Oqaluuserisassani immikkoortoq 69 |
|
||
| Siullermeerneqarnera | Aappassaanneerneqarnera | Pingajussaaneerneqarnera | |
Ullut ataatsimiiffiusut aqqaneq aappaat,
tallimanngorneq 21. marts 2003, nal. 15:49.
Aqqaluk Lynge, siunnersuuteqartoq, Inuit Ataqatigiit.
Inatsisartut ataatsimiinnissaannut
oqaluuserisassatut siunnersuut §32 majoqqutaralugu.
Kalallit Nunaanni inuit kinaassutsimit
uppernarsaammik allagartaqalernissaannik Naalakker-suisut suliniuteqaqqullugit
peqquneqarnissaanik, Inatsisartut alajangiiffigisassaattut siunner-suut.
Nassuiaatitaalu imaappoq.
Nunatsinni pisortatigoortumik inuit
kinaassutsiminnik uppernarsaateqarnissaat pisariaqarluin-nalersimavoq, assigiinngitsutigut
kinaassutsimut uppernarsaatitut aammalu pisortatigut sullin-neqarnermi
nalinginnaasumik tamatigoortumillu atorneqarsinnaasussamik.
Pingaartumik timmisartukkut angallanneq
eqqarsaatigalugu maanna ikilernermi inuup kinaassutsimik uppernarsaateqarnissaa
piumasarineqarpoq. Aammalu nunatsinni inuit passeqartut killeqareermata,
passitaarniarnerlu naalagaaffiup susassaqarfigisuummagu, inuit tamat
passeqarnissaat piumasarissallugu piviorsorpalunngilaq.
Tassa uani pineqarpoq inuup kinaassutsiminut
uppernarsaatimini aamma assinga ersersinnaa-sariaqarmat.
Tamanna tunuliaqutaralugu
siunnersuutigivara ullumikkut allagartat assigiinngitsut kommunemut
saaffiginninnikkut pisiarianeqarsinnaasut, imaluunniit
pissarsiarineqarsinnaasut taarserneqassasut ilisarnaammik ataatsimik, tassanilu
kinaassutsimut ilisarnaatit nalinginnaa-sut saniatigut aamma
inissinneqarsinnaassallutik najugarisap saniatigut, soorlu paasissutissat allat
ilanngunneqarsinnaasut, soorlu qinersisinnaatitaanermut tunngasut, piniarsinnaanermut
assigisaanullu uppernarsaatit, ilinniartuunermut ilaalu ilanngullugit.
Kinaassutsimut uppernarsaat taamaattoq
assitalik assigiinngitsorpassuartigut iluaqutissarta-qarpoq. Taamaattorlu
ilisarnaat atorlugu Akilinermut soorlu isersinnaatitaassagaluarlutik.
Tamanna pissutigalugu takoqquata
ilanngussaq uunga siunnersuummut ilanngussaasoq Mitsi-matalik komitep Qaanaami
allagarisimasaa, aammalu Danmarkimi Nunanut Allanut Ministe-reqarfiup tassunga
tunngasumik akissutigisimasaa, imaqartoq uani siunnersuummut naleqqut-tumik.
Jonathan Motzfeldt, ataatsimiinnermi aqutsisoq, Inatsisartut
Siulittaasuat, Siumut.
Tamatumunnga akissuteqassaaq
Naalakkersuisut Siulittaasuat.
Hans Enoksen, Naalakkersuisut Siulittaasuat, Siumut.
Qujanaq.
Inatsisartunut ilaasortaq Aqqaluk Lynge Inuit Ataqatigiit, inuit nunatsinni najugaqavissut kinaassutsimut uppernarsaateqalernissaannik aalajangiiffigisassatut siunnersuuteqarpoq.
Aalajangiiffigisassatut siunnersuut Inuit Issittormiut Kattuffiata, Nunanullu laanut ministeria-qarfiup nunatsinniit Canadamut tikinnermi kinaassutsimut uppernarsaateqartarnissamik piumasaqaat pillugu allaffigeqatigiittarsimanerit ilanngunneqarput.
Siunnersuut nunatsinniit Canadamut tikinnermi aamma Canadamiit nunatsinnut tikinnermi kinaassutsimut uppernarsaammik atuisarneq pillugu apeqqummut tunngassuteqarpoq. Taamatullu ataatsimut isigalugu nunatsinni kinaassutsimut uppernarsaatinik atuisarneq pillugu apeqqummuttaaq tunngassuteqarluni.
Nunanut allanut tikinnermi nalinginnaasumik piumasaqaataavoq inuttut kinaassuseq upper-narsarniarlugu passimik takutitsisoqaqqusisarnera.
Tamatuma saniatigut assersuutigalugu nunamut isersinnaanermut uppernarsaasoqarnissaa piumasaqaatigineqarsinnaavoq. Utimut billetsimik atorsinnaasumik peqarnissaq piumasaqaa-tigineqarsinnaavoq, taamatullu aamma tikittup nunami tassaniinnermini imminut pilersorsin-naassusianut uppernarsaasoqarnissaa piumasaqaatigineqarsinnaalluni.
