Oqaluuserisassani immikkoortoq 45-1 |
|
||
| Siullermeerneqarnera | Aappassaanneerneqarnera | Pingajussaaneerneqarnera | |
Ullut
ataatsimiiffiusut qulingat, pingasunngorneq 19. marts 2003, nal. 15:28.
Kalistat
Lund, Siumut.
Tassa
oqaatigineqareersutut Per Rosing-Petersen-ip siunnersuutaa saqqummiutissavara,
inuttaa patsisiveqarluni maani ataatsimiiffimmi najuutinngimmat.
Siornaakkunni
snescooterit akitsuutaat annertungaatsiartumik qaffaavigineqarmata atuisartut
tamarmik eqqugaapput. Nuannaariutigalugu atuisuunerat imaluunniit
inuussutissarsiutigalugu atuisuunerat apeqqutaatinnagu. Tamannalu
pisariaqartitsilluinnartunut ajoraluartumik malunnarluartumik
aningaasartuutaasimavoq annertooq. Illoqarfinni anginerusuni
naluneqanngitsutuut qamuteralaat ajornartorsiutaasinnaasarnerat
naluneqanngilaq, aammalumi ilaatigut tamannarpiaq toqqammaviusimagunarluni
akitsuutit qaffanneqarnikuupput.
Kisiannili
savaatilinnut, aammalu immakkut inuussutissarsiuteqartut ilaannut
ajoraluartumik akitsuut tamanna annertuumik sunniuteqarnerlussimalluni. Taakkua
pisariaqartitsilluinnarlutik atuisuusut annertunerusumik eqqugaannginnissaat
tunngavigalugu, siunnersuutigaara inuussutissarsiutigalugu atuisunut akitsuutip
affaannanngortinnissaa aalajangiiffigineqartariaqartoq.
Aammalu
takorloorsinnaanngilara Aningaasanut Inatsimmut millionerpassuarnik tamanna
annaasaqarfiujumaartoq, sunniutissai annikeqimmata siunnersuutilli ikiorsiinera
annertuumik naleqartussaalluni.
Aqqaluk
Lynge, ataatsimiinnermi
aqutsisoq, sinniisussat pingajuat, Inuit Ataqatigiit.
Qujanaq.
Akissuteqassaaq Aningaasarsiornermik Naalakkersuisoq, takanna.
Augusta
Salling,
Anigaasarsiornermut Naalakkersuisoq, Atassut.
Qujanaq.
Snescooterinut ataatsimut akitsuut maanna 22.000 kr.-iusoq akitsuutit
assigiinngitsut allat allannguutaasa Inatsisartunit isumaqatigiissunit
akuersissutigineqarnerat ilutigalugu atuutilersinneqarpoq Inatsisartut
Inatsisaatigut nr. 8 21. oktober 1998-imeersukkut. Tamatuma kingorna tassa
1999-imi, 2000-imi kingullermillu 2002-imi upernaakkut ataatsimiinnermi
snescooterip ataatsip akitsuutaata inuussutissarsiuteqartunut assigiinngitsunut
appaaffigineqarnissaa pillugu assigiinngitsunik ilusilerlugit, assigiinngitsunillu
patsiseqartillugit siunnersuutaasartut Inatsisartunut arlaleriaqalugit
oqaluuserineqartarput.
Kiisalu
aalajangiinissamut siunnersuut maanna 2002-imi ukiakkut ataatsimiinermi
oqaluuserisassanut ilanngunneqarsimavoq. Qinersisoqarnissaanilli nalunaaruteqarnerup
kingunerisaanik oqaluuserineqanngitsoorsimalluni.
