Ullut ataatsimiiffiusut arfersaneq aappaat, tallimanngorneq 10. maj 2002, nal. 10.02

Oqaluuserisassaq immikkoortoq 22

Inatsisartut 2001-imi ilassutitut aningaasaliissutinut inatsisissaattut siunnersuut.

(Aningaasaqarnermut Naalakkersuisoq)

(Aappassaaneernera)

                       

 

Anders Andreassen, ataatsimiinnermik aqutsisoq, Siulittaasup tulliata aappaa, Siumut.

Oqaatigissavaralu tassuunga tunngatillugu Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliamut isumaliutissiissunni kalaallisut 47-nik qallunaatuullu 43-nik quppernilik Inatsisartut inatsisissaattut siunnersuummik aappassaaneerinnissami atugassaq ulloq 7. maj 2002-mi tunniuppaa.

 

Isumaliutissuummi Naalakkersuisunut arlalinnik uparuaateqartoqarpoq, isumaliutissiissummillu 15-nik immikkoortoqartumi Naalakkersuisunut kaammattuutit arfiniliullutik.

 

Allannguutissatut siunnersuuteqartoqanngilaq Inatsisartullu Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliaata isumaqatigiittup inatsisissatut siunnersuut allannguutitaqartitarani akuersissutigineqarnissaa inassutigaa.

 

Maannakkullu saqqummiusseqqussavara Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap Siulittaasua Mikael Petersen Siumut.

 

Mikael Petersen, Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap Siulittaasua, Siumut.

Isumaliutissiissut annertummat Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap siulittaasuatut isumaliutissiissut naalisarlugu matumuuna saqqummiutissavara.

 

Isummersuutit aalajangersimasut aamma oqaaseqarfigisassavakka, ataatsimulli isigalugu isumaliutissiissut, kalaallisut 48-nik qallunaatullu 33-inik qupperneqartoq, innersuussutigissallugu.

 

Aallaqqaasiut

Inatsisartut 2001-imi ilassutitut aningaasaliissutissanut inatsisissaattut siunnersuut Inatsisartut 2002-mi upernaakkut ataatsimiinneranni Aningaasaqarnermut Naalakkersuisumit saqqummiunneqarpoq. Inatsisissatut siunnersuut ulloq 29. april 2002 siullermeerlugu oqaluuserineqarpoq, tamatumalu kingorna Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliami suliarineqartussanngorlugu innersuunneqarluni.

 

Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap ataatsimiinnermini arlalinni inatsisissatut siunnersuut suliaraa, matumuunalu Inatsisartut siunnersuummik aappassaaneerinissaannut isumaliutissiissumminik saqqummiussivoq.

 

Immikkoortumi 2-mi Missingersuusiortarnermut inatsimmit pingaarnersiukkat saqqummiutissallugit Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap toqqarsimavaa.

 

Missingersuusiortarnermut inatsit ulloq 1. januar 2001 atortuulerpoq, taamaattorli aalajangersakkat ilaat, soorlu sanaartukkanut iluarsagassanullu aningaasaateqarfiup pilersinneqarneranut tunngasoq aamma ilassutitut aningaasaliissuteqartarnerit pillugit aalajangersakkat, ulloq 1. januar 2000 atortuulerput.

 

Kisianni 2001-imi aningaasanut inatsit aningaasanut inatsisit missingersuusiortarnermut inatsimmi aalajangersakkat tunngavigalugit suliarineqartut siullersaraat. Tamatuma malitsigisaanik Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap 2001-imi ilassutitut aningaasaliissutissanut inatsit pillugu isumaliutissiissummini uani maleruagassatigut tunngaviit il. il. nassuiarneri immikkut annertuumik samminiarpai. Tamatuma saniatigut immikkoortoq 2-miit 4-mut innersuussutigaakka. Matumanili erseqqissaatigissavara Missingersuusiortarnermut inatsimmi

 

§ 1, imm. 3-mi aalajangersarneqarmat Aningaasaliissuteqarnissamik sioqqutsisumik akuersissuteqartoqareertinnagu aningaasartuuteqartoqarsinnaanngitsoq.

aammalu

§ 25, imm. 1-imi aalajangersarneqarmat ukiup aningaasanut inatsisip atuuffiata ingerlanerani nutaanik aningaasaliissuteqarnissamut oqaasertaliussaqarnissamullu imaluunniit aningaasaliissutinik oqaasertaliussanilluunniit allanngortitsinissamut piumasaqaataasoq Inatsisartut Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliaat Inatsisartut sinnerlugit akuersissuteqaqqaarsimassasoq.

 

Aalajangersakkut tassuunakkut ilaatigut erseqqissarneqarpoq aningaasartuutit aningaasanut inatsimmi tunngavissaatitaasunit allaasut Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliaq sioqqutsisumik akuersissuteqareersimatinnagu aningaasartuutigeqqusaanngitsut.

 

Missingersuusiortarnermut inatsimmi § 28, imm. 2-mi aalajangersarneqarpoq nutaanik aningaasaliissuteqartoqarnissaanik aningaasaliissutinilluunniit allanngortitsisoqarnissaanik qinnuteqaatit taamaallaat tassaassasut

pingaarutillit, aamma

C                      aningaasanut inatsisissap suliarinerani sillimaffigereerneqarsinnaasimanngitsunut tunngasut.

 

Immikkoortoq 5-imi 2001-imi Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliamut qinnuteqaatit paasissutissiissutigineqarput, isumaliutissiissummilu immikkoortoq taanna innersuussutigissavara.

 

Immikkoortoq 6-imi 2001-imi aningaasanut inatsit aamma 2001-imi ilassutitut aningaasaliissutinut inatsit - kisitsisit pingaarnerit aningaasaleeriaatsinullu agguataarinerit paasissutissiissutigineqarput.

 

35 mio. kr.-inik sinneqartooruteqarnissaq aningaasanut inatsimmi naatsorsuutigineqarpoq. Ukioq kingulleq ulloq 30. maj Inatsisartuni 2001-illu ingerlanerani Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliami akuersissutiginninnikkut ilanngaatissat ilanngaatigereerlugit allannguutissatut akuersissutigisat kingunerisaannik angusat 115 mio. kr.-inik ajorseriarput, tamatumalu kingorna missingersuutitigut 2001-imi katillugit 80 mio. kr.-inik amigartooruteqarnissaq naatsorsuutigineqarluni.

 

Oqaasertaliussatigut aalajangersakkanik tunngaveqarlutik Naalakkersuisut aningaasaliissutinik allannguinissat aalajangiussimavaat. Isumaliutissiissummi immikkoortoq 6.2.1 innersuussutigissavara. Ataatsimut isigalugu tamakku sunniutaat ilanngaatissat ilanngaatigereerlugit 0-iuvoq.

 

Aalajangiiffigisassatut siunnersuutikkut 102A aamma B-kut aningaasaliissutinik allannguinissamik Inatsisartut akuersissutiginnerat pillugu isumaliutissiissummi immikkoortoq 6.2.2 innersuussutigissavara.

 

Kiisalu immikkoortoq 6.2.3 innersuussutigissallugu, tassani annigaasaliissutinik allannguinissat Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliamit akuersissutigineqartut aningaasaleeriaatsinullu assigiinngitsunut immikkoortitikkat paasissutissiissutigineqarput.

 

Immikkoortoq 8-mi ingerlatsinermut sillimmatinut tunngasut paasissutissiissutigineqarput. 2001-imi aningaasanut inatsit ingerlatsinermut sillimmatinik 24.285.000 kr.-inik ilaqartillugu akuersissutigineqarpoq, taakkunanngalu 10.168.000 kr.-it siunertanut aalajangersimasunut "atugassamaataatinneqareerput". Taamaalillutik 14.117.000 kr.-it aningaasartuutissatut pisariaqartitanut sillimaffigeriinngisanut matussutissamaataapput.

 

Aalajangiiffigisassatut siunnersuutit 102A-p aamma 102B-p ulloq 30. maj 2001-imi akuersissutigineqarnerisa kingunerisaannik ingerlatsinermut sillimmatit ilanngaaseereernani 100,9 mio. kr.-inik ilaneqarput, taamaalillutillu 2001-imi ilanngaaseereernani 125.185.000 kr.-inik amerlassuseqalersimallutik. Ukiup naanerani aningaasaliissutit 9.439.000 kr.-inik amerlassuseqartut atugassiissutigineqarsimanngillat.

 

Taamaalilluni 2001-imi katillugit 115.746.000 kr.-it atorneqarsimapput. Isumaliutissiissummi takussutissiaq 5 innersuussutigineqarpoq, tassani takussutissiissutigineqarpoq naalakkersuisoqarfiit ataasiakkaat aningaasaliissutaareersut saniatigut qanoq amerlatigisunik aningaasaliiffigineqaqqissimanersut.

 

Tassannga pingaarnertut taassavakka:

3.348.000 kr.-it ingerlatanut atugassamaatinik immikkoortitsiffioreersunut atorneqarsimammata,

9.754.000 kr.-it aningaasaleeqqinnertut isikkulinnut atorneqarsimallutik (taakku amerlaqataannik 2000-imi atuinikinnerusoqarsimalluni),

71.465.000 kr.-it aalajangiiffigisassatut siunnersuutit 102A-p aamma B-p 2001-imi UPA-mi akuersissutigineqarnerisa kingunerisaannik atorneqarsimallutik, tassa peqqinnissaqarfimmut 68 mio. kr.-it ikummatissanullu tapiissutinut 3,5 mio. kr.-it, sinnerilu

31.179.000 kr.-it aningaasartuutinut sillimaffigeriinngisanut aningaasalersuutitut atorneqarsimallutik.­

Isumaliutissiissummi immikkoortoq 9-mi sanaartugassanut iluarsagassanullu tunngasut 2000-imi taamatullu 2001-imi ataatsimut takussutissiissutigineqarput.

 

IAI-tulli siunnersuummut matumunnga atatillugu Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap iluarisimaarlugu oqaatigissavaa Naalakkersuisut UKA 2001-imi Missingersuutit pillugit ilisimatitsissutaanni 2001-imeersumi naatsorsuutigineqartumit amerlanerusunik aningaasaateqarfimmit atuisoqarsimasoq, naak sanaartugassanut aningaasaliussat atunngitsuukkat ilanngaaseereerluni 2001-imi 57 mio. kr.-inik amerlisimagaluartut.

 

Aningaasaqarnermulli Ataatsimiititaliap, ilaatigut sinerissami kommuninut paasisassarsiorluni angalasarnerminut atatillugu, paasisimavaa sanaartugassatut iluarsagassatullu ingerlanniakkat aningaasanut inatsimmi pilersaarutigineqartut piviusunngortinniarneri suli annertuumik ajornartorsiutaasut. Aamma Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliamit pasitsaassimanneqarpoq sanaartornermik suliallit sumiiffinni arlalinni suliaqanngitsut, taamaammallu ataatsimiititaliamit Naalakkersuisut kaammattorneqassapput sanaartugassatut suliassat pitsaanerusumik piviusorsiornerusumillu pilersaarusiortarnerisigut suliniutitik nukittorsaqqullugit.

Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap ataatsimut isigalugu Naalakkersuisunut kaammattuutigissavaa aningaasaliissutaasimasut sapinngisamik annertunerpaanik pissarsissutiginiartaqqullugit. Qeqertarsuarmi Nukissiorfinnut, atuarfimmut sanaartukkat arlallit utoqqaallu illuata ilassutaata sananeqarnera sanaartukkanut pitsaalluartunut akigitinneqartartunit piffinni allani nalinginnaasumik naammattoorneqartartunit akikinnerutillugit sanaanut assersuutissaapput.

 

Kiisalu Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap tikkuarusuppaa sanaartugassatut suliassat AI 2002-mi aningaasaliissutigineqartut "ingerlasut" ukioq manna 717,7 mio. kr.-inik annertussuseqartut aammalu ulloq 31.12.2001 sanaartugassanut iluarsagassanullu aningaasaateqarfimmi uninngasut 424 mio. kr.-inik annertussuseqartut, allatulluunniit oqaatigalugu 2002-imi kingusinnerusukkulluunniit inatsisinik tunngaveqarluni naammassiniarneqarsinnaasut katillutik 1.142 mio. kr.-inik annertussuseqartut.

 

Naalakkersuisut aningaasaliissutinik nuussisarnerinut Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap oqaaseqaatai immikkoortoq 10-mi taaneqarput.

 

Siunertamut kontomi 30.13-imi, Innarluutilinnut tunngasumi, aamma

siunertamut kontomi 40.11-mi, Inuussutissarsiornermut ilinniarfinnut tunngasumi,

nuussinernut Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliaq immikkut oqaaseqaatissaqarpoq.

 

Siullermik siunertamut kontomut 30.13-imut, Innarluutilinnut tunngasumut, tunngatillugu Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliamit paasineqarpoq 2001-imi Landskarsip naatsorsuutaani kontoni taakkunani marlunni, aningaasaliissutinik nuussiviusimasuni, 12 mio. kr.-ingajannik akuersissutitaqanngitsumik atuinerusoqarsimasoq. Naallu aningaasartuutit 2001-imi matussutissaqartinneqannginnerat takuneqarsinnaalluarsimassagaluartoq atuinerussutaasimasut aningaasaliiffigineqarnissaasa qinnutigineqarsimanerat takuneqarsinnaanngilaq. Missingersuutinik qaangiineq 29,6 %-iuvoq.

