Oqaluuserisassani immikkoortoq 26-3 |
|
||
| Siullermeerneqarnera | Aappassaanneerneqarnera | Pingajussaaneerneqarnera | |
Ullut
ataatsimiiffiusut 23-at, sisamanngorneq 10. april 2002 nal. 17:25.
Asii
Chemnitz Narup, Inuit
Ataqatigiit oqaaseqartuat.
Qujanaq.
Nunat tamalaat akornanni meeqqat piginnaatitaaffii pillugit aalajangersakkat
nunatta aamma akuersaarsimasaat tunngavigalugit meeraq paarilluarneqarnissamik,
ineriartortuarnissamik ilinniartitaanissamillu pisinnaatitaaffeqarpoq.
Asaneqarluni, ataqqineqarluni innimigineqarlunilu pisinnaatitaaffeqarlunilu
peroriartussaaq.
Inuit
Ataqatigiit pingaartippaat meqqat pisinnaatitaaffeqarnermikkut pitsaanerpaamik
illersugaanissaat, isumaqarpugullu tamatuma qulakkeerniarnissaanut inersimasut
tamatta ataatsimoorluta akisussaaffeqaqatigiittugut angajoqqaatut, ilaquttatut
aammalu eqqarlitut, nunaqqatitut, meeqqanik sullissisutut inuiaqatigiittullu.
Meeqqanik
inuusuttunillu ikiorsiisarneq pillugu Inatsisartut peqqussutaat Inatsisartunit
akuersissutigineqaleraluttuartoq aamma iluaqutissaavoq meeqqat
pisinnaatitaaffiinik illersuinissatsinnut. Taamaammat Inuit Ataqatigiit
peqqussutissatut siunnersuut peqqissaartumik nalilersoreerlugu
pingajussaaneerneqarnissaanut allannguutissanik saqqummiussaqarpugut.
Allannguutissatut siunnersuutit katillugit aqqaneq-marluupput, tassa § 28-mut
allannguutissatut siunnersuutit marluugamik. Tallimat aallaaveqarput
Inatsisartut Ilaqutariinnut Peqqissutsimullu Ataatsimiititaliaata
isumaqatigiilluni aappassaaneerinninnissamut isumaliutissiissutaanit saqqummiussaanik.
Sinneri allannguutissatut siunnersuutit arfineq-marluk Inuit Ataqatigiit
Demokratit peqatigalugit isumaliutissiissummit ikinnerussuteqarluni
oqaaseqaatitsinnik aallaaveqarput.
Allannguutissatut
siunnersuutit ataasiakkaat oqaaseqarfigitsiassavakka. Tassa § 2, immikkoortoq 3
allannguutissanik siunnersuuteqarfigaarput, taamatuttaaq § 6, immikkoortoq 1.
Taakkua ataatsimoortilaassavakka, tassani oqaaseq ?inooqataanerminniluunniit?
ikkutsikkusussimavarput, tassuunakkut qulakkeersinnaagatsigu meeqqanik tunngaviusumik
isiginninneq, imaluunniit tamakkiisumik isiginnilluni meeqqap pineqartarnissaa
aamma peqqussut una aallaavigalugu. Pingaaruteqartorujussuusorivarput meeqqap
pisariaqartitai tamakkiisut aallaavigineqartarnissaat. Taamaaliorneq aamma
naapertuuppoq isummamut uani peqqussutissatut siunnersuummi
pingaartinneqartumut meeqqap pisariaqartitsineranik aallaaveqarnissamik
oqariartuuteqartoq. Taamaattumik oqaaseq taanna ilanngutsikkusussimavarput.
§ 5,
immikkoortoq 2 aamma allannguutissamik siunnersuuteqarfigaarput. Aamma
arlaleriarluta oqaatigereerparput pingaartikkatsigu politiit sulinerminnut
atatillugu meeqqanik atugarliortunik naammattuugaqaraangamik
isumaginnittoqarfinnut pinngitsoornatik nalunaaruteqartarnissaat.
