Ullut ataatsimiiffiusut arfersaneq pingajuat, ataasinngorneq majip 13-iat 2002, nal. 13.06

Oqaluuserisassaq immikkoortoq 16

Aalisarneq pillugu Inatsisartut inatsisaata allanngortinneqarneranik Inatsisartut inatsisissaatut siunnersuut.

(Aalisarnermut, Piniarnemut Nunaqarfinullu Naalakkersuisoq)

(Pingajussaaneernera)

 

Finn Karlsen, Atassutip oqaaseqartua.

Naatsunnguamik. Aalisarneq pillugu Inatsisartut inatsisaata allanngortinneqarneranut Inatsisartut inatsisissaattut siunnersuutip Naalakkersuisunut saqqummiunneqartup aappassaaneerlugu saqqummiunneqarnerani Aalisarnermut Piniarnermut Nunalerinermullu ataatsimiititaliap Naalakkersuisunut allannguutissatut siunnersuuteqaqqusinera Naalakkersuisumiit piviusunngortinneqarnera Atassummiit nuannaarutigalugu oqaatigissavarput.

 

Atassummiillu erseqqissaatigissavarput Naalakkersuisut pingajussaaneerinninnermi allannguutissatut siunnersuutaannut paragraf 22A, immikkoortoq 2, immikkoortut tassani pineqarmata tunisassiorfiit pioreersut. Inatsimmili erseqqissumik pineqartumi ilaammata pilersinniakkat nutaat.

 

Taamaattumik siunnersuummi nutaami ilaanngikkaluartut siuliani ilaatinneqarnerat iluarisimaaratsigu oqaatigissavarput.

 

Taamatullu oqaaseqarluta inatsisissap taamatut isikkoqarluni pingajussaaneerneqarnissaa Atassummiit akuerseqataaffigalugu taaseqataaffigissavarput.

 

Daniel Skifte, ataatsimiinnermik aqutsisoq, Inatsisartut siulittaasuat, Atassut.

Tulliulluni oqaaseqassaaq Lars Karl Jensen Siumut.

 

Lars-Karl Jensen, Siumup oqaaseqartua.

Agguaassaqanngikkaluarpunga. Siumuminngaaniit aamma uagut immikkoortoq 16-ip tassa aalisarneq pillugu Inatsisartut inatsisaata allanngortinneqarnissaanik Inatsisartut inatsisissaattut siunnersuut pingajussaaneerneqarnera taamatut isikkoqartillugu akuersissutiginiarparput.

 

Daniel Skifte, ataatsimiinnermik aqutsisoq, Inatsisartut siulittaasuat, Atassut.

Lars-Karl Jensen qutsavigaarput. Tulliulluni oqaaseqassaaq Johan Lund-Olsen, Inuit Ataqatigiit.

 

Johan Lund-Olsen, Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuat.

Qujanaq. Inuit Ataqatigiit nuannaarutigivarput siunnersuutip matuma aappassaaneerneqarnerani Inatsisartut Aalisarnermut Piniarnermut Nunalerinermullu ataatsimiititaliaata tamarmiusup piumasaqaatigisimasai naalallugit Naalakkersuisut maanna allannguutissanik marlussunnik siunnersuuteqarmata.

 

Ataatsimiititaliap ilassutitut isumaliutissiissutaanni tamanna aamma ersersinneqarpoq. Taamaammallu pingajussaaneerinninnermi akuersilluta Inuit Ataqatigiinniit taasiumaarnissarput naatsorsuutigeqquvarput. Apeqqutissagut marlussuit maanna saqqummiunniakkagut naammaginartumik aamma akissuteqarfigineqarsinnaassappata.

 

Ulluni kingullerni Aalisarnermut Piniarnermut Nunalerinermullu ataatsimiititaliat Naalakkersuisumit allakkatigut ilisimatinneqarpoq  sinerissap qanittuani aalisartut angallatiminni rejenik tunisassortalernissaannut atatillugu kilisaaterujussuit sinerissap qanittuanit rejernianit pissarsiarineqartut siullersaat 3 sømilit tikillugit rejerniarsinnaassasoq Naalakkersuisut tamanna aamma akuersissutigisimagaat.

 

Inuit Ataqatigiit aamma tamanna sinerissap qanittuani rejeqassutsimut naviarnartorsiortitsilersinnaasutut isumaqarfigalugu eqqarsarnartoqartikkipput siusinnerusukkut oqaaseqarfigisareerparput. 2001-mi ukiakkut kingornalu april 12-ani upernaaq manna inatsisissatut siunnersuut manna siullermeerneqarmat taamak isumakuluuteqarnerput saqqummiupparput.

 

Kilisaaterujussuimmi tamakku maanna allaat marlunnik ilaatigullumi pingasunik qalorsualersorlutik kilisattarnerat ilisimavarput. Taamaattumillu tamatumani mianersortumik ingerlatsiniartoqartariaqarluni.

 

Taamaattumik sinerissap qanittuani rejerniarnermik kilisaaterujussuit tiffarterlutik rejernialersinnaanerat aqqutissiuunneqarsimammat neriorsuutaareersutut aalisarnermut ataatsimiititaliaq aamma isumasioqqaannguarnagu tamanna aamma sumik piginnaatitsissummik aallaaveqarnersoq paaseqqaarusupparput, kingusinnerusukkut taasisoqalersinnagu.

 

Taamatuttaaq avannaani Uummannap eqqaani qaleralinniarneq eqqarsaatigalugu tusaamagatsigu Uummannaq Seafood A/S 2000 tonsinik ukioq manna pisassinneqalersaartoq Naalakkersuisut taamak iliulersaarnerannut patsisaanersoq.

 

Inatsisartummi ukiakkut 2001-mi ataatsimiinneranni saqqummiunneqartunik tamanna naapertuuttuusorinngilarput. Aammalu qaleralinnik nioqqutissiorfinnut ingerlareersunut tassalu Qasigiannguani Qeqertarsuarnilu avaleqqerivinnut Paamiunilu qaleralinnut pujoorivimmut sunniuteqarnerlussinnaanera aalleqqutigivarput.

 

Taamaattumik Aalisarnermut Piniarnermut Nunaqarfinnullu Naalakkersuisoq apeqquteqaatigisatsinnut akissuteqaqqaarnissaat Inuit Ataqatigiit piumasaqaatigissavarput oqaatigeriikkattut erniinnannguaq taasisoqalertinnagu.

 

Daniel Skifte, ataatsimiinnermik aqutsisoq, Inatsisartut siulittaasuat, Atassut.

Johan Lund-Olsen qutsavigaarput. Taava maannakkut Mads Peter Grønvold Kattusseqatigiit.