 

Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap maluginiarpaa Aningaasaqarnermut Naalakkersuisoqarfiup nuussisoqarnissaa ulloq 7.12.2001-imi akuersissutigisimagaa.

 

Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliaq isumaqarpoq Isumaginninnermut Suliffeqarnermullu Naalakkersuisoqarfiup kontoni taakkunani atuineq tamakkiisumik takusinnaasimanngikkaa. Aammattaaq Naalakkersuisoqarfimmi tassani allatigut annertoorujussuarnik, ingerlatsinermut aningaasaliissutinut kontoni, nassuiaatit naapertorlugit aqunneqarsinnaasunik aningaasartuuteqarfiusartutut isiginiarneqartartuni, katillugit 27 mio. kr.-ingajannik, sinniinerit ilimanarsisippaat aningaasanik aqutsineq tamakkiisumillu takunnissinnaaneq amigaateqartut, taassumalu saniatigut missingersuusiortarnermut inatsimmi aningaasaliissutit pillugit aalajangersakkanik ataqqinninneq naammaginanngitsoq.

 

Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap Inatsisartut Kukkunersiuinermut Ataatsimiititaliaannut kaammattuutigissavaa suliaq erseqqinnerusumik misissoqqullugu, tassungalu ilanngullugit kommuninut isumaqatigiissutaasimasut nalilersorniaqqullugit aammalu aningaasat kommuninut nuunneqartut ukiunit siuliinit missingersuusiortarnerni misisittakkat tunngavigalugit annertunerusimanersut misissorlugu.  

 

Siunertanut konto 40.11 Inuussutissarsiornermut ilinniarfiit

IAI-tut siunnersuummi takuneqarsinnaavoq Aningaasaqarnermut Naalakkersuisoqarfiup ulloq 18.10.2001 950.000 kr.-inik nuussisoqarnissaa akuersissutigisimagaa, tassalu

kontomit pingaarnermit 40.11.05-imit, Ilitsersuinermut tunngasumit; tamatuma kingorna aningaasaliissutit 21.000 kr.-iulersillugit,

kontomut pingaarnermut 40.11.03-mut, Ilitsersuisutut ilinniarnermut tunngasumut; tamatuma kingorna aningaasaliissutit 1.795.000 kr.-iulersillugit.

 

Landskarsip 2001-imi naatsorsuutaani kontoni taakkunani marlunni aningaasartuutit ima isikkoqartut takuneqarsinnaavoq:

514.000 kr. aamma 1.909.000 kr., tassalu tulleriinneri naapertorlugit atuinerussutit

493.000 kr. aamma 114.000 kr., imaluunniit procentinngorlugit

2.349% aamma 6%.

 

Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliaq isumaqarpoq pissusiviusut taakku ilimanarsisikkaat  Kultureqarnermut, Ilinniartitaanermut, Ilisimatusarnermut Ilageeqarnermullu Naalakkersuisoqarfiup kontoni taakkunani atuineq tamakkiisumik takusinnaasimanngikkaa. Aammattaaq Naalakkersuisoqarfimmi tassani allatigut annertoorujussuarnik, ingerlatsinermut aningaasaliissutinut kontoni, nassuiaatit naapertorlugit aqunneqarsinnaasunik aningaasartuuteqarfiusartutut isiginiarneqartartuni, katillugit 37 mio. kr.-inik, sinniinerit ilimanarsisippaat aningaasanik aqutsineq tamakkiisumillu takunnissinnaaneq amigaateqartut, taassumalu saniatigut missingersuusiortarnermut inatsimmi aningaasaliissutit pillugit aalajangersakkanik ataqqinninneq naammaginanngitsoq.

 

Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap Inatsisartut Kukkunersiuinermut Ataatsimiititaliaannut kaammattuutigissavaa suliaq erseqqinnerusumik misissoqqullugu.

 

Isumaliutissiissutip immikkoortuani 11-mi Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap aningaasaliissutit allannguutaannut akuersissutigisaminut oqaaseqaatai sammineqarput.

Konto pingaarneq 10.13.13 Aktialiineq; suliaq normoqartoq 01-66

Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap ulloq 20.12.2001-mi Royal Greenland A/S-imut aamma NuKa A/S-imut katillugit 240 mio. kr.-inik aktialiinernut akuersineranut atatillugu Naalakkersuisut peqquneqarput niuertutut ingerlatsinissamut aamma periusissanut pilersaarusianik ataatsimiititaliamut nassiusseqqullugit. Pilersaarusiat taakku suli tiguneqanngillat, taamaammallu Naalakkersuisut taakku pillugit eqqaasinneqarput.

 

Siunertanut kontot 30.10 Meeqqat inuusuttullu aamma 30.13 Innarluutillit; suliaq normoqartoq 01-61

Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap ulloq 20.12.2001-imi akuersissutigaa katillugit 3.454.000 kr.-it kontomit pingaarnermit 20.11.51-imit, Sillimmatinut tunngasumit, meeqqanik inuusuttunillu kiisalu innarluutilinnik paaqqinnittarfinnut atatillugu isumaqatigiissuteqarnernut atasumik aningaasartuutinut atugassanngortinneqassasut. Atugassanngortitsinermut tunngaviuvoq PIP-ip aamma Namminersornerullutik Oqartussat ulloq 1.4.2000-imi atuutilersumik nutaamik isumaqatigiissuteqarsimanerat.

 

Pappialani atortussani Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap suliarinninnermini atugassaatut ulloq 14. december 2001 nassiunneqartuni piffissami 1.4.-31.12.2000-imi aamma 2001-imi tamarmi aningaasartuuteqarnerussutissat nalunaarsorneqarsimapput, taakkulu tamarmik paaqqinnittarfinnut ataasiakkaanut agguataarneqarsimapput.

Tamanna tunngavigalugu Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap eqqumiigaa Landskarsip 2001-imi naatsorsuutaasigut paasinarsimmat paaqqinittarfinni annertuumik atuivallaartoqarsimasoq. Ataatsimiititaliap malugaa Isumaginninnermut Suliffeqarnermullu Naalakkersuisoqarfiup naatsorsuutinut nassuiaatini nutaamik isumaqatigiissuteqarneq atuinerunermut annertuumik pissutaanerarsimagaa.

 

Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap suliami matumani akuersinermigut naatsorsuutigisinnaa-simasariaqaraluarlugulu tunngavissaatissinnaasimasariaqaraluarpaa  taamaaliornikkut aningaasartuutit taakku aningaasaliissuteqarnikkut matussuserneqarnissaat qulakkeereerneqarsimassasoq.

 

Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliaq isumaqarpoq arlaatigut ilimanaateqartoq paasissutissat Naalakkersuisut suliamik tassannga suliarinninnermut tunngavissatut Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliamut nassiussaat tamakkiisuusimanngitsut eqqortuusimanngitsullu, taamaammallu ataatsimiititaliap Naalakkersuisut taakku oqaaseqarfigeqqullugit qinnuigissavai.

 

Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap Inatsisartut Kukkunersiuinermut Ataatsimiititaliaat kaammattorumavaa suliaq erseqqinnerusumik misissoqqullugu.

 

Konto pingaarneq 40.13.61 Immikkut akiliutit, angalanernut aningaasartuutit il. il., KIIIP-ip ataani ingerlatsiviit (ilinniarfiit); suliaq normoqartoq 01-22

Ilinniagaqartut ukiumit ataatsimit sivisunerusumik ilinniartut aammalu aappamin-nik/inooqatigisaminnik qitornaminnillu nooqateqanngitsut periarfissaareersut saniatigut marloriarlutik tikeraartarnissaminnik neqeroorfigineqarnissaat ulloq 10.5.2001 Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliamit akuersissutigineqarpoq.

 

Allannguineq missingersuutinut naleqqiullugu aningaasartuuteqarnerussutaananilu aningaasartuutikinnerussutaasussaanngilaq, tassa tunngavissaatinneqarmat KIIIP najugaqartitsinissaagaluaminut aningaasat taakku amerlaqataannik ileqqaagaqasassoq. Maanna 2001-imi naatsorsuutit kisitsisitaasa takutippaat kontomi 5.834.000 kr.-inik atuivallaartoqarsimasoq, tassalu sinniinerit 26 %-it nalinginik!

 

Tamanna tunngavigalugu Aningaasaqarnermut Ataatsimitiititaliap ingerlaannarluni maluginiarpaa  aningaasaliissuteqarnermi tunngavissaatinneqartoq eqquutsinneqarsimasutut oqaatigineqarsinnaanngitsoq.

 

Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap tamanna annertuumik isumalioriarnatoqartippaa, Naalakkersuisullu qinnuigissallugit tamanna oqaaseqarfigeqqullugu, taassumalu saniatigut Inatsisartut Kukkunersiuinermut Ataatsimiititaliaat kaammattorumavaa suliaq erseqqinnersumik misissoqqullugu.

 

Naalakkersuisut aningaasanut inatsimmi aamma ilassutitut aningaasaliissutinut inatsimmi aningaasaliissutinik missingersuusiortarnermut inatsimmi tamakku pillugit aalajangersakkanut naleqqiullugu aqutsinerat Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap immikkoortoq 12-imi oqaaseqarfigissallugu pisariaqartissimavaa.

 

Aningaasaqarnmermut Ataatsimiititaliap assut eqqarsarnartoqartippaa ataatsimiititaliap ingerlatsinermut aningaasaliissutit, tunngaviatigut aningaasaliissutitut aqukkuminartutut naatsorsuunneqartartut, allannguutaat 43.393.000 kr.-inik nalillit Inatsisartullu 43.065.000 kr.-inik nalillit akuersissutigisimagaat Naalakkersuisut immikkut aningaasaliisoqarnissaanik qinnuteqallannguaratik ingerlatsinermut aningaasaliissutini Isumaginninnermut Suliffeqarnermullu Naalakkersuisoqarfiinnarmut aamma Kultureqarnermut, Ilinniartitaanermut, Ilisimatusarnermut Ilageeqarnermullu Naalakkersuisoqarfiinnarmut 65 mio. kr.-it missaannik atuinerusimammata.

 

Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap missingersuusiortarnermut inatsimmi aalajangersakka nut tunngatillugu isumaliutissiissummi immikkoortut 3 aamma 4.1. innersuussutigissavai.

 

 

Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap tikkuassavaa missingersuusiortarnermut inatsimmi aalajangersakkat soorunami eqquutsinneqartussaasut. Tamatumani pineqarpoq inatsit, taannalu malinneqartussaavoq.

 

Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap matumuuna Inatsisartunut neriorsuutigissavaa ataatsimiititaliap suliaminik ingerlatitseqqinnermini sapinngisani tamaat atorlugu Naalakkersuisut missingersuusiortarnermut inatsimmi aalajangersakkanik eqquutsitsisarnissaat qulakkeerniartarniaraa.

 

Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliaq IAI-tut siunnersuutip suliarineranut atatillugu isumaqarpoq ilassutitut aningaasaliissutissatut qinnuteqaatigineqarsimasut imatut ajornartorsiutaanngitsut, ajornartorsiutaanerusulli tassaasut qinnuteqaatigineqanngitsoorsimasut!

 

Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap tamanna tunngavigalugu sakkortuumik erseqqissassavaa ataatsimiititaliap naatsorsuutigigaa Naalakkersuisut 2003-mi aningaasanut inatsisissatut siunnersuutaat, pingaartumik isumaginninnermut ilinniartitaanermullu tunngasut eqqarsaatigalugit,  piviusunik peqqissaarullugillu sulianik tunngaveqarluni suliarineqassasoq.

 

Ukioq kingulleq novemberimi ukioq mannalu aprilimi Aningaasaqarnermut Naalakkersuisumik allaqateqartarsimaneq immikkoortoq 13-imi Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap ersersippaa.

 

Meeqqanut inuusuttunullu ulloq unnuarlu paaqqinniffinnut kommunit aningaasalersuisimannginnerannik apeqqut immikkoortoq 14-imi sammineqarpoq.

 

Kingumoortumik iluarsiissuteqartarnissamik aalajangersaanissaq Naalakkersuisunit qulakkeerneqarsimasorinanngimmat, tamatuma kingunerisaanik immikkoortumi atuivallaarsimanerup kingunerisaanik kommunit immikkoortumik ingerlatsinerannut Namminersornerullutik Oqartussat toqqaannanngikkaluamik tapiissuteqarsimapput.

 

Kommunit Namminersornerullutillu Oqartussat akornanni nammatassat suliassallu agguataarneqarnissaat pillugit malittarisassat atuuttut naapertorlugit immikkoortumi aningaasartuutaasut kommunimit 100%-imik akilerneqartartussaapput.

