Kalaallit Nunaanni Inatsisartut

Oqaluuserisassani immikkoortoq 31-3		[ Ataatsimiinnerit ] [ Tilbage ] [ Op ] [ Næste ]
Siullermeerneqarnera	Aappassaanneerneqarnera		Pingajussaaneerneqarnera

Ullut ataatsimiiffiusut arfersaneq pingajuat, pingasunngorneq 2. april 2003 nal. 13:25.

 

 

Oqaluuserisassani immikkoortoq 31

 

 

Inissianik attartorneq pillugu Inatsisartut peqqussutaata allanngortinneqarneranik Inatsisartut peqqussutissaanut siunnersuut.

(Attaveqaqatigiinnermut, Avatangiisinut Ineqarnermullu Naalakkersuisoq)

(Pingajussaaneernera)

 

Johan Lund Olsen, Inuit Ataqatigiit.

Ja, qujanaq.

Tassa peqqussutissatut siunnersuutip pingajussaaneerneqarnissaannut atatillugu, Inatsisartut oqaatigineqareersutuut Inatsisartut Attaveqaqatigiinnermut Ineqarnermullu Ataatsimiititaliaat Inatsisartuni martsip 26-ani qinnuigineqarsimanertik malillugu ullumi ilassummik isumaliutissiissuteqarput.

 

Inuit Ataqatigiit ataatsimiititaliami Demokraatit ilaasortaatitaat peqatigalugu, tassani ikinnerussuteqarluta oqaaseqaateqarpugut. Ilutigalugulu ullumikkut pingajussaaneerinninnissamut atasumik siunnersuutip § 4, immikkoortoq arferngannut, kiisalu § 5-imut aamma allannguutissamik siunnersuuteqarluta.

 

Inuit Ataqatigiit soorunami neriuutigivarput allannguutissatut siunnersuut agguaanneqareersimasoq Inatsisartuni amerlanerussuteqartunit tunuliaqusersorneqarumaartoq.

Taamaaliortoqanngippammi inatsisiliortutuut kattuffiit sulisitsisullu akornanni ukiorpassuanngortuni isumaqatigiinniutigisartagaannut aamma akuleruttunngortussaassaagut.

Kattuffiit Peqqissaasut Kattuffiat, Atorfillit Kattuffiat, PIP tassa Perorsaasut kiisalu IMAK tassa Ilinniartitsisut Kattuffiat, martsip 28-ani Attaveqaqatigiinnermut Ineqarnermullu Naalakkersuisumut kiisalu Inatsisartut Attaveqaqatigiinnermut Ineqarnermullu Ataatsimiititaliaannut saaffiginnissuteqarput.

 

Saaffiginnissummi erseqqissarneqarpoq peqqussutissatut siunnersuummi aalajangersagassat ilaat sulisitsisut sulisullu akornanni ukiorpanngortuni isumaqatigiinniutigineqartarsimammata, tamanna peqqussusiorniarnermi sillimaffigeqqullugu. Ajornanngippallu taakku siunnersuummik aamma peerneqaqqullugit.

 

Allatut ajornavitsinnagu Inuit Ataqatigiit sulisitsisut sulisullu kattuffiisa akornanni atugassarititaasut pillugit isumaqatigiinninniartarnerannut inatsisiliornikkut akulerukkusuttanngilagut.

 

Peqqussutissatut siunnersuummi § 4, immikkoortoq arfernganni kiisalu § 5-imi aalajangersakkat maanna inatsisinngorlugit ilusilerneqartussanngorput. Tamannalu akuersaaruminaatsipparput oqaatigeriikkatsituummi isumaqatiginninniutaasartut ataqqerusuttarpagut.

 

Kattuffiit taaneqareersut saniatigut ippassaq ilinniagartuut kattuffiat, tassa Akademikernes Sammenslutning i Grønland, inatsisiliuussinissaq tamanna akerlilerlugu Naalakkersuisumut kiisalu Ataatsimiititaliamut aamma saaffiginnissuteqarput.

 

Taamaattumik ilungersortumik kajumissaarutigissavarput Inuit Ataqatigiit, Demokraatillu allannguutissatut matumani siunnersuutigisaannut taasilernissami ilaasortat allat aamma akuerseqataaqqullugit. Tassami Naalakkersuisup ataatsimiititaliamut martsip 28-ani allagarisaani ullumikkullu saqqummiussassaani aamma nassuerutigineqareerpoq, apeqqutit matumani pineqartut tassaammata aamma isumaqatiginninniutigineqartartussaagaluit.

Attaveqaqatigiinnermut, Avatangiisinut Ineqarnermullu Naalakkersuisoq martsip 28-ani ilaatigut ima allappoq.

 

Issuaaneq aallartippoq:

Kattuffiit taakku sisamat oqaaseqaatitut nassiussaata sukumiisumik naliliivigineqareerneratigut peqqussutissatut siunnersuutip pingajussaaneerneqarnissaata kinguartinneqarnissaa pissutissaqarsorinngilara. Naliliivunga oqaaseqaatit tamarmik sulisitsisut sulisullu akornanni nalinginnaasumik isumaqatigiinninniutigineqartartut ilagigaat.