Schengenimi nunat tamalaat isumaqatigiissutaannik Danmarkip akuersineratigut akuersissute-qarluni isumaqatigiissummi aalajangerneqarpoq, nunat tamalaat isumaqatigiissutaat nunatsinnut atuutissanngitsoq.
Aalajangersarneqarportaaq inunnik illuatungaani nunatta illuatungaanilu nunat schengenimi nunat tamalaat isumaqatigiissutaanut ilaasut, aamma Norgemut Sverigemullu suleqatigiinnis-samik isumaqatigiissutillit akornanni angalasunik nakkutilliisoqassanngitsoq.
Taamaammat ullumikkut nunatta Danmarkillu aamma nunat arlallit allat akornanni angalaso-qarsinnaavoq passimik atuinngikkaluarluni.
Taamaattorli illuatungaani nunatta illuatungaanilu nunat schengenimi nunat tamalaat isuma-qatigiissutaannut akuersisimasut aamma Norgemut Sverigemullu suleqatigiinnissamik isumaqatigiissuteqarsimasut akornanni, angalasinnaatitaassagaanni nunatsinni avammut kille-qarfinnik sunniulimmik alapernaarsuisoqartariaqarpoq, nakkutilliisoqartariaqarlunilu.
Nunamit schenginimit isumaqatigiissummut ilaanngitsumit assersuutigalugu Canadamiit nunatsinnut tikinnermi, annertunerusutigut pingaarnertut inuttut kinaassutsimik passimik takutitsinikkut uppernarsaanissaq piumasaqaataavoq.
Tamanna inunnut tikittunut tamanut atuuppoq, taamatuttaaq inunnut nunatsinnit aalajngersi-masumik najugalinnut.
Nunatsinnut immikkut aaqqissuussineq Danmarkip Schenginimi isumaqatigiissut malillugu suleqatigiinnermut peqataalerneranut atatillugu, nunatta Danmarkillu akornanni passit atorlu-git nakkutilliisoqartinnagu angalasoqarsinnaaneranik ingerlaannartitsisoq, 2000-imi ukiakkut katersuunnermi oqaluuserisassani immikkoorttoq 64-p Nunani allamiut pillugit inatsisip Kalaallit Nunaannut atuutilersinneqarnera pillugu, peqqussutissatut siunnersuummut Inatsi-sartut oqaaseqaateqarnissaannut siunnersuutip oqaluuserineqarneranut atatillugu Inatsisartunit akuerineqarpoq.
Naalakkersuisut siunertamut naleqquttuutippaat pissusissamisoortillugulu nunatta Canadallu akornanni angalanissamut periarfissat, sapinngisamik ikittuinnarnik killilersuutitaqassasut isumannaallisaaneq eqqarsaatigalugu tamanna ajornartinnagu.
Aappaatigulli Naalakkersuisut aammattaaq paasisinnaavaat canadamiut taamatullu kalaallit, danskit tungaanniit inuttut kinaassutsimut uppernarsaateqartoqarnissaa piumasaqaataammat. Taamaalilluni oqartussaasut nalussanngimmassuk inuit kikkut Canadap nunattalu akornanni angalanersut.
Nunatsinni nunaqavissunut tamanut kinaassutsimut uppernarsaammik atuutsitilernissamik siunnersuut, Naalakkersuisut isumaat malillugu timmisartumik angalanermi inuttut kinaassut-simut uppernarsaaniartarnermi ajornartorsiutinik aaqqiissutissatut naleqquttuunngilaq.
Taamatuttaaq kinaassutsimut uppernarsaatikkut nunamit Schenginimit isumaqatigiissummut ilaanngitsumit soorlu Canadamiit nunatsinnut tikinnermi, sukumiisumik alapernaarsuinissa-mut nakkutilliinissamullu piumasaqaatinik naammassinnittoqarsinnaanngilaq. Tamatumani taaneqareersutut passeqarnissaq piumasaqaataavoq.
Passi kinaassutsimut uppernarsaatit
pitsaanersaraat. Passeqarnikkut qularnaarneqarpoq inuit nunatsinneersut ajornartorsiutitaqanngitsumik
kinaassusertik, nunatta avataani angalanerminni kiisalu nunamit Schenginimi
isumaqatigiissummut ilaanngitsumit nunatsinnut tikinnermi
uppernarsarsinnaammassuk.
Tamakku tunngavigalugit Naalakkersuisut
kaammattuutigissavaat, inuit nunanut allanut taamatuttaaq Canadamut
angalassamaartut, najukkaminni politeeqarfimmi passitaarniarlutik
qinnuteqartaqqullugit.
Inuit illoqarfinni nunaqarfinnilluunniiit
aalajangersimasumik politeeqarfiunngitsuni najugallit najukkaminni
kommunefogedimut qinnuteqaatertik tunniuttarsinnaavaat.