Akitsuut
1998-imi atuutilersinneqarmat akitsuutip snescooterinut tamanut atuunnissa,
taamaattumillu assersuutigalugu savaatillit, avannaani aalisartut, piniartullu
allallu inuussutissarsiornerminni snescooterinik atuisariaqartut akitsuummik
akiliingitsoortinneqarnissaat taamanikkut Inatsisartuusimasut
isumaqatigiillutik isumaqataaffigaat. Akitsuummik
akiliinngitsoortinnginnissamut patsisaavoq akitsuusiinerup
akiliinngitsoortinertaqanngitsup isertitaqaataanissaa, taamaaliornikkullu
isertitassat akiliinngitsoortitsinikkut pingaartumillu
akiliingitsoortitsinertigut inatsisit naapertorlugit, naapertornagilluunniit
sanioqqutsinikkut inunnut ataasiakkaanut iluaqutissiisinnaasutigut
tamakkiisumik ilaannakuusumilluunniit ilanngarterneqannginnissaat
Inatsisartunit 1998-imi kissaatigineqarmat.
Aammali
pingaartumi snescooterit akitsuutaanut tunngatillugu isummat taamanikkut
tassaasimapput, inuussutissarsiutigalugu snescooterinik atuisut, tassa savaatillit,
aalisartut allalluunniit aningaasarsiamik akileraaruserneqarneranut atatillugu
ilanngaateqarsinnaanermik, nalikilliliisarnermikkut akitsuutip ilaasa
35-iminngaanniit 44% tikillugu aningaasarsianit akileraarusiineq nalinginnaasoq
aqqutigalugu appartissinnaammassuk.
Inuussutissarsiutillit
kommunimi akileraarutit procentiata 40%-iani akitsuummut akiliutiviat
taamaallaat 13.200 kr.-iummat. Qamutit motorillit nalunaarsorneqarnissaat
matumani aamma snescooterit nalunaarsorneqarnissaat pillugu nalunaarutip nutaap
atuutilersinneqarnissaanut atatillugu snescooterit inuussutissarsiornermut
atorneqartut akitsuutitigut oqilisaassiffigineqarnissaanik Naalakkersuisut
inatsisitigut piareersarnissamik aallartitsiumanersut Inatsisartuni Ilaasortap
Finn Karlsen-ip 2002-imi upernaakkut ataatsimiinnermi Naalakkersuisunut
apeqquteqaatigaa.
Naalakkersuisut
taamani nalunaartigaat, nalunaarutissap nutaap qanorpiaq imaqarnissaa
ilisimaneqanngimmat, ilisimaneqannginnera pissutigalugu aatsaat nalunaarut
nutaaq pigineqalerpat Akileraartarnermi Pisortaqarfik qinnuvigiumaaritsik
inuussutissarsiutigalugu snescooterinik atuinermut iluaqutaasussamik
siunnersuusiortoqarsinnaanersoq paasiniaqqullugu.
Akitsuutinilli
assigiinngiiaartunngortitsisoqassappat snescooterit akitsuutaasa
assigiinngiiaartunngorsinnaasut iluanaarniutigineqarsinnaanerisa,
atornerlunneqarsinnaanerisa minnerpaatinniarnissaat pisariaqarpoq. Soorluttaaq
akitsuummik assigiinngiiaartumik atuilersinnaaneq annertoorujussuarmik
allaffissornermik pilersitsinnginnissaa pingaaruteqartoq.
Politimestereqarfimmit
nalunaarutigineqarnikuuvoq qamutinik motorilinnik matumani aamma snescooterinik
nalunaarsuinissaq pillugu nalunaarutip nutaap 2003-imi kingusinnerusukkut
saqqummiunneqarnissaa naatsorsuutigineqartoq. Nalunarut nutaaq
pigineqaleriarpat Naalakkersuisut misissuisitsiniarnertik suli siunnisimavaat,
kiisalu tunngavissaajunnartussat aallaavigalugit allanguutissatut
siunnersuutaasinnaasumik kingusinnerusukkut saqqummiussaqarniarumaarlutik.
Inatsisartunut
Ilaasortap siunnersuutaa oqaaseqaatit qulaani taakkartorneqartut
tunngavigalugit Naalakkersuisunit massakkuugallartoq
taperserneqarsinnaanngilaq.
