Ullut ataatsimiiffiusut aqqaneq tallimaat, ataasinngorneq 6. maj, nal. 13.35

Oqaluuserisassaq immikkoortoq 16

Aalisarneq pillugu Inatsisartut inatsisaata allanngortinneqarneranik Inatsisartut inatsisissaattut siunnersuut.

(Aalisarnermut, Piniarnermut Nunaqarfinnullu Naalakkersuisoq)

(Aappassaaneernera)

 

Hans Enoksen, Aalisarnermut, Piniarnermut Nunaqarfinnullu Naalakkersuisoq, Siumut.

Inatsisartut aalisarneq pillugu inatsisaannut allannguutissatut Inatsisartut inatsisissaattut siunnersuut pillugu saqqummiineq aammalu Aalisarnermut, Piniarnermut Nunalerinermullu Ataatsimiititaliat isumaliutissiissutaanut akissuteqaat.

 

Inatsisartut aalisarneq inatsisaannut allannguutissaannut Inatsisartut inatsisissaattut siunnersuut Naalakkersuisut sinnerlugit saqqummiutissavara.

 

Siunnersuutip siullermeerneqarnerani kalaallisuuata kukuneqarneranik allannguutissatut siunnersuuteqarneq pissuteqarpoq. Kukkunerit taakku iluarsiniarluarlugit inatsisissatut siunnersuutip misissornerani oqaatsit atorneqartut ilai iluarsineqarput. Inatsisissatut siunnersuutip 12. April 2002-mik ullulerneqarsimasup qallunaatuua allanngortinneqanngilaq.

 

Inatsisartut Aalisarnermut, Piniarnermut Nunalerinermullu Ataatsimiititaliaata isumaliutissiissutaa Naalakkersuisut tiguvaat, taannalu ataatsimiititaliap sukumiisumik sulereernerata kingorna saqqummiunneqarpoq, tamassuma ataani uanga naalakkersuisoqarfinnut apeqquteqartoqarsimalluni.

 

Aalisarneq pillugu inatsisip §5 imm. 3-anut allannguut pillugu, ataatsimiititaliap apeqqutaanut akissuteqarnera tunngavigalugu ataatsimiititaliap isumaqataanera Naalakkersuisut iluarisimaalugu malugaat.

 

Aalisarneq pillugu inatsimmi §10a-mut allannguut pillugu Naalakkeruisut aamma iluarisimaarlugu malugaat ataatsimiititaliaq isumaqartoq ilaatigut kapisilinniarnermik toqqissisimanartumik aaqqiisarnissanik aalajangersakkap Naalakkersuisut periarfissaqartilissagaat.

 

Aalisarneq pillugu inatsimmi 22a-mut allannguut eqqarsaatigalugu Naalakkersuisut malugaat siunnersuutip qulliunerusumik siunertaa ataatsimiititaliap isumaqatigigaa.

 

Kisiannili ataatsimiititaliaq isumaqarpoq siunnersuut ajornartorsiutinik tunngaviusunik pilersitsisoq, tamannalu tunngavigalugu uannut apeqquteqarnikkuulluni.

Akissutikka ataatsimiititaliap tusaatissatut tiguai, kisiannili isumaqarluni tunisassiorfiit pioreersut matuneqarneranni namminersortut tigusisinnaanerisa pinngitsoortissinnaanerannut aalajangersakkap atorneqannginnissaata qulakkeernissaa pingaaruteqartoq.

 

Ataatsimiititaliaq aammattaaq isumaqarpoq nunami tunisassiorfinnik pilersitsiniarnermi imaluunniit tunisassiorfiit allangortinniarneranni suliamut tunngassuteqartut tusarniaavigineqartarnissaat pingaaruteqartoq. Ataatsimiititaliap tikkuarpaa tassani minnerunngitsumik nunap immmikkoortuani kommunit, sulisartut sulisitsisullu kattuffii aammalu Unammilleqatigiinnermut Siunnersuisoqatigiit tusarniaavigineqartassasut.

Tamanna tunngavigalugu ataatsimiititaliap Naalakkersuisut kajumissaapai allannguutissatut siunnersuummik saqqummeeqqullugit.

 

Soorlu siunnersuutip siullermeerneqarnerani saqqummiininni oqaatigigiga, aalisarnerup, tunitsivinnik periarfissat aammalu sulisoqarniarnerup ataqatigiissarnerisigut aalisarneq pillugu politikkip imminut ataqatigiissumik ingerlannissaata qulakkeerneqarnissaa aalajangersakkami siunertarineqarpoq, taamaalilluni inuussutissarsiornermi atugassaat pitsaanerpaanissaat siunertarineqarluni.

 

Tunisassiorfinnik matuneqartunik namminersortut tigusisinnaanissaasa pinngitsoortinnissaat imaluunniit unammilleqatigiissinnaanerup allatigut killilersimaarneqarnissaa siunertarineqanngilaq.

 

Naalakkersuisut ataatsimiititaliatulli isumaqarput tunisassiiorfinnik pilersitsiniarnermi imaluunniit allanngortiteriniarnermi akuersissuteqarnissamut atatillugu suliamut attuumassuteqartut tusarniaavigineqartarnissaat pingaaruteqartoq.

