Oqaluuserisassani immikkoortoq 46-1 |
|
||
| Siullermeerneqarnera | Aappassaanneerneqarnera | Pingajussaaneerneqarnera | |
Ullut
ataatsimiiffiusut aappaat, pingasunngorneq 5. marts 2003, nal. ??
Per
Rosing-Petersen, siunnersuuteqartoq, Siumut.
Qujanaq.
Tassa
ilaatigut nutaaqarmat maani nassuiaateqarfigilaassavara una siunnersuut.
Siornatigut
sammineqareernikuuvoq aamma ukiaq inatsisartuni aappassaaniigassanngorlugu
ataatsimiititaliami akuerisassanngorlugu innersuunneqaraluartoq,
qinersisoqartussanngornerata kinguneratigut una unitsiinnarneqarnikuuvoq.
Taamaasillunilu aamma naqqaninngaanniit aallartittussanngornikuulluni.
Taanna
ajuusaarnaraluartoq kisianni siunnersuut qaqeqqinnikuuara. Imannallu
nipaqarpoq.
Siku
Blockimik qarmasissiap inissialiornermi atorneqarsinnaaneranik Inatsisartut
peqqussutaanni siullermi aprilip qulingiluaanni 1992-imeersumi
tapersiissuteqartarnermut tunngasumi kapitalit tallimaanni periarfissiinissaq,
pillugu Naalakkersuisut siunnersuusioqquneqarnissaannik Inatsisartut
aalajangiiffigisassaattut siunnersuut.
Inatsisartuni
ilaasortaq Per Rosing Petersen, Siumut.
Siku
Blockit tunisassiarineqartarput nunatsinni nunattalu pissarititai atorlugit
tassa 85 procentit missai nunatsinninngaaneersuusarmata. Tamatta taakkua
qammasissiat oqaluttuassartaa nalunngilereerunaratsigu, annertunerusumik
iserfigeqqikkilaluarlugu, qanittukkut tusarliunneqarpoq Sulisa A/S suleqarigalugu,
tassa malugeqqussavara siorna una suliaammat, Sulisa A/S suleqatigalugu
illuliassanik arlinnik nunatsinni atortussanik typenik titartaasoqarsimasoq.
Taakkualu
typet arlaat angissutsimikkut illorput 2000-mut qanittoq siunnersuusiornermi
atorneqarluarsinnaasoq takorloorpara.
Ilimaginngilara
kapitalip tallimaat taamaasiinnarlugu Siku Blockimut atorneqarsinnaanera,
tassanili pisortaqarfimmi teknikerinut piumassuseqarlutik suligunik
ajunngitsumik tamanullu naammaginartumik siunnersuusiortoqarsinnaanera.
Tassungalu
atatillugu assersuutigalugu imatut illorput 2000 killiffimmi isikkoqarpoq:
Iluatsilluartutut
oqaatigineqarsinnaavoq, pilerigineqarpoq.
Konceptia
naleqqussagaavoq maani piareersagaanngikkaluarluni.
Illussaaleqineq
iluarsiiffiginiarnerani iluaqutaavoq.
Pitsaassuseq
illersorneqarsinnaasoq ajunnginnerpaajunngikkaluarluni.
Nunaqarfinni
illoqarfinnilu aningaasarsiornikkut periarfissiaginngitsuni, innuttaasut
periarfissinneqarput nammineerluni akiliut annertunngikkaluaq nalingata 5
procentit missaat atorlugu illutaarnissamut.
Tunaaqqutillu
taakkua aamma aqqutigalugit aammalu qammasissiornermut naleqqussarlugit
ajunngiivissumik tamanna anguneqarsinnaavoq. Tassami misittakkat
tunngavigalugit qaammatip ataatsip iluani illu qammagaq matuneqarsinnaavoq.
Tassanilu illuliortuusup nammineq akilikkaminik assersuutigalugu
qammasissiortumik ikiorteqarluni tamanna isumagisinnaallugu.
Aningaasartat qulaani assersuummi tunngavigineqartut aallaavigissagaanni nammineq aningaasaliineq 100.000 koruunit ataatilaarlugit inissinnissaa naatsorsorneqarsinnaavoq. Uani 5 procenti toqqammavigigaanni. Taassumalu saniatigut soorlu qammasissiortumik ikiorteqaraanni 50.000 koruunit qaavatigut aningaasartuutitut annertunatik. Pitsaassusermi allarluinnaq uani illorput 2000-mut sanilliullugu pineqarmat.
Illu ukiorpassuarni atasinnaasoq pilersinneqassaaq taamatut periarfissiinikkut.
Aammattaaq takorloorneqarsinnaavoq tamassumap sioqqullugu akuerisamik illunik nittartagassanik, demonstrationshuse qallunaatut taasarpaat, nunatta immikkoortortaqarfiini arlalinni sanaartortoqarsinnaasoq. Taamaasillunimi aamma illutaarusuttut qanoq pitsaanerisa takusinnaalissammatigu.
Tamannalu aaqqissuineq piumassuseqaraanni ajornanngitsumik isikkulersorneqarsinnaavoq, assersuutigalugu illuliorusuttunut ataasiakkaanut isumaqatigiissuteqarnikkut, ukiup ataatsip iluani illoq tapigaq tamanut takunnikkusuttunut ammasinikkut.
Jonathan Motzfeldt, ataatsimiinnermik aqutsisoq, Inatsisartut Siulittaasuat, Siumut.
Ineqarnermut Naalakkersuisoq.
Mikael Petersen, Attaveqarnermut, Avatangiisinut Ineqarnermullu Naalakkersuisoq, Siumut.
Qujanaq.
Inissialiortiternermut tapiissuteqartarneq pillugu inatsisartut peqqussutaanni kapitali tallimaata allanngortinneqarnissaanik, inatsisartut aalingiiffigisassaattut siunnersuut siusinnerusukkut inatsisartut katersuunnerini 2002-mi upernaakkut ataatsimiinnermi oqaluuserisassani immikkoortoq 65-itut, ukiakkullu ataatsimiinnermi oqaluuserisassani immikkoortoq 31-tut oqaluuserineqartarsimavoq.
Siunnersuutip aappassaaneerneqarnerani inatsisartut Attaveqarnermut Pilersuinermullu aamma Ineqarnermut ataatsimiititaliaa augustip qulingani 2002-mi isumaliuutissiissuteqarpoq.
Naalakkersuisut isumaqartuarsinnarput siunnersuut soqutiginartunik inuiaqatigiinnullu pingaaruteqartunik imaqartoq.
