Oqaluuserisassani immikkoortoq 92-1 |
|
||
| Siullermeerneqarnera | Aappassaanneerneqarnera | Pingajussaaneerneqarnera | |
Ulloq ataatsimiiffiusut qulingat, pingasunngorneq 19. marts 2003 nal. 13:13.
Ane Hansen, siunnersuuteqartoq, Inuit Ataqatigiit.
Qujanaq.
Sulisartut ilinniagaqarsimanngitsut allallu suliffissaarunnermik eqqorneqakulasut nunatsinni sulisinnaasut akornanni affangajaat tikillugit amerlassuseqarput.
Sulisinnaasuni sulisartut ilinniagaqarsimanngitsut, suliffissaaleqinermik ukiulluunniit ilaatigut suliffissaaleqinermik eqqorneqartartut taamak amerlatigigaluartut ersarissumik aaqqissuussamik ilinniagaqalersinnaanermut pikkorissarsinnaanermullu periarfissanik qaammarsarneqartarnerat annikittuararsuuvoq. Naak Sulinermik Inuussutissarsiuteqartut Kattuffiat aammalu Namminersornerullutik Oqartussat arlalitsigut ilinniaqqinnissamut pikkorissarsinnaanermullu periarfissanik peqartiteraluartut taakku ersarissumik qaammarsaatigineqarnerat annikittuaraavoq, atuisinnaasunillu suut ilinniaqqinnissamut pikkorissaanissamullu periarfissaanersut takujuminaatsillugit.
Nunatsinni sulisartut ilinniagaqarsimanngitsut sulisartullu suliffissaarunnermik eqqorneqartartut isertitakinnertik pissutigalugu tapiissuterpassuarnik atuisunngortinneqartarput, aammalu inuuniarnikkut artorsartuarnerup kingunerisaanik ajornartorsiuterpassuarnik inuiaqatigiinnut akisusinnaasartunik eqqorneqakulasuusarlutik.
Nunatsinni pikkorissarfiusinnaasut imaaginnavikkaluarput. Taamaattumik nunatsinni inersimasunik ilinniartitseqqittarnerit pikkorissaasarnerillu ataqatigiissarneqarnissaat pisariaqavippoq. Namminersornerullutik Oqartussat allaffeqarfissuarmini nammineq pikkorissaaveqarpoq, Niuernermik ilinniarfiit tunngaviusumillu ilinniarfiit allat pikkorissaanermik ingerlatsisarput, namminersorlutik suliffiutillit namminerisaminnik kattutaarlutilluunniit pikkorissaaveqartarput, sulinermik inuussutissarsiuteqarnermi kattuffiit pikkorissaanermik ingerlatsisarput il.il.
Qularutissaanngilaq taamatut ataqatigiissaagaanngitsumik ingerlatsinikkut aningaasarpassuit atulussinnarneqartarnerat.
Nunatsinni suliffiit nutaat ataavaartullu sulisullu aalajaatsut suaartaataajuarput. Taamaattumik tamakku anguniassagaanni pissutsinut nikerartunut naleqqussaanissami pikkorissaanerit assigiinngitsorpassuit ataqatigiissarneqarnerisigut anguniagassat pissarsiffiusussallu pitsaanerusut naatsorsorneqarsinnaapput.
Naatsumik oqaatigalugu: ataqatigiissaarilluarnikkut qulaajaanikkullu sipaarfiusinnaasut aqqutigalugit pikkorissaanikkut ilinniartitseqqittarnikkullu angusassat pitsaanerit anguneqarsinnaapput.
Tamakkua tunngavigalugit aalajangiiffissatut siunnersuutigaara periarfissaararpassuit tamani tamaani siammarsimasut ersarinninngorlugit ataatsimoorfigisinnaasaannik sulisitsisut sulisartoqarnermi peqataasut suleqatigalugit siunnerfimmik aaqqissuussisoqassasoq.
Ilinniagaqalernikkut pikkorissarnikkullu ilinniagaqanngitsut maannamut atugarisat pitsaanerulersinneqarsinnaanerat ersarinnerusumik aaqqissuunneqarsinnaammat.
Qujanaq.
Jonathan Motzfeldt, ataatsimiinnermi aqutsisoq, Inatsisartut Siulittaasuat, Siumut.
Siullermik akissuteqassaaq Inuussutissartissarsiornermut Naalakkersuisoq.
Finn Karlsen, Inuussutissarsiornermut Naalakkersuisoq, Atassut.
Qujanaq.
Siunnersuutikkut tunngaviusumik ajornartorsiut pingaaruteqaqisorlu qaqinneqarpoq. Siunnersuuteqartup aalajangiifffigisassatut siunnersuummini tikkuarpaa kommunini sulinermik inuussutissarsiuteqartut suliffissaaruttartullu ilinniarteqqittarnerat pikkorissartinneqartarnerallu naammattumik ataqatigiiaarneqaranilu qaammarsaatigineqanngitsoq.
Naalakkersuisut siunnersuuteqartup eqqarsaatai isumaqatigaat suliassamisullu isigalugu sulinermik inuussutissarsiuteqartut ? soorunalumi suliffissaaleqinermik eqqorneqartartut ? ilinniartitaanerat, ilinniarteqqinneqarnerat pikkorissartarnerallu pitsaanerusunik tunngavissiorumallugu.
Taamaattumik ujartorneqartut tunngavissinnissaat suliniutigineqarpoq.
Taamaalillutik Naalakkersuisut naalakkersuinikkut ingerlatsinerminni tunngavigaat suliffissaaruttut minnerunngitsumillu inuusuttut ilinniarnissamik pikkorissarnissamillu neqeroorfigineqartarnissaat, taamaalilluni piginnaasaat ilinniarsimasunik sulisussaqarnermik pisariaqartitsinermut suliffeqarnermilu ineriartornermut naapertuuttooqqullugit. Inuit ikiorsiissutaannarnik isumalluuteqartittarnerannut aningaasat taamak amerlatigisut atortuarnerat qimattariaqalerparput. Tamatumunnga taasiullugu suliffeqarnermut tunngasutigut suliniarneq siumut tikkuussisuusariaqarpoq aammalu inuussutissarsiornermik ingerlataqartut pisortallu suliassanik piginnaaneqarluartunik pisariaqartitsinerannut naleqqussagaaasariaqarluni.
Taamaattumik suliffeqarnermut tunngasunik iluarsaaqqinneq Naalakkersuisut pingaarteqaat.
Tamatumani anguniakkat ilagaat suliffissaaruttut suliffeqarnermut ikkuteqqinnissamut periarfissarissaanerulernissaat piginnaasaqarnerulersaanikkut ilinniartitaanikkullu tamatumuunakkullu imminnut ilaquttaminnillu pilersuisinnaanerulersillugit. Anguniagaq alla tasaavoq suliaqarfiit assigiinngitsut akornanni eqaatsumik nikerarsinnaalernissaq, taamaaliornikkut suliffiit tapiissutititgut aningaasalersugaasut tapiissutinik isumalluuteqanngitsunut nuttartissinnaanngortikkumallugit. Inuiaqatigiit aningaasaqarnerat tamatumuuna iluaquserneqartussaavoq. Taamaattumik ilitsersuinikkut ilinniartitsinikkullu suliaqarneq sakkortusartariaqarpoq.
Tamatuma kinguneratut Suliffeqarnermut immikkoortortap Kultureqarnermut, Ilinniartitaanermut, Ilisimatusarnermut Ilageeqarnermullu Pisortaqarfik suleqatigalugu kommunini tamani ilitsersuisarfinnik piareersartarfinnillu taaneqartut pilersinnissaat piareersarpaa. Sulili amigaataapput kingunissai pillugit naatsorsuinerit aamma tamatumani malittarisassat allanngortinnissaannut tunngatillugu misissueqqissaarnerit kiisalu tamakkua pereerpata, KANOKOKA-mik isumaqatigiinninniarnissat.
Apeqqutit tamakkua pillugit nassuiaasiaq suliarineqarluni ingerlanneqarpoq pilersitsinissallu suliarineqaqqinnerani tunngaviussalluni.