Qujanaq.
Aqqaluk
Lynge, ataatsimiinnermi
aqutsisoq, sinniisussat pingajuat, Inuit Ataqatigiit.
Qujanaq.
Taava partiit oqaaseqartuinut nuuppugut. Ole Thorleifsen, Siumut, takanna.
Tulliinnguppoq
Agathe Fontain, Inuit Ataqatigiit.
Ole
Thorleifsen, Siumup
oqaaseqartua.
Siumumiit
snescooterit akitsuutaasa inuussutissarsiutigalugu atuisunut
affaannanngortinnissaanut tunngatillugu, qamutit motoorillit, snescooterit
ilanngullugit nalunaarsorneqarnissaanut nalunaarutip nutaap,
politimestereqarfimmiit nalunaarutigineqarsimasutut 2003-imi
saqqummiunneqarnissaa utaqqeqqaartariaqarsoraarput. Piviusut tunngavigalugit
nalilersueqqaarnissarput piumasarigatsigu. Naalakkersuisunut
inassutiginiarparput nalunaarutip nutaap saqqummiunneqarnerata kingorna
piniarnermut, aalisarnermut nunalerinermullu ataatsimiititaliamit aammalu
akileraarnermut akitsuutinullu ataatsimiititaliamit oqalligineqaqqaarnissaa,
taamaalillugu Siumumiit kissaatigaarput.
Snescooterinik
akitsuusiisarnermut tunngatillugu pingaarluinnartutut isigaarput atuisut sui
najugaqarnerat, inuussutissarsiummullu qanoq atuinerat misissoqqullugu.
Taamatut
Siumumiit oqaaseqarluta, nalunaarutip nutaap saqqummiunneqareernerata kingorna
siunnersuutip ataatsimiititalianut nalilersorneqarluni suliarineqarnissaa
inassutigaarput.
Qujanaq.
Aqqaluk
Lynge, ataatsimiinnermi
aqutsisoq, sinniisussat pingajuat, Inuit Ataqatigiit.
Ole
Thorleifsen, Siumut oqaaseqareermat taava Agathe Fontain Inuit Ataqatigiinniit,
tullinnguutissaaq Jensigne Berthelsen, Atassut.
Takanna.
Agathe
Fontain, Inuit
Ataqatigiit oqaaseqartuat.
Qamuteralaat
snescooterit ataatsimut akitsuutaat ullumikkut 22.000 kr.-niusoq tunngaveqarpoq
Inatsisartut inatsisaanni nr. 8, 21. oktober 1998-imeersumik.
1999-imi,
2000-imi, 2002-imilu apeqqut taanna Inatsisartunut oqallisigineqartarnikuuvoq.
Inuit
Ataqatigiinniit Naalakkersuisut akissutaat isumaqatigaarput, tassa
inuussutissarsiutigalugu snescooterinik atuisut, tassa savaatillit, aalisartut
allalluunniit aningaasarsiamik akileraaruserneqarneranut atatillugu
ilanngaateqarsinnaanermikkut / nalikilliliisinnaanermikkut akitsuutsip ilaa
35-44%-i tikillugu aningaasarsianik akileraarusiineq nalinginnaasoq
aqqutigalugu appartissinnaammassuk.
Inuussutissarsiutillit
kommunini 40%-mik akileraarfiusuni akitsuummut akiliutiviat taamaalilluni
13.200 kr.-ilersarluni.
Nalunngilarput
snescooterit qanoq mingutsitsitigisut, ullumikkullu piujuaannartitsinissamik
pingaartitsinitta nalaani, pinngortitamut mingutsitsisumut akiliutitut
taaneqarsinnaasoq akisugineqarsinnaanngilaq.