 

Mads Peter Grønvold, Kattusseqatigiit oqaaseqartuat.

Pingajussaaneerneranut imatut Kattusseqatigiinniit oqaaseqassuugut. Siullermik Kattusseqatigiinniit iluarisimaarparput Aalisarnermut ataatsimiititaliap piumasaqaatai tamaasa Naalakkersuisunit naammassineqarmata.

 

Manna iluatsillugu oqaatigissavara Kattusseqatigiit sinnerlugit aalisarnermut ataatsimiititaliami ilaasortatut siusinnerusukkut sinerissap qanittuani aalisarnerup ineriartortinneqarnissaa pillugu allakkatigut Naalakkersuisunut saaffiginnissuteqartarsimavunga.

 

Soorluli naluneqanngitsoq sinerissap qanittuani rejerniarneq qiviaraanni aalisarnermut angallatit atorneqartoq avataasiorluni rejerniatut angallataannit mikinerusut atorneqarpoq. Taamaaliornikkut soorlu sinerissap qanittuani pisassat illersorneqartut oqaatigineqarsinnaapput.

 

Kisiannili sinerissap qanittuani rejerniarnerup ineriartortinneqarnera qiviaraanni paasinarsivoq sinerissap qanittuani angallatit suli anginerusut atorneqarnissaat anguniarneqartoq oqaatigineqarpoq. Tassami ulluni kingullerni paasinarsimmat sinerissap qanittuani rejerniarnerup ineriartortinneqarneranut atatillugu allaat angallatit ilaat 1600 BT tungaanut angissusilimmik angallammik piniartoqartoq.

 

Kattusseqatigiinniit eqqarsarnartoqartipparput sinerissap qanittuani rejerniarnermi angallatit taamak angitigisut aalisarnermut atorneqalissappata. Tassami annerusumik sinerissap qanittuani aalisarnerup ineriartortinneqarnissaanut atatillugu Naalakkersuinikkut annerusumik minnerusumilluunnit angallatit anginerusut sumi aalisalernissaat eqqartorneqarnikuunngimmat.

 

Taamaattumik Kattusseqatigiinniit isumaqarpugut angallatit pineqartut Naalakkersuisut nalunaarusiornerinnaasigut sumi aalisalernissaat aalangerneqartariaqanngitsoq. Kattusseqatigiinniit isumaqaratta sinerissat qanittuani aalisartut peqatigilluinnarlugit Inatsisartut inatsisiliornikkut pineqartut iluarsineqariaqartut.

 

Kattusseqatigiinniit pingaaruteqarluinnartutut isigaarput sinerissap qanittuani aalisarnerup ineriartortinneqarnerani sinerissap qanittuani rejerniarlutik aalisartut akornanni suli annertunerusumik tusarniaasoqartariaqartoq. Tassami ilaatigut paasinarsimmat aalisartut akornanni annerusumik angallatit taamak angissusillit sinerissap qanittuani aalisarnermi atorneqalissappata annerusumik pineqartut eqqartorneqarsimanngitsut.

 

Kattusseqatigiinniit pingaaruteqarluinnartutut isigaarput aalisakkanik aammalu qalerualinnik piujuaannartitsinissaq Naalakkersuinikkut qulakkeerneqarnissaa.

Taamaattumik Kattusseqatigiinniit eqqarsarnartoqartipparput sinerissap qanittuani aalisakkanik qalerualinnik piujuaannartitsinissaq eqqarsaatigalugu angallatit taamak angissusillit aalisarnermut atorneqalissappata.

 

Tassami piujusaannartitsinissaq sinerissap qanittuani aalisarnermi illersorneqarsinnaanerpa angallatit taamak angitigisut aalisarnermi atorneqalissappata. Sinerissap qanittuani rejerniarlutik aalisartut qanoq isumaqarpat angallatit angissusaat pillugit. Sinerissap qanittuani rejerniarneq illersorneqarsinnaava angallatit taamak angissusillit siunissami sinerissap qanittuani aalisarnermi atorneqalissappata.

 

Angallatit sumi aalisartinneqassappat. Tassami eqqaamaneqartariaqarmat pisassiissutit sinerissap qanittuani pisassiissutaammata.

 

Taamaattumik Kattusseqatigiinniit isumaqarpugut suli annertunerusumik sinerissap qanittuani aalisarnerup ineriartortinneqarnissaanut tunngatillugu sinerissap qanittuani aalisartut tusarniarneqartariaqartut.

 

Pitsaasumik paaseqatigiiffiusumillu sinerissap qanittuani aalisarnerup ineriartortinneqarnissaa eqqartorneqartariaqartoq Kattusseqatigiinniit isumaqaratta.

 

Naggataatigut Kattusseqatigiinniit isumaqarluta sinerissap qanittuani aalisarnerup ineriartortinneqarnissaanut atatillugu oqaaseqaatigut Naalakkersuisunit naammassineqartariaqartut. Tassami paasinarsimmat annerusumik pineqartut Inatsisartunit Naalakkersuisunillu ilaasortanit eqarsaatigineqarsimanngitsut.

 

Neriussuugut taakkua Aalisarnermut Nalakkersuisup aammalu Naalakkersuisut akiumaaraat ersarissumik.

 

Daniel Skifte, ataatsimiinnermik aqutsisoq, Inatsisartut siulittaasuat, Atassut.

Mads Peter Grønvold qutsavigaarput. Tulliulluni oqaaseqassaaq Otto Steenholdt, Attaviitsoq.

 

Otto Steenholdt, attaviitsoq.

Ataatsimiittuni suliniluunniit inatsisissap pingajussaaneerneqartussat aqqutigisarpaat siullermeernera taavalu aappassaaneernera. Tassaniittarput partiit kikkulluunniit paasiumasaminnik apeqquteqareersimallutik ataatsimiititaliami ilaasortatik aqqutigalugit tamakkuninnga akisitsereersimasussaasut.

 

Pingajussaaneerineq tassaasarpoq imannarujussuaq oqaasissaqarfiujunnaartoq ataatsimiititaliami tamakku inerneqareersimammata.

 

Ileqqoq taanna kusanaalligaluttuinnarpoq tassaasiit pingajussaaneerinermi inuit arfinilinnik oqaaseqartulerlutik oqaaseqaqattaarniarlerput. Apeqqutit apeqqutigineqarput pingajussaaneerineq tikitsinnagu.

 

Taamaattumik uani oqaloqattaartut tupigaakka sooq ataatsimiititaliami ilaasortatik aqqutigalugit apeqqutit tamakku apeqqutigisimannginneraat. Imaluunniit taakku angusinnaanngikkunikkit sooq ikinnerussuteqarlutik oqaaseqarsimanngillat.

