Oqaluuserisassani immikkoortoq 31-2 |
|
||
| Siullermeerneqarnera | Aappassaanneerneqarnera | Pingajussaaneerneqarnera | |
Ullut
ataatsimiiffiusut aqqaneq sisamaat, pingasunngorneq 26. marts 2003, nal. 14:26.
Mikael
Petersen, Attaveqatigiinnermut,
Avatangiisinut Ineqarnermullu Naalakkersuisoq, Siumut.
Qujanaq.
Naalakkersuisut
sinnerlugit Inatsisartut Attaveqaqatigiinnermut Ineqarnermullu
Ataatsimiititaliaata isumaliutissiissutaanut, apeqqutaanut aammalu
tamakkiisumik isumaliutissiissutaanut tamakkiisumut qutsavigaara.
Naalakkersuisut paasivaat ataatsimiititaliap isumaqatigiilluni kissaatigigaa
aappassaaneerinninnissamut ineqarnermut akiliutit qaffasinnerpaaffeqarnissaata
inunnut allanullu inuttut isigineqarsinnaasunut tamaginnut atuunnissaanik qularnaarisumik,
ilaatigut utaqqiisaasumik ininut pisortat aningaasartuuteqarrujussuartarnerat
eqqarsaatigalugu, Naalakkersuisut allannguutissatut siunnersuuteqassasut.
Ataatsimiititaliap
isumakuluutai Naalakkersuisut isumaqatigisinnaavaat, kisianni Naalakkersuisut
oqaatigissavaat ajornartorsiut taanna aaqqiivigineqareersoq
Namminersornerullutik Oqartussat Nuummi qitiusumik allaffissuata, taassumalu
ataani allaffeqarfiit aamma suliffiit namminersortitat pigallartumik
inigitatassamik attartornerat pillugu kaajallaasitap 8. september 2001-immersup
saqqummiunneqarneratigut. Tassani inissiamik attartornermut, pequtini
attartornermut aamma atuinermut aningaasartuutinut, taakku attartornermut ilaatinneqarpata,
pisortat suliffiutaata akiliutissaasa amerlanerpaaffisssaat
takuneqarsinnaapput. Kaajallaasitap saqqummiunneqarnerata kingunerissavaa
pingaartumik ineqartitsinermut pisortat aningaasartuutaasa aalajaallinerat
maannakkullu appariartulernerat takussutissaqalersoq. Tamanna tunuliaqutaralugu
ataatsimiititaliap kaammattuutaa Naalakkersuisut ilalersinnaanngilaat.
Akiliigallassutissanik
naafferartumik akilersuisarnissamik pilersitsinermut pappiaralerinermut
akiliutissamik aammalu akileeqqusissutip matussutissaanik qaammammut
akiliutissamik inissiamik aqutsisup akileeqqusisinnaanera pillugu siunnersuummi
aalajangersagaq tamarmiusoq peerneqartariaqartoq Ataatsimiititaliami
amerlanerussuteqartut isumaqarmata Naalakkersuisut maluginiarpaat.
Naalakkersuisut
Ataatsimiititaliatulli isumaqarput nammassinnaanerpaat nammagassat annersaanik
nammattariaqartut. Naalakkersuisuttaaq isumaqatigsaat siunnersuut
siusinnerusukkut ilusiligaanermisut iluseqarluni sanngiinnerpaanik
sakkortuallaartumik eqquisinnaammat. Taamaakkaluartoq Naalakkersuisut
isumaqarput inuit amerlanerusunik isertitaqartartut akiliigallassutissanik
tamarmiusunik aningaasanngorlugu akiliuteqartariaqartut attartortut
tamakkerlugit, attartortut ikittuinnarnik isertitaqartartut ilanngullugit,
nammakkinngikkaluarlugit.
Taamaattumik
Ataatsimiititaliap tunngaviatigut isumakuluutai naapertorlugit peqqussutissatut
siunnersuutip aappassaaneerneqarnissaanut Naalakkersuisut saqqummiuppaat
allanguutissatut siunnersuut attartortut ineqarnermut tapiissutinik, taakku
pillugit malittarisassat atuuttut malillugit, pissarsisinnaatitaasut
akiliutissaq akilinngikkaluarlugu akiliigallassutissanik naafferarlugu
akilersuinissaminnut aamma pisinnaatitaanissaannik nassataqartussaq. Attartortut isertitaqartarnermikkut ineqarnermut
tapiissutinik pissarsisinnaatitaanngitsut akiliutissamik
akileeqquneqartassapput ilimagisariaqarmat taakku ima isertitaqartartigissasut
aningaasat tamakkerlugit aningaasanngorlugit akilersinnaallugit.
Naalakkersuisut
ataatsimiititaliaq isumaqatigaat Inatsisartut peqqussutaat pingaarutilitsigut
arlalitsigut arlaleriarluni allanngortinneqarsimagaangami
paasiuminaatsunngortinneqarsinnaasarmat. Siunissami inatsimmi allannguinissat
inissianik attartorneq pillugu inatsisartut peqqussutissaattut siunnersuummi
nutaami ataatsimi katersorneqarsimasumi saqqummiunneqartariaqarneranik
ataatsimiititaliap isumaa Naalakkersuisut aamma isumaqatigaat.
Naggasiullugu
aammaarlunga ataatsimiititaliaq isumaliutissiissutaanut tamakkiisumut
qutsavigaara, tamakkulu oqaatigalugit inissianik attartorneq pillugu
inatsisartut peqqussutaata allanngortinneqarneranik inatsisartut
peqqussutissaattut siunnersuummut, allannguutissamut siunnersuut
akuersissutigineqassasoq tamannalu pereerpat inissianik attartorneq pillugu
inatsisartut peqqussutaata allanngortinneqarneranik inatsisartut
peqqussutissaattut siunnersuut saqqummiunneqarnermisut iluseqarluni
pingajussaaniigassanngortinneqassasoq Naalakkersuisut matumuuna inassutigaat.
Jonathan Motzfeldt, ataatsimiinnermi aqutsisoq, Inatsisartut
Siulittaasuat, Siumut.
Ataatsimititaliap
siulittaasua, tassa Ineqarnermut Isak Davidsen qinnuvigissavara
saqqummiusseqqullugu.
Isak
Davidsen, Ineqarnermut
Ataatsimiititaliap Siulittaasua, Atassut.
Akereeraluaraatigut
Naalakkersuisup taamaattoq aamma saqqummiussisussaagatta, saqqummiussissaagut.
Inissianik
attartorneq pillugu Inatsisartut peqqussutaata allanngortinneqarneranik
Inatsisartut peqqussutissaattut siunnersuut pillugu, isumaliutissiissut
saqqummiutissavara.
Inatsisartut
Attaviqaqatigiinnermut, Ineqarnermullu Ataatsimiititaliaat suliarinninnermini
ukunannga inuttaqarpoq:
Inatsisartuni
ilaasortaq Isak Davidsen, Atassut, siulittaasoq
Inatsisartuni
ilaasortaq Kalisat Lund, Siumut, siulittaasup tullia
Inatsisartuni
ilaasortaq Jens Napaattoq, Siumut
Inatsisartuni
ilaasortaq Johan Lund Olsen, Inuit Ataqatigiit
Inatsisartuni
ilaasortaq Palle Christiansen, Demokraatit
Inatsisartut
Attaveqaqatigiinnermut, Ineqarnermullu Ataatsimiititaliaata inissianik attartorneq
pillugu inatsisartut peqqussutaata allanngortinneqarneranik inatsisartut
peqqussutissaattut siunnerusut upernaakkut ataatsimiinnermi 2003-imi
siullermeerneqareermat nassuiaatitai ilanngullugit misissuataarpai.
Ataatsimiititaliaq
siunnersuutip oqaluuserineqarneranut atugassanik Attaveqaqatigiinnermut,
Avatangiisinut Ineqarnermullu Naalakkersuisoq apeqqutinik arlalinnut
akissuteqaqqullugu qinnuvigaa, ataatsimiititaliap apeqqutaasa
naalakkersuisunilu ilaasortap akissutaasa nuutsinneri isumaliutissiissutip
matumani ilanngunneqarput.
Inatsisartut
peqqussutaat 2001 -imit marloriarlugu allanngortinneqarnikuuvoq. Taamaalilluni
siunnersuutip matuma akuersissutigineqarsinnaanera ilanngullugu Inatsisartut
inatsisaannut siullermut tunngatillugu inatsimmut allannguutit
pingasuulissapput.
Inatsisartut
peqqussutaat arlaleriarlugu allanngortikkaanni, taanna inatsimmik atuisunut
paasiuminaatsunngortinneqarsinnaavoq.
Taamaammat
Inatsisartut Attaveqaqatigiinnermut Ineqarnermullu Ataatsimiititaliaata
Naalakkersuisunut kaammattuutigissavaa, inatsisitigut allannguutigitinniakkat
Inatsisartut inatsisissatut ataasinngorlugu allatut nutaatut
saqqummiunniarneqassasoq, taamaaliornikkut inissianik attartorneq pillugu
maleruagassat atuuttut inatsimmi nutaami ataatsimi katersorneqassammata.
Siunnersuutip
imarisai
Pingaarnerusumik
isigalugu siusinnerusukkut iliuuserineqartut amerlanersaat Inatsisartut
Attaveqaqatigiinnermut Ineqarnermullu Ataatsimiititaliaata
pissusissamisoortutut isigai.
Peqqussummi
inuit namminiusut kisimik erseqqissaatigineqarmata tamanna iluaqutaassaaq,
tamannami ininik attartorneq pillugu peqqussummi siusinnerusukkut erseqqissumik
takuneqarsinnaasimanngimmat.
Ataatsimiititalialli
uniffigaa tamatuma kingunera tassaassasoq ineqarnermut akiliutit qaffasinnerpaaffeqarnissaannik
peqqussutip aalajangersagaqarnera namminersortut attartortitsisut
Namminersornerullutik Oqartussanut, kommuninut sullissivinnullu allanut
isumaqatigiissutaannut atuutiinngimmat.
Utaqqiisaasumik
ininut pisortat aningaasartuuteqarujussuartarnerat eqqarsaatigalugu
Inatsisartut Attaveqaqatigiinnermut Ineqarnermullu Ataatsimiititaliaata tamanna
pissusissamisuunngitsutut isigaa.