Nalunaaruteqartussaatitaanermik annertusisamik politiit
pisussaaffilerneqartariaqartut isumaqarpugut. Aamma ilanngussimavarput
Naalakkersuisut naalagaaffimmik isumaqatiginninniartariaqartut, tassami
ullumikkut imaammat politeeqarnermut oqartussaaffik danskit Naalakkersuisuisa
suli tigummimmassuk nunatsinnut taanna suli nuunneqanngimmat.
Politiit
pingaaruteqartorujussuupput, taakkuummata aamma meeqqanik atugarliortunik
malinnaalluartut. Aammalu uani peqqussummi pingaartinneqarpoq assigiinngitsunik
ilinniagallit meeqqanik sullissisut siunertaqarluartumik ataatsimoorussamillu
aaqqissuussamillu suleqatigiinnissaat. Tassunga isummamut naapertuuppoq
politiit aamma qitiunerusumik inissisimalersissallugit qeqqani sullissinermi.
§ 7,
immikkoortoq 2, tassani pingaartissimavarput meeqqap eqqarlii aamma
isiginiarneqassasut aammalu meeqqap eqqarliisa nukii immikkut maluginiarlugit
meeqqanik sullissisoqarnissaa. Siullermik taanna naapertuuppoq FN-ip meeqqanut
pisinnaatitaaffii pillugit aalajangersagaannut uagullu akuersaarsimasatsinnut.
Minnerunngitsumik naapertuuppoq uagut kulturitsinnut, tassami suli
eqqarleriinneq pingaaruteqarpoq aammalu ilaqutariissutsimik pingaartitsineq
taanna isumaqaratta inatsisitigut ersersinniarneqartariaqartoq, amma
ilaqutariissutsimik pingaartitsineq inatsisiliornikkut
siuarsaavigineqartariaqartoq isumaqaratta.
§ 10,
immikkoortoq 1, tassani pineqarpoq kommunalbestyrelset angajoqqaanik
akuersititseqqaanngikkaluarlutik meeqqamik angerlarsimaffiup avataanut
inissiinissamut periarfissaat. Taama iliortariaqarneq alloriarnerusarpoq
imaannaangitsorujussuusoq. Taamaattumiik isumaqarpugut meeqqat ima
atugarliorsimatigilerpata allaat ineriartornera ulorianartorsiorluni, allamillu
periarfissaqanngippat ikiussagaanni angerlarsimaffiup avataanut taava
inissittariaqarlugu. Pisussaaffik taanna erseqqissumik inissittariaqarpoq,
taamaattumik kissaatigisimavarput taanna kommunalbestyrelset
aalajangiinissaannut erseqqissumik oqaasertaqassasoq.
Eqqarsarnartorujussuugamimi ullutsinni meerarpassuaqarmat sumiginnakkanik, naak
inoqarfiit ilaatigut amerlasoorsuarnik inoqanngikkaluartut aamma tamakkunani
isiginngitsuusaarneqartarput meeqqat atugarliortut. Taanna
mumisinniarlugulusooq pissusissamisoorsorivarput kommunalbestyrelset
erseqqissorujussuarmik pisussaaffilissallugit.
Taava §
18, immikkoortoq 1, taanna arlaleriarluta maani aamma oqallisigereerparput.
Tassani pineqarput ilaqutariit inuussutissarsiutigalugu paarsisartut. Uagut
isumaqarpugut taakkununnga inissinneqarsinnaasut tassaassanngitsut meeqqat
annertoorujussuarmik sumiginnarneqartartut, taamaalillutillu annertuumik
katsorsarneqarnissamik pisariaqartitsisut. Taakkua immikkut
katsorsarneqarnissamik pisariaqartitsisut ulloq unnuarlu angerlarsimaffinni
inissinneqartarnissaat tulluarnerusorivarput, taamaattumik ilaqutariit
inuussutissarsiutigalugu paarsisartussat oqinnerusunik meeqqanik
tigummisaqartassappata tulluarnerusorigatsigu.
