Oqaluuserisassani immikkoortoq 26-2 |
|
||
| Siullermeerneqarnera | Aappassaanneerneqarnera | Pingajussaaneerneqarnera | |
Ullut
ataatsimiiffiusut arfersaneq tallimaat, tallimanngorneq 4. april 2003. nal.
15:40.
Ellen
Christoffersen,
Ataatsimiititaliap siulittaasua, Atassut.
Naalakkersuisut
meeqqanik inuusuttunillu ikiorsiissarneq pillugu Inatsisartut
peqqussutissaattut siunnersuutigisimasaat matumuuna ilaqutariinnermut
peqqissutsimullu ataatsimiititaliap isumaliutissiissutaa naalisarlugu
Ataatsimiititaliaq sinnerlugu siulittaasutut saqqummiutissavara.
Inatsisartut
Ilaqutariinnermut Peqqissutsimullu Ataatsimiititaliaata oqaaseqaatai
Siunnersuummi
tunngavigineqartut ataatsimiititaliap isumaqatigai:
- meeqqap pisariaqartitai
aallaaviussasut,
- siusissukkut
iliuuseqarnissaq pisussaaffiussasoq, aamma
- oqartussaaffiit
assigiinngitsut akornanni suliat pitarlugit suleqatigiittoqarnissaa anguni
arneqassasoq.
Ataatsimiititaliap
isumaliutissiissummi ilaatigut Naalakkersuisunut allannguutissanik
inassuteqarsimavoq. Maannakkullu Ataatsimiititaliaq sinnerlugu
oqaaserfigiumasagut ilaatigut tigulaariffigissavakka.
Angerlarsimaffiup
avataanut inissiineq akuersinermik tunngaveqanngitsut pillugit ima
oqaaseqassaagut Ataatsimiititaliap kissaatigaa kommunit nalunaarusiaasa
Naalakkersuisunit tiguneqartarnissaat Naalakkersuisut qulakkiissaagaat
meeqqanummi inuusuttunullu tunngasumi ineriartornermik Naalakkersuisut
Inatsisartullu ingerlaavartumik nalunaaruteqarfigineqartarnissaat
malittarinnissinnaaqqullugit pisariaqarmat.
Naalakkersuisut
peqqussummut tunngatillugu nalunaarummi ilitsersuummillu suliarinninnissaannut
atatillugu nalunaarutiginnittarnermut periusissat pitsaanerulersinneqassammata
Ataatsimiititaliap qilanaaraa.
Inatsisartut
peqqussutaat maannakkut atuuttoq naapertorlugu isumaginninnermi pisortaqarfimmi
pisortaq iliuusiugallartussanik aallartitsinissamik peqqusisinnaavoq. Suliassaq
ullut 14-nit qaangiutsinnagit isumaginninnermi sulianut
naammagittaalliuuteqartarfimmut saqqummiunneqassaaq.
Ataatsimiititaliap
eqqumiigaa aalajangersagaq taanna siunnersuummi ilaanngimmat. Meeqqamummi
pitsaanerpaajummat taamaattumik aalajangersagaqartoqarnissaa. Ilaqutariinnut
Peqqissutsimullu Naalakkersuisoq tamatumunnga tunngavilersuuteqaqqullugu
Ataatsimiititaliap qinnuigissavaa. Taamaalilluni Ataatsimiititaliaq
pingajussaaneerilinnginnermi tamatuminnga naliliisinaaqqullugu.
Iliuusissatut
pilersaarusiortarneq pillugu imatut oqariartuuteqarpoq Ataatsimiititaliaq.
Meeraq angerlarsimaffiup avataanut inissinneqartussanngorlugu
kommunalbestyrelsi aalajangiippat iliuusissatut pilersaarusiortoqassaaq.
Taamaattumik kommunit iliuusissatut pilersaarusiornerata oqinnerulernissaanut
Naalakkersuisut kommunalbestyrelsip najoqqutassaannik tunniussinissaasa
pingaartuunerat Ataatsimiititaliap oqaatigiumavaa.
Iliuusissatut
pilersaarusiorneq pingaartuuvoq meeqqap qanoq
pineqarnerata iliuusissatut pilersaarusiorneqarsimanissaa taamaalilluni
isumaginninnermik suliaqartut angajoqqaallu aallaavissaqaqqullugit.
Anguniakkallu erseqqissut angujumallugit sulisinnaaqqullugit taamaalillunilu
meeqqap inatsisitigut illersugaanera qulakkeerlugu.
Inuussutissarsiutigalugu
ilaqutariit paarsisartut imatut Ataatsimiititaliami oqaaseqarfigineqarput.
Inuussutissarsiutigalugu ilaqutariit paarsisartunut tunngatillugu
Ilaqutariinnut Peqqissutsimullu Naalakkersuisoq Ataatsimiititaliap qinnuigaat
meeqqat inuusuttullu sorliit inuussutissarsiutigalugu ilaqutariit paarsisartut
isumagissaneraat qulaajaqqullugu.
Taamaammat
Ataatsimiititaliap Naalakkersuisut qinnuigissavai allannguutissatut
siunnersuutikkut erseqqissarneqassasoq meeqqat sorliit inuussutissarsiutigalugu
imaluunniit ilaqutariinnik paarsisartunik isumagineqartussaassanersut.
Pikkorissartitsisarnerit.
Ataatsimiititaliaq isumaqarpoq siunnersuutittaaq paragraf 21-anni
ilanngunneqartariaqartoq inuussutissarsiutigalugu angajoqqaarsiat
pikkorissarnissamut ingerlaavartumillu ilitsersorneqarnissamut
piginnaatitaanissaat. Tamannalu periarfissaannaassanngitsoq. Ataatsimiititaliap
naatsorsuutigaa tamanna Naalakkersuisut allannguutissatut siunnersuummut
ilanngutissagaat.
Ilaqutariinnut
Peqqissutsimullu Naalakkersuisuni ilaasortap isumasioqatigiissitsinermi
nalunaarutigimmagu peqqussutissatut siunnersuut naaptertorlugu Naalakkersuisut
pisussaaffigigaat angajoqqaarsianut naleqquttumik pikkorissarnissanik
periarfissarsiuussissalutik. Taamaalilluni taakku meeqanik inuusuttunillu
isumassuinerminni isumaginninnerminnilu perorsaanermi sakkussat atorlugit
nutartersinnaaqqullugit paasineqqullugillu.
Ulloq
unnuarlu inissiisarfiit paragraf 22-mut tunngatillugu Ataatsimiititaliap
pingaartutilittut oqaatigissavaa meeqqat inuusuttullu paaqqinniffinnut
inissinneqarpata taakku meeqqat inuusuttullu pisariaqartitaat
eqquutsittariaqaraat. Taamaammat Ataatsimiititaliap kissaatiginartutut
oqaatigiumavaa inissiinissamut naliliisarnerit pitsaassusiata
qaffatsinneqarnissaa Naalakkersuisut qulakkiissagaat. Taamaalilluni meeqqat
inuusuttullu kukkusumik inissinneqartarnissaat
pinngitsoortinneqarsinnaaqqullugu.
Meeqqat
pillugit paasisimasalittut qitiusumik Ataatsimiititaliaq. Paragraf 34-mut
tunngatillugu meeqqat pillugit paasisimasalittut qitiusumik
ataatsimiititaliamik pilersit sinissaq ataatsimiititaliap ilassilluarpaa,
ataatsimiititaliallu taassuma suliassai suunersut siunnersuummi pitsaasumik
nassuiaatigineqartutut nalilerlugu.
Ataatsimiititaliarli
isumaqarpoq inatsimmi namminermi § 34-mi allassimasariaqartoq. Meeqqat pillugit
pillugit paasisimasalittut ataatsimiititaliaq suliani kommunep meeqqanullu
inissiisarfiup akornani, meeqqamik angerlartitsinissamut tunngatillugu
isumaqatigiinngitsoqartillugu pinngitsoortissinnaasut,
pinngitsoortitsisinnaasut.
Tamanna aalajangersakkanut
ataasiakkaanut nassuiaatini kisimi atuarneqarsinnaanera naammaginagu.
Aningaasalersorneqarnera.
Kommunet
Namminersornerullutik Oqartussat akornanni ulloq unnuarlu paaqqinniffiit
ingerlatsivigineqarnerisa akisussaaffigineqarnerisalu agguataarneqarneranut
tunngatillugu pasissutissanik ataatsimiititaliaq amigaateqarmat,
Aningaasarsiornermut Naalakkersuisoq tamatumunnga nassuiaateqaqqullugu
ataatsimiititaliap qinnuigisimavaa.
