Ullut ataatsimiiffiusut sisamaat, tallimanngorneq 12. april  2002, nal. 11:22

Oqaluuserisassani imm ikkoortoq 16  

Aalisarneq pillugu Inatsisartut inatsisaata allanngortinneqarneranut Inatsisartut inatsisissaattut siunnersuut.

(Aalisarnermut Piniarnermut Nunaqarfinnullu Naalakkersuisoq)

(Siullermeernera)

 

 

Hans Enoksen, Aalisarnermut, Piniarnermut Nunaqarfinnullu Naalakkersuisoq, Siumut.

Qujanaq. Aalisarneq pillugu inatsisip allannguutissaanut Inatsisartut inatsisaatut siunnersuut matumuuna Naalakkersuisut sinnerlugit saqqummiutissavara.

 

Siunnersuut allannguutissanik ukuninnga imaqarpoq:

 

Siulleq; raajarnianut avataasiortunut sinerissap sinerissallu qanittuani aalisartut akornanni TAC-p agguarneqarnera.

 

Aappaattut; aalisakkat assigiinngitsut aalajangersimasut pillugit nalunaarutit avammut saqqummiunneqartarnerini malittarisassanik aalajangersaaneq.

 

Pingajuattut; tunitsivinnik tunisassiorfinnillu nutaanik pilersitsisoqarniarnerani tunisassiorfiillu pioreersut allanik tunisassiornialerneranni Naalakkersuisut akuerseqqaartarnissaanik aalajangersaaneq.

 

Sisamaattut; aalisarnermut siunnersuisooqatigiinnut pisinnaatitsissutip allanngortinneqarnis-

saa.

 

Aalisarnermi inatsisissap allanngortinneqarnissaanik siunnersuummi rejerniarnerup naleqqussarneqarnissaanik ataatsimiititaliap suligasuartup inassuteqaatai tunngavigineqarput.

 

Sinerissap qanittuani avataasiorlunilu rejernianut TAC-p agguarneqarnera inatsimmut ilanngunneqarnissaa siunnersuutigineqarpoq. Taamaalilluni sinerissap qanittuani rejernianut 43%-it aammalu avataasiorlutik raajarnianut 57%-it pisassanngortinneqartassallutik.

 

Agguaaneq KNAPK-p APK-llu decemberip aqqarngani 2001-imi isumaqatigiissutaanik tunngaveqarpoq.

 

Tamannalu ilaatigut ukiorpassuarni annertuumik ajornartorsiutaasarsimavoq. Naalakkersuisut kattuffiillu akornanni. Tamakkulu qaangerniarlugit Naalakkersuisut siunnersuuteqarput

TAC-p agguarneqarnera inatsimmut ilanngunneqassasoq.

 

Maannamut agguaasarneq ukiumoortumik Naalakkersuisunit aalajangersarneqartarpoq inatsimmut ilanngussinermi tamanna Naalakkersuisut allanngortikkusuppaat. Kattuffiit peqatigalugit agguaasarnissamik aajalangersimasumik siunnersuuteqarlutik. Siunissami taamaalilluni toqqissisimasumik paasiuminartumillu agguaasarnerup pinissaa nalunaarutigineqassalluni.

 

Taamatut nalunaaruteqarneq piffissaq sivisooq eqqarsaatigalugu aalisartut pilersaarusiortarnissaannut aningaasaliisartullu tatiginninnissaannut kiisalu nunami suliffissaqartitsiniarnermut pilersaarusiornissamut pingaaruteqarpoq. Taamaammat pisassat agguaanneqarnissaannut tunngaviliisoqarnissaa ersarissarneqarpoq.

 

Sinerissap qanittuani pisassat ilisimalluarnissaanut tunngaviliisoqarnissaa anguniarlugu siunnersuutigineqarpoq pisassat avinneqartarnerat ersarissarneqassasoq. Tamannalu sinerissap qanittuani rejerniarnerup naleqqussarneqarnissanut pingaaruteqarpoq pisariaqarlunilu.

 

Avataasiortut pilersaarusiornissannut tunngavissat ersarissarneqarput. Siunissamut pilersaarusiornissap inatsisip allanngortinneqarneratigut qularnaarneqartussanngormata. Tunumi pisassat tamakkiisumik avataasiortunut pisassiissutigineqartarmata tamanna allanngortinneqassanngilaq.

 

Aammattaaq aalisakkat assigiinngitsut aalajangersimasut pillugit nalunaarutip avammut saqqummiunneqartarnerini malittarisassanik aalajangersaanissaq siunnersuutigineqarpoq.

 

Tassa avammut saqqummiusseriaatsit piffissaritinneqartoq pissutigalugu naleqqutinngimmata. Malittarisassat taamaallaat atuutissapput aalajangersimasunik aalisartoqartillugu. Taakkunannga aalisartut kikkuuneri nalorninartoqartillugu.

 

Piffissami killilimmi aalisarnerup allanngortinneqarnerani aammalu aalisarnerup aallartinneqarsinnaaneranik unitsinneqarsinnaaneranillu nalunaaruteqarnermi. Tassani anguniarneqarpoq sukkasuumik nalunaaruteqarsinnaanermut periarfissat pitsanngorsarneqarnissaat. Taamaalilluni ilaatigut kingusinaartumik nalunaaruteqartarnerit pinngitsoorneqarsinnaanngussapput.

 

Soorlu aalisarnermi unitsitsisarnerit eqqarsaatigalugit tassunga kapisilinniartarneq assersuutigineqarsinnaavoq.

 

Naalakkersuisut allattoqarfianni inatsisinik allaffiup innersuussuteqarneratigut taamatut siunnersuuteqartoqarpoq.

 

Kiisalu tunitsivinnik tunisassiorfinnillu nutaanik pilersitsisoqarniarnerani tunisassiorfiillu pioreersut allanik tunisassiornialerneranni Naalakkersuisut akuerseqqaartarnissaanik aalajangersaanissap ilanngunneqarnissaa siunnersuutigineqarpoq. Taamatut akuersissuteqartoqartarnissaa aalisariutit umiarsuillu tunitsiviit eqqarsaatigalugit aalisarneq pillugu inatsimmi maannakkut atuuttumi aalajangersagaqareerpoq.

 

Misilittakkat takutippaat tunitsivinnik tunisassiorfinnillu taamatut aqutsilernissaq pisariaqartoq. Assersuutigalugu kalaallit nunaata sineriaani arlalinnik tunitsiviliortoqarnikuuvoq. Tamassumalu ilaatitigut kinguneraa pisassat sipporlugit sipporlugit, naammaassisaqarsinnaassuserlu sipporlugu atuisoqalernera.

Tunitsiviit amerlavallaalernerat aaqqissuussaasumillu aqunneqannginnerata kingunerisaanik sumiiffinni suliffiit matoorarneqarput innuttaasut ilaanut kingunerluttunik. Ataqatigiissaarisoqannginnera pissutaalluni angallatitaartornerit annertuumik ingerlanneqarsimapput ilaatigut aalisartunut ilungersunartorsiornermik kinguneqartunik. Tunitsivissat arlallit matoorarneqarsimanerat pissutigalugu.

 

Naalakkersuisut pingaartilluinnarlugu oqaatigissavaat pisuussutit uumassusillit aallaavigilluarneqartarnissaat pingaaruteqarluinnarmat qanoq annertutigisumik pisuussutit uumassusillit nungusaataanngitsumik iluaqutineqarnissaasa atorluarneqarnisaannut.

 

Taamatut aqutsilernissamut pingaaruteqarluinnarpoq ersarissassallugu soorlu innaallagiaqarnermut tunngasut imeqarnermut tunngasut sulisussaqarnermut tunngasut ataqatigiissaarneqarnissaat taamatut ilusiliinikkut aaqqinniarneqarmat.

 

 Taamatut ilusiliniiniarnikkut annertuumik qulaarnaarniarneqarpoq aalisarnikkup politik-ip ataqatiissaarluartumik ingerlanneqarnissaa. Tassalu aalisarnikkut tunitsivissaqarnikkut sulisussaqarniarnikkullu, ataaqatigiilluartumik aaqqisooqartarnissa sapinngisamik inuussutissarsiortunut tamanut iluaqutaasumik aaqqiisoqartarneratigut.

 

Naggataatigut siunnersuutigineqarpoq, aalisarnermut siunnersuisoqatigiinnut piginnaatitsissut allanngortinneqassasoq. Taamaalilluni siunissami Aalisartut Kattuffii, sulisoqarfiillu aalisarnermut tunngasunik suliallit kisiisa ilaasortaatitaqarsinnaalersillugit.

 

Aalisarnermut pisortaqarfiup imminut siunnersortannginnissaannit kissaateqarnermit aalajangersagaq tunngaveqarpoq, Aalisarnermut Siunnersuuisoqatigiit pisariaqartillugu soorunami pisortaqarfiup aaliangersimasumik ataatimeeqataasarnissaa kissaateqarfigisinnaavaat.

 

Aalisarnermut Siunnersuisooqatigiit tusarniaaffigineqartarnerini ilaasortat ataasiakkaat aamma tusarniaaffigineqarsinnaaneri immikkoortoq 3-mi siunnersuutigineqarpoq. Erseqqissaarneqassaaq aalisarnermut siunnersuuisooqatigiit ataatsimut tusarniaaffigineqartarnissaat tunngaviusumik kissaatigineqarmat. Uani pingaartumik eqqarsaatigineqarpoq piffissakilliorneq pissutigalugu siunnersuisooqatigiit ataatsimiigiaqquneqarsinnaannginnerini ilaasortat ataasiakkaat tusarniaaffigineqartarsinnaaneri.

