Kalaallit Nunaanni Inatsisartut

Oqaluuserisassani immikkoortoq 87		[ Ataatsimiinnerit ] [ Tilbage ] [ Op ] [ Næste ]
Siullermeerneqarnera	Aappassaanneerneqarnera		Pingajussaaneerneqarnera

Ullut ataatsimiiffiusut arfineq pingajuat, 13. marts 2003

 

 

Oqaluuserisassani immikkoortoq 87

 

 

Naalakkersuinikkut tunngavilimmik Namminersornerullutik Oqartussani atorfinitsisisarnerit pillugit apeqquteqaat aallaavigalugu oqallinnissamik siunnersuut.

(Per Skaaning)

 

Per Skaaning, siunnersuuteqartoq, Demokraatit.

Naalakkersuinikkut tunngavilimmik atorfinitsitsisarnermut tunngasumik oqallinneq Naalakkersuisut inunnik pingasunik Siumumut qanittumik attuumassuteqartunik Namminersornerullutik Oqartussat Direktøritut atorfinitsitsigallarnerisigut aallartippoq. Taakkunannga pingasunik atorfinitsitsinerit massakkut qaangiutereersutut oqaatigineqartariaqarput, oqallinnissamullu matumunnga kalluutsinneqassanatik. Taamaakkaluartorli pisup naalakkersuinikkut attuumassuteqartumik atorfinitsisarnermik atuisarneq pillugu tunngaviusumik isumaliutersornissaq pisariaqarlersippaa.

 

Naalakkersuinikkut tunngasumik atorfinitsitsisarneq pisortat tunngaviusumik ingerlatseriaasaanni najoqqutarineqartunut naliginnaasunut akerliuvoq, tassami pisortani atorfilimmik atorfinitsitsinermi pineqartup partiimut sumut attuumassuteqarnera naliliiniarnermi apeqqutaatittussaanngimmat. Aammattaaq naalakkersuinikkut atorfinitsitsinermi pisortat allaffissornerni arlaannaannulluunniit attuumassuteqanngitsumik sulisussaatitaaneq innarlerneqassaaq, aammalu taakku naalakkersuisut siunnersuisarneri atorfimmi piginnaasat aallaavigalugit ingerlanneqartartussaapput. Periaaseq tamanna ingerlatsiviit ataqqineqartuaannarnerinut, innuttaasullu ingerlatsivinnik tatiginnittuaannarnissaasa qulakkeerneqarnissaannut peqataaqataasarluni tatiginartuaannarnerannut ilisarnaataasaraluarpoq.

 

Atorfilittat arlaannaanulluunniit attuumassuteqaratik sulisarnissaat ingerlatiinnarneqartariaqarpoq, taamaasiortoqanngippammi Namminersornerullutik Oqartussat innuttaasunit tatigineqarsinnaanngillat.

 

Illuatungaatigulli aamma Naalakkersuisup naalakkersuinikkut ilisimasaqarlutillu attuumassuteqarluartunik atorfilinnik pisariaqartitsisinnaanerata iluaqutissartarisinnaasai isiginianngitsoorsinnaanngilagut. Naalakkersuisunut ilaasortaq assigiinngitsorpassuarnik suliassaqartarpoq. Naalakkersuisunut ilaasortat ataasiakkaat Naalakkersuisut sinneri peqatigalugit, naalakkersuinikkut anguniagassanik allartitsillutillu Naalakkersuisoqarfimminni qullersatut atuuttarput. Kisiannili aamma Naalakkersuisunut ilaasortap partiimini Inatsisartunut ilaarsortanut, partiiminut, taassuma tunuliaqutaanut tassani qinersisartut ilanngullugit, attaveqaatimi ingerlattuaannarnissaat pisariaqartittarpaa. Kingullermut atatillugu aamma tusagassiutinik attaveqarluarnissap pisariaqartuunera ilaavoq.

 

Naalakkersuisulli allattoqarfiata suliassat taakku isumagineqarnerannut atatillugu Naalakkersuisuni ilaasortamut qanoq annertutigisumik ikiuussinnaanera (ikiuuttariaqarneralu) killeqartorujussuuvoq. Taamaattumillu oqartoqarsinnaagunarpoq naammassineqanngitsumik ikiorserneqarnissamik pisariaqartitsisoqartoq. Taamatut pisariaqartitsineq immikkut naalakkersuinikkut siunnersortimik atorfinitsitsisinnaanerup akuersissutigineratigut iluarsiiffigineqarsinnaavoq, taassumalu Naalakkersuisup tusagassiutinut attaveqarnera naalakkersuinikkullu siunnersornera ingerlassinnaavaa.

 

Atorfilittat arlaannaannulluunniit attuumassuteqartuunnginnissaannik, tamanut atuussinnaasuseqarnissaannik atorfimmullu piginnaassuseqartuunissaannik tunngavik siuliani taaneqartoq sanioqqunneqaqqunagu naalakkersuinikkut suliaqartunut immikkut siunnersortit taakku pillugit ersarissumik maleruagassiornissaq pisariaqarpoq. Tassani Finansministeriep 1998-mi isumaliutissiissutaa tunngavigalugu isummersussaanga. Isumaliuutissiissut, naalakkersuinikkut immikkut siunnersortinik danskit naalakkersuisuisa atuisarneranni Folketingimit taperserneqartumik tunngaviliisuusoq, naalakkersuinikkut immikkut siunnersortinik atuisarneq pillugu ?maleruagassanik? makkuninnga aalajangersaavoq:

 

      1)   Immikkut siunnersortit ministereqarfiit allattoqarfiini ? taakkuluunniit ingerlatsivimmi ataanni ? taamaallaat atorfinitsinneqarsinnaapput.

      2)   Immikkut siunnersortit aalajangersimasunik atorfilinnut naalakkiisinnaassuseqartinneqartariaqanngillat.

      3)   Immikkut siunnersortit piffissami killilikkami, isumaqatigiissutigiissutillu naapertorlugit atugassaqartillugit atorfinitsinneqartassapput. (Allatut oqaatigalugu: Naalakkersuisoq tunuarpat immikkut siunnersortip aamma atorfini qimassavaa, red)

      4)   Immikkut siunnersortinik atorfinitsitsinermi allagarsiisussaatitaanermut piumasaqaatit malinneqartassapput.

     

Isumaga malillugu piumasaqaatit immikkut naalakkersuinikkut siunnersortinik atorfinitsitsinermi piumasaqaatigissallugit pisariaqarlutillu naleqquttuupput, aamma Kalaallit Nunaannut tunngatillugu.

 

Piumasaqaatit siuliani taaneqartut aqqutigalugit, ingerlatsivinnut pingaarnertut maleruagassat saneqqutinngikkaluarlugit, Naalakkersuisut naalakkersuinikkut tunngasunut siunnersorteqarsinnaanerat qulakkeerneqassaaq, periarfissaq Naalakkersuisunit manna tikillugu periarfissaqarfigineqanngitsoq. Allattoqarfiup partiit arlaannaanulluunniit attuumassuteqartuunnginnissaa suliamullu piginnaasaqartuunisaa innarlerneqassanngillat.

 

Kalaallit Nunaat USA-junanilu, Tuluit Nunaginagulu Qallunaat Nunaajunngimmat, immikkut naalakkersuinikkut siunnersortit maleruagassat nunatta aningaasaqarniarneranut naapertuussarneqarnissaat pissusissamisuussaaq.

 

Taamaattumik Naalakkersuisoqatigiinni partiit Naalakkersuisuutitallit tamarmik immikkut inummik ataatsimik taamaallaat atorfinitsitsisassasut siunnersuutigaara. Tassunga atatillugu takorloorpara immikkut naalakkersuinikkut siunnersorti Naalakkersuisunit Ilaasortamut partimini siulittaasuusumut atorfilittatut nalinginnaasumik atorfinitsinneqartassasoq.

 

Namminersornerullutik Oqartussat atorfilittaasa pisariaqartumit amerlanerulinnginnissaat anguniarlugu siunnersuutigissavara, immikkut naalakkersuinikkut siunnersorti Naalakkersuisumut allatsi taarserlugu atorfinitsinneqartassasoq.

 

Taamaattorli suliaasat annertummik piumasaqarfiunerannik ersersitsisumik aammalu qaffasissumik piginnaasalinnik atorfinitsitsinissamut periarfissiisoqarsinnaaqqullugu aningaasarsiat qaffanneqarnissaat pisariaqarsinnaavoq.

 

Taamaalilluni atorfilittat amerlinngikkaluarlugit Naalakkersuisut ?partiiminnut naalakkersuinikkut attaveqarfiginninnerata? patajaallisaneqanissaanut Naalakkersuisut periarfissinneqassapput.

 

Siuliani saqqummiussat iinmikkut naalakkersuinikkut siunnersortinut tunngasunik oqallinnermi isummersuutitut isigineqassapput. Oqallinneq sukkulluunnit aallarteqqiinnariaammat isumaqarpunga Inatsisartut maannangaaq pineqartoq pillugu tungaviusumik oqallinnissaat pisariaqartoq.

 

Naalakkersuinikkut immikkut siunnersortinik atuisinnaanerup Inatsisartunit akuersaarneqarnera paasissallugu pingaaruteqarpoq, taamaattoqassappallu tamatumunnga maleruagassat qanoq ittut atuutsinneqassanersut.

Oqallinnissaq qilanaaraara.

 

Jonathan Motzfeldt, ataatsimiinnermi aqutsisoq, Inatsisartut Siulittaasuat, Siumut.

Tullinnguuppoq Naalakkersuisut Siulittaasuat, Hans Enoksen.

 

Hans Enoksen, Naalakkersuisut Siulittaasuat, Siumut.

Qujanaq. Inatsisartunut Ilaasortaq Per Skaaning siunnersuuteqarpoq Namminersornerullutik Oqartussani Naalakkersuinikkut tunngavilimmik atorfinitsitsisarnerit ammaanneqassanersut Naalakkersuinikkut oqallisigineqaqqullugu.

 

Taamaattoqassappallu atorfinitsitsinermut taammaattunut najoqqutat suut atuutissanersut.

 

Siunnersuummut tunngavilersuutini Namminersornerullutik Oqartussani sulisunik Naalakkersuinikkut tunngavilimmik atorfinitsitsisoqartassappat tamatumani tunngavigineqartariaqartut nassuiaatigineqarput Naalakkersuisut tunngavissat taakku ilalersinnaavaat.

 

Naalakkersuisut maannakkut taamatut Naalakkersuinikkut siunnersortinik atorfinitsitsisarnissaminnik pilersaaruteqanngillat. Naalakkersuisut isumaqarput sulisut atorfinitsinneqartut suliassanik sulianik tunngassutilimmik amerlaqisunik Namminersornerullutik Oqartussat pingaarnertut suliassarisaannik isumaginnittussatut atorfinitsinneqartassasut.

 

Naalakkersuisunut Ilaasortat allattaannik atorfinitsitsisoqartarpoq Naalakkersuisunut Ilaasortatut sulineq piginnaaneqarluartumik siunnersorneqartarnissamik piumasaqaatitaqarmat.

 

Naalakkersuisunut Ilaasortat allattaat suliassanik arlalippassuarnik isumaginnittarput Naalakkersuisunut Ilaasortat ilaatigut ingerlatsivimmut pisortatut ilaatigullu Naalakkersuinermik sulialittut suliassaminnik naammassinnissinnaanerinut tunngavissiisumik.

 

Naalakkersuisut Naalakkersuinikkut tunngavilimmik atorfinitsitsisarsinnaanermut tunngaviit isiginiarsimavaat. Naalakkersuisunut Ilaasortat allattaatut atorfiit ilusilersorneqarneranni inuttalerneqarneranni inuttalerneqartarnerinilu. Taakkua taamaattumik Naalakkersuisoqarfiit allattoqarfiini inissinneqartarput peqqusisinnaatitaanatik aammalu taamaallaat Naalakkersuisunut ilaasortamut attaveqartartussatut taamatullu aamma nalinginnaasumik inuttassarsiuereernikkut inuttalerneqartarlutik.

 

Suliamut tamatumunnga immikkut piginnaasaqarnissamik paasisimasaqarluarnissamillu piumasaqaatit pissutigalugit nalinginnaasumik imaattarpoq Naalakkersuisunut Ilaasortanut allatsit piffissamut aalajangersimasumut imaluunniit Naalakkersuisunut Ilaasortap taarserneqarnissaanut atatillugu allamut nuutinneqarsinnaanngorlugit atorfinitsinneqartarlutik.

 

Naalakkersuisut isumaqarput Namminersornerullutik Oqartussat sukkulluunniit sulisunik suliassaminnik isumaginnissinnaasunik atorfinitsitsiniartassasut. Inatsisartunut Naalakkersuisullu suliassaq pingaarutilik tassaavoq sulisussat pissarsiarisinnaasat aammalu suliassat Naalakkersuinermik suliaqartut inuiaqatigiillu suliareqqullugit kissaatigisaasa akornanni naapertuuttoqarnissaata ingerlaavartumik qularnaarniarneqartarnissaa.

 

Sulisussat suliaminnik paasisimasaqarluartut Inatsisartunit Naalakkersuisunit kommuninit suliniaqatigiiffinnit minnerunngitsumillu nunatsinni innuttaasunit suliamut tunngatillugu najoqqutassat akuerisaasut tunngavigalugit piginnaassuseqartumik eqqortumillu sullissisinnaasut pisariaqartippagut.

 

Sulisussat nukittuffiinik sanngiiffiinik periarfissanik siooranartunillu nunatta maanna siunissamilu qanoq iliuuseqarfigisassanik suliaqarlutillu suussusersisinnaasut pisariaqartippagut.

 

Sulisussat ineriartornermi siumut takorluukkat assigiinngitsut kingunerisassaanik nassuiaasinnaasut pisariaqartippagut. Sulisussat ulluinnarni suliamik ingerlatsinitta malittarisassat aningaasaliissutillu atuuttut iluanni pinissaanik qulakkeerisinnaasut atorfissaqartippagut.

 

Sulisussat aalajangiinitta aamma ulluinnarni naammassineqarnissaanik qulakkerisinnaasut atorfissaqartippagut.