Naalakkersuisuni
ilaasortap ilisimatitsissutigaa Naalakkersuisut ulloq unnuarlu
paaqqinnittarfinnik ingerlatitsisuusut, kommunellu ingerlatsinermut
aningaasartuutinik akiliisartuusut.
Ulloq
unnuarlu paaqqinnittarfinnik ingerlatsinermut akisussaanermullu agguataarinerup
allanngortinneqarnissaanik Naalakkersuisut pilersaaruteqanngillat. Taamaammat
Aningaasarsiornermut Naalakkersuisup akissutaa, ataatsimiititaliap
iluarisimaarpaa. Oqaatigimmagu kommunet akissarliortut pitsaanersumik
tapersiivigineqarnissaat qulakkeeriffiginiarlugu, KANUKOKA aaqqissuussinissaq
pillugu isumaqatiginninniuteqarfigiumallugu piareersimagami.
Ataatsimiititaliami
ikinnerussuteqartut Inuit Ataqatigiinneersut Demokraatineersorlu ataasiakkaanut
ima oqaaseqarfiginnissimapput:
2001-imi
meeqqat inuusuttullu pillugit ilisimasanik katersuiffik pilersinneqarpoq.
Meeqqat inuusuttullu pillugit ilisimasanik katersuiffimmik pilersitsinissaq
siunertaavoq, katersuiffiullu suliarissavai paasissutissanik
katersuiviliornissaq, tassunga Kalaallit Nunaani meeqqat inuusuttullu atugaat
pillugit ilisimaneqartut, aaqqissuussaasumik katersorneqartassallutik.
Ataatsimiitialiami
ikinnerussuteqartut kissaateqarput kissaateqarput peqqussutissatut
siunnersuummi maleruagassiornikkut ilisimasanik katersuiveqarnerup inatsisikkut
tunngavissinneqarnissaa qulakkeerneqassasoq. Tassanilu ilisimasanik
katersuiviup siunertaa ingerlanneqarneralu aalajangersarneqarlutik.
Ataatsimiitialiami
ikinnerussuteqartut Naalakkersuisut kaammattussavaat peqqussut aatsaat januarip
aallaqqaataani 2004-mi atortuulersinneqassasoq.
Ilisimaneqarpoq
inuussutissarsiuutigalugu ilaqutariit paarsisartut akissaataannut
atorfinitsinneqarneranullu tunngavissat isumaqatiginniuutigalugit
aallartinneqassasut, PIP-lu isumaqatigiinniarnermi peqataassasoq.
Atortuulerfissatut
ulloq januarit aallaqqaataa 2004-mut kinguartinneqarpat isumaqatigiinniarnernut
taakkununnga piffissaqarluarnerulissaaq. Soorluttaaq peqqussutip
atuutilersikkiartornissaanut kommunet piareersarluarnissaannut qaammatit
arfineq pingajuat qiteqqullugu atortinneqarsinnaasoq.
Ataatsimiititalialli
tamarmiusup isumaqatigiissutigaa peqqussutip anguniagai malinneqassappata,
siunertaalu aamma malinneqassappata kommunenik sulianik suliaqartut peqqussut
atortuulersinneqartinnagu piffissaqartinnissaat aningaasaqartinneqarnissaallu
pingaaruteqartuusoq.
Ataatsimiititaliap
Naalakkersuisunut kaammaattuutai:
Ataatsimiititaliaq
isumaqarpoq kommunet politiillu akornanni suleqatigiinnissamik isumaqatigiissut
pingaartinneqassasoq.
Ataatsimiititaliap
Ilaqutariinnut Peqqissutsimullu Naalakkersuisumut kissaatigisamisut saqqummiuppaa,
Naalakkersuisunilu ilaasortap ataatsimiitiaiap tamatumani isumaqatigaa,
kisiannili innersuussutigaa politiit naalagaaffiup oqartussaasuisa
ataanniittut.
Taamaammat
ataatsimiitialiap Naalakkersuisut kaammattussavai suleqatigiinnermut tunngasumik
politiinut qallunaanullu oqartussaasuinut saaffiginneqqullugit.
Peqqussutissatut
siunnersuutip atortuulersinneqarnissaanut atatillugu ataatsimiititaliap
kissaatigaa meeqqat inuusuttullu qaammatinit marlunnit sivisunersumi
angerlarsimaffiup avataanut inissinneqartarnerat pillugu, inatsisit pillugu
innuttanut ilisimatitsissuteqassasoq.
Ataatsimiitialiamit
ilisimaarineqarpoq meeqqanik inuusuttunillu amerlasuunik qaammatini marlunni
sivisunerusumik ileqqussat malinnagit, angerlarsimaffiup avataanut nuussisoqartarmat.
Taamaaliornermilu angajoqqaatut oqartussaasut ilisimasarnagu taamatut
pisoqartillugu angajoqqaarsianut inissiinissamut
akuersissuteqartoqartussaammat.
Ataatsimiititaliap
ilimagaa qaammarsaanernik ingerlataqarnikkut angajoqqaarsianut inissiinissamut
akuersississutitaqanngitsumik ileqqussat malinnagit nuutsitsisarnerit
amerlassusii ikilisinniarneqarsinnaasut. Taamaammat taamatut qaammarsaanermik
Naalakkersuisut aallartitseqqullugit ataatsimiititaliap kaammattussavai.
Ataatsimiititaliap
siunnersuummut inassuteqaatai:
Ataatsimiititaliami
amerlanerussuteqartut Siumumeersut Atassummeersullu inassutigaat
ataatsimiitialiami amerlanerussuteqartut kaammattuutaanut naapertuuttumik
Naalakkersuisut allannguutissatut siunnersuutinik saqqummiussereerpata,
siunnersuut iluserisani iluseralugu akuersissutigineqassasoq.
Ataatsimiitialiami
ikinnerussuteqartut Inuit Ataqatigiinneersut Demokraatineersullu inassutigaat,
ataatsimiitialiami ikinnerussuteqartut qulaani taaneqartutut kaammattuutaanut
naapertuuttumik Naalakkersuisut allannguutissatut siunnersuutinik
saqqummiussereerpata, siunnersuut iluserisani iluseralugu
akuersissutigineqassasoq.
Inatsisartut
Ilaqutariinnermut Peqqissutsimullu Ataatsimiitialiaat taama oqaaseqarluni
meeqqanut inuusuttunullu ikiorsiisarneq pillugu, Inatsisartut
peqqussutissaattut siunnersuut aappassaaniigassanngortippaa.
Qujanaq.
Isak
Davidsen,
ataatsimiinnermi aqutsisoq, sinniisussaq siulleq, Atassut.
Taava
massakkut Ilaqutariinnermut Naalakkersuisoq akissuteqassaaq.
Ruth
Heilmann, Ilaqutariinnut
Peqqissutsimullu Naalakkersuisoq, Siumut.
Qujanaq.
Inatsisartut
Ilaqutariinnermut Peqqissutsimullu Ataatsimiititaliaata meeqqanik
inuusuttunillu ikiorsiisarneq pillugu, Inatsisartut peqqussutissaattut
siunnersuut oqaluuserisimavaa.
Aappassaaneerneqarnissaanullu
isumaliuutissiissummik saqqummiussilluni. Ataatsimiitialiap
isumaliuutississutaa naapertorlugu Naalakkersuisut allannguutissatut
siunnersuummik saqqummiussaqareerpata, ataatsimiitialiap isumaqatigiissup
peqqussutissatut siunnersuutip taamatut isikkoqarluni akuersissutigineqarnissaa
inassutigaa.
Ataatsimiititaliap
arlalinnik oqaaseqaateqarsimavoq aammalu Naalakkersuisut qinnuigisimallugit,
siunnersuutip aappassaaneerneqarnissaanut allannguutissatut siunnersuummik
saqqummiussaqaqqullugit.
Inatsisartut
Ilaqutariinnermut Peqqissutsimullu Ataatsimiititaliaata Naalakkersuisut
qinnuigai, kalaallisuuani §5 immikkoortoq 1 erseqqissaqqullugu.
Naalakkersuisut
tamanna akueraat allannguutissatullu siunnersuut saqqummiullugu, kalaallisuuani
§ 5 immikkoortoq 1-ip allannguuteqarnera oqaasertaatigut erseqqissaaneruvoq.
