Oqaluuserisassani immikkoortoq 31-1 |
|
||
| Siullermeerneqarnera | Aappassaanneerneqarnera | Pingajussaaneerneqarnera | |
Mikael
Petersen,
Attaveqaqatigiinnermut, Avatangiisinut Ineqarnermullu Naalakkersuisoq, Siumut.
Naalakkersuisut
sinnerlugit matumuuna saqqummiuppara Inissianik attartorneq pillugu
Inatsisartut peqqussutaata allanngortinneqarneranik Inatsisartut
peqqussutissaattut siunnersuut.
Siunnersuut
saqqummiunneqarpoq ineqarnermut tunnggasunik nutarterinerup immikkoortuata
aappaata pingaarutilitsigut malitseqartinneqartinnissaa pillugu, makkuninngalu
imaqarluni:
- Attartorneq pillugu peqqussummi pineqartut
atuuffiisalu erseqqissarneqarnerat.
- Inuttut atugarisat tunngavigalugit
inissamik kommunep innersuussinerani annaasaqataasinnaasunut kommunep
qulakkeerisinnaanerata ilassutigineqarnera.
- Attartortut attartukkaminnik
piginneqatigiilluni inissiaatitut tigusinissaminnik kissaatigisaqartut
isumaqatigiinniarfigineqarnerisa nalaani inissianik attartorneq pillugu
peqqussummik saneqqutsisinnaanermut periarfissaq.
- Qularnaveeqqusiissutinut taarsigassarsiat
pillugit maleruagassat allanngortinneqarnerat.
- Inissianik piginnittup inissanillu
aqutsisup nakkutigineqarnera pillugu maleruagassat nutaat, kiisalu
- Aningaasaliisup iluanaarutissaasa
naatsorsorneqarnissaannut tunngavissap sanaartornermi aningaasartuutit
amerlanerpaaffissalerneqarnissaat.
Inatsisartut
katersuunnerini kingullerni arlalinni kissaatit arlaqartut, soorlu attartortut
attartukkaminnik piginneqatigiilluni inissiatut tigusinissamut
kajumminerulersinneqarnissaat, saqqummiunneqartut peqqussutissatut
siunnersuutikkut akuersaaneqartut Naalakkersuisut isumaqarput. Aammattaaq
peqqussutissatut siunnersuutip nassataraa kvadratmeterimut akiusussap
ineqarnermut akiliutissat naatsorsorneqarneranni tunngaviusussap
qaffasinnerpaaffissaa, taamaalilluni sanaartornermi akit qaffasippallaarnerat
attartortut sunniuteqarfigisinnaanngisaat ineqarnermut akiliutinut
sunniuteqartussaajunnaarlugu.
Siunnersuutip
kinguneraa Namminersornerullutik Oqartussat inissiaataanni attartortittakkani
sulisunut inissanik tunniussisarneq pillugu innersuussinissamut maleruagassat
erseqqissaavigineqarnerat. Sulisunut inissat qanoq ililluni innersuunneqarnissaat
inissiallu innersuunneqartup tigujumaneqannginnerata kingunerisassai
taaneqarput. Taamatut erseqqissaanerup ilaatigut siunertaraa utaqqiisaasumik
ineqartitsinermi aningaasartuutaasartut amerliartupiloortut
appartinneqarnissaat.
Kiisalu peqqussutissatut
siunnersuutip nassataraa inuttut atugarisat tunngavigalugit inissiamik kommunep
innersuussisinnaanerminik atuinermini attartortup attartornermik
isumaqatigiissummik naammassinninnissaanut kommunep qularnaveeqqusiinissamut
pisussaaffeqalernera. Taamaalisoqanngippat inuttut atugarisat tunngavigalugit
inissiamik innersuussisoqarneranut atatillugu aningaasatigut
annaasaqartarsinnaaneq attartortunut allanut tutsinneqarsinnaammat.
Taamatut
oqaaseqarlunga Inissianik attartorneq pillugu Inatsisartut peqqussutaata
allanngortinneqarneranik Inatsisartut peqqusssutissaattut siunnersuut
Inatsisartunit akuersortumik oqaluuserisassanngortippara. Siunnersuutip
aappassaaneerneqannginnermini Inatsisartut Attaveqarnermut Pilersuinermullu
aamma Ineqarnermut Ataatsimiititaliaanni oqaluuserineqarnissaa
siunnersuutigineqarpoq.
Jonathan
Motzfeldt,
ataatsimiinnermik aqutsisoq, Inatsisartunut siulittaasoq, Siumut.
Partiit
oqaaseqartuinut Jens Napaattooq, Siumut, taavalu Johan Lund Olsen. Oqaluttussat
tullinnguuttut oqaaseqartussat issiaviannut piareersimasarnissaat
kissaatigissavara.
Jens
Napaattooq, Siumup
oqaaseqartua.
Qujanaq.
Naalakkersuisut sinnerlugit Attaveqatigiinnermut, Avatangiisinut Ineqarnermullu
Naalakkersuisup saqqummiussaa, tassalu inissianik attartorneq pillugu
Inatsisartut peqqussutaata allanngortinneqarneranik Inatsisartut
peqqussutissaattut siunnersuut Siumumiit nalilersorluareerlugu
oqaluuserilluareerlugulu imaattumik oqaaseqarfiginiarparput.