 

Naalakkersuisunut ilaasortat naalakkersuinermik suliaqarput aammalu taamaalillutik soorunami naalakkersuinikkut suliassaqarlutik. Siunnersuuteqartumit aamma oqaatigineqartutut Naalakkersuisunut ilaasortat aammattaaq ingerlatsivimmut pisortaapput, naalakkersuinikkut inatsisitigullu akisussaaffigalugu allaffissornermi suliassat malittarisassatigut aningaasaliissutitigullu killiliussat iluanni isumagineqarnissaat.

 

Tamatuma saniatigut Naalakkersuisunut ilaasortaq, suliassat aalajangersarneqareersut ataqqillugit, suliassanut nutaanut siunnersuusiornissamut periarfissaqarpoq, soorlu nutaamik inatsisiliornikkut.

 

Naalakkersuisunut ilaasortat naalakkersuinermik sulinerup allaffissornerullu killinganni sulipput partiinut, kommuninut suliniaqatigiiffinnut innuttaasunullu nalinginnaasumik attaveqarfeqarlutik.

 

Naalakkersuisut isumaqarput naalakkersuisunut ilaasortat naalakkersuinermik avammut sammisumik suliassat taamaaqataanik aamma partiit suliassarigaat. Nunatta Karsia ukiut tamaasa naalakkersuinikkut sulinermut aningaasarpassuarnik tapiissuteqartarpoq. Naalakkersuisut isumaqarput pissutissaqavissumik naatsorsuutigineqarsinnaasoq partiit Inatsisartuni aamma illoqarfinni nunaqarfinnilu partiimi nalinginnaasumik sulinerup ilaatut peqataassasut innuttaasut naalakkersuinermillu suliaqartut akornanni atassuteqarnermik pilersitsinermut.

 

Naalakkersuisut assigiinngitsunik siunnersuuteqassallutik periarfissaqartariaqarput, siunnersuutip isumaqataaffigineqarnissaa qulakkeeqqaanngikkaluarlugu. Nunatta ineriartornera pillugu uummaarissumik peqataaffigineqartumillu oqallinnissaq pisariaqartipparput.

 

Qulakkeertariaqarparput naalakkersuinermik suliaqarnerup tunngavigissagai inuinnaat peqataanerat aammalu ajornartorsiutinik unammilligassanillu nunatta qaangerniagassaanik paasisimasaqarneq.

 

Naalakkersuinermik tunngavilimmik atorfinitsitsisarnernut taarsiullugu Naalakkersuisut isurnaqarput naalakkersuisoqarfiit ataasiakkaat paasissutissiisarnermik suliaasa patajaallisarnissaannik isumaliutersuuteqarnissaq tunngavissaqartoq.

 

Annertunerujartuinnartumik pisariaqartipparput Naalakkersuisut Inatsisartullu sulinerannik aalajangiinerinillu siammarsaanissaq. Suliap ingerlanerani innuttaasunik oqaloqatiginnittarnissaq siumut aqqutissaavoq. Iluaqutaanavianngilarmi aalajangiisoqareeraangat aatsaat innuttaasut paasissutissittassagaanni.

 

Pingaartuuvoq soorlu makkua oqaluttuarissallugit

      C   Inatsisartut inatsisaasigut ataasiakkaatigut ajornartorsiutit unammillerfissallu sorliit qaangerniarnerivut.

      C   Aningaasanut inatsisissat suliarineqarnerinut atatillugu pingaarnersiuilluni tulleriiaarinissamik suliassat suut Inatsisartut Naalakkersuisullu suliassarineraat.

      C   Innuttaasut ukiumikkut katitigaanerisa allanngoriartornerat tamatumalu ukiuni aggersuni aningaasartuutissanut sunniutissaat.

      C   Atuarfiit, inissiat, umiarsualiviit, eqqakkanut aqqutit, imermik innaallagissamillu pilersuutit iluarsaannissaat aggersut.

      C   Namminersorluni inuussutissarsiuteqarnerup ingerlalluartup ineriartortinnissaanut piumasaqaatit.

 

      C   Pisuussutitta uumassusillit iluaqutiginiarneqarnerisa aqunneqarnerat allarparpassuillu.

 

Naalakkersuisut naliliipput innuttaasut akornanni uummaarissumik peqataaffigineqartumillu oqallinnermut tunngavissiinissaq aammalu oqallinnerup paasissutissat pigisat assigiiaartut tunngavigalugit pinissaa pisariaqartoq.

 

Taamatut oqaaseqarlunga Inatsisartuni pissanganartumik oqaliinnissamut qilanaarpunga.

 

Isak Davidsen, ataatsimiinnermi aqutsisoq, sinniisussaq siulleq, Atassut.

Taavalu massakkut partiit oqaaseqartuinut nuuppugut Jens Napaattooq, Siumut.

 

Jens Napaattooq, Siumup oqaaseqartua.

Qujanaq. Inatsisartunut Ilaasortaq Per Skaaning Demokratit sinnerlugit Naalakkersuinikkut tunngavilimmik Namminersornerullutik Oqartussani atorfinitsitsisarnerit pillugit apeqquteqaat aallaavigalugu oqallinnissamik siunnersuutaa Siumumiit imatut oqaaseqarfiginiarparput.

 

Inatsisartunut ilaasortaq Per Skaaning Demokratiniit Siumumiit qutsaverusupparput oqaluuserisassanngortitsinermigut periarfissiimmat tusagassiuutitigut, tusagassiuutit aqqutigalugit juullip ukiortaallu akornanni annertuumik oqallinneq aallartinneqarpoq sukumiisumik isummerfiginissaanut oqallisiginissaanullu periarfissaqalersitsimmat.

 

Aammalu maluginiarparput apeqquteqaatimini juullip ukiortaallu akornani pisimasut immikkut qaqilerneqarnissaat kissaatiginngikkaa. Oqallissaaruteqarneminili isumaliuutit apeqquteqaatillu qaqigigai Siumumiit imatut oqaaseqarfiginiarlugit isummersorfigissavagut.

 

Siullermik siullermik siulittaasoq qinnuigissavara issuaalaarusullunga. Aap qujanaq, siullermik issuaaneq aallartippoq: ?Atorfilittat arlaannaannulluunniit attuumassuteqarluni sulisarnissaat ingerlatiinnarneqartariaqarpoq?. Aappaattut immikkut Naalakkersuinikkut siunnersortimik atorfinitsitsisinnaanerup akuersissutigineqarneratigut iluarsiiffigineqarsinnaavoq. Taassumalu Naalakkersuisup tusagassiuutinut attaveqarnera Naalakkersuinikkullu siunnersuinera siunnersornera ingerlassinnaavaa?.

 

Titarnerlu allanik issuaaneq nangeqqillugu: ?Immikkut Naalakkersuinikkut siunnersorti Naalakkersuisunut Ilaasortamut partiimi siulittaasuusumut atorfilittatut nalinginnaasumik atorfinitsinneqartassasoq? Issuaaneq naavoq.

 

Inuiaqatigiit alloriaqqikkusuppugut aamma tamanna qinersereernerup takutippaa taamaammat politikkikkut pitsaanerpaamik siunnersorneqarsinnaalluni inuiaqatigiit ulluinnarni avatangiisitigut inuunerannullu annertuumik sunniuteqarfigisartagaani politikkikkut aalajangertarnitsinni siunnersorneqarnissarput aatsaat taamak pisariaqartigilerpoq.

 

Naalakkersuisut allattaat taaneqartutut Naalakkersuisunut Ilaasortamut attaveqartussatut annertunerusumik ataqatigiissaarisutut imaqarniliortussatullu atorneqartarput.

 

Taamaammallu pisariaqassaaq Naalakkersuisup allattaa saniatigut immikkut politikkikkut siunnersortimik atorfinitsitsisinnaaneq. Politikkut siunnerfiit pitsaassusilimmik anguniarneqarnissaannut ingerlatsisoqassappat.

 

Taamaammat Naalakkersuisup akissutaani maluginiarparput immikkut siunnersorteqarsinnaanermik isumaliuut Naalakkersuisuninngaaniit ilalernartinneqanngitsoq. Matumuuna Naalakkersuisut kaammattorumavagut isummiussaminnut nalilersueqqullugit. Siumumiit isumaqarpugut pisariaqartoq Naalakkersuinikkut anguniagassat eqqarsaatigalugit atugassarititaasut pillugit sulisoqarnikkut inissisimanerit qulaajarneqartariaqartut.

 

Naalakkersuinikkut siunniunneqartut qinigaaffiup iluani kingunissalimmik naammassineqarnissaanut tamanna qulakkeerinneqataassammat.

 

Tamanna Siumumi eqqartorsimaqaarput. Peqqutigalugu Siumukkormiorpassuaqateqaratta ilinniarluarsimasunik pikkorissunik aammalu minnerunngitsumik politikkikkut suliaqarnitsinni ikorfartuingaatsiartartunik.

 

Kisiannili pisut kingulliit eqqarsaatigalugit tupinnanngitsumik ajuusaarutigeqisatsinnillu arlalitsigut Siumukkormiut Siumukkormiunik suleqateqartarnermikkut siunissami atorfitsigut innarlerneqarnissartik eqqarsarnartoqartillugu arlallit inuit pineqartut politikkikkut suliaqarnermi pisariaqartinneqarsinnasut tassuunatigut annaasarigut oqaatigisariaqarpoq.

 

Inuiaqatigiit ikeqigatta inuiaqatigiinni demokratiskiusumik politikkikkut suleqataallutik nunatta siunissaanut sanarfeqataarusuttut toqqaannartumik politikkeriunngikkaluarlutik ajuusaarnarpoq maannakkut mattunniarneqarlutillusooq immata.

 

Isiginngitsuusaarsinnaanngilarpummi arlalitsigut tusartaratsigu unagooq Siumuugami imatut taamatullu pineqarpoq. Ajornerpaajussagaluarpormi partii allamik ilaasortaq taamatunngooq parteeqarami atorfinitsinneqarsimanngilamik oqarsimagaluarpat iliuuseqartoqarsimagaluarpallu.

 

Kalaallit inuiaqatigiit ikeqaagut. Ataatsimoortumik nunatta ineriartortinnissaa sulissutiginiartigu. Kina sumut attuumassuteqarnersoq qanorlu amia qalipaateqarnersoq qanorlu upperisaqarnersoq ullutsinni inuiaqatigiit ineriartortugut qaangereerparput.

 

Naggataagut isumaliutiginngitsuunngilarput nunami maani Naalakkersuinikkut siuttuuffigisatsinni pissaanermik aqutsinerput qanoq killeqartigisoq. Naluneqanngilarmi atorfilittat qanoq ulluinnarni sulinermi oqartussaaffeqartigisut. Aammalu inuussutissarsiornikkut ingerlatsisut sutigut tamatigut ulluinnarni aqunneqarnitsinnut akuleruttuartut oqaaseqartussaaffeqarfitsigut.

 

Tamanna tusagassiuutit naqitat sapaatip akunnikkaarlugit saqqummertartut atorlugit saqqummiiffigineqartuarnitta ersiutigaa.

 

Taamaammat Naalakkersuinikkut anguniagaqarnitsinni kissaatigaarput angorusullugu ukiuni kingullerni uagut imaappoq inuiaat kalaallit periaaserput anguniakkagullu malillugit ingerlatsilernissap piaarnerusumik angunissaa. Tamannalu aatsaat anguneqarsinnaavoq Namminersornerullutik Oqartussani suliffeqarfissuarnilu nunaqqativut atorlugit ilinniarsimasaat misilittagaallu sakkugalugit ingerlatsilernissarput aqqutissiuunneqarpat.

 

Piffissanngorpoq paasissallugu immitsinnut atunngikkutta inuiannit allanit isumalluutissaqartuarnerput soraarnavianngimmat. Piffissanngorpoq paasissallugu inuiaat allat kisiisa aallaavigalugit suleriaaseqartuugutta taava qularutigineqassanngilaq anguniakkagut ungasilligaluttuinnartussaasutut issammata.

 

Taamaammat asasavut nunaqqatigut Naalakkersuisut Inatsisartunut Ilaasortat nunatta nammineq pisuussutai atorlugit imminut napatissinnaanerput sulissutigisariaqarparput.

 

Aquut tamakkiisumik tigummisariaqarparput. Atorfilittarpassuaqarnitsigummi uagut qanoq ingerlasariaqarnitsinni oqaluttuartarnerit oqaluttuartuarnerit kisiat naapertorlugit ingerlatsiuaraluarutta anguniakkatta anguleruttornissaannut ungasinnerulissammat.

 

Siumumiit taamatut oqaaseqarluta oqallissaarutip oqallisigilluarnissaanut peqataarusunnerput taamatut nalunaarutigalugu oqariartuutigaarput. Qujanaq.

 

Henriette Rasmussen, ataatsimiinnermi aqutsisoq, sinniisussat pingajuata sinniisussaa, Inuit Ataqatigiit.

Siumup oqaaseqartumut qujavugut tullinnguuppoq Inuit Ataqatigiit Kuupik Kleist.

 

Kuupik Kleist, Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuat.

Qujanaq. siullermik oqaatigissavara apeqquteqaat tunngavigalugu oqallinnissamut kissaateqarsimasoq aamma qujaffigilaarusukkatsigut Inuit Ataqatigiinninngaaniit isumaqarpugut minnerunngitsumik qaammatini kingullerni pisimasut eqqarsaatigalugit aalassassimaarpallaarata oqallisilaarnissamut periarfissinneqarnerput pitsaasuusoq.

 

Naak apeqquteqartup tamakkua pisimasut itinerusumik eqqartorusunngikkaluarai isumaqarpunga annikitsunnguamik eqqaasaqarfigilaassallugit pissusissamisoortoq. Ilaatigummi naatsorsuutigaara tamakkorpiaat toqqammavigalugit apeqquteqartoq apeqquteqarsimasoq.

 

Tassa Inuit Ataqatigiinninngaaniit erseqqissumik oqaatigissavarput partiimut sorlermut attaveqarneq tunngavigalugut atorfinitsitsisarnerit uagut akuersaannginnatsigit.

 

Naalakkersuisut uani akissuteqaataat annertunerpaatigut isumaqatigaarput kisiannili apeqquteqartup uani Naalakkersuinikkut tunngavilimmik atorfinitsitsissagaanni suut malittarisariaqarnerannik siunnersuusiarisimasaa eqqarsaatigalugu isumaqarpugut taamaattoqartariaqanngitsorluunniit. Partiit tunngavigalugit atorfinitsitsinerit pisortani takussaassarianngillat.