Inatsisartut
Ilaqutariinnermut Peqqissutsimullu Ataatsimiititaliaata kissaatigaa, meeqqanut
§6 immikkoortoq 4 naapertorlugu akuersissuteqaqqaarnani misissorneqartumut
angajoqqaat aalajangersagaq, angajoqqaanit
naammagittaalliutigineqarsinnaassasoq. Taamaattorli aalajangersagaq §6
immikkoortoq 4 akuersissuteqaqqaarani misissuineq pillugu piumasaqaatinik
imaqanngilaq.
Naalakkersuisulli
ataatsimiititaliap kissaataa erseqqissoq akueraat aammalu §6 immikkoortoq 3
naapertorlugu akuersissuteqaqqaarnermi misissuinerup
naammagittaalliuutigineqarsinnaanera pillugu, allannguutissatut
siunnersuuteqarlutik. Allannguut § 39 naapertorlugu naammagittaalliornissamut
periarfissatut ilanngunneqassaaq.
Siunnersuutaasimasumi
taamaallaat § 10 immikkoortoq 1, nr.1, innersuussutigineqarpoq. Naalakkersuisut
isumaqarmat nr.2, 4-mi piumasaqaatit taaneqartut imminni ima sakkortutigisut
meeqqap peqqissusaata aamma imaluunniit ineriartornerata ajoquserujussuarneqaratarsinnaanera
ersarilluinnartussaalluni.
Taamaakkaluartoq
inatsisartut inatsisileriffiat isumaqarpoq siunnersuutaasimasumi oqaasiliorneq
paatsoorneqarsinnaasoq. Taamaattumillu Naalakkersuisut kissatigisimavaat
pinngitsaaliilluni iliuuseqalinnginnermi soorunami meeqqap peqqissusaata
ineriartorneratalu ajoquserneqaratarsinnaanera ersarilluinnartuussasoq.
Taamaatuummik
inatsisip oqaasertaanut Naalakkersuisut allannguutissatut siunnersuummik
saqqummiussisimapput, aammalu §10 immikkoortoq 1-imi inatsimmik innersuussummi
nr.1 peerlugu.
Inatsisartut
Ilaqutariinnermut Peqqissutsimullu Ataatsimiititaliaata Naalakkersuisut
nassuiaateqaqquai, sooq inatsisartut peqqussutaanni atuuttumi
akuersissuteqaqqaarnani angerlarsimaffiup avataanut inissiineq pillugu § 18
immikkoortoq 2-mi aalajangersagaq malillugu, Ilaqutariinnermut Pisortaqarfiup
pisortaa angerlarsimaffiup avataanut inissiinissaq pillugu naalakkiisinnaanera
peerneqarsimanersoq.
Peqqussummi
atuuttumi aalajangersagaq § 18 immikkoortoq 2 peqqussummi maanna atuuttumi
atorneqanngisaannarsimanera pissutigalugu ilanngunneqanngilaq. Aammattaaq
Naalakkersuisut isumaqarput allannguutissatut siunnersuummi saqqummiunneqartumi
periarfissat ima matussusiitigisut, imaluunniit matussusiitigisut
aalajangersagaq pisariaqarnani.
Inatsisartut
Ilaqutariinnermut Peqqissutsimullu Ataatsimiititaliaata pingaartillugu
oqaatigaa Naalakkersuisut kommunalbestyrelset najoqqutassiussagaat, kommunet
iliuuseqarnissamut pilersaarusiornerannut oqilisaataasinnaasumik.
Naalakkersuisut
nalunaarusiornermi kiisalu peqqussutissatut siunnersuummut ilitsersuummi
kissaat taanna ilanngunniarpaat. Aammattaaq Naalakkersuisut nalunaarummik
suliarinninnermi qulakkeerniarpaat inuttut siunnersortimik toqqaanermi,
pinerluuteqarsimannginnermut uppernarsaammik pissarsiniartarnissaq.
Inatsisartut
Ilaqutariinnermut Peqqissutsimullu Ataatsimiititaliaata Naalakkersuisut
qinnuigai allannguutissatut siunnersuummi ilaqutariit inuussutissarsiuutigalugu
paarsisartut, meeqqat sorliit paarisarneraat §18-imi erseqqissaatigeqqullugu.
Naalakkersuisut
isumaqanngillat aalajangersagaq killilersuissasoq. Meeqqanilli
inuusuttuaqqanillu eqqarsartaatsimikkut annertuumik ajoquserneqarsimasut,
annertuumilluunniit sumiginnagaasimasut inissinneqarnissaannut
periarfissiissalluni.
Meeqqanut
inuusuttuaqqanullu ataasiakkaanut eqqarsartaatsimikkut annertuumik
ajoquserneqarsimasunut annertuumillu sumiginnagaasimasunut, inunni
ikittunnguani qanilaartunilu avatangiiseqarlutik iluaquserneqarsinnaanerusunut
periarfissatut tamanna eqqarsaatigineqarpoq.
Taamaattumik
aalajangersagaq paasineqassaaq meeqqanut inuusuttuaqqanullu ataasiakkaanut
eqqarsartaatsimikkut annertuumik ajoquserneqarsimasunut, annertuumillu
sumiginnagaasimasunut ataasiakkaatigut naliliinermi ilaqutariinni
inuutissarsiuutigalugu paarsisartuni aalajangersimasumik toqqissisimanartumillu
avatangiiseqarnissaminnik pisariaqartitsisunut periarfissatut.
Inatsisatut
Ilaqutariinnermut Peqqissutsimullu Ataatsimiititaliaata Naalakkersuisut
qinnuigai, tulleriissaarinerup pitsaassusiata qaffanneqarnissaa
qulakkiissagaat. Taamaalilluni meeqanik inuusuttuaqqanillu kukkusumik
inissinneqartarnerat pinngitsoorniarlugu.
Taamatut
qinnuteqarneq peqqussutissatut siunnersuummut nalunaarummi tulleriissaarineq
pillugu aalajangersagaliornikkut eqquutsinneqassaaq.
Naalakkersuisut
meeqqat pillugit paasisimasalittut qitiusumik ataatsimiititaliami
ilaasortassamik ilinniartitsisumik toqqaasoqarnissaanik kissaatigineqartoq,
kiisalu ilaqutariinni inuutissarsiuutigalugu paarsisartuniikkunnaartoqartillugu
oqaaseqaaseqaateqartarnissaanik kissaatigineqartoq akueraat, §34 immikkoortoq
1-ip allannguuteqarnissaanik siunnersuuteqarlutik.
Taamaalilluni
meeqqat pillugit paasisimasalittut qitiusumik ataatsimiititaliami aamma
ilinniartitsisumik toqqaasoqarluni. Kiisalu § 34 immikkoortoq 4-mi
taamaalilluni ilaqutariit inuutissarsiuutigalugu paarsisartut siunnersuummi
ilanngunneqarlutik.
Naalakkersuisut
naqqinnerliugaq qallunaatuuani nassuiaatitut kukkusumik innersuussutaasoq
utoqqatsissutigaat. Naalakkersuisut ilisimasitsissutigissavaat nutaamik
inatsiseqalernissamut atatillugu, pikkorissartitsinissat
piareersarneqalereersut.
Taamatut
oqaaseqarlunga siunnersuut inatsisartunut oqaluuserisassanngortippara,
allannguutissatut siunnersuutit Naalakkersuisunut saqqummiunneqartut
akuersissutigineqarnissaat inassutigalugu. Tamatuma kingorna siunnersuut
pingajussaaneerneqarsinnaasunngorlugu.
Qujanaq.
Isak
Davidsen,
ataatsimiinnermi aqutsisoq, sinniisussaq siulleq, Atassut.
Partiit
oqaaseqartuinut Doris Jakobsen, Siumut.
Doris
Jakobsen, Siumup
oqaaseqartua.
Qujanaq.
Siullermik
meeqqanik inuusuttunillu ikiorsiisarneq pillugu Inatsisartut peqqussutissaattut
siunnersuut siullermeerneqarnerani Siumumiit oqaaserisimasagut
innersuussutigaagut.
Siumumiit
nuannaarutigaarput siullermeerneqarnerani pingaartillugit oqaaserisagut
Ilaqutariinnut Peqqissutsimullu Ataatsimiititaliap sukumiisumik
peqqissaarullugit suliarisimammatigit.