Inatsisartut
siuligut qinigaaffimmi siullermi annertuumik imartuumillu inissianik
attartorneq pillugu peqqussut oqaluuseralugulu sammisimavaat, taamaattumillu
Siumumiit pissusissamisoortutut isigaarput ersarilluinnartumik siuliini
paatsuungassutaasarsimasut ersarissarneqarsimammata.
Siumumiit
nuannaarutigalugu oqaatigissavarput susassaqartut arlaqartut, tassalu KANUKOKA,
SIK, Isumaginninnermi Pisortaqarfik, Aningaasaqanermut Pisortaqarfik kiisalu
A/S Inissiaatileqatigiiffik isumasiorneqarlutik tusarniaaffigineqarsimaneri.
Siumumiit
Naalakkersuisut saqqummiussaat uteqqinnianngilagut, taamaattorli peqqussutissap
paragraffit imarisaasa ilassutaat sukumiisumik Inatsisartut
Attaveqatigiinnermut, Avatangiisinut Ineqarnermullu Ataatsimiititaliaanit
aappassaaneerneqannginnerani oqaluuserineqarluarluni sammineqarnissaa
inassutigissavarput.
Taamatut
naatsumik Siumumiit peqqussutissap siullermeerneqarnera oqaaseqarfigaarput.
Jonathan
Motzfeldt,
ataatsimiinnermik aqutsisoq, Inatsisartunut siulittaasoq, Siumut.
Tulliulluni oqaaseqassaaq Inuit Ataqatigiinnit Johan Lund Olsen. Tulliutissaaq Isak Davidsen, Atassut.
Johan Lund Olsen, Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuat.
Siulittaasoq qujanaq. Inissianik attartorneq pillugu peqqussutip allanngortinneqarnissaanut atatillugu siunnersuutit Naalakkersuisunit matumani saqqummiunneqartut Inuit Ataqatigiit misissuataarsimavagut, ullumilu siullermeerinermi imaattunik oqaaseqarfigissallugit.
Aallarniutigaluguli Inuit Ataqatigiit oqaatigeqqaarusupparput, naak naluneqariinngikkaluartoq, inissaqarniarnikkut ajornartorsiuteqarnerput, taamatullu inissaaleqinerujussuaq inuiaqatigiit annertuumik nanertuutigigatsigu inuit ataasiakkaat ilaqutariilluunniit amerlaqisut ajornartorsiutigijuartagaannik. Taamaattumik pissutsit taamaannerat eqqaamallugu allannguutissat ineqarnermut tunngassuteqartut peqqissaarullugit eqqumaniarfigalugillu inatsisiliornermi suliariniartariaqarpagut, allannguutimmi inuppassuarnut sunniuteqarttussaapput.
Inissaqartitsiniarnikkut imaannaanngitsumik tassa inissisimavugut, ajornartorsiuteqarnerpullu inissamik imaluunniit illoqarnissamik pissarsiniarnermiiginnanngilaq. Ullutsinnimi inuit ataasiakkaat ilaqutariilluunniit aamma qaammammut inigisamut akiliisinnaassuseqarneranniippoq, tassalu aningaasatigut atugaqarnerannut sunniuteqartorujussuulluni. Taamaattumik inissianik attartorneq pillugu peqqussut manna pingaaruteqarpoq, taannaaniarpormi inissianik attartortut inatsisitigut illersuutissaat.
Arfininngormat martsip aallaqqaataani Inissiaatileqatigiiffiup INI A/S-ip inigisamut akiliutit amerlanersaat qaffappaat. Qaffaanissaq januarip aallaqqaataanit pisussatut pilersaarutigineqaqqaarsimagaluartoq ukiaq INI A/S-imi kukkuluttortoqarsimanera pissutigalugu ukioq manna martsip aallaqqaataani pisussanngorlugu kinguartinneqarsimavoq, periarfissarlu manna tulluarmat tamanna oqaaseqarfiginngitsoorsinnaanngilarput. Paasisagummi malillugit martsip aallaqqaataani qaffaaneq januarimi februarimilu qaffaatissaraluanik ilaqartinneqarlutik ukiup sinneranut ineqarnermut akiliutissamut agguataarneqarsimavoq najugallit qaammaammut annertunerusumik akiliuteqartussanngornerannik maanna kingineqartumik.
Inuit Ataqatigiit periuserineqartoq tamanna akuersaarsinnaanngilarput, isumaqarpugummi INI A/S-ip taama iliornera ilumut inatsisitigut tunngavissaqarnersoq apeqquserneqarsinnaasoq aammalu eqqunngitsuliornertut nalilerneqarsinnaasoq. Naalakkersuisut tamatumunnga taamaattumik qanoq isummersornersut paaserusunnarpoq, ullutsinnimi inigisamut aningaasartuutit tamarmiusut innuttaasut isertitaasa agguaqatigiissinnerinut naleqqiukkaanni inuup ilaqutariilluunniit aningaasarsiornerannut ingasattumik nanertuutaasareeqisut isumaqarpugut.
Taamatut isumaqarnerput qinigaaffiup siuliani, tassalu siornaakkunni ineqarnermut akiliutit iluarsartuunneqartussanngormata arlaleriaqaluta oqaatigisareerpagut erseqqissartuartarsimavarpullu tamatumani mianersorluinnartassagatta, minnerunngitsumik inuiaqatigiinni akissaatikinnerusortagut eqqarsaatigalugit. Ajoraluartumillu maannamut tusaaniarneqartarnerput killeqarsimaqaaq ajuusaarnarlunilu. Maannakkulli ineqarnermut akiliutit qaffakkiartorneri unitsittariaqarpagut, partiillu allat tamatumani peqataanissaannut kaammattorumallutigit.