Atorluaanikkut inuiaqatigiinni ineriartortitsinermut pingaarluinnarpoq, inuiaqatigiinni ingerlaqataasut ingerlatseqataasut sanaartornermi atortussanik pitsaanerpaanik imminnullu akilersinnaanerpaasussanik atuiuarnissaat.
Tamanna qularnaateqanngilaq saneqqunneqarsinnaananilu.
Peqatigisaanilli qularnaateqanngilaq sanatitsisoq innuttaaguni, suliffeqarfiuguni, kommuneugunu, imaluunniit Naalakkersuisuugunik, tassaammat sanaartornermi atortussanik toqqaanissamut akisussaasoq. Tamanna assortugassaanngitsumik kiffaanngissuseqarfigaat.
Taamaakkaluartoq naalakkersuisut isumaqarput illuliortiternermi Siku Blockip atorneqarnerulernissaannut periarfissat pitsaanersarigaat 10/40/50 atorlugu aaqqissuussineq.
10/40/50 atorlugu aaqqissuussinermi sanaqataanissamut periarfissat arlaqarput. Tamatumani sanaqataasut ataasiakkaat piginnaasaqarnerat kissaataallu apeqqutaapput.
Tamanna qammaanerup qammaasutut ilinniarsimasumik suliarineqarsinnaaneranut periarfissiisinnaaneq pillugu siunnersuummi oqaatigineqartumut naapertuutilluinnarpoq.
Kapitali ?imi aaqqissuussineq malillugu inissialiornermut tapiissuteqartarneq qisuit atorlugit sanaartornermut Illorput 2000-imut, nammineq illuliassatut immikkut ineriartortinneqarsimasumut sammitinneqarpoq.
Aaqqissuussinermi nammineq toqqaanissamut periarfissaqaraluarpoq periarfissaqaraluarpormi. Taamaalilluni toqqaviit innaallagissamullu atortut taarsigassarsisarnertigut immikkut piumasaqaatitaqarfiusutigut assassornermik ilinniagaqarsimasumit suliarineqarsinnaasunngorlugit.
Kapitali 5-imi aaqqissuussinermut qammaanikkut illuliorneq ilanngunneqarpat, nammineq toqqaanikkut assassornermik ilinniagaqarsimasumit toqqaviliortitsinikkut. Silataani igaaliortitsinikkut illullu iluani qarmakkanik iigaliornikkut, taakkulu saniatigut atortulersuutilersuititsinikkut nammineq illuliornermi suliassat nungungajassapput.
Taamaalilluni nammineq illuliornermik aaqqissuussinerup isumaa tamarmi peerneqassaaq. Tamatumuunalu nammineq illuliorniartut amerlasuut aningaasaqarnikkut piginnaasaminnut naapertuuttumik illuliorsinnaajunnaassapput.
Naalakkersuisut erseqqissassavaat 10/40/50 atorlugu aaqqissuussineq sumiiffinnut aaliangersimasunut tunngatinneqanngitsoq. Taamaattoq tunngavissaatitaavoq sanatitsisut ataasiakkaat namminneq aningaasaliissutissat 10 procentiusut pisariaqartut pigeriissagaat.
Sanaqataanerup qanoq annertutiginera apeqqutaatillugu nammineq aningaasalersueqataassutissat amerlassusiat, taamaalilluni nammineq aningaasalersuiissutissat siunnersuummi taaneqartut killingisa iluanniipput.
Illuliortitsinermi nunatta nammineq pissarititaaneq atuinerulernissamik siunnersuutikkut siunertaasut naalakkersuisut tamakkiisumik tapersersorpaat.
Qularutiginagulu 10/40/50 atorlugu aaqqissuussisinnaanngitsumi aammali piginneqatigiilluni inissialiortarneq qarmasissiap Siku Blockip illuliornermut atorneqarnissaanut periarfissaalluartut.
Ilanngullugu nalunaarutigineqarsinnaavoq qarmasissiat Siku Blockip ApS-imeersoq atorlugit sanaartorsinnaanissap inuiaqatigiinnut aamma, ingerlatsinermi aningaasartuutitigut kingunerisinnaasai pillugit misissuiffigineqarnissaat, naalakkersuisut siusinnerusukkut oqaatigisimasaat 2003-mi, tassa ukioq manna upernaakkut naammassineqassasoq naatsorsuutigineqartoq.
Taamaattumik inatsisartunut Per Rosing Petersenip siunnersuutaata akuersaarneqarnissaa maannakkuugallartoq naalakkersuisut kaammattuutigisinnaangilaat.
Jonathan Motzfeldt, ataatsimiinnermik aqutsisoq, Inatsisartut Siulittaasuat, Siumut.
Partiit oqaaseqartuinut Siumuminngaanniit Kiistat Isaksen. Tassunga tulliutissaaq Ane Hansen, Inuit Ataqatigiit.
Kiistat Isaksen, Siumup oqaaseqartua.
Qujanaq.
Inatsisartunut ilaasortaq Per Rosing Petersen, Siumut, siunnersuuteqarpoq Siku Block inissialiornermi tapersuussuteqartarnerup normu 1, 9.april 1992-imeersoq tunngavigalugu sanaartorneqarsinnaanerata periarfissanut ilanngunneqassasoq.
Tamannalu Siumut
sinnerlugu oqaaseqarfigissavarput.
Siumumi
pingaartilluinnarparput nunatsinni aningaasarsiornikkut inuutissarsiornikkullu
siuarsaataasinnaasut sulissutigalugit anguniassallugit.
Minnerunngitsumillu
nunatta nammineerluni tunniussinnaasaasa atorluarneqarnissaat pimoorullugit
tapersersussallugit.
Siumumiit
oqaatigissavarput nunatsinni sanaartornikkut atortussat sapinngisamik nunatta
silaannaanut naleqquttut atorneqartariaqartut. Soorlu assersuutigalugu Siku
Blockitut ittut tassami ukiorpassuarni sanaartornerup iluani, atortussat
tamarluinnarmik nunatta avataaniit tikisinneqartarput. Ilaatigut akisoqisumik
pissarsiarineqartarlutik.
Aammalu
assartuinerit akisoqisut aqqusaartoqqaarlugit sananeqarfissaminut
apuunneqartarlutik.
Inuiaqatigiinni
imminnut pilersornerulernissaat ukiorpassuarni eqqartorneqartarsimavoq.
Kisiannili taamatut oqalukkaluarluta arloriartarnigut annikitsuinnaasimapput.
Tamannalu qaangerniarlugu pilersaarusiorluarnikkut aqqutissiuussinissaq
tikinneqartariaqalerpoq.