 

Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap kaammattuutai

2001-imi ilassutitut aningaasaliissutinut inatsisissatut siunnersuummut, aningaasaliissutit allanngortinneqarnissaannik Naalakkersuisut qinnuteqaataasa ataatsimiititaliamit suliarineqarlutillu malitseqartinneqartarnerannut kiisalu aningaasaliissuteqarnissamik qinnuteqaateqarani 2001-imi aningaasaliissutinik sinniinerit annertussusaannut, tak. 2001-imut Landskarsip naatsorsuutai, tunngasumik Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap misilittagai tunngavigalugit Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliaq Naalakkersuisunut arfinillinik kaammattuuteqarnissamut pissutissaqarsorivoq; taakku isumaliutissiissummi innersuussutigissuakka.

 

Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap inassuteqaatai

Inatsisissatut siunnersuut sukumiilluinnartumik misissoreerlugu Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap isumaqatigiittup inatsisissatut siunnersuutip allannguutitaqartinneqarani akuersissutigineqarnissaa inassutigaa.

 

Taama oqaaseqarluni Inatsisartut Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliaata Inatsisartut 2001-imi ilassutitut aningaasaliissutinut inatsisissaattut siunnersuut aappassaaniigassanngortippaa.

 

 Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliami ilaasortaapput uku Inatsisartunut ilaasortaq Mikael Petersen, Siumut Siulittaasoq. Inatsisartunut ilaasortaq Jakob Sivertsen Atassut siulittaasup tullia. Inatsisartunut ilaasortaq Mads Peter Grønvold, Kattusseqatigiit. Inatsisartunut ilaasortaq Josef Motzfeldt, Inuit Ataqatigiit. Inatsisartunilu ilaasortaq Simon Olsen Siumut.

 

Anders Andreassen, ataatsimiinnermik aqutsisoq, Siulittaasup tulliata aappaa, Siumut.

Aap Qujanaq. Tulliulluni akissuteqassaaq Aningaasaqarnermut Naalakkersuisoq.

 

Augusta Salling, Aningaasaqarnermut naalakkersuisoq, Atassut.

Qujanaq. Naalakkersuisut Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap 2001-mut Inatsisartut ilassutitut aningaasaliissutinut inatsisissaatut siunnersuutip aappassaaneerneqarnissaanut isumaliutissiissutaat tiguaat.

 

Naalakkersuisut iluarisimaarlugu paasivaat Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap siunnersuut allannguuteqartinnagu akuerisassanngorlugu inassutigigaa. Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap isumaliutissiissummini qulequtarpassuarnik sammisaqarpoq. Tassunga ilanngullugit qulequttat annertuumik teknikkimut tunngasut. Missingersuusiornermi periaatsimik pitsanngorsaanissamut arlalinnik siunnersuuteqartoqarpoq kaammattuuteqartoqarlunilu.

 

Siunnersuutit taakku ilaat Naalakkersuisut 2002-mut ilassutitut aningaasaliissutinut inatsisissatut 2003-mullu aningaasanut inatsisissatut siunnersuutinik kiisalu nunatta karsiani ineriartorneq pillugu ataavartumik ilisimatitsissuteqartarnermik suliaqarnerminni ilanngutissavaat ilaallu isumaliutigalugit.

 

Matumuuna Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap kaammattuutai ataasiakkaat ilai ilaat immikkut oqaaseqarfigissavakka.

 

Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap Naalakkersuisunut kaammattuutigai 2002 ilassutinut aningaasaliissutinut inatsimmi aammalu 2003-mut aningaasanut inatsisissatut siunnersuummi oqaasertaliussamik ilanngussisoqassasoq ukiup naatsorsuiffiusup naanerani aningaasaliissutinit 2% tikillugit atuinerussutinik atuinikinnerussutinilluunniit ukiumut aningaasanut inatsiseqarfiusumut tullermut nuussisinnaanermut Naalakkersuisut piginnaatitsissummik.

 

Missingersuutit pillugit inatsisikkut Aningaasaqarnermut Naalakkersuisoq ileqqaarnissamut aalajangersakkanik aalajangersaanissamut periarfissinneqarpoq. Aningaasaqarnermut Naalakkersuisuusimasoq siullermik aalajangersimasunik aalajangersagaliorpoq 2001-mut missingersuusiornermut malittarisassatigut.

 

Tamatuma kingorna aalajangerpunga aalajangersakkat taakku ingerlateqqinniarlugit. Taamaalilluni missingersuusiornermut malittarisassani pissarsinissanut annertunerusunut ileqqaaruteqarnissamut periarfissaqareerpoq.

 

Akerlianik Naalakkersuisut ukiumut tulliuttumut 2%-t tikillugit atuinerussutinik nuussisinnaanissamut nalinginnaasumik piginnaatinneqalissappata missingersuutit pillugit inatsimmik allannguinissaq pisariaqarpoq.

 

Naalakkersuisut naliliipput missingersuutinik annikinnerusunik sippuinernik malinnaasarnissaq siunertaralugu nutaamik inatsisiliorneq allaffissornikkut aqutsisoqarfitsinni nukissanik atorluaanerussanngitsoq.

 

Missingersuutit malitseqartinneqartarnerata aammalu inatsisitigut killiliussaareersut iluanni aningaasaqarnermik aqutsinerup pitsanngorsarneqarnissaa pisariaqartinneqarnerupput. Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap Naalakkersuisunut kaammattuutigaa meeqqanik inuusuttunillu ulloq unnuarlu paaqqinniffiit ingerlanneqarnerisa nunatta karsiata aningaasaqarneranik nammakkiinnginnissaata qulakkeernissaanut pisariaqartunik suliniuteqartoqassasoq.

 

2002-mi meeqqanut inuusuttunullu suliassaqarfimmi aningaasartuutit annertusisimasut matussusernisaasa isumaqatigiinniutiginissaannut KANUKOKA peqataarusussimanngilaq. Tamatumunnga pissutaatinneqarpoq 2002-mut missingersuusiornermut KANUKOKA-p sunniuteqarsimannginnera.

 

Tamatuma kingunerisaanik Naalakkersuisut ilassutitut aningaasaliissutinit Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliamut qinnuteqaateqarsimapput 2002-mi meeqqanut inuusuttunullu suliassaqarfimmut aningaasanik amerlanerusunik qinnuteqaammik imaqartumik.

 

2003-mi meeqqanut inuusuttunullu paaqqinniffinnut missingersuusiornermi KANUKOKA peqataatinneqassaaq. Tamatuma kingorna KANUKOKA isumaqatigiissuteqarfigineqarpoq Naalakkersuisut ukiup aningaasanut inatsiseqarfiusup ingerlanerani KANUKOKA isumaqatiginiareerlugu inissiinermut akiusut iluarsiivigineqarnissaanut periarfissaqassasut.

 

Taamaalillutik Naalakkersuisut naatsorsuutigaat kommunit 2003 aallarnerfigalugu ulloq unnuarlu paaqqinniffiit ingerlanneqarneranni aningaasartuutit tamaasa matussusertalissagaat.

 

Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap isumaliutissiissummini Kukkunersiuinermut Ataatsimiititaliaq kaammattorpaa pissutsit assigiinngitsut sukumiinerusumik misissuiffeqeqqullugit. Taamaattumik Naalakkersuisut naatsorsuutigaat Kukkunersiuinermut Ataatsimiititaliamit tamanna pillugu erseqqinnerusumik saaffiginninneq tunngavigalugu Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap oqaaseqaataasa oqaaseqarfiginissaanut kingusinnerusukkut periarfissinneqarumaarlutik.

 

Taamatuttaaq matuma kingorna 2001-mut nunatta karsiata naatsorsuutaasa oqaluuserineqarnerani Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap isumaliutissiissutaani apeqquterpassuit sammineqartut oqaluuserineqarnissaanut periarfissaqassaaq.

 

Taamatut oqaaseqarlunga inatsisissatut siunnersuut matumuuna Inatsisartunut oqaluusereqqitassanngortippara. Qujanaq.

 

Anders Andreassen, ataatsimiinnermik aqutsisoq, Siulittaasup tulliata aappaa, Siumut.

Aap maannalu partiit Kattusseqatigiit Attaviitsullu oqaaseqartussaat oqaaseqassapput. Siulleq oqaaseqartinnagu eqqaasitsissutigilaassavara oqaaseqarnermut piffissaliussat tassalu ullumikkut aappassaaneerivugut tassanilu atorneqartussaapput partiit oqaaseqartuinut 30 minutsit aappassaaneernermilu 15 minutsit. Taavalu ilaasortat allat minutsit qulit aamma aappassaannernermi minutsit qulit. Tassanilu aamma ilaapput Naalakkersuisut ilaasortat allat.

 

Maannalu tulliulluni oqaaseqassaaq Simon Olsen, Siumut.

 

Simon Olsen, Siumut.

Inatsisartut 2001-mi ilassutitut aningaasaliissutinut inatsisissaattut siunnersuut pillugu aappassaaneerneranit Siumumit imatut oqaaseqaateqassaagut.

 

Missingersuusiortarnermi inatsit Namminersornerullutik Oqartussat aningaasatigut aqutsinerata nutaaliaasumik ingerlatinneqalerneranik nangitsineruvoq. Missingersuusiortarnermut inatsit missingersuusiortarnermi tunngavilersuutaasartunik pioreersunik aalajangersakkatigut maligassiuussineruvoq erseqqissaanerullunilu.

 

Taakkununngalu ilaavoq Inatsisartut ukiumi aningaasanut inatsisip atuuffiani aningaasatigut tulleriinnilersuinerata aningaasanut inatsimmi ataatsimoortumik ingerlanneqartariaqarneranik tunngavilersuut.

 

Tamatuma malitsigisaanik ilassutitut aningaasaliissutinut inatsit manna tassaalerpoq kingusinnerusukkut aningaasaliissutinut inatsit ukioq aningaasanut inatsisip atuuffiata imaluunniit atuuffia naareeraangat akuersissutigineqartartoq.

Ilassutitut aningaasaliissutinut inatsimmi Inatsisartut aamma Inatsisartut aningaasaqarnermut ataatsimiititaliaata siusinnerusukkut aalajangigaat aalajangersakkatigut maleruagassiuunneqartarput. Siumumiit iluarisimaarparput nuannaarutigalugulu Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap ataatsimiittarnermini arlalinni inatsisissatut siunnersuut suliarimmagu matumuunalu Inatsisartut siunnersuummik aappassaaneerinninnissamut Inatsisartunut siunnersuummik aappassaaneerinninnissamut isumaliutissiissummik saqqummiilluni.

 

Ilaatigut inatsimmi oqaasertaliunneqartut ilaat issuakkanut ilaavoq. Aningaasaliissuteqarnissamik sioqqutsisumik akuersissuteqartoqareertinnagu aningaasartuuteqaranilu aningaasanik atuisoqarsinnaanngitsoq. Taamatuttaaq erseqqissarneqarpoq Naalakkersuisunut ilaasortaq sukkulluunniit Naalakkersuisunut ilaasortaasoq Naalakkersuisoqarfimmut pineqartumut aningaasaliissutinut akisussaasoq.

 

Aalajangersakkakkut tassuna ilaatigut erseqqissarneqarpoq aningaasartuutit aningaasanut inatsimmi tunngavissarititaasuni allaasut aningaasaqarnermut ataatsimiititaliaq sioqqutsisumik akuersissuteqareersimatinnagu aningaasartuutigeqqusaanngitsut.

 

Siumumiit soorunami pingaartittuarparput aningaasaqarnikkut ingerlatsinermi Namminersornerullutik Oqartussat inatsisitigut tunngavissiaata eqqortumik malinneqartarnissaat. Tamannalumi pillugu Siumumi inatsisinik nutaanik pilersitseqataasarsimavugut nunatsinni aningaasatigut ingerlatsinerup isumannaatsuunissaa siunertaralugu soorlu Namminersornerullutik Oqartussat missingersersuutaat pillugit Inatsisartut inatsisaat 1999-mi suleqataaffigisimagipput.

 

Nalunngilarpulli inatsisiliornerinnakkut suut tamarmik pissusissamisoortumik ingerlalernissaat piusunngortinneqanngisaannartoq. Tassami inatsisitigut piumasarisagut illuatungaanut illuatungaanullu tamarmik piumasaqarmata. Naatsumik oqaatigalugu inatsisit pitsaasumik pisariaqartinneqartinneqavissunullu naapertuuttumik pilersaarusiortoqartarnissaannut piumasaqarpoq. Illuatungaatigullu atuisitsisunut imaluunniit atuuttitsisunut sakkortuumik piumasaqarluni.

 

Tassa konto assigiinngitsunut aningaasaliissutit ukiup ingerlanerani sipporneqassanngitsut piumasarineqarmat. Aningaasaliissutaasimasullu naammanngippata taava Naalakkersuisoq akisussaasoq pinngitsoorani Naalakkersuisut tamaasa peqatigalugit Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliamut qinnuteqartussaalluni.

 

Ukiuni kingullerni arlaqalersuni Namminersornerullutik Oqartussat missingersersuutitigut aningaasanut inatsisit aqqutigalugit pisortaqarfinnut arlaqartunut aningaasaliissutigisartagaat naammaqqajartarsimanngillat.

 

Tamatumani eqqarsaatigaagut inunnik Isumaginninnermut Suliffeqarfimmullu Pisortaqarfik. Kultureqarnermut Ilinniartitaanermut Ilisimatusarnermut Ilageeqarnermullu Pisortaqarfik. Aammalumi minnerunngitsumi Peqqinnissamut Avatangiisinullu Pisortaqarfik.

