Oqaluuserisassani immikkoortoq 28-1 |
|
||
| Siullermeerneqarnera | Aappassaanneerneqarnera | Pingajussaaneerneqarnera | |
Ullut ataatsimiiffiusut tallimaat,
ataasinngorneq 10. marts 2003 nal. 16:02.
Ruth Heilmann, Ilaqutariinnut Peqqissutsimullu
Naalakkersuisoq, Siumut.
Qujanaq. siullermik oqaatigissavara
siunnersuummut siusinnerusukkut agguaanneqartumut 3. februar 2003-mi ullulerneqarsimasumut
taartissatut siunnersuummut iluarsiissut ulloq 7. marts 2003
agguaanneqarsimammat. Allannguuteqartitsinissamik siunnersuummi
siunertarineqarpoq annertussusileriikkanik ikiorsiissuteqartarnermut atatillugu
sulisimanissamik sakkortunerusumik piumasaqaateqartoqarneranik
erseqqissaanissaq pisariaqarmat.
2001-mi annertussusileriikkamik
ikiorsissutit pillugit peqqussutip suliareqqinneqarnerani siusinnerusukkut
peqqussummi atuuttumi aalajangersakkap allannguuteqartinneqarnissaa
siunertarineqarsimanngilaq.
Aalajangersakkami siunertarineqarpoq
suliffeqarsimanissamik piumassaqaateqarnissaq taassumalu iluani minnerpaamik
piffissaq aalajangersimasoq sulisimanissamik ikiorsiinissamik
piumasaqaateqarnissaq.
Aalajangersakkami oqaaserineqartut
nalornissutigineqarmata allannguuteqartitsinissamik siunnersuummi
erseqqissaasoqarpoq.
Ilaqutariinnermut Pisortaqarfimmiit
nakkutilliilluni angalasarnermi paasisat ilagivaat aalajangersakkap
erseqqinngitsunik oqaasertaligaanera pissutaalluni inatsit kommuninit assigiinngiiaartumik
atuutsinneqartoq.
KANOKOKA-mut paasiniaanermi
paasineqarpoq kommunini amerlanerni aalajangersakkap siunertaa malillugu
inatsit atuutsinneqartoq.
Siunnersuummi taamaallaat
oqaatsitigut iluarsiineq pineqarpoq, taamalilluni kommunit amerlanerit
inatsimmik atuutsitsineranni maannakkut periaaserineqartut
ingerlateqqiinnarneqassammata.
Naalakkersuisut siunertamut
naleqqunnerpaatippaat peqqussutip oqaasertai kommuninilu ingerlatsineq
naapertuuppata?
Siunnersuut nalinginnaasumik tusarniaassutigineqanngilaq,
taamaallaat pissusiviusunut naleqqussaasoqarmat.
Siunnersuut aningaasatigut aamma
allaffissornikkut kinguneqassangatinneqanngilaq.
Naalakkersuisut taamatut
oqaaseqaateqarlutik siunnersuut Inatsisartunut oqaaluserisassanngortippaat.
Jonathan Motzfeldt, ataatsimiinnermik aqutsisoq,
Inatsiartut Siulittaasuat, Siumut.
Partiit oqaaseqartui.
Ole Thorleifsen, Siumup oqaaseqartua.
Annertussussusileriikkanik
ikiorsiissutit pillugit Inatsisartut peqqussutaat nr. 15, 12. november 2001-immersup
allannguuteqarnissaa Siumumiit akuersaarparput.
Oqaatsit allanngortinniarneqartut
tassaapput sulinermik inuutissarsiuteqartutut sulisimappat, allannguutaalu
imaalerpoq; akissarsiaqarluni sulisimappat.
Allannguummi pineqarpoq oqaasertaata
allanngortinneqarnera siunertamut atuutsitsisunik paatsorneqarsinnaajunnaarluni
naleqqussarneqarpoq.
Aningaasaliissutinut periaatsinillu
atuutereersuni allannguuteqartoqassanngitsoq paasivarput.