 

Partiit tunngavigalugit atorfinitsitsinerit partiit namminneq isumagissavaat. Pisortat akileraartartut akilertariaqanngilaat.

 

Naalakkersuinikkut suliallit nammineq isumagisinnaasariaqarpaat naalakkersuinikkut isummersornissartik. Aammalu partiivisa isumagisinnaasariaqarpaat isummamik inuiaqatigiinnut siaruartinnissaat. Sapinngisamillu paasitinnissaat.

 

Taassumap saniatigut isumaqarpugut eqqartorneqartoq manna Namminersornerullutik Oqartussani imaluunniit Naalakkersuisoqarfinni ataasiakkaani pisartutut imaluunniit tamaanga killilittut isigineqarsinnaangitsoq. Nassuerutigisariaqarparput aamma tamatta nalunngilarput allani suliffeqarfinni allani pingaartumik ingerlatseqatigiiffinni siulersuisut eqqarsaatigigaanni aamma qaffasissumik atorfillit eqqarsaatigigaanni amerlasoorpassuartigut partiimut sumut attaveqarneq toqqammavigalugu inissiisoqartartoq.

 

Taanna nalinginnaasuuvoq. Aamma siaruaassimavoq assigiinngitsorpassuarnut allanut atugarivarput inuiaqatigiinni kalaallini partii suna toqqammavigalugu imaluunniit partiimut sumut ataneq toqqamavigalugu inissinneqartarneq.

 

Taamaattumik Namminersornerullutik Oqartussani imaluunniit Naalakkersuisunuinnaq killeqanngilaq. Taava apeqqutaalersoq unaavoq ilumut inuiaqatigiit kalaallit akuersaarumaneraat taamak sakkortutigisumik naalakkersuinikkut toqqammaveqarluni suliffiit inuttalersorneqartarnissaat.

 

Isumaqarpugut inuiaqatigiit nutartertut imminnut aqukkiartuaartut sapinngisaq tamaat atorlugu tamanna illuatungilersortariaqaraat. Inuiaqatigiit kalaallit kalaallinit innuttaasut tamarmik naligiissutut misigisimasariaqarput qanorluunniit naalakkersuinikkut isumaqaraluarunik. Atorfinitsitsinermut tunngavigineqartussat tassaasariaqarput piginnaanerit ilinniarsimaneq misilittagaqarneq aammalu atorfimmut pineqartumut naleqqunneq.

 

Tassa Inuit Ataqatigiit toqqammaviusumik taakku oqaatigiumavaat uani oqallinnermi allat oqaaserisaat kingusinnerusukkut oqaaseqarfigiumaarparput. Qujanaq.

 

Henriette Rasmussen, ataatsimiinnermi aqutsisoq, sinniisussat pingajuata sinniisussaa, Inuit Ataqatigiit.

Kuupik Kleistimut qujavugut tullinnguupporlu Inatsisartunut Ilaasortaq Jensine Berthelsen Atassut.

 

Jensine Berthelsen, Atassutip oqaaseqartua.

Qujanaq. Atassutip tungaaninngaaniit Naalakkersuisut imatut oqarmata: ?Naalakkersuisut isumaqarput Namminersornerullutik Oqartussat sukkulluunniit sulisunik suliassaminnik isumaginnissinnaasunik atorfinitsitsiniartassasut?. Aammalu taamatuma kingorna oqarmata: ?Naalakkersuinermik tunngavilimmik atorfinitsitsisarnernut taarsiullugu Naalakkersuisut isumaqarput Naalakkersuisoqarfiit ataasiakkaat paasissutissiisarnermik suliaasa patajaallisarneqarnissaanik isumaliutersuuteqarnisaq tunngavissaqartoq.

 

Taakkua Naalakkersuisut akissuteqaataat ilaatigut innersuussutigalugit Naalakkersuisut akissuteqaataat naammagisimaarlutigu Atassumminngaaniit oqaatigissavarput.

 

Henriette Rasmussen, ataatsimiinnermi aqutsisoq, sinniisussat pingajuata sinniisussaa, Inuit Ataqatigiit.

Jensine Berthelsenimut qujavugut taava Inatsisartunut Ilaasortaq Per Berthelsen Demokratit.

 

Per Berthelsen, Demokratit oqaaseqartuat.

Qujanaq siulittaasoq. Naalakkersuinikkut tunngavilimmik Namminersornerullutik Oqartussani atorfinitsitsisarnerit pillugit apeqquteqaat aallaavigalugu oqallinnissamut siunnersuut.

 

Demokratit sinnerlugit oqallinnissamik siunnersuummut imatut saqqummiussaqassaanga. Demokratini isumaqarpugut Per Skaaning apeqqummik soqutiginarluinnartumik qaqitaqartoq. Ullumikkummi takujuminaalliartuinnarpoq atorfillit suliarisartagaat politikerit suliarisartagaannut sanilliullugit qanoq sukkullu killeqarnersut.

 

Pineqartummi akunnerini takujuminaalliartuinnarpoq. Taamaammallu oqallissaarut tunngavissaqarluinnartuuvoq. Tamanna aqqutigalugu atorfillit aammalumi politikerit eqqarsaatigalugit taakku suliassaasa qanoq imminnut qalleraatinnginnissaat killissarsiuunneqartussaassammat.

 

Pineqartormi akimut ersittunngortinneqarsinnaappat tamanna tamanut pitsaasuussaaq. Taamallu pakkersimaarneqarsinnaalissalluni ungasinngitsumik takusatsitut atorfinitsitsiniarsinnaaneq. Ilami tassani inunnik pingasunik direktørinngortitsilluni atorfinitsitsineq ilaatigut illersoruminaatsorujussuarnik tunngaveqarpasimmat.

 

Taamaammat Per Skaaningip Naalakkersuisuni ilaasortaasut partiiminni siulittaasuujutigisut politikkikkut siunnersuisussaminnik tugassiuutinut attaveqartarnernini politikkikkullu sulinerminni siunnersuisorisinnaasaminnik atorfinitsitsisinnaanerannik siunnersuutaa isumassarsialatsiaalluartutut Demokratinit nalilerparput.

 

Inuiaqatigiinnummi akisoorujussuussanngilaq sanitigullu aammaassissalluni Naalakkersuisunut Ilaasortaasup politikerisut suliniarnerani ullutsinni pissutsinut sanilliullugu pituttugaannginnerusumik ililluni sullissisinnaanissaanut.

 

Oqallisissiatut apeqquteqaat pillugu Naalakkersuisut imartuumik saqqummiussaqarput taannalu pillugu Demokratit sinnerlugit makkuninnga oqaaseqaateqarniarpunga.

 

Akissusiaasumik saqqummiunneqarpoq Naalakkersuisut ataatsimoorlutik Naalakkersuisuni Ilaasortaasut ataasiakkaat politikkikkut siunnersuisartuujutigaluni allatsitut sulisussamik kissaateqarnerat malinneqarsimasoq. Aammalumi ilumoorpoq, taakku atorfinitsinneqarnerani tunngavissiaasut siunnersuuteqartup immikkut inissisimasunik politikkikkut siunnersuisumik atorfinitsitsinnaanermut atatillugu ujartugaanut assingusumik iluseqarmata.

 

Kisiannilu uagut isumarput malillugu assigiinngissutaa uaniippoq tassalu maanna atorfeqartinneqartut politikkikkut ittorisaminnut sullissinerat imaannerummat tassani allatsitut suliassat nalinginnaanerusut annertunerpaamik sullissinermi imarisaallutik.

 

Siunnersuuteqartulli kissaatigisaa tassaavoq, tamannalu uanga tunginnit tapersersorluinnarpara politikkikkut siunnersuisup suliassaani salliussasut siunnersortip sullissami politikeritut sassartarnermi eqqarsartarnermi oqaaseqartarnermilu nukittorsarneqarlunilu ikorfartorneqarnissaa.

 

Suliassani salliutitaasut tassa siunnersortitut atorfeqartup aallutassaatut piukkussagut tassaapput. Politikkikkut ingerlanissamik eqqarsarnissamillu siunnersuineq. Politikkeritut avammut kiinnertarnermut tunngasut. Tassani minnerunngitsumik oqalugiaatissiat oqallissaarusiornerit imarisassaat ilusissaat ilaallu ilanngullugit eqqarsaatigalugit.

 

Tamannami eqqarsaatigalugut ullutsinni Naalakkersuisunut Ilaasortat ulluinnarni isumassarsioqatigissallugit saaffigisinnaasaat piukkunnarluartut killeqartorujussuusannguatsiarmata.

 

Atorfillillu ilumut tamanit tutsuiginarluinnartunik sullissisinnaanerat qulakkeersinnaajumallugu taava taakku politikkilerinermi siunnersortitut aamma atorneqarnissaat mianersorfigilluinnartariaqarpoq.

 

Naalakkersuisut akissusiaanni aamma taaneqarpoq Naalakkersuisuni ilaasortaasut avammut sammisumik politikkikkut suliaasa tunngavigilluinnaraat aamma partiit suliarisaat. Partiillu pioneqartut tassaapput aamma landskarsimi ingerlatsinissamut tapiiffigineqartartut.

 

Naalakkersuisullu oqaatigisaat ilumoorluinnarpat taava taamaallik. Kisiannili nalunngilluinnarparput ulluinnarni taamatut ingerlanngitsoq ingerlasinnaagunanngitsorlu. Tamatumunngalu atatillugu Jakob Janussenip atuakkiami Kalaallit Nunaanni demokrati pissaanerlumi allagai akuerineqarsinnaaguma issuaaffigilaarusuppakka. Oqaatigissavara kisianni tassa issuaaneq nammineq qallunaatuumiit nutsigaammat imaassinnaavoq immaqa eqqoqqissaanngikkaa oqaaseqaatigiit.

 

Kisianni tassa imatukanneq nipeqarpoq: ?Nunatsinni partiit ulluinnarni politikkikkut qulequtsiisinnaanerat sanngiillisagaavoq, partiit aaqqissuussaanerinit aammalu allattoqarfiisa immikkut ilinniarsimanngitsunik inuttalersugaanerinit. Ingammillu tamanna takussaavoq partiit Naalakkersuisuniititaqanngitsut eqqarsaatigigaanni partiimmi Naalakkersuisuutitaqartut Naalakkersuisut allattoqarfiini ilinniarsimasut aqqutigisinnaanerisigut nukittunerujussuarmik inisisimalersarput. Taamallu allanit qulequtsiinissamut periarfissagissaarnerulersarlutik? Issuaaneq tassunga naavoq.

 

Jakob Janussenip oqariartuummini eqqorluinnarpaa ullutsinni partiit nalinginnaasumik inuiaqatigiinni oqallissaarinermi qulequtsiisinnaassuseqarnerat sanngiissinnaasarmat ilami ulluinnarni qulequtsiisinnaasarnerat oqallissaarisinnaassuseqarnerallu ila annikittarpoq. Naalakkersuisullu pineqartut iluini nukittorsaarusussinnaanerminni iluaqutigingaarneq ajorunarpaat partiimi ilaasortaminnut saaffiginnissinnaaneq.

Tassa imaappoq oqaluinnarluni siunnerfik tunuliaqatigisallu nalilersorneqarsinnaanerat ajornanngikkaluarpoq. Pissutsilli piviusut allatut nipeqarput. Kiisalu akissuteqaasiami aamma taaneqarpoq politikkikkut sulineq innuttaasunit taakkulu pissutsinik tunngaviusumik paasinnilluarnerannit aallaaveqassasoq.

 

Taamatut oqaaseqarneq killitsinnaraluaqaaq soorlumimi tassa taalliamik tusarnersumik tusarluni. Qullingialaarpunga. Ilami nunatsinni pissutsit piviusut ilisimalluinnartuullugit taamatut oqalunneq piusumit sangutitsineruvoq annertooq. Aammalu tamanna ilaatigut patsisiliullugu siunnersortimik immikkut ittumik atorfinitsitsiniarneq illersorneqassappat taava oqariissaanga tamanna sumilluunniit pissutsinut maanna atuuttunik nikisitsinavianngilluinnarmat.

 

Naggataatigut akissusiami taaneqarpoq taarsiulugu Naalakkersuisoqarfiit avammut paasissutissiissarnerit amerlanerusunit tugassiisartunik atorfinitsitsinikkut aaqqinniarneqassasoq. Issuaalaarpunga ima oqariartuuteqarnermik: ?Naalakkersuisut isumaqarput pisariaqartinneqartoq innuttaasut uummaarissumik soqutiginnilluartumillu oqallinnissaat tunngavissinniassallugu anguniassallugulu oqallinerup assigiissagaasumik aallaaveqartumik tunngaveqartinneqarnissa.? Issuaakannerneq tassunga naavoq.

 

Tamanna isumaqatiginngilluinnarparput Naalakkersuisummi atorfilittaasa susassarinngilluinnarpaat innuttaasut oqallinnissaannik tunngavissiuinissaq.

 

Tamannami oqariaratuutit ilaatigut taasaatut partiit sumiiffinni immikkoortoqarfiini pilersinniagassaavoq. Iluatsillugulu paaserusunnassagaluarpoq qanoq iliorluni Naalakkersuisut immikkut iliuuseqarluni atorfinitsitat partiinit sunnigaanngitsumik piviusorsiortumillu paasissutissiisinnaanissaat anguneqarsinnaanersoq.

 

Ilami immikkut atorfinitsitatut inissisimasoqarpat taava soorlu akunnattooruteqanngilluinnarluni tatigineqarsinnaanerat inuppassuarnit apeqquserneqartuassasoq.

 

Naggataatigut anersaaruluuteqalaassaanga ilami aperisumut akissusiaasoq sukumiisumik atuaraanni maluginiarneqanngitsoorsinnaanngilaq sutigut tamatigut Naalakkersuisoqatigiit eqimattatut saqqummiunneqartuarmata.

 

Naalakkersuisut namminneq ataasiakaatut eqqarsarsinnaassuseqannginneramik. Naalakkersuisut ataasiakkaat namminneq isummaminnik soqutigisinnaasaminnillu anitsisinnaassuseqanngilluinnarneramik? Ilami soorlu Naalakkersuisut isumaqartut sammivik sunaluunniit nukittorsarneqassappat taava tamanna pinngitsoorani Naalakkersuisut ataatsimoortumik sinaakkusiaasa iluanni taamaallaat pissasoq.