Sanaartornerup
iluani atorluarsinnaasatta atorneqarnerulernissaat siunnerfigalugu.
Nammineerluni
illuliortarnerup iluani Siku Block sanaartorneqalissappat pitsaasumik
pilersaarusiornerit minnerunngitsumillu pikkorissaanerit
ingerlanneqartariaqarput.
Tassami
qarmaanerit atortussallu ilanngullugit pikkorissaatigineqartariaqarmata,
tamannalu aamma piffissamik aningaasanillu naleqartussaavoq. Tamakkulu
ingerlanneqassappata sukumiisumik pilersaarusioqqaarnerit
ingerlanneqaqqaartariaqarput. Illuliornerit pitsaasumik naammassineqassappata.
Siumumiit
naalakkersuisut akissuteqaataat tunngaviatigut isumaqatigaarput. Oqarmata
sanatitsisup nammineerluni toqqarsinnaasariaqaraa suliffeqarfiuguni imaluunniit
innuttaaqataaguni, tassami piumanngisaanik naalakkerneqarsinnaanngillat.
Pingaartumik nammineerlutik aningaasalersuillutik sananissaat eqqarsaatigalugu.
Naggataatigut
naalakkersuisunut apeqqutiginiarparput ukiut arlalinngortut qaangiupput
Sisimiuni misiliilluni sananeqartussat Siku Blockit atorlugit sumut
killinnersut.
Tassami
pingaartillugu oqaatigissavarput misiliilluni sananeqartussat piviusunngortinneqarnissaat
kissaatigilluinnaratsigu.
Tamannalu
sukumiisumik misissoqqussavarput, nunatta tunniussinnaasaasa
atorluarneqarnissaat oqaasiinnaanngitsumik naammassineqartariaqalermata.
Siumumiit
naalakkersuisut kaammattorniarpagut misililluni sananeqarsinnaasunik aamma
allanik sinerissami periarfissanik misissueqqullugit.
Pisortat
sanaartortitsinerat iluatsillugu sanaassat ilaat Siku Blockinngorlugit
misiliisoqarsinnaanngorlugu. Nalunngilarput aningaasat atugassagut killeqartut,
kisianni aamma nalunngilarput nunatta tunniussinnaasaasa atorneqarnerisigut
aningaasarsiornikkut nukittoriartornissaq aatsaat tikinneqarsinnaasoq.
Tamannalu
tunngavigalugu naalakkersuisunut kaammattuutiginiarparput Siku Blockip
illuliornermi atorneqarsinnaanera pimoorullugu misissoqqullugu.
Taamatut
oqaaseqarluta Per Rosing Petersenip, Siumut, siunnersuutaa tunngaviatigut
isumaqatigalugu oqaatigissavarput, aappassaaneerneqannginnerani Ineqarnermut
ataatsimiititaliamut ingerlaqqinnissaa innersuussutigigipput.
Jonathan
Motzfeldt,
ataatsimiinnermik aqutsisoq, Inatsisartut Siulittaasuat, Siumut.
Qujanaq
Otto Jeremiassen tikilluaqquarput. Maannakkut tassa inatsisartut
tamarmiungajalluinnalerpugut.
Tulliuppoq
Ane Hansen, taanna pereerpat oqaaseqassaaq Jakob Sivertsen.
Ane Hansen, Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuat.
Inatsisartuni ilaasortap Siumumeersup Per Rosing Peterseni Siku Blocki qammasissiaq atorlugu Illorput 2000-imut assingusumik, inissialiornermut tapiissuteqartarneq pillugu inatsisartut peqqussutaani siullermi, 9. april 1992-imeersumi kapitali tallimaani periarfissiinissaq pillugu, naalakkersuisut siunnersuusioqquneqarnissaannik siunnersuteqarpoq.
Ukiut arlalissuanngorput inatsisartuni ataatsimiinnerit tamangajaasa Siku Blocki pillugu annertuumik oqallittoqartarluni.
Ilami allaat inatsisartuni partiit Kattusseqatigiit Attaviitsullu tamangajalluinnarmik Siku Blockimik qammasissiaq illuliornermi atorluarneqalernerulernissaa, siunertaralugu misissueqqusillutillu atorluaanissamut aningaasaliinissamik siunnersuuteqartarsimapput.
Maannamut assigiinngitsutigut Siku Blockimik, Siku Block atorlugu illulioriaatsit siuarsarneqarnissaanut atorlualeriartornissaanullu tunngaviliillutillu ersarissumik tikkuussereersimasutut oqaatigineqarsinnaasumik.
Siku Blockinik qammasissiat atorlugit illuliornermi atorneqarsinnaanerulernissaanik oqallinnerpassuit ataatsimoorfiattut taaneqarsinnaavoq partiit tamarmik, Kattusseqatigiillu nunatta pissarititaanik pisuussutaanillu atorluaanissanik, siuarsaanissamillu tamarmik ersarissumik siunnerfilimmik isumaqatigiissuteqartarsimammata.
Siorna inatsisartut upernaakkut ukiakkullu ataatsimiinneranni oqaluuserisassaq unarpiaq oqaluuserineqarnerani, naalakkersuisut nalunaarutigaat Siku Blocki atorlugu sanaartornissap inuiaqatigiinnut, aammalu ingerlatsinermi aningaasartuutitigut kingunerisassaat misissuiffiginiarlugit.
Misissuinissami naalakkersuisut siunnerfigaat sanaartornermi Siku Blocki atorlugu atorneqarnera pillugu, apeqqutit uani aaliangiiffigisassatut siunnersuummi saqqummiuunneqartutuut inissialiornermi tapiissuteqartarneq pillugu, inatsisartut peqqussutaat tunngavigalugu suliarineqarsinnaanissaat ilanngullugu misisuiffiginiarlugit.
Misissuinissaq taanna Attaveqarnermut Avatangiisinut Ineqarnermullu Naalakkersuisup oqaatigaa, upernaaq manna naammassinissaa naatsorsuutigineqartoq. Aammami siorna oqaluuserineqarmat tamanna oqaatigineqarpoq misissuineq taanna upernaaq manna saqqummiunneqarumaartoq.
Misissuineq taanna suli naammassinngimmat sulilu saqqummiunneqanngimmat Inuit Ataqatigiinniit isumaqarpugut aaliangiiffissatut siunnersuuut una, inatsisartuni ilaasortap Siumumeersup Per Rosing Petersenip siunnersuutaa allaffissornikkut akineqaannarsimasinnaagaluartoq.
Kingullermik oqaluuserineqarneraniik killiffik suli maannamut nutaartaqanngimmat.