§ 21,
immikkoortoq 1. Aap, tassani allannguutissamik siunnersuuteqarpugut
qulakkeerusukkatsigu ilaqutariit paarsisartut neqeroorfigineqartassasut
pikkorissarnissamik aammalu ingerlaavartumik ilitsersorneqarnissamik. Taanna
neqeroorut massakkutut oqaasertalerneqarluni akuerineqassappat
qulaatiinnarneqarsinnaasorigatsigu. Ilaqutariit paarsisartut
annertoorujussuarmik piumaffigineqarput, aammalu pisariaqarpoq ataavartumik
ilitsersorneqartarnissaat. Taamaaliunngikkutta ullumikkutut ingerlaannassaagut,
ilisimaneqarpormi meeqqat annertuumik paarisariallit inissinneqaraangata
kommunellu isumaginnittoqarfiisa nukissaqarfiginngikkaangamikkit ilaqutariit
paarsisut ataavartumik ilitsersornissaannut, ilaqutariit paarsisut
nukissaaruttarput meerarlu allamut inissinneqartariaqartarluni. Tamannaavoq
pisortat tungaaninngaanniit sumiginnaaneq. Tamanna akuersaarneqarsinnaanngilaq,
taamaattumik ilaqutariit paarsisartut pitsaasumik atugassaqartissagutsigit
kursusertarnissaat, pikkorissartuarnissaat ataavartumillu
ilitsersorneqartarnissaat avaqqunneqarsinnaanngilaq. Aatsaat taamaaliornikkut
qulakkeersinnaavarput meerartatsinnik pitsaanerpaamik illersuinissarput.
Aamma
ilanngullugu siunnersuuteqarfigaarput Naalakkersuisut neqerooruteqartassasut
pikkorissarnissamik aammalu periarfissinneqassasut Naalakkersuisut
tungaaninngaanniit tamakkiisumik ilaannakortumilluunniit akileeqataasarnissaat.
Taava §
28-mut tunngatillugu, tassani allannguutissatut siunnersuutit marluupput.
Siullermik pingaartissimavarput erseqqissassallugu aalajangiisartut matumani
tassaasut kommunalbestyrelse. Oqaaseq taanna ikkunneqarnissaa
pissusissamisoorluinnarpoq aammalu Naalakkersuisut lovkontorianinngaanniit
ilitsersuutit najoqqutaralugit taava peqqussut oqaasertalerneqassagaluarmat.
Taava
ilanngullugu aamma tassani pingaartissimavarput erseqqissassallugu meeqqat
pillugit paasisimasalittut qitiusumik ataatsimiititaliap aalajangiisarneri
qanoq kimittutigisut erseqqissassallugu. Tassami annertoorujussuarmik
aalajangiisinnaatitaalissapput. Tamanna pissusissamisoorpoq, aammalu
erseqqissorujussuarmik peqqussummi oqaasertalerneqarnissaa
pissusissamisoorluinnarsorivarput, imaassannginnamimi peqqussut aatsaat
paasinarsissasoq maani nassuiaatigineqartartut naqitanngorlugit atuaraanni.
Taava § 29-mut tunngatillugu aamma allannguutissamik siunnersuuteqarpugut. Taanna meeqqamik angerlartitsinissamik tunngassuteqarpoq. Tassani kommunalbestyrelset angerlartitsinissaq itigartitsissutigisinnaavaat. Allaat aamma angajoqqaat akuersiteqqaanngikkaluarlugit aalajangerneq taanna imaannaanngitsuummat isumaqarpugut angajoqqaanik akuersisitseqqaanngikkaluarluni malittarisassat najoqqutaralugit taanna aalajangerneq pisassasoq. Taamaaliornikkut pitsaasumik inatsisitigut illersorneqalissammata uani pineqartut meeqqat aammalu minnerunngitsumik angajoqqaavi.
Aalajangersakkamik nutaarluinnarmik aamma siunnersuuteqarpugut. Tassani meeqqat inuusuttullu atugarisaat pillugit paasissutissanik katersuivik immikkut malittarisassiuunneqarnissaa kissaatigiuarsimavarput. Ilisimaneqarpoq siornaalli Finanslovikkut taanna aningaasaliiffigineqartalermat. Kisianni isumaqarpugut inatsisitigut taanna illersussagutsigu aamma immikkut oqaasertaliullugu maani malittarisassiuunneqassasoq.