Teknikkikkut ineriartorneq
amerlasoorpassuarnik periarfissiivoq pissangartunik, soqutiginar-tunik
tupinnaannartunillu. Nunatsinnili nunaqavissunut tamanut kinaassutsimik
uppernarsaa-siisoqassappat, pisortat innuttaasut ataasiakkaat pillugit
paasissutissaaterpassuisa katersuuffi-gisinnaasaannik, pisortat
ingerlatsinerannut tamarmut tamanna tunngaviusutigut
piumasaqaa-titaqartussaassaaq.
Pisortat ingerlatsiviini tamani sutigut
tamatigut qarasaasiatigut atortulersuisoqartariaqassaaq, peqatigitillugu
aaqqissuussinissamut minnersunngitsumillu aningaasalersuinissamut
piumasa-qaateqarfiusumik.
Naalakkersuisut nalunngilaat teknikkikkut
ineriartorneq nutaanik periarfissaqalersitsisinnaam-mat. Naalakkersuisut
naliliipput aaqqiissutissat atorumallugit, toqqakkavut teknologiimik
misilittagaqareersumik tunngavilersorluakkamillu peqatigitillugulu maani
nunatsinni pisaria-qartitatsinnut, naleqqussakkamik tunngaveqarnissaat
pingaaruteqartoq.
Taamaammat Naalakkersuisut ammaffigaat
siunissami qaquguussagaluarnersoq aaaqqiissutis-sanik teknologiimik
tunngaveqartunik atuutsitsilersoqarsinnaanera, innuttaasunut ataasiakkaa-nut
pisariillisaataasunik peqatigitillugulu pisortat ingerlatsineranni
ileqqaarutaasinnaasunik.
Maannakkuugallartorli Naalakkersuisut
siunnersuut ilalersinnaanngilaat, kaammattuutigissal-lugulu siunnersuutip
ingerlateqqinneqanngikkallarnissaa.
Qujanaq.
Jonathan Motzfeldt, ataatsimiinnermi aqutsisoq, Inatsisartut
Siulittaasuat, Siumut.
Partiit oqaaseqartuinut. Enos Lyberth,
Siumut.
Enos Lyberth, Siumup oqaaseqartua.
Inatsisartunut ilaasortap Aqqaluk
Lyngep siunnersuutaa Kalaallit Nunaanni inuit kinaassutsi-mut uppernarsaammik
Naalakkersuisut suliniuteqaqqullugit peqquneqarnissaanik, inatsisartu-nut
ilaajangiiffigisassatut siunnersuutaa, imatut Siumumit naatsumik
oqaaseqarfigissavarput.
Inatsisartunut ilaasortaq Aqqaluk
Lynge Inuit Ataqatigiip inuit nunatsinni nunaqavissut, nunatsinniit Canadamut
uterlugulu angalasarnissaminnut, kinaassutsimikkut uppernarsaateqa-lernissaat
piumasaraa.
Naalakkersuisut akissuteqaamminni
innersuussutaat ilaatigut tamatumani inuit kikkut ikittut pineqartut Siumumiit
paasilluarsinnaavarput.
Siumumiit Naalakkersuisut akissutaat
paasilluarlugu innersuussutigissavarput, nunatsinnit Canadamut uterlugulu
angalaniarnermi maannamut passimik atuineq ippinnartortaqanngitsoq
ingerlatiinnarneqassasoq Siumumiit tapersersoratsigu.
Taamaattumik Aqqaluk Lyngep
siunnersuutaa matumuuna akuersaarnagu Siumumiit nalunaa-rutigissavarput.
Qujanaq.
Jonathan Motzfeldt, ataatsimiinnermi aqutsisoq,
Inatsisartut Siulittaasuat, Siumut.
Tulliulluni oqaaseqassaaq Ane
Hansen, Inuit Ataqatigiit.
Ane Hansen, Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuat.
Inatsisartuni ilaasortaq Aqqaluk Lynge siunnersuuteqarpoq nunatsinni pisortatigoortumik inuit kinaassutsiminnik uppernarsaateqalernissaat pisariaqalersimasoq sulissutigeqqullugu.
Ullumikkut Kalaallit Nunaanni passeqanngikkaluarluta ajornaquteqanngitsumik Skandinavia-mut angalasinnaasarpugut. Maannali pissutsit sukkasuumik allanngoriartorput, pinerliiniartar-nerit kingunerisaanik nunat tamalaat akornanni sillimaniarnerit upalungaarsornerillu annertu-siartorput.
Tamatumani nunarput Skandinaviamilu nunat passeqarata angalaffigisinnaasagut ilanngullu-tik kinaassutsimik uppernarsaammik piumasaqartalernikuupput.
Taamaaliornermi eqqugaanerpaatut taaneqarsinnaapput nunatsinniik Danmarkimut napparsi-masut Rigshospitaliliartut allallu napparsimmavinnut ingerlasut, aammalu ilinniagaqariartor-tut aammalu suliffimminnut atatillugu angalasut.
Taakkua saniatigut aamma ukiorpassuarni ileqqoralugu piniartartut piniariartartut Qaanaamiit nunatta killeqarfia qaangerlugu, Canadap killeqarfianut iserlutik ukiorpassuarni ajornartorsiu-tiginagu piniariaatigalutik akitsinni naggueqatitsinnut tikeraartarsimasut, maanna eqqugaasu-nut ilaapput.