Taamatut
Siumumiit oqaaseqarluta meeqqanik inuusuttunillu ikiorsiisarneq pillugu inatsisartut
peqqussutissaattut siunnersuut Ilaqutariinnermut Peqqissutsimullu
Ataatsimiitialiap nalilersuinera, Naalakkersuisullu allannguutissatut
siunnersuutaat naammagisimaarlugit pingajussaaneerneqarnissaanut
isummersoqataaffiginissaa ataatsimiititaliami qilanaaraarput. Suliallu
pingajussaaneerneqarnissaa inassutigalugu.
Isak Davidsen, ataatsimiinnermi aqutsisoq, sinniisussaq
siulleq, Atassut.
Tulliuppoq Asii
Chemnitz Narup, Inuit Ataqatigiit.
Asii Chemnitz
Narup, Inuit Ataqatigiit
oqaaseqartuat.
Qujanaq.
Meeqqanik
inuusuttunillu ikiorsiisarneq pillugu Inatsisartut peqqussutissaattut
siunnersuutip aappassaaneerneqarnissaanut, Inatsisartut Ilaqutariinnut
Peqqissutsimullu Ataatsimiititaliaat isumaliutissiissusiorpoq.
Isumaliutissiissummi
nalugineqassaaq ataatsimiititaliap isumaqatigiilluni oqaaseqaateqarnerata
saniatigut, aamma ikinnerussuteqarluni oqaaseqaatit ikigisassaanngitsut
isumaliutissiissummut ilanngunneqarsimammata. Taakku Ataatsimiitialiami
isumaqatiginninniarnerit killiffiannik ersersitsipput.
Ilaqutariinnut
Peqqissutsimullu Naalakkersuisup ataatsimiititaliap isumaliutissiissutaanut
akissuteqaatai qujassutigivagut. Naalakkersuisup akissuteqaataani
maluginiakkavut arlaqarput.
Siullermik
nuannaarluta malugaarput ataatsimiititaliap isumaqatigiilluni peqqussummut
allannguutissanik siunnersuuteqarfigeqqusai amerlanerit, Naalakkersuisumit
naaperiarneqarsimammata.
Allannguutissatut
siunnersuutit arfineq pingasut tamakkerlugit Inuit Ataqatigiinni
akuersaaratsigit, matumuuna nalunaarutigissavara.
Aappassaanik
malugaarput ataatsimiititaliap allannguutissatut siunnersuuteqarfigeqqusaralui
tallimat, Naalakkersuisumit akuersaarneqanngitsut. Tamanna
ajuusaarnartuutipparput, ataatsimiititaliamilu isumaqatigiilluta
allannguuteqarfigitikkusutagut, Inuit Ataqatigiinni suli aalajangiusimallutigit
oqaatigissavara.
Taakkununnga
tunngatillugu Inuit Ataqatigiit tungaannit kissaatigissavarput,
peqqussutissatut siunnersuutip pingajussaaneerneqarnissaata tungaanut uku
nutaamik isumaqatiginninniutigineqassasut, tassa §18, 21, 28, 29 aamma 34.
Malugaarput
§18-imut tunngatillugu Naalakkersuisup ataatsimiititaliap kissaataa
itigartikkaa, kissaatigineqartulli sinneri oqaaseqarfiginngivissorlugit.
Taamaammat paaserusunnarpoq sooq Naalakkersuisup oqaatsimik ataasinnguamilluunniit
oqaaseqarfiginnginnerai?
Taakkua ?
aatsaannguaq taasakka, pingaaruteqarluinnarsorigatsigit, neriuppugut
angusaqarfiusumik oqaloqatigiissutigineqarsinnaassasut
pingajussaaneerinninnissap tungaanut.
Pingajussaanik
malugaarput ikinnerussuteqarluni oqaaseqaatit naak annertugaluartut,
minnerpaakkulluunniit Naalakkersuisup tungaanit qisuariarfigineqarsimanngitsut.
Tamanna ajuusaarnartuutipparput paatsuunganartillugulu.
Ikinnerussuteqarluta
oqaaseqaatigut tamakkinngikkaluarlugit pingaarnersiorlugit oqaaseqarfigitsiassavakka:
Taava tassani
ingerlaqqinnginninni ilisimatitsissutigilaassavara uani allassimasut
najoqqutaralugit itisiliisassagama oqaasiinnakkut.
Tassa massakkut
tikippagut ikinnerussuteqarluta oqaaseqaatigisimasagut, taakkualu ilai pingaarnersiorlugit
itisilerlugit oqaaseqarfigissavakka.
Tassa Inuit
Ataqatigiit tungaaninngaanniit pingaartipparput meeqqanik sullissisussat,
meeqqamut tamakkiisumik isiginnillutik periuuseqartassasut. Taamaattumik §2,
immikkoortoq 3, aamma §6, immikkoortoq 1-imi, oqaaseq ataasinnguaq
ilanngutsikkusupparput, tassa inooqatigiissutsikkut ajornartorsiutut tassani
ilanngunneqarnissaat kissaatigivarput.
Taamaaliorutta
meeqqat timikkut eqqarsartaatsikkut inooqatigiissutsikkullu ajornartorsiutaat
ataatsimut isigalugit sullissineq qulakkiissagaluaratsigu. Aamma
taamaaliornitsigut taava atuarfimmut tunngasoq peqqussut, unalu peqqussut
imminnut ataqatigiilissagaluaramik. Eqqaamaneqassaaq atuarfik pillugu
peqqussusiornermi pingaartinneqaqqissaarmat, meeqqamut isiginneriaaseq
aalajangersimasoq aallaavigalugu sullissinissaq. Taanna annertuumik
oqallisaavoq aamma atuarfitsialammut piareersarnermi. Taamaattumik
kissaatigisartagarput inatsisartut ataqatigiissaakkanik inatsisiliorlutillu
peqqussusiussasut, oqaaseq ilanngukkutsigu inooqatigiissutsikkut
ajornartorsiutit naammassissagaluaratsigu.
Taava §5,
immikkoortoq 2, tassani pineqarpoq nalunaaruteqartussaatitaaneq, imaluunniit
nalunaaruteqarnissamik pisussaaffik taannalu immikkoortinneqarpoq inuit tamatta
nalunaaruteqarnissamik pisussaaffeqarpugut. Taassuma saniatigut annertusisamik
nalunaaruteqartussaatitaanermik pisussaaffeqartoqarpoq, tassa
isumaginnittoqarfimmi, atuarfimmi, peqqinnissaqarfimmilu atorfeqartut. Taakkua
saniatigut Inuit Ataqatigiinnit pingaartippagut politiit aamma annertusisamik
nalunaaruteqartussaatitaanermik pisussaaffilerneqassasut. Peqqutigalugu
politiit sulinerminni qanittuararsuarmik malinnaaffigimmatigit meeqqat
atugarisaat, aammalu meeqqat atugarliortut amerlasuutigut taakkuusarput
siullerpaajullutik naapitsisartut.
Uagut
isumaqarpugut isumaqarpugut Naalakkersuisut danskit naalakkersuisuinut
saaffiginnittariaqartut, taavalu qulakkeerlugu politiit nunatsinni sulisut
aamma annertusisamik nalunaaruteqartussaatitaalissasut.
Taava
immikkoortoq 7, naa imaluunniit §7, immikkoortoq 2, immikkut aamma
uniffigisimavarput. Tassani inuit ajornartorsiuteqalersut ikiorneqarnissamik
pisariaqartitsilersut, eqqartorneqarnerani qujanartumik oqaatigineqarpoq
eqqumaffigineqartassasoq, ilaqutariinnii taakkualu avatangiisaanni inuit nukii
piginnaaneri. Taanna immini ajunngitsorujussuuvoq.
Ullumikkut inuit
ajornartorsiuteqalerlutik ikiortariallit sanngiiffii annertoorujussuarmik
eqqumaffigineqartarput, taamaalilluni nukii piginnaanerilu
eqqumaffigineqarpiarnatik. Taamaalilluni oqimaaqatigiikkunnaartumik
isigineqalertarlutik, taanna iluaraarput assut, taamaattorli
erseqqissartikkusukkaluarparput tassani FN-p meeqqat pisinnaatitaaffii
isumaqatigiissutaani, §5-imut innersuussisoqassasoq.