Taava § 41, immikkoortoq 1 aamma allannguutissamik siunnersuuteqarfigaarput. Tassani maluginiagassaavoq siunnersuutigigatsigu peqqussut kattornannguaq akuerineqartussaq 1. januar 2004-mi aatsaat atortuulersinneqarnissaa. Taanna aappassaaneerinninnermi siullermeerinninnermilu aamma eqqartoreerparput. Tassani tunngavilersuutit pingaarnerit marluupput, siullermik isumaqaratta kommunalbestyrelset, isumaginninnermut allaffeqarfiit peqqussummik piviusunngortitsinissamut piareersartariaqartut maannangaaq taavalu minnerpaamik qaammatit taakkua arfineq-marluk sinnilaarlugit periarfissinneqarpata ajunnginnerpaamik piareersarnissaannut periarfissinneqassasut.
Kiisalu ilisimaneqarpoq ilaqutariit inuussutissarsiutigalugu paarsisartunngorumaartussat taakkua qanoq atugassaqartinneqarumaarnersut suli aalajangiivigineqarsimanngimmat isumaqatiginninniutigineqartussaallutillu. Taamaattumik januarip aallaqqaataani 2004-mi atortuulersitsinissamik ulluliivugut.
Ullumikkut, ullumikkorpiaq ullaap tungaani Inatsisartut Ilaqutariinnermut Peqqissutsimullu Ataatsimiititaliaat soqutiginartorujussuarmik paasisassarsiorluni pulaarpoq, pulaaratsigu Dronning Ingridip napaarsimmavissuani immikkoortortaqarfik tarnimikkut nappaatilinnik sullissisoq. Tassani immikkut sammivagut inuusuttut nunatsinni tarnimikkut ikiorserneqartariaqalersut. Aamma tassani annertuumik ukiuni kingullerni inuusuttut akornanni eqqarsartaatsikkut napparsimasut amerliartorsimanerat oqaluuserineqarpoq. Tassani erseqqissorujussuarmik paasitinneqarpugut pitsaasumik massakkut inuusuttut ataasiakkaat qanoq issusiat misissorluarneqartartoq aammalu qulaajaareernikkut qanoq pitsaanerpaamik ikiorneqarsinnaasut pilersaarusiorneqarsinnaasartoq. Tamanna immini ajunngilaq, kisianni angerlaqqittussanngoraangata kommunet ataasiakkaat neqeroorutigisinnaasaat tamakkununnga annikeruttortarmat, taamaattumik maangaanniit oqaatigisartagarput kommuneni isumaginnittoqarfiit ataasiakkaat pisinnaasaat annertoorujussuarmik nukittorsartariaqartumik isumalik taanna ullumikkut uppernarseqqipparput. Taamaattumik oqaatigeqqissavarput januarip aallaqqaataaninngaanniit 2004-minngaanniit atortuulersinneqarnissaa piukkunnarnerummat, piareersarnissaq peqqissaartumillu atortuulersitsinissamut piareersarnissaq pingaartikkatsigu.
Allannguutissatut siunnersuutit taakkua eqikkarlugit oqaaseqarfigineqarnerat taakkua uterfigissavakka minutsit 15-it qaangiutilermata.
Isak Davidsen, ataatsimiinnermi aqutsisoq, sinniisussaq siulleq, Atassut.
Tullinnguulluni oqaaseqassaaq Astrid Fleischer Rex, Demokratit.
Astrid Fleischer Rex, Demokratit oqaaseqartuat.
Qujanq. Meeqqa inuusuttunillu ikiorsiisarneq pillugu Inatsisartut peqqussutissatut siunnersuutaannut uagut ikinnerussuteqarluta siunnersuutigut aatsaaginnaq taagorneqartut Demokratininngaanniit aamma peqataaffigaagut.
§ 2-mi meeqqap tapersersorneqarnissaanut tunngasoq tassani eqqaaneqarsimagamik timikkut eqqarsartaatsikkullu. Kisianni uagut ilannguterusupparput allannguutissatut siunnersuutitsinni inooqatigiissutsikkut, imaappoq meeraq ikiorneqarnialeruni ilaannaa ikiornagu imatut oqaatigalugu: Qanoq issusialu tamaat ikiorserlugu, ilaannakornagu. Taamaammat inooqatigiissutsikkut taanna ilannguterusupparput.