Taakku pineqartut pillugit Inuit Issittormiut Kattuffia Nunanut allanut Ministeriaqarfimmut saaffiginnittarsimavoq. Nunanut allanut Ministeriaqarfiup akissummini tikkuarnikuuaa kinaassutsimut uppernarsaateqalerneq ajornartorsiutip anigorniarneranut aqqutissaasoq aqqutissanut ilaasinnaasoq.
Inuit Ataqatigiinni isumaqarpugut kinaassutsimut uppernarsaammik allagartaqalersuugutta aamma sorpassuarnut uppernarsaajuartarnissamut ullumikkut piumasaqarfigineqalernikuugat-ta assigiinngitsutigut pisariillisarneqarsinnaagaluarluta.
Inuit Ataqatigiinni aamma ilisimavarput ullumikkut nunani allani kinaassutsimut allagartaqar-neq amerlanerugaluttuinnartuni atugaasoq. Nunatsinniik nunarsuarmioqatigiit ineriartornera-nut malinnaanissamut pingaartitsigatta, kinaassutsimik uppernarsaateqarneq aamma atulerusupparput.
Taamatut oqaaseqarluta suliassat ingerlateqqinneqarnissaa piviusunngortinneqarnissaalu siunertaralugu inatsisinut atuutsitsinermut ataatsimiisitaliamut ingerlateqqinneqarnissaa inassutigaarput.
Qujanaq.
Jonathan Motzfeldt, ataatsimiinnermi aqutsisoq, Inatsisartut Siulittaasuat, Siumut.
Tulliuppoq Ellen Christoffersen, Atassut.
Ellen Christoffersen, Atassutip oqaaseqartua.
Inatsisartuni ilaasortap Aqqaluk Lyngep
siunnersuutigaa nunatsinni innuttaasut kinaassutsi-mut uppernarsaammik
allagartaqalernissaannik Naalakkersuisut suliniuteqaqqullugit, peqquneqarnissaanik
inatsisartut aalajangigassaattut.
Atassummit Naalakkersuisut akissutaat
tassalu nunanut tikinnermi piumasaqaataasartoq kinaassutsimut uppernarsaat
passi kikkunnik tamanit pigineqarsinnaasoq innersuunneqarsin-naasorlu tamanut
oqaatigisaat taperserparput.
Atassummit Naalakkersuisut
akissuteqaamminni oqaatigisaat taperserpagut, Naalakkersuisul-lu siunissami
qaquguugaluarnersoq aaqqiissutissaqartoqalissappat piareersimanerat,
Atassum-mit isumaqatigigatsigu oqaatigaarput.
Naalakkersuisut akissuteqaataat Atassummit
isumaqatigaarput kaammattuutiginerallu siunnersuutip
ingerlateqqinneqannginnissaanik Atassummit taperserlugu.
Jonathan Motzfeldt, ataatsimiinnermi aqutsisoq, Inatsisartut
Siulittaasuat, Siumut.
Taavalu tulliulluni oqaaseqassaaq Marie
Fleischer, Demokraatit.
Marie Fleischer, Demokraatit oqaaseqartuat.
Demokraatit tungaanniit isumaqarpugut
Kalaallit Nunaanni aalajangersimasumik najugallit tamarmik ilisarnaammi
allagartartaartinneqarnissaannut tunngavilersuut naleqqutinngitsoq.
Tassa tunngavigineqarmat inuit
ilaasa Canadaliartarnissaat. Tassunga innersuutigissavarput politeeqarfimmut
passitaarniarluni qinnuteqartoqartarnissaa.
Siunnersuutip nammineerluni tassa
ilisarnaammik allagartaqalernissap pitsaaqutissai takullu-arsinnaavagut. Tassa taamaalillutik
innuttaasut ataasiakkaat oqilisaassivigineqarsinnaassam-mata. Peqatigitillugulu
pisortat ingerlatsiviit sipaaruteqarnerulersinneqarsinnaassammata.
Naalakkersuisulli
akissuteqarnerminni tikkuarpaat taamaaliornissat pisortat ingerlatsivii aaqqissugaanerallu
tamakkerlugu tunngaviusuni piumasaqaateqarfigisussaassagai. Tamanna Demokraatit
tungaanniit isumaqataaffigaarput, tassami aporfissaasinnaasut
qulaajaavigineqar-luarsimanngimmata.
Piffissaq utaqqimaaqqaarusupparput
nunallu ilisarnaatitut allanartanik taaneqartunik atuiffile-reersimasut
misilittagaat takoqqaarusullugit.
Taamatut oqaaseqarluta
oqaatigerusupparput siunnersuut taperserniarnagu, tapersersorniarna-gu.
Qujanaq.
Jonathan Motzfeldt, ataatsimiinnermi aqutsisoq,
Inatsisartut Siulittaasuat, Siumut.
Tulliulluni oqaaseqassaaq Anthon
Frederiksen, Kattusseqatigiit.