 

Naggasiullugu malugeqqussavara uani oqaluuserisap siuliani aamma eqqartorneqareersoq. Tassalu Inatsisissagut siunnersuutip § 10, immikkoortoq 2-p aamma § 32, immikkoortoq 1-ip kalaallisut qallunaatullu oqaasertaliorneri nikingassuteqalaarmata. Tamanna ajuusaarutigaara.

 

Nikinganeri siunnersuutip aappassaaneerneqannginnerani aaqqinneqarnissaat isumagineqassaaq. Neriuppungalu tamanna akuersissutigineqassasoq. Oqaatigereerpara ajuusaarutigalugu taama pisoqarnera sapinngisarpullu tamaat siunissami taamatut pisoqaqqinnginnissaa pinngitsoorniassavarput. Qujanaq.

 

Anders Andreassen, ataatsimiinnermik aqutsisoq, Inatsisartut Siulittaasuata tullia, Siumut.

Naalakkersuisuni ilaasortamut qujavugut. Taava maannakkut partiit, Kattusseqatigiit attaviitsullu oqaaseqartuannut nuuppugut. Siulliulluni oqaaseqassaaq Lars-Karl Jensen Siumut.

 

Lars-Karl Jensen, Siumup oqaaseqartua.

Siullermik Naalakkersuisumut qujavugut naqqiutit taakkua taammagit. Imaallaat oqaatsivut naalipput aamma.

 

Allannguutissatut siunnersuut manna ilaatigut tunngaveqarpoq Kalaallit Nunaata kitaani raajanik pisassiisut tamarmik TAC-tut taasakkatta maannakkut agguaanneqartarnerata allanngortinneqarnissaannik.

 

Tassalu maannakkut agguaasseriaaseq atuuttoq imaappoq sinerissamut qanittunut raajarniutinut 40 procent-imik pisassiisarnerup avataasiuutinullu 60 %-imik annertussuseqartup agguneqartarnerata allanngortinneqarnissaannik imaalillugu. Sinerissami qanittumi aalisartunut 43%- inngorlugu avaataasiortunullu 57%-inngorlugu agguaassisoqatalissalluni.

 

Taamatut Naalakkersuisut siunnersuuteqarnerat Siumumiit ilassilluarparput. Tamanna naleqquppoq Inatsisartunit siusinnerusukkut oqallinnermi akuersissutigisatsinnut, tassalu sinerissamut qanittumi raajarniutit akilersinnaasumik ingerlatsisinnaanerannut aqqutissiuiunnaarnissaannik KNAPK-mit kissaatigineqartumik Siumut tungaanniit akuereersimasatsinnut.

 

Tamanna isumalluarfigaarput. Tamatuma malitsigisaanik angallatinik akunnattunik angissusillit pisassiissutinik pigisat atorlugit namminneq tunisassiorlutik aningaasarsiornikkut patajaallisinneqarnissaat anguniarlugu suliniuteqarnissamut naapertuummat.

 

Siumumiit neriuppugut pisassat agguaanneqartarnerannut allannguineq tamanna aalisartuniit angallatit nutaanngilisut taarsersorneqarnissaanut ilaasalu pisassiissutit kattullugit anginerusunik angallatitaarnissamut aqqutissatut atorluarneqarnerunissaannut ammaassisuussasoq.

 

Naggataatigut inatsisip allannguutissaattut paragraf allat siunnersuuteqarfiusut aalisarnermi pissutsit patajaallisarnerannut attuumassuteqarmata taakkua annertunerusumik oqaaseqarfiginagit Siumumiit akuersaaratsigut oqaatigissavarput.

 

Siumumiit taamatut oqaaseqarluta allannguutissatut siunnersuutip aappassaanneerneqannginnerani Inatsisartut aalisarnermut ataatsimiitsitalianut ingerlateqqinneqarnissaat inassutigaarput.

 

Anders Andreassen, ataatsimiinnermik aqutsisoq, Inatsisartut Siulittaasuata tullia, Siumut.

Lars-Karl Jensenimut qujavugut. Maannakkut oqaaseqassaaq Finn Karlsen, Atassut.

 

Finn Karlsen, Atassutip oqaaseqartua.

Aalisarneq pillugu Inatsisartut inatsisaattut allannguinissamut siunnersuummut Atassummiit Imaanumut oqaaseqassaagut.

 

Siullermik raajarniarnermut tunngatillugu avataasiortut sinerissallu qanittuani aalisartut akornanni TAC agguaanneqarnera siunissaq eqqarsaatigalu aalisartunut aalisartuinnaangitsunummi aningaasalersueqataasinnaasut aamma eqqarsaatigalugit periarfissinneqarnerat Atassumiit iluarisimaarlugu oqaatigissavarput.

***

Backup bånd 19 naavoq

Johan Lund-Olsen, Inuit Ataqatigiit.

Qujanaq

Aalisarnermik inuussutissarsiuteqarneq nunatsinni inuussutissarsiutit nunanut allanut tunisassiortut annersaraat pingaarnersaralugulu. Taamaammallu inuussutissarsiutip aningaasatigut inissisimanera ineriartorneralu nunatta aningaasaqarneranut inuiaqatigiinnullu pingaarutilerujussuuvoq.

 

Nunatta tutsuiginartumik patajaatsumillu aningaasatigut ineriartornissaanut periarfissaqartitsiumalluta taamaattumik aalisarnermik inuussutissarsiuteqarneq pitsaasumik inatsisitigut sinaakkutassaqartittariaqarparput. Inuussutissarsiutip aningaasaqarnikkut imminut napatissinnaanngorluni ingerlatsiviulerlunilu ineriartortitsiviunissaa aamma angusinnaajumallugu.

 

Taamaamaakkaluartorli Inuit Ataqatigiit qangaaniilli erseqqissartuartarparput, tamatumani inuuiaqatigiit ataatsimut soqutigisaat aallaavigineqaqqusaratsigit pisuussutitta uumassusillit akisussaassuseqartumik nungukkiartuutaanngitsumillu kingunissatsinnik aamma iluaqutigineqartuarsinnaaqqullugit taamaammallu aamma inuit ingerlatseqatigiiffiillu ataasiakkaaginnaat soqutigisinnaasaat salliutinnaveertaartariaqaratsigit .

 

Ukiormi kingullermi aalisarneq ajornartorsiorfiusimavoq, pingaartumik sinerissap qanittuani aalisarnermik inuussutissarsiuteqarneq eqqarsaatigissagaanni. Ajornartorsiorneq suli qaangerneqaqqajanngilaq. Ukunilu aggersuni suli naalakkersuinikkut aaqqiiniutissanik tunngavissarsiorlutalu nassaarniartariaqarpugut.

 

Inuit Ataqatigiit pisinnaasagut malillugit, tamatumanut peqataavugut. Piareersimajuarpugullu aalisarnermi inuussutissarsiuteqarnermi ajornartorsiutit annertuut arlallit, ingammik sinerissap qanittuani atugarineqartut eqqarsaatigalugit aaqqiiniaqataassalluta.

 

Naalakkersuisut ullumikkut Inatsisartunik aalisarneq pillugu inatsimmut pioreersumut allannguutissamik siunnersuuteqarput. Nunatta imartaani aalisarneq tamaat ataatsimut pinngikkaluarlugu, raajarniarnerup naleqqussarneqarnissaannut tunngatinneqartumik.

 

Allannguutissatut siunnersuutigineqartut ataatsimiitsitaliap suligasuartitaasimasup inassuteqatigisimasai tunnngavigalugit suliaasimasoq ilisimassutigineqarpoq.

 

Saqqummiussissummili taasumalu saniatigut inatsimmut allannguutissatut siunnersuummi erseqqinngilaq ataatsimiitsitaliaq suligasuartinneqarsimasoq, sorleq pineqarnersoq. Ilisimaneqartutuummi ukiup ataatsip ingerlanerinnaniunngitsoq aalisarnerup iluani Naalakkersuisutsigoortumik marlunnik ataatsimiitsitalianik pilersitsisoqartarsimavoq.

 

Taamaattumik paasissutissaq tamanna pingaaruteqartoq maqaasinarmat, siullermik Inuit Ataqatigiinniit kissaatigissavarput tamanna Naalakkersuisunit erseqqissaqqaarallarneqassasoq ataatsimiitsitaliaq suligasuartinneqarsimasoq tassaasimappat Enoksenudvalgimit ukiaq taaguuserneqarluni aallartinneqarsimasoq Inatsimmut allannguutissatut siunnersuutip inaarsarlugu suliarineqarnissaanut peqataanissatsinnullu pisariaqartipparput, taasuma taagukkatta inassuteqataatigisimasaat tamakkiisut agguaanneqaqqullugit. Inatsisiliortutummi tamatta aamma pingaartittariaqaratsigut aaliangiiniarnissatsinni assigiimmik tunngavissaqarnissarput.

 

Nunatta imartaani raajartarsiissutigineqartartut tamakkiisut TAC eqqarsaatigalugit tassalu avataasiortunut 57%-inik sineriassiortunullu 43%-inik Inatsimmik allassimanerluni agguaanneqalertalernissaat siunnersuutigineqarmat, Inuit Ataqatigiit tunngaviatigut isumaqataaffigisinnaavaat,. KNAPK-p APK-llu tamanna isumaqatigiissutigisimasaannik aamma tunngaveqarmat.

 

Tamaattorli agguaasseriaatsip inatsisinngortinnera siunissami Inatsisartut allannguerusulersinnaanerannut ajornakusoortittalersinnaassammat, Inuit Ataqatigiit kissaatigissavarput tamanna Inatsisartut Aalisarnermut, Piniarnermut Nunalerinermullu Ataatsimiititaliaaniit nalilersorneqarluarumaartoq.