 

Siumumit takusinnaavarput ilassutissatut aningaasaliissutinut inatsimmut tunngatillugu ingammik ingerlataqarfinni marlunni tassalu ilinniartitaanermut aamma isumaginninnermut paaqqinniffinni aningaasaliissutitut aalajangersakkat malitsinnianerat malunnartumik ajornartorsiutaasimavoq.

 

Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap tikkuagaatut annertuumik qaangiisoqarpoq. Siumumiillu naatsorsuutigaarput taakku kukkunersiuinermut ataatsimiititaliap 2001-mi naatsorsuutit suliarilerunigit sulinerminut ilaatikkumaarai. Taamaattumik Siumumiit taakkununnga tunngasut ullormut oqaluuserisassat matuma suliarinerani itisilerlugit sammineqarnissaat tulluartuutinngilarput.

 

Tamatumani pissutsit pineqarmata ilassutitut aningaasaliissutit inatsisaata avataaniittut. Pissutsit taakku Kukkunersiuinermut Ataatsimiititaliamut sukumiisumik suliarineqarnissaat kissaatigaarput.

 

Siusinnerusukkulli aningaasanut inatsit inatsisit suliarineqarnerini aammalu ilassutitut aningaasaliissutit suliarineqartarnerini Naalakkersuisunut kaammattuutigiuartarparput pisortaqarfinni assigiinngitsuni pisariaqartinneqavissut naapertorlugit aningaasaliissutit annertussusilerneqartarnissaat isumageqqullugu.

 

Soorlumi aamma Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap qasseeriaqaluni aamma massakkut tamannarpiaq kaammattuutigeqqikkaa.

 

Taamaaliortoqartalerpammi aatsaat pisortaqarfiit assigiinngitsut ingerlatsinikkut aningaasaliissutaasunik sippuissaassammata.

 

Siumumit isumaqarpugut Aningaasaqarnermut Naalakkersuisoqarfiup aqutseqataanerata kinguneri naammaginanngitsumik sunniuteqartut.

 

Suliassaq Kukkunersiuinermut Ataatsimiititaliami suliarineqarnissaa kaammattuutigineqarpoq. Taakkualu Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap misissueqqusilluni assigiinngitsut taakkartugai ilanngullugit suliarissagai kaammattuutigissavarput. Isumaliutissiissutip kalaallisuuani qupperneq 47-mi Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliaq ilaatigut ilassuteqaateqarpoq.

 

Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap isumaqatigiittup inatsisissatut siunnersuutip allannguutitaqartinneqarani akuersissutigineqarnissaa inassutigaa. Siumumit Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliami ilaasortaatitatta ilisimatitsissutigaat Naalakkersuisut ukioq manna ilassutissanik qinnuteqaateqartut ilaatigut aningaasaliissutinik sippuisoortoqartarsinnaanera sillimaffigiumallugu kontonut aalajangersimasunut tunngatillugu.

 

Siumumit taamatut oqaaseqarluta Inatsisartut 2001-mi ilassutitut aningaasaliissutinut inatsisissaattut siunnersuutip aappassaaneerneqarnermini taamatut iluseqarluni pingajussaaneerneqarnissaminut ingerlaqqinnissaa inassutigissavarput.

 

Anders Andreassen, ataatsimiinnermik aqutsisoq, Siulittaasup tulliata aappaa, Siumut.

Aap Qujanaq. Tulliulluni oqaaseqassaaq Jakob Sivertsen Atassut.

 

Jakob Sivertsen, Atassut.

Qujanaq. Inatsisartut ilassutitut aningaasaliissutinut inatsisissaattut siunnersuut aappassaaneerneqarnerani Atassummit imatut oqaaseqarfiginiarparput.

 

Atassummit maluginiarparput Inatsisartut ilassutitut aningaasaliissutinut inatsisissaata aappassaaneerneqarnissaanut Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliaq suliaq peqqissaarullugu paasissutissallu assigiinngitsut misissoqqissaarlugit suliarisimagaat.

 

Taamaakkaluartoq Atassummit uparuartariaqarsorisagut oqaaseqarfigissavagut. Inatsisartut 1999-mi ukiakkut ataatsimiinneranni Namminersornerullutik Oqartussat missingersuutaat pillugit inatsit normu 8. ulloq 29 oktober 99-meersoq akuersissutigaat.

 

Missingersuusiortarnermi missingersuusiortarnermut inatsit ulloq januarip aallaqqaataat 2001-mi 2001 atuutilerpoq. Kiisalu aalajangersakkat ilaat soorlu sanaartukkanut iluarsagassanullu aningaasaateqarfiup pilersinneqarneranut tunngasoq aamma ilassutitut aningaasaliissuteqartarnerit pillugit aalajangersakkat januarip aallaqqaataani 2000-mi atuutilersinneqarput.

 

Atuutilersinneqartut Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap isumaliutissiissumminik ilanngummagit Atassummit pissusissamisoorsoraarput. Tamatumani Inatsisartut aningaasaliissutaasa inatsisit malillugit aningaasaleeriaatsit assigiinngitsut minnerunngitsumillu aningaasaliissutinik Inatsisartut aalajangigaannik Naalakkersuisut ataqqinnittarnissaannik missingersuusiortarnermi inatsimmi aalajangersakkanik piumasaqaataasut malinneqartarnissaannik pingaartumik Naalakkersuisut immikkut aningaasaliiffigineqaqqinnissamik qinnuteqaateqartarneranni peqqussutaasut malittarisassallu malinneqartarnissaat pisariaqarmat.

 

Ullumikkummi atortorissaatutit ima pitsaatigilersimapput attataasannguaq tuuginnaraanni kontoni ataasiakkaanut aningaasaliissutigineqarsimasut aningaasat aningaasanut sinneruttut imaaliallaannaq takuneqarsinnaanngorsimapput. Pisortaqarfiimmi atortorissaarusersorneqarnikuupput sapinngisamik Inatsisartuni piumasaqaatigineqartartut piaartumik eqqortumillu naammassineqartarnissaat anguniarlugu.

 

Inatsisartut 2001-mi ilassutitut aningaasaliissutinut inatsisissaattut siunnersuut maannakkut oqaluuserisarput tunngaveqarpoq 1999-mi 111 millioninik 536.000 kr-nit amigartoorutit amerleriaataasa sanaartugassanut iluarsagassanullu aningaasaliiffigineqarsimasut aaqqiiffiginiarlugit aningaasat taakku amerlaqataannik 2000-mi aningaasanut inatsimmi aningaasaliissutinik 111 millioner 536.000 kr-nik ilanngaanissap Inatsisartut ilassutitut aningaasaliissutaasigut inatsimmi aaqqiiffigineqarnissaat.

 

1999-mi Aningaasaqarnermut Naalakkersuisuusup naatsorsuutit kusassarniarlugit 111 millioner 536.000 kr-nik sanaartugassanut iluarsagassanullu aningaasaateqarfimmiit naammaqqusiisimanera kukkunersiuisunit naalagaaffimmit akuerisanit kiisalu Inatsisartut Kukkunersiuinermut Ataatsimiititaliaanit aaqqiiffigineqaqqullugu uparuarneqarsimanera pissusissamisoorsoraarput.

 

Aningaasat sanaartugassanut iluarsagassanullu immikkoortinneqarsimasut siunertanut aalajangersimasunut atugassatut immikkoortinneqarsimanerat aamma Naalakkersuisumit ataqqisariaqartoq Atassummit nalunnginnatsigu.

 

2001-mi Inatsisartut ilassutitut aningaasaliissutinut inatsisaa maannakkut oqaluuserisarput Inatsisartut aningaasaqarnermut ataatsimiititaliaani peqataaffigigatsigu annertunerusumik oqaaseqarfigissanngilarput. Naak uparuartugassat ussernartorsiorfiginaraluaqisut.

 

Tamakku Kukkunersiuinermut Ataatsimiititaliap suliassaannut ilaammata annertunerusumik oqaaseqarfigissannginnatsigit.

 

Atassummik Inatsisartut Kukkunersiuinermut Ataatsimiititaliaani misissoqqissaagassatut Inatsisartut Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliaani innersuuneqartut sukumiisumik kukkunersiorneqarnissaat naatsorsuutigigatsigit taamatut oqaaseqarfigiinnarallarparput.

 

Taamatut naatsumik Atassummit oqaaseqarluta Inatsisartut ilassutitut aningaasaliissutinut inatsisissaattut siunnersuut akuersaarlugu oqaaseqarfigaarput. Naalakkersuisullu akissuteqaataa aamma akuersaarlutigu.

 

Taamatullu iluseqartillugu pingajussaaneerneqarnissaminut ingerlateqqinneqarnissaanut Atassummit akuersilluta taaseqataaffigissavarput. Qujanaq.

 

Anders Andreassen, ataatsimiinnermik aqutsisoq, Siulittaasup tulliata aappaa, Siumut.

Qujanaq. Taavalu tulliulluni oqaaseqassaaq Josef Duusi Motzfeldt Inuit Ataqatigiit.

 

Josef Motzfeldt, Inuit Ataqatigiit.

Namminersornerullutik Oqartussat missingersuutaat pillugit Inatsisartut inatsisaat nr. 8. Inatsisartut 1999-mi ukiakkut ataatsimiinneranni Inatsisartut suli maani atuuttugut akuersissutigigatsigu oqaatsit persuarsiorpaluttut kiinnallu ilumoorsaartut aalajangersimarpaluttut eqqaamasat ilagaat.

Inatsit taamanikkut Naalakkersuisooqatigiittunit saqqummiunneqarpoq qinersivik manna aallarnerfigalugu Inatsisartut ukiorpanngortuni inuiaqatigiit aningaasiviata aningaasaataanik torersumik pilersaarusiorluagaasumillu aqutsisoqartariaqarneranik oqaaserisarsimasaasa Inatsisartut inatsisaannik toqqammaveqartariaqarnerat naqissuserniarlugu.

 

Inatsisartut inatsisaat inatsitulli allatut malinneqartussaq Inatsisartunut Naalakkersuisunullu tunnganeruvoq. Inatsimmi paragraf 1. immikkoortoq 2, ima oqaasertaqarpoq. Inatsisartut Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliat ukiup aningaasanut inatsisip atuuffiata ingerlanerani siunertanut sillimaffigeriinngisanut aningaasaliissuteqarnissamut aningaasaliissutaareersunilluunniit allannguinissamut Inatsisartut sinnerlugit akuersissuteqarsinnaavoq.

 

Taakkulu tamatuma kingorna ilassutitut aningaasaliissutinut inatsimmut ilanngunneqartassapput. Immikkoortoq taanna minnerunngitsumik Naalakkersuisunut periarfissiineruvoq Inatsisartut inatsisaat unioqqutinngikkaluarlugu pissutsit atuuttut pisariaqartippassuk aningaasartuutigissangasatut pilersaarutaareersunik ukiup aningaasaliiffiusup ingerlanernani allanngortitsinissamik Inatsisartunut taakkuluunniit Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliaanut qinnuteqaateqarnissamut.

 

Imaappoq aningaasanik torersumik pilersaarusiorluakkamillu atuisoqarnissaa pingaartinneqaraluartoq taamaattoq takkuitsoorneqarsinnaasut pissutsilluunniit allanngorujussuarnerisigut aningaasartuutissatut aningaasanut inatsimmi aalajangiuteriikkat allanngortinneqarsinnaaneri inatsisikkut ersarissumik periarfissinneqarput.

 

Inatsimmi pineqartumi paragrafit immikkoortut pingajuat ima oqaasertaqarpoq. Aningaasaliissuteqarnissamik sioqqutsisumik akuersissuteqartoqareertinnagu aningaasartuuteqarnanilu aningaasanik atuisoqarsinnaanngilaq. Immikkoortoq taanna oqaaseqarfigitinnagu immikkoortup taassuma kalaallisuuata qallunaatuuatalu assigiinngissuteqarnera Naalakkersuisunut malugeqqussavarput iluarsineqarnissaatalu piffissaq siulleq atorlugu naammassineqarnissaa isumannaaqqussallutigu.

 

Oqaatsit kingulliit kalaallisuuani aningaasanik atuisoqarsinnaanngilaq qallunaatuuani eqqortuusorinartumik ima kalaallisuunngortinneqarsinnaasumik oqaasertaqarmat. Aningaasanik isertitsisoqarsinnaanngilaq.

 

Immikkoortoq 2. matumani pineqartoq immikkoortumut immikkoortoq 3. matumani pineqartoq immikkoortumut 2-mut erseqqissaaneruvoq. Tassa sukkulluunniit aningaasanut inatsimmi aalajangikkanik allannguisoqassappat tamanna aatsaat pisinnaasoq akuersisartut tassa Inatsisartut imaluunniit taakku Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliaata akuersereerneratigut.

 

Inatsit pineqartoq oqareernitsitut Inatsisartunut Naalakkersuisunullu tunngavoq. Taamaattumik unioqqutinneqarsimappat Inatsisartuni Naalakkersuisunilu suleriaaseq najoqqutaralugu Naalakkersuisut ataasiakkaat iliuutsiminnut akisussaasuunerat pillugu inatsit ingerlariaqqinnissami najoqqutassaavoq.