Taamaalilluni kommunini tamani ilitsersuisarfiit piareersartarfiillu suliffeqarnermik iluarsaaqqinnermi anguniakkanut pingaarutilerujussuupput.
Ingerlatsiviit taakkua suliffissanik tikkuussinermut suliffissaqanngitsullu piginnaasaqarnerulersarnerannut suliffeqarnermullu piareersarlutik ilinniartitaanerannut tunngaviusussaapput, taamaaliluni inuit pineqartut piginnaanngorsaqqinneqareernermikkut ataavartumik suliffeqalersillugit imaluunniit suliffeqarnermut piareersareerlutik pikkorissareernermi ilinniarnivimmik aallartitsisinnaalersillugit taamalu siunissami imminnut pilersorsinnaalersillugit.
Tamatuma saniatigut siunniutaavoq kommunini suliffeqarnermut allaffiit ilitsersuisarfiit piareersartarfiillu ilagisassaat sulinermik inuussutissarsiuteqartut ilinniarteqqinnissaannut pikkorissarnerannullu pisariaqartumut atorneqarnissaat. Taamaalilluni ingerlatsiviit taakkua tunngavississavaat ilinniartitseqqittarnerit/pikkorissartarnerit kattuffinnit neqerooruteqarunartut/ujartorneqarunartut.
Siunniutaallunilu anguniagaavortaaq piareersaataasumik ilinniarnerit, pikkorissarnerit ilinniartitseqqinnerillu suliffeqarnermut/ilitsersuinermut allaffiit kisimik ingerlatsissagaat, taamaalilluni ilinniaqqinnissanut pikkorissarnissanullu periarfissat assigiinngitsut ersarsissumik takuneqarsinnaassammata.
Ilisimatitsissutigineqassaaq suliffeqarnermut allaffiit sulisitsisullu najukkani suleqatigiinnerat ukiuni kingullerni pitsanngoriartorsimammat. Taamaalilluni sulinermik inuussutissarsiuteqartut suliffissaqanngitsullu piginnaanngorsarnissaannut neqeroorutinut assigiinngitsunut tunngatillugu sulisitsisut najukkani peqataanissaat periarfissarissaarnerulerpoq.
Kommunit ataasiakkaat ingerlatsiviit aqqutigalugit suliassaraat sulinermik inuussutissarsiuteqartut ataatsimoortumik ilinniarteqqinneqartarnissaat pikkorissartarnissaallu kiisalu pisariaqarpat suliffissaqanngitsut pikkorissartarnissaat ilisimateqqaartarnissaallu ilinniartitaalinnginnermi.
Taamaattumik qularnateqanngilaq ilitsersuisarfiit piareersartarfiillu pilersinneqarneratigut pikkorissarnermut ilinniartitaanermullu neqeroorutit ataqatigiiaarnerannut paasissutissiissutigineqarnerannullu periarfissat pitsaanerulissasut. Tamatumuunakkut suliffissat ataavartut aalajaatsunik sulisullit qulakkeerneqassapput inuiaqatigiillu aningaasaqarnerat ataatsimut isigalugu iluaquserneqarluni.
Naggataatigut taassavara ilitsersuisarfinnik piareersartarfinnillu ingerlalluartunik pilersitsisoqareersimammat, tassa Aasianni, Narsami Tasiilamilu. Taakkua misilittagaat kommunit allat pilersitsiniarnerannut aqqutissiuussissapput neriuppugullu tamatuma kingunerissagaa kommunini tamani taamaattunik pilersitsinissaq suliffeqarnikkut politikkimi siunertarineqartoq naammassineqassasoq.
Tassalu ilitsersuisarfiit piareersartarfiillu pilersinniarlugit suliniuteqartoqalereermat tamatumani ataqatigiiaarineq ujartorneqartoq ilaalluni Naalakkersuisut kaammattuutigisinnaanngilaat aalajangiiffigisassatut siunnersuut maanna akuersissutigineqassasoq.
Jonathan Motzfeldt, ataatsimiinnermi aqutsisoq, Inatsisartut Siulittaasuat, Siumut.
Partiit oqaaseqartuinut, siulliulluni oqaaseqassaaq Ole Dorph, Siumut.
Ole Dorph, Siumup oqaaseqartua.
Qujanaq.
Siumumiit sulisartut suliffissaarunnermillu eqqorneqartartut eqqarsaatigalugit ilinniartitseqqittarnermi pikkorissartitsisarnermilu qaffassarfiusinnaasumik ataatsimoorussamik aaqqissuussisoqarnissaanik Naalakkersuisut suliniuteqaqqullugit peqquneqarnissaannik Inatsisartut aalajagiiffigisassaattut Inatsisartuni ilaasortap Ane Hansen-p, Inuit Ataqatigiit, siunnersuutaa pillugu imatut oqaaseqaateqassaagut:
Siullermik oqaatigissavarput oqaluuserisassaq Siumumiit soqutiginartutut pingaaruteqartutullu isigigatsigu.
Siumumiit pingaaruteqartutut isigaarput inuit pisuussutiginngisamimmik suliffissaarunnermik eqqorneqartut pillugit pisortanit sukkasuumik pitsaasumillu sullineqarnissaasa anguniartuarnissaa, Siumumiillu tunuarsimanngisaannassaagut pisuussutiginngisaminnik suliffissaarunnermik eqqorneqartut eqqarsaatigalugit inatsisitigut peqqussutigigullu pisariaqassappat naleqqussaajuarnissamut.
Siumumiit inuup imminut napatissinnaajuarnissaa pingaaruteqarluinnartutut isigigatsigu erseqqissaatigissavarput suliffeqarnerup imminut akilersinnaasuujuarnissaa pingaaruteqarluinnartutut isigigatsigu.
Suliffissaarunnermik eqqorneqartoq sapinngisamik sukkanerpaamik suliffissamik, ilinniaqqinnissamik pikkorisaqqinnissamilluunniit innersuunneqartariaqarpoq, inuup unittuunnginnissaa pinngitsoorniarlugu, illoqarfimmulluunnit allamut nuunnissaq pisariaqassagaluarpat. Suliffissaaruttorli inuttut allanilluunnit peqquteqarluni ajornartorsiornini pissutigalugu suliffissaaruppat isumaginninnermi inatsisit aqqutigalugit tapersersornissaa innersuussutigisariaqartassalluni.
Ukiut tamaasa aningaasanik inatsit aqqutigalugu suliffissaaruttarnerup akiornissaa anguniarlugu aningaasarpassuarnik inatsisartut akuersissuteqartarput, tamakkualu kommuunet aqqutigalugit suliniarfigineqarneri ingerlanneqartarlutik.
Siunnersuuteqartup oqaatigaa suliffissaarunnermik eqqorneqartut pikkorissarnernik ilinniartitseqqinnernillu assigiinngitsunik sapinngisamik sukkasuumik neqeroorfigineqartartut.
Inatsisit ullumikkut atuuttut taama oqariartuuteqareerput, aammami innuttaasoq kinaluunnit pisortanut saaffiginnittoq sukkasuumik sullinneqartussaatitaavoq. Siumumiit isumaqarpugut suliffissaaleqisunik sullissineq ukiuni kingullerni pikkoriffigileriartoripput taamaattariaqarpugummi.
Inatsiartut 2002-mi ukiakkut ataatsimiinneranni taamani naalakkersuisunit saqqummiunneqarpoq suliffissarsiuussisarfiit il. il. pillugit peqqussutissatut siunnersuut. Taassuma iluaniippoq ullumikkut STI-atuarfiisa ilaatigut piukkunnarsartarfittut siunissami atulernissaat, taamaasilluni suliffissaaleqisut ataqatigiissakkamik ullumikkumiillu pitsaanerusumik sullinneqarnerat aallartissinnaassalluni. Naalakkersuisunut apeqqutigerusunnarpoq peqqussutissatut siunnersuut taanna qaqugu Inatsisartunut saqqummiunneqassanersoq?