 

Aalajangersakkap siunnertaata imaluunniit kikkut tusarniaavigineqartassanersut inatsimmut allassimanissaat Naalakkersuisut pissusissamisoortutut isiginngilaat, tassungalu taarsiullugu siunnersuutigalugu siunertap aammalu tusarniaavigineqarsinnaasut siunnersuummut oqaaseqaatinutilanngunneqarnissaat, soorlu tamanna oqaaseqaatinut ilanngussani takuneqarsinnaasoq.

 

Naggataatigut oqaatigineqassaaq siunnersuummi §22a imm. 2 malillugu tunitsivinnik tunisassiorfinnillu nutaanik pilersitsiniarnerit aammalu pioreersunik allannguiniarnerit pillugit annertunerusumik malittarisassiornissamut pisinnaatitsisoqartussaasoq. Tamanna nalunaarusiornikkut Naalakkersuisut piviusunngortinniarpaat, taannalu tassaavoq assersuutigalugu tusarniaavigineqartartussanik annertunerusumik aalajangersaaviusinnaasoq.

 

Aalisarneq pillugu inatsisip § 32-anut allannguut eqqarsaatigalugu aamma Naalakkersuisut iluarisimaarlugu malugaat pisortaqarfiup Aalisarnermut Siunnersuisoqatigiinnut ilaasortaajunnaarnissaa ataatsimiititaliap isumaqatigigaa.

 

Kisiannili § 32 imm. 3-mi allassimasoq Aalisarnermut Siunnersuisoqatigiit ataatsimut Naalakkersuisunit tusarniaavigineqarsinnaanerisa saniatigut ilaasortat ataasiakkaarlugit tusarniaavigineqartarsinnaaneri pillugu ataatsimiititaliaq oqaaseqaateqarpoq. Ataatsimiititaliap pingaartippaa Aalisarnermut Siunnersuisoqatigiit tamarmik tusarniaavigineqartarnissaat imaalinagulu ilaasortat ataasiakkaaginnaat tusarniaavigineqarlutik allallu tusarniaavineqaratik.

 

Tamanna tunngavigalugu allannguutissatut siunnersuummik saqqummiinissamik ataatimiititaliap Naalakkersuisut kajumissaarpai.

Inatsisartut siunnersuummut oqaaseqaatini allassimavoq imm. 3-mi siunnersuutigineqartoq Aalisarnermut Siunnersuisoqatigiinnut tusarniaaneq ilaasortanut ataasiakkaanut tusarniaanikkut aamma pisinnaasoq. Aalisarnermut Siunnersuisoqatigiinni ilaasortat ataasiakkaat tusarniaavigineqartarissaat allallu tusarniaaviginagit Naalakkersuisut siunnertarinngilaat, kisiannili pisuni ataasiakkaani ilaasortat tamaasa ataasiakkaarlugit tusarniaavigineqarsinnaaneri uani pineqarpoq.

 

Nalunarnissuteqartoqarsinnaanera pinngitsoorniarlugu tamanna siunnersuummut oqaaseqaatinnut ilanngunneqarpoq, soorlu oqaaseqaatinnut ilassutini saqqummiunneqartuni takuneqarsinnaasoq.

 

Tamassuma kinguneranik inatsisissamut siunnersuummut allannguutissanik siunnersuutinik saqqummiisoqarnissaa Naalakkersuisut pisariaqartutut isiginngilaat.

Taamatut oqaaseqarlunga siunnersuutip aappassaaneerneqarnissaa Inatsisartunut suliassanngortippara. Qujanaq.

 

Daniel Skifte, ataatsimiinnermik aqutsisoq, Atassut.

Naalakkersuisut ilaasortamut qujavugut. Taava maanna partiit Kattusseqatigiit Attaviitsullu oqaaseqartuinullu nuuppugut. Siulliulluni oqaaseqassaaq Lars-Karl Jensen Siumut.

 

Lars-Karl Jensen, Siulittaasup tulliata pingajuat, Siumut.

Uumap suliap 12. april 2002-mi oqaaluuserineqarnerata kingornatigut Inatsisartut Aalisarnermut, Piniarnermut Nunalerinermullu ataatsimiititaliaata isumaliutissiissummik suliaqarneranik ataatsimiititaliap isumaqatigiissuk § 32 imm. 3-mi tusarniaasussaanermut tunngasumi uperuaanermini pingaartillugu tikkuarpaa aalajangersakkami pineqartumi tunngasunik sulianik tusarniaasasoqartillugu Aalisarnermut Siunnersuisoqatigiit tamarmiusup tusarniaaffigineqartarnissaat.

 

Naalakkersuisup akissuteqaataani taaneqarpoq pisuni ataasiakkaani ilaasortat tamaasa ataasiakkaarlugit allakkatigut oqarasuaatikkulluunniit tusarniaaffigineqarsinnaaneri uani pineqartut.

Siumumiit paasilluarsinnaavarput suliassani ataasiakkaani susassaqartunut tamanut tusarniaaneri allakkatigut ingerlanneqartarpata. Siumumiilli isumaqarpugut aalajanersakkamut attumasunik sulianut allannguutissanik suliassaqartuartillugu tusarniaanerit Aalisarnermut Siunnersuisoqatigiinnut tamarmiusunut ingerlanneqartariaqartut.

 

Siumumiit taamatut oqaaseqarluta Inatsisartut Aalisarnermut Piniarnermullu ataatsimiititaliaata inassutigisaattut ilusilerlugu akuersissutiliornissaat taaseqataaffigissavarput.