 

Matumani sippuisimanerit inatsisissakkut matumuuna saqqummiunneqartut soorunami eqqarsaatigaagut. Missingersuutimmi pillugit Inatsisartut inatsisaanni paragraf 3 ima oqaasertaqarmat. Aningaasaliissuteqarneq Naalakkersuisunut ilaasortat aalajangersakkat erseqqinnerusut malillugit aningaasanut atuinissaannut piginnaatitsissutaavoq. Naalakkersuisunut ilaasortaq sukkulluunnit Naalakkersuisunut ilaasortaasoq Naalakkersuisoqarfimmut pineqartumut aningaasaliissutinut akisussaavoq.

 

Akisussaaffik inatsimmi pineqartoq Naalakkersuisunut ilaasortanit arlaqartunit eqqortinneqarsimanngilaq unioqqutinneqarsimavoq malinneqartussaanera suusupagineqarsimavoq. Apeqqut Naalakkersuisunut ilaasortat akissussaasussaanerannut tunngasoq kingusinnerusukkut uterfigeqqissavarput.

 

Maannakkullu oqaaseqarfigissavakka oqaluuserisassap siullermeerneqarnerani Inuit Ataqatigiit oqaatigisatta ilaasa suliareqqinneqarsimanerinut oqaatigiumasat. Siullertut maluginiarparput aningaasaliiffik 30.16.21 ukiup akunnassinerani suliffissaarusimasarnerup akiorniarneranut Inatsisartut aningaasaliissutaasa affaat angunagit atorneqarsimanerisa Naalakkersuisunut nassuiarneqartariaqarnerannut ujartuinerput Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap ilalersimammagu.

Ilassutitummi aningaasaliissutinut ilassutissatut siunnersuummi takusinnaavarput aningaasat sikusartuni atorneqartussat 1,9 million kr-ningajaat Inatsisartut Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliaannit atorneqartussanngorlugit siorna aprilip 30-ani akuerineqarsimasut. Taamaattoq oqaluuserisap matuma siullermeerlugu oqaluuserinerani Suliffeqarnermut Naalakkersuisup oqaasii najoqqutaralugit allaanngilaq siorna aprilip 30-ata kingorna ukiup akunnassinerani pissuteqartumik suliffissaarunneq akiorniartariaarussimasoq.

 

Nalunngilarput ullumikkut Suliffeqarnermut Naalakkersuisoq taamanikkut suli Naalakkersuisunngorsimanngitsoq. Taamanikkut Naalakkersuisuusup pisariaqartitsineq annertuujunerarlugu 2001-mi aningaasanut inatsimmut Inatsisartunut akueritippai 6 million kr-nit. Kisianni landskarsip naatsorsuutai najoqqutaralugit taamaallaat atorneqarsimapput 798.000 kr.

 

Inatsisartunit naatsorsuutigineqarpoq aningaasanut inatsisissatut Naalakkersuisut siunnersuutaat missingersuutit pillugit inatsisip piumasarisai najoqqutaralugit misisissuilluarnerit toqqammavigalugit suliarineqartartoq. Ilisimaneqartutullu aningaasaliissutit 6 million kr-nit siorna majip 30-anni 3,5 million kr-ninilluunniit ilanngarneqarsimagaluarpata sinneruttunit 2,5 million kr-nit 798 kr-niinnaat atorneqarsimaneri peqqissaartumik sulisimannginnermut takussutissaavoq.

 

Naalakkersuisut ukiumut tullermut aningaasanut inatsisiliornerminni arajutsinaveersaagassaat. Aningaasaliiffik 10.13 aktialiineq uanissaaq iluaralugu maluginiarparput NUKA A/S ukioq manna martsip aallaqqaataat nallertinnagu niuernikkut pilersaarumminik piginnittunut saqqummiussaqassasumik Inatsisartut piumasarisaannik Naalakkersuisunut ujartuinerput Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliamit nalilerneqarsimammat.

 

Aningaasaliiffik 40.13.61 immikkut akiliutit angalanernut aningaasartuutit. Inuit Ataqatigiit oqaluuserineqartut siullermeerlugu oqaluuserinerani 26% angullugu aningaasaliiffimmi tassani sippuisimanerup Naalakkersuisunut nassuiaassuteqarfiginissaanik ujartuinerput Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap sakkortuninngorlugu qalleqqissarsimagaa malugaarput.

 

Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap tamanna annertuumik isumaliornartoqartiinnanngilaa Naalakkersuisunut oqaaseqarfeqquaa. Suliassarlu Inatsisartut Kukkunersiuinermut Ataatsimiititaliaanut suliassiissutigalugu.

Sanaartornermut tunngasut. Sanaartugassanut iluarsagassanullu aningaasaateqarfik ukiut nikinneranni ukiut kingulliit nikinnerani kingullermi 1,1 milliard kr-nik naleqartoq Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap maluginiaramiuk sanaartornermut minnerunngitsumik iluarsaassinernut aningaasaliissutit nunap immikkoortuinut siammarnerullugit isumannaarneqartariaqarnerat inassutigaa.

 

Tamanna Inuit Ataqatigiit qangali ujartortariigarput soorunami matumuuna ilalerneqarmat iluaraarput. Aningaasaateqarfiummi ukiuni marlussunni atuunnerani misilittakkat takutippaat aningaasat sanaassanut iluarsagassanullu akuersissutaareersut kinguaattoornernik annertuallaanik nalaataqarfiusimasut.

 

Tamakku ilinniutigissagutsigit paasinarpoq kommunit ataasiakkaat sanaassatigut aningaasaliiffioreeraluarlutik sanaassatigut aallartitsiviusimanngitsut imaluunniit kinguartoorfiusut suli ukiup aningaasaliiffiup tulliani aningaasaliiffigineqaqqittarnerat nanginneqartariaqanngitsoq.

 

Sanaartugassanut iluarsagassanullu aningaasaateqarfik annertuallaamik toqqorsiviinnanngussanngippat sanaartornermik ingerlataqartut nunap immikkoortuisa ilaani angummassinnaanngitsut uffa allani suliassaaleqisut pilersaarusiornermi aningaasaliisarnermilu isigniarneqarnerusariaqalerput.

 

Ullumikkumummi kommunini ataasiakkaani sanaartugassatigut pisariaqartitsinerup angissusaa, annertussusaa pingaarnertut najoqqutarineqartarsimavoq. Tamannali kinguarsaanermut ilaatigut pissutaasoq paasereeratsigu iluarsagassatut nalunaarsorneqarsimasut tamarmik naammassineqartariaqarneranik siunnerfeqarneq aningaasaliinerni toqqammavittut pingaartinnerusariaqaleripput paasinarpoq.

 

Tamatuma ukiumut tullermut aningaasanut inatsisissanut siunnersuusiornermi Naalakkersuisut eqqaamassagaat kaammattuutigaarput.

 

Aningaasaliiffimmit aningaasaliiffimmut nuussisarsimanerit periarfissaq tamanna aalajangersakkatigut ajornanngimmat Naalakkersuisoqarfiit namminneq isumaginiartarpaat oqaasertaliussatigut periarfissiisoqarsimagaangat. Inatsisissalli matuma suliarinerani Naalakkersuisoqarfiit marluk akuerineqanngitsunik katillugit 60 million kr-nit sinnerlugit sippuisimanerisa saniatigut aningaasaliiffimmit aningaasaliiffimmut nuussisinnaanermut periarfissaq ilanngullugu eqqunngitsumik atorneqartarsimasoq arlalitsigut takussutissaqarpoq. Matumani Naalakkersuisoqarfiit sippuisimasut aamma taamaaliortuusimapput.

 

Pinartoqarsorinanngikkaangat Aningaasaqarnermut Naalakkersuisoqarfimmi atorfillit aqqusaarneqartussaapput aatsaalli piginnaatitsissut sanioqqunneqalersorinarpat apeqqut Naalakkersuisumut imaluunniit Naalakkersuisunut saqqummiunneqartarpoq.

 

Soorunami nalinginnaasumik Naalakkersuisoqarfiup nuussinissamut noqqaassuteqartup maleruaqqusat najoqqutaralugit qinnuteqartarsimanissaa naatsorsuutigineqartarpoq.

 

Ajoraluartumilli nuussisimanerit arlaqartut oqareernitsitut eqqunngitsuliornerusut nalunngereertussaagaluarlugu Isumaginninnermut aamma Ilinniartitaanermut Naalakkersuisoqarfiit qinnuteqaateqartarsimapput. Tamanna Naalakkersuisoqarfiit akornanni tatigeqatigiinnermut innarliisutut Inuit Ataqatigiit nalilerpaat.

 

Naalakkersuisoqarfiilli katillugit 64 million kr-nik sippuisimanerat Inatsisartut Kukkunersiuinermut Ataatsimiititaliaata ukiap tungaanut suliarissagaanik Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap inassuteqaataa Inuit Ataqatigiit tamakkiisumik ilalerparput.

 

Tassungalu atatillugu isumaginninnermut Naalakkersuisoqarfiup sippuisimanerit ilaannik Perorsaanermut ilinniarsimasut peqatigiiffiannik isumaqatigiissuteqarsimanerup nassatarisaanik pissuteqarneraaniaraluarnera utoqqatserpugut tissinaannarpoq. Naalakkersuisunut ilaasortaasariaqanngilaq imaluunniit Naalakkersuisoqarfimmi pisortatut atorfeqartariaqanngilaq kattuffinnik isumaqatigiissuteqarnerup kingunerinik aningaasartuutigineqartussanut matussutissatut aningaasanut inatsimmi aningaasaliissutit aningaasaliiffinni 20.05.31 aamma 20.11.51-miittut katillugit 20,5 million kr-nik aningaasartaqartut atorneqarsimannginnerat paasissallugu.

 

Taamaattumik Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliaq ilumoorpoq oqarami ilimanaateqartoq paasissutissat Naalakkersuisut Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliamut decemberimi 2001 nassiussaat tamakkiisuusimanngitsut eqqortuusimanngitsullu. Tamanna ilumoortuusoq Kukkunersiuinermut Ataatsimiititaliamit uppernarsineqassappat imaappoq Naalakkersuisut Inatsisartut Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliaanut eqqunngitsumik paasissutissiisimasut.

 

Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliaq isumaliutissiissumminut arlaleriaqaluni uparuaavoq inatsisinik najoqqutassatut aalajangersakkanik akuerineqarsinnaanngitsumik sumiginnaasoqarsimasoq.

 

Ukiup aningaasaliiffiup 2001-p ingerlanerani ingerlatsinermut aningaasaliissutit 43 million kr-nit sinnerlugit qaffariaataannik Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliaq aqqusaarneqarsimavoq akuersitinneqarlunilu.

 

Naak ingerlatsinermut aningaasartuutit ullormiit ullormut malinnaavigineqarsinnaasut aqunneqarsinnaasullu. Taakku saniatigut Inatsisartut aamma majip naggataani siorna 43 million kr-nit sinnerlugit ingerlatsinermut aningaasartuutit qaffaatissaanik akuersisimapput. Tassa katillugit 86 million kr-nit missaanik ingerlatsinermut aningaasartuutit qaffanneqarnerat ukiut ingerlaneranni qaffanneqarsimapput. Tamakkuli naammaginagit Naalakkersuisut ingerlatsinermut atuinerusimapput 64 million kr-nit nalinginik.

 

Inatsisartunit taakkuluunniit Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliaanut minnerpaannguakkulluunniit kalerriuteqaratik taamatut akuerineqanngitsunik. Aali torersumik pilersaarusiorluakkamillu aningasanik aqutsisoqartariaqarnera tamanit ilungersuutigineqartoq.

 

Makkulu naggasiullugit oqaatigiumavagut. Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliaq sukumiisumik annertugineqarsinnaasumik pisariaqartumillu isumaliutissiissusiorsimavoq. Taamak annertuumik qulaajaasimaneq Inatsisartut inatsisaannik sanioqqutitsisimanernik tunngaveqarmat tupigineqartariaqanngilaq tupigineqarsinnaanngilaq.

 

Missingersuutit pillugit inatsit 1999-mi akuerineqarmat siusinnerusukkut akuerineqarani aningaasartuutaasut matussuserniarlugit ilassutitut aningaasaliissutinut inatsisiliortarneq atorunnaarsinneqarpoq. Ullumikkummi ilassutitut aningaasaliissutinut inatsit tassaavoq ukiup aningaasaliiffiusup ingerlanerani Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliamit Inatsisartunilluunniit aningaasaliinertigut allannguutissatut akuerineqarsimasunik inatsisinngortitsineq.

Siusinnerusukkut oqareernitsitut Naalakkersuisut ukiup aningaasaliiffiusup ingerlanerani sukkulluunniit pissutsit pisariaqartilersimappassuk Inatsisartut Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliaanut qinnuteqarsinnaapput.

 

Taamaattumik Naalakkersuisoqarfinni marlunni sippuisimanerit inatsisinik unioqqutitsinerusut ilungersunareersup akuerineqarsinnaannginnerusumik aningaasaliiffinnik sippuiffigineqartussaareersutut ilisimareertariaqakkaminnik tigusinikkut Naalakkersuisutut akisussaasut matussusiiniarsimaneri Naalakkersuisunut ilaasortat matumani pineqartut piginnaanermikkut inorsaannerinik inatsisinillu suusupaginninnermik ersersitsisut Inuit Ataqatigiit akuerisinaanngilaat.