Issuaaneq naavoq.

 

Ullumi tamanna uppernarsaqqillugu tassa Naalakkersuisup oqaaseqaqqinnissamini taava aamma taanna uppernarseqqillugu imaattunik oqaaseqarfivaa.

Taanna issuarpara:

Oqaaseqaatit tiguneqartut tamarmik sulisitsisut sulisullu akornanni nalinginnaasumik isumaqatiginninniutigineqartartunut tunngapput.

Issuaaneq naavoq.

 

Tassa paatsuugassaanngitsut. Inuit Ataqatigiit soorunami aamma uagut kissaatigaarput utaqqiisaagallartumik ineqartitsisarnermut aningaasartuutit appartittariaqarigut.

Kisiannili isumaqanngilagut aningaasartuutit taamaallaat ikilisarneqarsinnaasut periarfissaq siulleq atorlugu sulisut kattuffiillu pisinnaatitaaffiiarnerisigut.

 

Amerlanernik inissialiortitsisariaqarpugut, sanaartornermut iluarsaassinermullu aningaasaateqarfik asuli aningaasanik atugassaraluanik immiinnaqinagu, aammalu inissianik privatimik attartortitsisartut eqqarsaatigalugit, peqqussusiornikkut ineqartitsisarnerinut akiliutit qaffasinnerpaaffissalerneqarnerisigut.

 

Periarfissat taakku aqqutigineqarsinnaasut misilinneqaqqaartariaqarput sulisitsisut sulisullu akornanni isumaqatigiinninniutissaagaluit maannakkutut inatsisinngorlugit ilusilerneqalertinnagit.

 

Taamatullu oqaaseqareerluta nalunaarutigissavara allannguutissatut siunnersuut akuersortumik Inuit Ataqatigiit taaseqataaffigissagatsigu, kingornalu tassa kingusinnerusukkut peqqussutissatut siunnersuut ataatsimut tamaat taasissutigilerutsigu taanna akuerseqataaffigiinnassagatsigu.

 

Jonathan Motzfeldt, ataatsimiinnermi aqutsisoq, Inatsisartut Siulittaasuat, Siumut.

Tulliulluni oqaaseqassaaq Palle Christiansen, Demokraatit. Taanna oqaaseqareerpat Ineqarnermut Naalakkersuisoq.

 

Palle Christiansen, Demokraatit.

Demokraatit tungaaninngaanniit makkuninnga oqaasissaqarpugut.

Ataatsimiititaliap isumaliuutissiissutaanut. Ataatsimiititaliap imaluunniit qularnaveeqqusiissutip akilersorneqartarneranut akissaataajaasartut pillugit ataatsimiititaliami amerlanerussuteqartut isumaqarput, tamanna akissaajaatigineqartinneqartariaqanngitsoq.

Demokraatit taamatut isumaqanngillat, aningaasanik taarsigassarsisarneq akeqarpoq. Tamanna tamanit akuerisaavoq. Taarsigassarsinissamut periarfissanut assersuuserneqarsinnavoq.

 

Tassa bankimut taarsigassarsinertut, tamatumalu kingornatigut akiliutigitittakkanik ernianillu akilersuinissatut. Allannguutissatut siullermi siullermik Naalakkersuisut Demokraatitut isumaqarsimagaluarput, massakkulli isummaminnik allanngortitsisimallutik.

Isummamik allanngortitsinermut tunngavilersuutit inissaminiitittariaqarput. Tamannarpiaavorlumi suliamut uani Naalakkersuisut tungaannit pisimanngitsutut Demokraatit isumaqarfigisaat. Naalakkersuisut tunngavilersuutigaat pissaqarnerusut nammataqarnerusariaqartut.

 

Tamatuma saniatigut Naalakkersuisut akissuteqaamminni oqarput, inuit isertitaqqortuut qularnaveeqqusiisut ingerlatiinnarlugu tamakkerlugu akilersinnaasariaqaraat. Aammalu nammagassaq attartortumut allamut pissakinnerusumullu tunniutiinnartariaqanngikkaat.

 

Tunngavilersuutini taakkunani sunarpiaq-una isumaqatigineqartoq? Isertitat qaffasissut Naalakkersuisut isumaat naapertorlugu qanoq qaffasitsigigamik? Akissakinnerusut akiliutigitinneqartartunik ernianillu akiliisinneqartassanngippata, taava imaattariaqassaaq allaffissornermut aningaasartuutaanerusartut allatut iliorluni aaneqarsinnaalertariaqassallutik.

 

Tamatumanilu kisimi pisinnaavoq attartortut tamakkerlugit aallerfigineqarnerisigut, tassa ininik attartornerit akiliutillu qaffanneqarnerisigut. Aningaasanik amigaataasartussani tamatumuuna Naalakkersuisut tunngavilersuutaa imaluunniit aaqqissuutiginiagaa tassaavoq, isertitaqqortuut tamakkiisumik ingerlaannaq akiliisarnissaat.

 

Ilisimasakka naapertorlugit tamakkiisumik ingerlaannaq akiliisarneq immikkut akissaajaatissaqarfiusanngilaq. Tassa taamaaliornikkut akiligassaq tamakkerluni akilerneqartarmat taamaattumillu akilersugassaasarani taarsigassarsiviusussaasaraniluunniit.