 

Ileqqoq taanna qimattariaqalerpoq. Aatsaat nassaarniartarluni pingajussaaneerinermi. Immaqamiaasiit una radio ammanera tassani pisuusoq.

 

Daniel Skifte, ataatsimiinnermik aqutsisoq, Inatsisartut siulittaasuat, Atassut.

Otto Steenholdt qutsavigaarput. Tulliulluni oqaaseqassaaq Aalisarnermut Naalakkersuisoq.

 

Hans Enoksen, Aalisarnermut, Piniarnermut Nunaqarfinnullu Naalakkersuisoq, Siumut.

Qujanaq. Tassa naatsorsuutigigaluarakku tassa taasinerit ingerlanneqassasut. Aalisarnermut ataatsimiititaliaq tamakkiisumik pingajussaaneernissaanik isumaqatigeeqqissaarlutik saqqummiussaqarmata naatsorsuutigigaluarakku oqallinnertaqanngitsumik oqallinnerit ingerlatiinnarneqassasut.

 

Kisianni partiit oqaaseqareermata Naalakkersuisut saqqummiussassaat saqqummiutissavara. Naalakkersuisut sinnerlugit matumuuna Aalisarneq pillugu Inatsisartut inatsisaata allanngortinneqarneranik Inatsisartut inatsisissaatut siunnersuummut allannguutissatut siunnersuummik saqqummiussissaanga.

Allannguutissatut siunnersuut saqqummiunneqarpoq siunnersuutip aappassaaneerneqarnerani Inatsisartut Aalisarnermut, Piniarnermut, Nunaqarfinnullu ataatsimiititaliaata majip sisamaata 2002-mi isumaqatigiissutaani kaammattuutit naapertorlugit. Naalakkersuisut allannguutissanut siunnersuuteqaqqullugit qinnuigineqarnissaanik Inatsisartut akuersissuteqarnerata malitsigisaanik.

 

Aalisarneq pillugu inatsisip paragraf 22 immikkoortoq A-kkut allanngortinneqarnissaat eqqarsaatigalugu ataatsimiititaliap pingaartutut isigaa tunisassiorfinnik pioreersunik matuneqartunik namminersortut tigusinissaannut aalajangersakkap akornusersuutitut atorneqannginnissaata qularnaarneqarnissaa.

 

Ataatsimiititaliap aamma pingaartippaa nunami tunisassiorfimmik pilersitsinissamik allanngortitsinissamilluunniit Naalakkersuisut akuersissuteqarnerannut atatillugu susassaqartut tamarmik tusarniaaffigineqartarnissaat. Ataatsimiititaliallu nammineq tikkuarlugu tamanna minnerunngitsumik nunap immikkoortuani pineqartumi kommuninut sulisartut sulisitsillu kattuffiinut susassaqartunut kiisalu unammilleqatigiinnermut ataatsimiititaliamut atuuttoq.

 

Tamanna tunngavigalugu naapertorlugulu kisaatigineqartut Naalakkersuisut allannguutissatut siunnersuummut ilannguppaat.

 

Aalisarneq pillugu inatsimmi paragraf 32-p allanngortinneqarnissaa eqqarsaatigalugu ataatsimiititaliap pingaartippaa aalisarneq pillugu siunnersuisooqatigiit tamarmiusut tusarniaaffigineqartarnissaat ilaasortat ataasiakkaat ataasiakkaarlugit tusarniaaffigisarnagit.

 

Tamanna tunngavigalugu maanna Naalakkersuisut suliassani nalinginnaasuni aalisarneq pillugu siunnersuisooqatigiit ilaasortaannik ataatsimut imaluunniit ataasiakkaarlugit Naalakkersuisut tusarniaasarnissaannik paragraf 32, immikkoortoq 3-mi aalajangersagaq allanngortippaat. Oqaatsit: "Ilaasortat ataatsimut imaluunniit ataasiakkaarlugit,@" peerlugit.

 

Immikkoortoq 4-mi nutaami erseqqissarneqarneqarpoq suliassani nalinginnaasuni tamani aalisarneq pillugu siunnersuisooqatigiinni ilaasortat tamarmik tamatigut tusarniaaffigineqartassasut.

 

Erseqqissarneqassaaq nalinginnaasumik malittarisassaammat aalisarneq pillugu siunnersuisooqatigiinnik tusarniaanerit ingerlanneqartassammata ataatsimut ataatsimiinnertigut oqarasuaatikkut ataatsimiinnerit ilanngullugit.

 

Immikkut pisoqartillugu aalisarneq pillugu siunnersuisooqatigiinnut ilaasortat tamarmik allakkatigut tusarniaaffigineqartarsinnaapput. Taamak allakkatigut tusarniaanerit ingerlanneqarsinnaapput suliassaq kinguartinneqarsinnaanngitsoq pineqartillugu aalisarneq pillugu siunnersuisooqatigiinnullu ilaasortat katersornissaat ajornassatillugu.

 

Assersuutigalugu piffissamik pissuteqartumik imaluunniit ilaasortaq ataaseq arlallilluunniit angalanertik pissutigalugu ataatsimeeqataasinnaanngippata.

 

Pisortaqarfik matuma kingorna aalisarneq pillugu siunnersuisooqatigiinnut allattoqarfiuinnassaaq taamaattumillu tusarniaanerit allakkatigut tusarniaanerit ingerlanneqartarnerat ilanngullugu pisortaqarfiup suliassariuassallugit.

 

Taamatut oqaaseqarlunga matumuuna siunnersuut Inatsisartut pingajussaaniigassanngortippara. Qujanaq.

 

Daniel Skifte, ataatsimiinnermik aqutsisoq, Inatsisartut siulittaasuat, Atassut.

Aalisarnermut Naalakkersuisumut qujavugut. Tulliulluni oqaaseqarumavoq Mads-Peter Grønvold.

 

Mads-Peter Grønvold, Kattusseqatigiit oqaaseqartuat.

Inatsisartuni ilaasortat ilai tupinnalaartaramik Otto Steenholdt aamma tupinnanngilaq ulluni kingullerni tupigineqarsinnaasuni oqaluttarfimmukariarluni oqaaseqartarnera.

 

Aalisarnermut ataatsimiititaliami ilaasortatut soqutigilluinnarparput aalisartut atugaasa eqqartorneqarnerani malinnaalluta oqaaseqartarnissarput. Paasissutissat uumap aalisarnermut inatsisip oqaluuserineqarnerani aappassaaneerneqannginnerani pissarsiarinikuunngilagut. Aatsaat ippassakkunni takuagut taakkua taamatut siunnerfimmik anguniagaqartoqartoq Naalakkersuisut akornanni.

 

Taamaattumik sussuugut pingajussaaneerneqarnerani nipangiinnarluta inatsisissamik akuersiinnassagutta.