Peqqutigalugu
tassani artikel 5-imi oqaatigineqarmat, meeqqap ilaqutai tamaasa aamma
isiginiarneqartassasut, imaaginnanngitsoq anaana, ataata. Kisianni aanaa,
aataa, atsa, ajakkut allallu. Taanna pingaartipparput aamma nunatsinni
ilaqutariissutsinik eqqartuigaangatta imaaginnanngilaq anaana, ataata
eqqartorneqartartut, kisianni meeqqap eqqarlii. Taamaattumik nunatsinni
kulturitsinnut naapertuutissaaq FN-p meeqqat pisinnaatitaaffii pillugit
isumaqatigiissutaani artikel 5-imut innersuussissagutta.
Taava
ataatsimiititaliap siulittaasuata saqqummiussinermini ilanngullugu oqaatigivaa,
ikinnerussuteqartut tassa aamma Inuit Ataqatigiit meqqat atugarisaat pillugit
paasissutissanik katersuiviup toqqaannartumik peqqussummi
malittarisassiuunneqassasoq.
Taanna suli
aalajangiusimavarput, pingaartipparput katersuiviup taassumap inatsisitigut
tamakkiisumik illersorneqarnissaa. Taamaattumik itisilinngikkaluarlugu
eqqaasitsissutigeqqilaaginnassavara, pingajussaaneerinninnissamullu
kissaatigeqaarput tamatuma anguniarnissaa iluatsissasoq.
Taava §10-mut
tunngatillugu, §10-mi malittarisassiuunneqarpoq meeqqat angerlasimaffiup
avataanut inissinneqartussanngoraangat angajoqqaat
akuersiteqqaanngikkaluarlugit. Tassani soorunami piumasaqaatit sakkortupput,
pissusissamisoortumik.
Uagut Inuit
Ataqatigiinni isumaqarpugut kommunalbestyrelset sakkortuumik
pisussaaffilerneqartariaqartut, paasigaangamikku meeraq ima atugarliortigisoq
allaat angerlarsimaffiup avataanut inissinneqartariaqassasoq angajoqqaat
akuersiteqqaanngikkaluarlugit. Uani taamaallaat periarfissatut allassimavoq,
uagut isumaqarpugut pisussaaffiliisariaqartugut.
Taamatut
isumaqarpugut ukiuni makkunanerpiaq tusartuartaratsigu meerarpassuit
atugarliuuteqartut, taavalu akuliuttoqassanani. Imaappoq akisussaasutut misigisimasut
inuit massakkut ikippallaaqaat. Taamaattumik tamatuma illuatungaanut
saatissagutsigut isumaqarpugut ilaatigut kommunalbestyrelset annertuumik
pisussaaffilernerisigut tamanna qulakkeerneqarsinnaassasoq.
Taava §18-imi
eqqartorneqarput ilaqutariit inuussutissarsiutigalugu paarsisartut. Tassani
annertuumik ataatsimiititaliami oqallisigisimavagut, meeqqat kikkut
taakkununnga innersuunneqarsinnaasalissasut. Taanna ilaqutariit
inuussutissarsiutigalugu paarsisartussat nutaaliaassaaq, aamma assigiinngitsutigut
isumalluarfigineqarpoq, kisianni isumaqarpugut annertoorujussuarmik meeqqat
misigissutsikkut allatigullu innarlerneqarsimasut, taakkununnga
innersuutissallugit mianersortariaqartugut.
Taamaattumik
aamma Naalakkersuisumik isumasioqateqarluta oqaloqatigiissutigigatsigu, imatut
paasigaluarparput Naalakkersuisup ataatsimiititaliap isumaa paasilluarlugu
allannguutissamik siunnersuuteqarumaartoq.
Taamaattumik
ajuusaarutigivarput massakkut aappassaaneerinninnissamut tamanna
pisimanngimmat, kisianni uterfigissavarput.
Taava §29-mut
tunngatillugut Inuit Ataqatigiinninngaanniit aamma kissaateqarsimagaluarpugut
maannamut suli naaperiarneqarsimanngitsumik. Taamaakkaluartoq
oqaatigeqqissavarput pingajussaaneerinninnissamummi imaassinnaavoq
iluatsittugut.
Tassani
pineqarami meeraq angerlarsimaffiup avataanut inissinneqarsimatilluni
angerlartussanngoraangat, kommunalbestyrelsep itigartitsisinnaanerannut
tunngasoq. Kommunalbestyrelse itigartitsippat, itigartitsissappat, uagut
isumaqarpugut piumasaqaatit sakkortuut § 10-mit, 13-imut taakkua
najoqqutassinneqartut naapertorlugit aalajangiisoqartassasoq.
Taamatut
isumaqarpugut peqqutigalugu angajoqqaat aamma annertuumik inatsisitigut
illersorneqartariaqarmata, aamma ilisimaarineqartariaqarmat suut
tunngavigalugit itigartitsisoqartoq. Taamaattumik piumasaqaatit sakkortuut
najoqqutarineqassasut kissaatigilluinnarparput.
Kommuneni
isumaginnittoqarfinni sullissinerup nukittorsarneqarnissaanik
kaammattuuteqarpugut sakkortuumik. Isumaqarluinnarpugut kommuneqarfinni isumaginnittoqarfinni
sullissineq nukittorsarneqanngippat, taava peqqussutissatut siunnersuutip
atortinneqarnissaa tusiattorujussuussasoq.
Taamatut
isumaqarpugut peqqutigalugu ullumikkut killiffipput imaalernikuummat,
angerlarsimaffiup avataani inissiisoqarsimatillugu naak
pisussaaffioreeraluartoq ilaqutariinni sullissinissaq, tamanna
pinngitsoortinneqarpoq.
Ajuusaarnarpoq
ilaqutariissutsimik pingaartitsilluta oqaluttarpugut, taamaattumik tassuunakkut
annertuumik nukittorsaasoqartariaqartoq isumaqarpugut.
Taamaattumik
ippassaani aningaasanut inatsisissamut siunnersuutip aappassaaneerlugu
eqqartorneqarmat, Siumuminngaanniit Ole Thorleifsenip oqaaseqarnermini aamma
isumaginninnermi sullissisut, pikkorissartuarnissaat nukittorsartuarnissaat
ilinniarteqqinnissaallu pingaartillugu oqaaseqarmat, assorujussuaq
nuannaajummerpugut takusinnaagatsigu tassuuna suleqatissarsigunarluta.
Taamaattumik taanna immikkut eqqumaffigalugulu
aningaasaliiffigineqartariaqartoq isumaqarpugut.
Taava
peqqussutip atortuulersinneqarnissaanut ulluliussamut tunngatillugu, tassa
piffissap atortuulersitsiviusussap kinguartinneqarnissaa Inuit Ataqatigiinni
assorujussuaq kaammattutigivarput. Soorlu ilisimaneqarpoq assersuutigiinnarlugu
inuussutissarsiutigalugu ilaqutariit paarsisartussat, paarsilerumaartussat,
sulinerminnut atatillugu akissarsiariumaagassaat allatigullu
atugassaritinneqartussat qanoq ittuujumaarneri suli ulloq manna tikillugu
aalajangiiffigineqanngimmat. Imaappoq isumaqatiginninniartoqartussaasaaq
qanittukkut.
Uagut
isumaqarpugut pissusissamisoornerusoq tamakkua naammassereerpata, tamakkiisumik
peqqussutissatut siunnersuut atuutsinneqalissappat. Aamma
eqqaasitsissutigerusuppara siorna atuarfitsialammut tunngatillugu, meeqqanut
atuarfiup peqqussutissaata aalajangersaratsigu, taava tassani peqqussutip
atortuulersinneqarfissaata ullua kinguartinneqarpoq ukioq ataaseq. Aamma
tassani assigiinngitsut aaqqitassaat aaqqinneqarsinnaanissaat pitsaasumik
qulakkeerumallugu, illuatungaatigut aamma taamani oqartoqarpoq atuarfiit
piareersut siorna aallarteriissappata aamma ajorineqarnani.
Tassa imaappoq
uagut aarleqqutigivarput kommunet naammaginartumik piariinngitsut suli una
atortuulersinneqassasoq.
Taamaattumik
januarip aallaqqaataani 2004-mut kinguarteqqullugu kaammattuutigivarput.