Eqqissisimatitsinermut,
Avatangiisinillu Ataatsimiititaliaq kaammattussavarput Nunatsinni
snescooterinik atuineq qanoq ittuunersoq, pitsaaqutai ajoqutaalu
misissuiffigeqqullugit.
Taamatut
oqaaseqarluta Inuit Ataqatigiinnit siunnersuut itigartipparput.
Aqqaluk
Lynge, ataatsimiinnermi
aqutsisoq, sinniisussat pingajuat, Inuit Ataqatigiit.
Qujanaq. Taava Jensigne Berthelsen, Atassut. Tullinnguutissaaq Per Skaaning, Demokraatit.
Jensigne Berthelsen, Atassut takanna.
Jensigne Berthelsen, Atassutip oqaaseqartua.
Qujanaq.
Qamuteralannik, snescooterinik pisiniarnermi akitsuut maanna 22.000 kr.-iusoq inuussutissarsiutigalugu atuisunut affaannanngortinneqarnissaa anguniarlugu Naalakkersuisut sulissuteqaqqullugit Inatsisartut aalajangersaanissaannik Siumut sinnerlugu Inatsisartuni Ilaasortap Per Rosing-Petersenip siunnersuutaa Atassummit imatut oqaaseqarfigissavarput.
Inatsisartut inatsisaat nr. 8, 21. oktober 1998-imili atulersinneqarmat Inatsisartuni ilaasortat arlallit siunnersuutigisarpaat akitsuut inuussutissarsiuteqartunut atortinneqaarunnaassasoq, maannalu Per Rosing-Petersen-ip siunnersuutigaa affaannanngortinneqassasoq.
Atassummit tuungaviusumik isumaqataavugut Inatsisartuni ilaasortap Atassummeersup Finn Karlsenip siorna martsip sisamaani Naalakkersuisunut apeqquteqaatigimmagu akissutigineqartoq, tassalu aalisartut, piniartut savaatillillu ilaasa qamuteralaat ninuuniarnerminnut inuussutissarsiornerminnullu atatillugu pisariaqartilluinnaraat, taamaattumillu pineqartunut akitsuutip peerneqarnissaa imaluunniit annikillisinneqarnissaa periarfissarsiuunneqassappat pissusissamisoortoq.
Atornerluisoqannginnissaali qulakkeerniarlugu minnerunngitsumillu allaffisornerulernermik kinguneqartitsinnginnissaa qulakkeerniarlugu Naalakkersuisut periarfissanik misissuisoqarnissaanik siunniussaqarsimanerat paasilluarlutigu Atassummit maannakkut siunnersuuteqartumut Per Rosing-Petersen-imut Naalakkersuisut akissutaaat, tassalu qamutinik motorilinnik nalunaarsuinissaq pillugu nalunaarusiap nutaap ukioq manna kingusinnerusukkut saqqmmiunneqareerneratigut inuussutissarsiuteqartunut oqilisaasoqarsinnaaneranik misissuisoqassasoq, tamatumalu kingunerisaanik tunngavissaajumaartussat aallaavigalugit allannguutissatut siunnersuutaasinnaasunik kingusinnerusukkut saqqummiussisoqarumaartoq.
Taamaammat siunnersuut maannakkuugallartoq Atassummit tapersersorsinnaanngilarput, Naalakkersuisulli allannguutissatut siunnersuuteqarpata inuussutissrsiuteqartut qamuteralassortariaqartartut oqilisaaffigineqarnissaat siunertaralugu Atassummit suleqataajumaarnerput qularutigineqassanngilaq.
Taamatut oqaaseqarluta Atassummit siunnersuut tapersersinnaanatigut nalunaarutigaarput.
Aqqaluk Lynge, ataatsimiinnermi aqutsisoq, sinniisussat pingajuat, Inuit Ataqatigiit.
Qujanaq. Taava Per Skaaning, Demokraatit.
Per Skanning, Demokraatit oqaaseqartua.