Taamaattumik aamma isumaqarpugut peqqussutissatut siunnersuummi § 11, imm. 1-imi nutaamik aalajangersagassatut siunnersuutaasoq Ineqarnermut Ataatsimiititaliami isummerfigineqartinnagu sukumiisumik nalilersuiffigineqaqqaartariaqartoq. Tassani siunnersuutaasoq qiviaannarlugu imminik ajoquteqarpasinngikkaluarpoq, tassuunakkummi ineqarnermut akiliutit qaffasippallaalinnginnissaat qulakkeerneqarumavoq. Apeqqutaalluinnarporli kvadratmeterimut akeq qaffasinnerpaaffissaq siunnersuutigineqartutut ilumut taava 15.000 koruuninut killilerneqassanersoq imaluunniit allaanerusinnaassanersoq isertitakinnerusut akunnattumillu isertitaqartartut ineqarnermut akiliutigisartagassaat akuerineqarsinnaasumik qaffafsissuseqarsinnaaqqullugit.
Inuit Ataqatigiinni § 17-imi siunnersuutigineqartoq
uissuummissutiginerpaavarput siunnersuutigineqarsinnaaneralu
tupigilluinnaqqissaarlugu. Tassanimi siunnersuutigineqarpoq maannakkutut
attartortup attartornerup isumaqatigiissutigineqarnerani
qularnaveeqqusiissutit, tassa depositum-it akiliutigisinnaanngikkunigit
qaammakkuuttartumik Bånd 8 naavoq
Bånd 9
Akilersuinissamik isumaqatigiissuteqarnermi aamma qaavatigut 500 koruuninik, saniatigullu qaammatit tamaasa 50 koruuninik akiliuteqaqqaartalissasut.
Isumaqarpugut siunnersuutaasoq taamaattoq akuersaarneqarsinnaanngilluinnartoq.
Allaallumi immaqa inatsisinik tunngaviusunut naapertuutinngilluinnartoq.
Depositumminik naafferartumik akilersuisartut taakkuugajupput, inuiaqatigiinni naammattusaariniarnerusartut maannakkut ineqarnermut, inuuniarnikkullu aningaasartuutigisartakkamikkut naammattorsuarmik artukkiuteqartareeqisut.
Taamaattumik siunnersuut tamanna akuersissutigineqassappa nunarput inuuniarnikkut atukkatigut assigiinngisitsinerpaaffioreeqisoq, suli ingasanneruffissaarutivissaaq.
Inuit Ataqatigiit taamaattumik kaammattuutigissavarput aappassaaneerinnittoqartinnagu, siunnersuut taanna ataatsimiititaliami sukumiisumik nalilersuiffigineqarumaartoq. Siunnersuullu kanngunarluinnaqqissaartoq taanna itigartinneqarnissaa amerlanerussuteqarfigineqarumaartoq.
Peqqussutissatut siunnersuutip suliarineqarnerani tusarniaanermi akissutisiarineqarsimasut, siullermeerinninnermi matumani saqqummiunneqanngillat.
Taamaattumik naatsersuutigivarput ataatsimiititaliami tamakku tamaasa tunniunneqarumaartut isummersornissamilu aamma taamaalillutik ilaatinneqalerumaartut.
Taamaattumik peqqussutissatut siunnersuummi allanguutaasussat allat Inuit Ataqatigiit maannakkuugallartoq isoriffissaqartinngimmatigit, annerusumik tikinngikkaluarlugit. Naggataatigut kissaatigaarput ullumikkut tikkuartukkagut aappaassaaneerinninnissap tungaanut Ineqarnermut Ataatsimiititaliami isummersorfigineqarumaatut.
Jonathan Motzfeldt, ataatsimiinnermik aqutsisoq, Inatsisartut Siulittaasuat, Siumut.
Tulliulluni oqaaseqassaaq Atassummit Isak Davidsen.
Tulliutissaaq
Palle Christiansen.
Isak Davidsen, Atassutip oqaaseqartua.
Peqqussutissaq misissoreerlugu Atassummiit imaattumik oqaaseqarfigissavarput.
Peqqussutissatut siunnersuutip sunut atortuunissaa ersarissarnera pineqartut tassaapput, inuttut atugarisat tunngavigalugit inissanik tunniussisarnermi malittarisassat allanngortinneri.
Aningaasalersuinermi pissarsiat annerpaaffilerneqarnerat akiliigassallallutitut attartukkat pillugit malittarisassat allanngorneri. Kiisalu inissiaatillit inissianillu aqutsisut nakkutiginninnerat pillugu malittarisassat nutaat.
Atassummiit nuannaarutigaarput nassuiaammi ersarilluinnartumik siuliini paatsuungassutaasarsimasut ersarissarneqarsimammata. Tassuunakkut paatsooqatigiinneq aporaaffiusaqisoq ersarissarneqarsimammat aammattaaq peqqussutissami.
Qujanartumik kommunet immikkut periarfissinneqarsimanerisa, inuttut atugarisat tunngavigalugit inissamik tunniussisinnaatitaanera ilanngunneqarsimammat.
Inatsisinilu qanorluunniit ilioraluarutta qulaani pineqartut naammattoortuassagatsigik. Ilami ilaqutariit ajornartorsiummik tassaanngaq pisumik eqqorneqarsinnaanerannut sillimmartitaartitsineq pissusissaatut nalilersorneqarsimanera pitsaasutut isummernerusimammat.