Ataatsimiititaliap
isumaqatigiittup aappassaaneerinnilluni oqaluuserinninnissamut ineqarnermut
akiliutit qaffasinnerpaaffissaat inunnut attartortunut allallu attartorneranni
atuuttut pillugit. Naalakkersuisut allannguutissatut siunnersuummik
saqqummiussissasut kissaatigaat.
Sananermi
kvadratmeterimut ataatsimut akiusussap, iluanaarutissanut akiliuteqarfigisassap
qummut killiliivigineqarnissaa siunnersuutip aalajangiiviginiarmagu
ataatsimiititaliap iluarisimaarlugu maluginiarpaa. Tamanna attartortunut,
sananerup nalaani sanaartornermi akiusut qaffasinnerat kisiat tunngavigalugu
qaffasissumik ineqarnermut akiliisartunut akikinnerulersitsisussaavoq.
Siunnersuutip
kingunerissavaa attartortut qaammatini 12-ini qularnaveeqqusiussatut
akiliutinik aningaasartuuteqaratik akilersuisinnaajuarnissaat. Tamatumunnga
Naalakkersuisut tunngavilersuutigaat ineqarfiit immikkoortuisa erniatigut
isertitanik annaasaqarnerat attartortunullu aningaasanik
taarsigassarsisitsinikkut aqutsinermut immikkut
aningaasartuuteqartoqalernissaa.
Ataatsimiititaliami
amerlanerussuteqartut Atassummeersut, Siumumeersut Inuit Ataqatigiinneersullu
oqaatigissavaat, taamatut iliuuseqarneq inunnut aningaasassaaleqisooreersunut
artukiisussaasoq, akissarissaartulli iserternerminni akiliutaagallartussamik
tamakkiisumik akiliiginnartussaasut.
Taamaammat
amerlanerussuteqartut qulaani taaneqartut kissaatigaat allannguutissatut
siunnersuut atorlugu akiliuteqartitsinermik aaqqissuussineq Naalakkersuisut
allannguutissatut siunnersuummi piissagaat.
Ataatsimiititaliami
ikinnerussuteqartup Demokraatineersup immikkoortumut tassunga Naalakkersuisut
akissuteqataat isumaqatigaa, tassungalu tunngatillugu oqaatigissallugu,
taarsigassarsiaritinneqarsinnaasutut neqeroorutigineqartunut, ineqarnermut
tunngasuni pioreersunut sanilliullugu, akikinnerusumik taarsigassarsisinnaaneq
pineqarmat.
Ataatsimiititaliami
amerlanerussuteqartut Atassummeersut, Siumumeersut Inuit Ataqatigiinneersullu,
amerlanerussuteqartut kaammatuutaannut naapertuuttumik Naalakkersuisut
allannguutissatut siunnersuutinik saqqummiussereerpata, siunnersuut
tapersiivigissavaat.
Ataatsimiititaliami
ikinnerussuteqartoq Demokraatineersoq siunnersuummut tapersiiumaarpoq,
ataatsimiititaliap isumaqatigiittup kaammattuutigisai naapertorlugit inuit
attartortut allallu attartornermi pissutsit atugarisaanni ineqarnermut
akiliutip qaffasinnerpaaffissaata atuunneranut qulakkeerinnissutaasumik
Naalakkersuisut allannguutissatut siunnersuummik saqqummiussereerpata.
Taamak
oqaaseqarluni Inatsisartut Attaveqaqatigiinnermut Ineqarnermullu
ataatsimiititaliaata inissianik attartorneq pillugu Inatsisartut peqqussutaata
allanngortinneqarneranik Inatsisartut peqqussutissaatut siunnersuut
aappassaaniigassanngortippaa.
Jonathan Motzfeldt, ataatsimiinnermi aqutsisoq,
Inatsisartut Siulittaasuat, Siumut.
Ataatsimiititaliap
innersuussutigaa ilanngussat taakkulu takuneqarsinnaapput aamma
agguaanneqarsimasumi.
Tulliulluni
oqaaseqassaaq Kalistat Lund, Siumut.
Kalistat
Lund, Siumup
oqaaseqartua.
Siumumiit
inissianik attartorneq pillugu Inatsisartut peqqussutaata
allanngortinneqarneranik Inatsisartut peqqussutissaattut siunnersuutip
aappassaaneerneqarnerani ima oqaaseqassaagut.
Ataatsimiititaliap
isumaliutissiissuteqarnermigut Naalakkersuisunut allannguinissamik
siunnersuuteqaqqusinerat naapertorlugu Naalakkersuisut naapitseriaanerat Siumumiit
iluaraarput isumaqatigalugillu.
Siumumiit
paasivarput susassaqartut tusarniaavigineqarneranni qaangiinnarneqarsimasutut
misigisimasoqartoq. Tamanna aallaavigalugu siunissami tusarniarneqartartussat
nalilersoqqinneqarnissaat piumasaraarput. Matumunngalu tunngatillugu
tusarniaasoqarsimaneranik qaangiinnarneqarsimasutut misigisimasut
tusarniaavigineqarnissaannut Naalakkersuisut ammaffigiinninnerat
qujassutigaarput.
Siumumiit taamak
oqaaseqarluta siullermeerneqarnerani oqaaserisagut innersuussutigalugit
aappassaaneerneqarneranilu iluarsiissutaasussat taperserlugit immikkoortullu
pingajussaaneerneqannginnerani kattuffiit peqatigiiffiillu attuumassuteqartut
saaffiginnissuteqarsimanerat naapertorlugu iluarsiissutissanik
siunnersuuteqassappata Siumumiit nalilersoqqinniaripput oqaatigeriissavarput.
Ataatsimiinnermi
aqutsisoq, Jonathan
Motzfeldt, siulittaasoq, Siumut.
Tulliulluni
oqaaseqassaaq Johan Lund Olsen, Inuit Ataqatigiit.
Johan Lund
Olsen, Inuit Ataqatigiit
oqaaseqartuat.
Qujanaq. Inuit Ataqatigiit
siunnersuutip matuma Inatsisartut attaveqaqatigiinnermut ineqarnermullu
ataatsimiititaliaanni suliarineqarmat siullermeerinninnermi saqqummiussukkagut
peqqissaartumik nalilersuiffigineqarluassasut pingaartissimavarput.
Ataatsimiititaliap isumaliutissiissutaani maluginiarparput tamanna ingammik
initaarnermi depositum eqqarsaatigalugu naaffeqartumik gebyrinik
akilersuisitsisalernissamut atatillugu partiinit Siumumiit Atassummillu
paasilluarneqarsimasoq taperserneqarlutalu.
Taamaattumik
tassunga tunngasumik Naalakkersuisut allannguutissanik saqqummiussaqaqqullugit
peqquneqarnissaat ataatsimiititaliami aamma amerlanerussuteqarfiulersimammat.
Inuiaqatigiinni
akissaatikinnerpaat eqqarsaatigalugit Naalakkersuisut tamanna ilassilluarlugu
maanna allannguutissamik siunnersuuteqarmata Inuit Ataqatigiit taamaattumik
iluarisimaarparput. Allannguutissatullu siunnersuutaasoq taanna
taaseqataaffigissallutigu.
Ataatsimiititaliami
ilaasortat tamarmiusumik utaqqiisaasumik ininut pisortat
aningaasartuuteqarujussuartarnerat isigimaniarlugu ineqarnermut akiliutip
qaffasinnerpaaffilerneqarnissaa anguniarlugu Naalakkersuisunut
allannguutissamik aamma siunnersuuteqaqqusigaluarput.
Ataatsimiititaliap
taamatut kissaateqarnera Naalakkersuisunit malikkumaneqanngilaq Naalakkersuisut
isumaqarmata tamanna 2001-mi kaajallaasitaliornikkut aaqqiivigineqareersimasoq.
Inuit
Ataqatigiit oqaatigerusupparput Naalakkersuisut tamatumani
isumaqatiginnginnatsigit privatimmi ininik attartortitsisartut
kaajallaasitaliornerinnakkut ingasattajaartumik iluanaarniapiluttarnerat
killilersimaarneqarsinnaasorinnginnatsigu.
Aap
Namminersornerullutik Oqartussat taassumalu ataani suliffeqarfiit
kaajallaasitaliornikkut aningaasartuutikillisaaniaqquneqarsinnaapput.
Kaajallaasitalli privatimik ininik attartortitsisartunut pituttuineq ajormata
apeqquterujussuuvoq ilumut siunertarineqartutut taamatut pisoqarumaarnersoq.
Inatsisit
peqqussutillu kikkunnut tamanut pituttuisuupput. Taamaammallu
ataatsimiititaliamit kissaatigisimagaluarparput tamanna peqqussutissatut
siunnersuummi matumani aamma ilanngunneqarumaartoq.
Taamaattumik
Ataatsimiititaliap apeqqummi tamatumani Naalakkersuisut allannguutissamik
siunnersuusioqquneqarnerat Inuit Ataqatigiit aalajangiusimaqqussavarput.
Tamannalu immikkut aamma taasissutigeqqussallutigu.
Peqqussutissatut
siunnersuutip suliarineqarneranut atatillugu naggataatigut Naalakkersuisut
tusarniaanermi periuserineqarsimasoq aamma sakkortuumik
uparuanngitsoorumanngilarput. Inatsisartut attaveqaqatigiinnermut
ineqarnermullu ataatsimiititaliaata immikkoortumut matumunnga
isumaliutissiissutissaq atsioreeraalli paasinarsivoq kattuffiit tassalu
peqqissaasut kattufiat atorfillit kattuffiat PIP tassa perorsaasut kiisalu IMAK
tassa ilinniartitsisut kattuffiat peqqussutissatut siunnersuummut pissusissaq
malillugu Naalakkersuisunit tusarniaaffigineqarsimanngitsut.
Kattuffiit
pineqartut 3.000-tit missaannik ilaasortaqarput siunnersuummillu
kalluarneqartussaallutik.
Ataatsimiititaliap
ippassaq martsip 25-ani ataatsimiinneranni tamanna paasinarsimmat
Ataatsimiititaliaq isumaqatigiissuteqaqqaarpoq immikkoortup massumap
aappassaaneerneqarnissaata kiisalu pingajussaaneerneqarnissaa taava ukiap
tungaanut kinguartinneqartariaqartoq siunnersuummik kalluarneqartussat
taamaalillutik piffissaqarluarlutik aamma tusarniaavigineqarsinnaaniassammata.