Qujanaq.
Jonathan Motzfeldt, ataatsimiinnermik aqutsisoq, Inatsisartut Siulittaasuat, Siumut.
Tulliulluni oqaaseqassaaq Jakob Sivertsen. Taanna pereerpat Palle Christiansen.
Jakob
Sivertsen, Atassutip
oqaaseqartua.
Qujanaq.
Inatsisartunut
ilaasortap Per Rosing Petersenip Siku Blockimik qammasissialiat
illuliortiternermi inatsisartut peqqussutaani normu 1, 9. april 1992-imeersumi
tapiissuteqartarnermut periarfissanut ilanngullugu, periarfiissutigineqarnissaa
siunnersuutigaa.
Aallaqqaammik
Atassummit erseqqissaatigissavarput nunatsinni namminermi pilersitat,
illuliornermi atortuuppata allatigulluunniit tunisassiaappata sapinngisamik
nunatsinnut iluaqutaasumik tunisassiarineqarlutillu iluaqutigineqarnissaat
Atassummit tapersugarigatsigu.
Aamma siunnersuut
saqqummiunneqartoq inimi maani arlaleriarluni oqaluuserineqartarsimanera
eqqarsaatigalugu, inatsisartunilu isummiunneqartartut tunngavigissagaanni.
Siku
Blockimik qammasissialiat pitsaasuunerat nunatsinnullu naleqqussagaanerat
ukiorpassuarnilu piusinnaanerat eqqarsaatigalugit, illuliortiternermi
atorneqarnissaat Atassummit akerlilersorneqarsinnaanngimmata matumuuna
oqaatigaarput.
Siunnersuummut
tunngatillugu naalakkersuisut akissuteqaataanni illuliortiternermi
aningaasaleeriaaseq 10/40/50 atorlugu, Siku Blockip atorneqarsinnaanera
naleqqunnerpaatut oqaatigineqartoq Atassummit isumaqatigaarput.
Tassungalu
ilanngullugu piginneqatigiillu illuliortarnermi atorneqarsinnaanerat aamma
Atassummit misissoqquarput.
Siunnersuutigineqartutuut
tapeeriaaseq kapitali 5 atorlugu Siku Blockinik qammasissialiat
atorneqarsinnaanerannut tunngatillugu, nammineq illuliortunut
aningaasartuutissat annertuallaalernissaannik naalakkersuisut siunnersuummut
akissuteqaamminni oqaatigisaat, Atassummit ilalerparput.
Siku Blockimik
qammasissialiat atorlugit nunatsinni inissialiortiternermi ataavartumik
atugaalernissaat Atassummit pingaartitariagatsigu, naalakkersuisut
aningaasaleeriaasissamik aaliangiinngikkallarnermi sukumiisumik
misissuilluarnissamik piumasaqaateqarnerat, silatusaarnertut Atassummit
nalilerparput.
Pilersaarusiorluarneq
eqqortumik aningaasaliinermut toqqammaviulluinnartartoq Atassummit
misilittagaqarfigigatsigu.
Soorlu
maannakkut tapiissuteqartalissappat illut typit suna, inissiat qanoq ittut,
kvadratmeterimut qanoq akeqarnissaat aningaasalersuinissamut
toqqammavigineqartussat, oqaluuserisatsinni ilaatinneqanngillat.
Taamatut
oqaaseqarluta siunnersuut maannakkuugallartoq Atassummit akuersaanngilarput.
Periarfissat aningaasalersueriaasissallu tamakkiisut naalakkersuisunit
pigineqalerpata, apeqqutip uterfigeqqinneqarnissaanut suleqataanissarput
qularutigineqassanngimmat matumuuna Atassummit oqaatigaarput.
Qujanaq.
Jonathan
Motzfeldt,
ataatsimiinnermik aqutsisoq, Inatsisartut Siulittaasuat, Siumut.
Tulliulluni
oqaaseqassaaq Palle Christiansen, Demokraatit.
Tulliutissaaq
Anthon Frederiksen.
Palle
Christiansen, Demokraatit
oqaaseqartuat.
Inatsartunut
ilaasortaq Per Rosing Petersen siunnersuutigaa, inatsisartut peqqussutaanni
normu 1, 9.april 1992-imut tunngatillugu naalakkersuisut peqquneqassasut Siku
Blockip qammasissialiaa, atorneqalernissaanut periarfissiisumut
siunnersuusioqqullugit.
Siunnersuummut
tassunga Demokraatinit imaattumik oqarumavugut.
Siullermik
pineqartut tassaanngillat qammasissiat kisianni ujaqqat betoniusut.
Taamaattunillu qammasissianik suliaqarnermut allaanerusumik sulineq
ingerlanneqartartussaalluni.
Ilisimaneqartutut
Illorput 2000 tassaavoq nammineerluni illuliassaq. Taannalu qisummik sanaajullunilu
qisummik tunngavigilerneqartartussaalluni.
Illu
ujaqqat betoniusut atorlugit sanaassaq, betonimik tunngaveqartussaavoq.
Betonimik sulineq ikkersuinerlu ilisimasaqarnissamik piumasaqaatitaqarput.
Taamaattumillu nammineerlutik illuliorniartunut ilinniagaqarsimanngitsunut 100
procentimik suliassiissutigineqartariaqarami.
Siunnersuutip
pilersuinermut tunngasortaa eqqarsaatigalugu sanaartornermut aningaasartuutit
qaffattussaassapput, tassami betoni Siku Blockilu oqimaaqaat. Taamaattumillu
sinerissami sanaartornissanut assartuinissat akisugisassaassallutik.
Maannakkorpiaq
inimik misissuilluni inissialiorfik arfinilinnik Sisimiuni sanaartorluni
aallartippoq. Tamakkununnga taakkunannga pingasut Siku Blockimik
sananeqaateqassallutik. Pingasullu allat pisarneq malillugu sananeqassallutik.
Taamaattumik
isumaqanngilagut nunap immikkoortuisa assigiinngitsunik takussutissianik
illuliortoqarnissaa pisariaqartoq. Taamaaliornerup inuiaqatigiit suli
aningaasartuuteqarnerulersissammagit.
Ullumikkut
illuliorneq kimulluunniit periarfissaraarput, sunaluunnit pillugit Siku
Blockinut saaffiginninnissamut. Toqqagassalli malitsigisaannik
aningaasartuutaanerusut sanasut namminneq akilertariaqarpai.
Demokraatiniit
isumaqarpugut pingaarnerpaajusoq atortussat siunnersortinit teknikerinillu
kikkunnilluunniit attuumassuteqannitsunik misissuataarneqartariaqartut. Aammalu
atortussat malittarisassat atuuttut naapertorlugit akuerineqartarnissaat.