 

Aalisarnermut ataatsimiititaliami ilaasortatut pisussaaffigaarput aalisartut atugaasa arlaanik innarlerneqarsinnaapput innarlerneqassappalluunniit oqaaseqassalluta tunuaannarnata. Taamaattumik Kattusseqatigiinniit oqaaseqarnitsinni ilanngupparput taannarpiaq.

 

Kinguneqarnerlussinnaammat peqassutsip illersorneqarnissaanut aamma ajoqutaalluinnarsinnaammat. Taamaattumik Naalakkersuisunut akeqqugaluarparput oqariartuutigut ersarissut. Nalunnginnatsigu aalisartut akornanni taamatut Naalakkersuisut siunnerfeqalernerat iluarimaarneqanngitsoq tamanit.

 

Imaannaanngitsuuvoq taamatut alloriarneq. Angallassuit avataasiorlutik rejerniarnermut atorneqartut allaat sinerissap qanittuanut appakaanniarpata peqassuseq imaaliallaannaq innarlerneqartussaavoq.

 

Upernaviup eqqaani rejenik taamani nassaarmata ataasiakalaaginnarlugit kalikkamikkit tammakartippaat. Taamatut ingerlasoqaqqissinnaanngilaq. Taamattumik suliassat taamaattut Inatsisartuni suliarineqartariaqarput Naalakkersuisut nalunaarusiornerinnaasigut pinnguarnerit unitsinneqartariaqarlermata.

 

Daniel Skifte, ataatsimiinnermik aqutsisoq, Inatsisartut siulittaasuat, Atassut.

Mads-Peter Grønvold qutsavigaarput. Tulliulluni oqaaseqassaaq Finn Karlsen.

 

Finn Karlsen, Atassutip oqaaseqartuat.

Siullermik oqaatigissavara taanna aalisarnermut inatsisissaq ataatsimiititaliami isumaqatigilluinnarlugu pingajussaaneerneranut Naalakkersuisut akissutaat allanguutissatut siunnersuutaat tamatta isumaqatigilluinnarlugit atsioratsigit.

 

Kisianni tusatsiakkat tunngavigalugit nalunaarusiortoqarsimanera tusatsiaratsigu Naalakkersuisut allaffigisimavarput ippassaaningaatsiarli, ullualuit, sapaatip akunnera missaanik qaangiuppoq. Suli akisimannginnera pisimagunarlugu tupiginngilakka aappaatigut Inuit Ataqatigiit Kattusseqatigiillu taamak massakkut manna periarfissaq atorlugu oqaaseqarmata.

Tassa immaqa akineqarsimagaluarutta allatut ingerlasoqarsimasinnaanera ilimanassagaluarpoq. Tassa taanna tusarusussimagaluarparput tusatsiagarput.

 

3 sømil tikillugu kilisaatit avataasiortut pulasinnaanngorsimaneranik nalunaarusiortoqarsimanera taanna tusatsiaannarnera tunngavigalugu apeqqutigaarput. Taavalu oqarluta ataatsimiititaliami akineqarutta ataatsimiissutigissagipput immikkut. Suli ataatsimiissutiginngilarput.

 

Taamaattumik aappaatigut tupiginngilakka aaliarnermut ataatsimiitialiami ilaasortaqatikka apeqquteqarmata massakkut. Kisianni tassa uanga utaqqeqqaarniarsimagaluarpara Naalakkersuisumit akineqarnissarput. Isumaqarama tusatsiakkat tunngavigiinnarlugit maani oqallinnissaq pisariaqanngitsoq pingajussaaneerinermi.

 

Taanna, neriuppunga akineqassasugut piaartumik taava isumaqatigeeratta ippassaani akineqareerutta ataatsimiissatigigipput immikkut.

 

Daniel Skifte, ataatsimiinnermik aqutsisoq, Inatsisartut siulittaasuat, Atassut.

Finn Karlsen qutsavigaarput. Tulliulluni oqaaseqassaaq Johan Lund-Olsen.

 

Johan Lund-Olsen, Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuat.

Qujanaq. Tassa siullermik una oqaatigeqqaalaarusuppara neriuutigivara suleriaaserput malillugu maannakkut aamma pingajussaaneerininnermi ingerlatsisoqassasoq. Tassami suleriaaserput malillugu inatsisissatut peqqussutissatullu siunnersuutitsuliarineqarnerani pingajussaaneerinninnermi partiit oqaaseqartui marloriarlutik oqaaseqarsinnaatitaapput. Pingaartumik Naalakkersuisut allannguutissamik siunnersuuteqarsimagaangamik.

 

Siullermik partiip oqaaseqartuata oqaaseqarnermini 15-minutsinik periarfissinneqartussaavoq aappassaani oqaaseqarnermini 5 minutsit taavalu ilaasortat allat naatsuaqqamik aamma oqaaseqarsinnaatitaapput. Taanna eqqaasitsissutigilaarusuppara aamma Otto Steenholdtimut.

 

Otto Steenholdtip suleriaaserput aamma ataqqisariaqarpaa aamma suleriaaserput neriuppunga Otto Steenholdtip matuma kingorna atuarluarumaaraa. Aammalu tassani oqalussinnaatitaanermut periarfissiissutaasut taakkua aamma eqqumaffiginialerumaarai.

Maluginiarparput Naalakkersuisunut ilaasortamut apeqquteqaatigisavut marluusut taakkua akineqannginnerat. Naatsorsuutigivarput aatsaaginnaq takuara Aalisarnermut Piniarnermut Nunaqarfinnullu Naalakkersuisoq nappaasoq tassa qularnanngilaq aamma akissuteqarniarluni tassa nappaasimassaaq.

 

Tassami apeqqutit marluk saqqummiunneqartut akineqanngilluinnarput Naalakkersuisut tungaaninngaaniit. Tassunga tunngatillugu aamma una ilisimatitsissutigissavara tassa ataatsimiititaliami siulittaasorput Finn Karlsen aammalu ataatsimiititaliami ilaasortaqatiga Mads-Peter Grønvold taakkua ilumoorluinnartumik oqalukkamik.

 

Isumaliutissiissut maannakkut pingajussaaneerinninnermut saqqummiunneqartoq atsioreerput, imaluunniit atsiortussanngoripput allakkatigut Naalakkersuisuniit ullut taannarpiaq ilisimatinneqarpugut tassa 10. maj ullumikkut 13. maj ilisumaliutissiissutit Inatsisartunit suliarineqartussanngoraangamik tassa ullut pingasut sioqqullugit atsiorneqareersimasussaapput tunniunneqareersimasussaallutillu Inatsisartut Siulittaasoqarfiannut.