Demokraatit
imaattunik oqaasissaqarpugut. Miserratiginagu oqaatigissavarput qamuteralannut
akitsuutit annikillisinneqarnissaat inuussutissarsiutigalugu ingerlatsisunut
qulaani taaneqartunut, aningaasatigut ajunngitsumik sunniuteqassammat, kisianni
soorlu Naalakkersuisut akissuteqaataani allassimasoq inuussutissarsiutini
ingerlataqartut qulaani taaneqartut akitsuutitigut
appartitsivigineqarsinnaasarput, tassa akitsuut 35-40%-inut
appartitsivigisinnaagamikku.
Tamatuma saniatigut
inuussutissarsiutinik ingerlataqartunik taaneqareersuni immikkut
aaqqissuussilluni akitsuutinik appaanissaq arlalitsigut
pissussissamisuunngitsumik malitseqartussaassooq, soorlu assersuutigalugu
akissuteqaammi allassimasoq akitsuutit periarfissarsiuullugit
atornerlunneqarsinnaasoq ilimagineqarsinnaasoq. Aammalu tamatuma saniatigut
pinngitsoorneqarsinnaagunanngilaq aaqqissuussinerup aqunnissaanut annertuutigut
allaffissortoqalerumaarnissaa. Taakkua taava marluullutik pitsaasumik
kinguneqartitsinavianngillat.
Aammattaaq
illuinnaasiorluni akitsuutinik taamannak periarfissarsiuinissaq aaqqissuinikkut
iliuusissamik pilersaarusiat siunnerfiinut akerliusoq isigineqarsinnaavoq,
tassami tassani pineqarmat inuussutissarsiutinik aalajangersimasunik tapiissuteqartalernissaq.
Taamatut
oqaaseqarluta Demokraatinit siunnersuut itigartikkusuppaat.
Aqqaluk
Lynge, ataatsimiinnermi
aqutsisoq, sinniisussat pingajuat, Inuit Ataqatigiit.
Anthon
Frederiksen, Kattusseqatigiit.
Anthon
Frederiksen,
Kattusseqatigiit.
Qujanarujussuaq.
Inatsisartunut ilaasortap Per Rosing-Petersen-ip siunnersuutaa Kattusseqatigiit
sinnerlugit imaattumik oqaaseqarfigissavara.
Siunnersuut
aammalu Naalakkersuisut akissuteqaataat atuarluareerlugit paasissutissat
aalajangiinissamut tamakkiisut maannakkut pigineqanngimmata aammalu
qamuteralaat nalunaarsorneqartalernissaat qularnanngitsumik aatsaat ukioq manna
piviusunngortinneqarsinnaammat, maannakkuugallartoq Naalakkersuisut
akissuteqaataat tusaatissatut tiguara.
Kattusseqatigiillu
sinneerlugit Naalakkersuisunut kaammattuutigissavara qamuteralannik atuisartut
immikkoortinnagit tusarniarneqassasut, tassungalu atatillugu aamma
qimussertartut peqatigiiffii ilanngullugit tusarniarneqassasut
piumasaqaatigalugu. Kingusinnerusukkut illuinnaasiunngitsumik aammalu
sapinngisamik paasissutissat amerlanerpaat tunngavigalugit aalajangiinissaq
siunertaralugu.
Taamatut
oqaaseqarlunga Naalakkersuisut akissuteqaataat tusaatissatut tiguara.
Aqqaluk
Lynge, ataatsimiinnermi aqutsisoq,
sinniisussat pingajuat, Inuit Ataqatigiit.
Siunnersuuteqartoq
oqaaseqaqqinnianngimmat, kisianni Naalakkersuisut oqaaseqaqqikkusupput, tassalu
Aningaasarsiornermut Naalakkersuisoq, takanna.
Augusta
Salling, Aningaasarsiornermut
Naalakkersuisoq, Atassut.