 

Kingulliit taaneqartut Naalakkersuisut akissuteqaataani aammattaaq akilersuisinnaanissamut periarfissanik piaaffigineqartussanngortinneqarsimapput. Taamaalillutillu Naalakkersuisut ilimaniorsimavai inuk isertitaqqortooq aammattaaq aningaasaaterpassuaqartussaassasoq, tamatigullu taamaattanngilaq.

 

Taamaattumik inuit taakkua aamma allatuulli aammalu allatut atugassaqartitaallutik naligiimmik akilersuisarsinnaanissaminut periarfissitaasariaqarput. Naatsumik oqaatigalugu kikkut tamarmik nioqqutissaq ataaseq assigiimmik akilertariaqartarpaat.

 

Demokraatit maluginiarpaat oqaluuserisaq matuma oqaluuserineqarnissaanik inatsimmut attumassuteqartumut piffissaagallartillugu tusarniaavigineqarsimanngitsut.

 

Tusarniarneqaramilli tamakkiisumik akissuteqarnissaminnut naammattumik piffissaqartitaasimanngillat, attuumassuteqartut tassaasut sulisartut 3000-inut sinniisuusut Naalakkersuisut eqqumaffigeqqusimavaat allannguutissanut siunnersuutip siusinnerusukkut pisinnaatitaaffiinut angusimasatik ajorsajallaateqartissagaat.

 

Malugalugu pisinnaatitaaffiit taakkua anguneqarsimapput Namminersornerullutik Oqartussat akissarsiat isumaqatiginninniutigineqarneranut atatillugu.

 

Demokraatit Naalakkersuisunut tamarmiusunut tikkuarusuppaat sulisartut inatsisitigut ajorsiallaatigitinneqartussat taamaallaat matussiivigineqarsinnaammata tulliani akissarsiat isumaqatiginninniutigineqassappata, taamatut annertuumik pitsanngoriaateqartitsinikkut.

 

Allatut oqaatigalugu massakkut qinigassatta arlaat tassaalerpoq pitsaasumik inatsisiliussanersugut imaluunniit akisuumik isumaqatigiissusiorumaarnersugut.

 

Inatsisiliortut allatut Demokraatinit isumaqarpugut toqqagassarput tassaasariaqartoq pitsaasumik inatsisiliornissaq. Attuumassuteqartoq tusarniaavigineqartutut kingulliit tikkuaavigisaat pissarsiniartarneq tigummiaannarniartarnerlu allannguutissatut siunnersuutip ajorsiallatsissagai.

 

Demokraatini isumaqarpugut taama mianersoqqussutaalluinnartariaqartoq, atorfiutitsinnik ilinniarluarsimasunik pissarsiniartarneq ajornartorsiutigereerparput, taamaattumillu allannguutissatut siunnersuut ajornerulersitsinissamut ilapittuutaasariaqanngikkaluarluni.

 

Marlunngornermi aprilip aallaqqaataani 2001-imi Attaveqatigiinnermi Ineqarmut Ataatsimiititalimut ilaasortat aammattaaq tusartinneqarput Kalaallit Nunaanniit ilinniagartuut Kattuffiat aamma tusarniaavigineqarsimanngitsoq. Tusarniaavigineqartussatut attuumassuteqartup taassuma Demokraatit isumaat naapertorlugu tusarniaavigineqarluarsimagaluartup sinniisuuffigisai ilaasortat 600-t

 

Mikael Petersen, Attaveqarnermut, Avatangiisinut Ineqarnermullu Naalakkersuisoq, Siumut.

Qujanaq.

Oqallinnermut peqqussutissatullu siunnersuutip aappassaaneerneqarneranut oqaaseqaatinut, inatsisartunut ilaasortat Naalakkersuisut sinnerlugit qutsavigaakka.

 

Aappassaaneerinninnermi neriorsuutigaara sulianut atatillugu kattuffiit sisamat tassalu Peqqissaasut Kattuffiat, Atorfillit Kattuffiat, PIP, aammalu IMAK nalunaarutigineqartut malillugit attartortunut 3000-t missaaniittunut sinniisuusut, tallimanngornermi martsip ulluisa 28-anni tassa ukioq manna nalunaaqutaq 16, tassa sisamanut nallertinnagu allaganngorlugu oqaaseqaatiminnik tunniussisimassappata, taakku Naalakkersuisunit oqaluuserineqassasut.

 

Oqaatigissavara peqqussutissatut siunnersuut SIK-mut attartortunut 9000-t sinneqartunut sinniisuusumut siusinnerusukkut tusarniaassutigineqareersimammat.

 

Tallimanngornermi martsip ulluisa 28-anni ukioq manna Naalakkersuisut tiguaat kattuffiit sisamat takku allaganngorlugu oqaaseqaataat. Aamma inatsisartut Attaveqaqatigiinnermut Ineqarnermullu Ataatsimiititaliaannut nassiunneqarsimasup, oqaaseqaatit tiguneqartut tamarmik sulisitsisut sulisullu akornanni nalinginnaasumik isumaqatigiinniutigineqartartunut tunngapput.