 

Soorlu avammut paasissutissiisarut amerlanerusut atorfinitsinneqarnissaannik kissaateqarneq eqqarsaatigalugu taamatut nipeqartoq.

 

Uggornarpoq takujuarlugu Naalakkersuisut eqimattatuinnaq kiinnerniartarnerat ugguarnarpoq Naalakkersuisut ataasiakkaat Naalakkersuisoqatigiinnerup iluani nammineq immikkut qanoq kinaassuseqarnerminnik takutitsiumassuseqannginnersuat isigiuarlugut Qujanaq.

 

Henriette Rasmussen, ataatsimiinnermi aqutsisoq, sinniisussat pingajuata sinniisussaa, Inuit Ataqatigiit.

Tassa Per Berthelsen, tullinnguuppoq Anthon Frederiksen Kattusseqatigiit.

 

Anthon Frederiksen, Kattusseqatigiit.

Qujanaq. oqaluuserisassaq aalajangiiffigineqartussaanngitsoq Inatsisartunut Ilaasortap Per Skaaningip siunnersuutaa soqutigalugu Kattusseqatigiit sinnerlugit misissorsimavara imaattumillu oqaaseqarfigissallugu.

 

Pisortat ingerlatsiviini, minnerunngitsumik Namminersornerullutik Oqartussani aamma kommune-ni atorfinitsitsisarnerit soorunami kinaassusersiornertaqanngitsumik partilu apeqqutaatinnagu ingerlanneqartarnerat qularinngilara amerlanerpaatigut pisartoq.

 

Tassa naatsorsuutigilluinnarakku pisortani atorfiit suulluunniit inuttassarsiuunneqartartut, pisortani atorfinitsitsisarnerni maleruagassat nalinginnaasut naapertorlugit ingerlanneqartartut.

 

Taamaattumik Kattusseqatigiinni tamanna annerusurnik isummersorfigisimanngilarput, kisiannili naluneqanngitsutut Nunatsinni atorfiit qullerpaartaat ukioq tusagassiuutitigut eqqartorneqarmat aammalu ilaatigut anersaapiluit ilanngunneqartalermata, Kattusseqatigiit sinnerlugit tusagassiuutitigut qisuariaateqarsimangaluarpunga, kisianni-aasiit ilanngunneqanngitsunik.

 

Tassa isumaqarama ukioq naalakkersuisunit iliuuserineqartoq pissusissamisuunngitsoq, minnerunngitsumik kammalaatinik parti-qatinik atorfinitsitsisarnermut tunngasut aamma qineqqusaarnerup nalaani maannakkut Naalakkersuisunut siulittaasuusup qinersisartunut neriorsuutiginikuummagu; kammalaatinik parti-qatinillu atorfinitsitsisarnerit il.il. taamaatinneqartariaqartut.

 

Kisianni taamatut neriorsuuteqarsimaneq tunuinnarlugu, qanoq pisoqartoq tamatta nalunnginnatsigu, annerusumik tamanna eqqartussanngilara.

 

Kattusseqatigiinni isumarput tassaavoq; Pisortat ingerlatsiviini assigiinngitsuni pisortassarsiortarnerni atorfinnilu allani sulisussarsiuussisarnerni pissusissamisoornerpaajusoq atorfinitsitsisarnerni sulisussarsiortarnernilu periutsit nalinginnaasut naapertorlugit ingerlanneqarnissaat atorneqarpata.

 

Tassami tamanna pingaaruteqarlunilu pisariaqarluinnarpoq, minnerunngitsumik inuiaat Kalaallit taamna ikitsingaluta taama uatsinnut ilisarisimaqatigiitsigaluta, parti-ilersorneq kammalaatilersornerlu atorfinitsitsisarnernit imaluunniit atorfinitsitsisarnerni salliutinneqartalissappata, innuttaasut pisortanik tatiginninnerat iluamik illersorneqarsinnaajunnaarsinnaammat.

 

Soorunami uagut Kattusseqatigiinniit takorluunngilluinnarparput atorfinitsitsisarnernut tunngasut qeqqaniit aqunneqarlutillu naalakkiutigineqartalissasut, aamma taamatut periuseqarnissaq kimilluunniit inuit tamat oqartussaaqataanerannik pingaartitsisumik takorloorneqarsinnaangilaq.

 

Tassami Kattusseqatigiinni isumaqarluinnarpungut; innuttaasut pisortat ingerlatsiviini suniluunniit tatiginnittuarnissaat qulakkeersimaniartariaqartoq, pisortat ingerlatsiviini atorfinitsitsisarnerni periutsit nalinginnaasut atorlugit kinaassusersiornertaqanngitsumik ingerlanneqartariaqarmata.

 

Soorunami piginnaasat, suliffimmut ilinniagaqassutsikkut il.il. piukkunnassuseq apeqqutaalluinnartussaapput, minnerunngitsumik suliassat innut taasunullu kiffartuussinerit pitsaasumik ingerlanneqassappata.

Naalakkersuisut ilaatigut akissuteqaatiminni sulisussat suliassat tulleriiaarneqarneranni pisariaqartinneqartut atorfissaqartinneqartullu eqqartugaat soorunami pisariaqarlutillu pinngitsoorneqarsinnaanngillat.

 

Siunnesuuteqartoq innuttaasut pisortat ingerlatsiviinik tatiginniinnarnissaasa qulakkeerneqamissaannut oqaaseqarnera Katusseqatigiit sinnerlugit tamakkiisumik taperserpara.

 

Kisiannili Naalakkersuisut siunnersortinik atorfinitsitsisalernissaannik siunnersuutaa ilalersinnaanagu, tassami Naalakkersuisut ullumikkut pisortaqarfinni assigiinngitsuni siunnersorterpassuaqareerput, soorlu tamanna takusinnaagipput inatsisartuni siunnersuutit apeqquteqaatillu suliarineqartarnerini.

 

Taamaattumik suliassat allat pingaarnerit salliutinneqartariaqarput, kisiannili qujanaqaaq aamma Naalakkersuisut kukkussutaat nipangiutiinnarnagit inatsisartunit ilaasortanit qisuariarfigineqartarmata.

 

Henriette Rasmussen, ataatsimiinnermi aqutsisoq, sinniisussat pingajuata sinniisussaa, Inuit Ataqatigiit.

Tassalu Anthon Frederiksen, taava tullinnguupoq Inatsisartunut Ilaasortaq Per Skaaning Demokratit.

 

Per Skaaning, siunnersuuteqartoq, Demokratit.

Tassa Naalakkersuisuninngaaniit oqaatigineqartut akissuteqaatigineqartullu partiininngaaniit Kattusseqatigiinniillu qujassutigaakka. Taava soorunami Per Berthelsenip saqqummiussaa isumaqatigisinnaasorujussuuara.

 

Siumumut tunngatillugu oqaatigissavara, iseqqissassavara taanna sammisaat pineqanngimmat. Kisianni soorunami tassunga sammisatsinnut attuumassuteqarpoq. Tassalu Siumup oqaatigimmagu atorfillit partiimut atassuteqannginnissaat kalluarneqassanngitsoq. Taanna aamma Siumup isumaqatigimmagu nuannaarutigivara.

 

Kisianni tassa ataaseq nuannarinngisara Jens Napaattuup saqqummiussaani unaavoq tassa oqaatigineqarpoq politikkikkut atorfinitsitsisarnerit taavalu Danmarkiminngaaniit atorfinitsitsisoqartarnissaanut sammitinniarneqartoq. Taanna pineqannginnami.

 

Inuit Ataqatigiit pisoqqat, pereersimasut pisoqqaat eqqaaneqarpoq. Aammalu oqaatigissavara Inuit Ataqatigiit siunnersuut tapersersunngimmagu kisiannili tapersersormagu ilinniagaqarnissaq. Tassalu ilinniagaqarsimasut atorfinitsinneqartarnissaat partiimut atasuuneri pinnagit.

 

Atassutip saqqummiussaa naatsupilorujussuaq tassani paaserusunnassagaluarpoq qanoq isumaqarnersut. Taavalu Anthon Frederiksenip oqaatigisaanut oqaatigissavara Anthon Frederiksenip eqqortoq sammingaatsiarmagu tassalu tatiginninneq. Tassalu tatiginninneq taanna anguneqarsinnaavoq malittarisassanik ersarissunik peqaraanni taavalu oqallinnermi taanna uanga imaattorsimavara.

 

Taavalu oqallinnermut allarluinnarmut sammineqarsinnaasoq, tassa puigorsimasarput aamma atorfillit. Soorunami nammineq soqutigisatik isumagisarmatigit tassami imaanngitsoq atorfillit isornartorsiorniarikka, suliaqarluarpummi. Kisianni tassa qupperaraanni tamakkununnga tunngasut nassuerutigineqartariaqarput aamma atorfillit namminneq soqutigisatik isumagisarmatigik.

 

Taava soorlu uagut ataatsimoorluta soqutigisarput tassa Namminersornerullutik Oqartussat allaffeqarfiini pisortat annikillisinnissaat taanna Inatsisartuninngaaniit oqaatigineqarpoq. soormiuna taamaalisoqarnikuunngitsoq. Tassa imaassinnaavoq atorfillit tamakkuninnga suliaqartussat soqutigigaat pisortat amerlassuseqarnissaat. Taamaattumillu ukiorpassuarngorput soorlu sukarli pilersinneqarsimammat qanorlu pisoqarsimanngitsoq.

 

Tassa manna imaanngitsoq atorfillit sulinerat isornartorsiorikka kisiannili uparuaannarniarlugu aamma soqutisaqarmata namminneq isumagerusutaminnik, taavalu aamma immaqa eqqarsaatissaavoq akurineqarsinnaannginnersoq immikkut politikkikkut siunnersortinik atorfinitsitsisarsinnaanissaq taamaalilluni Naalakkersuisut tamakkua politikkikkut anguniakkaminnik angusaqarsinnaaqqullugit. Qujanaq.

 

Henriette Rasmussen, ataatsimiinnermi aqutsisoq, sinniisussat pingajuata sinniisussaa, Inuit Ataqatigiit.

Taava tullinnguuppoq Kuupik Kleist Inuit Ataqatigiit.

 

Kuupik Kleist, Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuat.

Qujanaq. kingullermik oqaaseqartumut Per Skaaningimut oqaatigiinnassavara pissutsit piviusut taavalu eqqarsaatersuutit immikkoortikkuminaaqimmata oqaluuserisami uani isigisimasavut soorunalimi eqqarsaatigaagut. Aamma misilittakkagut oqallinnitsinni allaasimasut toqqammavigisariaqarpagut.

 

Taamaallaat uani Siumup oqaaseqartuanut tunngatillugu oqaatigissavara Siumup oqaaseqartuata saqqummiussinermini imatut nipilimmik oqaatigigamiut nammineq parteeqatini pisartut kingunerannik nunami missukutaasartut inissinneqarsimasut inissinneqarsimasutut eqqartormagit.

 

Tassa Siumukkormiuunerput pissutigalugu atorfinnik atorfinitsikkumaneqarneq ajortutut oqaatigalugu. Taava aamma kingusinnerusukkut saqqummiussinermini partiip pissaanermik tigumminnittutut eqqaasinnarlugu, imaluunniit taakkua imminnut naapertuutinnginnerat isumaqarpunga erseqqissoq.

 

Aamma upperiuminaatsippara ilumut partiit tamaasa ataasikkaarlugit eqqartussagaluarutsigit Inatsisartuniittut taava kikkut ilaasortaasa annerusumik mattussaasarnerat imaluunniit kikkut ilaasortaasa annerusumik atorfinnut atorfinitsinneqartarnerat eqqartussagaluarutsigit isumaqarpunga oqallisilissasugut naassaanngitsorsuarmik aammalu kissaatiginarpianngitsumik. 

 

Oqallinneq una tunngaveqarpoq pisimasunik pissutsinillu piuviusunik taanna ajunngilaq isumaqatigiissutiginiartigu kisianni Siumukkormiut allaninngaaniit mattusimaneruneqarneranik oqarneq uanga upperinngilara.

 

Per Skaaning sukamik suliallit sumut killissimanerannik apeqquteqarnera taperserusuppara isumaqarpunga tamatsinnut soqutiginartoq suliap taassuma soqutiginartup aamma naammasisaqarfiunissaa kissaatigigatsigu. Manna tikillugu tassunga tunngasumik ilisimasagut naapertorlugit siunertatsialaapput suliarineqartut aammalu soorunami neriuppugut siunertat naapertorlugit angusaqarumaartut.

 

Tassami nunaqavissut annertunerusumik sulisorineqarnissaannut siunertaqartoqarmat tassani aamalu ilinniartitaanikkut siuarsaanissamik siunertaqarmata iluatsequnaqaaq. Inuit Ataqatigiinniit aamma uagut tusarusupparput suliaq sumut killinnersoq.

 

Kingullertut oqaatigissavara naammassisaqarfiusumik maani atorfilittat sulisikkusukkutsigit aammalu nukittunik atorfilittaqarusukkutta isumaqarpunga taava sulisorineqartut maani sulisinnaasariaqartu ernummateqarpallaaratik, sulisinnaasariaqarput ernummateqaratik ammimik qalipaataat soorlu eqqarsaatigalugu imaluunniit upperisarsiornikkut sumut atanertik eqqarsaatigalugu ernummateqartariaqanngillat imaluunniit partiinut sorlernut atanerik pissutigalugu ernummateqarani maani inuit sulisinnaasariaqarput.

 

Aamma taanna sulisut namminneq akunnerminni, akunnerani pissutsinut tunngalluinnarpoq. Imaaginnanngitsoq Naalakkersuisut atorfillillu akornanni pissutsit najumassimanartartut kisianni annertoorujussuarmik sulisut namminneq akunnerminni taanna atulertarpaat soorunalimi. Taavalu toqqisisimajunnaarneq suleqatigiissinnaanerullu pitsaasup akornuserneqartarnera tassuuna isumaqarpunga ilaanni aallaveqartartoq.

 

Maani ukiorpassuarni atorfeqartuunikuugama taanna nalunngilara aamma.