§ 5, immikkoortoq 2-mi politiit aamma ilanngunneqarnissaat tassani allannguutissatut siunnersuutigaarput, nalunngilarput politiinut oqaasissaqartitaanngikkaluarluta, kisianni siunissami namminersulivinnissatsinnut tamakkua aamma tamaasa tigusussaassagatsigit immaqa taanna allarniutaasinnaagaluartoq. Nalunngilarpummi unnuaagaluarpat ulluugaluarpat politiit qanoq meeqqanik sumiginnagaasunik anniartitaasunillu takusaqartartigisut, taakkualu ima pisinnaatikkusuleraluarpagut aamma nalunaarsinnaatitaallutik.
§ 7-mi ilaquttaat meeqqat avatangiisiilu eqqaaneqartut, uani ilaquttat anaanaq, ataataq qatanngutillu pineqarmata eqqarlit ilanngukkusukkaluarpagut. Uagut kalaallit eqqarsartaatsitsinni suli taakku eqqarlit aamma qanittorigatsigit.
§ 10-mi, immikkoortoq 1-mi kommunalbestyrelsep pisinnaaginnarani pisussaanissaa kissaatigaarput.
§ 18-imut ingerlaqqippunga. Tassani allannguutissatut
siunnersuutigaavut ?sakkortuumik? oqaaseq peerneqarnissaa oqaatsillu
?annertuumik? peerneqarnissaat. Imaappoq inuussutissarsiutigalugu
angajoqqaarsiat sakkortuumik timikkut ajoquserneqarsimasunik annertuumillu
eqqarsartaatsimikkut ajoquserneqarsimasunik, taavalu annertuumik
sumiginnagaasimasunik tigusissagunik angerlarsimaffiup qanorluunniit
piareersimatigigaluartut artorpaat sivisuumik ulloq naallugu unnuarlu naallugu taakku
paarissallugit. Imaalissaaq meerannguaraasiit taanna sumiginnarneqaqqissaaq,
allamut nuutinneqassaaq angajoqqaarsiani qasuppata. Tullii aamma qasussapput. Taakkua
tulluutsinnerugaluarpagut ulloq unnuarlu angerlarsimaffinni ilinniarsimasunik
paarsisoqarlutik peqqissarneqarnissaat paarineqarlutillu. Aamma tassani
eqqarsaatiginngitsoorsinnaanngilagut meeraannaq pineqanngilaq. Angajoqqaarsiat
angajoqqaarsiaajumaartullu artorsereerlugit suliassaannik
tunisarsinnaanngilagut. Aamma taakku misigissuseqarput. Artornartorujussuuvoq
angajoqqaarsiaalluni imminut qiviassalluni oqarfigalunilu: Meeraq una paarisara
artorpara, uanga nammineq meeqqakka piffissaqarfigissagukkit imaluunniit
meeqqat allat tigummisagut una meerannguaq angerlarsimaffinniit ajattortariaqarpara,
allamut nuunniarli. Aamma angajoqqaarsiaalluni taannartaa
artornartorujussuuvoq.
§ 21-mi
pikkorissarnermut tunngasut angajoqqaarsiat aamma taakkua
pisinnaatitaaffeqarnissaat tassuuna kissaatigaarput, periarfissiinnarnagit
neqeroorfigalugit.
§ 28-mi angerlartitsiniarnermi
qitiusumik meeqqanut ataatsimiititaliaq meeqqat pillugit paasisimasalittut
qitiusumik ataatsimiititaliap oqartussaatinneqarnissaa tassani aamma
kissaatigaarput.
Taavalu §
36-mut ingerlaqqeriaruma meeqqat inuusuttullu pillugit ilisimasanik
katersuiffik inatsimmiilernissaa taanna aamma allannguutissatut
siunnersuutigaarput.