Qujanaq. Aap,
partiit Kattusseqatigiillu oqaaseqaataannut soorunami Naalakkersuisut
sinnerlugit qujavunga, aamma siunnersuuteqartup uani ukiuni tulleriiaani
arlaqalersuni qaqinneqartarnera apeqqutigineqartarnera nangeqqillugu
saqqummiussaqarmat, aamma soorunami Naalakkersuisut sinnerlugit
qujangitsoorsinnaanngilanga.
Tassami taamatut
siunnersuutigineqartarnera inuussutissarsiuteqartunut akitsuusiinerup
peerneqarnissaa imaluunniit annikillisittarneqarnissaa,
annikillisarneqarnissaanut siunnersuuteqartoqartarnera tunngavigalugu
Naalakkersuisuninngaanniit suliniutigineqarpoq, aamma oqaatigereerpara taamatut
inuutissarsiuteqartunut akitsuusiisarnerup peerneqarnissaa, imaluunniit
annikillisinneqarnissaa suliniutaaniarmat, kisianni soorlu oqaatigereeriga
politimestereqarfimminngaanniit suliaqartoqarpoq motorillit
nalunaarsorneqarnissaat suliniutigineqarluni.
Tamannalu
Akileraartarnermut Pisortaqarfimminngaanniit malinnaavigilluarneqarpoq, tassami
aamma uagut una suliaq naammassineqarnissaa kissaatigigatsigu.
Paasiniaavigineqartarpoq politimestereqarfik suliaq sumut killinnersoq,
taamaattumik oqaatigisariaqarpara Naalakkersuisoqarfimminngaanniit
malinnaavigilluarparput aammalu neriuutigaarput piaartumik soorunami
sulinitsinni taanna apeqqutaalluinnarmat, tassa motorillit
nalunaarsorneqalersimanissaat, snescooterit sorlermut atorneqarnersut
immikkoortinneqarsinnaanissaat taanna pisariaqarmat. Imannak immikkoortillugit
inuussutissarsiuteqartut akitsuummik akiliisannginnissaat imaluunniit
annikinnerusumik akiliisarnissaat pissagutsigu. Taamaaliortoqanngippat
atornerlunneqarsinnaanera taanna suliakkersuutaalersinnaavoq, aammalu taassuma
saniatigut allaffissornikkut annertuumik suliakkersuutaalersinnaalluni.
Taamaattumik
pisariaqarpoq aamma Naalakkersuisuninngaanniit pisariaqartipparput uani
Inatsisartuni ukiuni tulleriiaani saaffiginnissutigineqartartup
naammassineqarnissaa, suliassanngortissagutsigu aamma
suliassanngortinniarparput atugassagut naammattut pigilerutsigit.
Taava
pisariaqarpoq motorillit / qamuteralaat nalunaarsorneqarsimanissaat,
taamaattumik qujassutigaara aamma amerlanerpaat oqaaseqartut suliassaq taamatut
ingerlaqqinnissaanut tapersiimmata.
Qujanaq.
Aqqaluk
Lynge, ataatsimiinnermi
aqutsisoq, sinniisussat pingajuat, Inuit Ataqatigiit.
Qujanaq.
Taamaalilluni immikkoortoq 45, qamuteralaat snescooterit akitsuutaat pillugu
saqqummiussaq, Inatsisartuni ilaasortamit Per Rosing-Petersen Siumumit
naammassineqarpoq.
Inatsisartunut
ilaasortap siunnersuutaa maani oqaaseqaatit toqqammavigalugit aappassaaneerneqassaaq,
massakkuugallartorlu taperserneqarani. Naalakkersuisulli oqaatigivaat
snescooterit /qamuteralaat pillugu nalunarut nutaaq 2003 ingerlanerani
takkuppat, maani Inatsisartut oqaaseqarfigiumaarmassuk una oqaluuserisaq
ilanngullugu aamma taamanikkussamut ilanngunneqarumaarpoq.
Taamaalilluni
immikkoortoq 45 naammasineqarpoq.