 

Kingullerpaatut Per Skaaningip marloriarluni erseqqissarmagu maani oqaaseqarnini atorfilinnik isornartorsiuiniarnertut paasineqasssanngitsoq. Oqaatigilaarusuppara uanga isumaqarpunga aamma atorfilittat soorunalimi isornartorsiorsinnaasariaqarpagut suliaminnik naammassinnissimanngippata imaluunniit siunertaq naapertorlugu sulisimanngitsutut isigigutsigit.

 

Imaanngilaq naapertuilluarluni atorfinitsitsisarnissaq eqartoratsigu taava aamma atorfillit isornartorsiorsinnaassanngikkigut. Qujanaq.

 

Henriette Rasmussen, ataatsimiinnermi aqutsisoq, sinniisussat pingajuata sinniisussaa, Inuit Ataqatigiit.

Tassalu Kuupik Kleist Inuit Ataqatigiit. Tullinnguupoq Jens Napaattooq Siumut.

 

Jens Napaattooq, Siumup oqaaseqartua.

Qujanaq. siunnersuuteqartumut Siumuminngaaniit erseqqissaassutigilaassavarput uani saqqummiunneqartumi Naalakkersuisut akissuteqaataanni orniginartinneqangitsutut politikkikkut siunnerfeqalersinnaaneq oqariartuutigineqarmat. Tamanna uanga Siumup tungaaninngaaniit oqallissaarut una saqqummiunneqartoq iluatinnartikkatsigu aammalu politikkikkut nunarput ineriartortoq nunarsuarmioqatitsinnut immitsinnut qanilliartuinnarluta ineriartornermut peqataanitsinni sakkutsialattut atorneqarsinnaasut ilaattut takusinnaagatsigu imaluunniit periarfissarsioqqinnissamut siunissamut takusinnaagatsigu nalilersoqqiqquarput Naalakkersuisunut aamma taanna saqqummiinitsinni ersarissaratsigu Demokratit tungaaninngaaniit siunnersuuteqartuusuminngaaniit Per Skaaningiminngaaniit eqqaaneqanngimmat erseqqissaassuteqarfigilaarusuppara.

 

Uani saqqummiunneqartut qivialaassagaanni uani immikkoortitsisoqannginnissaanik oqariartuuteqartoqarnera Siumuminngaaniit oqartariaqarpugut nuannaarutigilluinnaqqeqqissaarlugu. Peqqutigalugu immikkoortitsisoqannginnissaanik oqaluttoqarpoq.

 

Kisiannili aamma taamatut oqaluttoqassappat taava oqaatigisariaqarpoq siunissami inuit pikkorissut inuit suliumatuut politikkikkut ikorfartortigisartakkagut kisianni toqqaannartumik politikkikkut isernianngikkaluarlutik uagutsinnut ikorfartuisartut ikorfartuisarnerminni maannakkut ikorfartuisuullutik suleqataasarnerminni siunissami arlaatigut atorfinissagaluarpata ikinngutigiiaattut aammalu atorfinitsinneqartutut parteeqarnerminni tassunga tapersersunerminut toqqammavilersuutigineqartannginnissaat neriuppunga aamma tassuunatigut naqissuserneqakannerneqartoq.

 

Uani inuiaqatigiit ineriartornitsinni nunarsuarmioqatitsinnut qanilligaluttuinnartutut inissisimalersimanitsinni oqallissaarinitsinni ilaatigut saqqummiussagut erseqqissaassuteqarlaarfigisinnaavakka assersuutitut taaneqarsinnaapput Islandimiut demokratimik ukiorpassuanngortuni namminersorlutik ingerlatsisimasut qiviaraanni qallunaanut nunasiaasimagaluariarlutik nammineq ingerlatsilernerminni naleqqussarsimammata.

 

Tassuunatigut assersuutitut taasinnaavara kommunalpolitikkikkut qinersereeraangamik kinguninngua qinikkat akornanni siuttussaminnik politikkikkut toqqaannartumik allaffissornermi attuumassuteqartussamik piukkunnartoqarnersoq nalilersortarpaat.

 

Taavalu toqqaannartumik politikkikkut allaffissornermut attaveqaataasinnaasumik sukumiisumik akornaminni siuttunngortut peqanngikkaangamik pissarsiortarput saqqummiussinikkut.

Taannalu ilaatigut nalinginnaasumik uagut nunatsinni kommunaldirektørimik taasartakkatsinnik inissinneqartarpoq borgmesteriutigaluni direktøriussarpoq.

 

Naatsumik oqaatigalugu amerlanerussuteqartut atorfinitsittarpaat politikkikkut siuttunngorteriarlugu saniatigut aamma allaffissornikkut siuttutut ukiunut tulliuttunut politikkikkut ingerlariaqqinnissaminnut tunaartatut ingerlattarlugu.

 

Taavalu ameriamut qivialaariarutta senatit nalungilarput aamma qinersigaangamik annertoorujussuarmik sulisutigut taarseraatsitsisarput tassuunatigut politikkikkut inuiaqatigiit siuttussatut toqqagaat sinnerlugit allaffissornikkut sukumiisumik aamma suliuniuteqarnissaq aallaavigalugu atorfilittanik aamma allanngorartitsisarmata.

 

Soorunami inuiaqatigiinni kalaallini 57.000-usuni misigissutsikkut annertoorujussuarmik tamanna aporaaffiusinnaasarpoq imaaliallaannaq inuiaqatigiit pikkorissut maannakkut pigilikkagut amerlagaluaqisut kisianni imatut amerlatiginngimmata aamma eqquinngitsoornikkut eqqorlugit eqqornagilluunniit iliuuseqarnissatsinnut tamanna ilaanni killeqartitsisartussaammat.

 

Taamaattumik oqariartuuteqarnitsinni taanna aamma toqqammavilersuutigaarput. Uani pinngilarput atorfilittat aarlerisaarneqassasut soorlu Kuupik Kleistip oqariartuutigigaluaraa toqqissisimajunnaartussat qinersisoqaleraangat arlaatigut kikkut siuttunngussanerat apeqqutaalluni sulisut inissinneqartassanersut.

 

Kisianni naalakkersuinikkut politikkikkut sulisut tamaviaarlutik suleqisut nalunngilarput. Kisianni aamma suli pitsaanerusumik ikorfartoqatigiilluni alloriaqqissinnaaneq ilaatigut artoratsigu. Taava minnerunngitsumik maannakkut inuiaqatigiit killiffipput aamma Siumuminngaaniit oqariartuutigaarput kalaalinngorsaaneq eqqartorneqartuarpoq kisianni kalaalinngorsaaneq namminermini naammanngilaq aamma iliuuseqartoqartariaqarpoq.

 

Assersuutitut 1979-mi namminersornerulernissamut oqariartuuteqarnitsinni Inuit Ataqatigiit tungaaninngaaniit oqariartuutigineqarpoq kalaallit inuiaqatigiit allaffissornikkut piareersimanngitsut. Taamaattumik namminersornerulernissamut aamma alloriarnissaq toqqannartumik tassuunatigut taakkartorneqarnikuulluni. Naak ilaatigut maannakkut annertunerusumik namminersulivinnissamut taamanikkut oqariatuuteqareersimagaluarnertik taakkaartortaraluaraat.

 

Kisianni toqqammavilersuutaat pingaarnerpaat sukumiinerpaat ilagivaat taamani kalaallit inuiaqatigiit piareersimanngitsut. Maannakkut inuiaqatigiini akornitsinni. Kalaallinik piareersimasoqarpoq periarfissinniartigit aqqutissiuunniartigit taamaaliornikkut aatsaat misilittagaqarlersinnaapput. Taanna uanga tungitsinninngaaniit nalornissutigineqassanngilaq. Aammalu inuiaqatigiit kalaallit nunatsinni nammineq oqartussaanerput taamanikkut taakkartorneqarsimavoq.

 

Kisianni aqagu anguneqassanngitsoq Siumuminngaaniit oqariartuutigineqarsimasoq maannakkut partiit amerlanerussuteqartut toqqamaavilersuutigivaat aamma taanna anguniarpaat. Taamaattumik suliassarpassuarujussuaqarpoq. Sullisigut atoriartigit sulianiarta kalaallit inuiaqatigiit toqqammavigalugit. Avataaninngaaniit soorunami peqartuassuugut pinngitsoorsinnaanngittuartussaavagut. Kisianni isumaqarpunga maannakkut inuiaqatigiit aallaavigalugit ikeqigatta sumik qalipaateqarneq apeqqutaatinnagu partiit, sumut upperisaqarneq, immitsinnut qiviarsinnaanerulluta akuersaarsinnaanerulluta sinngavallaarnata sinnganerujussuaq annertuvallaartoq qimallugu suliniarta.

 

Henriette Rasmussen, ataatsimiinnermi aqutsisoq, sinniisussat pingajuata sinniisussaa, Inuit Ataqatigiit.

Tassalu Jens Napaattooq, tassa siunnersuuteqarsimanngitsut annerpaamik 5 minutsit oqaaseqarsinnaagamik oqaaseqariartut tassa oqaaseqartut saniatigut Inatsisartut Ilaasortaannaat. Taava tullinnguuppoq suli oqaaseqartussat pingasut, siullermik Josef Motzfeldt Inuit Ataqatigiit.

 

Josef Motzfeldt, Inuit Ataqatigiit.

Oqaluuserisaq una imaannaanngitsuuvoq imaanngilaq ukioq pisimasut kisiisa eqqarsaatigalugit. Kisianni nunatsinniinnaanngitsoq minnerunngitsumik nunani allani tuluit nunakkunni, Danmarkikkunni massakkut piffissaq kingulleq annertuumik oqaluuserineqartoq tassaavoq naalakkersuinikkut siunnersortinik qinikkat ungalullugillusooq taalutsersorneqarneratigut qinersisartut qinikkallu akornanni imminut ungasilliartorneq qanimut oqartussaaqataaneq, tamat oqartussaaqataanerat aanngartikkiartorneqartoq.

 

Teknokratit tassanngoriartorput naalakkersuinikkut qinikkat kiinaarullugit taakku taarserlugit tusagassiorfinnut innuttaasunut saqqummersinneqartartut. Qinikkat nunani allani massakkut allaat Naalakkersuisunik ilaasortat ataatsiakkaaat nunani allani aanngavillutik aanngarsimapput. Oqaaseqartartui tassaapput siunnersortaat kammalaatit naalakkersuinikkut isumaqatit.

 

Naalakkersuinikkut inatsisiliortutut qinigaarusulluni sassartaarsimagaanni piareersimasariaqarpoq nammineq isummanik illersuissalluni. Atorfilittat tassaasussaapput teknikkikkut kukkusoqannginnissaanut naalakkersuinikkut qinikkat kukkunnginnissaannik qularnaarisussat.

 

Taamaattumik Demokratit oqaaseqartuata atorfillit susassaqanngillat qinikkat politikkikkut isummaninnik qanoq innuttaasunut saqqummiussinissaannut. Taanna ilumoorpoq. Kisianni qinikkat atorfilittaminnit inatsisilianik kukkullutik toqqammaveqannginnissaannik qularnaarisussaapput.

 

Ukioq atorfintitsitsigaluarnerit isumaqarpugut aamma takutereeraat partiikkut naalakkersuinikkut isumaqatigiinnerinnaq toqqammavigalugit kukkuluttornerit ukioq atorfinitsitsigaluarnerit kingornatigut takutereeraat naalakkersuinikkut isumaqatigiinnerinnaq toqqammavigineqarsinnaanngitsoq. Imaluunniit naalakkersuinikkut isumaqatigiinnerinnaq toqqammavigissagaanni qanoq navianartortaqartigisoq.

 

Taavalu Siumup oqaaseqartuanut naluara taamanikkut sumiissimanersoq Inuit Ataqatigiit Namminersornerulerniarneq pillugu akerliunerput oqaluuserineqarmat. Ukiuni kingullerni oqaluuserillattaarneqarpoq. Erseqqissartuartagarput tassaavoq Jens Napaattuup oqarneratuunngitsoq. ?Allaffissornikkunngooq piareersimannginnatta Inuit Ataqatigiit taamani akerliuvugut.?

 

Piareersimavugut, kisianni Namminersornerulerneq pillugu isumaqatigiinniarneq kommissionip saqqummiussaani nunamik piginnittussaaneq itigarparput. Taamaammanuna ullumikkut namminersulivinnissamik isummersornermi ukiuni arlaqartuni Inuit Ataqatigiinni ullumi maani aamma siuttuulluta oqaluuserinnittugut.

 

Henriette Rasmussen, ataatsimiinnermi aqutsisoq, sinniisussat pingajuata sinniisussaa, Inuit Ataqatigiit.

 Josef Motzfeldt Inuit Ataqatigiit, taava tullinnguuppoq Jensine Berthelsen Atassut.

 

Jensine Berthelsen, Atassutip oqaaseqartua.

Qujanaq. oqallissaarisumiit ujartorneqarpoq Atassutip isumaa sumiinnersoq. Oqaatigereerparput Naalakkersuisut akissuteqaataat naammagisimaarlutigu. Aamma Atassumminngaaniit annertuuliornianngilagut Inatsisartut oqaluttarfiat atorlugu oqaatsit kusassakkat atorlugit isorinninniutaasinnaasunik nassaassarsiorniaqatigiinnissamut. Minnerpaamilluunnit Inatsisartut oqaluttarfiat taamatut atornianngilarput.

 

Nalunngilarput Inatsisartut Naalakkersuisullu suleriaasiat pillugu oqallinnerit annertuut pisussaasut maani Inatsisartuni namminersorneq pillugu ataatsimiititaliap suliaa innersuussutai takkuppata ilaatigut aamma tamakkua qularnanngitsumik kalluarneqassapput.

 

Oqarpunga oqaatsit kusassakkat atorlugit isorinninniutaasinnasunik nassaassarsiornertut nalilertariaqartoq issuaalaarpunga Demokratit saqqummiussaannut: ?Uggornarpoq takujuarlugu Naalakkersuisut eqimattatuinnaq kiinnerniartarnerat.? Qanoq paasisariaqarnersoq aamma taanna apeqqutaavoq.