 

Pisariaqassappallu Inatsisilerituut immikkut ilisimasaqarluinnartut aamma aggersarneqarsinnaanerisigut nalilersuiffigineqarumaartoq.

 

Inuit Ataqatigiit arajutsisimanngilarput agguaasseriaatsip inatsisinngortinniarneqarnerata nassatarisaanik matuma kingorna aalisartut anginerusumik piginnaaneqqortunerusunillu aalisariutitaaniartunut taarsigassasinneqarnissaq eqqarsaatigalugu tamanna pitsannguallatsitsissasoq ingammik sinerissap qanittup aalisartut eqqarsaatigalugit.

 

Taamaattorli suliap ingerlaqqinnerani tamanna aamma ataatsimiitsitaliamit misissorneqaqqaassasoq kissaatigissavarput. Aningaaseriviit aalisarnermut ataatsimiitsitaliamit aamma paasiniaavigineqarnerisigut.

 

Inuit Ataqatigiit iluarisimaarparput, Naalakkersuisut agguaasseriaatsimmik allannguineq uagutsitulli naalagaaffiup arsaarinninneratut nalilersimanngimmassuk. Tamanna pingaaruteqarluinnarpoq aaliangiusimajuassallugu. Inuit Ataqatigiimmi tunngaviusumik isumagiuarparput pisuussutigut uumassusillit aammalumi uumaatsut ilanngullugit inuiaqatigiit ataatsimut pigiuartariaqarigut, naassaanngitsorsuarmik inunnut ingerlatsitseqatigiiffinnulluunniit ataasiakkaanut pigisassanngorlugit tunniunneqarsinnaanngitsut.

 

Raajartarsiissutigineqartartut eqqartortillugit Inuit Ataqatigiit pissusissamisoorsorivarput nunami tunisassiorneq imaluunniit sinerissap qanittuani raajarniarnermi nioqqutissarsiorneq aamma erseqqissaateqarfigilaassallugit. Nunamimi raajanit aalisakkanillu allanit suliareqqiisarfiusuni suliffissaqatitsiuarnissaq Inuit Ataqatigiit pingaartippaat, ukiunilu arlalikasinngortuni tamanna aamma oqaatigiuartarsimallugu.

 

Ukioq mannamut raajartarsiissutit qiviaraanni siornatulli amerlatigipputm, tassalu sinerissap qanittuani 36.000 tonsit, kiisalu avataani 48.000-50.000 tonsit missarpiaaniillutik.

 

Taakku nunami Royal Greenlandip maannamut raajanut tunisassiorfiutigisaannut ingerlasunut, Maniitsumiittoq matoreeraluartoq naammakutsoorput. Taamaammallu matusiniarnissamik oqaluttarnerit tutsiuttarsimasut, soorlu ukioq Aasiammiut taamatut ernumatinneqaleraluartut Inuit Ataqatigiit isumaat malillugu tunngavissaqanngilluinnarpoq.

 

Tamanna ajornanngilaq, naak sinerissap qanittuani rajarniat namminneq imaani 7,5  tonsit tungaannut aamma tunisassiarilissagaluaraannikkulluunniit.

 

Tamanna qujanartumik ukioq manna avataasiortut nunamut tulaassugassaasa kingumut qangatut 25%-iussasut aaliangerneqarsimanerannit tunngavissinneqarpoq. Taamaamallu Inuit Ataqatigiinniit isumaqarpugut suli tunngavissaqarluartoq kujataanik marlunnik imaluunniit pingasunik raajaleriffeqarnissamut, qeqqani marlunnik kiisalu Aasianni aamma Ilulissani raajaleriffeqartuarnissamut.

 

Tassungalu tunngatillugu Inuit Ataqatigiinniit erseqqissarlugu aamma oqaatigissavarput kommunit, aalisartut, sulisartut sumiiffinnilu ataasiakkaani namminersortut ataatsimoorlutik namminneq tunisassiorfimmik ingerlatsiumalerlutik pilersitserusussinnaasut pisortat tungaanniit qiimmassarlugillu suliniarnerini nikorfartortariaqaratsigit, pisortammi kisimik isumallutigiinneqaannarsinnaanngimmata.

 

Piginneqatigeriaatsit nutaat toqqaannarnerusumik innuttaasut tikivillugit oqartussaaqataallutillu peqataasitsisut taamaatumik ikummarissartariaqarput.

 

Taamatut isumaqarnerput saqqummiutereerlugu taamaatumik Naalakkersuisoq tamatumani qanoq isummersorsimanersoq paaserusunnarpoq. Tassami apeqqut kommuninut sulisartunut aalisartunut allarpassuarnullu pingaarutilerujussuuvoq.

 

Aalisakkat assigiinngitsut pillugit nalunaarutit avammut saqqummiuneqarttarneqarnerini malittarisassanik eqaallisaaniartoqarnera, kiisalu aalisarnermut siunnersuisoqatigiinnut tunngatillugu siunnersuutigineqartoq Inuit Ataqatigiit pissusissamisoortutut isumaqarfigimmatigit, taakku annertunerusumik oqaaseqarfigissanngilagut.

 

Sinerissami qanittumi aalisariutit raajanik avataasiortunulli tunisassiorsinnaalernissaat akornutissaqatinnagu oqaaseqarfigereerparput. Taamaatorlu periarfissat manna aqqutigalugu erseqqissartariaqarsorivarput, tamanna Inuit Ataqatigiit peqataaffigisinnaagatsigut. Siullermik rajartassiissutit tamakkiisut TAC nunami tunisassiorfinni annertunerpaamik nioqqutissiarissinnaasaat aatsaat qaangeqagaangamikkit.

 

Kiisalu aappaattut minnerunngitsumik tamanna sinerissap qanittuani raajaqassutsip navianartorsiortinneqalinnginneranni kinguneqartumik aatsaat aaqqissuussiffigineqarsinnaappat.

Taamaattumik kingulleq taaneqartoq eqqarsaatigalugu erseqqissartariaqarpoq Inuit Ataqatigiit ernumanartutut isigissammassuk sinerissap qanittuani raajarniarnermi aalisartut avataasiortullu angitigisunik kilisaassuarnik pitaartorlutik aalisalissagaluarpata. Imaluunniit avataasiussuit APK-mi ilaasortaasut aamma sinerissamut tiffarterlutik raajarnialissagaluarpata. Tassami pisuussutinik nungukkiartuutaanngitsumik tamatta atuiniartariaqarpugut kingunissagut pissaqartittuarnissaat aamma qulakkeerniarumallugu.

 

Taamaattumik sinerissap qanittuani raajarniutit tunisassiorsinnaatitaasussat qanoq angitigissanersut aamma aalisarnermut ataatsimiitsitaliami sukumiisumik eqqartortariaqarpagut. Aammalu minnerunngitsumik kinguaariit siunissaat qulakkeerumallugu iliuuseqartariaqarluta. Taamaatumik inuusuttut aalisalerumaartussat eqqarsaatigalugit raajarniarnermi periarfissaat aamma annertusarniartariaqarpagut inatsit aamma manna aqqutigalugit.

 

Allannguutissatut siunnersuutigineqartoq kingulleq, tassalu tunitsivinnik tunisassiorfinnillu nutaanik pilersitsisoqarniarnerani tunisassiorfiillu pioreersut allanik tunisassiortinnialeraanni Naalakkersuisut akuerseqqaartarnissaannik piginnaatitsilersussaq eqqarsaatigalugu, Inuit Ataqatigiit oqaatigissavarput tamanna aamma ataatsimiititaliami sukumiisumik eqqartorneqallaqqugatsigu.

 

Taamaattorli oqaatigeriissavarput tamanna aatsaat aqqutissiuunneqalernialermat, aalisakkanik allanik qalerualinillu mannamut suli anikitsuaraannarmik iluaqutigisatsinnut atuilluanerulernermik kinguneqarsinnaappat, tassami maannamut annikittuaraannarmik soorlu saarulliit , uukkat, kapisillit, uiluiit, nataarnat, qeeqqat, tupissutit suluppaakkallu nioqqutissiarivagut naak imartatsinni kangerlutsinnilu peqarluaraluartoq.

 

Taamaattumik tamakku taagorneqartut aningaasarsiorfissanillu nutaanik pisariaqartiqisatsinnik aallartitsinissatsinnut periarfissaalluartut eqqarsaatigineqarsimappata Inuit Ataqatigiit allannguutissatut siunnersuutigineqartoq tunisassiorfinnullu pioreersunut tunngasoq peqataaffigikutsoorsinnavarput.

 

Tassuungali tunngatillugu eqqaassutigeqquvarput Inuit Ataaqatigiit taamatut sunniutaasinnaasunik siunnerfeqartumik upernaakkulli siunnersuuteqartareersimagatta Inatsisartunik tamarmiusunik tapersersorneqartumik tassalu aalisakkanik qalerualinnillu tukertitsiviliorsinnaanermut pisarisuukkerivimmillu tassa bifangstbank pilersitsilersinnaanermut periarfissiisunik.

 

Tassami ukiuni aggersuni aalisarnermut atatillugu inuussutissarsiorfissat annertuut nutaallu iluatsinniartariaqarpagut taamaalillutami aatsaat aningaasarsiornermut periarfissat raajat saattuat qalerallillu saniatigut nutaat pilersissinnaanngussavagut.