 

Tassa taanna naammassiniarneqarsimavoq, kisianni ulloq taanna ataatsimiinnitsinni allagaq aajuna ataatsimiitialiamut apuunneqarpoq tassa sinerissap qanittuani kilisaassuit aamma appakaassinnaannngulernerannik imaqartumik.

 

Tassa taanna. Taamaammat ataatsimiititaliaminngaaniit periarfissaqartinneqanngisaannarpugut taanna isummersorfiginissaanut. Taamaammat periarfissatuarput aajuna suleriaaserput aamma malillugu sulissagatta pingajussaaneerinninnermi taava tamakkua aamma apeqqutigissallugit.

 

Apeqqut taanna pingaarutilerujussuuvoq. Aamma ataatsimiitialiami siulittaasup eqqortumik oqarneratuut allakkatigut ataatsimiititaliaminngaaniit Naalakkersuisumut taanna apeqquteqaatigineqarpoq.

 

Tusaratsigut bekendtgørelseliortoqartoq aammalu bekendtgørelsegooq allaat atortussanngortinneqareersimasoq sinerissap qanittuani kilisaaterujorujussuit aamma aalisarsinnaatinneqalerlutik. Tassa rejerniarnermi.

 

Taanna allakkatigut saaffiginnissutigineqartoq Naalakkersuisut ulloq manna tikillugu tassa akiumasimanngilaa. Taamaammat neriuutigilluinnarpara maani oqaluttarfimminngaaniit Naalakkersuisut taanna aamma akissuteqarfigisinnaassagaa. Taamaaliunngippat ila eqqarsarnartorujorujussuuvoq. Naalakkersuisoq eqqortumik Inatsisartunut paasissutissiisartussaavoq.

 

Aprilip 12-ani una Inatsisartut aalisarnermut inatsissaattut siunnersuut allannguutissatut siunnersuut maani inatsisartuni suliarigatsigu aprilip 12-ani tallimanngornikkut apeqqut taanna saqqummiunneqartoq imatut Naalakkersuisup akissuteqarfigivaa.

 

Taanna issuassavara aajuna imaqarniliaq naqeqqaagaq, taamani imatut akissuteqarpoq. Tassa kilisaassuit tiffartilersinnaanerat taanna eqqarsaatigalugu apeqqutigineqarmat.

 

Issuassavara: "Taavalu Inuit Ataqatigiit ernumanartutut isigimmassuk sinerissap qanittuani rejerniarnermik aalisartut avataasiortutulli amerlatigisunik kilisaassuarnik pisaartorlutik aalisalissagaluarpata sinerissamut tulallutik tamanna sapinngisarput tamaat Naalakkersuisoqarfimmi pinngitsoortinniarsarissavarput. Taakkulu aalisarnermut tunngasortai karsinut tunngasortai KNAPK APK-lu peqatigalugit massakkut ingerlanneqarput."

 

Nangilluni aamma oqarpoq aammalu aalisarfiit sorliit ammaanneqassanersut tassani oqaluuserineqarlutik taakku aamma kingusinnerusukkut naammasseriarpata aalisarnermut ataatsimiititaliamut aamma pinngitsooratik ilisimatitsissutigineqassapput. Tassami aalisarnermut ataatsimiititaliaq aamma qanittumi malinnaatinneqarnissaa uanga aamma pingaartilluinnarpara pitsaasumik aaqqiissuteqarnissaq. Tamatta angullugulu siunnerfigalugulu kissaatigigatsigu.@

 

Taava nangeqqippoq. "Taavalu tassunga aamma ilanngullugu eqqartorneqartussaapput sinerissami qanittumi rejerniutit qanoq angitigissanersut tassa namminneq tunisassiulertussat taakkulu aamma ilanngullugit soorunami saqqummiunneqarumaarput."

 

Tassa ataatsimiititaliamunngooq saqqummiunneqarumaarpoq. Kisianni utaqqiloorpugut taamaaliortoqanngilaq. Aatsaat isumaliutissiissut inaarsaratsigu allakkatigut ilisimatinneqaannarpugut. Periarfissaarutereerlutalu, taamatut ingerlatsisoqarsinnaanngilaq.

Daniel Skifte, ataatsimiinnermik aqutsisoq, Inatsisartut siulittaasuat, Atassut.

Johan Lund-Olsen qutsavigaarput. Ingerlariaqqitsinnata oqaatigissavara erseqqissarlugulu Inatsisartut Siulittaasuat kinaagaluaruniluunniit nikuikkuni isumaqarpoq killissaq qaangerpoq taamaattumik taanna kaammattuutigissavara ataqqineqarnerussasoq.

 

Ataatsimiinnermi aqutsisoq nikuippat taava oqaluttoq nipangertussaavoq tassa suleriaaserput. Aappassaanik issuaasoqassaguni taava qinnutigineqassaaq ataatsimiinnermut aqutsisumut. Taava paatsuualaaqatigiissanngilagut.

 

Taakku pinngillat. Neriuutigaara kaammattuutigalugulu taakku pisarnissaat. Tulliulluni oqaaseqassaaq Otto Steenholdt.

 

Otto Steenholdt, attaviitsoq.

Mads-Peter Grønvold oqarpallappoq uanga tupinnalaartumik iliuuseqartartunga. Uanga akissavakkit imannak tupigerujussuartaqaara taamak eqqunngitsigisunik maanngaaniit aamma oqariartarnerit. Tassami malinnaajumagussi ajunngilaq. Pingajussaaneernerani utaqqivarput ataatsimiititaliap suliani inersimagaa. Ersarissumillu allassimapput suliartik inerlugu Inatsisartunut tunniukkaat.

 

Tassa ilaasortat piginnaaffigaagut nalunngilluinnarparput taanna kingunipiloqarsinnaasumik oqaravit. Sooq siulittaasorsi ikiortigalugu oqanngilasi una pingaaruteqartigisoq taamak kingusinaarluni takkuppoq Naalakkersuisup suli akinngilaatigut akissassatsinnik øhm= puimasatsinnik.

 

Tamakku erseraangata siulittaasorsi oqarfigissavarsi taamak pingaaruteqartigisoq uku takkuttut pissutigalugit Siulittaasoq oqarfigisiuk taanna kinguartikkallaqqullugu pingajussaaneernissaa. Massakkut pijumagussiuk kinguartissinnavarput kinguartillugu pingajussaaneernissaa. Pingaaruteqarluinnartuninngooq oqanngitsoorsimagassi.

 

Taamaattumik oqaatsisi taakku tunngavigalugit periarfissaqarpoq oqarluni unitsitsigu. Pingajussaaneernissaa unitsitsigu uku pingaaruteqarput suliarititsigit. Maanngaaniit oqaluinnarani pingajussaaneerinermi apeqqutit toqqarlugit aperineqaruni. Imaasiallaannaq akisinnaanngisai. Taakkua piumarsineqarsinnaanngillat.