Simumumiillu naalakkersuisut kaammattussavagut peqqussutissatut siunnersuutip taaneqartup ataatsimiinnerup matuma ingerlanerani Inatsisartuni suliarineqarnissaa anguniarlugu Inatsisartut siulittaasoqarfianut saaffiginneqqullugit, nalunnginnatsigu peqqussutissatut siunnersuusiaq naammassineqarluni suliarineqareersoq. Suliffeqarnerup aaqqissuunneqaqqinneranut (arbejdsmarkedsreform) suliniarneq ingerlariaqqissappat suliffissarsiussisarfiit il. il. pillugu peqqussutip Inatsisartunit naammassillugu suliarineqarnissaa ullumikkut utaqqineqarpoq, minnerunngitsumik kommunenit
Siumumiit isumaqarpugut ataqatigiissaarineq pineqassappat tamanna kommunenit ingerlanneqartariaqartoq, kommunemmi inuttaasut tikillugit innuttaminnut sullissipput piffinnilu ilisimasat atorlugit suleqatillu peqatigalugit ataqatigiissaarineq ingerlanneqartarluni, tamatumanilu ilaapput qitiusumi ingerlatsisut.
Taamatut oqaaseqarluta Siumumiit isumarput saqqimmiupparput.
Qujanaq
Jonathan Motzfeldt, ataatsimiinnermi aqutsisoq, Inatsisartut Siulittaasuat, Siumut.
Tulliulluni oqaaseqassaaq Asii Chemnitz Narup Inuit Ataqatigiit.
Asii Chemnitz Narup, Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuat.
Inatsisartunut ilaasortap Ane Hansenip sulisartut ilinniarsimanngitsut allallu suliffissaarunnermik eqqorneqakulasut ilinniaqqinnissamut pikkorissarnissamullu periarfissaasa ataqatigiissagaanerat qaammarsaassutigineqarnerallu ullumikkornit suli annerusumik suliniarfigineqarnissaat siunnersuutigaa.
Inuit Ataqatigiinni siunnersuut pingaaruteqarluinnartutut isigaarput.
Nunarput naalakkersuinikkut aningaasarsiornikkullu namminersortoq patajaatsumik tunngavissinniarlugu suliniuteqaleruttorpugut.
Inuit imminut napatittut, imminnut oqartussaaffigisut imminnullu akisussaaffeqaqatigiittutut inooqatigiittut ? tassaapput Inuit Ataqatigiit anguniagaasa ilaat.
Anguniakkap piviusunngortinniarnerani suliffissaqartitsiniarnermut politikkit aamma matuersaataassaaq. Inuiaqatigiit suliffissanik naammattumik ataavartunillu pileritsippata aatsaat innutaasut periarfissaqalissapput akissarsiorfeqarnermikkut imminnut pilersornissamut, pisortanillu isumalluuteqaratik inuttut kiffaanngissuseqarlutik inooqataanissamut.
Ullumikkut killiffik nalilissagutsigu oqartariaqarpugut suliffissaqartitsiniarnikkut suliniutit ersarinnerusumik tunaartalerneqartariaqartut nutaamillu ilusilerneqartariaqartut.
Innuttaasut tamaasa suliffissaqartinnissaat kisimi siunertaassanngilaq, inuilli pisinnaasaannik naleqquttunik, sulisullu pikkorissartuarnermikkut piginnaasamik qaffassarnissaanut periarfissat anguniagassanut ilaasariaqarput.
Taamatuttaaq pingaartinneqartariaqarpoq suliffeqarfinni avatangiisinik pitsanngorsaanissaq (suliffigissaanissaq) sullivinnilu ajutoornernik pitsaaliunissaq, sullivinnilu tarnikkut atukkat pitsanngorsarnissaat. Suliffeqarfittami ilisarnaatigisariaqarpaat isumannaallisaanissamik, sulisut peqqissuunissaannik oqartussaaqataanerannillu pingaartitsineq.
Akuersaarneqarsinnaajunnaarpoq nunaqqatigut suliffissaarunnermik eqqorneqartartut inissisimaffimmit tassannga anillannissaminnut periarfissaalatitsisarnerat, inuit pineqartut nukii inuiaqatigiit atorfissaqartippaat iluatigisariaqarlutillu.
Ane Hansenip oqaluuserisassanngortitaata maanilu oqaaserineqartut ilanngullugit Inuussutissarsiornermut Ataatsimiititaliaata sukumiisumik nalilersorlugillu nalilersuiffigineqarnissaat kissaatigaarput.
Inuit Ataqatigiinni aamma pingaartipparput suliniutit imak ilusilersugaallutillu pilersaarusiugaanissaat ukiumoortumik angusarisimasat nalorninaatsumik nalilersorneqarsinnaasunngorlugit.
Taamatut oqaaseqarluta siunnersuutip aappassaaneerneqannginnerani Inuussutissarsiornermut Ataatsimiititaliamit oqaluuserineqarnissaa kaammattuutigaarput.
Jonathan Motzfeldt, ataatsimiinnermi aqutsisoq, Inatsisartut Siulittaasuat, Siumut.
Tulliuppoq Isak Davidsen Atassut.
Isak Davidsen, Atassutip oqaaseqartua.
Siullermik utoqqatsissutigissavara nipiga ajormat, nuaap piliaanik.
Inatsisartunut ilaasortap Ane Hansenp, Inuit ataqatigiit, oqaluuserisassanngortitaa ATASSUT-mit imaattumik oqaaseqarfigissavarput.
ATASSUT-mit Naalakkersuisut akissutaatigut paasilluarparput suliaq ingerlareersoq ilaatigullu piareersartarfinnik pilersitsisoqareersimasoq, taakkualu Aasianni, Narsami Tasiilamilu ingerlalluarlutik, misilittagaallu kommuneni allani pilersitsiniarnermut aqqutsissiuissasut Naalakkersuisut erseqqissumik oqaatigaat.
ATASSUT-mit nuannaarutigaarput Naalakkersuisut suliniuteqarmata nunatsinni suliffissaarunnermi unittoortarnerup ilaatigut inuttut ajornartorsiortitsisarnerata millileriffigineqarluni Naalakkersuinikkut suliaqartunit eqqumaffigineqarluarnissaanut.
Naalakkersuisut akissuteqaataanni erseqqilluinnartumik suliap ingerlareernera erseqqissarneqarpoq, ATASSUT-miillu Naalakkersuisut akissuteqaataat paasilluarlutigu aalajangiiffigisassatut siunnersuut maanna akuerineqassanngitsoq oqaatigisaat isumaqatigigatsigu oqaatigaarput.
Jonathan Motzfeldt, ataatsimiinnermi aqutsisoq, Inatsisartut Siulittaasuat, Siumut.
Tulliulluni oqaaseqassaaq Astrid Fleischer Rex, Demokraatit.
Astrid Fleischer Rex, Demokraatit oqaaseqartuat.
Qujanaq.
Ane Hansenip Inatsisartunut aalajangigassanngorlugu siunnersuutaa Demokraatininngaanniit imatut oqaaseqarfigerusupparput.
Nunatsinni pikkorissaasarnerpassuit suliffissaaruttunut pikkorissarfissanik ilinniarfissanillu periarfissiisut ataqatigiissaarilluarnissaannut siunnersuut Demokraatiniit isumaqatigaarput.
Namminersornerullutik Oqartussaniit SIK-miit ilinniarfeqarfinniit assigiinngitsuninngaanniit sulisitsisumillumi pikkorissaasarnerpassuit pitsaanerusumik ujarlerfigiuminarnerusunillu aaqqissuunneqarnissaat uagut ilaaffigerusupparput.
Pikkorissarusuttut ilinniagaqarsimanngikkaluarunik namminersortuugaluarunilluunniit pikkorissarfissaminnik imminut tulluuttumik ujarlernerminni ikiorsarneqaqqullugit.
Assersuutaasinnaavoq eqqartorneqarsinnaalluni pikkorissarfissat tamaasa database-viitillugit, taannami periarfissaqaqaaq.
Qinnuteqarfissatut periarfissat amerlippata aamma qinnuteqaatit ataqatigiilluarneqartarnissaannik piumasaqartoqarsinnaavoq.
Taamatut oqaaseqarluta Demokraatinit siunnersuutip akuerineqarluni ataatsimiititaliamut ingerlateqqinneqarnissaa innersuussutigaarput.