 

Taamaattumik aalisarnermut inatsit eqqartortillugu naggataarutaasumi Inuit Ataqatigiit oqaaseqarallarnitsinnik kaammattuutigissavarput Naalakkersuisut siunnersuutigisaasa saniatigut aalisarnermik inuussutissarsiuteqarnermut atatillugu misissuinerit ineriartortitsinerillu annertusaavigineqaqqullugit.

 

Taamatullu oqaaseqareerluta Inuit Ataqatigiit qilanaarpugut Inatsisartut aalisarnermut Piniarnermut Nunalerinermullu Ataatsimiititaliaanni suleqataanissatsinnut. Qujanaq

 

Daniel Skifte, ataatsimiinnermik aqutsisoq, Inatsisartut Siulittaasuat, Atassut.

Johan Lund-Olsenimut qujavugut. Maannakkut oqaaseqassaaq Mads-Peter Grønvold, Kattusseqatigiit.

 

Mad-Peter Grønvold, Kattusseqatigiit.                                                                                       

Aalisarneq pillugu Inatsisartut inatsisaat  allanngortinneqarnissaannut inatsissaattut siunnersuut Kattusseqatigiinniit siullermeerneqarnerani imatut oqassuunga.

 

Taamatut inatsisitigut aaliangersaasarneq tunngavissiisarpoq qanoq annertutigisumik sinerissap avataani aammalu sinerissap qanittuani pisassiisutit iluani agguariaatsip inatsisitigut siunissami qulakkeerisinnaanera. Taamatut inatsisitigut allanngortitsinerup kingunerissavaa ukiunut arlaqarnerusunut sinerissap avataani aammalu sinerissap qanittuani aalisartut pisassiissutaasa iluani agguariaatsip nalorninanngittumik takuneqarsinnaalernissaa.

 

Kattusseqatigiinniit pingaaruteqarluinnartutut isigaarput sinerissap avataani aammalu sinerissap qanittuani aalisarnerup imminut akilersinnaasumik siunissami ingerlattuarneqarnissaata Naalakkersuinikkut qulakkeerneqartariaqarnera.

Inatsisitigut pisassiissutit iluani agguariaatsip allanngortinneqarneriinnaasigut aalisarneq imminut akilersinnaasumik ingerlanneqarnissaa qulakkeerneqarsinnaanngilaq. Tassami apeqqutaalluinnartarmat tunisassiat avammut tunineqarnerani akiisa qanoq inissisimanerat.

 

Sinerissap qanituani raajat tunisat akiisa akii qiviaraanni ilaatigut aalisartunit oqaatigineqartarpoq iminut akilersinnaanngitsumik sinerissap qanittuani aalisarneq ingerlanneqartoq. Taamatumik pingaaruteqarluinnarpoq sinerissap qanittuani raajarniarnermi angallatit atorneqartut imminut akilersinnaasumik taarsersorneqartariaqarnerat.

 

Ukioq manna Inatsisartunit aningaasanik inatsit qiviaraanni sinerissap angallatit taarsersorneqarnissaannut aningaasaliissutit naammanngilluinnartutut oqaatigineqartariaqarput tassami Kattusseqatigiinniit ESU-mut aningaasaliissutit eqqartorneqarmata oqaatigaarput suli aningaasat amerlanerusut atorfissaqartinneqartut angallatit imminut akilersinnaasunik taarsersorneqassappata.

 

Aningaasanut inatsit ukioq manna qiviaraanni nutaamik angallatitaarniartut tapiiffigineqarsinnaanngillat tassa Inatsisartunit aaliangerneqarsimammat nutaanik angallatitaarniartut tapiiffigineqartannginnissaat. Isumaqarpunga taamatut Inatsisartut aalajangersimanerat kukkunerusoq tassami ESU-kkut periarfissiisoqanngippat kikkut sinerissap qanittuani aalisartut nutaanik nammineerlutik angallatitaarsinnaappat. Sinerissap qnaittuani akit taamak itsillugit sinerissap qanittuani aalisartut amerlanerusut akissaqanngitsut oqaatigineqarsinnaammat.

 

Kattusseqatigiinniit arajutsisimanngilarput nunarsuarmut raajat akiisa qaammatini kingullerni pitsaannginnerat. Taamatut raajat ajorsiartuinnassappata illuatigut ukiumut pisassiissutit tamakkerneqanngitsoortarsinnaalernissat ilimagisariaqarpoq tassami aalisarneq imminut akilersinnaanngippat aalisartunut aalisarneq ingerlatiinnarneqarsinnaanngitsoq oqaatigineqartarmat.

 

Assersuutigalugu ukioq manna pisassiissutit qiviaraanni avataasiorlutik aalisartut pisassaat

annerusumik qaffanneqanngillat soorlumi amma sinerissap qanittuani aalisartut pisassaat aamma annertunerusumik qaffanneqanngitsut naak illuatigut Canadamiit raajartassaat ukioq manna annertuumik malunnaatilimmik qaffanneqartut.

 

Ukioq manna nutaamik angallatitaarniartumik 20 millionit aningaasaliissutigineqartut taamatut aningaasaliinnermut eqqaamaneqartariaqarpoq sinerissap qanittuani aalisarnerup ineriartortinneqarnissaanut aningaassaliissutit pineqartut atorneqartussanngorlugit aningaasaliissutigineqarmata.

 

Tunitsiviit nioqqutissiorfiillu nutaat pilersinneqassappata Naalakkersuisut akilerissusitseqqaarlugit pilersinnneqartarnissaat pinngitsoorneqarsinnaanngitsoq Kattuseqatigiinniit isumaqarpugut. Tunitsiviit nioqqutissiorfiillu imminut akilersinnaasumik ingerlanneqassappata tunisassiassanik pilersuisinnaasut aamma qulakkeerneqartariaqarput. Tassami tunisassiorfiit pilersinneqarsinnaanngillat tunisassiassanik pilersorneqarsinnaangikkunik.

 

Kattusseqatigiinniik pingaaruteqarluinnartutut isigaarput piffissa ungasinnerusoq isigalugu pisuussutinnut uumassusilinnik piuaarnartitsisinnaanerup naalakkersuinikkut qulakkeerneqartariaqarnera. Tassami piffiit ilaat naalisarneq qiviaraanni ilaatigut aalisarfiit  annikitsut annertuumik aalisarfigineqartarput.  Assersuutigalugu Ilulissat kangerluata saani qaleralinniarnermi qassutit ukioq kaajallallugu atorneqarsinnaasunngorlugit Naalakkersuisunit aalajangerneqarpoq, naak pineqartuni aalisartut piumasarigaat piffissap ilaani qassutit atorneqarnissaat.

 

Tassami piffiit ilaanni aalisapilunnerit kingunerisarmassuk aalisakkat pisarineqartartut milliartulertarnerat. Taamaattumik Kattusseqatigiinniit pingaaruteqarluinnartutut isigaarput aalisarnermi qassutit killilimmik atorneqartarnissaat.

 

Kattusseqatigiinniit Naalakkersuisunut kaammattuutigissavarput pisuussutit uumassusillit piujuaannartitsinissaq eqqarsaatigalugu siunissaq ungasinnerusoq isigalugu piniutit ilaannik piffissap ilaani killilersuisariaqarnerup eqqunneqartariaqarnera pinngitsoorneqarsinnaanngimmat.

 

Taamaaliornikkut nunatsinni aalisarnikkut inuussutissarsiuteqaannarsinnaaneq piffissaq ungasinnerusoq isigalugu illersorneqassammat. Kattusseqatigiinniit Naalakkersuisut piumaffigissavagut sinerissap qanittuani aalisarnermi aalisarfiit ilaanni aalisartut aalisarfinngulersaattarnerat inatsisitigut iluarsiiffigineqartariaqarmat. Aalisartut akornanni piffiit ilaanni aalisarfilerngusaattarnerit iluarsisinnaanngippatigit.

Qeqertarsuup Tunuani saattuarniarneq aallartinneqarmat siusinnerusukkut rejerniarluni aalisarfiusartut saattuarniarnermi aamma aalisarfiusalerput. Taamaaliornikkut piffiit ilaanni aalisarfilerngusaattarnerit ingerlanneqartalerlutik.

 

Taamaattumik Kattusseqatigiinniit Naalakkersuisunut kaammaatuutigissavarput aalisartut kattuffiata akornanni aalisartut aalisarfilerngusaattarnerat iluarsineqarsinnaanngippat aalisarnermut pisortaqarfiup suliassaq suliniutigisariaqaraa isumaqaratta.

 

Taamatut oqaaseqarluta aammalu oqaaseqaativut  innersuussutigalugit suliap aappassaaneerneqannginnerani aalisarnermik piniarnermik nunalerinermullu ataatsimiititaliami pineqartup suliarineqarnissaa Kattusseqatigiinniit innersuussutigaarput.

 

Otto Steenholdt, attaviitsoq.

Immaqa ullaap tungaa oqallinnitsinnut attuumagaluarnersoq. Taava inatsisit allanngortinniarneqarneranni pitsaasaraluarpoq inatsisip allanngortitassap qanoq isikkoqarsimagaluarnera ilanngullugu Inatsisartunut agguaattarlugu. Oqaaseqatigiit imaluunniit paragraffiinnaalluunniit ikkutassat siuliminut tulluuttuunersut allanngortitsinnaasunut tassa Inatsisartunut ilaalluni takorusunnartarmata sanileriisillugit misissorlugit.

 

Immaqa paasinerluisimagaluarnerlunga allannguutissatut siunnersuut §5, immikkoortoq 2-p kingornanut ilanngunneqartussaq maani siunnersuutip qiterisaa issuaaffigilaassavara. Issuaaffigilaassavara. Kalaallit Nunaata Kitaani raajanut TAC-p agguaanneqarnerani sinerissamut qanittumi aalisariutinut 43%-ii avataasiortunullu 57%-ii tunniunneqartassaaq. Oqaatigissavara taamatut siunnersuuteqarneq isumaqatiginngilluinnarakku.