Anthon Frederiksen, Kattusseqatigiit.
Inatsisartunut ilaasortap Aqqaluk
Lyngep siunnersuutaa Kattusseqatigiit sinnerlugit imaattu-mik
oqaaseqarfigissavara.
Siunnersuut Naalakkersuisullu
akissuteqaataat aammalu allakkat siunnersuummut ilanngullu-git nassiunneqartut
tamaasa atuarluareerlugit, aammalu minnerunngitsumik pissutsit piviusut
nalilersuilluarfigereerlugit Naalakkersuisut akissuteqaammanni nalunaarutaat
isumaqatigine-rullugu oqaatigissavara. Tassalu passi kinaassutsimut
uppernarsaat pitsaanerpaajusoq.
Taamaattumik taamatut oqaaseqarlunga
Naalakkersuisut akissuteqaataat tusaatissatut tiguara, suliallu taamatut
isikkoqarluni aappassaaneerneqarnissaa inassutigalugu.
Jonathan Motzfeldt, ataatsimiinnermi aqutsisoq,
Inatsisartut Siulittaasuat, Siumut.
Siunnersuuteqartoq Aqqaluk Lynge,
Inuit Ataqatigiit.
Aqqaluk Lynge, siunnersuuteqartoq, Inuit
Ataqatigiit.
Qujanaq.
Aamma Naalakkersuisut
akissuteqaataannut qujavunga.
Tassa taanna oqaasertaritinneqartoq
assut nuannaraara siunissami qaquguugaluarnersoq tamanna
eqqarsaatigineqarumaartoq piviusunngortissallugu.
Tassa sunaaffaana ullumikkut uanga
inuunanga siunissami inuusunga immaqa.
Erseqqissaatigissavara una
inuiaassutsimut ilisarnaatitut atortussatut siunnersuutaanngimmat. Kisiannili
inuttut ataasiakkaatut nunatsinni taamatut peqannginnerput ajoqutaasoq
assigiin-ngitsorpassuani uani paasisarakku.
Iluamik atuarneqarsimaguni
misissorneqarlunilu Mitsimatalimmut Qaanaarmiut tikeraartarne-rannut
tunngatillugu, Udenrigsministerieqarfik taavalu aamma Canadami nunamut
isernissa-mut Canadap nunataanut isernissamut pisortat
ataatsimeeqatigiissimapput.
Tassani erseqqissumik
takusinnaavarsi Canadami maleruagassaasut toqqammavigalugit Kalaalit Nunaanni
inuit najugaqavissut pisariaqanngilaq Canadamut isilernerminni passimik
takutitaqassallutik.
Taanna aaqqissuussineq
qanganisaavoq, ilaatigut Knud Rasmussenilli nalaaniilluni, tassalu
Avanersuarmiut Inuhuit pisinnaatitaammata piniarfinnut
sumiikkaluartunulluunniit isersin-naatitaallutik. Aatsaat tamanna 1978-imi
allanngortinneqarpoq.
Tassalu ullumikkut
Qaanaaminngaanniit Mitsimatalimmut tikeraarsinnaatitaanerat ilaatigut
killeqartarpoq. Sualummik utoqqaat passeqanngitsut amerlasoorpassuummata.
Qaanaami taamaallaat pinnagit kisiannili sineriak tamaat massakkut aamma
Kangerlussuarmi ikinialerlu-tik ajornartoortartut nakorsiat Danmarkimut
tamarmik malugisarpaat. Tassanilu utoqqaat aammalu napparsimasut taamaallutik
aamma ajornartoorsinnaasarlutik.
Taamaattumik una ajornartorsiut
siunissamut tunngassuteqanngilaq, massakkut ajornartorsiu-taavoq.
Pissutigalugu uagut Qallunaat
Nunaannut danskit innuttaasut assigalugit inummut allagarta-mik allassimasumik
peqarneq ajorpugut. Aamma napparsimanissamut imaluunniit
napparsi-maveqarnissamut nakorsamullu attaveqaatinut tunngasut
sygesikringskortinik taaneqartartut uagut piginngilagut. Taamaallaalli
annikitsualutsigut sumi najugaqarnermi uppernarsaatit taakkua
uppernarsaataasinnaallutik.
Taamaattumik isumaqarpunga partiit
iluamik ukua ilassutigineqartut tassalu innersuussutigiu-mavakka Danmarkimut
Udenrigsministerieqarfimminngaanniit direktørip ICC-mi Hjalmar Dahlimut
allagarisimasai, augustusip arfineq pingajuaninngaaneersut 2002.
Tassani erseqqis-sarneqarmat
Canadaminngaanniit imaluunniit nunatsinninngaanniit Canadamut isersinnaaner-mut
passi pisariaqartinneqanngimmat qujarunneqassagaluartoq allatigut, inummut
uppernar-saataasinnaasumik allagartamik peqartoqarpat.
Taamaattumik isumaqarpunga una ajornartorsiut
ullumikkut piviusoq siunissamiiginnanngit-soq. Siunissami aaqqitassat tassunga
tunngasut soorunami aamma soqutiginartut oqallisigine-qarsinnaapput.