§ 41-mi
peqqussutip uuma uagut allannguutissatsinnik ilaneqaraluaruni
kusanarluinnartunngortussap januarimi 2004-mut aatsaat atulersinneqarnissaa
siunnersuutigaarput. Angusassagummi amerlaqaat. Angajoqqaarsiassat
pikkorissartinneqartussaapput. Massakkut isumaqatigiinniarneqartussaavoq taakku
qanoq aningaasarsiaqassanersut PIP aqqutigalugu. Pikkorissarnerit
ingerlanneqartussaapput massakkut sulereersunut, kommunenut sulereersunut
taavalu aamma sulisussanut, nalunngilarpummi inulerisut qanoq
amigaatigineqartigisut, unalu peqqussut kusanartumik ingerlassappat inulerisut
suli amerlanerit pigisariaqarpagut. Massakkummi nalunngilarput inulerisut
inulerinissaminnut piffissaqarpianngillat kommuneni sulisut,
allaffissungaaramik.
Neriullunga
arlaannik killitaqarsimassallunga manna killigalugu qujagallarpunga.
Isak
Davidsen, ataatsimiinnermi
aqutsisoq, sinniisussaq siulleq, Atassut.
Tullilnnguuppoq
Ilaqutariinnermut Peqqissutsimullu Naalakkersuisoq.
Ruth
Heilmann,
Ilaqutariinnut Peqqissutsimullu Naalakkersuisoq, Siumut.
Qujanaq.
Oqaaserineqartut qujassutigaakka. Aamma meeqqanut inuusuttunullu ikiorsiisarneq
pillugu Inatsisartut peqqussutissaattut siunnersuut siullermeerlugu
marloriarlugulu siullermeerlugu aappassaaneerneqarnerani aamma oqaatsit
annertuut maani aninneqareernikuupput, aammalu Naalakkersuisut siuliisa aammalu
Inatsisartut siuliisa una suliassaq aallartissimavaat aammalu peqqissaarulluinnarlugu
pisoqartaqarfimmi aamma suliarineqartarluni, ataatsimiititaliat piumasaqaataat
aamma aallaavigalugit annerusumik aamma aallaavigisarlugit. Taamaattumik
massakkut aamma ataatsimiititaliami isumaqarpunga apeqqutit arlalissuit
pisortaqarfimminngaanniit aamma uagutsinninngaanniit Naalakkersuisuninngaanniit
akineqarsimapput aammalu naaperiarfeqarsimavugut inatsisissamut allannguutissat
eqqarsaatigalugit. Soorunami piumasaqaatit ilaat allannguutigitinniakkat
akuersaarsimanngilagut aamma isumaqaratta inatsisiliornermi tassani aamma
ilaatinneqareersut.
Una
peqqussut imartoorujussuuvoq aamma massakkut oqaatigineqartut amerlasuut aamma
imarivai, taamaattumik tassani meeraq pingaarnerutillugu illersugaalluni una
inatsisiliaavoq. Aamma soorunami meeqqat meeraammata aamma
illersugaasariaqarput, aammalu ilaqutariit uani akulerussinnaatitaanerput
tassani eqqarsaatigalugu innimiilliorsinnaatitaanerlu (?) tamakkununnga
tunngasoq inatsit aamma naapertuussarlugit una inatsisiliaq
suliarineqarsimavoq. Taamaattumik qujanaqaaq tamatta illersugaagatta aamma
meeqqat eqqarsaatigalugit annertuumik illersugaapput. Ingammik una
inatsisiliassaq maannakkut akuerineqarpat suli annerusumik meerartavut
illersugaalertussaapput. Aamma ammatinneqarpoq kikkunniluunniit ilaquttaminni,
nalunngisaminni assigiinngitsuni aamma paaqqutarineqarsinnaallutik.
Taamaattumik uani inatsisiliornermi massakkut ammaassineq annertoorujussuuvoq
assigiinngitsorpassuartigut meeqqap illersugaanera eqqarsaatigalugu.