 

Sinerissami qanittumi aalisariutit nunami suliffissuarnut tulaasuisussatut takorloortuarpagut. Aallaallu piorneqarnissaat siunniuttarsimallugu. Taakkuupput nunami suliffissuit ukiuni makkunani suliassaqanngimmatagooq matooqqarneqartut. Imaluunniit matuneqassamaartunngooq. Suliffissuit matusut matuneqalersullumi annaanniarlugit qanoq iliuuseqassagutta taakkuninnga suliassersuisinnaasut siulliullugit pisassaannik amerlanerusunik tunisariaqarpagut.

 

Eqqaamavara aamma sinerissami qanittumi aalisarneq pillugu maani oqallissimasugu. Oqallinnermilu qitiulluinnartoq nunami suliffissuit malersorneqanissaat, kisianni taanna oqallisigitillugu aalisariutit ilaartorsinnaasut tassani takkuteriasaarput. Taamaattumillu ippigisimavara massakkut siunnersuutaasoq.

 

Taamaattumik Inatsisartut inanniarpakka siunnersuut itigartillugu minnerpaamik kisitsisit paarlaateqqullugit. Tassa pisassat ima agguaanneqassasut sinerissami qanittumi aalisartunut suliffissuarnullu tulaassuisussanut minnerpaamik 57%-i tunniunneqassasoq, sinneralu 43%-i avataasiortunut tunniullugit.

 

Taamak oqarninnut erseqqissaatigilluinnarpara nunami suliffissuit sullivinnik sulisunik amerlasuunik suliffigineqartarneri kommuninut aningaasanik aamma skattikkoortumik tunniussisarneri massakkut ikiliartormata suliffissuit matooqqarnerisigut.

 

§22A  aamma tassani issuassavara: "Tunitsiviit nioqqutissiorfiillu nutaat Naalakkersuisut akuersissuteqartinnagit akuersissuteqaqqaartinnagit pilersinneqassanngillat". Tassunga naavoq. Suliffissanik aallarnisaanissamut taamatut oqarneq tulluarsorinngilara. Issannguaq oqallisigaagut aallarnersaasarnissat suliffissanik amerlanersunik siunissami peqassagutta taanna tulluartuusorinngilara taamatut oqarneq.

 

Tassa kikkulluunniit tunitsivissaminnik nassaarsimasut soorlu immaqa aaarullinnik uukkanilluunniit tarajortikkanik periarfissaqartariaqarput tunitsivinnik aallartitsinissaminnut. Suut tamaasa qulaaniit aqunneqartutuut apersorusaaginnarnagit. Immikkoortoq 2-p suli tunisassiorniarneq niuerniarsinnaanerluunniit ajornarnerulersippaa. Tunisassiornermut niuerniarsinnaanermulluunniit Naalakkersuisut akuliutsinneqartarnerat ila peerluinnartariaqarpoq. Namminneq inuussutissarsiortut namminneq ingerlalit qulaaniit aqunneqarnatik.

 

Taamatuttaaq ippoq §32-p oqaasertassaa. Ataatsimiititaliassat suliassanik tamakkuninnga soqutigisaqarlutik ingerlatsisut namminneq Naalakkersuisunit akuliuffigineqaratik nioqqutissiornerminnik ingerlatsiniarlik ingerlatsilerlutillu. Neriuppunga Inatsisartut qulaani oqaatigisannut paasinnillutik tapersiiumaartut, kisianni tusarnaareerlugit nalunngilara tamarmik taanna siunnersuutaasoq tapersersoraat, kisianni erseqqissassavara uanga taanna isumaqatiginngilluinnarpara.

 

Hans Enoksen, Aalisarnermut, Piniarnermut Nunaqarfinnullu Naalakkersuisoq, Siumut.

Qujanaq. Siullermik qujassutigaara Naalakkersuisut sinnerlugit naak qujaniartoqartarnera maani ilaatigut isoriniarneqartaraluartoq takusinnaagakku partiit aammalu Kattusseqatigiit isumaqatigiinnerat isumaqatigiilluarnerat qanoq annertutigisoq inatsisissamut siunnersuutigineqartut qiviassagaanni, kisianni soorunami ataasiakkaarlugit oqaaseqarfigissavakka isumaqataanngiffiit allallu ersarissarniarsarissavakka maanngaaniit neriuutigalugu paasineqarluarumaartut.

 

Siullermik siumuminngaaniit oqaaseqartup tassa Lars-Karl Jensenip nuannaarutigaara tamakkiisumik inatsisissaq Naalakkersuisut saqqummiussaat isumaqataaffigalugu oqaaseqarmat. Tassani aamma maluginiarluarneqarpoq kattuffinnik suleqateqarneq aallaavigalugu siunnersuut suliarineqarsimammat tamakkiisumik tapersersorneqartoq.

 

Taavalu ukua pingaartumik ukiuni kingullerni assortuussutigineqartarsimasut tassalu pisassat rejet eqqarsaatigalugit avinneqarnissaannik tunngaviliinissaq aamma Siumumit tamakkiisumik tapersersorneqarmat assut nuannaarutigaara.

 

Taavalu taassumap saniatigut aamma siunnersuutigineqartut allat tassalu aalisakkat assigiin-ngitsut aalisarneqartarnerat pillugu nalunaaruteqartarnermut tunngasut. Aammalu tunitsivinnik tunisassiofinnillu nutaanik pilersitsisoqarniartarneranut tunngasut. Taavalu aalisarnermut siunnersuisooqatigiinni pisinnaatitsissutip allanngortinneqarnissaa tamakkiisumik tapersersormassuk qujassutigaara. Neriuppungalu tassani aamma aalisarnermut ataatsimiititaliami Siumut suleqataalluarumaartoq. Aamma naatsorsuutigaara taamaattoqassasoq oqaaseqaateqarnerat tunngavigalugu.

 

Taavalu Atassumminngaaniit oqaaserineqartut. Tassa annertunerpaamik aamma tapersiipput inatsisissap taamatut isikkoqarluni naammassineqarnissaanut, kisiannili uani tikkuarpaat ilaatigut pitsaanerussagaluannginnersoq suliffissuarnik pilersitsiniarluni kommunit qanimut akuersissuteqartarsinnaanerit kommuninut aalajangiiffigisassanngortinneqarsinnaaneranik isummersornerat soorunami tunngaviatigut akerlerinngikkaluarlugu massakkut pissutsit qiviaraanni taamatut inissiisinnaaneq aappaatigut uanga nangiarnartutut isigaara.

 

Tassa pisassat killeqarnerat pissutigalugu aqussinnaanngisatsinnik pilersoqarsinnaanera taanna aarleqqutigigatsigu Naalakkersuisuninngaaniit. Tassa assersuutigiinnarlugu kommunit tamatta aamma kommunit tamarmik uagullu tamatta Inatsisartuni sumiluunniit soqutigilluinnaqqissaartarparput suliffissanik pilersitsinissaq. Aamma kommunit taamatut saaffigineqassagunik soorlu rejeriffinnik qaleralinnik suliarinnittarfinnik saattuanik suliffinnik allanillu saaffigineqarunik qularinngilluinnaqqissaarpara tamarmik akuersillutik tikilluaqqusillutillu pissasut.

 

Aamma taanna pissusissamisoorpoq apeqquserneqarsinnaananilu, kisianni tassani Naalakkersuisuni ersissutigaarput taamatut pisoqassappat kommunit aalajangiisartunngorlugit taava aqunneqarsinnaajunnaartumik ilaatigut aallartoqarsinnaanera tassa pisassat taamak killeqartigitillugit ilaatigut imminut akilersinnaanngitsumik ingerlanerit allallu aqqutissiuunneqarsinnaanngussapput. Tamatumalu kingunerisaanik immaqa suliffiit arlalissuit matuinnarsinnaanerinik kinguneqarlutik.

 

Taanna Naalakkersuisuni uagut pinngitsoortikkusupparput. Sapinngisamik aalisarnermik politikkip aaqqissuuteqqinnerani ataqatigiissaarluakkamik suliffinnik matooraasinnaanerit killiliisinnaanerit pinngitsoorniarlugit, kisiannili ataavartumik ingerlaannarnissaat anguniarlugu taamatut siunnersuuteqarpugut.

 

Soorunami immaqa siunissami taamatut aaqqiiniarsinnaaneq tikinneqarsinnaanngussaaq kommunit allallu kattussuunnerisa kingunerisaanik periarfissat aamma suliffissaqartitsiniarnermut tunngasut allanngornissaanut sillimanissat eqqarsaatigalugit, kisianni tassa massakkut uagut Inatsisartuni inassutiginiarparput suliffissuarnik taanna pilersitsisoqarniarnerani Naalakkersuisut tamatigut akuerseqqaartarnissaat Inatsisartunut siunersuutiginiarlugu. Kisianni malugisinnaasakka malillugit tassa amerlanerussuteqarluartut taamatut innersuussuteqarneq akuersissutigaat.

 

Soorunami partiit ataasiakkaat taakku namminneq oqaatsitik aalisarnermut ataatsimiititaliami aamma erseqqissassavaat tassanilu suliarineqarneranut peqataalluarnissaat naatsorsuutigaara. Aamma uagut Naalakkersuisoqarfitsinni tassalu aalisarnermut piniarnermullu pisortaqarfimmi qanimut suleqataanissarput neriorsuutigissavaa aalisarnermut piniarnermullu ataatsimiititaliamut. Taamaalilluni pitsaasumik aaqqiissuteqarniarsinnaanerput tassani tikinneqarsinnaaniassammat.