Taamatut annikitsunnguamik
iluarsissuteqarneq Siumumiit tamakkiisumik akuersissutigaarput, taassumallu
saniatigut Naalakkersuisunut misissoqqussavarput annertussusileriikkanik
ikiorsiissutit sulisunut akissarsialinnut nammineq pisuussutiginagu sap.ak.
marlunni-pingasuniluunniit sulinngitsunut annertussusileriikkanik
ikiorsiissutinik tunniussisinnaannginnerit ajornartorsiutaasartut.
Inatsimmi piumasarineqarmat
annertussusileriikkanik ikiorsiissutit tunniunneqarsinnaasut aatsaat sap.ak.
13-ini tamani minnerpaamik 180 tiimit sulisimagaanni.
Siumumiit naatsorsuutigaarput
ataatsimiititaliami aalajangersakkap kingunerisinnaasai allat, soorlu nammineq
pisuussutiginagu pisinnaannginnerit il.il. erseqqinnerusumik
misissorneqarnissai.
Taamatut Siumumiit oqaaseqarluta
siunnersuutip aappassaaneerneqannginnermini ataatsimiititaliamut
ingerlatseqqinnissaa inassutigaarput.
Qujanaq.
Asii Narup, Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuat.
Qujanaq.
Annertussusileriikkanik
ikiorsiissutit pillugit Inatsisartut peqqussutaat allanguuteqartunniarlugu Naalakkersuisut
saqqummiussaqarput, malittarisassat ullumikkut atuutsinneqareersut
ersarissarnissaat aammalu pisartagaqarsinnaanermut piumasaqaatit
sakkortusarneqarnissaat siunertaralugu.
Allannguutissatut siunnersuut Inuit
Ataqatigiit tunngaviatigut akuersaarnartuutissinnaagaluarlugu, sakkortuumik
uparuarusupparput allannguutissatut siunnersuutip pisarneq malillugu
tusarniaassutigineqarsimannginnera.
Allannguutissatut siunnersuummut
Ilaqutariinnut Naalakkersuisup saqqummiussiissummini imminnut assortuuttunik
oqaaseqarpoq.
Aallaqqaataatungaanimi oqaatigaa
(issuaaneq) ?allannguuteqartitsinissamik siunnersuummi siunertarineqarpoq
annertussusileriikkanik ikiorsiissuteqartarnermut atatillugu sulisimanissamik sakkortunerusumik
piumasaqaateqartoqarneranik erseqqissaanissaq pisariaqarmat? (issuaaneq
naavoq).
Naalakkersuisoq kingusinnerusukkut
ima oqarpoq (issuaaneq) ?siunnersuummi taamaallaat oqaatsitigut
iluarsiineq pineqarpoq? (issuaaneq naavoq).
Taamaammat Ilaqutariinnut
Naalakkersuisoq qinnuigissavarput naasuiaateqaqqullugu.
Annertussusileriikkanik
ikiorsiissutit eqqartorneqarnerat iluatsillugu Inuit Ataqatigiinniit
malussunnik apeqqutissaqarpugut:
1. Naalakkersuisut
pisartakkat siunissami akileraarutaasalernissaat pilersaarutigineraat?
2. Suliffissaarunnermut
sillimmasiisarfimmik pilersitsinissap pilersaarusiornera sumut killinnersoq?
1. pillugu: Tassa paaserusupparput
peqqutigalugu Statsministerip nunatta aningaasaqarniarnera pillugu
ataatsimiititaliaata siorna nalunaarusiamini erseqqissaatigimmagu annertussusileriikkanik
ikiorsiissutit akileraaruteqaataassannginnerat sukkut qanorlu
ajornartorsiutinik pilersitsisartoq.
2. pillugu: Ukiakkut 2001-imi
Inatsisartut ataatsimiinneranni Naalakkersuisut nalunaarutigaat annertussusileriikkamik
ikiorsiisarnerup taartissaanik nassaarniarluni suliffissaarunnermut
napparsimanermullu sillimmasiisarnermik allamik pilersitsiniarluni sulineq
aallartittoq, ukiorlu 2003 atortuulersinneqarsinnaanissaa
naatsorsuutigineqartoq.