Taamaattumik isumaqarpunga qujassutigisariaqaripput aamma ataatsimiititaliaq
eqqummaarilluni assigiinngitsunik uparuussuisimanera, aammalu annertuumik
apeqqutit pisortaqarfimmit ulapputigineqarlutik aamma akiorniarneqartarsimapput
sapinngisamik. Taamaattumik kissaatigaara massakkut pingajussaaneerneqarnerani
una inatsit ajukkunnanngitsumik akuerineqassasoq.
Taamatut
naatsumik oqaatigalugu akuerineqarnissaa innersuussutigaara.
Isak
Davidsen, ataatsimiinnermi
aqutsisoq, sinniisussaq siulleq, Atassut.
Tullinnguuppoq
Anthon Frederiksen, naatsumik.
Anthon
Frederiksen,
Kattusseqatigiit.
Meeqqanik
inuusuttunillu ikiorsiisarneq pillugu Inatsisartut peqqussutissaattut
siunnersuutip siullermeerneqarnerani aappassaaneerneqarneranilu
Kattusseqatigiit sinnerlugit oqaaseqaatikka innersuussutigalugit ataatsimiititaliami
ikinnerussuteqartut, tassalu Inuit Ataqatigiit aammalu Demokratineersut suliap
pingajussaaneerneqarnerani allannguutissatut siunnersuutaat
uteqqiinngikkaluarlunga tamakkiisumik amerlanerpaartaat isumaqatigalugit
taaseqataaffigissagakkit, taamaallaalli immikkoortoq 2-mi, tassa § 5,
immikkoortoq 2, tassani oqaaseqatigiit kingulliit, tassa ?Politiit
paasisaqarpata meeraq ikiorneqarnissamik pisariaqartitsisoq politiit
isumaginninnikkut oqartussaasunut ilisimatitsisussaanerat pillugu
Naalakkersuisut naalagaaffimmik isumaqatiginninniassapput?, taanna
inatsisiliornermut tunngatillugu aappaatigooqartilaarpara. Tassa siullermik
pissutigalugu politiinut tunngasut aamma ilaatigut oqaatigineqareeraluartoq
taakkua Inatsisartuni suli oqaasissaqarfigineqanngimmata
aalajangiiffigineqarsinnaanatillu. Taakkutsia kisiat apeqquserlugu sinneri
tamaasa akuersaarlugit taaseqataaffigissallugit nalunaarutigaara. Aammalu
naggataatigut oqaatigissallugu assut uggoralugu meeqqaanik isumaginninnermut
tunngatillugu inuusuttunillu, pitsaanerpaamik illersuinissaq eqqarsaatigalugu
matumani ilaqutariinnut katsorsaasarfeqalernissamut tunngasut matumani
annerusumik tikinneqannginnerat taanna assut uggornarmat.
Isak
Davidsen, ataatsimiinnermi
aqutsisoq, sinniisussaq siulleq, Atassut.
Tullinnguuppoq
Asii Chemnitz Narup, Inuit Ataqatigiit.
Asii
Chemnitz Narup,
Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuat.
Aatsaannguaq
saqqummiuppakka Inuit Ataqatigiit allannguutissatut siunnersuutaat.
Allannguutissatut siunnersuutit eqikkarlugit oqaaseqarfigitsiarsinnaavagut
imaalillugit: Soorlu oqaatigereeriga allannguutissatut siunnersuutigut tallimat
tassaagaluarput aappassaaneerinermut atatillugu Inatsisartut Ilaqutariinnermut
Peqqissutsimullu Ataatsimiititaliaat isumaqatigilluni saqqummiussai. Taamaammat
Inuit Ataqatigiinni naatsorsuutigilluinnarsimagaluarparput ataatsimiititaliap
ullumimut ilassutitut isumaliutissiissusiorumaarnissaa, tamannali partiit
naalakkersuisooqatigiit ataatsimiititaliami ilaasortaatitaasa
pisariaqartissimanngilaat. Tamanna ajuusaarnarpoq. Inuit tamat
oqartussaaqataanerat ajorsarpoq. Demokrati ullut makku tunulliunneqartutut
oqaatigisariaqarpoq illua-tungeriilluni isumaqatiginninniarnissamut
periarfissat mattunneqartutut immata.