Tassani
iluaannassaaq Sisimiuni Sanaartornermik Ilinniarfik suliassanik paasiniaavigigaanni.
Kiisalu Demokraatini isumaqarpugut siunnersuut pisortanit tapiiffigineqarnera
pillugu siunnersuutitut isikkoqartoq, tamanna nalinginnaasumik akerleraarput.
Jonathan
Motzfeldt,
ataatsimiinnermik aqutsisoq, Inatsisartut Siulittaasuat, Siumut.
Taavalu
Anhon Frederiksen.
Anthon
Frederiksen, Kattusseqatigiit.
Siullermik
oqaatigissavara una allatannguara naakkaluartoq, suliarinerani imaluunniit
aatsaat suliarereerlugu naammassereernerani naalakkersuisup akissutaa,
tigugakku allanngortinnissaanut periarfissaqarsimannginnama
allanngortissimanngilara.
Kisianni
imaappoq: Inatsisartunut ilaasortap Per Rosing Petersenip siunnersuutaa
Kattusseqatigiit sinnerlugit imaattumik oqaaseqarfigissavara.
Siullermik
eqqaasitsissutigissavara Siku Blockimik illuliortarneq tamakkiisumik
Kattusseqatigiinni tapersersoratsigu.
Tassa
nunatta pissarititaanik annertuumik atuineq, tassani ingerlanneqarmat. Aammalu
Siku Blockinik sanaartornermi aningaasat nunatsinni kaaviaartinneqartut, annertusinissaat
minnerunngitsumillu atortussarpassuit avataaniit tikerartittakkatta
ikilisinneqarsinnaaneranik kinguneqartussaammat.
Taamaattumik
siunnersuut assut tapersernarpoq, tapersersornarpoq aammalu inatsisartut
peqqussutaanni normu 9-mi tapersiissuteqartarnermut tunngasuni, ilanngullugu
periarfissarsiuunneqarnissaa Kattusseqatigiit sinnerlugit taperserpara.
Taamatut
naatsumik oqaaseqarlunga suliaq aappassaaneerneqannginnerani inatsisartut
Ineqarnermut ataatsimiititaliaani suliarineqarnissaa inassutigivara.
Jonathan
Motzfeldt,
ataatsimiinnermik aqutsisoq, Inatsisartut Siulittaasuat, Siumut.
Siunnersuuteqartoq
Per Rosing Petersen.
Per
Rosing Petersen,
siunnersuuteqartoq, Siumut.
Qujanaq.
Tassa
siullermik takusinnaavara naalakkersuisut uani qinersivimmi akissutaat
allaassuteqalaartoq, kisiannili tunngaviatigut taamannak isikkoqartillugu
tapersersorumanngikkaat.
Kisianni
erseqqissaatigissavara una siunnersuut periarfissiinissamik tunngaveqarmat.
Imaanngitsoq sanaartorusuttoq toqqusassillugu pinngitsaalillugu
sanaartortinniarneraat. Kisianni Illorput 2000-mut sanilliullugu
periarfissiinissamik una imaqarpoq.
Taamaattumillu
periarfissanik amerliinissamik tunngaveqarluni.
Naalakkersuisut
oqariartuutiminni ilaatigut taakkartorpaat 10/40/50 toqqammavigalugu
aningaasalersueriaaseq 10/40/50 toqqammavigalugu sanaartornermi
periarfissiiniarluni. Kisiannili aamma arlaqalerunarpugut nalunngilarput taanna
naalakkersuinikkut killeqanngitsumik nuna tamakkerlugu
sanaartorfigineqarsinnaagaluartoq. Kisianni 10/40/50-ip isikkua taamaatsillugu
imaappoq 10 procenti nammineq kaasarfimmininngaaniit aningaasaliissutaavoq. 40
procenti imaappoq Namminersornerullutik Oqartussat 20 procenti, taavalu
kommunet 20 procenti, taavalu sinnera 50 procenti realkreditsi aningaasalersuisarfik
toqqammavigalugu aningaasaliissutaasussaalluni.
Aamma
nalunngilarput maani inatsisartut arlaqarluta realkreditsi illoqarfinni
sisamani annerpaamik tallimaannarnut periarfissaasoq. Tassa imaappoq 10/40/50
Uummannami atorneqarsinnaanngilaq, Kangaatsiami Narsamilu
atorneqarsinnaanngilaq.
Taamaattumik
taamannak periarfissiineq killilerujorujussuuvoq ajuusaarnarlunilu.
Taamaattumik
taannartaa equngasortaqartutut nalilertariaqarpara.
Aamma eqqartorneqarpoq
taamaattumik sanatittoqarniaraanni taava pinngitsoorani annertoorujussuarmik
pikkorissaqqaarluni sanaartortoqarsinnaasoq.
Una
assersuut nuannersorujorujussuaq ilissinnut eqqaasitsissutigissavara. Nammineq
aallartitsisoq Jakob Knudseni siorna illuliorluni aallartippaa Siku Blocki
qammasissiaq Pallemut taanna eqqaasitsissutigissavara qammasissiaq.
Sanasoralugu
aalisartoq aalisariumminngaanniit nunamut qaqisoq. Aqqusiniinnarminngaaniit
isaasalerlugu tigoriarlugu. Akunnerit pingasut sungiusarteriarlugu illu
sanatippaa.
Pikkorissarnerpassuit
assigiinngitsorpassuillu ersisaarutaasinnaasut uani taakkartukkat
tunngaviginagit.
Taamaattumik
tamakkua ilisariuminaatsittorujorujussuuvakka sualummik ukiorpaalussuarni
malinnaaffiginikuullugu. Aamma nalunngilarput inatsisartorpassuit akornatsinni
aamma naalakkersuisut aamma Ineqarnermut Naalakkersuisoq,
annertoorujorujussuarmik Siku Blockimik tapersersuilluni
oqariartuuteqartarnikuusoq.
Taamaattumik
ajuusaarnarpoq sualummik siunnersuuteqallatuaraangat Siku Blockinut
tunngassuteqartunik tapersersorneqartannginnera. Taanna ajuusaarnartutut
toqqaannartumik taamaanngikkaluartoq. Kisianni oqarpoq maannakkuugallartoq
naalakkersuisut kaammattuutiginngikkaat, kisiannili aamma ullumi radioaviisimi
tusarnaarsimasut nalunngilaat massakkut Siku Blocki imannak killiffeqartoq.