Ataatsimiititaliap
tamanna Siulittaasoqarfimmut saaffiginnissutigissagaa isumaqatigiissutaavoq.
Taamak isumaqatigiittoqareersorli Ataatsimiititaliap siulittaasuanik ualip ilaa
kalerrinneqarpugut aappassaaneerninninnissaq pilersaarutaareersutut ullumikkut
ingerlanneqaannarumaartoq. Taamaattumillu Siulittaasoqarfimmut
kinguartitseqqusilluni aamma ataatsimiititaliap tungaaninngaaniit
allagaqartoqassanngitsoq.
Periuseq atorneqartoq
Inuit Ataqatigiit akuersaaruminaatsippaat. Pisut eqqarsaatigalugit taamaattumik
tamanna Siulittaasoqarfimmut ullumikkut eqqartoqqusimavarput kissaatigalutigu
Siulittaasoqarfik attaveqaqatigiinnermut ineqarnermullu Naalakkersuisumullu
saaffiginnissuteqassasoq kattuffiit pineqartut piffissaqartilluarlugit
tusarniaaffigineqarnissaat aamma qulakkeerneqarsinnaaniassammat.
Inuit
Ataqatigiit taamaattumik suliap matuma suliarineqarneranut atatillugu
Naalakkersuisunut sakkortuumik aamma avoqqaarliutigerusupparput inatsisissatut
peqqussutissatulluunniit siunnersuusiortarnermi siunissami
tusarniaavigineqartussat tamarmik tusarniaavigineqareertarsimanissaat
qulakkeerniartaqqullugu.
Taamatullu
oqaaseqareerluta isumaliutissiissummi Ataatsimiititaliap ineqarnermut akiliutit
qaffasinnerpaaffilerneqarnissaat pillugu Naalakkersuisunit allannguutissamik
siunnersuuteqaqqusinerat immikkut aamma taasissutigeqqissavarput.
Jonathan Motzfeldt, ataatsimiinnermi aqutsisoq, Inatsisartut
Siulittaasuat, Siumut.
Tulliuppoq Otto
Jeremiassen Atassut.
Otto
Jeremiassen, Atassutip
oqaaseqartua.
Siuliani
pineqartumut ATASSUT-miit imatut oqaaseqassaagut.
Naalakkersuisut
paasivaat ataatsimiittitaliap isumaqatigiilluni kissaatigigaa
aappassaanerinissamut ineqarnermut akiliutit qaffasinnerpaaffeqarnissaata
inunnut allanullu inuttut isigineqarsinnaasunut tamaginnut atuunnissaanik
qularnaarisumik, ilaatigut utaqqiisaasumik ininut pisortat
aningaasartuuteqarujussuartarnerat eqqarsaatigalugu Naalakkersuisut
allannguutissatut siunnersuusioqquneqarsimapput.
ATASSUT-mit
tamatumunnga Naalakkersuisut akissutaat paasilluarparput akissummi
erseqqissumik oqaatigineqarmat Ataatsimiititaliap allannguutissatut
siunnersuutaa Naalakkersuisunit iluarsiiffigineqareersimasoq.
ATASSUT-mit
Naalakkersuisut akissuteqaataat isumaqatigalutigu taamatut isikkoqarluni
pingajussaaneernissaminut ingerlaqqissaasoq isumaqatigaarput.
Jonathan Motzfeldt, ataatsimiinnermi aqutsisoq, Inatsisartut
Siulittaasuat, Siumut.
Tulliuppoq Palle Christiansen Demokratit.
Palle Christiansen, Demokratit oqaaseqartuat.
Aap oqaatigilaassavara aallartinnginnitsinni suliap taanna kingusinnerusukkut ippassaq saqqummiunneqarpat taava saqqummiussassagut suli kalaallisut nutsersimanngimmata, taamaallaalli qallunaatuinnaq, taamaattumik arriitsunnguami atuassavara.
Demokratit tungaaninngaaniit erseqqissaatigissavarput
attaveqaqatigiinnermut ineqarnermullu ataatsimiititaliap 25. marts 2003-mi
kattuffinninngaaniit sisamaninngaaniit aallartitanik naapitaqarmat. Katillutik sulisinnaasunit 3.000-nik
sinniisoqartunik. Taakku erseqqissaatigaat malittarisassat tusarniaasarnermut
tunngasut eqquutsinneqarsimanngitsut.
Tamanna
Demokratininngaaniit ilungersunartutut isigivarput. Uagut Inatsisartuni aamma
taamanikkut Naalakkersuisuusut eqqarsaatigisariaqannginnerpaat namminneq
akuerisamik malittarisassat eqquutinneqassasut. Taamaanngippat sumut
ingerlassagatta.
Demokratit
tungaaninngaaniit ilanngullugu aamma Inatsisartut tamarmiusut
erseqqissaavigissavagut Ataatsimiititaliap isumaqatigiissup aalajangernera
aappassaaneernissap pingajussaaneernissaq ukiamut kinguartinneqassasoq. Tamanna
tunngavigineqarpoq taamaasiornikkut attuumassuteqartut tamarmik
eqqorneqartussallu inatsisip suliareqqinnginneqarnerani tusarniarneqarsinnaaniassammata.
Tassa Ataatsimiititaliap isumaqatigiissup pineqarmat imaqarniliami
takuneqarsinnaavoq.
Taamaammallu
tupannarluinnarpoq ippassaq ualikkut kingusissukkut ilisimatinneqaratta
Ataatsimiititaliami ilaasortat Siumumeersut Atassummeersup kissaatigimmassuk
pilersaarutaasutut ingerlassasoq.
Taamaalilluni
kattuffiit sisamat ullunik marluinnarnik periarfissillugit
tusarniarneqarnissamut. Naak malittarisassani allaqqagaluartoq sapaatip
akunnerini sisamanik piareersarluakkamik suliarilluakkanillu tusarniaanermi
akissuteqaateqartitsisoqartassasoq.
Inatsisartuni
ilaasortat Naalakkersuisunut sulisitsisut taamaaliornikkut Naalakkersuisumit
uupakaatinneqarmata Demokratiningaaniit isumaqataanngilluinnarpugut.
Naalakkersuisut, Inatsisartuni ilaasortat malittarisassanik unioqqutitsinerit
isiginnaaginnarpatigut Naalakkersuisummi oqarmata taamaaliortoqassasoq,
isumaqarpunga Demokratininngaaniit isornarluinnartuusoq sakkortunerpaamillu
uparuarneqartariaqartut.
Demokratit
neriuutigaat Attaveqaqatigiinnermut Ineqarnermullu Naalakkersuisoq kiisami
kiisalu suleqatigiissut malittarissat atuuttuusut eqquutsinneqarnissaat
malissallugu pisussaaffimmisut isigissagaat. Taavalu tamakku tunngavigalugit
Demokratinit kissaatigissavarput aappassaaneernissaa ukiamut suliarineqassasoq.
Jonathan Motzfeldt, ataatsimiinnermi aqutsisoq, Inatsisartut
Siulittaasuat, Siumut.
Anthon
Frederiksen Kattusseqatigiit.
Anthon
Frederiksen, Kattusseqatigiit oqaaseqartuat.
Qujanaq.
oqaaseqaatissara tassa ataatsimiititaliap isumaliutissiissutaanit
toqqammaveqarpoq. Kisianni taanna pitinnagu oqaatigissavara Inuit Ataqatigiit
aammalu Demokratit Ataatsimiititaliami ilaasortaatitaasa saqqummiussaat
massakkut aatsaat paasigakkit. Aammalu Ataatsimiititaliap
isumaliutissiissummini suliaqareernerata kingorna qanoq pisoqarsimanera
tusareerlugu qularnanngimmat oqaaseqaatissara allatut
nipeqarsinnaassagaluarmat.
Kisianni tassa
isumaliutissiissut saqqummiunneqartoq tunngavigalugu oqaaseqaatissara imaattoq
suliarisimavara. Inissianik attartorneq pillugu Inatsisartut peqqussutaata
allanngortinneqarnissaanut siunnersuutip siullermeerneqarnerani
Kattusseqatigiit sinnerlugit oqaaseqaatikka innersuussutigalugit imaattumik
oqaaseqaateqassuunga:
Siullermik
Kattusseqatigiit sinnerlugit nuannaarutigaara Attaveqaqatigiinnermut
Ineqarnermullu Ataatsimiititaliami amerlanernik katersuuffigineqarmat; inuit
ilaqutariillu isertitakinnerusut aaqqissuussinermi matumani
eqqorneqannginnissaat qulakkeerniarneqarmat.
Aamma
isumaqarpunga ataatsimiititaliap tamarmiusut isummernera pissusissami-soorluinnartoq,
tassa peqqussutit aammalu inatsisit allanngortitassat
siunnersuusiorfigineqartarnerinut tunngatillugu peqqussut, inatsilluunniit
pineqartoq tamaat ataatsikkut ataatsimi katersorneqarsimasumi
saqqummiunneqartarnissaanik piumasaqarnera, tamanna atuisunut aamma
attuumassuteqartunut tamanut oqilisaataasussaammat.
Taamaammat
Ataatsimiititaliami amerlanerussuteqartut inassuteqaataat tamakkiisumik
taperserpara, inunnut aningaasassaaleqinerusunut artukiinnginnissaa
qulakkeerniarneqarmat.
Aatsaaginnarlu
saqqummiunneqartut tunngavigalugit tassa Inuit Ataqatigiinninngaaniit
Demokratininngaaniit saqqummiunneqartut tunngavigalugit tusarniaasimanermut
tunngasut eqqarsaatigalugit susassaqartut tamakkiinerusumik
tusarniarneqarnissaat qulakkeerumallugu Inuit Ataqatigiit aammalu Demokratit
saqqummiisui taperserlugit suliassap aappassaaneerneqarnissaa
pingajussaaneerneqarnissaanut ukiamut ingerlanneqarnissaa inassutigerusuppara.
Jonathan Motzfeldt, ataatsimiinnermi aqutsisoq, Inatsisartut
Siulittaasuat, Siumut.