Unitsissiuk nammineerluni eqqarsaatigalugu kusanartumik akissavaasi massakkut unitsikkussiuk. Tassa Finn Karlsen qutsavigissavara oqarmat atortussaraluatinngooq akineqarsimanngitsut. Tassa taannarpiarluunniit pissutigalugu unitsinneqarsinnaavoq pingajussaanerineq.

 

Johan Lund-Olsen atuffattariaqanngilatsigut malittarisassatsinnik qupperarluguaa taaka isiginnaarpat nalunngilagut taakkua. Aatsaanuna periarfissaqarlualeraanga tamakkua atorneqartartut utaqqisagut tamarmik inereersimasut taasissutigiinnagassaraluagut apeqquteqaqattaarnikkut tassani akineqanngikkuit aamma illit ilanniit oqarfigalugu taavami ataatsimiinneq matumani pingajussaaneerinissaq kinguartinniarli. Uanga taaseqatigissavassi tamanna piumasarissagussiuk.

 

Daniel Skifte, ataatsimiinnermik aqutsisoq, Inatsisartut siulittaasuat, Atassut.

Otto Steenholdt qutsavigaarput. Tulliulluni oqaaseqassaaq Aalisarnermut Naalakkersuisoq.

 

Hans Enoksen, Aalisarnermut, Piniarnermut Nunaqarfinnullu Naalakkersuisoq, Siumut.

Qujanaq. Tassa siullermik oqaatigissavara Inatsisartut aalisarnermut ataatsimiititaliaat neqeroorfiginikuugakku inatsisissap uumap sekstenip suliarineqarnerani paasissutissanik ersarissunik perusukkussi piareersimavunga ornigullunga nassuiaanissannut.

 

Kisianni ataasiarluniluunniit taanna atorneqanngilaq, kisianni tusatsiakkat upperinerinnguatsiarpasi Naalakkersuisut oqaasiininngaaniit. Allakat eqqartukkasi ullaaq manna aatsaat pisortaqarfitsinnut apuupput. Taanna uppernarsassavara eqqoqqissaartumik uppernassassavara ullaaq manna aatsaat pisortaqarfitsinnut apuupput.

 

Taavalu sinerissap qanittuani kilisaassuit taakku annilaartaatigineqartut avataasiorlutilli massakkut periarfissaqarlutik aalisartussatut innersuusutigineqarput. Bekendtgørelsemik uanga suli takunngilanga aamma atsiunngilanga Naalakkersuisut sinnerlugit. Taamaammat eqqunngitsumik oqaluttutut maanngaaniit nittarsaanneqassanngilagut Naalakkersuisut.

 

Tusarniaarnerit ingerlapput. Tusarniaanerit naammassippata taakku aallaavigalugit inernissaat Naalakkersuisunukartinnagit neriorsuutigereerpara aalisarnermut ataatsimiititaliaq tassannga ilisimatinneqassasoq. Tusatsiakkanik tunngaveqarluni Inatsisartut inatsisiornerat ingerlanneqarsinnaanngilaq. Aamma illorsuup maani iluaniikkatta paaserusutaqarusukkussi piareersimavugut sukkulluunniit uagut Naalakkersuisut aggernissatsinnut.

 

Qassissaani taanna utilernerpara Aalisarnermut ataatsimiititaliamut paaserusutaqarussi piareersimavugut nassuiaajartornissannut. Aamma tusaamasarsuinnarluni sulineq unittariaqarpoq. Tatigeqatigiilluni sulinissaq assut uanga pingaartippara Naalakkersuisut sinnerlugit. Eqqunngitsumik avammut nassuiaasaqattaarnerit tamakku unitsinneqartariaqarput.

 

Aamma pisassanik aarlerineq isumaqarpunga annilaartaatigineqartariaqanngitsoq. Oqaatigereerpara paaseqatigeeqqissaarluta taakku aaqqinniarsarissavagut. Aamma qularinngilluinnaqqissaarpara Aalisarnermut ataatsimiititaliaq minnerunngitsumillu aamma kattuffiit annertuumik tassani peqataajumaartut.

 

Eqqunngitsumik oqalutsitsiniaanerit maani isumaqarpunga unitsinneqartariaqartut. Pissuserissaarnissarlu tamatta salliutittariaqarparput. Paasiumasaqarutta tusatsiakkat aallaavigiunnaarlugit susassaqartut ornillugit aperiartortarniartigit.

 

Aamma Aalisarnermut ataatsimiititaliami allakkat Johan Lund-Olsenip eqqartugai Naalakkersuisuni aalajangiisoqarmat taakku Aalisarnermut ataatsimiititaliamut tusaatissatut nassiuppakka. Tassuuna takutikkusullugu qanittumi malinnatikkusukkigut. Nalunaarutiliassaq suli suliarineqanngilaq suliarineqalerpat peqataassaqqaarpusi. Qujanaq.

 

Daniel Skifte, ataatsimiinnermik aqutsisoq, Inatsisartut siulittaasuat, Atassut.

Tulliulluni oqaaseqassaaq naatsuararsuarmik Finn Karlsen.

 

Finn Karlsen, Atassutip oqaaseqartua.

Naatsuararsuarmik tassa uanga saqqummiininni ilanngutinngilara taanna assigiinngitsorpassuit qallernissaat tassa isumaqatigeereeratta ataatsimiititaliami allakkat taakku utaqqigallassagipput ataatsimiinnissaq immikkut.

 

Tassa ajuusaarutigaara aatsaat ullaaq manna tigusimassappagit. Tassa arfineq pingajuani, majip arfineq pingajuani uagut allapparput taakkua allakkat. Tassa taamaammanuna oqartunga sapaatip akunnerata missaani suli utaqqisugut. Kisianni tassa imatut nalornissuteqannginnatta allanik inatsisissamut tunngatillugu aggersaasimanngilagut. Taanna ippassaanikkunnili aappassaaneeratsigu. Taamaallaat una tusatsiagaarput bekendtgørelseliortoqarsimasoq tassa nalunaarusiortoqarsimasoq taanna tusatsiaratsigu allakkatigut apeqqutigivarput ilumoornersoq.

 

Taava uanga annertoorujussuarmik tiguneqartussatut eqqarsaatiginngilara apeqquteqarnerput taanna kisianni soorunami taamaattoqarsimassappat ataatsimiititaliami isumaqatigiippugut ippassaani. Tassa taamatut isumaqatigiinnerput naqissusiinnarpara. Tassa ajuusaarutigaara aatsaat ullaaq manna tigusimassappagit arfineq pingajuani allakkagut.