Imaassinnaavoq
aqagu arlaat akiliisinnaajunnaarnermik tunniussisoqartoq, tassa
betalingsstandsningi imaluunniit konkursi killiffigaa massakkut. Taamaasippallu
sumut iluaqutaassava maannakkuugallartoq akuersissuteqartoqarsinnaanngippat.
Aammali
kisianni ukkua partiit oqaaseqartui tikissagutsigit nuannaarutigisinnaavara
arlaatigut sualummik Siumuminngaaniit oqariartuutigineqarmat,
aappassaaneerneqannginnerani ataatsimiititaliami suliarineqarnissaa
sukumiisumik suliarineqarnissaa.
Uani
Siumuminngaaniit oqaaseqartup Kiikip eqqaagaluaraa uani naalakkersuisut
akissuteqaammini, aamma annertuumik pikkorissartitsinissat imaattorneri
innersuussutigilaaginnassavara taanna aalisartumut assersuussinera.
Taavalu
ilaatigut aamma Kiikip tapersersuinerminut atatillugu aamma
misiliisoqarnissaanik eqqartuinera oqaatigilaaginnassavara, una qarmasissiaq
DTO aqqutigalugu, Tyskit piumasaqaataat nunarsuarmi sakkortunerpaamik
taaneqartartut toqqammavigalugit misillittarneqarnikuuvoq,
misilittarneqarnerminilu naqissuserneqarnikuuvoq nunarsuarmi qarmasissiaq
pitsaanerpaat ilagigaat. Taamaattumik arlaleriarluni aamma
oqaluuserineqartarnerani siullerni misissuiffigineqarnissaanik oqaluttarneq
uanga toqqammavissaaruttutut isiginikuuvara.
Qujanartumilli
aamma naluneqanngitsutuut radioavis-ikkut eqqaaneqarpoq qangarsuarli aamma Siku
Blocki eqqartorneqarneqarnerani eqqaajuartuartagarput, tassa INI A/S-ip
sanaartortitsinissaa piviusunngulertutut eqqartorneqalermat, immaqa taanna
annaassutaasinnaagaluarpoq.
Inuit
Ataqatagiit ilumoorput una arlaleriarluni eqqartorneqartarnikuusoq, kisiannili
oqarnittuut manna tikillugu arlaatigut sunnuamilluunniit tunngaviliisinnaasumik
piviusunngortitsisoqarnikuungitsoq, tassami saqqummiullatuarneqaraangat
Inatsisartunit itigartitsissutigineqartuaannarnikuugami. Periarfissaagaluarpoq
ukiaq ataatsimiinnermi aallaqqaataani oqarnittuut, aappassaaneertussanngormat
isumaliutissiissummi akuerisassanngorlugu saqqummiunneqartussanngoraluarmat,
kisianni qinersisoqartussanngornera taanna qatangiinnartippaa.
Atassut
sinnerlugu Jakob Sivertsen-ip taakkua taakkartugai 10/40/50 uani
periarfissiinermut imaattornera, innersuussutigilaaginnassavara
Naalakkersuisunut oqaaseqarninni taakkua 10/40/50-imi qanoq killeqartiginersut
periarfissat eqqaagakkit. Taavalu uani aamma Jakob Sivertsen-ip ujartorpaa
qanoq illut m2-it suullu illut typit imaattorneqarnissaanik ujartuimmat,
inussiarnersumik innersuussutigissavara siunnersuutinni allakkakku, Sulisa A/S
piginneqataalermat siorna, tassunga atatillugu titartaasitsisoqarpoq
Ingeniøritut Siunnersuisoqatigiit Pitu suleqatigalugu type pingasuunngikkunik,
sisamat sanatinneqarput. Tassungalu atatillugu Illorput 2000-imut angissusaanut
assingusinnaasumik, eqqaamanerlunngikkukku 104 m2-imik angissusilik aamma,
tassunga ilanngullugu imaattorneqarsinnaavoq, taannalu aamma
naleqquttorujussuuvoq. Eqqaamasakka malillugit 80 m2 appasitsigisumik allaat
titartaasoqarnikuulluni, taamaattumik taanna periarfissaq taamaasillugu
aningaasarpassuarnik misissuinngikkaluarluni atorneqarsinnaanera
eqqaassutigilaaginnassavara.
Ajuusaarnarpoq
Demokraatit sinnerlugit Palle Christiansen-ip una suliaq aallartileramiuk
annertunerusumik misissuisimannginnerat, tassami Palle Christiansen
kisimiilluni uani oqaaseqartuni qarmasissiaasorinnginnamiuk, kisiannili
takusinnaasakka malillugit ujaqqat beton-iusut. Uanga nammineerlunga
takunikuuara aamma ujaqqap beton-iusinnaaneranik
eqqarsaatiginngisaannarnikuuara, oqaaseqartartut tamarmik aamma Naalakkersuisut
sinnerluigit oqarami, tassa qarmasissiaavoq, qarmasissiaarannguaq taakkua
qarmasissiat nalinginnaasut Europa-kunni takusinnaasatta assigisaanik.
Taamaattumik
taakkua eqquinngillat, aammalu qularsaarinermi ilaatigut taallugu
assartuinerminngooq aningaasartuutit oqimaatsorujussuuneri toqqammavigalugit
annertoorujussuupput, kisianni eqqaamasakka malillugit annertunerusumik
assartuinermi aningaasaliinermi toqqammavigisarput m3-iteri qanoq
annertutiginersoq, m3-iterilu taanna toqqammavigalugu akit aalajangersagaasannguatsiarput.
Taava
Kattusseqatigiit sinnerlugit Anthon Frederiksen-imut tapersiineranut
assorujussuaq qujarusuppunga, aamma siornatigut Anthon Frederiksen
Naalakkersuisunut massakkut aamma ilaasortaq Finn Karlsen peqatigalugit siunnersuusiortarnikuugatta
Siku Block tapersersorlugu.
Qujanaq.
Jonathan
Motzfeldt, ataatsimiinnermik
aqutsisoq, Inatsisartuni Siulittaasoq, Siumut.
Ineqarnermut
Naalakkersuisoq.
Mikael
Petersen,
Attaveqarnermut, Avatangiisinut Ineqarnermullu Naalakkersuisoq, Siumut.
Qujanaq.