Anthon
Frederiksenimut Kattusseqatigiinninngaaneersumut qujavugut taava tullinnguuppoq
Isak Davidsen, Atassut. Takanna.
Isak
Davidsen, Atassutip
oqaaseqartua.
Naalakkersuisup
akissuteqarfigissammagit ippassaq pisimasut uanga annikitsunnguamik
ataatsimiititaliaq sinnerlugu maanngaaniit oqaatigissavakka ilumoorpoq
Ataatsimiititaliaq ippassaq aalajangeraluarmat ukiamut kinguartinneqarnissaanik
qinnuteqartoqassasoq Siulittaasoqarfimmut taakkua oqaluuserisat, oqaluuserisaq
massakkut una oqaluuserisarput.
Kisianni tamanna
suliluunniit suliarineqalinngitsoq allaat allaaserisassaq paasilerparput taakku
pineqartut ataatsimiititaliameereerlutik Naalakkersuisunukarsimasut ilumulli
immaqa ataatsimiititaliamukaqqaaratik Naalakkersuisunukaannarsimasuuppata taava
suliaq una ileqqussaa eqqorlugu ingerlanneqaannarsimasinnaagaluarpoq.
Massakkutut ingerlanneqarnermisut. Kisianni soorunami unneqqarissuseq
tunngavigalugu una oqaatigissavara ilumoorpoq Naalakkersuisoq
Attaveqaqatigiinnermut Ineqarnermullu Naalakkersuisoq oqaloqatigereerlugu
pisussaq manna ullumikkut pinissaa tunngavigalugut Ataatsimiititaliami
ilaasortat oqaloqatigineqarsimammata kalerrinneqarlutillu. Oqaatigissavaralu
amerlanerussuteqartut aalajangiinerat aamma ataqqillugu malikkatsigu. Aamma ataatsimiititaliami
allattorput isumasioreerlugu.
Taamaattumik
isumaqarpunga maannakkut naammassineqarnissaa uumap aappassaaneernerata
iluatsillugu aamma pingajussaaneernissaanut siunnersuutinik allanik
saqqummertoqassagaluarpat iluarsiissutinik aamma Ataatsimiititaliami
piareersimassaagut oqaluuserinissaannut. Aammalu uani Johan Lund Olsenip
taakkartugaani kattuffiit pulaarsimasatta Naalakkersuisuni
oqaloqatigineqareerlutik periarfissinneqarsimanerat matumani eqqaassavara
tassalu periarfissinneqarsimapput naammagittaalliuuteqarumagunik uunga
oqaloqatigiinnissamut tunngasunik aamma Naalakkersuisumut
nassiussaqarsinnaasut.
Pingajussaaneerneqarnissaani
aamma Ataatsimiititaliami oqaluuserineqaqqissinnaammat. Qujanaq.
Jonathan Motzfeldt, ataatsimiinnermi aqutsisoq,
Inatsisartut Siulittaasuat, Siumut.
Isak
Davidsenimut qujavugut. Tullinnguupporlu Kalistat Lund Siumut. Takanna.
Kalistat
Lund, Siumup
oqaaseqartua.
Qujanaq. Tassa
una maannakkut oqallisigisarput siullermeerneqarnikuuvoq ukiarmi
septemberimioqqooqaaq. Taamaammallu tusarniaanerit nalinginnaasut siornali
ingerlanneqarsimapput. Unalu tassa ilumoorpoq aamma ippassaq Ataatsimiititaliap
ataatsimiilernerani piffissaq kingullerpaaq atorlugu taamatut
ataatsimeeqatigiserinnittoqarsimavoq. Taakkulu soorunami periarfissillugit
ataatsimeeqatigaagut.
Tassanilu aamma
paasivarput ungaqqunneqarsimasutut saneqqutiinnarneqarsimasutut misigisut
oqarnerat naapertorlugu taamatut soorlu ilaasortaminnut annertuumik
pingaarutilinnut tassani aamma allannguuteqarsinnaasunik ilaqarmata.
Taamaammallu
pissusissamisoortissimavarput saneqqutiinnarumanagit periarfissinniarlugit
taamaammallu oqaatigineqareersutut kinguartinneqarnissaanut qinnuteqarnissaq
taakkua aalajangiussimagaluarlugit.
Kisianni kingusinnerusukkut
paasivarput Naalakkersuisup eqaallisaarluni ajornartorsiut qaangeriarsimagaa.
Tassa paasinarsimmat ataatsimeeqatigisagut Naalakkersuisup aamma
kingusinnerusukkut ataatsimeeqatigisimagai. Tassanilu aalajangersaasimallutik
tallimanngorpat tungaanut arlaanik uparuagassaminnik imaluunniit
allanngortikkusutaminnut saaffiginnippata taava taanna
pingajussaanerneqarnissaata tungaanut aaqqinneqarsinnaasutut
sulissutigineqassasoq.
Tamannalu
ippassaq ualikkut uagutsinnut tusarliunneqarmat periarfissatut tigusimavarput.
Taamaalilluta tassa nalinginnaasumik matuma oqallisigineqarnerata ingerlanissaa
amerlanerussuteqartunit siunniussimavarput. Mannalu aamma iluatsillugu
oqaatigissavara tamanna uagut Siumuminngaaniit aalajangiusimagatsigu ullumikkut
aappassaaneerneqarnera aammalu kingusinnerusukkut pingajussaaneerneqarnissaata
ingerlanneqarnissaa.
Jonathan Motzfeldt, ataatsimiinnermi aqutsisoq, Inatsisartut
Siulittaasuat, Siumut.
Attaveqaqatigiinnermut
Ineqarnermullu Naalakkersuisoq.
Mikael
Petersen,
Attaveqaqatigiinnermut Ineqarnermullu Naalakkersuisoq, Siumut.
Qujanaq. tassa
siullermik qujassutigissavara Ataatsimiititaliami saqqummiussuunneqartut
taakkua partiinit ilassilluarneqarmata. Aamma malunnarmat partiit
Kattusseqatigiillu isumaqatigiittorujussuusut Ataatsimiititaliap
isumaliutissiissutaani taakkartorneqartut pillugit. Aamma Naalakkersuisut
akissutaannut.
Tassa
allannguutissamik uani pingajussaaneerinninnissap tungaanut
siunnersuuteqartoqanngilaq. Aamma partiit tamarmik Kattusseqatigiillu naammagisimaarpaat
taamatut iluseqarluni pingajussaanut ingerlanneqassasoq.
Isumaqarpungalu
pissusissamisuussasoq nassuiaateqarfigilaarukkit Naalakkersuisut Inuit
Ataqatigiit oqaaseqartuata oqaaserisaanut tunngatillugu. Tassa siullermik
Siumup oqaaseqartuata oqaaseqaqqinnermini oqaatigisaa ilumoorpoq una
peqqussutissatut siunnersuut siorna ukiakkut Inatsisartut ukiakkut
ataatsimiinneranni siullermeerneqaraluarmat qinersinissamullu aalajangerneq
tunngavigalugu taanna siullermeerinninneq atorunaarluni.
Aamma
taamanikkut Inatsisartunut Ilaasortaasut aamma maani massakkut nutaamik
ilaasortanngoqqissimasut eqqaamalluinnarpaat tusarniaanissamut tungassuteqartut
aamma tusarniaasimanermut tunngassuteqartut akuersaarneqareermata. Aammalu
taamanikkulli aamma massakkut erseqqissaqqissavara Inatsisartut
tusarniaaffissatut aalajangersagaat tunngavigalugit tusarniaanerit
ingerlanneqarsimammata.
Tassa kommunit
saniatigut SIK GA-lu tassa sulisitsut peqatigiiffiat imaluunniit kattuffiat
taakkua ilanngullugit tamarmik tusarniarneqarsimammata. Aammalu taamatut
taamanikkut tusarniaanermi imaluunniit tusarniaanissamik aalaajangersakkanut
massakkut Inuit Ataqatigiinniit saqqummiunneqartut kattuffiit tassa
peqqissaasut kattuffiat atorfillit kattuffiat pędagogit kattuffiat PIP kiisalu
ilinniartitsisut kattuffiat IMAK taakkua immikkut tusarniaaffigineqassasutut
Inatsisartunit aalaajangiiffigineqarsimanngimmata.
Aamma
erseqqissaatigissavara soorunami uagut Naalakkersuisuninngaaniit
pingaartipparput tusarniaasarnerit taamaattut sapinngisamik sualummik
ineqarnermut tunngatillugu sapinngisamik annertunerpaamik
tusarniaassutigisarnissaat. Tassa peqataatitsisarnissarput. Kisianni tassa
taamanikkut eqqaamassavarput Naalakkersuisuusut aamma Inatsisartuusut
tunngaviusumik isummersornerat aallaavigalugit tusarniaanerit
naammassineqarsimapput.
Aamma
erseqqissaatigissavara Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuata Johan Lund Olsenip
Naalakkersuisuutsiarnermini tassa decemberiminngaaniit ukiup
naalerneraninngaaniit januari tikillugu januarip ingerlatingaatsiarnera
angullugu qaammat missiliorlugu Naalakkersuisuunermini ilanngullugu taassumap
taamatut isikkoqarluni saqqummiunneqarnissaa aamma alajangersimammagu.
Tusarniaasarnermut
tunngatillugu ilumoorpoq ukua kattuffiit paasivara aamma soorlu oqaatigineqareersoq
ataatsimiititaliap siulittaasuanit aamma ilaasortaasut ilaannit
Ataatsimiititaliap aappassaaneerinninnissamut isumaliutissiissutissaa
Inatsisartuni agguaanneqareersoq Naalakkersuisunit akissutissaq
naammassereeripput Ataatsimiititaliaq isumasioqateqarsimammat ukuninnga
kattuffinnik pineqartunik.
Tassa
isumaliutissiissutissani naammassereerlugu Inatsisartunut agguaatereerlugu
isumasiueqateqarsimavoq. Taavalu tassanngaannaq isummersimagaluarluni
unitsittariaqartoq suliaq. Tassa eqqumiilaarpoq taamatut periuseqarneq
taamaattumik immaqa ilaatigut paatsuunganermut tunngaveqarsimassooq. Suliaq
Inatsisartunut ingerlatereersimagaanni taava aamma soorunami tunngaviusut
paasereersimagaanni aamma suliaq peqqissaartumik ingerlanneqartariaqaraluarmat.