 

Daniel Skifte, ataatsimiinnermik aqutsisoq, Atassut.

Lars-Karl Jensen qutsavigaarput. Tulliulluni oqaaseqassaaaq Finn Karlsen Atassut.

 

Finn Karlsen, Atassutip oqaaseqartua.

Qujanaq.

Aalisartut pillugit Inatsisartut inatsisaattut allannguutissatut siunnersuut siullermeeratsigut Atassumiit tamakkiisumik akuersaaratsigut annertunerusumik oqaaseqarnata siullermeerinninnermi ataatsimiititaliami suliassiisutigineqarnerani eqqarsaatigeqqullugu innersuusuterput ataatsimiititaliami ilassilluarneqarsimammat tungitsinniit nuannaarutigalugu oqaatigissavarput.

Tassami nunami suliffissuit siunertanut allanngortinneqartillugit imaluunniit nutaanik pilersitsiniartoqartillugu Naalakkersuisut kisimik akuerseqqaartarnissaannut piumasaqarnerit.

 

Susassaqartut kisimik soorlu kommunit namminerlu aallartitsiniartut paasiniaaffigeqqaartarnissaannut tunngasut. Tamanna ataatsimiititaliap soqutigalugu oqaluusereerlugit Naalakkersuisut pingajussaaneerinninnissamut allannguutissamik siunnersuusioqqullugit piumaffigimmassuk, Atassummiit iluarisimaarparput.

 

Aammalu aappaattut tassalu tusarniaasarnermut tunngasoq ataatsimiititaliap oqaluuserinnereerluni Naalakkersuisunut kaammattsuuteqarput pingajussaaneerinninnissamut allannguutissami siunnersuusioqqullugit, Siunnersuisooqatigiit ataatsimoortillugit tusarniarneqartarnissaaannut imalimmik.

Ataatsimiititaliap taamatut Naalakkersuisunut inassuteqarnerat Atassummiit taperserparput.

 

Naggataatigut ataatsimiititaliaq qutsavigissavarput Inatsisartut inatsisissamut tunngatillugu Inatsisartut suliassiissutaat pitsaasumik suliarisimammassuk.

 

Taamatut naatsumik oqaaseqarluta Ataatsimiititaliap isumaliutissiissutaa tamakkiisumik isumaqatigalugu Atassumiit taaseqataaffigissavarput. Pingajussaaneerneqartinnagulu Ataatsimiititaliami suleqataaffigeqqissallugu.

 

Daniel Skifte, ataatsimiinnermik aqutsisoq, Atassut.

Finn Karlsen qutsavigaarput. Tulliulluni oqaaseqassaaq Lars Sørensen Inuit Ataqatigiit.

 

Lars Sørensen, Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuat.

Qujanaq. Inuit Ataqatigiit Inatsisartut Aalisarnermut, Piniarnermut Nunalerinermullu Ataatsimiititaliaata isumaliutissiissutaata manna tamakkiisumik tapersersorparput. Tassanngiillu inatsisissatut siunnersuummut atatillugu allannguutigeqqullugit kaammattuutigineqartut tunuliaqqutsersussallugit.

 

Naalakkersuisut inatsimmut allannguutissatut siunnersuutaanni §22a-mi nutaamik aalajangersagaliorniarneq ataatsimiititaliami ilaatigut sussaqartunut assigiinngitsunik tusarniaareerluta ippinnartoqartinneqarpoq. Aalajanersagassatummi siunnersuutaasoq kommunit namminersortut aalisartut, sulisartut allallu tunisassiorfinnik pioreersunik ingerlatsilerusussinnaanerannut killiuliuallaartut Inuit Ataqatigiit naliliiffigisimavarput unammilleqatigiilluni ingerlatitsinissamut aamma akornutaasinnaasoralutigut.

 

Tamanna kikkulluunniit soqutigisinnaanngilaat tassami Inatsisartuni pisortat kisimiillutik isumalluutigineqartuarnissaat qasseriarlutamita pisariaqanngitsoq eqqartortarsimavarput, aamma aalisakkeriveqarnerup tungaatigut.

 

Tassami Inuit Ataqatigiit upperivarput Royal Greenland kisimi tamakkununnga ingerlatsiuaannarsinnaanngitsoq, kisimilu ingerlatsiuarsinnaasariaqanngitsoq. Taamaattumik Inuit Ataqatigiit naatsorsuutigivarput Naalakkersuisut tassunga naapertuuttumik kingusinnerpaamik pingajussaaneerisoqartinnagu allannguutissamik siunnersuuteqarumaartut, ataatsimiititaliap kaammattuuteqarnera aamma malillugu.

 

Taamatuttaaq aalisarnermut siunnersuisooqatigiit pillugit Naalakkersuisut allannguutissamik saqqummiuusseqqullugit ataatsimiititaliamiit kaammattorneqarmata, Inuit Ataqatigiit tamanna pissusissamisoortutut isumaqarfigaarput, tassami Aalisarnermut Siunnersuisooqatigiinni ilaasortat ataasiakkaarlugit tusarniaavigilerneqartarnissaat aqqutissiuunneqassappat tamanna eqqarsarnartoqartipparput aaliangersakkap atornerlunneqaratarsinnaanera aamma aarlerinarsinnaammat. Taamaattumik tamanna pinngitsoortinniarumallugu ataatsimiititaliap kaammattuutigisaa tamakkiisumik tapersersorparput.