Immaqa pissusissamisuussooq eqqaasissutigilaaraanni ukiuni kingullerni
arlaqalersuni aamma Landskarsiminngaanniit Siku Block-ip ineriartortinneqarnera
aningaasarpaalussuarnik tapiiffigineqartarnikuummat, isiginngitsuusaarneqanngilaq
siunnersuuteqartumut taanna oqaatigilaarusuppara. Isumaqarpunga
ingasappallaartoq oqassalluni Naalakkersuisut Sikub Block-imut
tapersersuinngitsut, taamatut ersaritsigisumik oqarpoq, akissuterput
atuarluaqqissaartariaqarpaa siunnersuuteqartup, akissutitsinni
ersarilluinnaqqissaarpoq tapersersoripput ineriartortinneqarnissaalu aamma
kaammattuutigigipput, allaat 10/40/50 atorlugu sanaartornermi
atorneqarsinnaanissaa innersuussutigalugu.
Siunnersuuteqartup
eqqaamasariaqarpaa uani siunnersuuteqarami, nammineq illulioriaaseq
Boligstøttemi kap. 5 atorlugu Siku Block eqqunniaramiuk. Taanna
itigartipparput, isumaqarpunga taanna akuerisarianngikkallartoq, misissugassaq
annertuallaarujussuarpoq massakkut taamak isummernissamut, aamma
nassuiarneqanngilaq siunnersuuteqartumit nammineq illuliortussap suliassaa
suunersoq. Uagut akissuteqarnitsinni saqqummiunneqanngimmata tamakku
naliliisinnaanerput nammineq naapertorlugu nassuiaassuteqarpugut, uku ukulu
nammineq immaqa suliarisinnaassavai.
Tamakkuupput
qulaajagassat annertoorujussuit aamma eqqaamassavarput Inatsisartut
siusinnerusukkut Inatsisartut siulivut aamma taamanikkut Naalakkersuisuusunut
oqariartuuteqarmata piumasaqarlutik nammineq illulioriaaseq atugarput, tassa
kap. 5-i taanna naliliiffigeqqullugu aamma aaqqissuuteqqinneqarnissaa
piumasaralugu. Tamakkua piumasaqaatit Naalakkersuisuni massakkut
nalilersussavagut, boligstøttemi aaqqissuussineq pillugu aamma tassa
finanslovimi konto 72 pillugu aamma ippassaq Inatsisartut ilaasa piumasaraat,
taanna tamakkerlugu naliliiffigineqartariaqartoq.
Aamma kap. 5
ilaavoq tassani. Taamaattumik Ineqarnermut Naalakkersuisutut siunissami
eqqarsaatit aaqqissuussinissallu attuisorujussuupput, kap. 5-ip siunissaanut.
Imaassinnaavoq allatorluinnaq ilusilimmik nammineq illuliortarnermut
aningaasalersueriaaseq atorneqalersoq.
Tamakkua
apeqqutit massakkut saqqumilaartillugit isumaqarpunga
ittannerussaarnerussaanngitsoq Siku Block-imut, aamma Sku Block-imut
ulorianartoq allaat nammineq illuliortunut massakkut imaaliinnarlugu miloriutiinnarlugu
atugassanngortinneqassappat. Isumaqarpunga namminermi aamma
aningaasarsiornikkut siunissaa eqqarsaatigalugu Siku Block-ip imminut
ulorianartorsiortissasoq taamatut inunnut allaat qanoq iliornissamik
ilitsersuutinilluunniit sanasoqarsimatinnagu sanasussanngortitsissagaanni.
Tamanna immaqa ulorianarneruvoq Siku Block-imut ingerlaannarsuaq nammineq
illuliortunut atugassanngortissallugu, peqqissaartumik
misissorneqaqqaartinnagu.
Taamaattumik
tamakku sillimaffigisassat eqqarsaatigalugit massakkuugallartoq nammineq
illuliatut kap. 5 atorlugu ammaanneqarnissaa Naalakkersuisut
kaammattuutiginngilaat.
Siumuminngaanniit
oqaaseqartup apeqquteqaataa akilaassavakka, tassa ilaatigut apeqqutigineqarpoq
Sisimiuni pilersaarutaasut taakkua qangali sumut killinnersut, tassa
Demokraatit oqaaseqartuata ilaatigut akitsiarpaa oqaaseqarfigigamiuk. Kisianni
erseqqissaatigissavara tassa ilumoormat sulisunut inissiat INI A/S-ip sulisunut
inissiassaasa arfinillit Sisimiuni sananeqartussat taakkunannga pingasut Sikub
Block atorlugu sananeqartussaapput. Aamma Sanati, Sanaartornermi Siunnersorti
Sisimiuni najugallit pilersaarusiorlugit naammassereerpaat, taavalu
suliariumannittussarsiuussinissaq taanna massakkut tikinneqalerluni,
immaqaluunniit aallartereerpaa ? takussavarput.
Kisianni
naatsorsuutigineqarpoq juni/juli-mi immaqa taakkua suliassat taamaalillugit
aallartisarneqarnissaat naammassineqarsinnaassasut.
Soorunami
neriuppunga Siku Block-i INI A/S-iminngaannit aamma
attavigineqartuarsimassasoq, taakkua pillugit aamma naatsorsuutigaara
akisussaasuata piginnittuatalu Siku Block-ip tamanna nalunngikkaa.
Taassuma
saniatigut ilaatigut aamma Siumut oqaaseqartuata oqaatigisaa una,
Naalakkerusuisut kaammattorlugit Siku Block-ip illuliortitsinermi
atorneqalernissaa. Ilaana Siku Block-i misilerarneqarnera aamma Siku Block
anginerit siulliit Narsarsuarmi illuliornermi atorneqarnera Landskarsip
akileeqataaffigisimavaa, aammalu nalunngilarput Narsap kommuniata
sulilluarneratigut aamma utoqqaat illuat Narsami Siku Block-it kingulliit
atorlugit / mikinerit atorlugit aamma sananeqarsimasoq.
Taamaatumik
atuerusuttut Siku Block-imik aamma kommunit, namminersortut inuinnaallu
ataatsimilluunniit Naalakkersuisuninngaanniit naqisimaneqaanngillat atuinissaannik,
taanna erseqqissaatigissavarput.
Isumaqarpunga
eqqunngitsoq oqaluttuarneq Naalakkersuisut, kikkulluunniit
Naalakkersuisunngoraluaraangata Siku Block-imik tapersersuisoqanngitsoq,
tamanna unittariaqalerpoq, aamma isumaqarpunga nikallorsaataavallaalersoq,
isumaqarpunga nuaannaarluta qiimalluta aamma tapersersuinerput
oqaatigisassagipput, aamma pissusilersornivut qanoq iliuusissallu
aalajangersaasarnermi massakkut Naalakkersuisut pingaartippaat nunatta
pissarititai aallaavigalugit sanaartornermi atornissaat aqqutissiuutissallugit,
aamma tassani Siku Block-i ilaalluinnaqqissaarpoq.