Aamma
Inatsisartunut Ilaasortaasimasugut nalunngilarput taamatut pisoqassappat
Inatsisartut soorunami tamanna aalajangigassaraat. Erseqqissaatigissavara
Ataatsimiititaliap siulittaasuata oqarnera ilumoormat taakkua pineqartut
kattuffiit siulittaasui Ataatsimiititaliami isumasioqateqareerlutik
uannukarsimammata.
Tassa
naatsorsuutigisimanngikkaluarpara soorunami naapissallugit. Kisianni namminneq
piumasaqarmata naapitsiumallutik ataatsimeeqatigisimavakka. Aammalu
paasitissimallugit ilaatigut taakkunannga kattuffinnit isumanerluutigineqartut
aamma paatsuungassutigineqartut arlalissuit peqqussutinut allanut
tunngassuteqartuummata uunga peqqussutissatut ineqarnermut
attartortitsisarnermullu peqqussutissamut ilarpassui tunngassuteqaratik.
Ilaatigut vagantbolignut taasartakkatsinnut tunnganerusut. Tassa inissamik
innersuunneqarsimanngikkaanni atorfilittut suliniarluni pisortani taava
inissikallarnermut tunngassuteqartut taakku pingaartinneqarnerullutik.
Soorunami aamma
allaqarpoq ilaatigut saqqummiunneqartunik kisianni paaseqatigiilluta taakkua
isumaqarpunga qanilleriarfigigigut. Tassa erseqqissaatigissavara una
Inatsisartut peqqussutaata inissanik attartorneq pillugu Inatsisartut
peqqussutaata pineqarnerani inissiigallartarnermut tunngasut taakkua pineqanngilluinnarmata.
Inissiigallartarnermut
tunngasut tassa vagantbolignut taakkua immikkut taakkua
aalajangersaaffigineqarsimammat. Ugguunaanngitsoq.
Aamma taanna
Inatsisartut piumasarereerpaat taanna nalilersussagipput aamma Naalakkersuisut
taamaaliortussaavugut. Taanna suliassaq allamiippoq uaniinnani. Taakkua
erseqqissaatigilaareerlugit oqaatigissavara kattuffiit isumakuluutigineqartut
taakku sisamaasut taakkua isumaqatigigakkit.
Massakkut
peqqussutissatut siunnersuutaasumut aappassaaneerneqartumut tunngatillugu
oqaatigiumasatik uannut ingerlatissagaat aammalu sapinngisamik
pingajussaaneerinninnginnermi taakkua oqaaseqaatissat tigujumagikka. Tassa
tallimanngornermi nalunaaqutaq sisamanut piffissalerpagut. Imaassinnaammammi
pinarluinnartunik allannguutissanik peqariataarsinnaasoq.
Taakkua isumaat
naapertorlugu aamma isumaqarutta taamatut pissutissaqartoq soorunami
Ataatsimiititaliaq attaveqarfigiumaarpara aammalu Inatsisartunut
pingajussaaneerinninnissamut pissutissaqassappat allannguutissamik siunnersuuteqartoqarsinnaassammat.
Eqqaatsumik
suleriuseqarnissarpoq pingaaruteqarpoq kisianni qujavunga massakkut uani
aappassaaneerinninnermi saqqummiussagut akuersaarneqarmata.
Jonathan Motzfeldt, ataatsimiinnermi aqutsisoq, Inatsisartut
Siulittaasuat, Siumut.
Tulliulluni
oqaaseqassaaq Johan Lund Olsen. Taasilissagatta Inatsisartut qinnuigissavakka
issiavimminnut ingeqqullugit.
Johan Lund
Olsen, Inuit Ataqatigiit
oqaaseqartuat.
Aap qujanaq.
tassa uanga oqaaseqarfissakka marluupput. Tassa Siumup oqaaseqartua Kalistat
Lund kiisalu aamma Attaveqaqatigiinnermut Ineqarnermullu Naalakkersuisoq Mikael
Petersen.
Siullermik una
oqaatigeqqaalaarusuppara tassa ilumoormat una peqqussutissatut siunnersuut
tassa inissianik attartorneq pillugu Inatsisartut peqqussutaata
allanngortinneqarnissaanik Inatsisartut peqqussutissaattut siunnersuut
Inatsisartut ukiaq 2002-mi ataatsimiimmata tassa maani Inatsisartuni
siullermeerneqaraluarpoq. Kisianni tassa eqqaamaneqassaaq taamani Inatsisartut
ukiakkut ataatsimiineranni maani inimi siullermeerneqaraluartut
qinersisoqarnissaa pillugu aammalu qinersisoqarnera pissutigalugu
siunnersuutigineqaraluartut tamarmik atorunnaarsinneqarmata. Taamaattumik tassa
una siunnersuut sammineqartoq tassaavoq siunnersuut nutaatut isigisariaqartoq.
Naalakkersuisuninngaaniit aamma tamakkiisumik akisussaaffigineqartoq.
Taamaammat
taamatut patsisissarsiorluni oqarniarsariniarneq imatut ųhm“siornatigut
Inatsisartut ukiakkut ataatsimiinnerminni una eqqartoreermassuk taamaammat imatut
ajornaquteqannginnerusumik immaqa saqqummiunneqassaaq imaluunniit
oqaluuserineqarsinnaasariaqaraluarpoq.
Kisianni
taamaanngilaq Inatsisartut ukiaq maani inimi siullermeersimagaluit peqqussutit
inatsisissatut siunnersuutit aalaajangiiffigisassatut siunnersuutit taamani
sammineqaraluartut tassa qinersisoqarnissaa pissutigalugu tamavimmik
atorunnaarsinneqarnikuupput. Taamaammat una siunnersuut tassa nutaajuvoq.
Nutaatullu isigalugu maani inimi aamma suliarineqartariaqarpoq.
Taava una aamma
oqaaseqarfiginngitsoorusunngilara tassa attaveqaqatigiinnermut ineqarnermullu
ataatsimiititaliaq tassa isumaqatigiilluinnarluni allannguutissanik
Naalakkersuisut saqqummiussaqarnissaannik kaammattorneqarput. Aappaa
Naalakkersuisuninngaaniit malinneqarpoq.
Tassalu taanna
siunnersuutip ulloq manna aappassaaneerneqarnissaanut atatillugu
allannguutissatut siunnersuutitut piumasaasut malillugit ilusilersimallugu
maannakkut aamma agguaanneqareerpoq. Taanna tamatta tigummivarput
ullulerneqarsimavorlu 22. marts tassalu paragraf 17-mut taanna tunngasuuvoq,
tassa dipositummimut atatillugu gebyrilersuisarnermut attuumassuteqartuulluni.
Tassani
Naalakkersuisut Ataatsimiititaliarlu tassa isumaqatigiittoqarpoq. Taannalu
ajunngilluinnarpoq. Kisianni aappaa Ataatsimiititaliap tamarmiusup
inassuteqaatigissaa aammalu kaammattuutigisaa Naalakkersuisullu allannguummik
saqqummiusseqqullugit Naalakkersuisut peqquneqarnissaannik
Ataatsimiititaliaminngaaniit siunnersuutigineqartoq Naalakkersuisut
tungaaninngaaniit taanna malikkumaneqanngilaq.
Tassa taanna
uggornartoq isumaqarpugullu Inuit Ataqatigiinninngaaniit soorlu
oqaaseqarnitsinni taanna aamma erseqqissaassutigigipput, isumaqanngilagut
taanna kaajallaasitaliornerinnakkut taanna aaqqinneqareersoq. Tassami
saqqummiinitsinni aamma oqaatigivarput peqqussutit inatsisit taavalu
kaajallaasitat immikkoorutigivaat peqqussutit inatsisillu kikkunnut tamanut
pituttuisartuupput kisiannili kaajallaasitat assersuutigiinnarlugu privatimik
illuuteqartut attartortitsisartut Namminersornerullutik Oqartussat
kaajallaasitaliaat qanoruna malikkusunngikkunikku soorunami malissanngilaat
tassunga pituttorneqarsinnaannginnamik.
Tassa
inatsisit taamaapput. Inatsiliornermi pissutsit aamma taamaapput. Taamaammanuna
tassa kissaatigisimagaluaripput kaajallaasitat aqqutigiinnarnagit kisiannili
peqqussummut erseqqissumik allassimasoqalissasoq makkua privatimik illuutillit
inissianik attartortitsisartut qanoruna ineqarnermut akiliummik qummut,
qummuinnaq akiliuteqartitsiniartarnerat taanna killilerniartariaqaripput peqqussut
una aqqutigalugu.
Kisianni
tassa taanna Ataatsimiititaliap tamarmiusup Naalakkersuisut
allannguuteqarfigeqqullugu kaammattuutigisaat oqaatigeriikkattuut
Naalakkersuisuninngaaniit malikkumaneqanngilluinnarpoq. Taanna uggornarpoq.
Taamaammat
tassa kaammattuutigissavara tassa Ataatsimiititaliap tassunga tunngatillugu
kaamaattuutigisaa immikkut maani taasissutigineqassasoq. Taava takujumaarparput
Ataatsimiititaliami ilaasortaaqativut allat tamatumani qanoq
inissikkumaarnersut.
Ataatsimiititaliap
isumaqatigiilluni taanna aamma saqqummiukkaluaramiuk. Taava aamma ippassaq
pisimasoq taanna tikinngitsoorusunngilara. Taanna aamma Palle Christiansenip
Demokratineersup aamma oqaaseqarnermini tikippaa. Tassa kattuffiit sisamat uani
peqqussutissatut siunnersuummi kalluarneqartussat kattuffiit sisamat
pineqarput. Tassa peqqissaasut kattuffiat, atorfilit kattuffiat, perorsaasut
kattuffiat PIP, kiisalu ilinniartitsisut kattuffiat IMAK. Taakkua tassa
oqaatigineqareersutuut 3.000-t missaannik imaluunniit 3.000-t sinnerlugit
ilaasortaqarput. Peqqussutissatullu siunnersuummi uani toqqannartumik uani
kalluarneqartussaallutik.