Ilanngullugu aamma
oqaatigilaassavara ullumikkut angalanermut atatillugu, USA-mut iserni-alernermi
Kalaallit Nunaanneersuugaanni taava sualummik atisat puisip amiinik mersukkat
atoraanni, uppernarsaateqartussaagatta nunatsinneersuulluta.
Taavalu USA-mi oqartussat ullumikkut
killiffigisimasaat tassa unaavoq, passeqaruit allas-simasumik Kalaallit Nunaat
Danmark, taava taanna atorlugu taava ilaquttatsinnut Alaskamiit-tunullu immaqa
aamma pulaarsinnaassagaluarpugut. Tassalu atisat puisit amiinik mersukkat
eqquteqqusaanngimmata angalalluniluunniit atoqqusaanngimmata USA-mi inatsisit
malillu-git.
Inatsillu taanna MMPA-mik
taaneqartartoq naalisarlugu imaluunniit Mammal Protection Act. Taanna
toqqammavigalugu pisinnaatitaalernikuupput kalaallit, imaluunniit Kalaallit
Nunaanni najugaqartut aalajangersimasumik USA-mi isernerminni atisatik taava
tigutinnaveersaarsin-naassallugit.
Tassami taamatut
uppernarsaateqanngikkaanni Kalaallit Nunaaniippunga inuppassuit passeqartut
aamma Danmarkiinnarmik allassimasumik.
Taamaattumik tamakku ajornartorsiutit
qaangerniarlugit inuit ilisimasariaqarpaat passitaarnia-raanni Kalaallit
Nunaanni allassimasumik passitaarneq iluaqutaanerusartoq, ullumikkut
periarfissat passitaarnissamut pingasuummata.
Taamaattumik neriuppunga siunissami
qaquguugaluarnersumi pisortat nunatsinni paasinnillu-tik una
misissuiffigilluarlugulu uterfigeqqikkumaaraat, pissutigalugu ullumikkut
atorfissaqar-tikkaluattuinnaratsigu. Sualummik passitaarniarneq taanna
ajornakusoortarpoq pissutigalugu politiinukaqqaarlutik taavalu Danmarkimut
nassiuteqqaarlugu aatsaat tassanngaanniit pineqar-sinnaammat. Ullumikkullu akia
akisoorujorujussuuvoq 600 krone sinnerlugu akeqarpoq ullu-mikkut
passitaarniarneq.
Unalu uanga siunnersuutigisara sunik
tamanik ilisarnaammut atorneqarsinnaasoq pisinnaati-taaffinnik
assigiinngitsunik immersuiffigineqarsinnaasoq, taanna periarfissaq nunami
siuarsi-masuni amerlasoorpassuarni atorneqarpoq, tamannalu assut uanga
nuannaartorigaluarpara, kisianni tassa siuarsimaneq siunissarlu ungasippat,
taanna assut ajuusaarutigissavara.
Kisianni neriuppunga uani
saqqummiussaqarninni allatuut Naalakkersuisut ikiorsiisinnaaju-maartut,
sualummik Qaanaarmiut ukiut tamaasa Mitsimatalimmut taarsiigiaallutik
angalaqati-giittarneranni akornutit taakkua peersinnaaqqullugit. Taakkuinnaalluunniit
eqqarsaatigalugit neriussaanga arlaannik aaqqiisoqarsinnaajumaartoq.
Qujan.
Jonathan Motzfeldt, ataatsimiinnermi aqutsisoq,
Inatsisartut Siulittaasuat, Siumut.
Tulliulluni oqaaseqassaaq
Naalakkersuisut Siulittaasuat.
Hans Enoksen, Naalakkersuisut Siulittaasuat, Siumut.
Qujanaq.
Tassa Aqqaluk Lyngep siunnersuutaanut tunngatillugu maluginiarpara, partiit oqaaseqartut Naalakkersuisut akissuteqaataat taperseraat. Aammalu siunnersuuteqartup tunngavilersuute-qarnermini oqariartuutai soorunami taakku aamma uagut oqaatigaarput, siunissami taakkua sillimaffigalugit malinnaaffigineqassasut naak siunissaq Aqqaluk Lyngep nammineq oqarner-mitut siunissami inuunngitsutut nalilernera, taanna uanga isumaqatiginngilluinnaqqissaarpara.
Tassa inuttut aamma isigilluinnaqqissaaratsigit.
Tassa siunissami qularnanngilaq tamatta inooqataassasugut ajornartorsiutit aaqqinniarnerani peqataanissatsinnut.
Uanilu silarsuarmi pissutsit allanngoriartornerat eqqarsaatigissagaanni ilumoorpoq, qularnan-ngitsumik sukaterinermut kinaassutsimut ilisarnaatit allallu eqqarsaatigalugit sukaterinissat, immaqa tikikkiartorpagut.
Sorsunneq qiviassagaanni qularnanngilaq aamma piumasaqaatinik sakkortusitsissasoq mas-sakkut pingaartumik peqqarniisaarniartarnerit nunarsuatsinni annertusiartutut eqqarsaatiga-lugit.