 

Kattuffiit sisamat akissummini ilaatigut oqaatigaat, inissiamik angissutsimigut pitsaassutsimigullu naatsorsuutigisanik eqquutsitsinngitsumik tigusiumanngissinnaatitaanertik annaassallugu. Aammalu atugassarisatik annertuumik ajorteriaateqassasut inoqutigiit amerlassusaannut naleqqiullugu, inimik ataatsimik sinniilluni ineqarsinnaatitaanerup atuukkunnaarneratigut.

 

Naalakkersuisut erseqqissassavaat inatsisartut arlaleriarlutik Naalakkersuisunut peqqussutigisarsimammassuk sulisunut inissamik innersuunneqarsinnaatitaasunut pingaartumik ineqartitsinermut aningaasartuutit, amerlavallaarujussuartut apparteqqullugit.

Aningaasartuutit tamatumunnga 2002-mi 26 million kr-nit missaaniipput. Peqqussutissatut siunnersuutip uuma sulisorisat pingaartumik inigitittakkani sivisuallaamik najugaqartitaasimannginnissaat, imaluunniit najugaqartitaasannginnissaat pilertornerusumilli sulisutut namminerisamik initaartinneqartalernissaat, nalinginnaasumillu inuuneqalernissaat ilaatigut qularnaassavaa.

 

Kattuffiit taakku sisamat ilaasortamik inigisaasa immikkut pitsaassuseqarlutillu angissuseqarnissaannik, tamatumanittaaq sumiiffia qanoq ittuunissaalu pillugit piumasaqaateqarsinnaanerat Naalakkersuisut tupigusuutigaat.

 

Kattuffiit taakku sisamat ilaasortamik attartortunit allanik pitsaanerusumik ineqarnermi atugassaqartitaanissaminnik inatsisikkut aalajangersakkamik piumasaqaateqarsinnaanissaannik kissaateqarnerat isorisariaqartoq Naalakkersuisut isumaqarput.

 

Tassami inuit 300-t missaat inissamik innersuunneqarsinnaatitaasut inissamik piumasarisinnaasamittut ittuunngitsumik neqeroorfigineqarnertik pissutigalugu, assersuutigalugu inissiamik sisamanik initalimmi qaammammi ataatsimi sivisunerusumik pingaartumik najugarnerat, pigallartumik najugaqarnerat qaammammut 5 million kr-noortumik nunatta karsianut aningaasartuutaasassaaq.

 

Taamaattumik inuiaqatigiit aningaasaqarnerat eqqarsaatigalugu pigallartumik najugaqartitsisarnerit sapinngisamik sivikinnerpaanngorlugit killiliiffigineqartariaqarput.

 

Tapiliullugu oqaatigineqarsinnaavoq pigallartumik inigitittakkanut tunngasut imaluunniit sulisunik pigallartumik inissiisarnerit attartorneq pillugu peqqussummi maleruagassani pineqartunut ilaatinneqarsinnaasarsimammata, ilaatinneqanngisaannarsimammata.

 

Naalakkersuisut inatsisartunut ilaasortanut inassutigissavaat, akisussaassuseqarnertik takutissagaat siunnersuullu saqqummiunneqartoq isumaqatigiillutik akuersissutigissagaat, taamaaliornermikkullu kattuffinnut taakkununnga sisamanut nalunaarlugu inissiamik innersuussinermi kikkut tamarmik naligiimmik pineqartussaasut. Tamatumani pineqarlutittaaq utaqqisutut allattorsimaffittut qulaatiinnarlugit sulisunut inigititassamik tunineqarsinnaasut.

 

Naggasiullugu oqallinnermut aammaarlunga qujallunga taamatut oqaaseqarluta matumuuna Naalakkersuisut inassutigaarput, inissianik attartorneq pillugu inatsisartut peqqussutissaata allanngortinneqarneranik inatsisartut peqqussutissaattut siunnersuut, maannakkut saqqummiunneqarnermisut iluseqarluni akuersissutigineqassasoq.

 

Jonathan Motzfeldt, ataatsimiinnermi aqutsisoq, Inatsisartut Siulittaasuat, Siumut.

Taasitinnata aamma oqaaseqarumasoqarpoq allamik, Anthon Frederiksen, Kattusseqatigiit.

 

Anthon Frederiksen, Kattusseqatigiit.

Inissianik attartorneq pillugu Inatsisartut peqqussutaata allanngortinneqarnissannik siunnersuutip siullermeerneqarnerani Kattusseqatigiinniit oqaaseqaatigisakka innersuussutigalugit, inatsisartut Attaveqaqatigiinnermut Ineqarnermullu Ataatsimiititaliaata isumaliuutissiissutaa imaattumik oqaaseqarfissavara.

 

Siullermik Kattusseqatigiinniit pingaartitatta ilagivaat, atuisunik innuttaasunillu tusarniaasarnissat aammalu atuisut isumaasa aalajangiinnginnerni aamma nalilersorneqarluartillu aalajangigassanut assigiinngitsunut ilanngunneqartarnissaat.