Meeqqanut
inuusuttunullu utoqqatserusuppugut inatsisiliortut paaseqatigiinnissamut
piumassuseqarnerusimannginnerat ajuusaarutigaarput. Tatiginassuseq oqaatsinik
kusanartuni tusarnersunilu taamaallaat sorlaqanngilaq. Tatiginassuseq
iliuutsitsinni aamma sorlaqarpoq, minnerunngitsumik meeqqat inuusuttullu
silarsuaanni.
Inuit
Ataqatigiinni killissaa tikillugu neriussimagaluarpugut Inatsisartut meeqqanik
inuusuttunillu ikiorsiisarneq pillugu peqqussut tamakkiisumik ataatsimoorlutalu
akuersissutigisinnaassagipput. Taamaanngilarli. Inuit Ataqatigiinni
allannguutissatut siunnersuutit saqqummiussagut akueralugit taasissaagut,
aammalu soorunami ikinnerussuteqarnissarput takoreersinnaagatsigu aappassaanik
taasissutigisassarput tassa massakkutut iluseqarluni taasissutigilerutsigu
soorunami akuerseqataassaagut, nalunnginnatsigu aamma massakkutut isikkoqarluni
imarisai iluatinnartortalerujussuummata, kisianni iluatinnarnerit
ajoraluartumik ikinnerussuteqarfigissagatsigit.
Isak
Davidsen, ataatsimiinnermi
aqutsisoq, sinniisussaq siulleq, Atassut.
Astrid
Fleischer Rex, Demokratit.
Astrid
Fleischer Rex,
Demokratit oqaaseqartuat.
Qujanaq.
Oqartoqarmanuna allannguutissatut siunnersuutit ilaat tassanereersut,
paaserusunnaraluarpoq sumimitaava? Soorunalimi allannguutissatut
siunnersuuteqartoqarneq ajorpoq sualuppoq meeqqat inuusuttullu pillugit
kusanassuseq kusanassuseralugu pitsaanerpaaq anguniarlugu allannguutissanik
siunnersuivugut akeqanngitsutsiarsuarnik. Tamassi ilaarusukkussi suli
kusanarninngornissaanut uuma siunnersuutip, taava akueriniarsiuk, sulimi
minutserpaalunnguanik periarfissaqarpusi.
Uagut
soorunami allannguutissatut siunnersuut akuerissavarput, kisiannili
Naalakkersuisut allannguutissatut siunnersuutaat taaseqataaffigissanngilarput
nalunnginnatsigu Demokratininngaanniit tusiapillaalluni aallartissasoq,
taannalu angorusunngilarput. Angorusunnerugaluarparput januarimut utaqqissasoq
allannguutissanik ukunannga imaqarluni, taava aallartilluarnerussagami.
Qujanaq.
Isak
Davidsen, ataatsimiinnermi
aqutsisoq, sinniisussaq siulleq, Atassut.
Taamaalilluta
taasisussanngorpugut. Inatsisartut Ilaqutariinnermut Peqqissutsimullu
Ataatsimiititaliaani ikinnerussuteqartut Inuit Ataqatigiit Demokratillu
pingajussaaneerinissamut allannguutissatut siunnersuummik saqqummiussipput,
maannalu ikinnerussuteqartut allannguutissatut siunnersuutaat taasissutigissavarput.
Ikinnerussuteqarlutik allannguutissatut siunnersuutaannut isumaqataasut
qinnuigaakka nikueqqullugit.
Aqqaneq-marluk.
Ikinnerussuteqartut
allannguutissatut siunnersuutaannut akerliusut qinnuigaakka nikueqqullugit.
15-it.
Taasinngitsoortoqarpa?
Naamik,
akerliusoqaranilu.
Maannalu
siunnersuut iluserilikkamisut iluseqartoq taasissutigissavarput. Siunnersuummut
isumaqataasut qinnuigaakka nikueqqullugit.
23-t.
Akerliusoqarpa?
Naamik.
Taasinngitsoortoqarpa?
Sisamat.
Taamaalilluta
nr. 26 naammassivarput. Taamaalilluni Naalakkersuisut siunnersuutaat
akuerineqarpoq.