 

Missingersuutit pillugit inatsimmi paragraf 3-kut Naalakkersuisut ataasiakkaat akisussaaffimminni aningaasaliissutinut akisussaasuunerat apeqqummi matumani qanoq atorneqarsinnaava. Akisussaaffimmik eqqortitsisinnaanngitsutut Naalakkersuisooqatigiit akuersaaginnassanerpaat. Taakkuuppummi Naalakkersuisunngortitsinermi akuerseqataasut.

 

Inuit Ataqatigiit pisunut akuersaannginnitsinnik isumarput nittarniarlugu tatiginninnginnermik taasisitsisinnaanerput ilisimavarput ilimagereerluguli tamatuma Naalakkersuisooqatigiit ilaasortaannit ilalerneqarnavianngitsoq. Taamaaliorsinnaaneq ingerlaannaq atorniarnagu isummerpugut. Pingaarnertummi tunuliaquttatsitut akisussaaffigisagut tassaapput innuttaasut taakkuuppullu piffissaq nallerpat pisunut naliliisussat.

 

Matumanili isummernissaq pingaartoq Naalakkersuisut Siulittaasuanniippoq. Naalakkersuisut Siulittaasuata ukiorpaalussuarni Naalakkersuinikkut siuttuusimanini uagutsitulli killeqarumaartoq qanoq makkunatut pisuni akuersaaginnarnermigut minngersartigerusuppaa.

 

Naalakkersuisunut toqqaasussatut aalajangernivimmut akisussaaffik kisimi tigummiarpaa. Inuit Ataqatigiit pissutissaqarluinnarsorat inuaqatigiinni akisussaaffinnik tunniussisarnermi akisussaaffinnik tunniunneqartunik ataqqinneqqusinermik nipi qularnaatsumik ajunnginnerpaamik ingerlatsinermik piumasarineqartartut ilanngullugit matumani aamma Naalakkersuisunut atuutinneqartariaqarpoq.

 

Tatiginninnginnermut taasisitsinissaq atulersaannginnatsigu imaanngilaq pisut akueriinnaratsigit taamak Inuit Ataqatigiit isummertut. Tamanna Naalakkersuisooqatigiit siulliullutik isummerfissaraat. Minnerunngitsumik Atassutip taannami siorna decemberip arfineq aappaata tungaanut illuatungiliuttuugallarami tamatuminnga pikkorinnerpaavoq. Inatsisartuni ataatsimiinnerit arlaqartut tatiginnikkunnaarnermik taasisitsisarput matumani eqqartukkatsinnit pinannginnerusutut isumaqarfiginartut tunngavilersuusiullugit.

 

Taamaattumik partiip sorliulluunniit kisermaalluunniit ilaata Naalakkersuisunut ilaasortat ikinnerpaamik pingasut akisussaaffimminnik sumiginnaasimasutut tatigiunnaarlugit uagutsinnut siulliullutik taasisitsissutigitissappatigit Inuit Ataqatigiit peqataanissarput qularutigineqassanngilaq.

 

Naggaterpiaatigut Inuit Ataqatigiit oqaatigiinnassavarput Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap isumaliutissiissutaanut Naalakkersuisut akissuteqaataat taamami taaneqarsinnaanerpoq. Annertunerusumik oqaaseqarfigissallugu pissutissaqarluta minnerpaannguamilluunniit misigisimannginnatta.

 

Naalakkersuisut akissuteqaatertik ippaq unnukkut agguaappaat pisariaqartumik Inatsisartut Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliaata isumaliutissiissummigut uparuaataat imaannaanngitsut makitasaarnerinnarmik taaneqarsinnaasumik Naalakkersuisunit oqaaseqarfigiinnarneqarput. Makitassarneq isumassaaleqinermit qanoq iliuusissaarunnermik Inatsisartullu inatsisaannik Naalakkersuisunut ilaasortat ilaasa aamma akuerseqataaffigisimasaasa suusupaginninnermik ersersitsinerinnaavoq.

 

Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliaq isumaliutissiissutaa taamak oqaaseqarfigaarput. Isumaliutissiissutikkut uparuarneqartut inassutigineqartullu oqaaseqarfiginngisagut tamaasa akuersaaratsigit nalunaarutigiitigalugu.

 

Anders Andreassen, ataatsimiinnermik aqutsisoq, Siulittaasup tulliata aappaa, Siumut.

Qujanaq. Tulliulluni oqaaseqassaaq Mads Peter Grønvold kattusseqatigiit.

 

Mads Peter Grønvold, Kattusseqatigiit.

Kattusseqatigiinniit siullermeerneqarani oqaaseqaatigalugit innersuussutigalugit imatut aappassaaneerneqarnerani oqaaseqassuugut. Siullermik Kattusseqatigiinniit akuersaarsinnaanngilluinnarparput Naalakkersuinikku aqutsinerliorujussuarnerup kingorna ukiup naanerani aningaasaqarnikkut taamatut inissittoqarnera.

 

Kattusseqatigiinniit maluginiarparput Inatsisartut 2001-mi ilassutitut aningaasaliissutinut inatsisissaattut siunnersuummi Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap arlaleriarluni, Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliamit arlaleriarluni oqaatigineqarpoq Namminersornerullutik Oqartussat missingersuutaat pillugu Inatsisartut inatsisaat normu 8. ulloq 29. oktober 1999-imeersoq Naalakkersuisunit arlaleriarluni unioqqutinneqartarsimasoq.

 

Tassami 2001-mi Naalakkersuisut aningaasaqarnikkut ingerlatsisimanerat qiviaraanni takuneqarsinnaammat qanoq torinngitsigisumik Naalakkersuisoqarfiit ilaanni aningaasaqarnikkut ingerlatsisoqarsimasoq.

 

Taamatut Naalakkersuisoqarfini aningaasaqarnikkut ingerlatsinerliorujussuarnerup takutippaa ukioq manna tamaallaat nunatta karsia 5 million kr-nik sinneqartooruteqartoq. Naak Inatsisartuni anguniarneqartoq 2001-mi nunatta karsia 35 million kr-nik sinneqartooruteqassasoq.

 

Kisiannili qanoq pisoqarpa. Naalakkersuisut aningaasaqarnikkut ingerlatsinerliorujussuarnermikkut Naalakkersuisoqarfiit ilaanni ataatsimut katillugit 65 million kr-nik sippuilluni atuisimapput. Naak Naalakkersuisut taamatut aningaasanik sippuilluni inatsisitigut atueqqusaanngikkaluarlutik, ilaatigut Inatsisartut Inatsisartut inatsisaat soqutiginngilluinnarlugit aningaasanik atuisimanerat Naalakkersuisut ingerlatiinnarneqarsimammat akuersaarneqarsinnaanngilaq.

 

Taamatut aningaasaqarnikkut Naalakkersuisut ingerlatsisimanerat Kattusseqatigiinniit akuersaarsinnaanngilluinnarparput. Makku pissutigalugit siullermik Namminersornerullutik Oqartussat missingersuutaat pillugit Inatsisartut inatsisaat paragraf 1. immikkoortoq 3, Naalakkersuisunit unioqqutinneqarsimammat tassa paragraf pineqartoq imatut oqaasertaqarmat, issuaaneq: "aningaasaliissuteqarnissamik sioqqutsisumik akuersissuteqartoqareertinnagu aningaasartuuteqarnaniluunniit aningaasanik atuisoqarsinnaanngilaq." Issuaaneq naavoq.

 

Naak taamatut inatsisitigut allassimasoqaraluartoq Naalakkersuisunit sooq inatsit pineqartoq malinneqarsimanngila? Tassami Naalakkersuisunit eqqaamaneqartariaqarpoq Inatsisartut inatsisiliaat Naalakkersuisut sulinerminni malittussaammatigit. Sooq taava inatsisit Naalakkersuisunit malinneqarsimanngillat.

 

Eqqaamaneqassaaq aningaasaqarnikkut sukannernerusumik Naalakkersuisut ingerlatsisoqarsimagaluarpat minnerpaamik ukioq kingulleq 70 million kr-nik nunatta karsiat sinneqartooruteqarluni angusaqassagaluarmat.

 

Naalakkersuisooqatigiinnit oqaaseq aningaasaqarnikkut sukannernerusumik ingerlatsiniarluni oqaatigineqartartoq malinneqanngimmat Kattusseqatigiinniit tupigusuutigilluinnarparput tassami Inatsisartut missingersuutaat pillugu inatsilluunniit Naalakkersuisunit malinneqarsinnaanngitsoq aningaasaqarnikkut sukannernerusumik ingerlatsiniarneq qanoq iliornikkut Naalakkersuisunit malinneqarsinnaanngitsoq piviusunngortinneqarsinnaammat.

 

Kattusseqatigiinniit isumaqarpugut Inatsisartut inatsisaat Naalakkersuisunit malinneqarsinnaaanngippata allaat Naalakkersuisut pineqartut tunuartinneqartariaqarnerat pinngitsoorneqarsinnaanngitsoq.

 

Tassami Kattusseqatigiinniit isumaqaratta akisussaassuseqartumik ingerlatsineq Inatsisartut inatsisaat paragraf 3-mi aalajangersagaq imaattoq malillugu, issuaaneq:

Aningaasaliissuteqarneq Naalakkersuisunit ilaasortap aalajangersakkap erseqqinnerusut malillugit aningaasanik atuinissamut pisinnaatitaasoq. Naalakkersuisunut ilaasortaq sukkulluunniit Naalakkersuisunut ilaasortap naalakkersoqarfimmi pineqartumi aningaasaliissutinut akisussaavoq.

 

Tassami inunnik isumaginninnermut pisortaqarfiup aningaasaqarnikkut ingerlatsinerannut tunngasut imaattut akuersaarneqarsinnaanngimmata. Inunnik isumaginninnermut pisortaqarfimmut aningaasaliissutigineqartut qaavatigut 25 million kr-nik sippuilluni atuisoqarsimasoq ersarissumik takuneqarsinnaavoq.

 

Kontoni pingaarnerni marlunni 30.13.06-mi aamma 30.13.08-mit aningaasat sinneruttut 39 million 712.000 kr-nit konto pineqartoq kontonut pineqartunut atorneqartussat qaavatigut 11 million 770.000 million kr-nik sippuilluni atuisoqarsimavoq. Tassalu aningaasaliissutigineqartuni 29%-nik sipuisoqarsimalluni. Soorlumi aamma isumaginninnermut pisortaqarfiup suli kontoni allani ataasiaakkaanik 13 million kr-nit sinnerlugit atuisaqarsimasoq.

 

Kattusseqatigiinniit taamatut inunnik isumaginninnermi pisortaqarfinni Inatsisartut aningaasaliissutigineqartut qaavisigut sippuilluni atuisoqarsimanera akuersaarsinnanngilluinnarparput. Taamaattumillu Kattusseqatigiinni isumaqarpugut Naalakkersuisut pineqartut tatiginassusaa akisussaassuseqassusialu apeqqutigineqartariaqartoq.

 

Kattusseqatigiinniit ilinniartitaanermut pisortaqarfimmit Inatsisartut aningaasaliissutigineqartut qaavatigut 34... Kultureqarnermut, Ilinniartitaanermut, Ilisimatusarnermut Ilageeqarnermullu Pisortaqarfimmit Inatsisartunit aningaasaliissutigineqartut qaavatigut 34 million kr-nik sippuilluni atuisoqarsimasoq aamma ersarissumik takuneqarsinnaavoq.

 

Kontoni pingaarnerni 40.01.09 ilinniartut najugaqarfiinut aningaasaliissutit 13 million 315.000 kr-Naalakkersuisunit qavatigut 10 million 178.000 kr-nik sippuilluni atuisoqarsimavoq. Tassa Inatsisartuni aningaasaliissutigineqartut 76%-nik sippuilluni atuisoqarsimavoq.

 

Konto pingaarneq 40.13.15 isumakkeerinninnerit ilinniarnermut taarsigassarsiat Inatsisartuni aningaasaliissutigineqarsimapput 1 million 100.000 kr-nit. Aningaasallu pisortaqarfimmi atorneqarsimallutik 15 million 558.000 kr-nit. Tassa Inatsisartuni aningaasaliissutigineqartut qaavatigut 1400% sinnerlugit sippuisoqarsimalluni.

 

Suli allanik Inatsisartut aningaasaliissutaasa qaavisigut sippuilluni atuisimanerit eqqartorneqarsinnaagaluartut Kattusseqatigiinniit isumaqarpugut paasissutissat naammattut maannakkut takuneqarsinnaasut. Qanoq pissusissamisuunngitsigisumik Ilinniartitaanermut Pisortaqarfimmi pissusissamisuunngitsigisumik Ilinniartitaanermut Pisortaqarfimmi aningaasaqarnikkut ingerlatsisimanera takuneqarsinnaammat.