Taamaammat
ippassaq ataatsimiinnermi tassa paasinarsivoq pissusissaq malillugut
Naalakkersuisut tungaaninngaaniit taakkua kalluarneqartussat tusarniaavigineqanngitsoorsimasut.
Taannalu pissutigalugu tassa Ataatsimiititaliami tamarmiulluta
isumaqatigiillutalu Siulittaasoqarfimmut
saaffiginnissuteqarniarsimagaluarpugut. Inatsisit imaluunniit maleruaqqusat
malillugit piumasarineqartut soorlu Demokratit oqaaseqartuata eqqortumik aamma
oqaatigisaattut taakkua naammassineqanngimmata taava aappassaaneerinninnissaq
pingajussaaneerininnissarlu ukiamut kinguartinneqassasoq.
Kisianni
tassa taanna tupinnangaartumik imatut pisoqarfiuvoq ataatsimeereerneq isumaqatigiiffioqisoq
naammassereersoq taava Ataatsimiititaliami ilaasortat ataasiakkaat gangimi
naasaarillutik tassa angalaarfigivaatigut isumaqatigiilluta
aalajangiutereersimasarput taanna qimallugu maannakkut inassutigilersaaraat
ullumikkut aappassaaneerinninneq taanna ingerlaannassasoq.
Tassa
taann avoqqaarliutigissallugu pissutissaqarluarpugut tassami oqaatigiikkattuut
kattuffiit arlalissuit amerlasoorsuarnik ilaasortaqartut peqqussutisssatut
siunnersuummi uani kalluarneqartussaapput. Tassami imaappoq allaat kattuffiit
Naalakkersuisullu akornanni isumaqatigiinniutigisassaagaluit maanna
inatsisinngorlugit ilusilerneqarniarsarilerput. Taamaalillunilu taanna
iluatsippat taava kattuffiit pisinnaatitaaffii aamma sumiginnarluinnarlugit
Inatsisartuninngaaniit aamma qanoq iliuuseqartalissaagut. Isumaqarpunga
Naalakkersuisut aamma pingaartinniartaraat kattuffiit paaseqatigalugit aammalu
isumasioqatigereerlugit aammalu isumaqatigiinniarfigeerlugit maani
Inatsisartuni saqqummiussiniartarlutik.
Kisianni
tassa taanna maannakkut qimanniarneqartutut pissusilersorfigineqarpoq.
Taamaammanuna tassa ilungersortumik noqqaassutigigaluaripput
aappassaaneerinninnissaq pingajussaaneerininnissarlu taava ukiamut
kinguartikkaanni pitsaanerugaluartoq. Taanna ilungersuupparput neriuppugullu
taanna aamma maani amerlanerussuteqartunik aamma malinniarneqarumaartoq.
Kisianni soorlu taamaappasinngilaq taannalu tassa ajuusaarnarluinnarpoq.
Taavalu
naggaterpiaatigut aamma una oqaaseqarfiginngitsoorusunngilara tassa Naalakkersuisup
oqaaseqaqqinnermini uanga nammineq Naalakkersuisuullatsiarsimanera taanna
tikippaa. Inuit Ataqatigiit sinnerlugit tassa Naalakkersuisooqataallatsiarpunga
qinersereernerup kingorna tassa decemberip 14-aninngaaniit januarip 20-ata
tungaanut. Januarip 20-ani ukioq manna Inatsisartut immikkut
ataatsimiigiaqquneqarlutik nutaanik Naalakkersuisunngortitsipput.
Kisiani
Inatsisartut oqaluuserisassaannik tunniussivissaq killeqarpoq februarip 4-aani.
Tassa kingornatigut Naalakkersuisuujunnaareersugut. Taamaammat una siunnersuut
maannakkut Naalakkersuisuusut januarip 20-aninngaaniit Naalakkersuisunngortut
taanna tamakkiisumik akisussaaffigivaat. Allanut akisussaaffik
miloriunniassallugu taanna tunngavissaqanngilluinnarpoq.
Inatsisartummi
suleriaasiat malillugu Inatsisartut ataatsimiilernissaat qaammammik ataatsimik
sioqqullugu peqqussutissatut siunnersuutit inatsisissatut siunnersuutit
aalajangiiffigisassatut siunnersuutit imaluunniit apeqqutit suugaluilluunniit
Inatsisartuni oqallisigisassanngortinniarlugit tunniunneqartussat qaammat
ataaseq sioqqullugu tunniunneqareersimasussaapput. Tassalu oqareernittuut ulloq
tassaavoq 4. februar taamanilu Inuit Ataqatigiit
Naalakkersuisooqataajunnaareerput. Taamaammat uani Inuit Ataqatigiit
Naalakkersuisooqataallatsiarnerat taanna patsisitut atorniarneqarnera taanna
tunngavissaqanngilluinnarpoq.
Jonathan Motzfeldt, ataatsimiinnermi aqutsisoq,
Inatsisartut Siulittaasuat, Siumut.
Attaveqaqatigiinnermut
Ineqarnermullu Naalakkersuisoq.
Mikael
Petersen,
Attaveqaqatigiinnermut Ineqarnermullu Naalakkersuisoq, Siumut.
Qujanaq.
tassa Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuata aappassaanik oqaaseqaqqinnermini
assigiinngitsorpaaluit erseqqissarpai. Kisianni erseqqissaatigissavara
ataatsimilluunnit uanga Naalakkersuisutut Inatsisartut Ataatsimiititaliaata
qanoq iliorniarneranut qanoq iliornissamulluunniit aalajangerneranut
ataatsimilluunniit akuliuttussaannginnama aamma taamaaliunngilanga.
Ataatsimiititaliap siulittaasua ilisimatiinnarpara taakkua pineqartut
ataatsimeeqatigisimallugit aammalu qanoq siunnerfeqaqatigiissimalluta. Taannalu
tunngavigalugu namminneq aalajangernerat taanna namminneq aalajangigassaraat
aamma namminneq aalajangersimavaat.
Uagut
Naalakkersuisuninngaaniit Inatsisartut sulinerannut ataatsimilluunniit
akuliunnianngilagut taamaaliorluta. Ilisimatitsiseqatigiittassuugulli
unneqqareqatigiilluta. Isumaqarpunga tamanna pisariaqartoq aamma
pissusissamisoorluinnarpoq Naalakkersuisut ilisimatinneqarpata suliaq
inatsisissatut peqqussutissatut siunnersuutip suliarineqarneranut atatillugu
kattuffiit assigiinngitsut allat oqaloqatigineqarsimappata imaluunniit qanoq
siunnerfeqartumik isumaqatigineqarsimallutik Ataatsimiititalianiit soorunami
aamma pisussaapput ilisimatitsissallutik.
Toqqortortumik
Inatsisartut aamma sulissanngillat. Naalakkersuisut uagut Inatsisartut
suliareqqusaannut akisussaavugut. Aamma pineqaatissinneqartarpugut Inatsisartut
piumasaat malinngikkaangatsigit. Inatsisartut piumasaat malillugu una suliaq
ingerlapparput.
Taamaattumik
uiarteraluni assigiinngitsunik pissutissarsiorluni tupinnartulioqattaarnerit
pisariaqanngillat. Aamma pasinartuliorniaqattaarnerit taamaaliorpugunngooq.
Inatsisartut aalajangersagaat tunngavigalugit sulivugut. Aamma taakku
tungavigalugit una suliaq naammassissaaq. Neriuppunga Inatsisartut tamanna
ataqqillugu aamma suliarissagaat. Erseqqissaatigissavara una peqqussutissatut
siunnersuut aamma Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuata ujartugaanik imaqarmat.
Tassa 15.000-nut kvadratmeterimut akeqartitsilluni sanaartukkat
suliarineqarsimasutut isikkoqartillugit inissiamut akiuliutissat
aalajangersarneqartarnissaa, taanna aamma atuuttussaavoq. Tassa
namminersortunit pigineqarpata inissiat namminersortunit pigineqarpata inunnut
ataasiakkaanut attartortinneqarpata aamma una peqqussutissaq atuutissaaq.
Taamaallaat
atuutinngilaq suliffeqarfinnut assigiinngitsunut attartortitsineq
eqqarsaatigalugu. Tassa nuannequtaa aamma pitsaaqutaa. Massakkut
akisoorujorujussuarmik attartortitsisarnerit nalunngilarput aamma allaat
pisortat inissiaataasa ilaat kvadratmeterimut akisoorsuanngorlugit
sananeqartartut taakkua annertoorujssuarmik qaammammut akiliutissanik aamma
aallerfigineqartarmata.
Tamakkua
pinngitsoorniarlugit Naalakkersuisunut taanna siornali saqqumiunneqartoq
piviusunngortikkipput akit qummut qaffasippaallarujussuartarnerat
killilerniarlugu.
Peqqussutissatut
siunnersuutip pitsaaqutai tunuinnarlugit ajortussarsiorusaarneq unitsinniartigu
suleqataaffigigalugulu. Taava pitsaanerpaamik innuttaasunut sullissineq
aqqutissiuutissavarput. Kiisamilimi oqaatigissavara ilumut taakkua kattuffiit
pineqartut aamma isumaqatigiinniarnerit aqqutigalugit suliassaanut uagut
akuliuttussaanngilagut. Aamma isumaqatigiinniarnermut tunngavissanik
peqqussusiortussaanngilagut.
Atugarisat
pillugit isumaqatigiinniartarnerit ingerlanneqartarput taanna
aqqilluinnaqqissaarparput. Inatsisartut uagut suliassaraarput inuiaqatigiit
tamaasa ataatsimut isigalugit peqqussutissamik ilusilersuissalluta. Aamma
taamaaliorpugut uani. Soqutigisaqaqatigiit assigiinngitsut kattuffiit atukkatik
pillugit isumaqatigiinniassapput aap tikilerparput taanna aamma ukua pineqartut
taamaapput. Aamma ataqqissavagut.
Kisianni
inuiaqatigiit ataatsimut isigalugit aaqqissuussinivut tassaassapput
Inatsisartut namminneq aalajangersagaat. Tamanna puigussanngilarput.
Jonathan Motzfeldt, ataatsimiinnermi aqutsisoq,
Inatsisartut Siulittaasuat, Siumut.