 

Taamaattumik Kattusseqatigiinni pingaartilluinnarparput innuttaasut, tusaaniarlugit aalajangerniartarnerup aamma timitalimmik ingerlanneqartarnissaa pisassasoq.

 

Taamaammallu ataatsimiititaliami ikinnerussuteqarlutik oqaaseqaateqartut tassalu Inuit Ataqatigiit aammalu Demokraatineersut, matumani aalajangernissami isumaqatigalugit allannguutissatut siunnersuutaat akuersaarlugu taaseqataaffigissagakku nalunaarutigivara.

 

Jonathan Motzfeldt, ataatsimiinnermi aqutsisoq, Inatsisartut Siulittaasuat, Siumut.

Tulliuppoq Palle Christiansen, Demokraatit.

 

Palle Christiansen, Demokraatit.

Tassa Naalakkersuisut oqaatigaat tusarniarneqartut sisamat suli, allakkanik akissuteqarsimasut, taanna iluamik immaqa akissuteqarnerunngilaq. Tassami taakkua 48 timinnarnik piffissalerneqaramik. Sinneri sapaatip akunnerinik sisamanik piffissalerneqartut. Tamanna, taamaalillunilu aamma eqqarsaatigilluagaasumik akissutisinissaminnut piffissaqartinneqaratik.

 

Tassanilu utaqqiisaagallartumik inissiigallartarneq allaannginnami taakkua malersorneqaannassasut allamut nuuinnarneqartassasut. Demokratillu tungaaninngaaniit allamik siunnersuutissaqarpugut. Tassa inissianik amerlanerusunik sananiaritsi taava ajornartorsiutit ajunnginnerussagaluarput. Qanittukkut inissiat 71-t sananeqartussaagaluit tunuartiinnarneqarput.

 

Taamaalillutik tamakkua vagantboligini inissiaagallartuni najugaqartut ajornartorsiutigineqarnerat qaangerneqassagaluarpoq.

 

Jonathan Motzfeldt, ataatsimiinnermi aqutsisoq, Inatsisartut Siulittaasuat, Siumut.

Tullinnguuppoq Mikael Petersen, Attaveqaqatigiinnermut Ineqarnermullu Naalakkersuisoq.

 

Mikael Petersen, Attaveqaqatigiinnermut Ineqarnermullu Naalakkersuisoq, Siumut.

Isumaqarpunga Demokratit oqaaseqartuanut erseqqissaatigilaartariaqartoq uani siunnersuummi allannguutissatut siunnersuummi Demokratit Inuit Ataqatigiillu allannguutissatut siunnersuutaanni Ataatsimiititaliami ilaasortat siunnersuutaanni siunnersuutigineqartoq akuersissutigineqassappat Inatsisartuni tamanna inuiaqatigiit ataatsimoortumik soqutigisaannut annertoorujussuarmik allanngortitsisussaammat. Tassa kattuffinnut ilaasortat aalajangersimalluinnaqqissaartut imminut pineqarnissaminnut tassani aqqutissiuunneqartussaapput landskarsimut akisoorujussuarmik kinguneqartussamik.

 

Tamanna akerliulluinnarpoq siusinnerusukkut Inatsisartunut Ilaasortaasimasut piumasaqaataannut. Allaat siorna naatsorsuutit pillugit oqallinnermi kukkunersiuinermut ataatsimiititaliaq ersarilluinnaqqissaartumik taamanikkut Naalakkersuisuusunut piumasaqaatigaat aningaasartuuterparujussuit inissianik inissiigallartarnermut aningaasartuutaasut apparseqqullugit. Aammalu tamakkua sulissutigeqqullugit peqqussutit aqqutigalugit.

 

Isumaqarpunga tamakkua siusinnerusukkut piumasaqaataasarsimasut aammalu uumap inatsisissap imaluunniit peqqussutissap suliarineqarnerani tunngaviusimasut isiginngitsuusaaginnarlugit oqallinneq ingerlasariaqanngitsoq.

 

Aamma erseqqissaatigissavara ilami tulluartuunavianngilaq inissamik innersuunneqartoq oqarsinnaappat taanna inissaq tigunianngilara isikkivia ajormat. Taanna inissaq tigunianngilara sanilersassakka najorsinnaannginnakkit sanilerisinnaannginnakkit. Taanna inissiaq tigunianngilara uannut nalequtinngimmat arlaa tungaatigut.

 

Taamatut inuiaqatigiinnut peqqussusiortoqarsinnaanngilaq. Inuiaqatigiit ataatsimut isigalugit peqqussutit suliarineqassapput. Aamma immikkut pineqassagaanni kattuffiit ilaasortaaffiit aqqutigalugit sulinermut tunngatillugu atugassarititaasut pillugit isumaqatigiinniassagaanni soorunami tamakkua tupinnassanngilaq ilanngunneqartassappata.

 

Kisianni Inatsisartut uagut akisussaaffigaarput. Naalakkersuisut Inatsisartut akisussaaffigaarput inuiaqatigiit ataatsimut isigalugit peqqussutit suliarineqarnissaat.