Taamaammat tamakku siunissami sapinngisamik nunatsinni innuttaasunut angalaniartunut ajornartorsiutaannginnissaat aamma soorunami uagut Naalakkersuisut pingaartipparput. Oqaatigereerparpullu taanna malinnaaffigalugu siunissami ingerlariaqqinnissarput, aammalu periarfissat suut pitsaanerusumik aaqqiissutaasinnaanersut ujartornerinut atorniaripput.
Tassa passitaarsinnaanermut tunngasut taakku qujanartumik massakkut annertunerusumik aporfissaqanngillat. Soorunami ukua innuttaasut aningaasaqarnerat aamma qiviassagaanni ilaatigut taakkununnga annertuumik oqimaatsorsiortitsisinnaasut takusinnaavarput. Tassami aningaasarsiakkitsuulluni eqqarsaatigissagaanni aamma 600 kronet aningaasarpaalussuumma-ta.
Kisianni aamma nammineq periarfissamik atuinissamik passimik isumaqarpunga periarfissaq taanna atorneqartariaqartoq. Kajumissaarutigissavarpullu sapinngisamik amerlasuut passitaar-sinnaappata taanna naammassiniaqqullugu. Tassami taamaaliornikkut aporfissat annikinneru-sut tassani tikinneqarsinnaammata.
Uani Qaanaarmiunut tunngatillugu siunnersuuteqartup eqqartugai soorunami aamma Naalak-kersuisuni uagut isumaqatigilluinnarpagut, pingaartumik ukiorpassuarni piniarfimminni atuisimasut aammalu inuussutissarsiutiminni ingerlatsisut, sapinngisamik aporfissaqanngin-nerpaamik aqqusaagaqartarnissaat peqataaffigalugulu aaqqiissuteqarniarnermi sapinngisamik suleqataassaagut.
Neriuppungalu tassuuna iluatsissinnaassallugu aammalu tikeraaqatigiittarnerit ukiut tamaasa ingerlanneqartartut taakku sapinngisamik allaffissorfiuallaanngitsumik aaqqinneqarsinnaap-pata, assut tamatsinnut pingaartumillu paarlaateqatigiittartunut taakku kinguneqarluassagalu-armata.
Tassa qularnanngilaq aamma ilaatigut Pituffimmi isumaqatigiinniarnerit ingerlanneqartus-saammata aammalu niuernikkut ilinniartitaanikkut allatigullu periarfissat tikinneqartussaam-mata, neriuppunga amerikarmiunut isumaqatigiinniarnerit aamma aallaavigalugit, kalaallit amerikamukartartut aporfissaasa millilerneqarniissaat tassani iluatsissinnaassagipput.
Kisianni uani tunngavilersuut nunatsinni tamarmi nunatsinni inuit tamarmik ilisarnaammik peqalernissaannut tunngasoq, oqaatigaarput massakkut periarfissaq killeqartoq. Taakkulu tamarmik atuutilersinneqassappata aamma allaffissornerit taavalu atortulersuinerit annertuut ingerlanneqartussaasut oqariartuutigineqarmat.
Uanilu teknikkikkut siuariartornerit pitsanngoriartuinnartut aamma tamatta ilisimagatsigit siunissami taanna malinnaaffigeqqissaassavarput.
Taamatut oqaaseqarlunga partiinut qujavunga Naalakkersuisut oqariartuutaat tapersersormati-git, kisiannili uani siunnersuuteqartup taakku piumasaanut aamma malersueqqinnissarput taanna ilanngullugu oqaatigissavara.
Qujanaq.
Jonathan Motzfeldt, ataatsimiinnermi aqutsisoq, Inatsisartut Siulittaasuat, Siumut.
Ja, passeqartariaqarpugut taavalu aamma Avanersuarmut tunngatillugu Naalakkersuisut aaqqissutissamik suliniarnertik ingerlanniarpaat.
Taava tulliuppoq Ane Hansen, Inuit Ataqatigiit.
Ane Hansen, Inuit Ataqatigiit.
Tassa piffissaagallartillugu periarnissaq Inuit Ataqatigiit tungitsinninngaanniit pisariaqartoru-jussuartut isigivarput.
Aamma tupaallaatigilaarpara partiit nutaalerisulluunniit aammalu nunami Kalaallit Nunaata avataani ineriartornermut malinnaanissamik pingaartitsisulluunniit, uani siunnersuummik soqutiginninnera ima annikitsigimmat allaat uani partiit ingammillu uani ataatsimiinneq tamaat eqqarsaatigalugu, Atassumminngaanniit siunnersuuteqartup siunnersuutaa isummerfi-ginagu annertunerusumik Naalakkersuisut akissuteqaataat isummersorfigineqartarmat assut uanga ippigivara.
Una siunnersuut nunani siuarsimasuni aammalumi nunani uatsitut nallersuuttuni, ullumikkut atorneqarpoq. Tassa kinaassutsimut uppernarsaatit passiunngikkalartoq sumiussutsimut uppernarsaatit assigiinngitsut atorneqarput, aamma Qallunaat Nunaanni.