 

Taamatullu oqaaseqarluta Aalisarnermut, Piniarnermut Nunalerinermullu Ataatsimiititaliap isumaliutissiissutaa taamatullu kaammattuutigisai tamaasa aamma ilanngullugit Inuit Ataqatigiit akuersaarpagut, tamannalu najoqqutaralugu taasissalluta.

 

Daniel Skifte, ataatsimiinnermik aqutsisoq, Atassut.

Lars Sørensen qutsavigaarput. Tulliulluni oqaaseqassaaq Mads Peter Grønvold Kattusseqatigiit.

 

Mads Peter Grønvold, Kattusseqatigiit oqaaseqartuat.

Kattusseqatigiinniit siullermeerneqarneranut oqaaseqaatigut unnersuussutigalugit imatut aappassaaneerneqarnerani oqaaseqassuugut.

Aalisarnermut Ataatsimiititaliap susassaqartunut tusarniaanermini paasisai Kattusseqatigiinniit iluarisimaarpagut. Taamatut tusarniaasarnerit takutippaat qanoq pingaaruteqartigisoq susassaqartut tamarmik tusarniarneqartarnissaat.

 

Kattusseqatigiinniit isumaqarpugut sinerissap avataani aammalu sinerissap qanittuani pisassiissutit iluanni aalisarfiit allanngortinneqaraangata aatsaat inatsisiliornikkut pineqartut iluarsineqartarnissaat. Kattusseqatigiinniit isumaqaratta Naalakkersuisut nalunaarusiornerinnaatigut periarfissiisoqartassanngitsoq. Qaammatini kingullerni avataasiorlutik kattuffiata ilaatigut piumasaraa sinerissap qanittuani aalisarfiit ilaannut ammaanneqarnissartik, taamatullu periarfiissiisoqassappat Kattusseqatigiinniit akuersaarsinnaanngilarput. Tassami Kattusseqatigiinniit isumaqaratta maannakkut sinerissap avataani aalisarfiit ajunngilluinnartut.

 

Manna iluatsillugu Kattusseqatigiinniit Naalakkersuisunut apeqqutigerusupparput sinerissap qanittuani raajarniarnerup akilersinnaanerusumik ingerlanneqalernissaannut tunngatillugu, angallatit anginerusut maannakku aalisarfioreersumi aalisarnermik ingerlatsisiniarneqarnersut?

Assersuutigalugu Qeqertarsuup tunuani raajarniarnermi ilaatigut illoqarfiit saanni raajarniarneq ingerlanneqartarmat Kattusseqatiigiinniit Naalakkersuisunut apeqqutigerusupparput qanoq iliorlutik piujuaannartitsinissaq illersorniarneqarnersoq, Naalakkersuinikkut illersorniarneqarnersoq.

Tassami maannakkut suli eqqartorneqanngimmat sinerissap qanittuani angallatit anginerusut ilaat atorneqalerpata sumi raajarniartalernissaat.

 

§ 22 imm. 1-mut tunngatillugu Kattusseqatigiinniit isumaqarpugut namminersortut tunisassiorfinnik pilersitsiniartut periarfissinneqartarnissaat pinngitsoorneqarsinnaanngitsoq. Soorlumi inatsisitigut suliffissanik nutaanik pilersitsiniartut killilersorneqarsinnaanngitsut.

 

Tusarniaanermi Royal Greenland A/S-imi aammalu Polar Seafood-imi oqaatigineqarpoq immikkut Naalakkersuisut akuersissuteqaqqaartarnissaat naleqquttuunngitsoq, taamaattumik immikkut Naalakkersuisut akuersissuteqartarnissaannut piumasaqaat Kattusseqatigiinniit tunuarteqquarput.

 

§ 32 imm. 3-mut tunngatillugu Kattusseqatigiinniit isumaqarpugut susassaqartut tamarmik tusarniaavigineqartarnissaat piumasaaqaatigineqartariaqartoq, tassami pingaaruteqarmat susassaqartut naammattumik tusarniaavigineqartarnissaasa qulakkeerneqarnissaat.

 

Taamaattumik Kattusseqatigiinniit Naalakkersuisunut kaammattuutigissavarput tusarniaanermut tunngatillugu susassaqartut tamarmik tusarniarneqartarnissaannik inatsit piumasaqaateqartariaqartoq.

 

Naggataatigut Kattusseqatigiinniit eqqarsarnartoqartipparput nunami suliffissuit ukiuni kingullerni matoorarneqarnerisigut sinerissap qanittuanut raajarniarnermik pisassat tamakkerneqanngitsoornissaat. Piffissami kingullermi sinerissap qanittuani raajarniarlutik aalisartut tunitsivitsigut annertuumik ajornartorsiortinneqarput. Taamatullu tunitsivitsigut aalisatut ajornartorsiortinneqarnerat aatsaat eqqartorneqalinngilaq, tassami Naalakkersuisunit naluneqanngimmat aasaanerit tamaasat aalisartut tunitsivitsigut ajornartorsiortinneqartartut.

 

Kattusseqatigiinniit isumaqarpugut aalisartut tunitsivitsigut ajornartorsiutaat iluarsiivigineqassappata nunami suliffissuit pineqartut ilaannut najummassarneqartariartut. Aatsaammi taamaaliornikkut aalisartut tunitsivitsigut ajornartorsiuteqarnerat unitsinneqarsinnaammat.