 

Atassumminngaaniit annertuuliutiginianngilarput Atassumminngaaniit nalunngilarput toqqissilluta naatsorsuutigisinnaagipput Namminersornerullutik Oqartussani atorfinitsitsinerit tamarmik inatsisit naapertorlugit ingerlanneqartussaasut taamaattumik tusangiasaarisarnerit aqqutigalugit minnerpaamilluunniit oqallinnissamut tunngavissaqarsorinngilagut. Suliassavut politikkikkut suliarisariaqarpagut innuttaasut utaqqivaatigut.

 

Henriette Rasmussen, ataatsimiinnermi aqutsisoq, sinniisussat pingajuata sinniisussaa, Inuit Ataqatigiit.

Jensine Berthelsen Atassut. Tullinnguuppoq Per Berthelsen Demokratit.

 

Per Berthelsen, Demokratit oqaaseqartuat.

Siullermik tassa Jens Napaattuumut taalaavinnassavara imatut paasineqarsinnaasumik oqalummat siunissaq eqqarsaatigalugu taava uparuarniarneqartassanngitsut partiinut aalajangersimasunut attuumassuteqarsimasunik atorfinitsitsisoqartassappat.

 

Taamatut paasissagukku tassa oqaatigiinnassavara sumilluunniit partiinut attuumassuteqartunut atorfinitsitsinerit taakkua tunngaviatigut imminnut uparuagassatut uagut tungitsinninngaaniit pineqanngimmata. Tassami tassani apeqqutaalluinnarmat atorfinitsitsinermi qanoq iliorluni iliorluni atorfinitsitsisoqartoq. Taannaana mianersorfissatut eqqumaffissatullu tikkuartoripput.

 

Demokratimmi tungaaninngaaniit qanorluunniit kalaalinngorsaaneq isumaqartinneqartut saqqummiunneqaraluarpat qimarratigissanngilarput uppernarsarneqarsinnaasumik piukkunnassuseq suliassamut aallaaviussammat atorfinitsitsinermut. Taannalu illersortuassavarput.

 

Kisianni tassa taamaakkaluartoq oqaatigaarput aamma takusinnaalluinarlugu Naalakkersuisuni sulisut ilaatigut immikkut siunnersortimik pisariaqartitsisinnaanerat tunngavissaqartoq. Taamaattumik tassa oqarpugut taanna ingerlanneqassappat taavalu imatut siunnersuuteqarluta Naalakkersuisuni issiasoqarpat partiinut aamma siulittaasuujutigisuni taava taakkua namminneq toqqakkaminnik siunnersortitut inissiilik Naalakkersuisuunerminni atuuttussanik tassa ataasiakkaarlutik.

 

Una piinnarparput tassani illuinnaasiortumik pisoqassanngimmat kisiannili Naalakkersuisooqatigiinnermi oqimaaqatigiissumik tunngaveqartumik ingerlasoqartariaqarmat. Taannartaa isumaqarpunga uagut tungitsinninngaaniit annertunerusumik uparuagassartaqanngitsoq.

 

Kisianni aamma Jens Napaattuup Siumuminngaaniit oqaaseq kalaalinngorsaaneq maannamut erseqqissumik nassuiarneqarsimanngitsoq qanoq isumaqartillugu atorneqartoq atorpaa. Demokratit tungaaninngaaniit tassa siullermik ujartussavarput kalaalinngorsaanermik oqalunneq taanna qanoq isumaqartinneqarpiarluni atorneqartuarnersoq.

 

Taamaalitinnagumi isummersoqataasinnaaneq uagut tungitsinninngaaniit nangiarnartutut isigigatsigu takoreeratsigu oqaaseq taanna misigissutsikkut sunniiniarluni kamassaarutitut atorneqartartoq. Taamatullu atorneqassapat Demokratit tungaaninngaaniit peqataaffigissallugu inuiaqatigiinni sullissinitsinni naleqquttuusutut isiginnginnatsigu.

 

Kalaalinngorsaaneq Demokratit tungaaninngaaniit imatut isumaqartinniarneqarluni ingerlanneqarpat oqaatsip taassuma atorneqanerata nassuiarneqarnissaata tungaanut aallaqqaataaniilli peqataaffigisinnaavarput kalaalinngorsaaneq aallaaveqarpat nunatsinni innuttaasunut sullissinermi ingerlatsinermi ilusilersuinikkut nunatsinnut naleqqunnerusumik aaqqissuiniarneq. Tassa ilaatigut suliffeqarfiit takusaratsigit qallunaat nunaanni ingerlatseriaatsit maliinnavillugit ilusilersugaasut tamannalu nunatsinni ilaatigut immaqa eqaannerusumik inuiaqatigiinni sullissisinnaanermut naalleraasarpoq. Tamannalu unissarlugu sulinissaq qaqugumulluunniit isumaqatigalugu suleqataaffigisinnaavarput.

 

Josef Motzfeldt oqaatigisaa taanna tassa politikkerit atorfillillu sulineranni killiusinnaasut pillugit oqalunnitsinnut atatillugu oqaaseqarneranut aap isumaqatigilluinnarpara tassuuna soorunami politikkerit inuiaqatigiinni oqaluuserisassanik isummiussassanillu saqqummiussaqarnerminni ilisimasalinnik siunnersorneqarnissartik pisariaqartikkaat aap taamalluinnarpoq, taanna isumaqatigilluinnarpara.

 

Taamaattumik aamma kingusinnerusukkut takujumaarparput Demokratit siunnersuuteqartussaammata partiit allattoqarnermikkut nukittorsarneqarnissaannik imaqartumik. Tassa partiit ataatsiakkaat periarfissinneqarnissaat angujumagatsigu, soqutigisaqaqatigiiffinnut aammalu Naalakkersuisut allattoqarfii eqqarsaatigalugit, unammillersinnaassuseqarlutik sulisinnaassuseqarnissaat taanna anguniarlugu suliniuteqarnissaq siunnersuuteqarfigaarput.

 

Atassumminngaaniit Jensine Berthelsenip tusangiasaarinertut uparuartuilluni oqalunnera taanna annertunerusumik tigunianngilara uanimi tassa oqaatigisatsitut soorlu Naalakkersuisoqatigiit maanna eqqarsaatigalugit illersugarput uaniippoq immikkut ittumik naalakkersuinikkut atorfinitsitsinissaq ingerlanneqassappata taava oqimaaqatigiissaagaasumik taanna pissasoq. Tassanilu eqqarsaatigaara aamma taava Atassutikkut siulittaasuat Naalakkersuisutut inissisimanermini Naalakkersuisut Siulittaasuata patsilersuutai aallaavigalugit atorfinitsitseriarneratut ittumik taava aamma inissisimasariaqarmat.

 

Tassa uani anguniaannarparput oqimaaqatigiissumik pisoqarnissaa illuinnaasiortuunngitsumik. Qujanaq.

 

Henriette Rasmussen, ataatsimiinnermi aqutsisoq, sinniisussat pingajuata sinniisussaa, Inuit Ataqatigiit.

Per Berthelsen Demokratit. Taava tullinnguuppoq Anthon Frederiksen Kattusseqatigiit.

 

Anthon Frederiksen, Kattusseqatigiit.

Tassa una oqallinneq aalajangiiffigineqartussaanngimmat aamma uanga sivisuuliornianngilanga. Kisianni soorunami saqqummiunneqartut aamma oqaatigineqartut ilai oqaaseqarfigilaarusuppakka.

 

Uani pineqarmat pingaartumik atorfillit qulliunerusut atorfinitsinneqartarnerat aammalu kinaassusersiunnginneq tassani salliutinneqartariaqartoq. Aammalu Naalakkersuisut akissuteqaamminni tamanna isumaqatigilersimagaat tusarlugu aamma nuannerpoq. Tassami soorunami kukkunerit suulluunniit iliunniutaasarmata aamma tamanna qularutiginngilara Naalakkersuisut ilinniutigisimassaqigaat ukioq pisimasut eqqarsaatigalugit.

 

Neriuutigiinnassavara tamanna uteqqinneqassanngitsoq. Tassami takusinnaasavut aammalu tusaasinnaasavut naapertorlugit aamma tassani pisimasuni nukippassuit piffissarujussuarlu immaqa oqarsinnaavunga asuliinnaq atorneqarsimavoq inuiaqatigiit sullinneqarnerani pitsaanerusumik atorsinnaagaluartoq.

 

Tassa Atassutip oqaaseqartuanut naggataatigut oqaatigissavara tusangiasaarinerit allallu soorunami perusunnanngittaraluaqisut taamaattoq aamma uagutsinnut qivialaarsinnaasariaqartarpugut.

 

Tassa Atassutip oqaaseqartuata oqalunnermini puigorunarmagu pingaartumik ukioq pisimasut pillugit taannaammat Atassut naalakkersuinikkut suleqataanngikkallarami sakkortunerpaamik tusagassiuutitigut tusangiasaarisoq. Aamma ajunngeqaaq, aamma taamaattussaavoq. Imaattariaqanngilaq Naalakkersuisooqatigilersimagaanni taava tusangiasaarineq unittariaqartoq.

 

Isumaqarpunga soorunami suulluunniit uparuarneqartariaqartut aamma illuatungiliuttuniit uparuarneqarpata taava aamma eqqaamalaartariaqarpoq aamma nammineq illuatungiliukkallaramik qanoq iliorsimaneq aamma qiviartariaqarmat.

 

Tassalu illuatungiuliuttut suliassaasa pingaarnerit ilagivaat soorunami Naalakkersuisooqatigiit arlaatigut kukkussuteqassappata aamma uparuarsinnaanerat taanna minnerpaamilluunniit tupinnartuliaanngilaq. Aamma taamaaliortuartussaavugut.

 

Henriette Rasmussen, ataatsimiinnermi aqutsisoq, sinniisussat pingajuata sinniisussaa, Inuit Ataqatigiit.

Tassalu Anthon Frederiksen Kattusseqatigiit. Taava tullinnguuppoq Attaveqarnermut, Avatangiisinut Ineqarnermullu Naalakkersuisoq.

 

Mikael Petersen, Attaveqarnermut, Avatangiisinut Ineqarnermullu Naalakkersuisoq, Siumut.

Qularutissaanngilluinnarpoq oqallisissiaq una soorlu aamma Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuata Kuupik Kleistip oqarneratut sammivik allannguallatsinneqarpat sivisoorujussuarmik oqallisigineqarsinnaasoq. Minnerunngitsumik partiinut assigiingitsunut aalajangersimasunut sammitillugu oqallinneq aallartissappat.

 

Taamaappoq kisianni eqqaamaneqartariaqarpoq aamma oqaluttuarisaanitsinni inuit tamat oqartussaaqataanerannik aallaaveqartumik ingerlaatsitsinni suli nutaraagatta inuiaqatigiit naalakkersuinikkut tamakkiisumik ataatsimoortumik kikkullu tamat oqartussaaqataanerata allaavigalugu ingerlaarnerput ukiumininnguanik taaneqarsinnaavoq nunanut allanut naleqqiulluta.

 

Taamaattumik tupinnanngilluinnarpoq apeqqutit imaattut nalaattassagutsigit ineriartornitsinni. Aamma tamanna anigussavarput qularinngilluinnarpara piffissap ingerlarnerani ukiorpassunngitsut immaqa ingerlanerani apeqqutit taamaattut aamma assigiinngitsunik sammineqartunik isummersorpallaarnani aamma oqallisigisinnaalerumaarigut.

 

Ineriartorpugut tamatta aamma Inatsisartuni. Taamaattumik Siumup oqaaseqartua oqaaserisai tunngavigalugit uangattaaq iluarisimaarluinnarpara oqallisissiat taamaattut qaqinneqarmata maani.

 

Kisianni pinngitsoorusunngilanga erseqqissaatigissallugu aamma soorlu aamma Naalakkersuisut Siulittaasuata akissuteqaammini ilaatigut aallaviit assigiinngitsut aallaavigalugit oqaatigisai. Pisimasumut ataatsimut sammitillugu oqallinneq ilaatigut sanguteqqajaaneqarmat, ilaatigullu naalakkersuinikkut aallarteriarnermi ukiami pisumi taamanikkut naalakkersuisunngortut atorfinitsitsigallarnivut ilaatigut kukkusutut taagorlugit aamma oqaluttarfimmiit oqaluttoqalermat.

 

Isumaqarpunga erseqqissaatigeqqittariaqartoq periarfissat inatsisit tunngavigalugit aallaavigalugit taamanikkut Naalakkersuisunngortugut alloriarsimavugut. Tassalu atorfinitsitsigallarnernernik pilersitsisimalluta. Tassa inatsisit tunngavisut tunngavigalugit aammalu tamanna Naalakkersuisut Siulittaasuanninngaaniit nassuiaassutigineqartareernikuuvoq tassa imaappoq unioqqutitsinertaqanngitsoq.

 

Oqaaseq atussallugu kukkusumik taanna qarnorluunniit nalilersorneqarsinnaavoq. Naalakkersuinikkut allatut isumaqaraanni Naalakkersuisut alloriarnerat kukkusutut sukkulluunniit nalilersorneqarsinnaasarpoq. Aamma oqaaseq kukkusoq taanna immaqa nammineq naalakkersuinikkut isummanut tulluutinngitsumik Naalakkersuisut alloriaraangata  taava aamma kukkusutut isigineqartarput.

 

Isumaqarpunga immikkoortittariaqartut oqallinnermi inatsisit tunngaviusut tunngavigisat aallaavigalugit atorfinitsitsisarnerit pisimatillugit taava eqqortutut taasariaqarpoq oqarnani kukkusuusoq.

 

Tassa naalakkersuinikkut nammineq isummat tunngavigisat aallaavigalugit naalakkersuinikkut sulinermi anguniagaqarnermi uniuuttumik naalakkersuinikkut atorfinitsitsimappata taavagooq kukkuvoq. Naamik taamaattoqanngilaq. Tamakkua tamarmik oqallinnermi aamma eqqumaffigineqartariaqarput allarluinnarmut tamakku sangutitsisinnaasarput.