Jonathan Motzfeldt, ataatsimiinnermi aqutsisoq, Inatsisartut Siulittaasuat, Siumut.
Tulliulluni oqaaseqassaaq Anthon Frederiksen Kattusseqatigiit.
Anthon Frederiksen, Kattusseqatigiit.
Inatsisartunut ilaasortap Ane Hansenip siunnersuutaa soqutigalugu misissorsimavara imaattumillu Kattusseqatigiit sinnerlugit oqaaseqarfigissallugu:
Siunnersuut ersarissoq paatsoorneqarsinnaanngitsorlu Kattusseqatigiit sinnerlugit tamakkiisumik taperserpara, tassami ukiut makku ajoraluartumik aningaasaqarnikkut pitsaavallaanngitsut atuallanneranni aamma suliffissaqarniarnikkut ajornartorsiutit annertusiartulernerannik malitseqarsinnaasut nalaanneranni, pisariaqarluinnarpoq Nunatsinni inoqarfinni tamani suliffissaaleqinerup annikillisikkiartortinnissaa naalakkersuinikkut kommuneqarfiit qanimut suleqatigalugit tamakkiisumik pimoorullugu sulissutigineqartuartariaqartoq Kattusseqatigiit sinnerlugit kaammattuutigaara.
Taamaammat aamma Naalakkersuisut akissuteqarnerminni ilaatigut oqaatigisaat; tassa inuit ikiorsiissutaannarnik isumalluuteqartittaasarnerisa qimattariaqalerneranik anguniagaqarnerat isumaqatigilluinnarpakka, taamaaliornikkut suliffissaaruttut ataavartumik suliffeqalersinneqarnissaat, ilinniartitaanikkut periarfissarissaarnerulernissaat, imminnut ilaquttaminnullu pilersuisinnaanerulersikkumallugit.
Ilisimaqqissaanngikkaluarpara suliffissaaleqisunut ilitsersuisarfiit piareersartarfiillu Aasianni, Narsami Tasiilamilu suliffissaaleqisunik sullissineri qanoq pitsaatigisumik sunniuteqarsimanersut, soorunami qularnanngilaq arlaatigut iluaqutaasimasinnaanerat, kisianni isumaqarpunga ataasiinnarmik tunaartaqarluni suliffissaaleqinerup akiorniarneqarneranik anguniagaqarnissamik siunniussaqarnissaq, soorunami ajunngikkaluartoq, kisianni kommuneqarfinni allani aamma misilittakkat tamaasa ataatsimut katersorlugit suliffissaaleqinerup annikillisinneqarnissaanut suliniutit ingerlanneqarpata naapertuilluarnerussasoq, tassami kommune-t assigiinngitsorpassuarnik misilittagaqarput qularnanngitsumik aamma ilaatigut atorneqarluarsinnaasunik.
Soorlu assersuutigalugu; Ilulissat kommune-a januarip aallaqqaataani 2001-imi ulluunerani ilinniarfimmik (daghøjskole) taallugu pilersitsisimavoq, tassungalu atasumik ataqatigiissaarisumik atorfinitsitsisimalluni. Taamatut ingerlatsilerneq suliffissaaruttartunik arlalissuarnik iluarineqartoq paasinarpoq, minnerunngitsumik inuttut ineriartornermut, pikkorissarnerit assigiinngitsut aqqutigalugit ingerlatsineq, inuttut unittuunnginnissamut anguniagaqarnermut assut kaammattuutaallunilu iluaqutaasoq paasinarpoq, taamaattumik misilittakkat tamakku aamma paasiniaaffiginissaat isumaqarpunga avaqqukkuminaatsoq.
Taamaammat pakatsissutigilaanngitsuunngilara; Naalakkersuisut siunnersuummut isumaqataasinnarlutik naggataatigut aalajangiiffigisassap akuersissutigineqarnissaa kaammattuutigisinnaanagu oqaatigimmassuk.
Tassami isumaqarpunga suliassami uani paasiniagassat qulaajagassallu imminnut ataqatigiittut arlaqartut paasissallugit soqutiginaatillit ilanngullugit qulaarneqarnissaat pisariaqartoq, soorlu assersuutigalugu; inissianik ilaallu ilanngullugit iluarsaassinernut atatillugu Danmark-imi ilinniartitseqqinnerit pikkorissaanerillu ingerlanneqartut, ukiunilu kingullerni ingerlanneqartarsimasut qanoq kinguneqarsimanersut paaserusunnarput, tassami maanna pikkorissartut imaluunniit ilinniaqqittut ilaasaluunniit qulakkeersimanngilaat; uterunik sumi suliumaarnerlutik aamma taamaappoq pikkorissarnernut peqataasimasut ilaat maanna pikkorissarsimanerminnik atuinngitsut eqqarsaatigalugit.
Taamaattumik isumaqarpunga suliaq maanna imaannaanngeqisoq itigartiinnarnagu; paasissutissat susassaqartunut tamanut tusarniaassutigineqareerpata ukiamut aappassaanneerneqannginnerani ataatsimiititaliami susassaqarfiusumi sukumiisumik oqaluuserineqareerpat aappassaanneerneqassaa inassutigaara.
Jonathan Motzfeldt, ataatsimiinnermi aqutsisoq, Inatsisartut Siulittaasuat, Siumut.
Siunnersuuteqartoq Ane Hansen Inuit Ataqatigiit.
Ane Hansen, siunnersuuteqartoq, Inuit Ataqatigiit.
Qujanaq.
Tassa siullermik Naalakkersuisut akissutaat qujarusuppunga, aamma partiit assigiinngisut paasinnilluarlutik suliassatut pingaarutilittut tigusimmata nuannaarutigaara.
Tassa kananiillunga eqqarsaqqajaaleraluarpunga ilumut suleriaaseq maani taamaannersoq, Inatsisartut ataatsimiilluta aallartikkattali siunnersuutit tamaavimmik itigartitsissutigineqarnissaat inassutigineqartarmat. Kisianni taamaakkarluartoq oqarusuppunga ukiut 20-it kingumut qiviaraanni maannamut ukiut tamaqqilluinnaqqissaasa ukiumut suliffissaaleqinermi suliffissaarunnermilu eqqorneqartartut nunatsinni 1.500-ut 2.000.-illu akornaniittuaannavissimapput, aammalu suliffissaaleqinermi eqqorneqartartut immaqa piumassuserinngisaraluaminnik sivisoorsuarnik suliffiissaqanngitsitaasartut qiviaraanni Brugsen silataani nikorfasut qiviaraanni ilaatigulluunniit eqqarsaqqajaanartarpoq, immaqa ilai suliffissaaleqinerminni ukiut 20-ingortorsiorput ilaat.
Tassa imaappoq imatut paasisariaqarpoq ukiut taakku ingerlanerani annerusumik sulilertinissaq inuit nutaqqatitta nukii nalilli atorneqarnissaat annerusumik politikkikkut iliuuseqarfigineqarsimanngillat.
Tassa taannaavorlu uagut Inuit Ataqatigiinninngaanniit maannakkut pimoorullugu sulissutigisassatut uani siunnersuummi eqqartugarput. Taamaattumik pakatsissutigivara Naalakkersuisut suliassamut paasinnilluaraluarlutik suliassarlu pimoorutassatut isigigaluarlugu taamatut itigartinneqaannnarnissaannik inassuteqarmata. Neriuutigigaluarakkut suliassaq imaannaanngittuummat Ataatsimiititaliamut attuumassuteqarfigisaanut ingerlateqqinneqassasoq.
Taamatullu oqariarlunga nuannaarutigivara ukiut matuma siornatigut Aasianni piareersarfinnik kommune-ninngaanniit pilersitsisimanerput, kingusinnerusukkullu Narsami aamma Tasiilamilu malinneqartoq, maligassaqqissutut isigalugu Naalakkersuisuni nuna tamakkerlugu suliniutissatut siunnerfigalugu suliniuteqarmat.