 

Illuatigut Kattusseqatigiinniit isumaqarpugut nunami suliffissuarnik matusinermi Naalakkersuisut ilaatigut puigortaraat aalisartut tunitsivitsigut ajornartorsiuteqalersinnaanerat. Soorlumi ulluni kingullerni taamatut aalisartut tunitsivitsigut annertuumik ajornartorsiortinneqartut.

 

Taamatut oqaaseqarluta naak oqaatigineqartut tamarmik pineqartumut tunngassuteqanngikkaluartut, periarfissat maanna iluatsillugu Kattusseqatigiinniit taamatut oqaaseqarluta suliassap pingajussaaneerneqannginnerani pineqartumut attumassuteqartut iluarsineqarnissaannut piumasaqaatigaarput.

 

Daniel Skifte, ataatsimiinnermi aqutsisoq, Atassut.

Mads Peter Grønvold qutsavigaarput. Taavalu Aalisarnermut Naalakkersuisoq maannakkut akissuteqassaaq.

 

Hans Enoksen, Aalisarnermut, Piniarnermut Nunaqarfinnullu Naalakkersuisoq, Siumut.

Qujanaq. Naalakkersuisut innersuussutaat malugaara Aalisarnermut Ataatsimiititaliami ilaatigut tamakkiisumik tapersersorneqanngitsoq, kisianni isumaqarpunga taamatut illua tungereersumi saqqummiineq paatsooqatigiinnermik tunngaveqartoq taannalu aaqqinneqartariaqartoq.

 

Tassa tusarniaasarnermut tunngatillugu siunertarinertarineqanngilluinnarpoq ilaasortat ataasiakkaat aammalu ilaannai tusarniaaffigineqartarnissai, kisiannili assersuutigiinnarlugu angalaniarnerit pissutsit imaaliallaannaq aaqqinneqarsinnaannginnerini tusarniaasarnerit taakku atorniarneqarput, tassa ilaasortat ataasiakkaarlugit attavigisarlugit taavalu taakku tusarniaanerit ataatsimoorteriarlugit aamma soorunami nalilersuinerit tassani inerneqartartussaapput.

 

Isumaqarpunga tassuunga paatsooqatigiinneq aaqqinneqartariaqartoq, tassa siunertarineqanngilluinnarpoq Naalakkersuisut kisermaassillutik allatigulluunniit tassani isertuussiniarnermi tunngaveqartoq. Taanna taamaanngilluinnarpoq tassa paatsooqatigiilaarnermi pissuteqannguatsiarpoq Ataatsimiititaliap Naalakkersuisullu akornanni.

 

Tassa una inatsisissaq saqqumiunneqartussanngormat sioqqullugu Aalisarnermut Ataatsimiititaliaq attavigivara inatsisissat saqqummiunneqarnissaanut arlaannik paasiumasaqarunik, paatsuungasaqarunik isumasioqatigiinnissamut tunngasumik neqeroorfigalugu, ajoraluartumilli taamatut neqerooruteqarnerput Naalakkersuisoqatigiiffimminngaanniit ataatsimiititalimit akineqanngitsoorpoq massakkumut.

Taamaalilluni taakkua paatsuungassutigineqartut aamma pinngitsoorneqarsimasinnaagaluarput.

 

Tassa Naalakkersuisut siunnersuuteqalersaanngilagut allannguutissami uani, massakkut atuuttoq. Tassa imaappoq atuuttussatut siunnersuutigisarput tusarniaanermi pissutsit ilaasortat ataasiakkaarlugit, imaaliallaannaq tikissinnaannginneri attavigineqartarnissaat, taavalu tusarniaanermi ataatsimoorteqqissaarlugit taakku aallaavigineqartassasut. Tassa siunertarineqarpoq ataatsimoortilluinnarlugit taakku naammassineqartassasut. Aamma tusarniagassa tamarmik tusarniarneqartassapput.

 

Taavalu nunami suliffissuarnik tunngatillugu aamma ilaatigut assigiinngitsumik isumaqarpugut Ataatsimiititaliarlu aamma Naalakkersuisut siunertarinngilluinnarpaat unammilleqatigiinnermut allanulluunniit akuliunnissartik. Uani Naalakkersuisunit pingaartinneqarpoq aalisarnermut politikkip ilusilersornerani ataqatigiissaakkamik massakkut inerniliisoqartariaqartoq. Tassami naammattoortakkagut ukiuni siuliini soorlu tunisassiorfiit kommunit ilaanni amerlavallaalertartut ataqatigiissaarisoqannginnera pissutigalu. Taakkua sillimmartaarfiginiarneqarput siunissami taamatut pisoqaqqinnginnissaa qulakkeerniarlugu.

