfitsinnik tapersersuisut kommunit nunallu karsiata
akileraarutitigut isertitamikkut annaasassaaat ajornartorsiutitut
isumanerluuteqarfiginngikkaat.
Inuit Ataqatigiinnili ilisimavarput
siunnersuutigisatsitut ilanngaatit qaffanneqassappata kommunit akileraarutitigut
isertitagaat katillutik 100 million kr-nik appariassasut soorlumi aamma nunap
karsiata 38 million kr-nit missaat annassagai.
Uagut tamanna niaqorluutigaarput.
Taamaattumik ukiakkut ataatsimiinnissami taaneqartutut pisortat
isertitassamikkut annaasassaat qanoq matussuserneqarumaarnersut
siunnersuuteqarfigissavagut aningaasanut inatsisissap suliarineqarnerani.
Siunnersuutigisatsitut ilanngaatit
qaffanneqarpata isertitakinnerit akunnattumillu isertitaqartut
malunnaateqarluartumik akileraartarnermikkut oqilisaavigineqassapput. Soorlu
piniarnermik inuussutissarsiuteqartut, sulinermik inuussutissarsiuteqartut,
utoqqalinersiallit, siusinaartumik pisartagaqartut, ilinniartut ilinniarnermik
saniatigut sulinermikkut aningaasarsiorusuttut allallu isertitakinnerit
akunnattumillu isertitaqartartut.
Taamak oqaaseqarluta partiit
arlallit Inuit Ataqatigiinnut isumaqataallutik qineqqusaarutaasa
timitaliivigineqarnissaat siunnersuutigaarput akileraartarnermut
akitsuusiisarnermullu ataatsimiititaliami nalilersorneqarluareerluni
akuersissutigineqarnissaa siunertaralugu.
Isak Davidsen, ataatsimiinnermik aqutsisoq,
sinniisussaq siulleq, Atassut.
Tullinnguuppoq Jakob Sivertsen,
Atassut.
Jakob Sivertsen, Atassutip oqaaseqartua.
2004-mut akileraarutitigut ilanngaatissat
il.il. aalajangersaavigineqarnissaat pillugu Inatsisartut
aalajangiiffigisassaattut siunnersuut toqqartumik naatsumik
oaaseqarfigissavara.
2004-mut akileraarutitigut
ilanngaatissat 2003-mi ilanngaatit allanngortinneqannginnissaat Naalakkersuisut
siunnerfigimmassuk Atassummit immikkut oqaaseqarfiginagit tamakkiisumik
taperserparput.
Naalakkersuisooqatigiit
akileraartarnikkut akitsuusiisarnikkullu allanngortitsisinnaanissaq kiisalu,
suliffissaqartitsiniarnikkut isumaginninnikkullu aaqqissuusseqqinnissat
anguniarlugit piviusunik tunngaveqarlutik misissuisitsimanerata
naammassineqarnissaa utaqqineqartariaqartoq Naalakkersuisut kissaatigimmassuk
Atassummit tamakkiisumik taperserparput.
Misissuilluarnerit pilersaarusiorluarnerillu
eqqortumik aaqqiinissamut aningaasaliinissamullu toqqammaviulluinnartartut
Atassummit ilisimasaqarfigigatsigit.
Taamatut Atassummit oqaaseqarluta
aalajangiiffigisassatut siunnersuut tamakkiisumik taperserparput. Qujanaq.
Isak Davidsen, ataatsimiinnermik aqutsisoq,
sinniisussaq siulleq, Atassut.
Taava tullinnguuppoq Per Skaaning Demokratit.
Per Skaaning, Demokratit oqaaseqartuat.
Demokratit tungaaninngaaniit akileraarutinut aalajangiiffigisassatut 2004-mut siunnersuut taperserparput. Tassa Demokratit akileraartarnermut politikkerivaat Kalaallit Nunaanni akileraartarnermut inatsit imatut ilusilersorneqassasoq paasiuminartorujussuanngorlugu atuisunut pitsaanerpaamik atorneqarsinnaasunngorlugu.
Taamaattumik periaatsinik sanilliussisunik nalunaarusiassaq tikilluaqquvarput taamaalilluta nunani allani akileraartarnitta qaffasissusaa sanilliussinnaassagatsigu. Peqatigisaanik aamma maluginiarparput Kalaallit Nunaanni kommunit kattuffiat inatsisissatut siunnersuummut oqaaseqarsimanngimmat.
Taamatut oqaaseqarluta Naalakkersuisut siunnersuutaat akuersaarparput aappassaaneerneqarnissaanullu ingerlannissaa akuersaarlugu.
Isak Davidsen, ataatsimiinnermik aqutsisoq, sinniisussaq siulleq, Atassut.
Tullinnguuppoq Anthon Frederiksen Kattusseqatigiit.
Anthon Frederiksen, Kattusseqatigiit.
Immikkoortup tullianut oqaatsima ilai innersuussutigalugit 2004-mut akileraarutitigut inummut ilanngaatip il.il. ilanngaatit aalangersarneqarnissaat pillugit Kattusseqatigiit sinnerlugit imaattumik oqaaseqaateqassuunga.
Inummut ilanngaat ilanngaatillu allat matumani pineqartut allatut aqqissuussivigineqartariaqarnerat Kattusseqatigiit sinnerlugit matumuuna akileraartarnermut akitsuusiisarnermullu ataatsimiititaliamut eqqarsaatigeqqitassanngorlugu matumuuna suliarineqarnissaa inassutigerusuppara. Makku tunngavigalugit.