 

Isumaqarpunga pissutsit paatsooqatigiinnermut tunngaveqarpallaartut ilaatigut inuiaqatigiinni aamma aallaavigalugu pilersartoq. Suut tamarmik nalilersortariaqarmata matumani aamma puigussanngilarput aviisiliortut aamma qanoq inuiaqatigiinnut oqariartuutaat aammalu sulianut ataasiakkaanut tunngatillugu isummersorneri ilaatigut aamma naalakkersuinikkut suliaqartut partiit assigiinngitsut aallaavigalugit aamma naalakkersuinikkut sulinertik ingerlatilersarmassuk. Apeqqutit ilaannikkut annikitsunnguugaluit annertoorujussuanngortillugit naalakkersuinikkut ajornartorsiutitut isigineqalersillugit inissinneqarsinnaasarlutik, inissinneqartissinnaasarlugit.

 

Tamakkuupput ilanngullugit aamma pinngitsoorata ingerlariaqqinnissatsinni nalilersuutissagut. Isumaqarpunga ersarilluinnartoq Naalakkersuisuninngaaniit Naalakkersuisut Siulittaasuata akissuteqaammini nalilersugassat assigiinngitsut pinngitsoorneqarsinnaangitsut taakkartugai. Aammalu partiit oqaaseqartuisa assigiinngitsut oqariartuutigisaat ilaatigut aamma isumaqatiginartorpassuarnik imaqartut aamma aallaavigalugit una oqallitsitsineq aallartiffiussasoq aamma Namminersornerullutik Oqartussani aammalumi kommunini pisortat suliffeqarfiutaanni soorlut ilaatigut oqaaseqartut ilaasa oqaatigigaa itinerusumik aamma oqallinnermik aallartitsivigissallugu.

 

Anguniagarput qularutiginngilara naggataatigut isumaqatigiissutigisinnaagipput, kisianni  periutsigut assigiinngitsut ippigigaangatsigit ajunngilaq uparuartarniartigit. Inuiaqatigiimmi demokratimik ingerlatsineq ulorianartorsiortinnagu aamma aserornagu.

 

Mianerisassat ilikkassaqqaarpagut ineriartorpugut aamma oqaatsit kalaallisut atukkagut qanoq isumaqartut atorluarigit isumaalu paasilluarlugit ingerlaaseqarutta inuit tamat oqartussaaqataanerannik tunngaveqarluni ingerlatsineq aserornavianngilarput ineriartortissavarpullu. Qujanaq.

 

Henriette Rasmussen, ataatsimiinnermi aqutsisoq, sinniisussat pingajuata sinniisussaa, Inuit Ataqatigiit.

Taamatullu oqarpoq Attaveqarnermut, Avatangiisinut Ineqarnermullu Naalakkersuisoq, massakkut tullinnguuppoq Jensine Berthelsen Atassut.

 

Jensine Berthelsen, Atassutip oqaaseqartua.

Qujanaq. naatsukullannguamik uteriisaannguatsiarassi Naalakkersuisut Siulittaasuat Aningaasarsiornermut Naalakkersuisoq siunnersortitaartariaqartut qanoq aamma qulaatiinnarlugit siunnersorteqarnissaannik oqqersussavagut namminneq kiffaanngissuseqarlutik tamakkua aaqqissinnaasariaqarpaat, partiit sekretærit imaluunnit Naalakkersuisut allataat aamma Naalakkersuisut namminneerlutik oqaluttuareereerpaat atorfinitsinneqartartut.

 

Taamaattumik pissutissaqanngilluinnarpoq uagut naalakkersorniarsarissalutigit siunnersorteqartariaqartut.

 

Kattusseqatigiinnut aamma oqaatigiinnassavara oqaluuserisarput una avaqqutaarneqaraluartoq minnerpaamilluunniit aarlerissanngilatit Atassutikkut naalakkersuisooqataaleramik toqqorterlutik ingerlaniarsarisut. Minnerpaamilluunniit taamaattoqanngilaq. Isorisassat suulluunniit oqaloqatigiissutigalugit aaqqinniarneqartarput taanna aamma ingerlaannarpoq naalakkersuisooqataagaluaruttaluunniit.

 

Henriette Rasmussen, ataatsimiinnermi aqutsisoq, sinniisussat pingajuata sinniisussaa, Inuit Ataqatigiit.

Tassalu Jensine Berthelsen Atassut. Tullinnguuppoq Kuupik Kleist Inuit Ataqatigiit.

Annerpaamik 2 minutsit. Suli ataaseq aamma nappaavoq.

 

Kuupik Kleist, Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuat.

Qujanaq. taamaallaat erseqqissaateqarusuppunga uani Attaveqarnermut, Avatangiisinut Ineqarnermullu Naalakkersuisumut. Kisianni immaqa uani Siumut siulittaasuatut tulliatut oqaaseqartutut oqaatigisarialik. Oqarmat ukioq pisut eqqarsaatigalugit Naalakkersuisut atorfinitsitsigaluarnerat pissusissamisoortumik ingerlanneqarsimasoq.

 

Isumaqarpunga marlunnik uparuartariaqartoq taanna siullermik taamani Inuit Ataqatigiit Naalakkersuisooqataallatsiarmata Naalakkersuisut akunnerminni pinnaassuterujussuat tasaavoq atorfinitsitsinerit taakku Inuit Ataqatigiillu akerliullutik inissinnerat oqaaseqarnerallu aammalu naggataatigut avissaarnermut pissutaasoq.

 

Aappaattut uparuaatigisariaqartoq tassaavoq ilumut suna tamaat malittarisassat inatsisillu naapertorlugit taakkua atorfinitsitsigaluarnerit pisimanerannik oqarneq apeqqusertariaqarmat suli ullumikkut.

 

Isumaqarpugut sukumiisumik tamakkua misissorneqarpata aamma takussutissaqassasoq arlaatigut saneqqutaarisoqarsimasoq. Qujanaq.

 

Henriette Rasmussen, ataatsimiinnermi aqutsisoq, sinniisussat pingajuata sinniisussaa, Inuit Ataqatigiit.

Tassalu Kuupik Kleist, Inuit Ataqatigiit, taava partiit oqaaseqartui aamma allat oqaaseqarusulerput. Tamarmik 2 minutsi annerpaamik. Maannakkut Jens Napaattooq Siumut.

 

Jens Napaattooq, Siumup oqaaseqartua.

Aap demokrati pillugu pitsaanerpaamik kiffartuussisinnaaneq naalakkersuinikkut siunnersorteqalernissap oqaluuserinerani assigiinngitsut ilumoorpoq kaputartuunneqartut tikinneqarput. Aamma tamanna tupinnartuliaanngilaq namminermini.

 

Uani atorfinitsitsisimanerit ilaatigut aamma taakkartorneqarput naak siunnersuuteqartup namminermini tamanna kissaatiginngikkaluaraa annertunerusumik toqqammavigissagipput oqallinnermi.

 

Kisianni qaqilerneqarmat aamma oqartariaqarpugut Inuit Ataqatigiikkormiut taanna toqqammavigalugu avissaartuunnerit aallartittut, anersaarsiornerit peqqutigalugit aamma ilaatigut peqquteqannginnerluni nammineq pissaanermik tiguserusullutik killiffigisimasatik ilutigalugu aamma periarfissarsioraluarnerannut oqariartuuteqannginersoq. Immaqa aamma taanna namminerminni oqaatigisinnaagaluarpaat.

 

Kalaalinngorsaaneq uagut aalajangiusimavarput inuiaqatigiit kalaallit ineriartoqqinnissaanut siumut taanna aalajangiusimalluinnarlugu politikkikkut ingerlariaqqikkusuppugut. Aammalu taanna aalajangiusimallugu periarfissat assigiinngitsut atorlugit ingerlalluarniarlutigu politikkerput ingerlalluassavarput.

 

Taamaattumik aamma immikkoortitsisoqannginnissaanik maannakkut oqalunnerit assigiinngitsut aallavigalugit maannangaaq qallunaat nunatsinnut suliartortartut amerlanerpaarpaartaat ajunngilluinnartumik pitsaasumik sullissisut nalunngilarput. Aamma ilaqutarpassuaqalersimavugut qallunaanit annertunerusumik annikinnerusumillu.

 

Kisianni taamaakkaluartoq qallunaat kalaallillu aamma naligiimmik pineqartariaqarput ilaatigut nalunngilarput Namminersornerullutik Oqartussat allaffeqarfissuani atorfinitsitsisarnerit qiviarutsigit ilaatigut atorfinitsitsisoqartarpoq kalaallinik arlalinnik qinnuteqartoqarsimagaluarpoq, aperisoqaraangallu sooq qallunaaq tiguneqarsimanersoq Danmarkiminngaaniit oqartarput misilittagaqarmanngooq.

 

Kisianni ilaatigut eqqartorneqanngisaannarluni Kalaallit Nunaanniissimannginnami Kalaallit Nunaani pissutsinut minnerpaannguamilluunniit annertunerusumik ilisimasaqarani. Akerlianilli Kalaallit Nunaanni peroriartorsimasoq Kalaallit Nunaanni atuarsimasoq ilinniarsimasoq avatangiisitsinnik ilisimaarinnittoq avatangiisitsinnik peqquteqartumik kiffartuussinissaminut pitsaanerpaamik ilisimannittoq alloriaqqinnissamullu atorsinnaasoq qiviarneqartarani.

 

Taamaattumik assigiinngisitsisoqartoq tassuunatigut oqartoqarsinnaavoq ilaatigut. Ajoraluartumik Demokratinut tunngasut tikissinnaannginnakkit tassunga killiinnarpunga.

 

Henriette Rasmussen, ataatsimiinnermi aqutsisoq, sinniisussat pingajuata sinniisussaa, Inuit Ataqatigiit.

Tassalu Jens Napaattooq Siumut tassa 2 minutsit annerpaamik oqalussinnaatitaalerassi. Massakkut tullinnguuppoq Per Berthelsen, Demokratit taava tullinnguuteqqissaaq oqallinnissamik sinnersuuteqartoq Per Skaaning.

 

Per Berthelsen, Demokratit oqaaseqartuat.

Qujanaq. Aap minutsit marluk iluani oqaatigiinnassaaq. Silataaniitsiarama kisianni tusaasutut imatut tigugakku Atassumminnganiit Jensine Berthelsen soorluli siunnersuisoqarsinnaanermik oqaatigineqartut taakkua pinngitsaaliissutiginiarneqartutut tigugai.

 

Taamaappat Demokratit tungaaninngaaniit erseqqissaannassavarput oqaatigisatsinni periarfissatut naligiilluni atorneqarsinnaasutut Naalakkersuisoqatigiit akornanni periarfissatut piukkussatut taagatsigit illuinnaasiortumik atorneqassanngimmat. Soorunali tamanna tunngavissiissutigineqarpat atuerusuttut namminneerlutik taanna atuinissartik aalajangissavaat.

 

Henriette Rasmussen, ataatsimiinnermi aqutsisoq, sinniisussat pingajuata sinniisussaa, Inuit Ataqatigiit.

Tassalu Per Berthelsen Demokratit taava Per Skaaning aamma Demokratit oqallinnissamik siunnersuuteqartoq.

 

Per Skaaning, siunnersuuteqartoq, Demokratit.

Tassa maannakkut oqallinneq allarluinnarmut sangutinnikuuvarput sammiviginngisaanut. Tassa politikkikkut atorfinitsitsisarnermut tunngavoq. Tassa Jens Napaattooq kalaalinngorsaaneq sammivaa taannarpiaq pineqanngilaq. Uaniuna pineqartoq nalunaarutigineqassasoq politikkikkut atorfinitsitsisarnerit partiit tungaatigut politikkikkut ikiortaasinnaasut.

 

Tassa Inuit Ataqatigiinnut tunngatillugu oqaatigissavara nalunaarutigineqartut immaqa tamatta anguniarunarparput sukap nalunaarusiaata ingerlanneqarnissaa. Soorunami isornartorsiorneqarsinnaassapput atorfillit tassa suliaminnik eqqortumik suliaqanngippata. Tassa partiimut atasuussanngillat, tassa taannarpiaavik siunnersuutigigipput. Taavalu apeqqutigalugu tapersersorneqarnersoq Inatsisartut tungaaninngaaniit.

 

Josef Motzfeldtimut tassa oqarnera politikkikkut kiinaarussinnaaneq sianigineqassasoq. Tassa politikkikkut kiinaarussinnaanermut tunngatillugu politikkikkut atorfinitsisisoqarsinnaavoq ikiortissatut Naalakkersuisumut pineqartumut ikiortissatut. Taamaattumik innuttaasunut partiinullu attaveqaataasinnaalluni.

 

Tassa Atassummut tunngatillugu kusanarsaakkanik oqaatigerusunngilara Jensine Berthelsenip oqaatigisaattuut.

 

Kisiannili isumarsi soorlu aamma Anthon Frederiksen taanna eqqaagunarpaa tassa oqaatigisassinnut tunngatillugu Naalakkersuisooqatigiinnissinnut tunngatillugu taavalu aamma Per Berthelsenimut tunngatillugu suli ilissinnut arlaannik tutsitsiniaanngilagut paaseriusuinnarippununa qanoq isumaqarnersusi.

 

Taavalu Mikael Petersenip aamma oqaatigivaa oqallinnermi siunertarineqanngitsut pereersimasut. Taakkua aamma Demokratininngaaniit tusaatissatut tigoreerparput. Qujanaq.

 

Henriette Rasmussen, ataatsimiinnermi aqutsisoq, sinniisussat pingajuata sinniisussaa, Inuit Ataqatigiit.

Tassalu naalakkersuinikkut tunngavilimmik Namminersornerullutik Oqartussani atorfinitsitssarnerit pillugit apeqquteqaat aallaavigalugu oqallinneq naggaserlugu allamik oqaasissaqartoqanngippat taava Naalakkersuisut Siulittaasuat.

 

Hans Enoksen, Naalakkersuisut Siulittaasuat, Siumut.

Qujanaq. tassa oqallinneq nuannersumik ingerlanneqarpoq aamma sukumiisumik eqqartuisoqarluni aamma taanna ajorinngilluinnaqqissaarparput Naalakkersuisuninngaaniit. Tassami ukiorpassuanngortuni pingaartumik Namminersornerulernerup ukiuini aallartittuni uagut inuusuuttuaraasimasugut inuusuttuusugut taamanikkulli suaartaatigineqalerpoq kalaallit sulisinaasut kalaallit ilinniarsimasut nunatsinni atorneqartariaqalersut. Taanna qungujulassutigigaluarussiulluunniit tamassi oqariartuutigisarparput.