Siusinnerusukkut periarfissaaruttunik ineqarniarneq eqqarsaatigalugu, annertuumik eqquinerluutinik atuisunut pisoqartarsimavoq.
Uumali kommunemi pisinnaatitsissummik ersarissumik alloriartitsinera pitsaalluinnartoq Atassummiit iluarisimaarparput.
Kiisalu pitsanngoriaat takkuitsoorneqarsinnaanngitsoq atuisunut akinik qaffasinnerpaaffiliinissaq alloriartitsivoq. Qangali naammagineqarneq ajoqisoq tassuunakkut periarfissinneqarmat.
Takornartaaneq ajorpoq sumiluunniit atuisut
allannguisoqartillugu pisussanik upissussiniartarnerat. Tamanna immini ajunngilaq. Nuannaarutigaluguli
Atassummit oqaatigissavarput susassaqartut arlaqartut Kanukoka, Sik,
Isumaginninnermi Suliffeqarnermilu Pisortaqarfik, Aningaasaqarnermut
Pisortaqarfik kiisalu A/S Inissiaatileqatigiiffik isummanik
tusarniaavigineqarsimammata.
Oqaatigineqarpoq
aamma nakkutilliinerup sukanneratigut aningaasanik atuinerup
annerulerumaarnera. Atassummiilli aserfallatsaaliinerup
nakkutigineqarluarnerulerneratigut aamma aningaasanik aserfallatsaaliinermi
atukkat milleriarnissaat qularutiginngilarput.
Naluneqanngilarmi
siusinnerusut ukiut qiviaraanni aserfallatsaaliineruup
nakkutigineqannginnerunera, pissutigalugu inissiat aserfallassimaneri.
Aningaasarpassuarnik nalileqalersarmata sunaluunniimmi pigisaq ataavartumik
paarilluarneqartoq, piginnittumut taamatuttaaq atuisumut pitsaanerpaamik
kinguneqartarpoq.
Taamatut
oqaaseqarluta peqqussutissaq aappassaaneerneqannginnermini ataatsimiititaliamut
ingerlanissaa innersuussutigaarput.
Jonathan
Motzfeldt,
ataatsimiinnermik aqutsisoq, Inatsisartut Siulittaasuat, Siumut.
Tulliulluni
oqaaseqassaaq Palle Christiansen.
Taanna
oqaaseqareerpat Anthon Frederiksen.
Palle
Christiansen, Demokraatitit
oqaaseqartuat.
Inimik
attartorneq pillugu inatsisartut peqqussutaata allanngortinnissaanut
siunnersuut pillugu allannguutissatut siunnersuut Demokraatinit
isumaqatiginartipparput. Taamaattorli imaattumik oqaaseqarusulluta.
Oqaatigineqarpoq
naatsorsuutigineqartoq siunnersuutip inissianik piginnittunut
Namminersornerullutillu Oqartussanut artukkersuilernerunissamut nassataqarsinnaanissaa.
Tamatuma
kingunerissanerlugu allaffissornerup annertusinerunerata taamalillunilu
allaffissornermi aningaasartuutaasartut annertusineqarlutik.
Taamaassappat
taakkua qanoq annertussuseqalissappat aammalu akiligassaq kiap
akilertussanngussavaa.
Aningaasatigut
kingunissat siunissami kommunenit ataasiakkaanik matuneqalertussaapput
siornatigutut attartortut akiliisartut peqquneqartarunnaarlutik.
Taamatut
oqaaseqarluta Demokraatit saqqummiuppagut.
Anthon
Frederiksen, Kattusseqatigiit.
Inissianik
attartortarneq pillugu inatsisartut peqqussutaata allanngortinneqarnissaanut,
siunnersuutit Kattusseqatigiinniit Kattusseqatigiit sinnerlugit imaattumik
oqaaseqarfigissavakka.
Kattusseqatigiinni
pingaartitatta ilagaat ineqarnermi ajornartorsiutit sapinngisamik aamma
peqqussutikkut innuttaasunut pasiuminatumik, ersarissanillu
paatsoorneqarsinnaanngitsunik malittarisassaqartinneqarnissaat.
Inuit
atugaat pisariaqartitaallu naapertorlugit aaqqiissuteqartarnissaq,
minnerunngitsumillu aamma inuit ilaqutariillu namminneq
pisuussutiginngisaminnik ineqarnermut, sanaartornermi akit najoqqutaralugit
inigisamut akilersuisitsisarnerup taamaatinneqarnissaa.
Aammalu
kommunet sanaartornermik nakkutilliileqqissinnaanerat periarfissinneqassammat
Kattusseqatigiinniit, Kattusseqatigiit anguniagaannut siunertaannullu
naapertuummat tapersersornartippakka.
Aamma
attartortut ilumummi allamut aamma attartortut iluminni allamut nuunnissamik
kissaateqarpata, taava inigisamik angivallaartumik imaluunniit mikivallaartumik
paarlaasserusuttunut, periarfissaqartitsisoqalissammat Kattusseqatigiit
sinnerlugit iluarisimaarpara.
Taamaattumik
peqqussutissatut siunnersuummi amerlanertigut anguniarneqartut tunngaviisigut
Kattusseqatigiit sinnerlugit tapersersornartippakka.