Isumaqarpunga nunatsinni akileraartarneq 1995-mili 1975-mili utoqqatserpunga 1975-mili eqqunneqarmat akileraartarnermi periutsit taamanikkulli atorneqartut taamaattussaannartut isigineqartariaqanngitsut.
Tassami nunatsinni akileraartarneq eqqunneqarmalli ukiut 28-ssaat maanna ingerlapput. Ukiunilu 28-nilu assigiinngitsorpassuarnik pisoqarsimavoq. Aamma taamanikkoorniit pissutsit allanngorsimaqaat.
Taamaattumik nutarterinissaq pissutsinullu piviusunut naleqqussaanissaq maanna piffissangorpoq. Atagu isumatuumik eqqarsaatigeqqilaariartigu qanoq ilillugu akileraartarnermik periutsit innuttaasunut nunatsinnullu pitsaanerusumik aaqqiivigisinnaanerlutigit.
Sooq utoqqartavut allallu sulisinnaajunnaarsimasut taamatut atugaqartittuaannassavagut. Sooq ilinniartortatsinnut akileraarutitigut pitsaasumik aaqqissuussinianngilagut, sooq suliffissaaleqisut allallu inuiaqatigiinnut pitsaanerusumik sullisseqataarusukkaluartut taamak atugaqartissavagut. Sooq periutsit allat nunatsinni pisariaqartitsineq naapertorlugu aaqqissuunneqarsinnaanngillat iluarsartuullugillu.
Sooq pissusitoqqat uninngaffigiinnassavagut nutarterisariaqalerpugut. Taamaattumik akileraartarnermut akitsuusiisarnermullu ataatsimiititaliamut kaammattuutigalugulu inassutigerusuppara akileraartarnermut periutsit aammalu inummut ilanngaat ilaallu ilanngullugit pillugit periarfissat assigiinngitsut misissorneqarnissaat sulissutigissagaat.
Isak Davidsen, ataatsimiinnermik aqutsisoq, sinniisussaq siulleq, Atassut.
Massakkut oqaaseqassaaq Aningaasarsiornermut Naalakkersuisoq, Augusta Salling.
Augusta Salling, Aningaasarsiornermut Naalakkersuisoq, Atassut.
Qujanaq. partiit Kattusseqatigiillu oqaaseqaataannut qujavunga. Aamma qujavunga Naalakkersuisut siunnersuutaat amerlanerussuteqarluartunit taperserneqarmat.
Taavalu tassa aamma takisuuliutiginngikkaluarlugu erseqqissaatigeqqilaavinnassavara tassa Naalakkersuisuninngaaniit aamma pingaartikkatsigu suulluunniit allannguutissat akileraartarnikkut suliarineqartussat misissuilluaqqaarneq tunngavigalugu aatsaat alloriarfigineqassasut. Taamaattumik nunatsinni akileraarusersuisarnermi akitsuusersuisarnermilu periaatsit nunani allani periaatsinut sanilliullugit misissuisitsinerup naammassilersup taassumap oqallisigineqarlunilu sammineqarnissaa isummersorfigineqarnissaalu utaqqeqqaarumavarput allannguutissanik annertunerusunik saqqummiussinialertinnata.
Tassalu misissuititat nalunaarusiaat naammassineqariarpat Inatsisartunut aammalu akileraartarnermut akitsuusiisarnermullu ataatsimiititaliamut agguaanneqarumaarput Naalakkersuisuninngaaniillu tassa naatsorsuutigaarput ukiamut ataatsimiinnermi annertunerusumik oqallisigineqarluni isummersorfigineqarumaartoq.
Tamannali pitinnagu akileraartarnermik allanngortiterinissamik eqqarsaateqanngilagut aamma taamaaliornianngilagut. Soorlu oqareersunga misissuinermi tunngavilersuutit pingaaruteqarluinnarput ilanngutissallugit. Massakkut annikitsunnguamik allannguigaluarutta ukiamullu nalilersuinitsinni allatut aaqqinneqartariaqartut takusinnaalerutsigu taava tamanna aamma allanik sulinernik piffissanillu atuinernik kinguneqaannartussaavoq.
Taamaattumik pingaartipparput sulisitsereersimagatta suliarineqarsimasut misissorlugillu aamma nalilersorluareerlugit qanoq isikkulimmik aaqqissuussisoqarnissaanut tunngasumik aamma nunatsinni oqallinneq politikkerillu akornanni aamma oqallinneq ingerlaqqaartariaqartoq isumaqarfigigatsigu.
Tassa qujavunga maani siunnersuutigisavut allanngortitsisoqarnani 2004-mi akileraarutitigut ilanngaatissat ilaalu ilanngullugit aalajangiusimaneqassasut akuersaarneqarmat amerlanerussuteqarluartunit. Aammalu akileraartarnermut ataatsimiititaliap soorunami aappassaaneerneqarnissaata tungaanut sammisussaassammagit. Taanna naatsorsuutigilluinnarparput amerlanerussuteqareersut akuersaareermatigit aamma taamak isikkoqarluni aappassaaneerneqarlunilu pingajussaaneerneqarumaartoq. Qujanaq.
Isak Davidsen, ataatsimiinnermik aqutsisoq, sinniisussaq siulleq, Atassut.
Taamaalilluni oqaluuserisaq immikkoortoq 18. naammassivoq. Ataatsimiititaliamullu ingerlateqqinneqassaaq.