 

Taamaammat uanga uani akisussaasutut annerpaatut inissisimavunga taamanikkut ikkussigallarnermi aamma malitassat malippakka aamma unioqqutitsiniarnissara sumilluunniit tassani siunertarineqanngilluinnarpoq.

 

Tassa Namminersornerullutik Oqartussat iluanni atorfillit nuussinnaanerannut periarfissat ajornaquteqanngilluinnaqqissaartut pisortaasuninngaaniit oqaatigineqarput aammalu nassuiaatigineqarlutik. Utoqqatsissaangalu kukkullunga atorfinitsitsinerit uanga ingerlassimagukkit. Akisussaaffillu tigorusullugu, allanut tunniunnagu akisussaaffik tigorusuppara.

 

Ukuli Naalakkersuisoqarfinni allani Inuutissarsiornermi Naalakkersuisoqarfimmi atorfinitsitsigallarnerit uani oqaatigissavara Naalakkersuisut Siulittaasuata aalajangigarinngimmagit. Aammalu Naalakkersuisut allattoqarfianni ikkussineq aamma Naalakkersuisut Siulittaasuata aalajangigarinngimmagit. Taamaallaalli pisortaagallartussatut ikkunneqartoq Naalakkersuisut Siulittaasuata aalajangermagu.

 

Aamma pisortaagallartussamik ikkussisarnerit 2001-mi Aalisarnermut Naalakkersuisunngorama pisortaagallartussamik ikkussivunga minnerpaarpaamilluunniit tassani nipituuliortoqanngilaq.

 

1999-mi Angallannermut Naalakkersuisunngortoq ingerlaannartumik pisortaagallartussamik tigusivoq minnerpaamilluunniit aamma tassani nipituuliortoqanngilaq.

 

Uanili nipituuliornermut pissutaanerpaajugunarpoq qineqqusaarnerup nalaani sakkortuumik poilitikkikkut akerleriinnerit puttarsineqarlutik aammalu qinersinermi amerlanerussuteqanngitsoorneq tunngavigalugu aallaaveqartumik taakkua nipituuliornerit ersarissumik uanga taamatut paasigakkit naluara allat taamatut paasisimaneraat oqaluttuutissanngilakka allat taamatut paasisimassagaat kisianni uanga taamatut paasivakka.

 

Uani oqallinnermi oqariartuutigineqartut soorunami kukkusimassagutta taakkua ilinniutigissavagut aamma kukkusarnikka uanga ilinniutigisarpakka tamatigullu aamma aaqqiissutissamik pissarsiniarfigisarlugit.

 

Anthon Frederiksenip uani oqaatigivaa qineqqusaarnerup nalaani kammalaasersornermut tunngasut uanga qineqqusaarutigisimagikka taamaanngilluinnaqqissaarpoq. 2001-mi siulittaasussarsiornermi taakku oqariartuutigaakka. Qineqqusaarnerullu nalaani aperineqarama atorfinitsitsinissamut tunngasuni suut piumasaqaatigissanerikka oqarpunga ima ersaritsigisumik uanga nammineq sodavanditugassara aalajangertarpara uanga nammineq suut nerissanerlugit aalajangertarpakka. Uangalu aamma nammineq pisiniarfimmi sulisussakka aalajangertarpakka. Tassa taamak ersaritsigisumik akissuteqarpunga.

 

Aamma oqaaserisimasakka utertinnianngilluinnaqqissaarpakka. Utoqqatsissuigissavara uani ilaatigut misilittagartuup kalaallit ilinniarsimasut annertuumik tujormisinneqarmata uanga pisuussutigisannik taamatut oqariartortoqarmat utoqqatsissutigaakka taamatut uanga pisuussutigisannik taamatut atugaqarsimammata. Neriuppungalu taanna uniffiginagu siunissami inuigaqatigiinni suleqataanertik ingerlatiinnarumaaraat.

 

Aammalu uani siunnersuutigineqartut tassalu siunnersortinik atorfinitsitsisinnaanermut tunngasut malugaara uani aalajangiiffiunngikkaluartumik amerlanerussuteqartunit ilaatigut taperserneqanngitsoq. Kisiannili aamma oqaatigissavara Naalakkersuisut siulittaasut aamma pisinnaatitaaffeqarmat nammineq siunnersortissaminik politikkikkut aningaasartuutit iluanni pilersitsisinnaanissaminut.

 

Aammalu uani malugeqqussavara Naalakkersuisut Inatsisartullu immikkoormata. Pisinnaatitsitsullu tunniussaat Naalakkersuisuni atorneqarmat tassalu ulluinnarni ingerlatsinermut tunngasut allaffissornermut tunngasut Naalakkersuisoqarfiit namminneq ingerlattussaavaat soorunami Inatsisartut aningaasaliissutaata iluanni aammalu malitassat iluanni.

 

Uanilu erseqqissaassutigissavara Naalakkersuisut siunertaqanngilluinnaqqissaarmata aamma ulluinnarni Inatsisartut sulinerannut akuliunnissaminnut kisiannili taakku piumasaat aallaavigalugit sulinissarput tunngavissinneqarsimasoq malillugu sulisussaagatta.

 

Sukaq eqqartorneqarpoq. Tassa Sukap sulinini ingerlappaa pitsaasumik aammalu passissutissanik sukumiilluinnartunik naammassisaqarsimavoq. Taakkulu suleriaqqinnissami tunngavissaqqissut tunngavigalugit suleriarnissaq massakkut pilersaarusiorneqarpoq aammalu ilai ingerlanneqarlutik.

 

Tassanilu sukap suleriaqqinnissami allaffissornerup annikillisarnissaanut aammalu sulinerup sukkanerulernissaanut siunnersutai 88-jusut ilaatigut ulluinnarni sulinermi eqaallisaassutissat aammalu minnerunngitsumik sipaarniarnermi atorneqarsinnaasut tikkuartorneqarmata.

 

Tassanilu assorujussuaq sukumiisumik sulisimanerat aamma qujassutigaarput. Neriuppugullu siunnersuutat malillugit ingerlariaqqittoqarmat annertuumik aningaasartuutikillisaanermik kinguneqarumaartut.

 

Aammalu qineqqusaarnerup nalaani ilaatigut sakkortuumik Siumukkormiut upissunneqaqattaarput minnerunngitsumillu siulittaasuat qallunaamik, qallunaanik ajattuiniartutut soraarartitsiniartutut nalilersorneqarluni qujanartumilli suli massakkumut soraarsitsinngilaq aammalu suli tujorminartumik suliffeqarfiup iluani ingerlatsisoqanngimmat taanna erseqqissaassutigissavarput minnerpaarpaamilluunniit taamatut sioorassuteqarsimaneq qujarnartumik sulieq eqqortinneqanngimmat. Aamma naatsorsuutiginngilara eqqortinneqarumaartoq.

 

Aamma sulisut toqqissillutik sulinissaat uanga pingaartilluinnaqqissara ukiorpassuarni aamma uanga nammineq sulisuusimavunga aammalu sulisitsisuusimallunga. Nalunngilaralu sulitsisisorisat pissusilersornerat qanoq pingaaruteqartigisoq sulisut sulilluarnissaannut. Taamaammat toqqissisimanngissutissaqanngillaq. Qallunnajuguni kalaaliuguni Inuit Ataqatigiiugunik  Atassutaaguni Siumuugunik sulinerminni ajornartorsiortinneqarnissaminnik.

 

Kisianni uani oqallinnermi iluatinnartut arlallit oqariartuutineqartut soorunami siunissami isummersoqqinnitsinnut atussavagut aammalu kukkusimassaguma taanna utoqqatsissutigaara akisussaaffimmik tigusinissara allanut tunniukkusunngilara uanga akisussaaffik tigummerusukkakku Qujanaq.

 

Per Berthelsen, ataatsimiinnermi aqutsisoq, sinniisussat sisamaat, Demokratit.

Naalakkersuisut Siulittaasuat qujavugut kisianni tassa siulittaasup siuliani aatsaavinnaq issiasup erseqqissumik nalunaarutigivaa allamik oqaasissaqartoqanngippat taava Naalakkersuisut Siulittaasuat naggasiilluni oqaaseqassasoq.

 

Aammalu erseqqissaatigissavara taamatut apeqquteqaateqarneq aallaavigalugu oqallinnissamut siunnersuuteqartup nammineerluni taammagu pisimasut kingumut qiviarlugit aallaaviutinniarnagit. Taamaattumik taanna erseqqissatigissavara kisiannili tassa marlunnik nappaasoqarpoq. Takusinnaavara nappaasup aappaa tunuartoq aperissavaralu taava suli nalunaanngitsoq Anthon Frederiksen minutsit marluk piffissaralugit oqaaseqarniarpoq. Takanna.

 

Anthon Frederiksen, Kattusseqatigiit.

Qujanaq. tassa siullermik nuannaarutigivara Atassutip oqaluttuata isertuussaqanngilluinnarlutik soorunami pinissartik oqaatigimmagu soorunami aamma taamaattariaqarpoq.

 

Kisianni tassa Naalakkersuisut Siulittaasuata akissuteqarnermini soorunami oqaatigisai aamma akisussaaffimmik tigummiarnini taanna qimarratiginiarsinnaanngikkaa erseqqissumik paasivarput aamma taamaattussaavoq. Aamma pissutsit taamaakkallartillugit soorunami akisussaaffik tigumineqartariaqarpoq.

 

Aamma uanga inuiaqatittaluunniit susassarigunanngilluinnnarpaat Naalakkersuisut Siulittaasuata qanoq ittumik sodavanditussanersoq. Isumaqarpunga matumani tamakku pineqanngimata ialnngussuunneqartariaqanngitsut.

 

Kisiannili tassa soorunami toqqissisimanissaq inuiaqatiinni aammalu innuttaasuni kiffartuussinermi soorlu saqqummiussaqarninni oqaaseqartunga taanna pinngitsoorani salliusariaqarpoq kiffartuussatta inuiaat toqqissisimasumik aammalu eqqissisimasumik inooqataanissaat torersumillu kiffartuunneqarnissaat taanna pingaarnerpaajuvoq. Qujanaq.

 

Per Berthelsen, ataatsimiinnermi aqutsisoq, sinniisussat sisamaat, Demokratit.

Taava nappaasoq tunuareeraluarluni nappaaqqimmat minutsit marluk. Josef Motzfeldt Inuit Ataqatigiit takanna.

 

Josef Motzfeldt, Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuat.

Qujanaq. pissaanermik tiguserusukkaluarneq ilaatigut patsisiliullugu massakkut oqallinnermi oqaatsivut nalilersorneqarput Siumup oqaaseqartuanit.

 

Pissaanermik tigumminnikkusunnerinnaq toqqammaviginnginnatsigu torinngitsumik ingerlatsineq peqataaffigerusunnagu tunuarpugut. Kalaalinngorsaaneq torersumik naalakkersuinikkut Inatsisartuni toqqammaveqarluni ingerlanneqartariaqartoq illersoratsigu Naalakkersuisooqatigiinneq taamatut toqqammavilersornianngitsoq peqataaffigerusunnginnatsigu tunuarpugut.

 

Ineriartorneq Naalakkersuisut Siulittaasuata innersuussutigaa. Naalakkersuinikkut ineriartorneq siuariartorneq taamaakkaluartoq 1999-mi 2001-milu pisuusimasut ullumikkut iliuuserineqarsimasunut utoqqatsissutitullusooq saqqummiuppai.

 

Killuullunga killuulluta uagut Inuit Ataqatigiinninngaaniit kiinaannguvugut Naalakkersuisut Siulittaasuata oqalliseriaaseq taamak torinngitsigisoq inimi maani atorsinnaammagu.

 

Utoqqatserfigisassat aamma inuiaqatigiinniippoq. Sulisut ataatsimut utoqqatserfigineqarnissaat utoqqatserfigineqarnissaat aamma pisussaaffiuvoq. Kukkunertaqanngitsumik atorfinitsitsigallarnerit pisimappata tupinnaqaaq ullumikkut kingumut qiviarluni sooq imaasiallaannaq atorfinitsikkaluarneqartut imaasiallaannaq Naalakkersuisut siulittaasuannit soraarsinneqarmata.

 

Qineqqusaarneq suli allaat puttarsineqarpoq. Qineqqusaarneq qaangiutereerpoq oqallinnerit ima inerisimatigisariaqarpugut naalakkersuinikkut oqallinnermi qineqqusaarneq qineqqusaarneruvoq, ullumikkut tamakku ataatsimilluunniit Per Skaaningip Demokratininngaaniit oqallisissiamini eqqartunngilai.

 

Per Berthelsen, ataatsimiinnermi aqutsisoq, sinniisussat sisamaat, Demokratit.

Qujanaq. Naalakkersuisut Siulittaasuat tulluilluni oqaaseqarumavoq neriuppungalu naggataarutaassasoq.

 

Hans Enoksen, Naalakkersuisut Siulittaasuat, Siumut.

Aap qujanaq tassa Anthon Frederiksenip oqaaseqarnermini oqaatsikka pivai aamma ajunngilluinnaqqissaarpoq. Kisiannili uani atorfinitsisigallarnermi oqariartutigineqartut aamma Kattusseqatigiit siulittaasuata taamanikkut tapersersorlugit oqariartuuteqaqattaarmat. Taanna isumaqarpunga aamma ilaasortaata tusarsimasariaqaraa aamma tusarsimassagaa qularinngilluinnaqqissaarpara.

 

Uanili kingulliulluni oqaluttoq aamma pissutsinik piviusunik namminneq pilersitaminnut oqaaseqarnissaminnut qununatik oqariartortariaqarput.

 

Taamanikkut isumaqatigiinniarnerit suli ingerlasut namminneq atorfilittassatik pisortaanissaq tullersortissaalu taavalu atiatigut taalluaannarlugu Jens Lyberthi nummer 3-tut inissinneqarnissaa namminneq ajorinngilluinnaqqissaarpaat. Qujanaq.

 

Per Berthelsen, ataatsimiinnermi aqutsisoq, sinniisussat sisamaat, Demokratit.

Taamaalillutalu oqaluuserisaq immikkoortoq 87. Naalakkersuinikkut tunngavilimmik Namminersornerullutik Oqartussani atorfinitsitsisarnerit pillugit apeqquteqaateqarneq aallaavigalugu oqalinnissamik siunnersuut naammassivarput.