Taamaattumik
Inuusutissarsiornermi Pisortaqarfik ukiamut isumasioqatigiissitsiniarpoq,
ilaatigut aamma Siku Block-ip atugaanerata siuarsarnissaanut pillugu, tassanilu
aamma Sanaartornermi Pisortaqarfik peqataassaqqaarpoq.
Qujanaq.
Jonathan
Motzfeldt, ataatsimiinnermik
aqutsisoq, Inatsisartuni Siulittaasoq, Siumut.
Ja, tassa
massakkuugallartoq siunnersuut unarpiaq tapersersorneqanngilaq, kisianni
periarfissat tassaniittut tikkuarneqareersimapput atorneqarsinnaallutillu,
kiffaanngissusillip ataani.
Kiista Isaksen,
aappassaanniileravit minutsit tallimat annerpaamik piffissaraatit.
Kiista
Isaksen, Siumup
oqaaseqartua.
Qujanaq. Suliaq manna
maannakkut unitsinneqassappat Ataatsimiititaliamut ingerlateqqaarnagu,
apeqquterparujussuit akeqquneqartut qatangiinnassapput, taamaammat
saqqummiussisunut malugivara amerlasuut apeqqutissarpassuaqartut, aamma
tunngaviatigut nunatta pissarititaanik atuilluarnissamut tapersiipput,
taamaammat apeqquteqaaterpassuit ataatsimiititaliamit suliarineqartariaqarput.
Tapersersuisullu Siumuminngaanniit qinnuvigissavakka ataatsimiititaliamut
ingerlatitseqqinnissaq tapersersoqqullugu. Ilaatigut oqartoqarpoq soormitaavaana
qaqeqattaarneqarsimasoq, tassa aporfilersorneqartarsimanera tunngaviusimassooq,
aali tamanit nunatta tunniussinnaasai tapersersorneqaraluarlutik.
Aamma
tikikkusuppara kingullermik aappassaaneerneqartussanngorlugu
akuerineqartussatut saqqummiunneqarsimanera, ataatsimiititaliamillu tamanna
isumaqataaffigineqarluni, taamaammat ataatsimiititaliamukartikkusoqaara ila,
10/40/50 atorlugu naleqqunnerpaatut Atassut oqariartuuteqarmat, uanga aamma Per
Rosing-Petersen-ituulli oqarusuppunga 10/40/50 atorlugu illuliorsinnaanermut
killeqartorujussuusoq, taamaammat taanna siammarsarneqarnissaa
ataatsimiititaliamit suliarineqarsinnaagaluarpoq.
Taava
Kattusseqatigiinnut qujarusuppunga tapersiineranut, taavalu Inuit
Ataqatigiinnut tunngatillugu aamma taakkua apeqqutissaaloqaalummata
ataatsimiititaliamit taakku suliarineqarsinnaagaluarput, tapersiimmatami aamma
taakku.
Taava Atassummut
kap. 5 atorlugu Sikub Block-i qarmasissialiat atorneqarsinnaanerannut
tunngatillugu oqaaseqarneranut eqqaasissutigerusuppara nunatta pissarititaai
atornerisigut, nunatsinni kaaviiaartitassat amerlanerujussuusinnaagaluarmata.
Aamma taakkua apeqquteqaatit assigiinngitsunik ataatsimiititaliamut
suliassiissutigineqarsinnaagaluarput.
Taava
Naalakkersuisoq misissugassaq annertuallaarnerpai, tassani aamma misissugassat
annertuut ataatsimiititaliami misissoqqaarneqarsinnaagaluarput, uumap
oqaluuserisap aappassaaneerneqannginnerani.
Una Siku
Block-ip aarlerinarsinnaanera ilinniartitseqqaarnani sanaartornermi
atorneqalissappat ulorianaateqarsinnaanera, tassani aamma eqqaarusuppara
Illorput qisunnik sanaartorneqartoq ilinniartitseqqaanngikkaluarluni aamma
ingerlanneqarmata, nalunngikkaluarpara nakkutilliinissamut aamma
aningaasaliiffigineqartartoq.
Taava inuit
periarfissinneqarnissaat ullumi aamma eqqartukkatsinni allamut tunngatillugu
eqqaavarput, inuit periarfissinneqartariaqarput suulluunnit arlaat
illulioriaaseq assigiinngitsoq atorlugu perusuppata, aamma periarfissaq
umersinnaasariaqarpaat, soorlu Per Rosing-Petersen oqarneratuut Narsami
sanasinnaanngilagut kisianni Illorput-imik sanasinnaavugut qisunnik
sanaartukkanik.
Taamatut
oqaaseqarlunga, una nikuimmat 5 minutsit naannguatsiarmat, qujanaq.
Jonathan
Motzfeldt, ataatsimiinnermik
aqutsisoq, Inatsisartuni Siulittaasoq, Siumut.
Tuuliuppoq Jakob
Sivertsen, aamma aappassaaniilerami minutsit tallimat.
Jakob
Siversen, Atassutip
oqaaseqartua.
Naatsunnguamik
asuli maani oqallisissannginnatta. Uani qulequtaq pineqarpoq inatsit,
ulluliortiternermi peqqussut nr. 1, taassuma imarivaa nammineq illuliortarneq,
soorlu avannaani, tunumi aamma ilaatigut illoqarfinni. Taakkua illup nalingata
5%-ia akilerlugu illu sanasarpaat. Naluarput uani siunnersuutigineqartutut
qarmasissiat atorlugit illuliussagaanni Illorput 2000 angeqataanik, qanoq akeqarnersoq.
Aamma taamaalilluni aamma kalluarneqassapput avataani maannakkut
inissaqarniarnikut ajornartorsiuteqareersut.
Taamaattumik
uagut maannakkut oqarpugut inatsimmut uunga allannguinissamut akuersissagutta,
taava qulaajagassat Naalakkersuisut aamma oqaatigisaattut
qulaarneqaqqaartariaqarput.
Taqammuujaalluta
inatsisiliorsinnaanngilagut maani, inatsisiliortuuvugut inatsisiliussaguttalu
eqqortumik tunngaverluta aalangersaasariaqarpugut, taannalu tunngavigalugu
uagut Atassummit oqaaserisagut taamaalluta innersuussutigaavut.
Qujanaq.
Jonathan
Motzfeldt, ataatsimiinnermik
aqutsisoq, Inatsisartuni Siulittaasoq, Siumut.
Taava tassa
oqaluuserisassaq naammassivoq,