 

Tassalu massakkut taamatut aqutsilertoqanngippat ilaatigullu qaleralittassat sipporlugit pisarineqartartut aallaavigiunnaarlugit kommunini assigiinngitsuni ilaatigut piumasaqartoqarsinnaavoq assersuutigiinnarlugu immaqa Ilulissani aamma qalerallivimmik pilersitsisoqassasoq, taava taamaattoqassappat namminiiginnarlutik aaliangertalissappassuk taava pisassat aqussinnaagunnaassavagut, naggataatigullu isumalluutigut ajoraluartumik sippulimmik atuinitta kingunerisaanik annertuumik inarlerujussuarsinnaallugit. Aamma taamatorluinnaq raajartassat aamma taamaalineqaratarsinnaanerat siunissami tassami kommunit tamarmik sunngiffimminni suliffissaqartitsinissartik soqutigivaat aamma kommunit saaffigineqarunik inerterinavianngillat suliffissualiorniartunik. Uagullu

 

Naalakkersuisuni pingaartipparput pisassat aallaavigalugit siunissami ilusilersuinerit ingerlanneqassasut. Taasuma saniatigut aamma alisariuteqassasoq eqqarsaatigissagaanni massakkut pisarisinnaasaat imatut annertutigipput, ajoraluartumik fabrikkit massakkut suliarisinnaasaat sinnerujussuarlugit aammalu pisassiissutigineqartartut sinnerujussuarlugit pisarineqarsinnaallutik. Taamatut ingerlaannassagutta siunissami navianartumut killissinnaanerput taanna isumaqarpunga ikioqatigeeqqissaarluta pinngitsoortinniatariaqaripput.

 

Tassa pisassat isumannaatsumik aqunneqartariaqarput, aalisarnermik politikki isumannaatsumik ataqatigiissaarneqassappat. Saneqqunneqarsinnaanngilaq tunisassiorfinnik pisassanillu pitsaasumik aqutsinissaq.

 

Partiit oqaaseqartui eqqarsaatigissagaanni isumaqarpunga pingajussaaneerneqarnissaannut taanna neqerooruterput uagut Naalakkersuisoqarfitsinninngaanniit Ataatsimiititaliamut arlaannut paasiumasaqarpata saqqummiussinissamut tunngasoq atorluarneqartariaqartoq taamaalilluni paatsuungatigineqartut ilaatigut pinngitsoortinneqartissinnaammata. Aamma minnerpaarpaamilluunniit kisermaasiniarneq aamma Royal Greenland eqqarsaatigalugu taanna kisimi illersorneqarnissa ilaatigut uani taallatsiarneqarpoq partiit ilaanninngaanniit taanna siunertarineqanngilluinnaqqissaarpoq, kisiannili pisassat ataqatigiissaarinerillu pitsaasumik aaqqinneqarnissaat uani siunnerfigineqarpoq.

 

Taava Kattusseqatigiinninngaanniit aamma ilaatigut apeqqutigineqarpoq sinerissap qanittuani raajarniarnerup akilersinnaanerusumik ingerlanneqalernissaannut tunngatillugu angallatit anginerusut sumi aalisartinniarneqarnersut. Tassa massakkut tusarniaanerit ingerlanneqarput Aalisarnermut Pisortaqarfik, KNAPK, APK-lu peqatigeqqissaarlugit tamarmik ilusilersorneqarput taakkulu naammassineqariarpata Pisortaqarfimmut utertinneqarpata aamma taakku Naalakkersuisunukartussaapput, taannalu sioqqullugu aamma Aalisarnermut Pisortaqarfimminngaanniit piareersimavugut aamma pinngitsoorata Aalisarnermut Ataatsimiititaliaq ilisimatinneqassaaq suut siunnerfigineqarnersut, taannalu aamma naammassissavarput.

 

Tusarniaanerit naammassitinnagit oqaatigisinnaanngilara sumi aalisassanersut, taakkulu kingusinnerusukkut uterfigineqarumaarput qanoq aaqqiissutissamik siunnersuuteqartoqarniarnersoq, kattuffiit taakku peqatigalugit.

 

Tassa naatsorsuutigaara massakkut Ataatsimiititaliarlu Naalakkersuisullu uani partiit saqqummiussaat tunngavigalugit isumaqatigiinngimmata innersuussutigissavara Naalakkersuisut siunnersuutaat, taanna akuersissutigineqassasoq, tassa tassani paatsooqatigiinnerit tamaallaat tunngavigineqannguatsiarmata tusarniaasarnissamut tunngasut. Siullermeerneranilu annertuumik taakku isumaqatigiissimaneri tassani innersuussutigissavakka.

 

Taava tassa taamatut naatsumik oqaaseqarlunga innersuussutigivara Naalakkersuisut inassuteqaataat akuersissutigineqassasoq, kisiannili aamma pisariaqartinneqassappat pingajussaaneernissaanik piareersimavugut ataatsimiititaliamut nassuiaateqarnissatsinnut.

 

Daniel Skifte, ataatsimiinnermik aqutsisoq, Atassut.

Aalisarnermut Naalakkersuisumut qujavugut. Ilisimasissutigissavara ingerlariaqqitsinnata erniinnannguaq taasissagatta, maani inimi. Maannakkut oqaaseqaqqissaaq Lars-Karl Jensen Siumut. Tulliuppoq Finn Karlsen.

 

Lars-Karl Jensen, Siulittaasup tulliata pingajuat, Siumut.

Naalakkersuisut aalajangissiussimassappassuk namminneq siunnersuutertik malillugu taasissasugut. Uani eqqaasissutigissavara Naalakkersuisut ataqqisariaqagaat saneqquneqarsin­naanngitsoq. Ataatsimiititaliamiittut tamarmik isumaliutissiisa isumaqatigiillutik sanavaat, maani partiimi oqaaseqartut tamarmik Siumut, Atassut, Inuit Ataqatigiit Kattusseqatigiillu oqareerput isumaliussiissutit aallavigalugit taasisoqassasoq. Taamaattumik Naalakkersuisut allannguutissamik suliaqarnissaat uumap suliap pingajussaaneerneqannginnerani taasissutigissavarput, uagut Siumuminngaanniit taanna aalajangiusimavarput.