Oqallinneq
ingerlaqqitsinnagu eqqaasitsissutigissavara tassa maannakkut oqaatigineqarmat
tusarniaanermut akissutissat 28.-ni marts 2003 tikitsinnagu
tiguneqarsimanissaat naatsorsuutigineqartoq. Taannalu aamma
pingajussaaneerinninnissaq sioqqullugu udvalgimi aamma periarfissaqarumaartoq
suliarissallugu.
Taava
Johan Lund Olsen taasissutigeqqusaa isumaliutissiissummi siunnersuutip imarisai
taamak taaguuteqartut ataanni allassimavoq ataatsimiititaliap isumaqatigiittup
aappassaaneerinnilluni oqaluuserinninnissamut inunnut attartortunut allanullu
atartornini atugarisaat pillugit Naalakkersuisut allannguutissatut
siunnersuummik saqqummiussissasut taanna taasissutigineqarnissaa kissaatigaa.
Kisianni
Naalakkersuisut akissutiminni aappassaaneerinermi oqaatigaat ataatsimiititaliap
isumakuluutaa Naalakkersuisut isumaqatigisinnaagaat. Kisianni Naalakkersuisut
oqaatigisinnaagaat ajornartorsiut taanna aaqqinneqareersimasoq kaajallaasitat
8. september 2001-meersoq taassumap saqqummiunneqarneratigut.
Tassa
Naalakkersuisut akissutigisimasaat tassunga.
Tulliulluni
oqaaseqassaaq Jens Napaattooq, Siumut, taanna pereerpat Kalistat Lund, Siumut.
Jens Napaattooq, Siumut.
Aap uanga
ilaatigut uumap saqqummiunneqarnerani ersarissumik
aliortuganngortinniarneqarnera siulittaasutta ippassaq suligasuarsimanera
naqissuserlugu oqaatigerusuppara siulittaasorput ersarilluinnartumik
isummereernitta kingorna pissutsit piviusut taamak oqartarnerattuut takkuttut
paasissutissat aallaavigalugit saaffiginnissimammat uagutsinnut
erseqqissaassutigalugu qanoq inissisimasoqartoq. Taavalu allagaqaatit
Siulittaasoqarfik suli nassiunneqarsimanngimmata oqaloqatigeereernikkut siulittaasup
saaffiginnissutaa akuersaarluarlugu pissusissamisoortillugulu
akuersissutigisimavarput tassuunatigut takutinneqarmat soorlu Naalakkersuisut
ersarissaareernerattuut Naalakkersuisup taakku susassaqartut saaffiginnittut
oqaloqatigisimammagit.
Aammalu
tallimanngorpat sisamatut tungaanut periarfissinneqarsimasut. Taamaattumik uani
ilaatigut siulittaasup saqqummiinermini Ataatsimiititaliap toqqammavilersuutai
uteqqinngikkaluarlugit tassa tamakkiisumik tapersiinera taanna uanga
naqissuseqqissavara. Taavalu aamma uani ataatsimiititaliaminngaaniit
innersuussutigineqartut isumaqarpunga Naalakkersuisut tamakkiisumik
naaperiaraat. Ilaatigut paragraf 17-mut tunngasut siullermeerinninnitsinni
allamik nipeqaraluarlutik maannakkut aappassaarneerneranni allannguutissamik
siunersuuteqartoqarneranik kinguneqarput. Taamaattumik tassunatigut
naaperiarneqarsinnarluta uani Inuit Ataqatigiinninngaaniit immikkut
taasissutigeqquneqartumut kaajallaasitaq innersuullugu nassuiaassutigineqartoq
eqqarsaatigalugu. Taavalu pingajuattut uani susassaqartut
tusarniaaffigineqarsimasut eqqarsaatigalugit uagut Siumuminngaaniit
peqataalluta oqariartuutigaarput.
Aamma
saqqummiisup saqqummiinermini saqqummiukkamiuk ersarilluinnaqqissaartumik
oqaatigaa siunissami tusarniarneqartartussat nalilersoqqinneqarnissaat
piumasaraarput oqaaseq piumasaraarput isumaqarpunga aamma
ersarilluinnaqqeqqissaartumik uani Siumup tungaaninngaaniit
saqqummiutereeripput.
Taamaammattumik
taasisoqalerpat ilaatigut aliortuganngorlugu oqariartuutiginiarneqarnera ataatsimiititaliami
qanoq taasiumaartussat apeqqusersorlugit erseqqissaassutigalugit taakku uanga
Naalakkersuisut innersuussaannut taaseqataassagama oqaatigissavara.
Jonathan Motzfeldt, ataatsimiinnermi aqutsisoq, Inatsisartut
Siulittaasuat, Siumut.
Tulliuppoq
Kalistat Lund Siumut, tulliutissaaq Palle Christiansen Demokratit.
Kalistat
Lund, Siumup
oqaaseqartua.
Una pisortat
attartornermut akiusut pisortanit attartornemut akiusut
qaffasinnerpaaffilernissaannik piumasaqaateqarsimaneq isumaqarpugut Naalakkersuisut
ersarissumik akisimavaat. Aammalu kaajallaasitakkut ersarissumik
naammaasineqarsimasutut oqqaatigineqarnera uagut tassani malinniarparput
aammalu tassa taanna aallaavigalugu maannakkut taasissutigineqarnerani
tamakkiisumik siunnersuutaasut ataatsimiititaliaminngaaniit aammalu
Naalakkersuisuninngaaniit naaperiaasimanerit taakkua isumaqatigalugit
taasissuugut.
Una, ukiaq
saqqummiunneqarsimanera ukiaq oqallisigineqareersimaneranik taasinera imatut
patsisissarsiornermik aallaaveqanngilaq. Kisiannili tassa pifissaq sivisooq
siunnersuutit nalilersugassallu ilisimaneqareersimapput aatsaallu Inatsisartuni
aappassaaneerneqarnissaa aqaguttoq ataatsimiititaliallu ataatsimiinnissaa
minutsialunnik minutsinik arlaqangitsunik imaluunniit timenik arlaqanngitsunik
sioqqullugu taamatut ilisimatinneqarsimanerput aatsaat piffissap
naggaterpiaanik pisoqarfittut taavarput.
Kisiannili
tassunga atatillugu Naalakkersuisut suleriataarluarsimanerat aammalu
kattuffinnik pineqartunik peqatigiiffinnillu isumaqatigiissuteqarsimanerat
isumaqarpunga tassani uagutsinnut tunngavissaasoq uumap aalajangersagassat
ullumikkut naammassineqarlutik imaluunniit aappassaaneernerat
naammassineqarnissaannut atorsinnaalluni taanna.
Aammalu
pingajussaaneerneqarsinnaanissaanut pineqartut oqaloqatigineqartussaammata
tassani annertunerusumik aarlerinartutut uagut isiginngilarput. Akerlianilli
uanga isumaqarpunga Naalakkersuisut tassani ajunngitsumik suleriaaseqarsimasut.
Jonathan Motzfeldt, ataatsimiinnermi aqutsisoq, Inatsisartut
Siulittaasuat, Siumut.
Tulliulluni oqaaseqassaaq Palle Christiansen Demokratit.
Palle Christiansen, Demokratit oqaaseqartuat.
Tassa Naalakkersuisunut Ilaasortap oqaatigivaa siunnersuut siullermeerneqareermat aammalu isumaliutissiissut atsiorneqarsimasoq taavalu sulisut 3.000-t kattuffiit immaqa attuumassuteqanngitsut. Uanga isumaqarpunga attuumassuteqartut. Taava uanga aamma isumaqarpugut uagut inatsit kinguartilaaraluaraanni ajoqutaanavianngitsoq. Taavalu immaqa tuaviiuukkaanni immaqa arlaatigut katataqartoqarsinnaasoq.
Kisianni tassa appassaaneerneqarsinnaanera pingajussaaneerneqarsinnaanera ukiamut ingerlasinnaavoq. Taava aamma Kalistat Lund oqarpoq taakkua tusarniarneqarsimasut imaassinnaavoq Naalakkersuisuninngaaniit tusarniarneqarsimasut taakkua aallartitat. Taava aamma ilaasortat oqaatigivaat ataatsimiititaliami Inuit Ataqatigiinni Demokratininngaaniit aamma pisussaaffeqartugut, tusarniaanermi akissutit takussallugit. Tassa isumaqarpugut Naalakkersuisut imannak oqaannarsinnaanngitsut aap tusareeratsigit ajunngilaq.
Uagut aatsaat Demokratit Inuit Ataqatigiillu ullup qeqqani maani tuaviinnarsuaq ataatsimiigiaqquneqaratta ilisimatinneqarpugut taanna immaqa paasissutissiisarnermik killiffimmik siuarsaataanngikkaluarpoq. Kisianni tassa uani oqallinneq ippassaq aallartitaqarnissatta tungaanut ingerlanneqarsimanera imaluunniit attuumassuteqarnersoq attuumassuteqannginnersoq tassani apeqqutaavallaanngilaq.
Jonathan Motzfeldt, ataatsimiinnermi aqutsisoq, Inatsisartut Siulittaasuat, Siumut.
Tullinnguuppoq Isak Davidsen, Ataatsimiititaliap siulittaasua, Atassut.
Isak Davidsen, Ineqarnermut Ataatsimiititaliap Siulittaasua, Atassut.
Ataatsimiititaliap siulittaasuatut atera taanngiluatsiaannarlugu ilaatigut oqaluttoqalermat qaqeqqikkusunngikkaluarama qaqeqqittariaqarpunga. Siullermik Demokratit oqaluttuanut una oqaatigissavara. Akissutit massakkut suminngaaniit pissagatsigit?
Suli isumasiuinerit taakkuluunniit ingerlanneqanngillat suliluunniit allakkanik Naalakkersuisunut tunniussinngillat. Tunniussippata takullarumaarpagut pingajussaaneerneqartinnagu.
Taavalu aamma una utikaanianngikkaluarlunga oqaatigissavara allatut ajornaqaaq naaperiarfeqartariaqarpugut. Naalakkersuisoq uanga nammineerlunga oqaloqatigiumasimavara oqaloqatigalugulu Ataatsimiititaliap siulittaasuatut pisussaaffigigakku ilaasortat sinnerlugit taamaaliorsinnaatitaallunga. Aamma Naalakkersuisumik sunnerniarneqarsimasutut oqaatiginiarneqarnera ataasinnguamilluunniit ilumoortortaqanngilaq.