 

Tassami aamma Atassutip uani oqaatigisaa assortorneqarsinnaanngilaq aamma ilumoorluinnaqqissaarpoq tassa suliffinnik suliffissuarnillu pilersitsiniartut namminneq nalilersuisarput akilersinnaasumik ingerlasinnaaneq tassani annertuumik aallaavigineqartarluni, kisiannili uagut Naalakkersuisuninngaaniit pisassat taamak killeqartigitillugit taamak annertutigisumik ammaassinissaq nangiarnartoqartipparput.

 

Taavalu Inuit Ataqatigiit oqaaseqaataat tassalu ilumoorluinnaqqissaarpoq ukiuni kingullerni aalisarneq pingaartumik sinerissap qanittuani annertuumik ajornartorsiorfiusimavoq. Aamma takussutissaqareerpoq aammalu qaammatini kingullerni pisut qiviassagaanni assut ilunersunartumik inuiaqatigiinni killissimagaluartugut.

 

Raajarniartut aalisarnerminnik unitsitsisimapput, tunisassiorfiit ilaatigut matusaqattaarnerinik kinguneqaleraluartunik. Tassuuna assut ilungersunartumik atugaqarsimavugut. Taannalu ajornartorsiorneq qujanartumik massakkut qaangikannerneqarpoq. Tassa ajornartorsiutit tamarmik qaangerneqanngikkaluarlutik, ilaatigut qaangiisoqarpoq.

 

Taakkulu pitsaasumik ingerlanissaanut tamatta suleqatigiinnissarput aamma uanga pingaartilluinnarlugu oqaatigisssavara. Aamma qularinngilara Inatsisartuni ilaasortat partiillu aamma taamatut isumaqarlutik maani pitsanngorsaanissamut peqataaniartut.

 

Tassa ataatsimiititaliaq uani saqqummiussinermi taagorneqartoq tassa Enoksensudvalgimik taagorneqarluni qaammatini kingullerni taaneqaqattaartoq aallaavigineqarpoq.

 

Immaqa taamatut saqqummiussinnginneq ilaatigut kukkunertut taaneqarsinnaagaluartoq kisianni neriuppunga taanna paasilluarneqarluni taamatut isummersorneqarsimasugut, kisianni tassa taanna Enoksensudvalgimik taaguutillip suliai malillugit ingerlanneqarpoq.

 

Aamma nuannaarutigaara Inuit Ataqatigiit ukua pisassanik agguaassinissamut tunngasunik isumaqataanertik oqaatigimmassuk. Tassa aamma uagut Inuit Ataqatigiittulli isumaqarpugut sapinngisamik pisassat amerlanerpaat nunamut tulaanneqassasut. Tassa nunami suliffissuarni suliarinnittarnissaq sapinngisarput tamaat Naalakkersuisuni qularnaarniarsarivarput.

 

Aamma taanna siunissami attatiinnassavarput. Sapinngisarput tamaat nunami suliffiit illersorneqassapput. Pingaartumik aalisakkanik suliffissuit eqqarsaatigalugit. Tassami aamma kommuninut pingaaruteqarluinnarput aalisakkanik suliffissuaqarfiusuni ataavartumik ingerlatsisoqarnissaa.

 

Aammalu ukiaq manna ilaatigullumi ukioq suaarutigineqaraluarpoq Aasianni suliffissuaq matuneqassasoq. Tamannalu soorunami uagut Naalakkersuisuninngaaniit akuererusussimanngilarput. Aamma akuersaarsinnaanngilarput arlaannaanulluunniit massakkut suliffissuarnik matusisoqarnissaa. Sapinngisarpullu tamaat peqataaniarsarissaagut aamma suliffiit ammaannarnissaannut.

 

Aammalu sapinngisamik amerlisarneqarnisaannut soorunami piumassuseqarluarpugut, kisianni tassani soorunami apeqqutaassapput imminut akilersinnaassuseq aammalu pisassat qanoq annertutigisumik agguaanneqarsinnaanersut.

 

Taava taassumap saniatigut taakkua nammineerlutik tunisassiulertussat massakkut ilaatigut pilersaarusiorlutik ingerlatsisut naammasseriarunik Naalakkersuisunut utertinneqaqqittussaapput tassanilu aalajangiunneqartussaapput qassit akuerineqassanersut, kisianni tassa siunnerfigineqarpoq annerpaamik 10.000 tonsit akuersissutigineqassasut. Taakkulu 25%-ii nunamut tulaanneqassasut.

 

Aamma uani assut iluarisimaarparput uagut Naalakkersuisuninngaaniit isumaqatigiissut kingulleq malillugu avataasiortut pisassaat 15%-iminngaaniit 25%-imut qaffanneqarmata. Taamaalilluni aamma nunami suliffissuarnik suliassaqartitsiuarnissaq tassuuna aamma qularnaarneqarluni peqataaffigineqarmat.

 

Taavalu aamma Inuit Ataqatigiit apeqqutigaa tunisassiorfiit taavalu kommunit, sulisartut sumiiffinnilu ataasiakkaani namminersortut ataatsimoorlutik nammineq tunisassiorfimmik ingerlatsiumallutik pilersitserusussinnaasut qanoq isumaqarfiginerigut uagut Naalakkersuisuninngaaniit.

 

Tassa taamatut isumallit tunngaviatigut tapersersorpagut aamma tapersersortuassavagut. Tassa inuiaqatigiinni nammineerusuttut annertuumik qiimmassarneqarlutillu tapersersorneqartariaqarmata.

 

Assersuutigiinnarsinnaavarput massakkut Maniitsumi suliffissuaq matuneqarsimasoq piginneqatigiinneq aqqutigalugu aqqutissiuunneqarpoq aammalu aallartinneqartussanngussaaq. Taavalu taassumap saniatigut aamma siunnerfigineqarpoq Naalakkersuinikkut Nuka A/S-ip ingerlataasa eqaallisaaffigineqarsinnaanissaat aamma eqaallisarneqarnissaat. Tassa sumiiffinni najukkani nunaqarfiit eqqarsaatigalugit aamma taakku annertunerusumik peqataalersinnerisigut pitsaasumik aallariarsinnaanerit tikinneqarsinnaanngussammata.

 

Aamma uppernarsaatissaqareerpoq nunaqarfiit taamatut nammineq periarfissinneqarnerisigut ilaatigut soorlu Qeqertami nunaqarfimmiut nammineernerulerneratigut tunisassiorfik matoqqaannaraluartoq ammarneqarpoq. Taavalu tunisassiornerit aningaarsarsiornerillu aallartinneqarlutik. Taava aamma oqaatsuni aamma taamatorluinnaq. Siunissami aammat taamatorluinnaq ingerlariaaseqalernissaq aamma Naalakkersuisunikkut siunnerfigineqarpoq.

 

Tassuuna tapiissutit aallavigivallaanngikkaluarlugit, kisianni inuit nammineq peqataalersinnerisigut aamma angusassat pitsaanerusut anguneqartarmata aqqutissaq tikinneqassaaq. Aamma siunnerfigaarput Naalakkersuisuni sapinngisarput taamaattut periarfissaannik ikiorlugit aallartinneqartassasut.

 

Taavalu Inuit Ataqatigiit ernumanartutut isigimmassuk sinerissap qanittuani rejerniarnermik aalisartut aavataasiortutulli angitigisunik kilisaassuarnik pisaartorlutik aalisalissagaluarpata sinerissamut pulallutik. Taanna sapinngisarput tamaat Naalakkersuisoqarfimmi pinngitsoortinniarsarivarput. Taakkulu aalisarnermut tunngasortai karsinut tunngasortai KNAPK APK-lu peqatigalugit massakkut ingerlanneqarput.

 

Aammalu aalisarfiit sorliit ammarneqassanersut tassani oqaluuserineqarlutik. Taakku aamma kingusinnerusukkut naammasseriarpata aalisarnermut ataatsimiititaliamut aamma pinngitsooratik ilisimatitsissutigineqassapput. Tassami aalisarnermut ataatsimiititaliaq aamma qanittumi malinnaatinneqarnissaa uanga aamma pingaartilluinnarpara pitsaasumik aaqqiissuteqarnissaq. Tamatta angullugulu siunnerfigalugulu kissaatigigatsigu.

 

Taavalu tassunga aamma ilanngullugu eqqartorneqartussaapput sinerissami qanittumi rejerniutit qanoq angitigissanersut tassa nammineq tunisassiulertussat. Taakkulu aamma ilanngullugit soorunami saqqummiunneqarumaarput.

 

Taavalu uani aamma oqaatigisaat tunitsivinni tunisassiorfinnillu nutaanik pilersitsisoqarnioarneranik tunisassiorfiillu piorersut allanik tunisassiornialerneranik Naalakkersuisut akuerseqqaartarnissaannik piginnaatitsilernissaq Inuit Ataqatigiit aamma eqqartullaqquvaa.

 

Taanna aamma qularinngilluinnaqqissaarpara aalisarnermut ataatsimiititaliami sukumiisumik eqqartorneqassasoq. Tassami pisuussutit pisassat killeqarput. Assersuutigiinnarlugu umiarsuit tunitsiviit killeqanngitsumik arlallit pulaniarsaripput nunatsinni. Taava aamma taassumap saniatigut saattuarniutit arlallit nutaat pulaniarsaripput tassalu kommuninut tunitsiviit tunniunneqassappata aqutsisinnaanissarput tassuuna qanoq navianartigisinnaanera aamma ersereerpoq. Tassa aqussinnaanngitsatsinnik kommunit akuersisalissappata taava naggataatigut pisassat pisuussutit uumassusillit annertunerusumik illersorsinnaajunnaassavagut.