 

Soqutigisat immikkuualuttumik tamaasa peqqussusiuussinnaanngilagut. Tamanna paatsiveerunnersuarmik kinguneqartussaammat. Aamma Demokratit oqaaseqaatiminni oqaatigisaannut tunngatillugu oqaatigilaarusuppara nassuiaatit Naalakkersuisut saqqummiunneqartut inatsisit peqqussutissatut siunnersuummi nassuiaataasut soorlu atuarluaqqullugit.

 

Ila avataaninngaaniit tusatsiakkat assigiinngitsut imaluunniit soqutigisaqaqatigiit assigiinngitsut saaffiginnissutaat ataasiakkaarlugit tigullugit Inatsisartunut peqqussusiornernut atulissagutsigit aamma ulorianarpoq. Soorunami tusarniaasarnerit taakkua pingaartilluinnarpagut aamma nalilersuinermi taakkua atortarpagut aamma atortassavagut. Aamma taamaattumik ukua kattuffiit pineqartut tassa peqqissaasut kattuffiat atorfillit kattuffiat, PIP aammalu IMAK Naalakkersuisut aalajangerput taakkua siunissami ineqarnikkut inatsisiliornerni peqqussutiliornerni ilanngullugit tusarniaaffigineqartalissasut.

 

Tassa aamma aappassaaneerinninnermut erseqqissaatigereerpara tusarniaaffissat taakkua Inatsisartuni piumasarineqartut naapertorlugit ingerlanneqarsimasut. Tassa kinguarsaajuaannarsinnaanngilagut. Uani massakkut aalajangernissarput pisariaqalerpoq aamma peqqussutissatut allannguutit ajunngitsortai ajunngitsorujussuupput inuiaqatigiinni. Tassa huslejemut ineqarnermut akiliutitigut ilaatigut qaffasissorujussuarmik akilersuisarnerit killilersorneqalissapput. Privatit nammineq pigisatut attartortittakatit inissiat inunnut attartortinneqartut qaffasissorujussuanngorlugit akilersortillugit attartortinneqartut maani Nuummi immaqalu illoqarfinni allani anginerni aamma taakkua killilerneqassapput.

 

Agguaasseriaaseq eqaallisarneqassaaq. Tassa pitsaaqutit assigiinngitsut uani anguneqalersut angunngitsoortissinnaangilagut soqutigisat ataasiakkaanut sammisut piinnarlugit.

 

Taamannak oqaaseqarlunga inassutigeqqissavara peqqussutissatut siunnersuut taamannak isikkoqarluni akuersissutigineqassasoq.

 

Jonathan Motzfeldt, ataatsimiinnermi aqutsisoq, Inatsisartut Siulittaasuat, Siumut.

Pingajussaaneerinninnerummat suleriaatsitsinni paragraf 31 takoqqussavara tassani paragraf 31-mi immikkoortoq 2 malugeqqussallugu allannguutissatut siunnersuutit isummerfigineqareeraangata Inatsisartut inaarutaasumik ilusilik naatsumik oqaluuserisinnaassavaat tamatuma kingorna siunnersuut inaarutaasumik ilusilik taasissutigineqassalluni. Tassa taamaaliussaagut erniinnaq.

 

Kisianni taasitinnata Johan Lund Olsen aamma oqaaseqassaaq.

 

Johan Lund Olsen, Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuat.

Qujanaq. tassa Inatsisartut siulittaasut ilumoorluinnarpoq tassa Inatsisartut suleriaasiat malillugu malittarisassaqarpugut erseqqilluinnartumik. Tassa pingajussaaneerinnermi allannguutissamik siunnersuuteqartoqaraangat partiip oqaaseqartua siullermik 15-minutsit iluanni oqaaseqaqqaarnissaminut periarfissinneqartussaavoq aappassaaneerlunilu naggataarutaasumik 5 minutsit aamma atorlugit oqaaseqaqqissinnaatitaalluni. Taanna kingulleq tassa taanna maannakkut atussavara taava tassa naatsorsuutigaara taava taasiumaartugut.

 

Unaana oqaaseqarfigilaarusukkiga Naalakkersuisup tassa attaveqaqatigiinnermut ineqarnermut avatangiisinullu Naalakkersuisup Inatsisartut kukkunersiuinermut ataatsimiititaliaata siornali uparuaasimanera innersuussutigimmagu una oqaatigerusukkiga oqaaseqarnitsinni erseqqissarluinnaqqissaarparput uagut aamma kissaatigigipput utaqqiisaagallartumik inissaqartitsisarnermut aningaasartuutit taakkua appartinneqartariaqartut.

 

Tassami ilumoorpoq Naalakkersuisup aamma saqqummiusseqqaaramik oqaatigimmagu aningaasartuutivut taakkununnga annertuvallaarujussuarput ukioq 2002-mut 26 million kr-nit missaanniittut tassa utaqqiisaagallartumik ineqartitsisarnernut atorneqarput. Taanna soorunami  isumaqatigaarput aningaasartuutit ikilisarnissaat soorunami taanna akerlisorusunngilarput aningaasartuutit ikilisarnissaat soorunami taanna akerlilersorusunngilarput aammalu peqataaffigerusupparput.

 

Kisiannili taava apeqqutinngorpoq taavami aqqutit suut atorlugit taava taamaaliorniarsinnaavugut Inuit Ataqatigiinninngaaniit uagut tikkuakkagut, takkuartukkagut marluupput aamma Demokratit saqqummiussinerminni aamma periarfissap aappaat erseqqissumik oqaaseqarfigivaat.