Taamatut oqaaseqarluta siunnersuutip
aappassaaneerneqannginnerani Ilaqutariinnut Peqqissutisumullu
ataatsimiititaliami suliassanngortinneqarnissaa inassutigaarput.
Ellen Christoffersen, Atassutip oqaaseqartua.
Qujanaq.
Annertunerusumik Atassummiit
oqaaseqarata annertussusileriikkanik ikiorsissutit pillugit Inatsisartut
peqqussutaata allannguuteqarnera pillugu Inatsisartut peqqussutissaattut
siunnersuutaat akuersaarumavarput.
Allannguuteqartinneranummi
pissutaavoq annertussusileriikkanik ikiorsiissutit pillugit peqqussutip ukioq
2001-imi suliareqqinneqarnerani peqqussummi atuuttumi
allannguteqartinneqarnissaa siunertarineqarsimanngikkaluarmat. Oqaaseqatigiilli
siunnersuummi ilaatigut nalornissutaalersimammata.
Aalajangersakkami siunertap
annertussusileriikkanik ikiorsiissutit sutigut atuutilersinneqartarneranik §
2-imi stk. 2-mut erseqqissaaneruinnarpoq.
Taamaasilluta Atassummit
oqaatigiinnassavarput siunissami malittarisassat, peqqussutissat imaluunniit
inatsisissat suliarineqarneranni oqaaseqatigiit nalornisitsisinnaasumik
pilertannginnissaat eqqumaffiginiarneqartariaqartoq.
Taamatullu oqarluta siunnersuut
akuersaarparput.
Astrik Fleischer Rex, Demokraatit oqaaseqartuat.
Annertussusilereerlugit ikiorsiissutit
pillugit Inatsisartut peqqussutaata allanngortinneqarnera pillugu Inatsisartut
peqqussutissaattut siunnersuut, siullermeerneqarnerani allannguutip
annertussusileriikkanik ikiorsiisarnermut atatillugu sulisimanissamik
piumasaqaatip sakkortunerunera erseqqissaannarmagu, aningaasatigullu
allaffisornikkulu sunniuteqassanngimmat Demokraatinit siunnersuutip taamatut
isikkoqarluni aappassaaneerneqarnissamut ingerlaqqinnissaa akuersaarparput.
Anthon Frederiksen, Kattusseqatigiit.
Annertussusileriikkanik ikiorsiissutit
pillugit Inatsisartut peqqussutaata allanngortinneqarnissaanut siunnersuutikkut
taamaallaat sapaatip akunnerini 13-ini kingullerni sulisimanermut
piumasaqaatinik erseqqissaaneruinnaraluartoq, taamaattoq Kattusseqatigiit
sinnerlugit Naalakkersuisunut apeqqutiginiarpara, aalisarnermik piniarnermillu
aammalu savaateqarnermik inuutissarsiuteqartunut tunngatillugu, tamatumani
periarfissat qanoq ittuuneri pillugit erseqqissaassuteqaqqullugit.
Taamatut oqaaseqarlunga allannguutissatut
siunnersuut taperserpara.
Ruth Heilmann, Ilaqutariinnut Peqqissutsimullu Naalakkersuisoq,
Siumut.
Qujanaq. Tassa siullermik qujavunga
tamakkiisumik taamatut allannguuteqartitsinialaarneq, kisianni pingaarutilimmik
oqaatigineqarsinnaasoq allannguuteqartitsinissaq, partiinit aammalu Kattusseqatigiinnit
tapersersorneqarmat isumaqatigineqarlunilu.
Uani apeqqutigineqartoq Inuit
Ataqatigiinninngaanniit naatsorsuutigaara Suliffeqarnermut Naalakkersuisup
akiumaarai taakkua, suliffeqarnermut aaqqissuusseqqinnisamut aamma
tunngassuteqarmata, taassumallu Pisortaqarfiup taakku ataaniillutik.