Kisianni tassani aamma pineqarput annerusumik pineqarput meeqqat atuarfianni inuusuttuaqqat atuarunnaareernermik kingorna ingerlaqqinnissaminnut akunnaattoortut assigiinngitsutigut ikiorserlugit inuttut ajornartorsiorpata ikorfartorlugit taavalu aamma karakterimikkut inuuttoorpata anngutsinniarneqarnissaat siunertaralugu piareersarneqartarput.
Tassanilu uani aamma uanga siunnersuuteqarninni pivakka inersimasut ukiorpassuarni suliffissaaruttartut. Ukiuunerani fabrikkini suliunnaarsinneqartartut ilinniartitseqqinneqarnermikkut pitsaanerusumik atorneqalernissaat. Tassami ullumikkut assersuutigiinnaraanniluunniit, assersuutissaq ataaseq tiguinnaraanni sanaartornermik suliaqarfiit ukiut tamaasa sulisartunik nunatta avataaninngaaniit amerlasoorpassuarnik tikiorartitsisisarput, naak saniani nunatsinni ukiumut 1.500 ? 2.000 akornanni suliffissaaruttaraluartut.
Utoqqatsissutigineqartarpoq kalaallit sulisartuisa sanaartornikkut misilittagaat annikimmata aammalu ilinniarsimasaat annikimmata.
Tamakkua anigorniaraanni soorunami siunertalimmik sulisoqartariaqarpoq siunissami nunatsinni nukiit atorneqanngitsutsiarsuit atorniaraanni. Aammalu ullumikkutuut aningaasartuutigerujussuarlutigit isiginnaaginnarneri qaangerniaraanni.
Tassa taamaattumik naggataatigut oqaatigiinnassavara neriuppunga Naalakkersuisut uani suliamik pingaarutilittut aamma isigisaminni ingerlatitseqqinnissaq inassutigissagaat. Qujanaq.
Jonathan Motzfeldt, ataatsimiinnermi aqutsisoq, Inatsisartut Siulittaasuat, Siumut.
Inuussutissarsiornermut Naalakkersuisoq.
Finn Karlsen, Inuussutissarsiornermut Naalakkersuisoq, Atassut.
Qujanaq. siullermik siunnersuuteqartumut Naalakkersuisut sinnerlugit akissuterput ataatsimut isigalugu tamarmik taperserpaat. Taamatut oqaatigisariaqarpoq. Taamaammat qujassutigissavara taanna akissuteqaatersi, akissuteqaatitsinnut akissuteqaatisi.
Uani itigartitsisutut ilaatigut ugguartut itigartikkatsigit. Kisianni imatut ingerlasoqarami, suliaq massakkut ingerlareerami taakkorpiaat eqqartorparput ajornartorsiutit isumaqatigilluinnarparput Ane Hansenip siunnersuutitut taakkartugai.
Taakkuukua iluarsiniarlugit suliaq ingerlakkipput. Taamaattumik aamma soorunami paasineqarsinnaavoq itigartinngikkipput. Kisianni suliaq ingerlareermanuna, ilaa suliaq ingerlasimanngikkaluarpat nutaajulluni takkulluni, taava itigartikkutsigu tupinnangaassagaluarpoq. Kisianniuna ingerlakkatsigu suliaq taanna, taamaattumik massakkut nutaatut aallarteqqillugu qaqeqqinnissaa uagut itigartikkipput, suliaq ingetlammat.
Taamaattumik uanga isumaqanngiivippunga assortuussuteqartugut tassani. Ilaatigut Anthon Frederiksenip tupigusuutigimmagu itigartinnera aamma paasiuminaatsippara. Ingerlapparput suliaq, massakkununa aatsaat imatut isumalerlugu nutaamik aallarteqqinnissaa uagut akuerinngikkipput suliaq ingerlareermat. Taamaattumik pisup tunngaviata tamaavimmi isumaqatigineqarpoq.
Ajornartorsiutit qaangerlugit suliat ingerlapput eqqartorparput illoqarfiit massakkut pilersitsivigineqarsimasut tamakkununnga tunngasunik. Maannakkullu kommunit aamma taamatut pilersaarusiorfigalugit. Suliat ingerlammata nutaamik aallarteqqinnissaat piniarnagu taamatut isumalimmik, imaanngilaq itigartinneqartoq. Suliaq ingelavoq.
Taamannak isumaqatigiiffiusorujussuummat annerusumik oqaaseqarfiginagu kisianni Siumup apeqqutaanut tunngatillugu ukiarmi Inatsisartut ataatsimiinnerannut saqqummiussaagaluaq taanna tassa iluarsissassaqarnera pillugu ukiamut aatsaat naatsorsuutigisimagaluarparput pisortaqarfimminngaaniit saqqummiuteqqinnissaa ilaatigut aningaasanut tunngasortai isumaqatigiissutigineqarsimanngimmata. Kisianni soorunami misissorsinnaavarput upernaaq manna ataatsimiinnermi saqqummiunneqarsinnaanera, iluarsisassartai annikikkamik. Taamaasilluta misissavarput taassumap ujartukkassi saqqummiunneqarsinnaanera maannakkut, maannakkuusinnaanersoq, kisianni neriorsuutigisinnaanngilara taanna.
Kisianni
tassa misissussavarput. Kisianni naatsorsuutigaarput januarip aallaqqaataaninngaaniit
2004-mi atuutilersussatut pilersaarutigigatsigit, massakkut
saqqummiutissanerlugu imaluunniit ukiamut. Uagut pisortaqarfimminngaaniit
ukiamut saqqummiunnissaa pilersaaruteqarfigigaluaratsigit. Kisianni tassa
taanna kaammattuutersi ujartussavarput upernaaq manna saqqummersinnaanersoq
misissorlugu. Tassa ataatsimut isigalugu assortuuttoqanngilaq uanga isumaga
malillugu. Aamma akissuterput, akissutitsinni erseqqissorujussuarnik
siunnersuuteqartumut saqqummiussugaanut assortuuttumik uagut oqaaseqanngilagut,
isumaqatigisorujussuuvarput ajornartorsiutit taakkua.
Taamaammat
itigartitsinermut oqaaseqarnerput tupigusuutigineqarnera imatorsuaq
tigusariaqarsorinngiivippara. Tassami suliaq ingerlareermat. Nutaatut
saqqummertuugaluarpat itigartillugulu taanna tupigusuutigineqassagaluarpoq.
Qujanaq.
Jonathan Motzfeldt, ataatsimiinnermi aqutsisoq,
Inatsisartut Siulittaasuat, Siumut.
Tulliulluni
oqaaseqassaaq Asii Chemnitz Narup, Inuit Ataqatigiit.
Asii
Chemnitz Narup,
Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuat.
Ane Hansen
oqaluuserisassanngortitaa ilumoorpoq pingaaruteqartorujussuuvoq. Naak
inuussutissarsiuteqarnermut, Inuussutissarsiornermut Naalakkersuisoq
eqqississaalluni oqaatigigaluaraa suliaq ingerlareermat pisariaqanngitsoq Ane
Hansenip siunnersuutaa akuersissutigineqarnissaa, imaluunniit ullumikkut.
Kisianni
suliffissaqartitsiniarnikkut pissutsit siuarsarniaraluarlugit
unittuupajaartutut isikkoqarput Inatsisartunut Ilaasortatut. Taamaattumik
siorna upernaakkut aamma maani Inatsisartuni Mads Peter Grønvold
oqaluuserisassanngortitaa suliffissaqartitsiniarnermut tunngasoq eqqartoratsigu
taamanili Naalakkersuisut kajumissaarpagut nukingisaarpagut oqarfigalugillu
1998-mi Qaqortumi ataatsimeersuarnerup kinguneri taakkua qaquguukua
malitseqartinneqassasut piviusunngortinneqassasullu.
Uagut
tungitsinninngaaniit ima isikkoqarami suliassaq unittuupajaarsimasutut.
Taamaattumik pissusissamisoorluinnarpoq Ane Hansenip tassunga tunngasumik
oqaluuserisassanngortitseqqimmat.