 

Daniel Skifte, ataatsimiinnermik aqutsisoq, Inatsisartut siulittaasuat, Atassut.

Finn Karlsen qutsavigaarput. Tulliulluni oqaaseqarumavoq Josef Duusi Motzfeldt, partiimi oqaaseqartitap avataatigut.

 

Josef Duusi Motzfeldt, partiimi oqaaseqartitap avataatigut, Inuit Ataqatigiit.

Tassa Inuit Ataqatigiit oqaaseqartorput oqaaseqarnissaminut periarfissaarummat matumuuna erseqqissaatigissavara Aalisarnermut Naalakkersuisoq kingullermi oqaaseqarnermini suliluunniit nalunaarusiorsimanani sulilu atsiorsimanani oqaluttarfimmiit nassuerutigimmagu.

 

Taamaakkaluartoq majip qulingani Aalisarnermut Naalakkersuisoq Inatsisartut Aalisarnermut, Piniarnermut, Nunaqarfinnullu ataatsimiititaliaanut allagaqarnermini sinerissap qanittuani aalisartitseqatigiit pingasut kattunnissaat ilisimatitsissutigaa. Taavalu kilisaat angisooq mikigisassaanngitsoq 1598  BRT-mik angissusilik 3 sømil angullugu aalisarsinnaasoq nalunaarutigalugu.

 

Ullumikkumut nalunaarut atuuttoq najoqqutaralugu tamanna ajornarpoq. Taava taanna massakkut ilisimatitsissutaannartut kalerriussat Naalakkersuisut sinnerlugit sumik toqqammaveqarlutik taamak aalajangersimaviuk nalunaarut nutaaq suli atsiorsimanngikkukku?

 

Taava aappaattut oqaaseqarnitsinni Uummanna Seafood-imut tunngasoq aamma aalajanginnginnermi taanna paaserupparput naammaginartumik makkua suliarineqarsimanngitsut patsisigalugit paragraf 5, suleriaatsitsinni paragraf 15 najoqqutaralugu aalajangernissarput  kingusinnerusukkut oqaatigiumaarparput.

 

Daniel Skifte, ataatsimiinnermik aqutsisoq, Inatsisartut siulittaasuat, Atassut.

Maannamut allanik oqaaseqarumasoqanngilaq. Utoqqatserpunga Aalisarnermut Naalakkersuisoq, Hans Enoksen.

 

Hans Enoksen, Aalisarnermut, Piniarnermut Nunaqarfinnullu Naalakkersuisoq, Siumut.

Uummannaq Seafood-imut tunngatillugu taanna aqagu apeqquteqaat allakkatigut akineqartussaavoq taannalu innersuussutigissavara akissutissaat Naalakkersuisut ullormut taanna naammassiniarneqarpoq. Taanna sioqqullugu oqallinnissaq ammarusunngilara maani apeqquteqaat oqallissutigineqartussaanngimmat.

 

Kisianni toqqaannartumik Inatsisartunut ilaasortamut akissutigineqartussaavoq.

 

Daniel Skifte, ataatsimiinnermik aqutsisoq, Inatsisartut siulittaasuat, Atassut.

Aalisarnermut Naalakkersuisoq qutsavigaarput. Tulliulluni oqaaseqaassaq Mogens Kleist, partiimi oqaaseqartitap avataatigut.

 

Mogens Kleist, Kattusseqatigiit, partiimi oqaaseqartup avataatigut.

Aalisarnermut Naalakkersuisup Inuit Ataqatigiit sinnerlugit Hr. Josef Motzfeldtip apeqquteqaataanut akissuteqannginnera pissutigalugu maanngarpunga. Aammalu suliaq allaanngiivippoq piffissap iluani Inatsisartut naammassinnginneranni naammassiniarneqartoq. Illuatungaatigullu Aalisarnermut ataatsimiititaliaq paasissutissanik assigiinngitsunik amigaateqarsimasoq.

 

Naalakkersuisoq Inuit Ataqatigiit aalisarnermut oqaaseqaateqartuata oqarnera tunngavigalugu neriorsuisimavoq ataatsimiititaliamut tunniussiniarluni, kisianni taamaattoqarsimanngilaq illuatungaatigut oqaluttarfimmukarpoq ammavunga allaffiga taaka ammavoq. Neriorsuutitit eqquutsissimanngilatit aammalu apeqqutip aappaa tassalu Josef Motzfeldtip apeqqutigisaa taanna akinngilat. Assut paaserusunnarpoq qanoq pisoqarsimanersoq.

 

Taamaattumik una suliaq pitsaasumik naammassineqassappat eqqortumik qanoq pisoqarsimanersoq aamma saqqummertariaqarpoq.

 

Aalisarnermut ataatsimiititaliaq Naalakkersuisorlu imminnut ungasissorujussuupput illuatungaani Naalakkersuisoq oqaluppoq taavalu ataatsimiititaliaq amigaateqarnerarluni oqaluppoq.

 

Naalakkersuisoq neriorsuereersimavoq Aalisarnermut ataatsimiititaliamut tunniussissalluni pappiaqqanik kisianni taamatut pisoqarsimanngilaq aatsaat ulloq taanna tassa majip qulingani aatsaat pappiaqqamik tunniussisimavoq.

 

Taamaattumik ersarissumik Naalakkersuisup oqaaseqaqqissinnaanissaa uagut tungitsinninngaaniit aamma perusupparput taamatut aalajangiisoqartinnagu. Qujanaq.

 

Daniel Skifte, ataatsimiinnermik aqutsisoq, Inatsisartut siulittaasuat, Atassut.

Mogens Kleist qutsavigaarput. Tulliullunilu oqaaseqarumavoq Lars Sørensen, partiimi oqaaseqartup avataatigut.

 

Lars Sørensen, Inuit Ataqatigiit, partiimi oqaaseqartup avataatigut.

Tassa Inuit Ataqatigiinninngaaniit apeqqutivut marluk Naalakkersuisumit ersarissumik akineqanngimmmata Inatsisartut suleriaasiat paragraf 15 najoqqutaralugu Inuit Ataqatigiinniinngaanniit taasissutigineqarnissaa kissaatigaarput.

 

Inatsisartut suleriaasianni paragraf 15-imi allassimavoq Inatsisartut siunnersuummik suliarinninnermik nalaanni qanoq ilisukkulluunniit siunnersuut ataatsimiititaliamut suliareqqitassanngortillugu innersuussutigisinnaavaat. Aammalu taamaaliorsinnaallutik ataatsimiitialiaq tassunga tunngasumik siusinnerusukkut isumaliutissiissummik sanasimagaluarpalluunniit.