Uani Asii Narup-ip issuagai siulleq, tassa
inatsit pineqartoq taannalu paatsungassutaammanuna aaqqinniarneqartoq.
Nuannaarutigaaralu aamma Demokraatit oqaluttuata paasilluarlugu taanna
erseqqissaatigimmagu, tassa sulisinnaanissamut piumasaqaatip sakkortunerunera
erseqqissaannarmagu uumap inatsisip. Tassa taannaavoq massakkut
aaqqiissuterput.
Isumaqarpunga annertuuliuutiginagu
taamatut tapersiineq pimmat iluarisimaartariaqartoq, uanilu Siumup oqaluttuata
Ole Thorleifsen-ip uani Naalakkersuisunut kaammattuutigivaa misissoqqullugu
annertussusileriikkamik ikiorsiissutit sulisunut akissarsialinnut, aamma
nammineq pisuussutiginagu sapatip akunneranut soorlu
marlunnut-pingasuniluunniit sulinngitsunut annertussusileriikkamik
ikiorsiissutinik tunniussisannginnerit ajornartorsiutaasartut.
Taanna ilumoorpoq suliffissuarni Royal
Greenland-itut ittuni, tassani matusigallartoqaraangat taakkulu
suliffissarititaasut inorlugit sulisimasartoqaraangat, taanna annertussusileriikkamik
aamma pissarsiniarneq ajornartorsiutaasarpoq. Tassa massakkut
annertussusileriikkamik ikiorsiissutit tamanut atuutsinniarneqarmat,
taamaattumillu uani Royal Greenland taamatut iliuuseqaraangami, tassa
matusigallarluni tassaavoq nammineq soorunami suliffeqarfiup iluani aamma qanoq
aaqqissuussisoqarfigisinnaanerata iluaniittoq.
Taamaattumik tassuunakkut ilimagaara aamma
soorunami Naalakkersuisunut aamma angerlaatissavara, tassuunalu aamma
eqqartoqqeriarlugu ataatsimiititaliakkoorlugu akissuteqarfigiumaarpara.
Annertussusileriikkanik ikiorsiissut
taanna allanngortinniarneqarnikuummat, ilaa kikkunnut tamanut SIK-imut
ilaasortaanngikkaluartunut aamma allanut soorlu Anthon Frederiksen-ip taanna
oqaatigivaa aalisartunut aamma tunngatinneqarsinnaanera. Kikkulluunniit
Pisortatigut ikiorsiissutinik aamma noqqaagunik aamma qanoq
iliuuseqarfigisinnaaneraniippoq taanna.
Taamaattumillu uani Ataatsimiititaliami
soorunami sammineqaqqinnissaanut apeqqutinik tunniussaqassagussi
naatsorsuutigaara aamma allakkatigut imaluunniit aggersaallusi
akissuteqarfiginiarumaarlugit.
Qujanaq.
Jonathan Motzfeldt, ataatsimiinnermik aqutsisoq, Inatsiartut
Siulittaasuat, Siumut.
Apeqqutit akissutillu aamma
ataatsimiititaliani malersoqqinneqarsinnaammata eqqaassutigissavara. Tulliuppoq
Inuussutissarsiornermi Naalakkersuisoq.
Finn Karlsen, Inuussutissarsiornermi Naalakkersuisoq, Atassut.
Inuit Ataqatigiit apeqqutigisaanut
suliffissaarunnermut sillimasiisarnermut pilersitsinissap
pilersaarusiorneqarnera sumut killissimanersoq, tassa maannakkut suliaq
ingerlavoq naatsorsuutigilluinnarparput ukiamut ataatsimiinnermi
saqqummersissallugu.
Taanna taamatut akissavara, tassa ukiamut
saqqummersinniarparput.
Asii Chemnitz Narup, Inuit Ataqatigit oqaaseqartuat.