Akueriinnarsinnaanngilarput
inuit ataasiakkaat tungaaninngaaniit isigalugu allaat unittuupajaartutut
inuuneqalersimanerat. Taamatuttaaq aamma inuiaqatigiit tungaaninngaaniit aamma
Ane Hansen oqaaseqaqqikkami erseqqissaatigisaa nukiit iluatinnartut
inuiaqatigiinni atorluarneruneqarnissaat aqqutissiuuneqarnissaa
nukinginnarsilluinnarpoq.
Siumup
oqaaseqartuata Ole Dorphip ujartormagu peqqussutissatut siunnersuut assut Inuit
Ataqatigiinninngaaniit ujartuinera taanna tapersersorusupparput. Siorna
aasakkut taamanikkut isumaginninnermi ataatsimiititaliaasoq kujataani
kommuneqarfinni tamalaani angalalluni aamma suliffissaqartitsiniarnermut
tunngasunik paasiniaalluni, paasisassarsiorluni pulaaraangat kommuneqarfiit
oqaatigisartagaat erinigisartagaat tassarpiaapput suliffissaqartitsiniarnermut
tunngasut malittarissassat nutaat.
Taamaattumik
Ole Dorphi isumaqatigisorujussuuarput uagut Inuit Ataqatigiinninngaanniit
suliaq taanna nukinginnarsivoq. Aamma taamani angalanitsinni erseqqissumik
oqaatigineqarpoq malittarisassat massakkut apuunneqanngimmata kommuninut
taakkua Aasianni Narsami Tasiilamilu ingerlatsinerit misileraanertut
isikkulimmik ingerlanneqarmata.
Tassani
misilittakkat pitsaasut aamma taanna Naalakkersuisut oqaatigivaa, soorunami
ingerlariaqqinnermi atorluarneqassasut. Aap taanna soorunami kissaatigivarput,
kujataani paasisassarsiornitsinni paasisat soqutiginartut ilagivaat taqqavani
sivisuumik suliffissaaleqisimasut suliffissaqartinniarlugit nutaamik
ilusilersuilluni suliniutit ilagisimagaat inuit inuusuttut ineriartornissamut
tunngasumik immikkut sukumiisumik sammisaqartitsisarneq. Taannalu aamma
pitsaasumik kinguneqarsimasoq.
Ilisimavarpummi
suliffissaarusimagaanni inuiaqatigiinnilu nalinginnaasumik inooqataasutut
misigisimajunnaaraanni taava ilatsiinnarnermik kinguneqartarmat. Taamaattumik misilittakkat
taakku pitsaasut Aasianni Narsami Tasiilamilu atorluarneqarnissaat soorunami
pisariaqarpoq.
Tassunga
atatillugu aamma Inuit Ataqatigiinninngaaniit oqaatigerusupparput
pingaartilluinnaratsigu taakkua inuit pineqartut qanimut peqataatillugit
suliniutissanik nutaanik ilusilersueqataatinnissaat. Nalunngilarpummi
sivisuumik suliffissaarusimagaanni inuiaqatigiinni suliffeqarfinnullu allaat
akeqqersimaarnertut isikkulimmik inuit isummertarmata. Tamannalu
qaangerniassagaanni pisariaqarluinnarpoq taakkua inuit pineqartut qanimut
suleqatiginissaat.
Inuit
Ataqatigiinni uagut isumaqartuarsinnarpugut naak suliniutit assigiinngitsut
aallartinneqareeraluartut taava Ane Hansenip oqaluuserisassanngortitaa ullumikkut
udvalgimut susassaqartumut ingerlateqqinniartigu taava tassani suliaq
aallarteqqinneqassaaq. Aammalu Inatsisartuni massakkut nutaajugatta
taamaalilluni Naalakkersuisut ataatsimiititaliallu akornanni oqaloqatigiinnerit
siunnerfeqarluartut aallartissinnaaniassammata.
Ole
Dorphip aamma oqaatigivaa saqqummiussinermini Siumut sinnerlugu ukiut tamaasa
aningaasarpassuarnik immikkoortitsisartugut finanslovi aqqutigalugu. Taakkua
soorunami apeqquserneqarsinnaapput naammannersut. Taamaattumik taannartaa ilanngullugu
udvalgimi nalilersoqquvarput uagut Inuit Ataqatigiit tungaaninngaanniit.
Taakkuugallarput, qujanaq.
Jonathan Motzfeldt, ataatsimiinnermi aqutsisoq,
Inatsisartut Siulittaasuat, Siumut.
Tulliulluni oqaaseqassaaq Anthon Frederiksen Kattusseqatigiit. Taanna pereerpat Ane Hansen Inuit Ataqatigiit.
Anthon Frederiksen, Kattusseqatigiit.
Suliassaq Inatsisartuni suliarineqartoq namminerluunniit siunnersuutiginngikkaluaraanni kisianni inuiaqatigiinnut pitsaasumik kinguneqartussaq takusinnaagaanni taava taassumap suliap itigartinneqarnissaa tusarlugu assut nukillalaarnarpoq, nukillaajallannarlunilu suliaq piffissaajaatigereerlugu aammalu nukiit atoreerlugit suliap Inatsisartuni isummat assigiinngitsut saqqummiussuunneqartut sumut atussagamik itigartinneqarpat.
Naak tusareerlutigu suliaq ingerlareerpoq, aap massakkut taamatut oqaatigineqarpoq. Sooq suliamut ingerlareersumut massakkut Inatsisartut oqaatigisaat ilanngullugit ilanngunniarneqarnianngillat oqaannarani itigartinneqarpoq tassa taanna suliaq atorsinnanngilaq. Taamatut allamik oqarfiunngilaq.
Uanga isumaqarpunga suliat ingerlareersut aammalu sulianut ingerlareersunut innersuussilluni itigartitsiinnartarneq taanna qimattariaqaripput. Sulianut ingerlareersunut Inatsisartut oqaatigisaat sooq ilanngunneqarsinnaassanngillat. Aamma tassani qularnanngitsumik nutaanik suliamut ingerlareersunut iluatinnaatilinnik saqqummertoqarpoq ilanngulluarneqarsinnaasunik.
Taamaammat kissaatiginarpoq aammalu Naalakkersuisunut kaammattuutigeqqunaqaaq suliami uani saqqummiussuunneqartut partiiniit aammalu Kattusseqatigiit tungaaninngaaniit ilaatigut iluatinnartut suliamut ingerlareersumut ilanngussuunneqarniarlik. Taanna uagut Inatsisartuni piumasarisinnaavarput Naalakkersuisut naak immaqa allatut isumaqaraluartut.
Taamaammat suleqatigiilluassagutta aammalu suliamik sukumiisumik paasissutissallu amerlasuut tamaasa katersussagutsigit saqqummiunneqartut tamaasa iluatigalugit suliamut ingerlareersumut ilanngullugit nalilersugassanngorlugit ingerlatinneqarnissaat ataatsimiititaliami eqqartorneqarniarlik. Taamaalilluta suliaq immaqa uteqattaarpallaanngitsumik aammalu paasissutissat amerlanerpaat suliamik kingusinnerusukkut aalajangiiffigisassami atorneqarsinnaaqqullugit. Qujanaq.
Jonathan Motzfeldt, ataatsimiinnermi aqutsisoq, Inatsisartut Siulittaasuat, Siumut.
Ane Hansen Inuit Ataqatigiit. Tulliuppoq Jakob Sivertsen, Atassut.
Ane Hansen, siunnersuuteqartoq, Inuit Ataqatigiit.
Tassa uani Naalakkersuisup akissuteqarnermini suliaq ingerlaqqinnginnissaanut inassuteqarnermini tunngavigimmagu suliat ingerlammata. Taanna itisileqqulaaraluarpara suut suliat ingerlasut innersuussutiginerai, uani akissuteqaatissinni takusinnaasarput malillugu taamaallaat pineqarput piareersartarfinni suliat pilersaarut taanna ingerlasoq kisimi innersuussutigineqarluni. Taamaattumik taanna kisimi pissutaassappat suliap ingerlaqqinnginnissaanut isumaqarpunga akuersaaruminaatsorujussuusoq.