Naalakkersuisup ataatsimiititaliaq sunnerniarsinnaanngilaa. Ataatsimiititaliap amerlanerussuteqartut aalajangersimagaluarpassuk taamaaliussanngitsugut taava massakkut oqaluuserisassaq taanna qinnutigisimassagaluarparput Siulittaasoqarfimmut. Isumaqarpunga aamma amerlanerussuteqartunik ataqqinninnerulaartariaqartugut.
Aamma Inuit Ataqatigiit Demokratillu amerlanerussuteqartuugaluarunik aamma taamatut uagutsitulli massakkut itigartitsisimassagaluarput imaluunniit akuersisimassagaluarput. Taamaattumik isumaqarpunga una maannakkut pisoq una ajunngitsumik siunertaqarluni pisoq aammalu Naalakkersuisut nassuiaanermini oqaatigereerpaa tusarniaaneq ingerlanneqartussaavoq taakkunaninngaaniillu aamma allakkanik nassitsisoqartussaavoq.
Jonathan Motzfeldt, ataatsimiinnermi aqutsisoq, Inatsisartut Siulittaasuat, Siumut.
Taasilersinnata naggataamik oqaaseqartussaavoq imaluunniit taanna kingulliulluni oqaaseqassaaq.
Ane Hansen, Inuit Ataqatigiit.
Tassa tupigusuppallaaleqigama suleriaatsimut tunngasumik
apeqquteqalaarniarlunga kommunalbestyrelsiniluunniit sulinitsinni taamaattunik
uanga takunikuunnginnama. Uani ataatsimiititaliap pineqartup inassuteqaatigivaa
aappassaaneerneqarnissaa ukiamut pissasoq. Tassa aatsimoortup taamatut paasillugu.
Taava
massakkut uani inimut isernermi ataatsimiinnermi isumaqatigiissutaasut allanngorlugit
gangini ataatsimiinnermi ataatsimiinnerit tunngavigalugit
allannguisoqarsinnaava? Uanga taamaattunik takunikuunnginnama taannartaa
assorujussuaq ippigivara. Aamma naatsorsuutigigakku nunami pisortaqarfiit
sulliviit akimanerpaartaat soorunami malittarisassaqassasut ersarissunik qanoq
ataatsimiinnerni isumaqatigiissutit taakkuuppata taakkuullutik maanga inimut
eqqunneqartassasut.
Jonathan Motzfeldt, ataatsimiinnermi aqutsisoq,
Inatsisartut Siulittaasuat, Siumut.
Attaveqaqatigiinnermut
Ineqarnermullu Naalakkersuisoq akiteriarlugu taasissaagut.
Mikael
Petersen,
Attaveqaqatigiinnermut Ineqarnermullu Naalakkersuisoq, Siumut.
Tassa
qassiiliornianngikkaluarpunga aamma taamatut isumaqarpunga Inatsisartut
siunertaqanngitsut. Tassa erseqqissaatigiinnassavara Naalakkersuisuni una
suliassaq ingerlapparput Inatsisartut saqqummiussaat tunngavigalugit. Aamma
ataatsimiititaliaq qutsavigaara tamanna arajutsisimaneqassanngilaq suliassamik
peqqissaartumik sulisimammat.
Inatsisartut
ataasiakkaat imaluunniit ataatsimiititaliami uani pineqartumi ilaasortat
isumaliutissiissutaat saqqummiunneqartoq aallaavigalugu massakkut oqallinneq
pivoq taanna eqaamassavarput.
Aamma
tassani ataasinnguamilluunniit isumaliutissiissummik inassuteqartoqartoqanngilaq
aappassaaneerinninnissaq pingajussaaneerinninnissarlu ukiamut
kinguartinneqassasut.
Inuit
Ataqatigiinukua oqaaseqartua oqaasii taamannak imallit. Tassa maani inimi
suliarput taamaappoq. Taanna erseqqissaatigilaassavara taamaattumik allatut
tunngavilersorluni Inatsisartut isummersornerat
allanngortinniarneqarsinnaanngilaq. Naalakkersuisuninngaaniit
ataqqilluinnaqqissaarparput isumaliutissiissutit suliarineqarnerat. Aamma
tamanna tunngavigalugu akissuteqaaterput suliaraarput aamma naapitseriaavugut.
Unali
tusarniaasimanermut tunngasoq aamma kattuffiit pineqartut pillugit
nassuiaatigereerpara eqqissisimalluinnartumik aamma paasinnittumik
oqaloqatigiinnerit pimmata. Aammalu taakku kattuffiit paaseqatigalugit
paaseqatigalugit isumaqatigiippugut masakkut una suliaq ingerlareermat
imaalitsiaannarlu Inatsisartuni unitsinneqarsinnaanani aamma pitsanngorsaatit
annertuut inuiaqatigiinni pilermata akikillisaanerit annertuut pisussaammata
tamakkua iluatigalugit taava tallimanngornermi oqaatigiumasaat taakkua
tigussavagut naqitanngorlugit. Pissutissaqarpallu allannguinissamik taava aamma
oqaatigereerpara ataatsimiititaliaq oqaloqatigissavarput aamma Inatsisartuni
tamanna apuukkumaarparput.
Jonathan Motzfeldt, ataatsimiinnermi aqutsisoq, Inatsisartut
Siulittaasuat, Siumut.
Aappassaaneerinninneruvoq
inatsisissap suliarinerani tamatumani allannguutissanik siunnersuutinik partiit
Kattusseqatigiilluunniit tunniussisussaapput maannamut siunnersuutit marluk
allannguutissat tiguagut taakkulu taasissutigissavagut. Taanna piginnagu
kingullerpaarpaamik Johan Lund Olsen minutsit marluk ataanni
periarfississavara. Takanna Johan Lund Olsen.
Johan
Lund Olsen, Inuit
Ataqatigiit oqaaseqartuat.
Aap
qujanaq tassa oqaaseqartumununa kingullermut tassani Naalakkersuisunut
ilaasortamut una oqaatigilaarusukkiga. Aap isumaliutissiissummi
aappassaaneerneqarnissaa pingajussaaneerneqarnissaalu ukiamut aatsaat pissasoq
taanna Inassutigineqanngilaq. Taanna tupinnanngilaq. Taanna
inassuteqaatigisinnaanngilarput ilami oqaatigineqareersutuut aatsaat ippassaq
paasitinneqarpugut tusarniagassat pingaaruteqarluinnartut taakkua
Naalakkersuisoqarfimminngaaniit tusarniarneqarsimanngitsut. Aatsaat ippassaq
ualikkut paasinarsivoq aamma paasitinneqarpugut.
Taamaammat
isumaliutissiissut sapaatiummalli tunniunneqarpoq atsiorneqarlunilu taamaammat
soorunami isumaliutissiissummiissinnaasimanngilaq. Kisianni aamma
ilungersornitsinnut pissutaavoq aapassaaneerinninnerup kingornatigut
pingajussaaneerneqarnissaata tungaanut allannguutissamik siunnersuuteqarsinnaatitaaneq
Inatsisartut suleriaasiat malillugu killeqarnerusarpoq.
Taamaammanuna
ilungersuutigigaluaripput aappassaaneerinninneq taava kinguartikkallarniartigu
suleriaaserput oqarmat allannguutissamik siunnersuuteqarsinnaatitaaneq pingajussaaneerinninnermi
taanna killeqarnerusartoq.
Jonathan Motzfeldt, ataatsimiinnermi aqutsisoq,
Inatsisartut Siulittaasuat, Siumut.
Aap tassa
taanna isumaqatigiissutigineqarpoq maani inimi 28. marts tikitsinnagu
tiguneqarsimappata taava udvalgip ataatsimiititaliami
pingajussaaneerinninnissaq sioqqulugu pisariaqarpat suliarisinnaagat. Taannaa
aamma Naalakkersuisut neriorsuutigaat.
Taanna
taamaalillugu naammassisinnaavarput. Taava siulliutillugu allannguutissatut
siunnersuut Johan Lund Olsen taasissutigeqqusaa taasissutigissavarput, tassalu
ataatsimiititaliap isumaqatigiittup aappassaanerilluni oqaluuserinninnissamut
inunnut attartortunut allanullu attartornermi atugarisaat pillugit
Naalakkersuisut allannguinissamik saqqummiussissasut. Taanna taasissutigineqarnissaa
kissaatigaa.
Naalakkersuisut
tamatumunnga akissutaat ullumikkut saqqummiunneqartoq aamma issuassavara tassa
Ataatsimiititaliami isumakuluuk taanna Naalakkersuisut isumaqatigisinnaavaat
kisianni taava issuarpara: ?Naalakkersuisut oqaatigisinnaavaat ajornartorsiut
tamanna aaqqiivigineqareersoq Namminersornerullutik Oqartussat Nuummi
qitiusumik allaffissuata taassumalu ataani suliffeqarfiit aamma suliffiit
namminersortut pigallartumik inigititassanik attartornerat pillugu
kaajallaasitap 8. september 2001-meersup saqqummiunneqarneratigut, tassa
taakkuupput.
Johan Lund
Olsenip taasissutigeqqusaanut isumaqataasut qinnuigissavakka nikueqqullugit.
12. tamatumunnga akerliusut qinnuigissavakka nikueqqullugit. 15.-t
itigartitsipput. Taavalu aamma taasissutigissavarput Naalakkersuisut
allanguutissatut siunnersuutaat taanna paragraf 17-p oqaasertai
saqqummiunneqareerlutik aamma tamatumunnga tassani siunnersuummut oqaaseqartut
tamarmik tapersersuisimapput. Kisianni aamma taamaakkaluartoq
taasissutigissavarput.
Naalakkersuisut
siunnersuutaannut isumaqataasut qinnuigissavakka nikueqqullugit. 29.
isumaqataapput. Akerliusoqarpa, naamik taasinngitsoortoqarpa, naamik. Tassa
amerlanerit taamaalillutik Naalakkersuisut allannguutissatut siunnersuutaat
akuersaarpaat.
Taavalu
saaffiginnittoqarpat 28. marts tikitsinnagu pingajussaaneerneqartinnagu apeqqut
taanna ataatsimiititaliami aamma uterfigineqaqqissaaq.