Naalakkersuisup akissuteqarnermini
apeqquterput siulleq akinngilaa, tassa paaserusupparput annertussusileriikkanik
ikiorsiissutit skatteerutigineqartalernissaat eqqarsaatigineqarnersoq, tassami
Statsministerip nunatta aningaasaqarniarnera pillugu ataatsimiititaliaata
tamanna ajornartorsiutinik assigiinngitsunik nassataqartarnera
erseqqissareerpara, siorna martsi qaammataani nalunaarusiamini
saqqummiussigami. Taamaattumik taanna paaserusoqaarput.
Taava aappassaanik oqaatigissavara uagut saqqummiussissut
una, Naalakkersuisoq saqqummiussinermini najoqqutarisaa atuarnerani ilumut
aalajangiusimavarput imminnut assortuuttunik oqaaseqartoqartoq tassani.
Minnerunngitsumik Ilaqutariinnermut, Peqqissutsimullu Ataatsimiititaliap
siulittaasuata, ataatsimiititaliaq sinnerlugu tusarniaasoqarsimanersoq
paasiniaramiuk, taava akineqarpugut tusarniaassutigineqarsimanngitsoq,
oqaasiinnaat imatut peqqussutip siunertaa allanngortinneqarsimanngimmat.
Kisiannili soqutiginartua uaniippoq, Naalakkersuisup akissuteqarnerminut
ilanngullugu nassiuppaa Naalakkersuisup allattoqarfiata tassunga naliliinera,
oqaaseqaateqarsimaneralu.
Taava tassani oqaatigineqarpoq
erseqqissarneqarpoq Naalakkersuisut allattoqarfianinngaanniit, oqaatsit
taamaallaat allanngortinneqanngitsut matumani, kisiannili
annertussusileriikkanik ikiorsiissutinik pisartagaqarnissamut piumasaqaatit
sakkortusarneqartut. Taava aamma soqutiginartuata aappaa uaniippoq; tassunga
akissuteqarnissaminut atatillugu soorunami misissuisimapput maani Inatsisartuni
oqallittarnerit, isumaliutissiissutit allallu ujartorlugit misissoqqissaarlugit
atuarneranni.
Taava oqaatigivaat minnerpaamilluunniit
Naalakkersuinikkut maani inimi oqallittoqaraangat piumasaqartoqarsimanngilaq
maannamut sakkortunerusumik piumasaqaatinik peqqussut imaqassasoq. Taamaattumik
uagut aalajangiusimavarput pissusissamisoornerpaajusimassagaluartoq
tusarniaassutiginissaa, aamma ukua allakkat isumaqatigivagut oqaatsit
allanngortinneqaannanngillat paasinarsarlugit, kisianni piumasaqaatit sakkortusarneqarput.
Taava imatut aappaatigut pasinarsinnaavoq
peqqussutip atortinneqarnera, peqqussutip oqaasertaaninngaanniit
sakkortunerusimasoq kommunini. Taava immaqa kommunit qinnutigisimavaat
taamaaliortoqassasoq Inatsisartuni, kisianni soorunami naluarput, kisianni
Naalakkersuisut allattoqarfianinngaanniit akissutit sukumiisut
soqutiginarluinnarmata Inuit Ataqatigiinninngaanniit piumasarissavarput
Ilaqutariinnermut, Peqqissutsimullu Ataatsimiititaliami aamma taanna immikkut
sammissagipput.
Anthon Frederiksen, Kattusseqatigiit.
Tassa soqugaluguuna aalisarnermik,
piniarnermik aammalu savaateqarnermik inuutissarsiutilinnut tunngatillugu. Uani
allannguutissatut siunnersuummi sapaatit akunneri 13-it kingulliit
eqqartorneqarput aammalu tiimit aalajangersimasut 180 tiimit eqqaaneqarlutik.
Nallunnginnatsigu aalisartut aammalu piniartut savaatillillu tiimini
aalajangersimasunik najoqqutaqarlutik sulineq ajortut. Taakkutsia qanoq
eqqarsaatersuutigineqarnersoq aamma soqutiginarpoq paasissallugu.