Tassami aamma una Siumukkormiut apeqqutaannut tunngatillugu apeqquteqaataa uagut aamma apeqqutigerusupparput taanna forordningi massakkut ukiup aappassaa pingajussaaneeriartortumik suli ingerlasoq qaqugu akuersissutiginiarneqarnersoq. Tassami Aasianni piareersarfimmi ingerlalluarnerusinnaanerigaluamut aamma taassuma suli akuerineqarsimannginnera aporfiummat tassa imatut paasillugu piareersarfiup ingerlanneqarneranut tunngatillugu Namminersornerullutik Oqartussat aningaasaliissutigisinnaasaralui kanngiffeqartinneqartarmata taassuma suli akuerineqannginneranut atatillugu.
Uanga isumaqarpunga taanna kisiat innersuussutigissallugu suliap uuma siunnersuutip suli naaggaarneqarnera akuersaaruminaatsoq. Tassami siunissami aningaasartuuteqarfippassuagut allat napparsimavimmik atuinerujussuit, politeeqarfinnik piffissamik annertuumik atuisitsitsisarnerit, inunnik isumaginnittoqarfinni piffissamik annertuumik suliffeqanngitsunut atuisarneq aammalu ajornartorsiuterpassuit allat eqqarsaatigalugit meeqqanik arsaarinnittariaqartarnermut kingunillit siunissami pinaveersaartinnissaat sulissutigissagaanni uani ilinniartitseqqittarnermut pikkorissartitsisarnernullu suliat suliassarlu sakkussaammat pingaarutilerujussuaq. Tassa taamatut naggataatigut oqaaseqarallaannarpunga. Qujanaq.
Jonathan Motzfeldt, ataatsimiinnermi aqutsisoq, Inatsisartut Siulittaasuat, Siumut.
Jakob Sivertsen Atassut tulliuppoq Ole Dorph, Siumut.
Jakob
Sivertsen, Atassut.
Qujanaq.
Tassaana Kattusseqatigiinnit paatsoorneqarsinnaasumik avataaniit
oqaaseqartoqarmat isumaqarpunga erseqqissartariaqartoq Inatsisartut uagut
inatsisiliortussavugut sinaakkutissanik oqallisigisarput tassaavoq kommunit
suliffissarsiuussisarnerat iluarsartuussiffiginiarlugu.
Aalajangiissagutta
aningaasartai pinngitsooratik peqataasussaapput. Aammalu kommunit kattuffiat
pinngitsoorani tassani peqataasussaavoq kommuni nunarput tamakkerlugu kommuni
nunarput tamakkerlugu kommunimut attuumassuteqartut aamma pisussaaffigimmagit.
Uani aamma
Naalakkersuisup saqqummiussaqarnermini siunnersuummut tunngatillugu
akissuteqaataa uanga assorujussuaq iluarisimaarpara ilaatigut suliffeqarnermut
immikkoortortaqarfik aamma kultureqarnermut ilinniartitaanermut
ilisimatusarnermullu aamma ilageeqarnermut pisortaqarfik suleqatigiissillugit
apeqqut una pineqartoq aaqqiiffiginiarlugu Inatsisartuni saqqummiussassaq piareersarlugu
aallartinneqarsimasoq oqaatigivaa.
Taamaattumik
Kattusseqatigiit oqarnerattut sooq akuersaarneqassanngitsumik oqarnera taanna
tunngavissaqanngilaq. Maannakkuugallartoruna paasissutissat aningaasanut
tunngasut kommunit kattuffiallu tamarmik peqatigiillutik ataatsimoortumik
tamakkiinerusumik aaqqiinissaq eqqarsaatigalugu suliniarneq ingerlanneqartoq.
Taamaattumik
paasissutissat sukumiisut pilersaarusiorluarnerlu tassaasarput inuiaqatigiit
aningaasaqarnerannut pitsaanerpaamik pisariinnerpaamik aammalu
isumannaannerpaamik aaqqiiniartarnerit. Taamaattumik uagut uani oqaaserisagut
aalajangiusimavarput.
Pitsaasumik
attanneqarsinnaasumik kikkunnit tamanit aalajangiissagutta inatsisiliussaagut
aningaasartaat ilanngullugit aammalu KANUKOKA tassani kommunit sinnerlugit
soorunami peqataatinneqassaaq. Qujanaq.
Jonathan Motzfeldt, ataatsimiinnermi aqutsisoq, Inatsisartut
Siulittaasuat, Siumut.
Tulliuppoq Ole
Dorph Siumut.
Ole Dorph, Siumup oqaaseqartua.
Qujanaq. naatsuaraarannguamik.
Siullermut Inuussutissarsiornermut Naalakkersuisup akissutaanut aamma uanga
qujarusuppunga ujartuinitsinnut qisuariaataanut assut qujarusuppunga. Soorunami maani Inatsisartuni
suliassarivaat inatsisiliorneq.
Aamma
soorunami inatsisiliorneq unittuussanngimmat taamaattumik una peqqussutissatut
siunnersuusiaq massakkut uninngasoq saqqummiupparput isumaqaratta taanna
suliassaq ingerlaqqittariaqartoq aamma utaqqineqartoq.
Aamma
eqqaamassavarput Namminersornerullutik Oqartussat kommunillu akornanni
nammatassat suliassallu qanoq agguataarnissaat tasssani aamma
isigineqartariaqartoq. Tassa suliffissarsiuussisarfinni sullissineq tassa
qaninnerpaaq, tassa kommunit. Taannalu peqqussutissap qulakkertussaavaa,
kommunit pitsaasumik sakkussaqarluarnissaat. Taamaattumik taanna
aaqqinneqarsinnaappat uagut tungitsinninngaaniit nuannaarutigissavarput.
Aamma
ullumikkut Namminersornerullutik Oqartussat imaluunniit Naalakkersuisoqarfik
Inuussutissarsiornermut massakkut Naalakkersuisoqarfik kommunillu suleqatigiinnerat
taanna ingerlavoq. Aamma Namminersornerullutik Oqartussat Royal Greenlandillu
qullersaqarfia ukiakkut, ukiukkut ukiullu akunnassiffiini suliffaaruttarnerup
qanoq akiorneqarsinnaaneranik suliniummik ingerlatsipput.
Kiisalu
aamma kommunit Royal Greenlandillu illoqafikkaartumik suleqatigiinnerat
ingerlavoq. Kiisalu aamma kommunit SIP-eqarfiit STI-qarfiillu akornanni
suleqatigiineq ingerlavoq. Taakkua suleqatigiinnerisigut
ataqatigiissarnerisigullu suliffissaaruttarnerup akiorneqarsinnaanissaa
suliniutigineqartussaavoq.
Taamaattumik
uagut annertunerusumik oqaqqissanngilagut taassumap inatsisip Inatsisartuni
saqqummiunneqarnissaa sapinngisamik sukkasuumik kissaatigiinnassavarput.
Ajornanngippallu ataatsimiinnermi uani ingerlasumi. Qujanaq.
Jonathan Motzfeldt, ataatsimiinnermi aqutsisoq,
Inatsisartut Siulittaasuat, Siumut.
Tulliullutik
oqaaseqartussat pingajussaaniileramik naatsumik oqaaseqassapput. Anthon
Frederiksen Kattusseqatigiit. Taavalu tullerissavaa Asii Chemnitz Narup.
Anthon
Frederiksen,
Kattusseqatigiit.
Una
eqqaasitsissutigilaavinnarusuppara ippassigaminnguaq Inatsisartuni oqallikkatta
aningaasaqarnikkut ingerlatsineq pillugu nassuiaat eqqartoratsigu tassani
takusinnaavarput aamma suliffissaaleqineq ajoraluartumik qaffakkiartoqqilersoq
ukiuni siusinnerusuni annikilliartoreersimagaluarluni maannakkut ajoraluartumik
suliffissaaleqisut amerliartulernerat taanna isumaqarpunga aarlerinartutut
isigissallugu pissutissaqarluartoq.