Taamaattorli
ineqarnermut akiligassanik annaasaqartoqartillugu kommunet
qularnaveeqqusiissutaanerat apeqquserneqartariaqarsorinarpoq. Aamma paragraf 17
immikkoortoq 2-mut tunngatillugu qularnaveeqqusiissutit, qaammatinut pingasunut
agguarlugit akilersorneqartussat, qaammatinut isikkaneq marlunnut agguarlugit
akilersorneqarnerannut periarfissiinermi immikkut qaammammut 50 kruunimik
akileeqqittariaqalernissaq, Kattusseqatigiit sinnerlugit
isumaqatiginartinngilara.
Tassa
ullumikkut ineqarnermut akiligassanut ilaqutariippassuit
angummanniapilooreertut suli initaartussat allat aamma artukkerneqaqqissammata.
Kiisalu
ineqarnermut akiliutit ilaatigut assersuutigalugu 25 kruuninulluunniit
kinguaattoorfiusimappata A/S Inimiit, allaat anisitaanissamik sioorasaaraluni
allagarsisitsisarneq iluarsineqartariaqarpoq.
Tupinnanngilarmi
ineqartut assersuutigalugu qaammatini marlunni akiliisimanngitsut
allagarsitinneqartarpata. Kisianni assersuutigalugu 100 kruuniluunniit inorlugu
akiligassallit anisinneqarnissaminnik sioorasaarneqartarnerat pissusissamisuunngilaq.
Naggataatigut
ineqarnermut akiliutit immikkut akiliuteqaqqaanngikkaluarluni naafferartumik
A/S Inimut isumaqatigiissusiornikkut, akilersuisinnaanerup
eqquteqqinneqarsinnaanera naalakkersuisuniit qanoq isumaqarfigineqarnersoq
paaserusuppara.
Tassami
anisitsinissaannaq siunniunneqartarsinnaanngilaq aammali
isumaqatigiissusiorsinnaaneq periarfissaritinneqartariaqarpoq.
Minnerunngitsumik akissarsiakinnerit aamma ilaatigut ukiuunerani fabrikkit
matoqqatillugit, aningaasarsiorfeerukkallartut aamma eqqarsaatigalugit.
Peqqussummut
allannguutissatut siunnersuummi oqaaseqaatini nalinginnaasuni
takuneqarsinnaavoq Kanukoka, Sik allallu tusarniarneqarsimasut.
Aamma
siunnersuut oqaaseqaatigineqarsimasut siunnersuummut oqaaseqaatigineqarsimasut tunuliaqutaralugit
iluarsaanneqarsimasoq oqaatigineqarpoq. Soqutiginassagaluarpoq Kanukoka aamma
Sik allannguutissanut qanoq oqaaseqaateqarsimanersut paasissallugit.
Taamatut
oqaaseqarlunga suliap aappassaaneerneqannginnerani inatsisartut Ineqarnermut
Ataatsimiititaliaani suliassanngortinneqarnissai inassutigaara.
Jonathan
Motzfeldt,
ataatsimiinnermik aqutsisoq, Inatsisartut Siulittaasuat, Siumut.
Ineqarnermut
Naalakkersuisoq akissuteqartinnagu oqaatigissavara apeqqutit
ilaasortaninngaanniit saqqummiussorneqartut soorunami tamarmik
akineqartussaapput. Kisianni maani naalakkersuisut tamarmiullutik tamakkiisumik
akinngikkaluarpatigit, udvalgini sulinermi naalakkersuisut
qaaqquneqarsinnaanerat periarfissaajuartarpoq. Isilerussilu paasissutissanik
apersorneqassallutik.
Ineqarnermut
Naalakkersuisoq.
Mikael
Petersen,
Attaveqarnermut, Avatangiisinut Ineqarnermullu Naalakkersuisoq, Siumut.
Partiinut
Kattusseqatigiinnullu qujavunga.
Taamatut
peqqussutissatut siunnersuutip akuerserneqarneranut.
Soorunami
ataasiakkaat peqqussutissatut siunnersuummi immikkoortut paragrafit
immikkoortullu nalilersoqqissaarneqassapput ataatsimiititaliami. Taamaattumik
ataatsimiititaliamut innersuunneqarneri tunngavigalugit, aamma
piareersimajuarpunga ataatsimiititaliaminngaanniit isumasiorneqarnissannut
tamanna pisariaqartinneqassappat.
Apeqqutigineqartut
ataasiakkaannguit akilaaginnassavakka tassa siullermik, Demokraatininngaanniit
oqaaseqartup apeqqutigisai ingerlatsinikkut aningaasartuutit
qaffanneqarsinnaanerat tunngatillugu. Nassuiaatini taaneqartut tassa
ilumoorput.
Kisianni
taakkua qaffaassutissat tassaasussaassapput peqqussutissatut uani siunnersuummi
piumasaqaatit, kommunenit malinneqaratik saneqqunneqarlutik inissianik
tunniussisoqassappat. Taavalu assersuutigiinnarlugu immaqa inuit
akiliisinnaassusaat ataqqinagu akilersinnaanngisaannik allaat inissianik
tunniussisoqarsimassappat.
Tamakku
soorunami allaffissornikkut aningaasartuutinik kingunissai tassani pineqarmat.
Aammalu
tamakku pillugit nalinginnaasumik ingerlatsinermut aningaasartuutinik
qaffaanerujussuarmik una kinguneqartussaanngilaq. Kisianni tassa
kingunerisinnaasai tassaniipput peqqussut saneqqullugu arlaatigut kommunet
nammineq ingerlatseriarsimassappata, soorunami aningaasartuutit tassani aamma
kommunenut annertunerusumik tuttussaassapput.