 

Taavalu minnerpaamik aamma piumasaqassagutta Naalakkersuisoqarfiup nassuiaateqarnissaanik taarsiullugu uumap pingajussaaneerneqannginnerani suliap Inatsisartut inatsisinik atortinneqartinneranik Ataatsimiititaliamut ingerlanneqarnissaa naaperiaassutigalutigut.

 

Daniel Skifte, ataatsimiinnermik aqutsisoq, Atassut.

Lars-Karl Jensen qutsavigaarput. Maannakkut oqaseqassaaq Finn Karlsen.

 

Finn Karlsen, Atassutip oqaaseqartua.

Ataatsimiititaliami isumaqatigiilluinnaqqissaarsimavugut uani paatsunganartunik uagut tungitsinninngaanniit isumaqarpunga tusarniaanermut tunngasut paatsuunngassutigisimanngikkipput, kisiannilu uagut Ataatsimiititaliami susassaqartut attumassuteqartut paasiniaavigisimagigut tamaasa, periarfissallu tamaasa KNAPK, Royal Greenland, Polar Seafood, APK taavalu taakku saniatigut aningaaseriviit immikkoortut marluk maani.

 

Taakku aamma tusarniaaviginerani aamma taanna tusarniaasarneq aamma eqqartorneqarpoq, tassa ataatsimoortillugit tusarniarneqartarnissaat uani uagut isumaqaratta paatsuunganata kisianni tassa imaassinnaavoq paatsuungalaaqatigiissimasinnaasugut taava aamma paatsuungasutut isumaqarsimasuugaluarutta soorunami Naalakkersuisoq aggeqqusimassagaluarparput nassuiaatilaarlugu, kisianni ataatsimiititaliami paatsuungasutut isumaqannginnatta aggeqqunngilarput.

 

Uani aamma ataatsimiititaliami isumaqanngilagut suliffissuarnik aallartitsiniartut imaluunniit suliffinnik nutaanik aallartitsiniartut imaluunniit siunertamut allamut aallartitsiniartunut kommuninut oqartussaaneq tamaat tunniunnissaa isumaqanngilagut taamatut, kisianniukku aamma avaqqunnagit Naalakkersuisut kisimiillutik aalajangiisarnissaat pinaveersaarniarlugu taamatut oqartunga.

 

Tamaammat Lars Karl Jensen-itulli oqassuunga uanga ilissi isumaqatigilluinnaqqissaarassi ataatsimiititaliami assortuunnata ataatsimiititaliap isumaliutissiissutaa taaseqataaffigissallugu isumaqatigiippugut.

 

Aamma oqarpugut soorunami pisariaqarpat ataatsimiititalimi suliareqqinnissaannut Naalakkersuisoq aggersaqqinneqarsinnaavoq taanna isumaqatigiissutigisinnaassavarput ataatsimiititaliami, taanna ajornarsinnaanngilaq nassuiaatinnissaa. Taanna Ataatsimiititaliap ataatsimiinnerminni aalajangertariaqassavaa.

Daniel Skifte, ataatsimiinnermik aqutsisoq, Atassut.

Finn Karlsen qutsavigaarput. Tulliulluni oqaaseqassaaq Lars Sørensen.

 

Lars Sørensen, Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuat.

Uaguttaaq Siumukkutut Atassutikkutullu aamma isumaqarpugut tassa ataatsimiititaliap isumaqatigiissup uunga tunngatillugu isumaliutissutaata taasissutigineqarnissaa aamma Inuit Ataqatigiinninngaanniit kissaatigivarput, aammali isumaqarpugut tamanna Naalakkersuisuusut naalattariaqaraat.                   

 

Daniel Skifte, ataatsimiinnermik aqutsisoq, Atassut.

Lars Sørensen qutsavigaarput. Tulliulluni oqaaseqassaaq Otto Steenholdt.

 

Otto Steenholdt, Attaviitsup oqaaseqartua.

Isumaqarpunga Naalakkersuinikkut ingerlaaseq malissiortitaalersoq. Naalakkersuisut namminneq siunnersuutaat Inatsisartunit amerlanerusunit itigartinneqassappat Naalakkersuisut ataannarnissaannik qanoq kinguneqassanersoq navianartumik nalilerpara. Neriuppunga kukkusimassallunga. Naalakkersuisut siunnersuutit aalajangissiussimassappassuk amerlanerussuteqartullu itigartitsillutik imaqa taanna inatsisini paasisimasallit nalileqqaartariaqassavaat. Eqqortuusinnaanngilaq Naalakkersuisut piumasaat Inatsisartut itigartilluinnassappassuk.

 

Daniel Skifte, ataatsimiinnermik aqutsisoq, Atassut.

Otto Steenholdt qutsavigaarput. Tulliulluni oqaaseqassaaq Mads Peter Grønvold.

 

Mads Peter Grønvold, Kattusseqatigiit oqaaseqartuat.

Uagut Kattusseqatigiinniit Otto-tulli isumaqanngilagut, kisianni pingajussaaneerneqartussaavoq suli una inatsisissaq. Periarfissaqarpoq allannguinissamut taamaattumik ataatsimiititaliamut isumaqatigiilluinnarluta taanna aalajangersimanerput uagut aamma taaseqataaffigissavarput Kattusseqatigiinniit.