Taava ulloq
unnuarlu angerlarsimaffinnut akilersueriaatsip allannguuteqartinneqalersaarnera
iluaraarput, tassami Aningaasarsiornermut Naalakkersuisup allakkatigut
akissuteqarnermini oqaatigivaa, KANUKOKA-mik isumaqatiginninniarnissamut
atatillugu, eqqarsaataasoq 60 %-i ulloq unnuarlu angerlarsimaffinnut
akiliutigineqartartut bloktilskudekkut ilanngaatigereerlugit, taava ulloq
unnuarlu angerlarsimaffimmut akiliutit 50 %-iunani 40%-iulissasoq.
Uagut
isumaqarpugut taanna naaperiaanerusoq siullermeerinninnermi ippassaaninnguaq
oqaratta %-ilersuineq taanna immaqa 75 25%-inngortinneqarsinnaasoq. Taava 60/40
massakkut pilerinarnerulersimammat Naalakkersuisuni, aamma taanna
naaperiaanertut isumaqarfigalugu pissangalluta utaqqissavagut bloktilskudet
pillugit isumaqatiginninniarnissaat.
Taava
naggasiutigalugu oqaatigissavara peqqussutip meeqqallu pisinnaatitaaffiinik
imaluunniit peqqussut pillugu, meeqqallu pisinnaatitaaffii pillugit annertuumik
paasititsiniaasoqassasoq aammaarluta oqaatigissagatsigu. Pingaaruteqarluinnarpoq
qinigaaffiup siuliani ujartuisarsimavugut aamma aningaasanik
illuartitsisoqartarsimagaluarpoq. Kisianni ajoraluartumik ulloq manna tikillugu
neriorsuutit taakkua timitalerneqarsimanngillat.
Taamaattumik
nukinginnarpoq taakkua pillugit paasititsiniaanissaq, taamaaliornikkut
meerartatsinnut akisussaaffik tamatsinniittoq immaqa aamma
akuersaarneqarnerullunilu timitaliivigineqarnerusalernissaa
anguneqarsinnaagaluarmat.
Jonathan
Motzfeldt,
ataatsimiinnermi aqutsisoq, Inatsisartut Siulittaasuat, Siumut.
Tulliulluni
oqaaseqassaaq Ellen Christoffersen, Atassut.
Ellen
Christoffersen, Atassutip
oqaaseqartua.
Qujanaq.
Siullermik
Atassummit Inatsisartut Ilaqutariinnermut Peqqissutsimullu Ataatsimiititaliap
meeqqanik inuusuttunillu ikiorsiisarneq pillugu, Inatsisartut
peqqussutissaattut siunnersuutip aappassaaneerneqannginnerani
isumaliutissiissutissamik suliaqarluarsimaneranik qutsavigissavagut.
Suliap matumani
pineqartup ukiuni arlaqalersuni naammassineqarnissaa qilanaarineqarsimavoq.
Peqqussutissallu atuutilersinneqarnissaa kommunet kattuffiannit KANUKOKA-mit
qilanaarineqarluni, piffissami sivikinngitsumi qanimut Naalakkersuisut
suleqatigalugit piareersaatit ingerlanneqalereersimapput.
Tunngaviusumik
sulisunut piareersaatit ingerlanneqalereersimaneri, minnerunngitsumillu
kommuneni sulisunut pikkorissartitsinissat assigiinngitsut
aarlartisarneqarnissaanut peqqussutissap, Inatsisartuni
akuersissutigineqareerluni atuutilersinneqarnissaa utaqqiinnarneqalersimasoq
Atassummit ilisimaaraarput.
Isumaqarpugullu
pingaaruteqarluinnartoq kinguarsaaqqinnani peqqussutissap akuerineqareerluni
atuutilernissaa, maannakkut pilersaarutit julip aallaqqaataani ukioq manna
piumaartoq.
Atassummit
suliap matunami eqqartorneqartup Inatsisartuni siullermeerneqarnerani
oqaaserisimasagut uteqqinngikkaluarlugit oqaatigissavarput
aalajangiusimagatsigit, taaamaattumillu aamma innersuussutigalugit.
Inatsisartut
Ilaqutariinnermut Peqqissutsimullu Ataatsimiititaliap isumaliutissiissummini
annertuumik ersersippai, illersorneqarsinnasumik meeqqap inuusuttullu
qitiutinneqarlutik illersorneqarnissaat.
Pineqartunut
atugassarititaasut illersorneqarsinnaasumik naammassineqarnissaat.
Angerlarsimaffiup
avataani inissiisarnermi ilaqutariit paarsisartut imaluunniit ilaqutariit inuussutissarsiutigalugu
paarsisartut, aamma illersorneqarsinnaasumik atugassaritinneqartussanik
naammassinnissinnaanissaannut qulakkeerinninniarsimanerit.
Meeqqap
inuusuttulluunniit kukkusumik inissinneqartannginnissaa.
Meeqqap
inuusuttulluunniit illersorneqarsinnaasumik ilaquttaminut utersinnaanissaa
timikkut, eqqarsataatsimikkut inooqataaniarnermikkullu innarlerneqarani.
Peqqussumik
eqquutitsisinnaanissamut kommuneni akissakilliorfiunerusuni aamma
aningaasatigut tapersiivigineqartarnissaannik qulakkeerinninniarsimaneq.
Atassummit assut
iluarisimaarlugu maluginiarpagut, Naalakkersuisunit annertuumik aiuliani
taakkartorneqartut ataatsimiititaliamit qulakkeerniarneqarnissaanut
suleqataalluarsimanerat.
Minnerunngitsumillu
aamma peqqussutissap aappassaaneerneqarnissaanut ataatsimiititaliap
allannguutissatut siunnersuuteqarfigisimasaanut innersuussutigisimasai,
ilalernartillugit Naalakkersuisunit allannguutissatut
siunnersuuteqarfigineqarsimaneri.
Taamatut
naatsumik Atassummit oqaaseqarluta isumalitissiissummi amerlanerussuteqartut
innersuussutaat, aappassaaneerneqarnerani akuersaarlugu
pingajussaaneerneqarnissaa innersuussutigissavarput.
Jonathan
Motzfeldt,
ataatsimiinnermi aqutsisoq, Inatsisartut Siulittaasuat, Siumut.
Tulliulluni
oqaaseqassaaq Astrid Fleischer Rex, Demokraatit.
Astrid
Fleischer Rex,
Demokraatit oqaaseqartuat.
Meeqqanut
inuusuttunullu ikiuineq pillugu Inatsisartut peqqussutissaattut siunnersuummut
Demokraatinit imatut oqaaseqassaagut.
Siunnersuutip
aappassaaneerneqarneranut isumaqarpugut §2, immikkoortoq 3 aamma §6
immikkoortoq 1-imi erseqqissarneqartariaqartoq, pineqartoq tassaasoq meeqqat
inuusuttullu timikkut tarnikkut imaluunniit inooqatigiissutsikkut
piginnaasaqarnerat. Oqaatsit inooqatigiissutikkut ilanngunneqarneratigut
meeqqap tamakkiisumik isigineqarnissaa tunngaviliiffigineqassaaq.
Tamakkiisumik
isiginninneq taamaattoq atuarfik pillugu peqqussutini aammattaaq atorneqarpoq.
Ikinnerussuteqarlutik
oqaaseqartuni Asiip tulliuttoq kusanartorujussuarmik nassuiareermagu allorlugu
tullianut ingerlaqqippunga.
Ikinnerussuteqarluta
aamma kissaatigisimagaluarparput, oqaatsit ilaqutariit
nassuiitsunngortinneqarnissaa. Tassa ilaquttat ungasinnerusut imaluunniit
eqqarleriit kalaallinut atatillugu atorneqarnissaa naleqqunnerpaatipparput.
Pissutigerpiarlugu Kalaallit Nunaanni ilaqutariiussuseq suli ilaquttanut
ungasinnerusunut imaluunniit eqqarlinut attuumassuteqartarmat. Tassa
angajoqqaanut qitornanullu kisimi tunngatinneqarani.
Demokraatiniit aamma
kissaatiginartikkaluarparput, peqqussutissap qulakkeerfiginissaa meeqqat
inuusuttullu pillugit ilisimasanik katersuiffik, videncenter for børn og unge.
Tassunga atatillugu inatsisitigut tunngavissiisoqarnissaa. Tassa peqqutissatut
siunnersuummi maleruagassaliornikkut. Tassani ilisimasanut katersuiffissap
siunertassaa ingerlanneqarnissaalu aalajangersaavigineqartillugit.
Tullii
nassuiarneqareermata uanga iluareqisannik Asii aamma allorpakka, Demokraatiniit
isumaqatigilluinnaratsigit.