Aamma
aningaasartuutit suminngaanniit akilerneqassanersut tassa kommuneninngaanniit
akilerneqassasut soorunami Namminersornerullutik Oqartussat, kommunellu
akornanni aamma bloktilskudetigut isumaqatigiissutit aallaavigalugit ilanngullugit
atukkat nalilersorneqartarput.
Kisianni
tamakku suleqatigiiffigalugit aamma oqaloqatigiissutigineqartarlutik.
Kisianni
tassa toqqaannartumik akiliisussaq tassaavoq uani kommunet. Taanna
erseqqissaatigilaarpara.
Aamma annertunerusumik
tassunga tunngatillugu paasisaqartoqarusussappat soorunami
isumasioqatigiinnermi aamma tamakku qulaajarsinnaavagut.
Akissuteqaatit
Kattusseqatigiinninngaanniit eqqaaneqartut soorlu Sik-minngaanniit
kommuneniillu oqaaseqaatit tusarniaanermut tunngatillugu, taakkua aamma
ataatsimiititaliami ilanngullugit sammineqarsinnaapput. Pisariaqartinneqarpata.
Aammalu
ataatsimiititaliamut taakkua paasissutissatut ingerlatinneqarsinnaassapput.
Inuit
Ataqatigiit oqaaseqartuata ersarinnerusumik taasaa tassa paragraf 17-imi
immikkoortoq 2. Tassani naafferartumik depositummimut akilersuinissamut
tunngatillugu periarfissarititaasumut akiliuteqartitsisarnissamik
piumasaqaatit, taakku soorunami ataatsimiititaliami nalilersorneqartariaqarput.
Aamma
taakkua piareersimaffigissavagut pisariaqarnerat naapertorlugu aningaasatigut
tassani annertussusilliineq, ilumut pissusissamisooqqissaarnersoq taanna aamma
paasiniassallugu.
Tassani
soorunami periarfissat inatsisitigullu inuit piginnaatitaaffiinut
tunngassuteqartut aamma taakkua soorunami mianerissavagut. Aamma
ataatsimiititaliami peqqussutissatut siunnersuutip ataatsimiititaliami
suliarineqarnerani taanna aamma sammineqarsinnaassaaq.
Soorunami
peqqusiussanngilagut kanngunarluinnartumik taaneqarsinnaasumik. Tamanna
siunertaanngilluinnarpoq. Aamma inatsisartuni taamatut siunertaqarneq
ajorpugut. Aamma oqaatsit suut atorneqarneri isumaqarpunga
mianersuuttariaqartoq.
Tamakkua
pinngitsoorniarlugit soorunami inatsisissat aamma innuttaasunut
atuutsinneqarsinnaasumik, ilusilerneqarnissaa taanna ataatsimiititaliap aamma
suliassarissavaa.
Naggataatigut
oqaatigiinnassavara qujanaq oqaaserineqartunut aamma piareersimajumaarpunga
pisariaqassappat ataatsimiititaliaminngaanniit isumasiorneqarnissannut.
Jonathan
Motzfeldt, ataatsimiinnermik
aqutsisoq, Inatsisartut Siulittaasuat, Siumut.
Ja, Johan Lund Olsen.
Johan Lund Olsen, Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuat.
Ja, qujanaq. Tassa takisuuliornianngilanga, maannakkut aappassaanik oqaaseqarnissannik.
Kisianniuna tassa saqqummiusseqqaarnitsinni tikkuartukkagut taakkua itisileriffigilaarniarikka.
Ineqarnermut akiliutissat annertussusaa aaliangerneqartarpoq maannakkut. Tassa kapitalafkastip qanoq annertussusilerneqarneranut tassannga aallaaveqarluni.
Taamaammat tassa
paragraf 11. Tassani paragraf 11-mi aaliangersagassatut nutaatut
siunnersuutigineqartumut aaliangersagassaq, tassa taanna naliliiffigeqquarput.
Tassanilu tassa apeqqutaalluinnarpoq kapitalafkastip 15.000 koruunimut
maannakkut siunnersuutigineqartutuut killilerneqarnera ilumut
tassaniissanersoq.
Neriuutigaarput
tassa ataatsimiititaliami una sammineqalerpat, taanna immikkut eqqumaffigalugu
taava partiinit allanit aamma samminiarneqarumaartoq. Taannami
aaliangiisuusorujussuuvoq qanoq-una attartortup qaammamut ineqarnerminut
akiliutigisartassaanut.
Taamaammat
taanna immikkut eqqumaffiginiarneqarnissaa tassa kaammattuutigivarput.
Kisianni aamma
tassunga atatillugu eqqaasissutigilaarusupparput Inuit Ataqatigiinninngaanniik
siornaanngortoq Inatsisartut Ombudsmandiata, kapitalafkastip
aaliangersorneqartarnera pillugu annertungaatsiartumik misissuinermik
ingerlatitsisimammat.
Aammalu
annertoorujorujussuarmik Ombudsmandi siorna nalunaaruteqarnermini taanna
naalakkersuisunut uparuartuutigalugu saqqummiuutereermagu.
Taamaammat
ataatsimiititaliaminngaanniik Ombudsmandip siorna taannarpiaq pillugu
kapitalafkastip aaliangertarneqarneranut tunngatillugu, naatsersueriaaseq aamma
ataatsimitiitaliaminngaanniik sammissallugu pissusissamisuussaaq.