 

Aningaarsartuutivut annikillisarsinnaavagut amerlanernik inissialiortitsinikkut ukiut kingulliit inissialiortitsinerput unikaallassimavoq. Maannakkut inissialiorneq 200 millionit nalingannik taamaallaat annertussuseqarput. Ukiut siuliini 400 millionit qaangertarnikuugaluaraat.

 

Taamaammat massakkut sanaartornermut iluarsaassinermullu aningaasaateqarfik asuli aningaasanik atugassaraluanik immerneqaannarpoq maannakkullu kikkunnit tamanit naluneqanngilaq tassani aningaasaateqarfimmiimmata ukiup nikinnerani 542 millionit tassa halv milliardit sinnerlugit inissialiornissanik iluarsagassanillu aamma atorneqartussagaluit.

 

Taamaammat tassa amerlanerniguna inissialiortariaqartugut kisianni taassumap saniatigut aamma inissianik tassa privatinik attartortitsisartut peqqussut aqqutigalugu ineqartitsisarnerannut qaammammut akiliutigisartagaat akiliutigitsittagaat taanna qaffasinnerpaaffilerneqarsinnaavoq peqqussut aqqutigalugu. Tassa taakkuukua periarfissat uagut Inuit Ataqatigiinninngaaniit aqqutigineqarsinnaasutut innersuussutigeqqaarusukkaluarigut.

 

Maannakkut kattuffiit sulisitsisullu akornanni pisinnaatitaaffit taakkua siullermik aalluteqqaarnagit. Tassami pisinnaatitaaffiit ukua ataqqisariaqarpagut. Taamaammanuna aamma Demokratit peqatigalugit allannguutissamik siunnersuuteqartugut pisinaatitaaffiit inatsisiliornikkut atorunnaarsinneqaannartarnerat taanna ileqqoq pitsaasuunngimmat.  Taamaamma nuannaarutigaara aamma Kattusseqatigiit oqaaseqartuata Anthon Frederiksenip maanna nalunaarutigimmagu allannguutissatut siunnersuummut aamma akuerseqataaniarluni.

 

Jonathan Motzfeldt, ataatsimiinnermi aqutsisoq, Inatsisartut Siulittaasuat, Siumut.

Attaveqaqatigiinnermut Ineqarnermullu Naalakkersuisoq.

 

Mikael Petersen, Attaveqaqatigiinnermut Ineqarnermullu Naalakkersuisoq, Siumut.

Tassa isumaqarpunga erseqqissaatigeqqilaartariaqarlugu allannguutissatut siunnersuut Inuit Ataqatigiinninngaaniit Demokratinit saqqummiunneqartoq taanna siunnersuutaasunut inatsisissatut aappassaaneerinninermi saqqummiuneqartumut aammalu taamatut isikkoqartillugu pingajussaaneerneqarnissanik Inatsisartut aalajangernerannut naleqqiullugu tassa sakkukilleriaataammat. Taanna tamatta nalunngilarput.

 

Kisianni tassa taamatut piumasaqaatitigut sakkukilleriartitsinermik siunnersuuteqarnerup kinguissai taakku taareerpakka qanoq annertutigisumik aningaasanngorlugit naleqarsinnaasut. Aammalu inuit pineqartut assigiinngitsumik sullinneqarnissaanut qanoq aqqutissiuussissasoq.

 

Taakkua tunngavigisussussaavagut aalangernissami. Inatsisartut aalajangernissaminnut aamma taakku tunngavigisussaavaat taakku nalilerlugit.

 

Taamaattumik allanik peqqutissarsiorlunilu tunngavissarsiorusaarneq taanna tulluanngilaq. Tassa Naalakkersuisunit akissuteqaat innersuussutigeqqissavara suut patsisaanersut tassani taamaattumillu peqqussutissatut siunnersuut taamatut isikkoqarluni naammssineqarnissaa uagut inassutigigipput.

 

Sanaartornermut tunngatillugu erseqqissaatigissavarput Naalakkersuisuninngaaniit ilaatigut Demokratit oqaaseqartuata aamma oqaatigimmagu 71 boliger tassa inissiat 71-sit Sanamut tunngatissat tassa taakku soorunami uninngatinneqarsimasut tamatta nalunngilarput aamma sananeqarnissaat noqqaassutaajuartoq. Erseqqissaatigissavara tamanna arajutsisimannguatsiarmassuk. Aamma finansudvalgimi ilaasortaatitaqarput Demokratit.

 

Nalunngilluinnaqqissaarpaat suliap taassumap ingerlanera. Massakkut saqqummiunneqareerput. Aviisini atuarneqarsinnaapput neqeroorfigineqarsinnaallutik sananissaat. Taavalu licetationi tassa suliariumannittussarsiuussineq aprilip 28-ani pissaaq. Soorunami apeqqutaapput sanaartornermi ingerlataqartut taakkua neqeroorutissaat qanoq ikkumaarnersut. Taava akuerineqarsinnaappata soorunami sanallutik aallartittussaassapput.