 

Taamaattumik Kattusseqatigiinniit isumaqarpugut Naalakkersuisup akisussaassuseqarneranut aammalu ingerlatsisinnaanermut tatiginassuseqarneranut tunngasut apeqquserneqartariaqartut Kattusseqatigiinniit isumaqaratta Pisortaqarfimmi taamatut Inatsisartut aningaasaliissutigineqarsimasut aqunnerlunneqarujussuarsimanerat akuersaarneqarsinnaanngilluinnartoq.

 

Kattusseqatigiinniit isumaqarluinnarpugut Inatsisartut inatsisiliaat Naalakkersuisunit malinneqartarnissaasa qulakkeerneqartariaqarnera pinngitsoorneqarsinnaanngitsoq. Tassami Inatsisartut inatsisiliaat Naalakkersuisunit malinneqartussaammata.

 

Inatsisartuni sulinermi Inatsisartut inatsisiliaat malillugit sulineq ingerlanneqartarpoq soorlumi aamma Naalakkersuisut sulinerminni Inatsisartut inatsisiliaat malillugit sulinertik ingerlattariaqaraat. Tassa inatsiseqarluni Naalakkersuinikkut sulinermi inatsisit tunngavigineqartussaammata.

 

Tassami assersuutigalugu sumut iluaqutaassava Naalakkersuisunit Inatsisartut inatsisiliaat malinneqarsinnaanngippata Inatsisartoqarnissaq. Manna iluatsillugu paaserusunnarpoq Inatsisartut Siulittaasuata pineqartut pillugit qanoq iliuuseqarniarnersoq.

 

Tassami Inatsisartut inatsisiliaat Naalakkersuisunit annerusumik unioqqutinneqarsimammata. Inatsisartuni ilaasortat qanoq iliuuseqarniarpat pineqartut pillugit. Tasami Inatsisartuni ilaasortat tassa Naalakkersuisunut sulisitsisut qullersaat. Inatsisartuni ilaasortat piumassuseqarpat nammineq inatsisiliatik illersorniarlugit Naalakkersuisunut akisussaasunut kinguneqartitsinissamik.

 

Sanaartornermut iluarsagassanullu aningaasaateqarfimmi aningaasat uninngasut ukiorlu manna sanaartornermut aningaasaliissutigineqartut katillugit 1 milliard 1.420.000 million kr-nit ukiut naaneranni annertussuseqartut oqaatigineqartut. imaanngitsut aningaasat pineqartut allanut atoriaannaasut tassa aningaasat sanaartugassanut suli aallartinneqarsimanngitsunut atorneqartussanngorlugit Inatsisartuni aningaasaliissutigineqareernikuummata.

 

Kattusseqatigiinniit eqqarsarnartoqartipparput sanaartornernut iluarsartuussinissanullu aningaasaateqarfimmi aningaasat pigineqartut amerliartuinnarnerat. Aningaasat aningaasat pigineqartut amerliartuinnassangippata sapinngisamik sanaartugassat sanaartorneqartariaqanerat pinngitsoorneqarsinnaanngitsoq Kattusseqatigiinniit isumaqaratta.

 

Nunatsinni sanaartorneq qiviaraanni illoqarfiit ilaanni annertuumik sanaartornerit ingerlanneqartarput. Naak illoqarfiit ilaanni annertunerusumik sanaartorneq ingerlanneqarneq ajortoq.

 

Inatsisartunit sanaartornermut aningaasaliissutigineqartut ukiunut pineqartunut tamakkerlugit sanaartorneqassappata Kattusseqatigiinniit isumaqarpugut sanaartornermut pisortaqarfik piviusorsiortumik pilersaarusiortarnissaa pinngitsoorneqarsinnaanngitsoq.

 

Tassami maannakkut malunnarmat annerusumik piviusorsiunngitsumillu ilaatigut sanaartugassanik aningaasalersuisarnerit. Kattusseqatigiinniit isumaqarpugut sanaartugassanut aningaasaliissutigineqartartut annerusumik naammassisaqarfiusumillu ingerlanneqartassappata illoqarfinni sanaartorfiusussani pilersaarusiornerit aamma ingerlanneqartarnissaat pinngitsoorneqarsinnaanngitsoq.

 

Sanaartugassanu iluarsagassanullu aningaasaateqarfimmi aningaasat pigineqartut amerliartuinnannginnissaat anguniarlugu Naalakkersuisut qanoq iluuseqarniarpat. Ukioq kingulleq sasnaartornermut pisortaqarfimmut aningaasaliissutit qaffanneqarput ilaatigut sanaartugassanut pilersaarusiortarnerup pitsanngorsarneqarnissaa anguniarlugu.

 

Kisiannili paasinarpoq suli annerusumik Inatsisartuni aningaasaliissutigineqarsimasut pilersaarusiortarnermut pitsaanerusumut sunniuteqarsimanngitsut.

 

Sanaartornermut Naalakkersuisut ukiuni kingullerni sanaartugassat ilaatigut piviusunngortinneqartannginneranut suut pissutaasut paaserusuppagut. Sanaartornermik pisortaqarfik qanoq iliuuseqarniarpa sanaartornemut aningaasaateqarfiup aningaasaliissutai eqqarsaatigalugit.

 

Konto pingaarneq 10.13. aktialiineq ulloq 20. December 2001-mi Royal Greenland A/S-mut aammalu NUKA A/S-imut Inatsisartut aningaasaliissuteqarput katillugit 240 million kr-ninik. Taamatullu Inatsisartut aningaasaliissuteqarnerminnut tunngatillugu Naalakkersuisunut piumasaraat niuernikkut ingerlatsinermut aammalu periusissanut pilersaarusiamik nassiusseqqullugu.

 

Kattusseqatigiinniit isumaqarpugut Inatsisartut aningaasaliissuteqarnerminnut tunngatillugu Naalakkersuisunut piumasaqaataat piaartumik Naalakkersuisunit naammassineqartariaqartoq. Manna iluatsillugu Naalakkersuisunut apeqqutiginiarparput Royal Greenland A/S-mut isumaqatigiissut pillugu tassalu nunami suliffissuarnik nalimmaassaasoqarneranut tunngatillugu isumaqatigiissut ukioq manna naassooq. Tamatumalu kingorna Naalakkersuisut qanoq iliuuseqarniarpat.

 

Taamatut oqaaseqarluta aningaasanik sukannernerusumik aqutsilluarnissamillu Inatsisartut piumasaqaatigisartagaat tunngavigalugit Naalakkersuisut marluk nikuillutik aammalu Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliaq akuersiteqqaarnagu atuisimanerat akuersaarsinnaannginnatsigu taaseqataanissarput apeqquserparput.

 

Naggaterpiaatigut Kattusseqatigiinniit piumasarissavarput suliap pingajussaaneerneqannginnerani Inatsisartut Kukkunersiuinermut Ataatsimiititaliaanut sukumiisumik suliareqqullugu. Kukkussutit imaannanngitsut aammalu akisussaassuseqanngitsumik ingerlatsisimanertut nalilerneqartariaqarmata.

 

Anders Andreassen, ataatsimiinnermik aqutsisoq, Siulittaasup tulliata aappaa, Siumut.

Qujanaq. Tulliulluni oqaaseqaassaaq Otto Steenholdt Attaviitsoq.

 

Otto Steenholdt, Attaviitsoq.

Aallaqqaasiullugu oqaatigisariaqarpoq Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliaq isumaliutissiissusiuleraluarsimasoq. Tassa quppernerit 50-sinnguleraluarlugillu aatsaat naggasiisimammat.

 

Isumaliutissatulli saqqummiussorsimasai pissusissamisoortutut taaneqarsinnaapput. Taamaattoq ullumi ataatsimiinnermi tamarmik sukumiisumik immikkoortiterlugit oqallisigineqarsinnaanngitsut. Aningaasanut inatsit qasseeriaqaluni issuaaffigineqartarpoq paragrafit immikkoortullu innersuunneqartarlutik. Issuaaffigineqartarlutillu.

 

Tamanna qujanassagaluarpoq siullermeerinermi partiit Kattusseqatigiit Attaviitsullumi oqaaserisimasaat apeqquteqaataallu isumaga malillugu annerusumik uninngavigineqartarsimanngitsutut isumaqarfigaakka. Tassami Inatsisartut siullermeerinermi oqaatsitik naggaserajummatigit oqaaserisatik ataatsimiititaliami aamma oqallisigineqartarumaartut.

 

Pissusissamisoorsimassaarmi Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliaq Naalakkersuisut illuatungiliussimaartutut imminut inississimassappat. Ima tassa neriorsuisoq Inatsisartut saallugit. Inatsisartunut neriorsuutigiumallugu sulinermini sapinngisani tamakkerlugu Naalakkersuisut missingersuusiortarnermut inatsimmi aalajangersakkanik eqquutitsisarnissaat qulakkeerniartarniarlugu.

 

Taamak ersaritsigisumik ataatsimiititaliap pingaaruteqarluinnartup Inatsisartunut neriorsuinerata Naalakkersuisut tatiginarunnaarsippai. Tassa Naalakkersuisut Inatsisartut missingersuusiortarnermut inatsisiliortarnerat taamak ersaritsigisumik unioqquteqattaarneqartoq oqaatigineqarmat.

 

Taamak oqaaseqarnerup Naalakkersuisut sakkortuumik Inatsisartut aalajangersagaannik eqquutitsisarsimanngitsutut naqissusermagit. Nipi taamaattoq Naalakkersuisunut illuatungiliuttut ataatsimiititaliami ilaasortaatitaasa iffiugarinnguatsiarpaat.

 

Uagutsinnut qinikkat qullersaanni issiasutut aalajangersakkatsinnillu Naalakkersuisut pinngitsooratik malinnittussaanerannik ilisimaarisaqartunut aningaasaqarnermut ataatsimiititaliamiit amerlanerussuteqarlutillu Naalakkersuisunit inissisimaffigineqartumit nipi ersarissoq tassa Naalakkersuisut Inatsisartut inatsisiliaannik unioqqutitsiuartutut pisuutitsisoq pinngitsoorani eqqarsariaqartitsissaaq. Ilumut Naalakkersuisut Inatsisartut tungaannuut taamatut pissusilersortuartut ataannarsinnaanerpat. Tassa tatiginassuseqarnerpat.

 

Uannulli ataatsimiititaliat tamarmik avataaniittumut assut eqqumiiginarpoq isumaliutissiissut atuarlugu partii atassut aningaasat pillugit Naalakkersuisuutitaqartoq aningaasat pillugit ataatsimiititaliamiit taamak ersaritsigisumik toqqartumillu Naalakkersuisumut Atassummeersumut assuarliuteqarmat.

 

Partiip Atassutip Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliami ilaasortaatitaa Naalakkersuisumik illersuiniarsimanngimmat. Tassami taamaattuartarmat pissusiusarmallu. Naalakkersuisut qanimut oqaloqatigisinnaallugu. Pissutaasullu aamma ataatsimiititaliami nassuiarsinnaallugit.

 

Taakku Siumukkormiut paasinartumik nipangersimanngillat, nipangersimasimanngillat. Naalakkersuisut oqarta Siumumeersuunngimmat.

 

Uangali isumaga naapertorlugu partiit Naalakkersuisuutitaqartut ataatsimiititaliami sinniisuutitaat ataatsimoornerullutik pissusilersortussaagaluarput. Taamak oqarpunga isumaliutissiissummi titarnerit akornanni atuarneqarsinnaammat illuatungiliuttut isummammikkut saqqumilaarnerat Naalakkersuisut ilaasortaatitaasa tassa ataatsimiititaliami maleruuffigiinnarsimagaat imaluunniit akerlileriarneq sapivisimagaat.

 

Taannarpiaq aallaavigalugu Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuata oqaasii tusarnaarpagut aatsaannguaq. Ataatsimiititaliaq tamaat tunuliaqutaliullugu Naalakkersuisunut saassutaarerujussuallarmat. Akissuteqaatip tuppallersaatigaa tassa Naalakkersuisup akissuteqaatimini ataatsimiititaliaq siunnersuummut tamakkiisumik ilaliimmat. Pitsanngorsaatissarpassuarnullu ataatsimiititaliamiit siunnersuutigineqartunut isumaliutiginnikkumalluni. Tassami isumaliutiginnikkumalluni. Isumaliutilli ilaat isumaliutaaginnartarput akerlerisanullu ilaatigut nipangersitsiniutaaginnartarlutik.

 

Ataatsimiititaliami illuatungiuliuttut siulittaasuat Naalakkersuisumit saqqummiussakkut manigorneqarpoq sallaatsumik. Tassa imatut Aningaasaqarnermut Naalakkersuisuusimasup aalajangersagaa. Maanna Aningaasaqarnermut Naalakkersuisuusup pitsagalugu malikkumavaa. Ukiumulli tulliuttumut 2% angullugit atuinerussutinit nuussisinnaanissaq periarfissaqareermat aamma Naalakkersuisut ilalernartunik tukernersorfigaa.

 

Meeqqanik inuusuttuaqqanillu ulloq unnuarlu naallugit paaqqinnittarneq soqutiginarluinnarpoq tassani takuneqarsinnaammat landskarsi aningaasarissaanngeqisoq. KANUKOKA piumanngeriarmat kisimiilluni akiliuumalluni sassartersimammat. Naak nalunagu suliassaq akisuujusoq. Allaat Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliaq annilaajallitsillugu taamatut ingerlatsisinnaasaguni aningaasartuuteqarpallaalissammat.