Kisianni
pissusissamisoorluinnarpoq aamma maannakkut nutaatut siunnersuutigineqartoq
tassa naafferartumik akilersuinissamik isumaqatigiissuteqarnermi. Tassa
depositummimik akilersuinissami isumaqatigiissuteqarnermi maannakkut,
qaavatigut gebyrilersuilernissaq taanna ataatsimiititaliaminngaanniit aamma
nalilersorneqaqqissaarnissaa.
Tassami taanna
nutaajuvoq. Maannamut gebyrilersuisarneq atorneqanngilaq. Aammalu
eqqaassutigilaarusuppara aatsaaginnaq Ombudsmandip siorna uparuartuisimanera
nalunaarusiorneralu eqqaareerakku. Gebyrilersuisarneq aamma Ombudsmandip
nalunaaruteqarnermini aamma annertungaatsiartumik sammisimammagu.
Taamaammat
aningaasanut inatsisissatut siunnersuut una 2003-mut tunngasoq, tassa ukioq
mannamut ingerlasoq imaluunniit attuumassuteqartoq, qupperaraluarakku gebyrit
taakkuami soorunami isertussaassammata una iluatsinneqassappat.
Taava sumut
nakkakaatinneqassanersut misissoraluarakku ataasinnguamilluunniit kontomik
nassaarsimanngilanga, ukua isertinneqartumut sumut nakkartinneqartassanersut.
Taamaammat tassa
neriuutigaarput taanna gebyrilersuiniarneq nalilersorneqarluarumaartoq
ataatsimiititaliap tungaaninngaanniit.
Uggorilaanngitsuunngilarput
Siumut aamma Atassutip oqaaseqartuisa taama qarsupitsigisumik una suliaq taama
pingaaruteqartigisoq, matumani siullermeerinninnermi taama qarsupitsigisumik
oqaaseqarfigimmassuk. Oqaannarlutillu tusarniaaffigineqartut ukua Kanukoka, Sik
allarpassuillu qanoq uparuagassaqarsimanngimmata. Tassa taava annerusumik
oqaaseqarfigiumanagu.
Kisianniuna
tusarniaassutit taakkua suli tigunngilagut. Uagut-una nalilersuisussaasugut
inatsisartuni. Tusarniaanermi akissutissiarineqartut naalakkersuisut
tigummivaat. Naalakkersuisuni ingerlatinneqarnikuupput. Kisianni uagut suli
uuminnga inatsisiliornermi aalingiiniartussaasut, suli taakkua tusarniaanermi
akissutisiarineqarsimasut suli ataasinnaannguarluunniit suli
takusimanngilarput.
Taamaammat
taakkua aamma pinngitsoorata ataatsimiititaliami immikkut sammisariaqarpagut.
Tassanilu pissanganarluinnassaaq takussallugu ila qanormi-taava Sulinermi Inuussutissarsiuuteqartut
Kattuffiat uani tusarniarneqaramik, qanormi-taava oqaaseqaateqarsimappat.
Qanormitaava.
Tassa ilisimanngilarput. Taamaammat tupiginngitsuunngilara oqaatigeriikkattuut
Siumup Atassutillu oqaaseqartuisa, imatut soorluuna nipaqartileeraat nå Sik-kut
tassa akuerereersimammassuk tassa sunnguamik ajoquteqanngilluinnarpoq una.
Qularilluinnarparput
Sik-p akuerisimassagaa gebyrilersuisarnissat aammalu qaammammut ineqarnermut
akiliutissat imaaliallaannaq, tassami siunnersuutigineqartutuut taamatut
aaliangersorneqartalernissaat imaaliallaannaq akuerisimassagaat.
Taanna
qularilluinnarparput. Taamaammat tassa pissanganarpoq tusarniaasimanermi
akissuteqaatit taakkua qanoq imaqarneri ataatsimiititaliamut
tunniunneqarnissai.
Jonathan
Motzfeldt,
ataatsimiinnermik aqutsisoq, Inatsisartut Siulittaasuat, Siumut.
Tulliulluni
oqaaseqassaaq Anthon Frederiksen.
Anthon
Frederiksen,
Kattusseqatigiit.
Tassaana
apeqqutiga akineqanngimmat soqutigalugu. Aamma soqutigineqaqimmat
ineqartorpassuarnik.
Naafferaalluni
akilersuisarnermut tunngasoq. Naluneqanngimmat ineqartut ilai
annikitsoralaralaakasimmik akiligassaqaraluarlutik allaffigineqartartut
akiliinngikkaangamik aneqquneqarlutik.
Kisiannili aamma
ilaqarput allaat 30 40 tusindit angullugit akiligassaqaleraangamik aatsaat
aneqquneqartartut.
Assigiinngisitsinerujussuaq
tassani malunnarpoq ineqartuninngaanniit Ini A/S-ip tungaaninngaanniit
atorneqartoq. Taamaattumik tassunga tunngasut aammalu ineqartut pingaartumik
Sik malillugu aningaasarsiallit, aammalu ilaatigut ukiuunerani
suliffissaaruttartut aningaasarsiaaruttartut eqqarsaatigalugit.
Naafferaalluni
akilersuisinnaanermut tunngasoq taanna qanoq naalakkersuisuninngaanniit
isumaqarfigineqarnersoq assut soqutiginaraluarpoq paasissallugu.
Qujanaq.
Jonathan
Motzfeldt,
ataatsimiinnermik aqutsisoq, Inatsisartut Siulittaasuat, Siumut.