 

Taanna innersuussutigalugu immikkoortup 16-p pingajussaaneerneqarnissaa kinguartinneqarnissaa taasissutigineqarnissaa Inuit Ataqatigiit inassutigaarput.

 

Daniel Skifte, ataatsimiinnermik aqutsisoq, Inatsisartut siulittaasuat, Atassut.

Mikael Petersen Siumuminngaaniit partiimi oqaaseqartup avataatigut.

 

Mikael Petersen, Siumut, partiimi oqaaseqartup avataatigut.

Isumaqarpunga ataatsimiinneq soorunami torersumik ingerlanneqartariaqartoq. Uani aalisarneq pillugu inatisissaq suliaraarput. Aamma tassa taassumap imarisai partiit tamarmik kattusseqatigiillu inassutigaat taamatut isikkoqarluni akuersissutigineqassasoq.

 

Massakkut pissutsit assigiinngitsut Naalakkersuisut inatsisikkut atuuttukkut piginnaatitaaffitsik naapertorlugu namminneq isummerfissaat suliassaallu apersuutigineqarlutik ingerlanneqarput.

 

Taakkua ingerlasinnaapput inatsilluunniit nutaaq pingajussaaneerlugu naammassineqareeraluarpat. Taanna akornutissaqanngilaq. Taamaattumik inassutigissavara taasineq ingerlanneqassasoq.

 

Daniel Skifte, ataatsimiinnermik aqutsisoq, Inatsisartut siulittaasuat, Atassut.

Mikael Petersen qutsavigaarput. Aamma Naalakkersuisoq Aalisarnermut Naalakkersuisoq oqaaseqarumavoq.

 

Oqaaseqareerpat taasisitsissaanga.

 

Hans Enoksen, Aalisarnermut, Piniarnermut Nunaqarfinnullu Naalakkersuisoq, Siumut.

Aap, Mogens Kleistip oqaaseqarneranut tassa oqaatigeerpara Aalisarnermut ataatsimiititaliaq suleqatigeqqissaarneqassaaq tusarniaanerit suli naammassinngitsut uanga tusarniaanerit sioqqullugit maani akitinniarneqarsinnaanngilanga qanoq imaqarnersut aalisarfissanut tunngasut.

 

Aalisarfissat taakkua kilisaatit angisuut eqqarsaatigalugit massakkut atuutsinneqartut rejerniarfigeqquneqartut taakkua malillugit ingerlagallassapput.

 

Taava allannguutissanik takkuttoqassappat aamma tusarniaanerit ingerlammata qularnanngitsumik aamma allannguutissanik takkuttoqassammat taakkua aalisarmut ataatsimiititaliamut ingerlateqqinneqassapput.

 

Neriorsuutigeerparput aamma qanittumik suleqatigissallugit. Minnerpaarpaamilluunniit aamma mattussiniartoqanngilaq. Aamma tunulliussiniartoqanngilaq taanna uppernarsassavara Naalakkersuisut sinnerlugit. Aamma piareersimaqqissaarpugut uagut suleqataanissatsinnut.

 

Daniel Skifte, ataatsimiinnermik aqutsisoq, Inatsisartut siulittaasuat, Atassut.

Aalisarnermut Naalakkersuisoq qutsavigaarput. Taavalu maannakkut taasinialissaagut. Tassa siunnersuutigineqarpoq suleriaatsitsinni paragraf 15 malillugu maannakkut suliassaq ataatsimiititaliamut suliassiissutigineqaqqissasoq.

 

Taanna pillugu, siunnersuut pillugu isumaqataasut qinnuigissavakka nikueqqullugit.

 

12.

 

Siunnersuummut akerliusut qinnuigissavakka nikueqqullugit.

 

16.

 

Taavalu siunnersuummut isumaqataanatilluunniit taaseqataanngitsut aperissavakka nikueqqullugit.

 

Soqanngilaq.

 

Taamaalilluni suliassaq ingerlaqqippoq.

 

Ingerlaqqissaguni taava maannakkut taasinialissaagut. Immikkoortoq 16-p maannakkut taasissutigineqarnissaa pissaaq tassalu aalisarneq pillugu Inatsisartut inatsisisaata allanngortinneqarneranik Inatsisartut inatsisissaattut siunnersuutip pingajussaaneerneqarnerani aamma taasissutigineqassaaq.

 

Inatsisartut Aalisarnermut, Piniarnermut, Nunaqarfinnullu ataatsimiititaliaata siunnersuummik aappassaaneerinissamut isumaliutissiissummini Naalakkersuisut kaammattorpai allannguutitut siunnersuutinik erseqqinerusunik taasanik saqummiussaqaqqullugit.

 

Ataatsimiititaliamit kaammaattuutigineqartoq naapertorlugu Naalakkersuisut pingajussaaneerininnissamut allannguutissanik siunnersuutinik saqqummiussipput. Allannguutissatut siunnersuut piffissaq eqqorlugu saqqummiunneqarpoq.

 

Aalisarnermut, Piniarnermut, Nunaqarfinnullu ataatsimiitaliap isumaqatigiissup pingajussaaneerinissamut ilassutitut isumaliutissiissutimini Inatsisartut inatsisissatut siunnersuutip Naalakkersuisut allannguutissatut siunnersuutaannik allannguutitalerlugu akuersissutigineqarnissaa inassutigaa.

 

Inatsisartut suleriaasiat naapertorlugu allannguutissatut siunnersuutit siulliullugit taasissutigineqassapput. Naalakkersuisut allannguutissatut siunnersuutaannut isumaqataasut qinnuigissavakka nikueqqullugit. 17.

 

Naalakkersuisut allannguutissatut siunnersuutaannut akerliusut qinnuigissavakka nikueqqullugit. Soqanngilaq. Naalakkersuisut allannguutissatut siunnersuutaannut isumaqataanatillu akerliunngitsut qinnuigisavakka nikueqqullugit 12.

 

Maannalu aalisarneq pillugu Inatsisartut inatsisaata allanngortinneqarneranik Inatsisartut inatsisissaattut siunnersuut maanna iluserilikkamisut ilusilik inaarutaasumik taasissutigissavarput.

 

Inatsisissatut siunnersuutip maanna iluserisisamisut iluseqarluni akuersissutigineqarnissaanut isumaqataasut qinnuigissavakka nikueqqullugit.

 

17.

 

Inatsisartut inatsisissatut siunnersuutip maanna iluserisamisut iluseqarluni akuersissutigineqarnissaanut akerliusut qinnuigissavakka nikuequllugit.

 

Soqanngilaq.

 

Inatsisissatut siunnersuutip maanna iluserisamisut iluseqarluni akuersissutigineqarnissaanut isumaqataanatillu akerliungitsut qinnuigissavakka nikueqqullugit.