Augusta Salling, Aningaasarsiornermut Naalakkersuisoq, Atassut.
Qujanaq. Inuit Ataqatigiit ujartugaat,
tassalu apeqqutertik siulleq Naalakkersuisut pisartakkat siunissami
akileraarutaasalernissaat pilersaarutigineraat, tassunga tunngatillugu imannak
akissavara, massakkut nunatsinni akileraarusersuisarnermi,
akitsuusersuisarnermilu periaatsit nunanut allanut periaatsinut
sanilliussilluni misissuisitap ilaatigut tamakkua aamma samminikuuvaat,
taamaatumik ataatsimoortumik akileraartarnermut tunngasumik oqallinnissami
sukkullu aaqqissuussisoqarnissaanik aamma tamakkua ilanngunneqarnissaat
naatsorsuutigineqarpoq.
Ruth Heilmann, Ilaqutariinnermut Peqqissutsimullu
Naalakkersuisoq, Siumut.
Qujanaq. Tassa pingaartumik qaqeqqipunga
uani Asii Chemnitz Narup-ip oqaatigisaani, isumaqarpunga aalajangersakkat uani
nassuiaatitaani ersarissorujussuarmik nutaanngitsoq aammalu nutaaq, tassani
nassuiarneqartut.
(Issuaalaarpunga allaqqasumi) ?Tassa imm.
2, imm. 1 naapertorlugu annertussusileriikkanik
ikiorsertertoqarsinnaalertassaaq pineqartoq sapaatit akunnerini 13-ini
kingullerni sulinermik inuussutissarsiuteqartutut sulisimappat, piffissamilu
tassani minnerpaamik nal. ak. 180-ini sulisappat?. Tassa nutaanngitsoq.
Taava massakkut atuuttussaq
akuerineqassaguni Imm. 1 malillugu annertussusileriikkamik
ikiorsiissutisisinnaatitaaneq atuutilissaaq pineqartoq sapaatit akunnerini
13-ini kingullerni tamani akissarsiaqarluni suliffeqarsimappat, piffissamilu
tassani ikinnerpaamik nal.ak. 180-ini sulisimappat?.
Tassa uani siullermi nutaanngitsumi sulinermik
inuutissarsiortutut sulisimappat, taanna tassaniikkaluartoq taamaalilluni
allanngorpoq. Tassa sulillutik akissarsiallit kikkulluunniit aamma
annertussusileriikkamik tassani pisinnaasunngortillugit.
Qujanaq.
Jonathan Motzfeldt, ataatsimiinnermik aqutsisoq, Inatsiartut
Siulittaasuat, Siumut.
Tulliuppoq Asii Chemnitz Narup
pingajussaaniilerami naatsumik.
Asii Chemnitz Narup, Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuat.
Aap Naalakkersuisup akissuteqaataanut
qujavunga. Taamaattumik isumaqarpunga Naalakkersuisup oqaatsini uku
utertittariaqarai, saqqummiussissummi oqaatigineqarmat siunnersuummi
taamaallaat oqaatsitigut iluarsiineq pineqartoq. Piumasaqaatinukua
sakkortusarneqartut, taamaattumik uukapaatitsiniaanertut isigisariaqarpoq
oqaatsitigut iluarsiinerinnartut isigineqassappat, piumasaqaatit
sakkortusarneqarput taamaattumik tusarniaassutigineqartariaqarput.
Jonathan Motzfeldt, ataatsimiinnermik aqutsisoq, Inatsiartut
Siulittaasuat, Siumut.
Taamaasilluni oqaluuserisassaq taanna
naammassineqarpoq.
Taavalu ataatsimiititalianut
ingerlanneqassaaq, tassanilu apeqqutit aamma maani saqqummiunneqartut
uterfigineqarsinnaanerat aamma ingerlavoq, ingerlaqqissaaq.
Aamma tassani
Naalakkersuisoq qaaqquneqarsinnaavoq oqaloqatigineqarnissaminut, soorlu
udvalgini allanilu tamani taamatut periarfissaqartoq.