Assersuutigiinnarlugu Qallunaat Nunaanni massakkut sumulluunniit aamma nunatsinni taamaaliartorpoq, nakorsiarniaraanni kinaassutsimut uppernarsaat takujumaneqartarpoq, atuakkani atorniartarfimmut atorniaraanni kinaassutsimut uppernarsaat takujumaneqartarpoq.
Nunatsinni checkimik aallerniaraanni kinaassutsimut uppernarsaat arlaatigut takujumaneqar-tarpoq aammalu nalunngilara tamanna nunatsinni arlalippassuarnik ajornartorsiutigineqartar-toq, tamatigut tigumiartarialimmik peqartoqarneq ajormat.
Aamma minnerunngitsumik Qallunaat Nunaani napparsimmaviliartut Rigshospitaliliartut arlallu eqqarsaatigalugit ingammik utoqqaat, soorlu Aqqaluup oqareerneratuut ullumikkut annertoorujussuarmik taanna ajornartorsiutaasarpoq.
Assersuutigiinnarlugu uagut utoqqartatta arlaat sivisunerusumik Rigshospitalimiittussaq mo-biililerniarlutigu pigaluarutsiguluunniit, kinaassutsimi uppernarsaat bopælsattestilluunniit naammagineqarneq ajorpoq. Danmarkimi massakkut ilaatigut piumasarineqaraluttuinnarmat brugerkortit tassa kinaassutsimut uppernarsaammik takutitsisinnaanissaq.
Tassa taamattumik tamakkua nunamut avatitsinniittunut aamma malinnaanissarput aamma malinnaarusukkatta, eqqarsaatigalugu assut inassutiginaraluarpoq una siunnersuut inatsiseqar-nermut inatsisinut atuutsitsinermut ataatsimiititaliamiluunniit nalilersorneqassasoq.
Qujanaq.
Jonathan Motzfeldt, ataatsimiinnermi aqutsisoq, Inatsisartut Siulittaasuat, Siumut.
Tulliuppoq Ellen Christoffersen, taanna pereerpat Astrid Fleischer Rex .
Ellen Christoffersen, Atassutip oqaaseqartua.
Ja, tassa naatsunnguamik-una siunnersuuteqartumut tassa inatsisartunut ilaasortamut Aqqaluk Lyngemut naqqiuteqalaarniarlunga, pingaartikkakku aamma inatsisartuni saqqummiussinermi paasissutissat eqqortut atorneqartarnissaanut tunngatillugu.
Tassa imaappoq nunatsinni passeq 600 sinnerlugu akeqanngilaq.
Ullumikkut
400 kroneqaqqissaarpoq, aamma periarfissaavoq passitaarniarnermi imaattoq
utaqqinissamik periarfissaqanngikkaanni utaqqiisaarutaasumik
passitaarsinnaaneq. Tassa
qallunaatut taaneqartartoq provisorisk pas.
Taamaattumik soorunami assinut
aningaasartuutit eqqaaneqarsinnaapput, taakku nalinngin-naasumik 50
kroneqartarpoq taava 450 kronet immaqa missaaniissaaq.
Taamaattumik pingaartiinnarlugu
taanna naqqiutigilaaginnarusuppara, peqqutigalugu inatsi-sartut
ataatsimiittarfiani aamma paasissutissat eqqortut saqqummiunneqartariaqarmata.
Jonathan Motzfeldt, ataatsimiinnermi aqutsisoq,
Inatsisartut Siulittaasuat, Siumut.
Tullinnguullutik atit taaneqartut
oqaluttussanngortut periaarsimasarnissaat kissaatigissavara, taamaattumik atit
taamaalillugit taaneqartarput.
Astrid Fleischer Rex, Demokraatit.
Astrid Fleischer Rex, Demokraatit oqaaseqartuat.
Qujanaq.
Tassaana Aqqaluup
aalajangiiffigisassanngortitaanut ullaarli uagut Marielu kusanartumik
akerusullugu Demokraatininngaanniit majuartaartar, ullaamut aallaat
majuartaartaraluaratta Aqqaluup allakkamini taasimasaa takoqquara ilanngussaq
Mitsimatalik komitep Qaanaami allagarisimasaa, aammalu Danmarkimi Nunanut
allanut Ministerieqarfiup akissutigisimasaa.
Taakku naninnginnatsigit. Aatsaat
massakkut kanani issialluta allat apersoriaratsigit sumiuku taakku
takugassigik, sunaaffa Naalakkersuisut Siulittaasuata akissutaata
qallunaatoortaata tunuaniittoq kalaallisoortaaniinngillat.
Taannaana oqaatigiinnarniarlugu.
Jonathan Motzfeldt, ataatsimiinnermi aqutsisoq,
Inatsisartut Siulittaasuat, Siumut.
Tassa allamik
oqaaseqarumasoqanngilaq.
Taamaalilluni oqaluuserisaq 69
naammassivoq.