 

Daniel Skifte, ataatsimiinnermik aqutsisoq, Atassut.

Mads Peter Grønvold qutsavigaarput. Tulliulluni oqaaseqarumavoq Anthon Frederiksen.

 

Anthon Frederiksen, Siulittaasup tulliata sisamaat, Kattusseqatigiit.

Aalisarnermut, Piniarnermut Nunalerinermullu Naalakkersuisup oqaaseqarnermini pingaartippaa, aamma pingaartinneqartuaannarpoq soorunami pisassiissutit sipporneqartannginnissaat imaluunniit pisassiissutit siunnersuutigineqartut.

 

Assersuutissaqarpugut massakkut ersarilluinnartunik, soorlu qaleralinniarneq eqqartorneqarpoq tassa taavaannannguaq taakkuallu qalerallit pingaartumik Ilulissat eqqaani ukiut tamaqqilluinnaasa pisarineqartussat sipporneqartuarput.

Kisianni Naalakkersuisut ukioq manna qanoq iliorpat?

 

Qassusersorneq ukiup tamaat ammaakkaluarpaat, taasuma kingorna ukioq mannamiit angallassuit nutaat sisamat atortussanngortillugit akuersissutigivaat, nalunngereerlugu piffimmi pineqartumi pisarineqartartut sipporneqartuartut.

 

Taamaattumik nuannaarutigaara uanga Aalisarnermut Ataatsimiititaliap pissutsinik paasinnilluarluni massakkut isumaliutississuummini ajunngilluinnartumik saqqummiussinera, tassami akuersaaruminaappoq, assut akuersaaruminaappoq illua tungaatigut oqalunniarluni pisassat pisassiissutigineqartut piujuarnissaat eqqarsaatigalugu ataqqineqartariaqartoq pisarisinnaasat amerlavallaanngitsut pisarinissaat.

 

Taamannak oqariarluni illua tungaatigut killeqanngitsumik aalisartitsineq qassusersorluni, aammalu taasuma saniatigut sumiiffinni angallatit pingaartumik umiatsiaaqqat mattuteriarlugit, taava angallassuit nutaat avataaneersut imannaannaq pisaqarsinnaasut ammaanneqarpata taava peqassuseq ulorianartorsiortinneqarsinnaasoq uloriarnartorsiortinneqarsinnaasorlu kialluunniit takunngittoosinnaanngilaa.

 

Taamaattumik kommunit namminneq pissutsinik ilisimaarinnilluartoq piffinni assigiinngitsunik killilersuinissamik tunngasut pillugit uagut Kattuseqatigiinniit aamma oqariartuuterput tassaasoq kommunit aalajangiisinnaatitaanerat tassani annertunerusoq pisariaqarpoq.

 

Taannalu paasisinnaasakka malillugit aamma Ataatsimiitaliami ataqqineqarpoq ilumoorpoq Ataatsimiititaliap Siulittaasua oqarmat kommunit minnerpaamilluunniit soqutigisarinngilaat fabrikkersuarnik ammaasoqarnissaannut aalajangiinissartik  taanna Naalakkersuisut pisinnaatitaaffigereerpaat, aamma tassaniittuassooq.

 

Kisianni pisassat mianeralugit peqassuseq mianeralugu aalajangiinissaq taakku isumaqarpunga kommuninut susassaqartunut annertunerusumik pisussaaffik tutsinneqassappat tulluarnerpaajussasoq.

 

Daniel Skifte, ataatsimiinnermik aqutsisoq, Atassut.

Anthon Frederiksen qutsavigaarput. Maannakkut oqaaseqassaaq Aalisarnermut Naalakkersuisoq.

 

Hans Enoksen, Aalisarnermut, Piniarnermut Nunaqarfinnullu naalakkersuisoq, Siumut.

Ataatsimiititaliap inatsisissaq taanna saqqummiunneqarmat siullermeernerani isumaqatigeeqqissaarlutik Naalakkersuisut siunnersuutaat tamakkiisumik tapersersorpaat. Tupigaara massakkut taamatut paatsooqatigiiallanneq pissutigalugu allarluinnarmik isummersimanerat aamma neqeroorutiginikuusara taanna sioqqulluarlugu Ataatsimiititaliaq paasiumasaqassappat nalornissappat piareersimasugut nassuiaajartornissannik aamma atorneqanngitsoornera taanna uggornartorujussuuvoq taamaalilluni taava maani paatsooqatigiinnerit taakku pinngitsoorneqarsimasinnaagaluarput.

 

Tassa Naalakkersuisut minnerpaamilluunniit siunertarinngilaat, aamma uanga inuttut siunertarinngilara Inatsisartut akerlilissussallugit.Kisianniliuna uani atsioqatigiinneq taanna uggoriinnariga, akerlerissutaanngeriarluni massakkut paatsooqatigiiallanneq pissutaalluni taamatut inissittoqarnera. Qujanq.

 

Daniel Skifte, ataatsimiinnermik aqutsisoq, Atassut.

Aalisarnermut Naalakkersuisumut qujavugut. Mikael Petersen partiimi oqaaseqartuat avataatigut.

 

Mikael Petersen, partiimi oqaaseqartuat avataatigut, Siumut