Jakob
Sivertsenip paasisimanngikkuniuk imaluunniit tusarsimanngikkuniuk uani
saqqummiussaqarninni oqaatigisakka tassa paasissutissat susassaqarfiup tamanut
tusarniaassutigineqarnissaat pingaaruteqarluinnartoq tassani suliap ukiamut
naluara Naalakkersuisut qaqugu saqqummiussiumaarnersut, ukiamut
ataatsimiinnissaata tungaanut paasissutissanik suli nutaajunerusunik
pissarsiniartoqarsinnaanera isumaqarpunga suliat ingerlareersut
akornusinngikkaluarlugit, kisiannili sulianut iluaqutaasinnaasunik suli
pissarsiassaq annersut pissarsiariumallugit taamatut ingerlatsisoqarnissaa
assut kissaatiginaraluarmat. Tassami ajoraluartumik ullumikkut
takusinnaareerparput suliffissaaleqisut amerliartortut. Taannaluuna tamatta
assortuussutiginagu qaangerniarlugu iliuuseqarusuttugut.
Tassa
suliaq uteqattaartumik ingerlanneqassanngippat suliat ingerlareersut aamma
nutaanik ilasarnissaat pisariaqarpoq pingaaruteqarlunilu. Qujanaq.
Jonathan Motzfeldt, ataatsimiinnermi aqutsisoq,
Inatsisartut Siulittaasuat, Siumut.
Asii
Chemnitz Narup Inuit Ataqatigiit.
Asii
Chemnitz Narup, Inuit
Ataqatigiit oqaaseqartuat.
Oqaatigisassakka
assigiinngitsut pingasuupput. Tassa ukua ilitsersuisarfiit piareersarfiillu
kommuneqarfinni pingasuni ingerlanneqartut uterfigilaarusuppakka. Tassa
paasivarput Naalakkersuisut tassunga tunngasut malittarisassat aamma
aalluniarai.
Tassani
soqutiginarpoq maluginiassallugu kommunini taakkunani pingasuni
assigiinngilaartunik periuseqartoqarmat. Paasisagut malillugit Tasiilami
tassanngaaniit neqeroorfigineqartarput inuusuttut 18-nit 25-llu akornanni
ukiullit. Kommuneqarfinni allani aamma utoqqaanerusut ukiorpaalussuarnilu aamma
suliffissaarusimasut neqeroorfigineqatarlutik.
Taamaattumik
paaserusupparput Naalakkersuisut qanoq taasuma tungaanut takorluugaqarnersoq.
Taava
aamma paaserusupparput nuna tamakkerlugu suliffeqarneq pillugu
siunnersoqatigiit Naalakkersuisut atulerseqqinniarneraat. Tassami aamma
aatsaannguaq Ole Dorphip oqaaseqaqqinnermini oqaatigivaa assersuutigalugu
kommuneqarfinni tamalaani sulisitsisut kommunillu suliffissaaleqisut qanimut
suleqatigiillutik ataavartumik suliffissanik pilersitsiortortut.
Taamaattumik
sulisitsisut taavalu sulisartut peqatigiiffii kattuffiilu qanimut
suleqatigiinnerat aamma taanna nuna tamakkerlugu qanoq
aaqqiiviginiarneqarnersoq paaserusukkatsigu taamatut apeqquteqalaarpugut. Taava
naggataatigut anersaaruluutissaqarpugut Inuit Ataqatigiit tungaaninngaaniit,
ippigisaqaratta. Maani Inatsisartuni suliassanik assigiinngitsunik
oqaluuserisassanngortitsisoqaraangat taava partiininngaaniit ajattuiniarnersuaq
taanna malugisimasarput tupigusuutigigatsigu. Soormi nukiit maani
illuatungiliuttuugutta Naalakkersuisooqatigiinnut tunuliaqutaagutta
atorluassanngilagut. Taavalu aamma ataatsimiititaliat sulisilluarlugit
Naalakkersuisummi oqartarmata ataatsimiititaliani qanimut suleqateqarniarlutik.
Jonathan Motzfeldt, ataatsimiinnermi aqutsisoq,
Inatsisartut Siulittaasuat, Siumut.
Inuussutissarsiornermut
Naalakkersuisoq.
Finn
Karlsen,
Inuussutissarsiornermut Naalakkersuisoq, Atassut.
Naatsuarakasimmik
akissuunga, oqaaseqasuunga.
Tassa
siullermik kommunini siunnersuisartunik pilersitsisoqarnikuuvoq tamakkununnga
massakkut eqqartukkatsinnut tunngasunik. Taamaattuminguna nutaamik
aallarteqqinnissaq uagut pinngikkipput. Ajunngilaq illaatigiumagussinnga
illaatiginiarsinga eqqortumik oqaluppunga maani. Inatsisartut oqaluttarfiani
aamma piumasaannannik oqalunnavianngilanga.
Pilersivugut,
inuit suliffissaaleqisut unittoornikut sivisoorujussuarmik, tamakku
ikiorniarlugit suliaq aallartereerparput, ingerlapput. Taamaattumik maani
utikajaarineq, oqaatigineqarpoq utikajaarisoqassanngitsoq. Kisianni
utikajaarisoqarpoq annertuumik inummik taassuminnga oqartumit
utikajaarisoqassanngitsumik utikajaarisoqarpoq. Utikajaarissanngilagut
ilumoorputit.
Inuit
sivisuumik suliffissaqarnatik uninngasimasut massakkut ikiorniarlugit
ilinniarteqqinniarlugit pikkorissaqqinniarlugit qaffasinnerusumik aamma
ilinniarfissanut ingerlariaqqinnissaannut pikkorissarniarlugit. Suliniutit
tamakku aallartinnikuupput, ingerlapput. Taamaattumik saqqummiunneqartoq
siunnersuummut akissutigineqartoq assortuussutigineqarnera uanga aappatigut
paasiuminaatsippara siunertaq assigiittorujussuummat.
Annerusumik,
ilaatigut oqaraluarput saqqummiussuunneqartut partiit saqqummiussuussaat
ilannguttariaqartut. Partiit saqqummiussuussaannik allaanerusumik uanga
takusassaqanngilanga. Massakkut saqqummiussagut suliagullu assigiipput.
Annerusumik allaanerussuteqanngiivippoq.
Aamma aningaasarpassuit taakkua atortakkagut taaneqarput suliffissaaleqisunut immikkoortittakkagut. Aap aamma taakkua taavagut ikilisarniassagatsigit. Tassa tamakku siunertaapput. Aningaasanik tuniinnartassannginnatsigit inuit. Ajornanngippat suliffeqartariaqarput ilinniarfeqartariaqarput.
Taamaattumik aamma aningaasartai taavarput ilaa, aningaasanik tunioraannarneqarsinnaanngimmata inuit suliffissaaleqisut. Taamaattumik uanga assortuussutissamik paasisimasaqanngiivippunga maani. Suliat aallartereermata erseqqissaqissavara uani paatsoorneqarsinnaavoq itigartitsinermik oqarnerput suliaruna ingerlareermat nutaatut aallarteqqinniarnagu itigartikkipput. Tassa taamak erseqqitsigisumik oqaatigineqassaaq.
Taamaattumik annerusumik assortuussutissaqanngivippugut suliaq taanna ingerlavoq.
Kisianni uanga maanngaaniit soorunami aalaajangissanngilara Inatsisartut siulittaasoqarfiata aalajangissaavaa ataatsimiititaliamut ingerlaqqissanersoq. Taanna Inatsisartut susassaraat Inatsisartut amerlarnerussuteqartut aalajangerpassuk qanoq isikkoqassanersoq uagut naalattussaavarput.
Jonathan Motzfeldt, ataatsimiinnermi aqutsisoq, Inatsisartut Siulittaasuat, Siumut.
Taamaalilluni oqaluuserisassaq taanna naammassineqarpoq. Kisianni oqaatigineqassaaq ujartorneqartoq suliffeqarnermut tunngasumik iluarsaaqqinnermut tunngasut aamma oqaaseqartuni arlalinnit noqqaassutigineqartut taanna suliassaq aallartereersimasoq ujartorneqarmat tassani udvalgimi ukiarmi aallartinneqartoq udvalgimi suliarineqarnera qularnanngitsumik naammassippat uterfigineqarnissaa Naalakkersuisut aamma ammaffigigaat tusaavarput.