 

Soorlu tamakku aaqqinniarnissaannut aalisarnermik ataatsimiititaliaq aammalu pisortaqarfik suleqatigiilluassasut neriorsuutigissavara.

 

Taava Kattusseqatigiit oqaaseqaataat. Malunnarpoq aamma taakku tamakkiisumik inatsisissamut tapersersuisut. Kisiannili aamma arlalinnik eqqaasaqarput eqqartorneqartut avataatigut. Tassalu ESU-mut tunngasut aamma tikillattaarneqarput. Aamma taanna tupinnanngilaq aalisarnermut annertoorujussuarmik attuumassuteqarlunilu ullumikkut pingaaruteqarluinnarmat.

 

Tamakku aaqqinniarnissaannut massakkut Naalakkersuisoqarfik suliniuteqarluni siunnersuuteqartussamik sulisitsivugut. Taavalu taakkua naammasseriarpata aamma Naalakkersuisunukartinneqassapput. Taava soorunami Inatsisartut aamma taakkua naammassiniarnissaannut peqataatinneqassapput. Pingaartumik inuussutissarsiornermut ataatsimiititaliaq aamma tassani ilusilersuinermut minnerunngitsumillu aamma aalisarnermut ataatsimiititaliaq attuumassuteqaqimmat taakkua marluk peqataatinneqarnissannut ilusilersuinissamut aamma neriorsuutigissavara malinnaateqqissaarneqassasut.

 

Tassa ESU-mut tunngasut ilumoorpoq pingaaruteqartorujussuupput angallatit qanoq taarsersorniarnerannut aammalu aningaasat ESU-mi aningaasaliissutigineqartut qanoq annertutigisinnaanerannut tunngasumik oqaloqatigiinnissarput assut pingaaruteqartoq aamma uanga kissaatigissavara qanittumi taanna suleqatigiissutigissagipput.

 

Taavalu ilaatigut 20 millionit angallatitaarniartunut aningaasaliissutigineqartussat aamma Kattusseqatigiinninngaaniit taaneqarput. Tassalu taakkua ataatsimiititaliami rejerniarneq pillugu aaqqissuusseqqinnermi Enoksenip ataatsimiititaliaani taaneqartumi aamma taakkua nalilersorneqarput qanoq atorneqassanersut, aammalu sunut atorneqassanersut. Taakku uterfigineqaqqikkumaarput.

 

Taava nuannaarutigaara Kattusseqatigiininngaanniit tunitsiviit tunisassiorfiit nutaat pilersinneqarnissaannut Naalakkersuisut siunnersuutaat tapersersormassuk. Aamma qujavunga taamak ersaritsigisumik oqaaseqarlusi tapersersuinersi matumuuna takutikkassiuk.

 

Taavalu uani aamma oqaatigisarsi Ilulissat kangerluata saani qaleralinniarnermi qassutit ukioq kaajalallugu atorneqarsinnaanngorlugit Naalakkersuisunit aalajangerneqarsimasoq. Ilumoorpoq taanna siusinnerusukkut taamatut aalajangiisoqarsimagaluarmat kisiannili aalisartut taavalu kommunit kissaateqarnerat malillugu ukiorli allanngortipparput. Tassalu eqqaamanerlunngikkukku aprilip 15-iata majilluunniit 15-iata tungaanut atuuttussanngorlugu taanna aalajangerneqarpoq.

 

Tassa kivisittakkat qaleralinniutit eqqarsaatigalugit taavalu septemberip aallaqqaataaninngaaniit aamma qaammatit marluk ukiannerani taamatut atuuttussanngorlugit. Tassa aalisartut aammalu kommunit kissaataat tassani annertuumik malinneqarput. Qujanartumik taanna akerleriissutiginagu aaqqinneqarpoq.

 

Tassa ukioq naallugu qassusersorneq atorunnaarpoq Ilulissat eqqaanni.

 

Taavalu ilumoorpusi tassuuna pisussutit uumassusillit aamma mianerineqartariaqartut tassa qassusersorneq eqqarsaatigissagaanni sukkasuumik aalisarnertut aamma isigineqartarpoq. Tamassumap kingunerisarlugu pisuussutit uumassusillit atorneqarnerata kingunerisaannik pisat minneruleriartortarlutik. Tassani aamma sillimaffiginiarsarivarput siunissami sapinngisamik killilimmik ingerlanneqartarnissaa.

 

Minnerunngitsumillu uumassusillit illersorneqarnissaat tassani aallaavigineqartariaqarmat.

 

Taavalu aamma oqaatigisarsi Kattusseqatigiinningaaniit piffiit ilaanni aalisarfilerngusaattarnerit tassalu saattuarniartut aammalu rejerniartut akornanni. Taanna ilumoorpoq annertuumik ajornartorsiutigineqartarpoq. Tassami aamma saattuarniartut piniutaat aningaasarpassuarnik nalillit ilaatigut rejerniartuninngaaniit aqqusaarneqarnerisa kingunerisaannik annaaneqartarput.

 

Taanna sapinngisamik pinngitsoortinniartariaqarparput. Tamakkulu pinngitsoorneqassappata qanittumi tassa taamatut aalisartut saattuarniartut rejerniartut kattuffiit Naalakkersuisoqarfiillu qanittumi taamatut aaqqissuteqarniarnissamut sulissuteqartariaqarput.

 

Masakkullu assagiarsunniarnerit pillugit suleqatigiissitassaq aallartisarneqalermat aamma taakkua ilanngullugit nalilersorneqarnissaat eqqunneqartussaavoq.

 

Tassa qanittumik kattuffiit suleqatigineqassasut aamma Kattusseqatigiit taanna kissaatigisaat malinneqartussaavoq. Ungasinngitsukkullu aallartissapput. Immaqa ilaatigulluunniit aallartinnissalereerput.

 

Taavalu Otto Steenholdtip aalisarnermut inatsisissaq tunngaviatigut isumaqatiginngikkaa paasisinnaavara tassa nammineersinnaanerup annertuumik illersorneqarnissaa pingaartikkaa takusinnaavara. Aamma taanna uagut minnerpaarpaamilluunniit apeqqusernianngilarput. Tassa inuit nammineersinnaasut sapinngisamik pisortanit tapersersorneqaratik ingerlasinnaasut aamma tamakkiisumik uagut Naalakkersuisunit tapersersorusuppagut.

 

Kisiannilu uani pisassat agguaanneqarnissaannut tunngatillugu tassa sinerissap qanittuani 43%-it avataasiortunullu 57%-it tunniunneqarnissaannut Otto Steenholdtip isumaqatiginninnginnera assut uanga ilungersunartutut isigaara. Pissutigalugu ukiorpassuarni pisassat taakku avinniarneqartarnerat ajornartorsiutaasarsimavoq. Ilaatigut annertunerusumik avataasiortut piY (bånd nr. 42 uunga naavoq.)

**

Bånd 44

 

... naalakkersuisoqatigiinni isumaqatigiinngitsugut.

 

Daniel Skifte, Inatsisartut Siulittaasuat, Ataatsimiinnermi Aqutsisoq, Atassut.

Finn Karlsenimut qujavugut. Ingerlariaqqitsinnata ilisimasitsissutigissavara maannakkut oqaaseqartussat naammassilermata aammalu Inatsisartut ataatsimiinnerat unikaallatsinneqarani ingerlaannarluni pisussaammat.

Immikkoortumut allamut nikeriannginnitsinni Inatsisartut maani issiavimminni najuuttut amerlanerusariaqarput. Taamatut oqariarlunga Johan Lund-Olsen pingajussaaniilerami naatsuararsuarmik oqaaseqassaaq.

 

Johan Lund-Olsen, Inuit Ataqatigiit.

Tassa naatsuaraannannguussaaq, tassa Siumut oqaaseqartuanut una oqaatiginiarlugu januarimi tamani inatsiartut aalisarnermut piniarnermut nunalerinermullu ataatsimiititaliaanut tunniunneqartoq, tassaaginnarpoq Enoksenudvalgip suli sulisup inerniliukkallagai ilisimatitsissutiginiarneqartut ataatsimiititaliamut.

 

Tassami naalakkersuisup eqqaamaniarneqartutuut ukiaq Inatsisartut ataatsimiinneranni neriorsuuteqarpoq Aalisarnermut Ataatsimiititaliaq qanimut malinnaatinniarlugu, tassalu taamaaliorpoq januarimi februarillu aallartilaarnerani Enoksenip Ataatsimiisitaliaa suli sulisoq sulilu suliassaqartoq sumut killiffia pillugu allakkatigut ilisimatiutigaluta.

 

Taavalu kingornatigut aamma ataatsimiititaliamit aggerluni aamma nassuiaateqarluni, kisianni suli ulloq manna tikillugu tassa amigaatigivagut, taanna naammassereermat ilisimasakka malillugit aammalu ilisimasitsissutigineqarmat uani inatsisissatut siunnersuummi Enoksenip Ataatsimiisitaliaata inassuteqaatai tunngavigalugit suliarineqartoq, taava inatsisiliornermi pissuserissaarneq, kisianni pissuserissaarneq kisiat piinnarnaga, kisianni aamma inatsisiliortutut tamatta pisussaagatta paasissutissat tamavimmik aalajangiiniarnitsinni tunngavissavut pisariaqarigut, taava Enoksenip Ataatsimiisitaliaata suliani naammassivillugu naammassisimappagu, taanna taamaassimagunarpoq, tassami inatsisissatut saqqummiussami taamatut oqaatigineqarpoq.