 

Aamma pissutsit assigiinngitsut tamatta nalunngilarput nalilersorneqartussaasut nutaamik tassunga tunngatillugu finansudvalgip aamma nalunngilluinnaqqissaarpai taakkua. Taamaattumik uunga peqqussutissamut tunngatillugu oqallinnermut pullanneqarnera eqqumiigilaarpara.

 

Soorunami sanaartorneq ingerlaqqittussaavoq aamma Naalakkersuisuni inissiani sanaartorneq pillugu oqaatigeerparput ukiuni tulliuttuni annertuumik qanoq iliuuseqarniarluta. Aamma Siumut Atassullu Naalakkersuisooqatigiinnissaminnut isumaqatigiissutiminni erseqqilluinnartumik isumaqatigiissutigaat sanaartornermi inissilialiortiterneq pingaartinneqassasoq. Tamanna tunngavigalugu politikkerput ingerlatissavarput. Qujanaq.

 

Jonathan Motzfeldt, ataatsimiinnermi aqutsisoq, Inatsisartut Siulittaasuat, Siumut.

Jens Napaattooq Siumut.

 

Jens Napaattooq, Siumut.

Uani ilaatigut uani nipeqaqqajaasoqarsinnaavoq inissaaleqineq qanoq anigorniassaneripput oqaluuserigipput soorlu. Kisianni ininik attartortitsisarneq pillugu peqqussutip allanngortinneqarnissaa eqqartorneqarpoq tassungalu ilutigalugu ilaatigut uani eqqartorneqartuni inuit susassaqartut eqqartorneqarmata tupinnartuunngilaq.

 

Assersuutigiinnarlugu assersuut ataaseq taaneqarsinnaavoq sulisoq atorfininnini ilutigalugu Qernertunnguani najugaqarnissaminut noqqaassuteqarsimavoq. Taannalu ukiut marlunngortuni utaqqivoq. Peqqutigalugu atorfininnerminut ilanngullugu ilaatigut piumasarisinnaagamiuk ini qanoq ittoq sumilu najugaqarnissani.

 

Imaassinnaavoq ukiuni pingasuni taamaalilluni vagantimik attartorluni ingerlasoqartariaqartoq. Tamakkulu Namminersornerullutik Oqartussat annertuumik aningaasartorfigivaat. Taamaattumik politikkikkut siunnerfeqartoqarmat aningaasartuutit taakkua apparsarniarneqartariaqartut tassa ilaatigut taamatut toqaannartumik qinnuteqarsinnaaneq mattunneqartussaavoq. Assigiinngitsutigut peqqussutip uumap aalajangiiffigineqarnerani.

 

Taamaattumik aningaaasartuutit apparsaannarnagit aamma eqaallisaanikkut taamatut aaqqiisoqartussaavoq. Taava aamma eqqaanngitsoorusunngilara Demokratit saqqummiussinerminni uani qularnaveeqqusiinerup akilersorneqartarneranik pissakinnerusut pissakinnerusunut tunngasut, tunngasumik akiliuteqarnatik inissinneqartarnissaat aappassaaneerneqarnerani isumaliutissiissummik isumaqataanatik oqariartuuteqarmata.

 

Kisiannili uani inimi ataatsimiittarfimmi taasissutigigatsigit taperserlugu taasimmata. Taanna isumaqarpunga erseqqissartariaqartoq. Taavalu ilaatigut avataaninngaaniit puullaaqissutigineqartutullusooq illuni uagut tungitsinnut taaseqataanngitsutut inissinneqarluni tusagassiuutitigut puullaaqissutigineqangaatsiarpoq. Isumaqarpunga aamma taanna erseqqissalaartariaqartoq.

 

Jonathan Motzfeldt, ataatsimiinnermi aqutsisoq, Inatsisartut Siulittaasuat, Siumut.

Maannakkut taasinialissaagut. Tassa siullermik agguaanneqareersoq Inuit Ataqatigiit Demokratillu siunnersuutip pingajussaaneerneqarneranut atatillugu allannguutissatut siunnersuutaat innersuussutigalugu siulliullugu ikinnerussuteqartut siunnersuutaat taasissutigissavarput.

 

Maani ataatsimiititaliami ikinnerussutillit allannguutissatut siunnersuutaannut isumaqataasut qinnuigissavakka nikueqqullugit. 14-t. tamatumunnga akerliusut qinnuigissavakka nikueqqullugit. 17-t akerliupput. Taamaalilluni ikinnerussuteqartut siunnersuutaat akuerineqanngilaq.

 

Maannakkut ataatsimiititaliami amerlanerussuteqartut siunnersuutaat taasissutigissavarput. Amerlanerussuteqartut tassa Siumukkut Atassummeersullu, taamak ilusilimmik saqqummiussaq ilusilimmik akuersissuteqartoqarnissaa inassutigaat. Tamatumunnga isumaqataasut qinnuigissavakka nikueqqullugit. 17-t isumaqataapput. Akerliusoqarpa? 13-t akerliupput. Taasinngitsoortoqarpa? Ataaseq. Taamaalilluni normu 31 amerlanerussuteqartunit akuerineqarluni akuersissutigineqarpoq.