Tulliulluni
oqaaseqassaaq Jens Napaattooq.
Jens
Napaattooq, Siumut.
Qujanaq.
Inuit
Ataqatigiinninngaanniit kapitalafkasti taakkartorneqarmat oqaatigilaassavara kapitaaliafkasti,
uani toqqaannartumik illup naleqassusaanut tunngasunik kommunemut imaluunniit
Namminersornerullutik Oqartussani illunut attartortittakkanut, toqqaannartumik
saneqarnerani akianut ilanngunneqarneq ajormat.
Kisiannili
aserfallatsaaliinermut nalinginnaasumik procentinngorlugu taanna
inissinneqartarlunilu aaqqinneqartarluni.
Aamma kommuneni
assigiinngitsut taanna inatsisiliorneqanngitsumik siornatigut
ingerlanneqarsimammat, Ombudsmandi innersuussisorlu oqaluuserineqarsimasoq
annertuumik eqqartorneqarpoq.
Uani
qarsupittumik toqqaannartumik ataasiakkaarlugit taakkartorsimannginnatsigit
oqariartuuterput oqariartuutigigakku pakatsissutigilaarpara.
Peqqutigigakku
peqqutigalugu uani oqaatigigakku uanga oqaatigigakku uanga saqqummiininni,
inatsisartut siulliit sukumiisumik annertuumillu tamanna
oqaluuserereersimavaat. Taavalu aamma peqqussutimi tamanna
kinguneqartinneqarsimalluni.
Kisiannili
maannakkut killiffik aallaavigalugu ilaatigut equngasoqarsimammat
aaqqiissuteqaqqittariaqarnermik kinguneqartumik, una suliarineqartussanngorluni
qaqilerneqaqqimmat Siumut tungaaninngaanniit uagut nuannaarutigisimavarput.
Kisiat
taamaakkaluartoq aamma naggasiininni paragrafip imarisai ilaasortat
sukumiisumik ataatsimiititaliami suliareqqittariaqarnerat aamma innersuupparput.
Taamaattumik paragrafikkaarlugit oqarnitsituut aamma saqqummiininni,
naalakkersuisut ersarilluinnartumik saqqummiussai, uteqqinngikkaluarlugit
tamakku ataatsimiititaliami sammissagipput innersuuppakka.
Taavalu uani
kapitalafkastimut taakkartukkannut inissinniakkatit oqariartuutigisallu tassa,
ineqarnermut tunngasumik Inissiaatileqatigiiffik eqqartulerutsigu, kommuneni
sanaartortarneq eqqarsaatigalugu paragraf 32-mi eqqartuilerutta taakku
tikittussaavagut.
Jonathan
Motzfeldt,
ataatsimiinnermik aqutsisoq, Inatsisartut Siulittaasuat, Siumut.
Ineqarnermut
Naalakkersuisup aamma neqeroorutigereerpaa udvalgimut apeqqutit
qaaqquneqarnermigut akisinnaanerinut aamma periarfissaqarfigiumallugit.
Ineqarnermut
Naalakkersuisoq.
Mikael
Petersen, Attaveqarnermut,
Avatangiisinut Ineqarnermullu Naalakkersuisoq, Siumut.
Tassa
Kattusseqatigiinninngaanniit Anthon Frederiksenip taakkua apeqquteqaatai,
taakkua ataatsimiititaliami sammineqassasut tassa innersuuppara.
Tassami
inuiaqatigiinni akiitsoqalersimagutta aamma pisussaaffipput aamma
piginnaatitaaffipput tassaniittuarpoq. Aamma naafferaalluni
akilersuisinnaanermut tunngasoq.
Kisianni uani
ineqarnermut akiliutit eqqarsaatigalugit tassa huslejet eqqarsaatigalugit,
nutaamik aaqqissuusseqqinneq eqqaamassavarput 2000-imili ineqarneq pillugu
nutaamik aaqqissusseqqammik atatillugu, makkua peqqussutissat suliarineqarmata.
Aammalu
taamanikkut tunngaviusut inatsisartuni akuersaarneqarsimasut tunngaviupput
matumani suliami.
Aammalu 2001-imi
2002-milu taakkua inatsisartuni eqqartorneqartartut aallaavigalugit aamma
ilusilersorneqarsimallutik.
Tamanna
eqqaamassavarput.
Aamma
pisussaaffeqarpugut akisussaaffeqarpugut inatsisiliussalluta
peqqussutiliussalluta aamma ineqarnerup tungaatigut ingerlatsinerup pitsaasumik
ingerlanneqarnissaanik anersaaqarluta. Taanna puigussanngilarput.
Soqutisaqatigiit
assigiinngitsut soorunami soqutisaat naalaarneqartarput tusaaniarneqartarput.
Kisianni aamma pisussaaffigaarput akisussaaffigaarput akisussaassuseqartumik
ineqarnikkut ingerlatsinissaq. Tamanna puigornagu aamma inatsisiliassagut
peqqussutigullu ilusilersussavagut. Aamma ataatsimiititaliap tamanna
eqqaamassagaa neriuppunga.
Jonathan
Motzfeldt,
ataatsimiinnermik aqutsisoq, Inatsisartut Siulittaasuat, Siumut.
Taamaalillunu
oqaluuserisassaq taanna naammassivoq. Taavalu suliarineqassaaq Inatsisartut
Attaveqarnermut Ineqarnermullu ataatsimiititaliaanni.