 

Taava taakkua aamma ataatsimiititaliap Inatsisartut ataatsimiititaliaata takusariaqarpai aammami ukiaq aalisarneq pillugu nassuiaat annertoorujussuaq sukumiisorlu oqallisigigatsigu naalakkersuisup taamani neriorsuutigereermagu inatsisartunut ataatsimiititaliamut taakkua aamma tunniunneqarumartut suliartik naammassiniariarpassuk.

 

Daniel Skifte, Inatsisartut Siulittaasuat, Atassut.

Naggataarutaasumik Aalisarnermut Naalakkersuisoq, Hans Enoksen, nalunaareersimavoq oqaaseqassaaq.

 

Hans Enoksen, Aalisarnermut, Piniarnermut Nunaqarfinnullu Naalakkersuisoq, Siumut.

Qujanaq. Tassa ukua siullermik oqaaseqarninni Inuit Ataqatigiit apeqquteqaataat, tassalu Enoksenip Ataatsimiititaliaanik inassuteqaatit pillugit paasiumasaqarnerat.

 

Taanna assortuussutiginngilluinnarlugu naammassineqassaaq, tassa Aalisarnermut Ataatsimiititaliamit paasissutissat tamarmik tunniunneqassapput. Aamma taassuma saniatigut saattuerniarnermut tunngasut, qaleralinniarnermut tunngasut suliarineqalerpatta aamma malinnaateqqissaarnissarsi neriorsuutigissavara. Tassa assortuussutissaqanngilagut tassuuna paasissutissat tamaasa tamakkiisumik pissagassigit.

 

Ukulu 20 millioninut tunngasut; ilaatigut ilumoorpoq aalisarnermut pissutsit assigiinngitsorpassuit ajornartorsiorfiusut. Raajarniarnerinnaq kisimi ajornartorsiutaanngilaq, kisiannili annertunerpaarpaamik raajarniarnikkut pisut ilungersunartut annertunerpaajusut oqaatigissavara.

 

Tassanilu aamma aalisariutit nutaanngilisimasut, nutaanngilisimaqisut ilaatigut ukiut 30-40-inik pisoqaassusillit ingerlatinniarnerat assut piginnittunit akisusimasoq. Tamakkununnga tunngasut aammalu ESU-mut akiligassanut tunngasut massakkut suliaralugit nalilersorneqarmata 20 millionit taakkua sumut atorneqarnissaannut tunngasut suli sukumiisumik massakkut oqaatigisinnaanngikkallarpagut, kisianni aalisarnerup pitsanngorsarnissaannut atorneqarnissaat piaartumillu naammassiniarneqarnissaat neriorsuutigissavarput.

 

Taamatut 20 millionit atorneqassappata Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliaq aamma aqqusaaqqaarneqartussaavoq. Sapinngisamik tassa sukkasuumik uagut aamma suliniarsarigaluarpugut, kisiannili Aalisarnermik Pisortaqarfimmi sulisut ikippallaarnerat pissutaalluni suliassat ilaatigut arriitsuararsuarmik ingerlanneqartarput.

 

Taassuma saniatigut nunanut allanut pisussaaffigut aalisarnikkut isumaqatigiissutit isumaqatigiinniarnerit allallu ullumikkut suli ingerlanniarneqartut sulisunik arlalinnik aamma atuiffiusut angalasaqattaarnerpassuarnik kinguneqartartut ingerlanneqarmata ajoraluartumik sulisutigut killeqarpallaarneq pissutigalugu sukkanerusumik ilaatigut immaqa aaqqinneqarsinnaagaluartut sulisukilliorneq pissutigalugu kinguarsarneqartartoq taanna isortuussinnaanngilara maanngaanniit. Tassa aamma Johan Lund-Olsenip oqaatigisaa inatsissamut tunngasoq ilumoorpoq. Taanna uanga aamma nammineq inuttut akuersaarsinnaanngilluinnaqqissaarpara taamatut pisoqarnera sapingisamik tulliani pinngitsoortinniarsarissavarput. Tassuuna assortuus

sutissaqanngilluinnaqqissaarpugut tamatta pitsaasumik paasissutissinneqarnissarput pingaartumik inatsisartunut ilaasortat uanga pingaartilluinnarakku.

 

Taavalu Otto Steenholdtip aamma oqaaseqarnermi ilaatigut oqaatigaa uutiterisut suliffissaqartitsinnguaratik naammattunnguamik aningaasarsiornerarlutigit. Isumaqarpunga taamaattoqanngitsoq aamma annertuumik taakkua suliffissaqartitsimmata annertuumillu aningaasarsiornermik nunatsinni ikorfartueqataallutik. Taamaammat taamak ikatsigisumik oqaatigiinnarneqarsinnaanngillat. Annertoorujussuarmik aningaasarsiornitsinnut aamma avataasiortut kilisaataatillit pingaaruteqarput. Taakku aamma pinngitsoorsinnaanngilagut.

 

Taava uani inuutissarsiutinik aallartitsiniartut inatsisissami pineqanngillat, kisianniliuna uani pineqartoq tunitsivinnik tunisassiorfinnillu nappaariarnissamut naalakkersuisut akuerseqqaartarnissaannik pineqartoq. Tassa inuutissarsiornermik aallartitsisaaniartut allallu minnerpaarpaamik uani inatsisissami apeqqusersorneqanngillat aammalu eqqartukkattut soorlu saarulliit allallu aallartinniarneqarpara taanna aporfissaqanngilluinnartoq oqaatigissavara.

 

Taavalu aalisariutit ikilisimaqippata sooq amerlisarniarlugit iliuuseqannginnersugut ilaatigut oqaatigisat, tassa aalisariutit nutaanngilivallaarnertik pissutigalugu annertuumik ikilisimapput, taannalu aningaasarpassuarnik naleqarmat. Amerlisarniarnissaannut tunngasut aningaasat annertuumik amigaatigineqarput aningaasaliisoqarnissaallu Inatsisartut piumassuseqassappata assut aamma uanga aalisarnermi naalakkersuisuttut nuannaarutigissavara.

 

Naggataatigut qujavunga taamak isumaqatigiitsigisumik aalisarnermut inatsisissaq Naalakkersuisut sinnerlugit saqqummiussara partiinik Kattusseqatigiinnillu akuersaarneqamat. Neriuutigaaralu ataatsimiititaliami pitsaasumik aamma suliarineqarlunilu naammassilluarneqarumaartoq. Qujanaq.

 

Daniel Skifte, ataatsimiinnermik aqutsisoq, Inatsisartut Siulittaasuat, Atassut.

Aalisarnermut Naalakkersuisumut qujavugut. Immikkut nappaavoq Otto Steenholdt. Pingajussaaniilerami naatsuararsuarmik periarfissinneqarpoq.

 

 

Otto Steenholdt, attaviitsoq.

Aalisarnermut Naalakkersuisoq oqallisigisagut aamma oqalliserigaangatsigit tassunga tunngassuteqarorisagut aamma ilannguttarpagut. Inuutissarsiutinik pilersitsiniarnermi oqallisigisagut uunga aamma attuumassuteqarput. Avataasiortunut taamannak erseqqitsigisumik oqaaseqarnera sanileriisiinnarpakka. Nunami sulisut qanoq amerlalluinnaqqissaartigisut suliffissaarmata. Fabrikkit matooqqarmata illoqarfinni tamakkua iluamik pissagaanngi tulaassuineq siulliuttariaqarpoq. Sanileriisissinnaasuugukkit takussavatit qanoq tulaassuisut nunamut fabrikkinullu tunioraasussaat amerlalluinnaqqissaartigisut aalisartunut sisamanut naleqqiullugit. Ikippallaarpata piaarnerpaamik amerlisarniarlik tulaassuisinnaasut amerlillugit fabrikkit suliassaqartilerlugit. Taanna siunniunniarsiuk.

 

Daniel Skifte, ataatsimiinnermik aqutsisoq, Inatsisartut Siulittaasuat, Atassut.

Otto Steenholdtimut qujavugut.  Akineqartariaqarmat Aalisarnermut Naalakkersuisoq periarfissinneqarpoq akissuteqaqqullugu.

 

Hans Enoksen, Aalisarnermut, Piniarnermut Nunaqarfinnullu Naalakkersuisoq, Siumut.

Tassa Otto Steenholdtip assortuussutaanngitsut assortuussutinngortinniarsarivatit. Minnerpaarpaamillluuniit uagut inuutissarsiorniarnermik aallartitsisaaniartut maani inatsisiliorniarnikkut mattunnianngilagut, kisiannili suliffissuarnik tunitsivinnillu nappaaniartut taakkua naalakkersuisunit aqqusaareqqaartarnissaat uani siunnersuutigaarput, tassa allaanerussutaa.

 

Taamaalilluni aamma pisussutit uumassusillit aalisarnikkullu politikkip ataqatigiissaarluartumik ingerlanneqarnissaa ullumikkutut pinnagu ullormiit ullormut aalajangiisaqattaarnerit tamakkua siunissami qimakkusuppagut. Pisassat aalajangerusuppagut siunissami inuit aalisartut eqqissillutik pilersaarusiorsinnaanissaannut aqqutissaq ammarusukkatsigu. Aalisartut pitsaasumik bankit allallu suleqatiginissaanut qularnaajaaqataaffigerusukkatsigt. Taakkulu massakkut saqqummiuppagut inatsissakkut. Minnerpaarpaamilluunniit inuutissarsiornikkut allatigullu periarfissanik mattussiniartoqanngitsoq naalakkersuisut sinnerlugit oqaatigissavara. Qujanaq.