Tulleqqianut ingerlaqqeriaruma,
siunnersuutigisimasaraluatta ikinnerussuteqartuniit aamma Naalakkersuisut
qinnuigiumavagut, ingerlatarivillugu immaqaluunniit inuutissarsiuutigalugu
angajoqqaarsiaasartussat meeqqat qanoq ittorpiaat paaqqutarineqartassasut.
Allannguutissatut siunnersuummi erseqqissaavigeqqullugu, tassami Ilaqutariinnut
Peqqinnissamullu Naalakkersuisoq siunnersioqatigineqarnermini akissuteqaataani,
kingornatigullu allakkatigut tamatuma qulaarsuineqarnerani paasissutissat
imminnut naapertuutinngimmata.
Kisiannili
ullumikkut paasivarput udvalgi Naalakkersuisup isumaqatiginngikkaa. Oqarluni
killilersuissanngitsugut. Uagut Demokraatiniit killilersuinermik taanna
isumaqarfiginngilarput, meerarliuna inissitassaq annertuumik
eqqarsartaatsimigut innarluuteqarpat imaluunniit annertuumik
sumiginnagaasimappat, tulluutsinngilluinnaqqinnaatipput
angerlarsimaffimmiiginnarnissaa.
Kusanarnerpaajuvoq
meeqqamut tassunga ulloq unnuarlu angerlarsimaffimmut, ulloq unnuarlu
ilinniarsimasunik sulisulimmi inissinneqarnissaq. Angerlarsimaffiinnarmut
(taamatut oqaatigalugu) inissikkaluaraanni annilaangatigigatsigu
angajoqqaarsianngortut qasujaarpallaassasut, taamaalilillutillu meeraq
aasimmiaasiit sumiginnagaaqqissasoq allanullu nuuttartinneqalerluni, taanna
killilersuinertut isiginngilarput meeqqamununa toqqinnissaq ujaripput.
Ikinnerussuteqarluta
aamma isumaqarpugut psykolog?inik taavalu pillorissaasunik (ergoterapeut)
oqalunniarnermut, tusaaniarnermullu perorsaasunik kiisalu inunnik sullissisunik
amerlanerusunik atorfinitsitisariaqartugut. Isumaginninnerup iluani isummanik
assigiinngitsunik suliallit tamarmik sulinerminnut atugassaminnik
pitsaanerusunik sakkussinneqartariaqartut. Demokraatit siunnersuutigerusuppaat
akissarsianut tunngassuteqartut pitsanngorsaavigineqassasut aamma pikkorissarnerit
ataavartut neqeroorutigineqartalernissaat, imaalillugu immaqa
aaqqinneqarsinnaagaluartoq; immikkoortumik naammassinnissimagaanni tamarmik
immikkut akissarsianik qaffaasinnaanngortillugit. Tamatuma saniatigut
Demokraatit isumaqarput Isumaginninnermut allaffiit
aaqqissuiffigineqaqqittariaqartut, tassami Isumaginninnermi suliallit
sullitaminnik ullumikkut piffissaqanngillat, allaffissungaaramik.
Peqqussummi
allassimavoq; angajoqqaarsiat paaqqutarinninnerminni suliassanik
peqqissaartumik ilisimatsitsivigineqarnissamut pisinnaatitaaffeqartut, aamma
handelsplan?inik aammalu iliuusissatut pilersaarutinik tunineqassasut.
Demokraatit taanna 1. juli atulernissaa ilimaginngilaat.
Angumerineqarsinnaanissaat takorlooruminaatsipparput aammalu Isumaginninnermut
siunnersortit suliakkersugaareeqimmata kiisalu Naalakkersuisunut ilaasortap
ataatsimiititaliamut ilisimatsitsummigut ikaarsaariarnissamut
periarfissiisoqarnissaa Naalakkersuisunit pilersaaruteqanngitsoq oqaatigimmagu.
Demokraatit matumuuna kissaatigivaat tamatuma isumaliutigeqqinneqarnissaa.
Demokraatit
Naalakkersuisunut kajumissaarutigissavaat peqqussutissap 1. januar 2004?mi
atulersinneqarnissaa, taamaaliornerup PIP?mut akissarsiat pillugit
isumaqatigiinniarnissaq qulakkeeriffigilluarnerussavaa, peqatigitillugulu
kommunit piareersarluarnerusunissamut periarfissinneqassallutik.
Demokraatinit
tupigusuutiginngitsuunngilarput Inuit Ataqatigiillu ikinnerussuteqarluta
allannguutissatut siunnersuutigisimasaraluagut misarpallannguamilluunniit
allannguutissanik eqqaaneqarsimanngimmata. Demokraatit inassutigissavaat
qulaani kaammattuutigineqartunut naapertuuttumik Naalakkersuisoq
allannguutissanik peqqussutip pingajussaaneerneqannginnerani
saqqummiusseqqullugu.
Qujanaq.
Jonathan
Motzfeldt, ataatsimiinnermi
aqutsisoq, Inatsisartut Siulittaasuat, Siumut.
Tulliulluni
oqaaseqassaaq Anthon Frederiksen, Kattusseqatigiit.
Anthon
Frederiksen,
Kattusseqatigiit.
Meeqqat
Inuusuttullu ikiorserneqartarnerat pillugu peqqussutissatut siunnersuutip
siullermeerneqarnerani Kattusseqatigiit sinnerlugit oqaaseqaatikka
innersuussutigalugit suliap aappassaaneerneqarnerani Ilaqutariinnermut
Peqqinnissamullu ataatsimiititaliap Isumaliutissiissutaa Kattusseqatigiit
sinnerlugit imaattumik oqaaseqarfigissavara.
Siullermik
erseqqissaanerit, naqqiinerillu annertuumik oqaaseqarfiginagit
pissussissamisoormata akuerseqataaffigissavakka, aammalu Ilaqutariinnut
Peqqissutsimullu Ataatsimiititaliap allannguutissatut siunnersuutai
qujanartumik Naalakkersuisuniit aamma amerlanersaat malinniarneqarlutik
allannguutissatut siunnersuusiorfigineqarsimammata iluaraara. Allannguutissatut
siunnersuutit saqqummiunneqartut akuerseqataaffigissavakka, aamma suliap
tunngaviatigut meeqqap pisariaqartitai aallaaviusussat pingaartinneqarlutillu
anguniarneqarmata, siusinnerusukkullu iliuuseqarnissamik
pisussaaffiliisussaammata kiisalu oqartussaaffiit assigiinngitsut akornanni
suliat pitarlugit suleqatigiittoqarnissaa anguniarlugu meeqqanut inuusuttunullu
ajornartorsiortunut aaqqiiniarneq soorunami anguniarneqarmat peqqussutissatut
siunnersuut akuersaaqataaffigissavara, naak suliap siullermeerneqarnerani
Kattusseqatigiinniit piumasaqaatitta ilaat naammassineqanngikkaluartut, soorlu
ilaqutariinnut katsorsaaveqarlernissamut tunngasut allallu aamma suliap
siullermeerneqarnerani Kattusseqatigiit sinnerlugit oqaaseqaatinni
erseqqissaassutigisimasakka.
Taamaakkaluartoq
iluarisimaarpara amerlanertigut ataatsimiititaliap kaammattuutai
Naalakkersuisunit tusaaniarneqarlutik allannguutissatut siunnersuusiorfigineqarsimammata,
naggataatigulli ugguaralugu oqaatigissavara ataatsimiititaliami
ikinnerussuteqartut Inuit Ataqatigiinneersup aammalu Demokraatineersup
ikinnerussuteqarlutik piumasaqaataat ataatsimiititaliami
katersuuffiginiarneqarsimannginneri aamma uggornarmat, tassa peqqussutissatut
siunnersuummi ilaatigut § 2 imm. 3 aammalu § 6 imm. 1 tunngavigalugit
oqaaseqaatigineqarsimasut tamanna naammassineqarsimanngimmat uggornarpoq,
tassami aamma uanga isumaqarama sullinniakkat uani pineqartut paraffini
taakkunani ersarissumik erseqqissaneqartariaqartut pineqartut tassaammata
meeqqat inuusutullu timimikkut eqqarsartaatsimikkullu piginnaanikkilisimasut,
inooqataanerminnilluunniit ajornartorsiuteqartut.
Taamatut
oqaaseqarlunga peqqussutissatut siunnersuut allannguutissatullu siunnersuutit
tunngaviisigut isumaqatigalugit taaseqataaffigissavakka, naak siunertat ilaat
Kattusseqatigiinni anguniakkatsinnut naapertuuteqqissaanngikkaluartut kisianni
tassa inuit tamat oqartussaaqataanerat tunngavigalugu amerlanerussuteqartut
soorunami aalajangigaat aamma uagut Kattusseqatigiinnit ataqqisaratsigu.
Naggaterpiaatigut
peqqussutissatut siunnersuummi, peqqussutissap atuutilerfissaanut tunngasoq
aamma uanga Kattusseqatigiit tungaaninngaanniit 1. januar 2004?mi atuutilersinneqarnissaanik
siunnersuuteqartut isumaqatigiikka.
Jonathan
Motzfeldt, ataatsimiinnermi
aqutsisoq, Inatsisartut Siulittaasuat, Siumut.
Tulliulluni
oqaaseqassaaq Ilaqutariinnermut Peqqissutsimut Naalakkersuisoq.
Inatsisartut
taasisussaavugut, taamaattumik issiavimminnut ingerlanissaat kissaatiginarpoq.
Ruth
Heilmann, Ilaqutariinnut
Peqqissutsimut Naalakkersuisoq, Siumut.
Qujanaq. Tassa
qujavunga Meeqqanut inuusuttunullu ikiorsiisarneq pillugu peqqussutissatut
inatsisissaq maannakkut aappassaaneerneqarneranut oqaaserineqartut, aamma
Isumaliutissiissut takisooq ataatsimiititaliamit suliarineqarsimanera
isumaqarpunga aamma qujassutigisariaqarlugu. Annertuujuvoq inatsisissaq aamma
ukiarmi 2002?imi siullermeerlugu aamma Inatsisartuni maani eqqartorsimavarput,
tassa aamma siullermeereernikuuvarput massakkullu pingajussaa eqqartorparput.
Taamaattumik oqaatigisariaqarpoq una, pisarput pigaaruteqarlunilu annertummat
aammalu ataatsimiititaliami taamatut soqutiginnilluarluni aamma
suleqataalluarsimanera uanga nammineq qujassutigissavara, pingaartumillu aamma
sulisorisavut annertuumik suliaqarsimapput. Apeqquterpassuit
ataatsimiititaliaminngaanniit ingerlanneqartarsimapput aamma sapinngisaq tamaat
atorlugu piffissarlu tamaat atorlugu pisortaqarfimminngaannit sulineq
ingerlanneqarsimavoq, sapinngisamik naaperiartitsilluni ataatsimiititaliap
aamma piumasaqaataanut assigiinngitsunut.
Taamaattumik
massakkut aappassaaneerneqarneranut tunngatillugu oqaatigineqartut ataasiakkaat
aamma paragraffinut assigiinngitsunut innersuussuteqarnikkut, pingaartumik
ikinnerussuteqartut tassani piumasaqaataat eqqarsaatigalugit soorunami
nalilersueqqissinnaavoq ataatsimiititaliaq, kisiannili isumaqarpunga uani
pissusissaanngitsoq oqaluttarfimmi tamakku ataasiakkaarlugit akineqarnissaat.
Uani
nuannaarutigaara aamma assigiinngitsut uagutsinnut piumasaqaataasut
eqqarsaatigalugit, allannguutissanut siunnersuutigut aamma
iluarisimaarneqarmata. Soorunami tamaasa akuerisinnaanngisagut aamma
oqaaseqarfigaagut, tassani ilaatigut oqaatsit sorliit inatsisikkut aamma
atorneqarnersut mianerineqartussaammata aammalu uani politiit
akuutinneqassagunik soorunami aamma justitsministeriaqarfimmut
attuumassuteqarmat, tassani aamma suut tamarmik kalluarneqartussaallutik.
Taamaattumik qaqileriffigineqareermata apeqquterpassuit annertuut uanilu
oqaluttarfimmi uteqqinneqaannarlutik, innersuussutigissavara
Naalakkersuisuninngaanniit akissuteqaatigut, minnerunngitsumillu § 18?mut
akissuteqarnerput aamma innersuussutigissavarput.
Tassani
soorunami uani massakkut pisussaanngilagut meeqqamiit meeqqamut ataasiakkaanut
qanoq ittuussusaanut nalilersuissalluta, taanna periarfissiissaaq inatsit
tamakkua suliarineqarnissaannut. Massakkut meeqqat pisariaqartitsisut
amerlasuut utaqqipput iliuuseqarfigineqarnissaminnut, taamaattumik
Naalakkersuisut siunnersuutigaat 1. juli inatsisip atuutilertinneqarnissaa.
Tassani pingaaruteqarpoq meeqqat eqqarsaatigalugit taamatut iliortoqarniarnera.
Kinguartinneqareernikuuvoq una, inatsit aamma kinguartinneqaqqinnissaanut
isumaqarpunga pissutissaqanngitsoq, aamma pisortaqarfitsinninngaanniit
sulisussanut tunngatillugu pingaartumik kommunini sulisorisat eqqarsaatigalugit
inatsisip qanoq atortinneqarnissaanut pikkorissaanerit, taakku siulliullugit
pineqartussaapput. Taavalu aatsaat 1. juli atuutilerpat aamma kikkut
paarsisartutut nammineq piukkunnerlutik, soorunami tassani
periarfissaqalissammata, taamaalilluni aamma qanoq pikkorissartinneqarnissaat
assigiinngitsut aamma tassanngaanniit aallartinneqartussaapput.
Taamaattumik
tamakku eqqarsaatigalugit nuannaarutigaara amerlanerussuteqartut una inatsit
akuersaarmassuk, aammalu Kattusseqatigiit taamatut akuersaaraluarlutik
aggorilaarpara aamma kinguartitseqataaniartunut ilanngummata.
Qujavunga
oqaaserineqartunut.
Jonathan
Motzfeldt, ataatsimiinnermi
aqutsisoq, Inatsisartut Siulittaasuat, Siumut.
Taasissutiginissaanut
tassa qanilliartorpugut, aammalu Inatsisartut qinnuvigissavakka issiavimminnut
ingerlaqqullugit.
Maannakkut
Inatsisartut Ilaqutariinnermut Peqqissutsimullu Ataatsimiititaliaanni
amerlanerussuteqartut Siumut?meersut Atassut?meersullu Naalakkersuisunut
kaammattuutigaat ataatsimiititaliami amerlanerussuteqartoq oqaaseqaatissatut
kaammattutitullu kaammatuutigisaanut naapertuuttumik allannguutissatut
siunnersuutip saqqummiussiissut. Ataatsimiititaliap kaammattuutaasa ilaat
Naalakkersuisunit malinneqarput oqaatigalugulu ataatsimiititaliami
kaammattuutigineqartut ilaat oqaaseqaataasut kaammattuutaasullu Naalakkersuinut
allannguutissatut siunnersuutaanut ilaatinneqassanngitsut.
Inatsisartut
Ilaqutariinnermut Peqqissutsimullu Ataatsimiititaliaani ikinnerussuteqartut
Inut Ataqatigiit?neersoq Demokraatineersorlu Naalakkersuisunut
kaammattuuteqarput ataatsimiititaliami ikinnerussuteqartut oqaaseqaatissatut
kaammattuutinullu kaammattuutigisaannut naapertuuttumik allannguutissatut
siunnersuutissamik saqqummiussissasut. Kaammattuut taanna tamakkiisumik
Naalakkersuisut malinngilaat, kisianni Naalakkersuisut allannguutissatut
siunnersuutaat maannakkut saqqummiunneqartut agguaanneqarsimasullu, taakkua
maannakkut taasissutigineqassapput.
Naalakkersuisut
allannguutissatut siunnersuutaannut isumaqataasut qinnuvigaakka nikueqqullugit:
26
Akerliusoqarpa?
Naamik
Taasinngitsoortoqarpa?
Naamik
Taamaasilluni
allannguutissatut siunnersuutaasumut akuersissutit naammassineqarput.
Maannakkullu aappassaaneerneqarluni taamak isikkoqarluni ingerlaqqissaaq,
isumaqatigiinniarnerit suli ingerlapput taamaattumik pingajussaaneernissaata
tungaanut suli aamma Naalakkersuisut Inatsisartullu siunnersuuteqarsinnaanerat
suli ammatitaavoq. Taamaattumik taanna aamma eqqaasissutigilaassavara
maannakkut suliassap uunga killinneranut.