 

Uanga isumaqarpunga taamanili KANUKOKA peqataajumanngimmat piumallernissaa tikillugu utaqqineqartariaqarsimagaluartoq. Toqqissiallannarporli ukioq tulleq aallarnerfigalugu KANUKOKA aningaasalersuisunngussammat ilumummi utaqqilaartariaqarneq pisariaqavissimagaluarpoq.

 

Aamma Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap kajusiinnarluni Kukkunersiuinermut Ataatsimiititaliaq uukussuuppaa suliassat assigiinngitsut sukumiinerusumik misissuiffigisaqqullugit. Paasinarluinnarpoq ataatsimiititaliap suliai tamatigut pitsaavissuussarsimanngitsut tassa Kukkunersiuinermut Ataatsimiititaliap suliai tamatigut pitsavissuusarsimanngitsut.

 

Pissutsit tamakku qulaajarneqartariaqalerput. Pissuterpiaasorli uaniippoq ataatsimiititalianut nævninullu inuttalersuisarnermi partiit qinikkat assigiinngitsut suliassanut qanoq pisinnaassuseqassusii aallaaviginagit ataatsimiititaliani ima amerlatigisuni issisariaqarneri kisiisa aallaavigineqartarmata.

 

Issaq oqaasera tassunga naqiussusiullara Inatsisartuni ilaasortat amerlavallaaqaat politikkerillu ikippallaarlutik. Tassaana taanna pissutaasoq.

 

Isumaliutissiissut akuersaarusussavara naggasiullugulu aamma eqqaasikkumallusi issaannannguaq immikkoortoq 16 oqallisigatsigu. Aamma Naalakkersuisuutitaqartut ataatsimiititaliani ilaasortaat ilaliullutik taasisitsileraluarmata Naalakkersuisut ikinnerussuteqartileraluarlugit. Taamatut periaatsit toqqissisimananngillat. Aamma soorlu oqareersunga Naalakkersuisuutitaqartut ataatsimiititaliani sulisitaat Naalakkersuisuminnut atassuteqarnerusariaqarput. Isummallu taakkunaninngaaniit aallarnersut aamma aataatsimiititaliani illersugassaralugit.

 

Naalakkersuisunit ikinnerussuteqartitseriaraluartarneq Naalakkersuisooqatigiit ataatsimiititaliani ilaasortaminnut sakkortuumik inassutigisariaqarpaat.

 

Anders Andreassen, ataatsimiinnermik aqutsisoq, Siulittaasup tulliata aappaa, Siumut.

Qujanaq. Tulliulluni oqaaseqassaaq Per Berthelsen Attaviitsoq.

 

Per Berthelsen, Attaviitsoq.

Qujanaq. Inatsisartut 2001-mi ilassutissatut aningaasaliissutinut inatsisaattut siunnersuut siullermeerissutaammat oqallisaalluni pisarnittut ersarissunik oqaaseqarpunga.

 

Nuannaarutigalugulu maluginiarpara oqaatigisakka uparuartuutigisakkalu sakkortuut annertuumik Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliamit aappassaaneerninninnissamut isumaliutissiornermi naalaarniarneqarsimasutut isikkoqarmata. Ataatsimiititaliamimi erseqqissumik taaneqarpoq Inatsisartut aningaasatigut tulleriissaarinissaat aningaasanut inatsisiliornermi ataatsimoortumik ingerlanneqartariaqartoq.

 

Nuannaarutigalugulu immikkut maluginiarpara ataatsimiititaliamit Inatsisartunut erseqqissarneqarmattaaq missingersuusiornermut inatsimmi aalajangersagaasut uanga Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliami Siulittaasuuninni naapertuilluartumik malikkakkit inatsisartoqatinnit annertuumik ilaatigut uparuannissutiginiarneqarnikuusut taamatut ataatsimiititaliap iliuuseqarnera eqqissiallannartumik uannut anersaarulutsitsimmat.

 

Nuannerpoq isumaliutissiissusiami atuarlugu Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap pisariaqarmammi Isumaginninnermut Naalakkersuisoqarfimmut sakkortuumik uparuaanera oqarluni tassani aningaasatigut aqutsineq akisussaaffigisanillu takunnissinnaassuseqarneq amigarluinnarsimasut sulilu sakkortunerusumik ataatsimiititaliaq nangilluni erseqqissaateqarpoq Isumaginninnermut Naalakkersuisoqarfimmit missingersuusiornermut inatsimmi aningaasaliissuteqartarnermut aalajangersakkat sumiginnarsimagai. Allatut oqaatigalugu inatsisaatsuliorsimasoq.

 

Ataatsimiititaliarlu naggasiilluni ersarissaavoq Naalakkersuisut akisussaaffiit ilaanni paasissutissiissutaat tamakkiisuunatillu eqqortuusimanngitsut. Taamallu tamakkunatigut aamma inatsisaatsuliortoqarsimalluni. Immikkullu uparuaatit ilaat uanga nalinninngaanneersuummat tuppalliutigaara. Tassalu ikerinnakkut nutaamik naalakkersuisuliineq pinngikkallarmat Naalakkersuisuusup piffissap ilaani suliffissaarusimanerup akiorneqarnissaanut aningaasaliissutaasunut atatillugu ittueqaluni oqarnera tassunga aningaasaliissutit naammaginartumik atorneqarsimannerat peqquteqartoq Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliamit.

 

Tassungalu erseqqissaatigissavara uani naqqiuteqalaarlunga taanna atuaqqaarakku uanga nammineq aqqusaakkannut eqqaanangaarmat tassanngaaneersorigakku kingusinnerusukkut paasivara tassa nutaamik Naalakkersuisoqalernerup kingorna taamatorpiaq oqartoqarsimasoq uanili nalunaarutigiinnassavara uanga nammineerlunga Inatsisartuni Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliami Siulittaasuugallarama taamatupajaaq oqarfigineqarnikuugama eqqaavalaaqigakku.

 

Kisianni tassa nuannaarutiga unaaavoq taamatut oqaaseqarnermi oaatigisat oqaaseqartunut utersaartinneqarmata. Putusaarinermi pimoorussillunilu suliniarnermi taamaattut akuersaarneqassanngillat.

 

Soorunalumi tupinnanngitsumik Kultureqarnermut Ilinniartitaanermut Ilisimatusarnermut Ilageeqarnermullu Naalakkersuisoqarfik aningaasatigut piumasaarsorsimaqisoq aammma sakkortuumik uparneqarmat pissusissamisoorluinnartuuvoq. Uparuaatillu sakkortoqaat ersarilluinnarlutillu.

 

Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap isumaliutissiissutaa uanga tunginnit isigalugu pitsaaqaaq. Tassani ersarissarneqarluni inatsisit malinneqassasut utoqqartsissutipalaallu tusaajumaneqanngitsut iluarisimaarnaqaarlut Naalakkersuisoqarfiit akuerissanngitsumik aningaasarpassuarnik atuipilussimasut kisiisa pinnagit aammali Aningaasaqarnermut Naalakkersuisoq Naalakkersuisoqarfimmi aningaasaliissutinik sippuisinnaanermik akuersaarinnippaluttumik nipeqarsimaneranik sakkortoqisumik uparuarneqammattaaq. Qujanaqi.

 

Naammalerpormi timitaliissanani oqaluinnarnersuaq aammalu utoqqatsissutipalaalersuinnarluni sulinersuaq. Taamaammat uani pineqartumik siullermeerinninnermi oqaatigisakka innersuussutigalugit Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliaq suliamik pitsaasumik nersorlugu qutsavigiumavara uparuaatimmi imatut ersaritsigaat uparuarneqartut akisussaaffimminnik naammassinnissinnaannginnerat qimarratigineqarsinnaanngilluinnarluni. Taamallu tupinnassaqaluni inatsisinik unioqqutitsilluni sulisimanerit naapertuuttumik kinguneqartinneqassanngippata. Tamannali oqaluserisassap tullianut toqqorallarsinnaavarput.

 

Taamatut oqaaseqarlunga Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliaq inatsisissami siunnersuutip taamatut isikkoqarluni akuerineqarnissaanik inassuteqarnera ilalerakku nalunaarutigaara. Qujanaq.

 

Anders Andreassen, ataatsimiinnermik aqutsisoq, Siulittaasup tulliata aappaa, Siumut.

Qujanaq. Tulliulluni oqaaseqassaaq Kukkunersiuinermut Ataatsimiititaliap Siulittaasua Per Rosing-Petersen Siumut.

 

Per Rosing-Petersen, Kukkunersiuinermut Ataatsimiititaliap Siulittaasua, Siumut.

Qujanaq. Tassa Kukkunersiuinermut Ataatsimiititaliap Siulittaasuatut qaqilaarniarpunga. Aamma pisussaaffiginngikkaluarpara Kukkunersiuinermut Ataatsimiititaliap ataatsimiititaliaqatit assigiinngitsut aamma kukkunersiussallugit. Kisianni pissusissamisoorsoraara qupperneq 37-mi immikkoortoq aqqaneq aappaani una nuterinermik kukkunerulaannguatsiartoq eqqaalaarusuppara. Tassa imannak allassimammat, issuaalaarpunga: "Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap aallaqqaatigalugu oqaatigissavaa Inatsisartut Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliaata landskarsip 2001-mi naatsorsuutai pillugit siunnersuut suliarigaa."

 

Taanna imaassagunaraluarpoq Kukkunersiuinermut Ataatsimiititaliap landskarsip 2001-mi naatsorsuutai suliarissagai. Taanna immaqa nutserinermi kukkunerulaannguatsiarmat eqqaasitsissutigilaavinnassavara.

 

Taavalu uani isumaliutissiissummi kaammattuutit minnerpaamik toqqaannartut arfinillit Kukkunersiuinermut Ataatsimiititaliamut suliareqquneqartut soorunami aamma sukumiisumik sulisarnitsinnut toqqammavigalugu misissuataarumaarpagut aammalu taassumap saniatigut toqqannanngikkaluartumik uagut suliaqartarnitsinnut tunngassuteqartut aamma misissuataarumaarpagut.

 

Aammalu naatsorsuutigineqarsinnaavoq Kukkunersiuinermut Ataatsimiititaliap Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliaq aggersariarlugu assigiinngitsutigut isumasioqatigiittoqarumaartoq. Qujanaq.

 

Anders Andreassen, ataatsimiinnermik aqutsisoq, Siulittaasup tulliata aappaa, Siumut.

Qujanaq. Tulliulluni akissuteqassaa Aningaasaqarnermut Naalakkersuisoq.

 

Augusta Salling, Aningaasaqarnermut naalakkersuisoq, Atassut.

Qujanaq. Tassa qujassuunga partiit Kattusseqatigiit Attaviitsullu aamma oqaasiinut. Oqaatigisariaqarpara uparuartuutit assigiinngitsorpassuit soorunami akinissaat aamma pisariaqartussaasussaammat.

 

Kisianni uani marloriaammik sulinnginnissarput anguniarlugu aamma akissuteqaatitsinni oqaatigaarput oqaluuserisassap immikkoortup tulliani 2001-mut naatsorsuutit suliarineqarani apeqqutit assigiinngitsut tikinneqartut sippuisimanermut tunngassuteqartut tassani tikinneqanngitsoortussaanngimmata. Aammalu akissutissat tassani soorunalimi ingerlanneqartussaassallutik.

 

Taava maluginiarpara nuannaarutigalugu 2001-mut Inatsisartut ilassutitut aningaasaliissutinut inatsisissaattut siunnersuut. Taanna tamanit akuersaarneqarmat. Aammami taanna tupinnanngilaq tassa malitassat tunngavigalugit taanna suliarineqarsimavoq aammalu unioqqutinneqarsimanani.

 

Uanali allaavoq sippuisimanermut tunngasut ilassutinut aningaasaliissutissatut qinnutigineqarsimanngitsut uani inatsimmiittussaanngitsut. Tassa imaappoq, oqaluuserisassami tullermi 2001-mi aningaasartuutaasimasunik oqaluuserineqartussat.Taakkua soorunami uagut immikkoortinniarsarigatsigit.

 

Uani akissuteqaammi Josef Duusi Motzfeldtip makitaniarnertut taammagit uanga tupikuluppara.

Tassami isumaqarama akissuteqaapput makitaniarnertaqanngilluinnaqqissaartumik akissuteqaataasoq.

 

Tassa paasilluarparput Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap isumaliutissiissummini uparuartutai. Taakkua kaammattuisimammata Kukkunersiuinermut Ataatsimiititaliap misissuilluarnissaanik kaammattuuteqarsimammata Naalakkersuisuninngaaniit isumaqatigilluinnarparput.

 

Taamaalilluni ukiamut saqqummiunneqarnissaanut taakkua Kukkunersiuinermut Ataatsimiititaliap isumaliutissiissusiornermikkut ukiamut sukumiilluinnartumik apeqqutit taakkua eqqartorneqartut misissorneqareersimallutik aammalu akissutissaat nalilersorluarneqareersimallutik Inatsisartuni naliliiffigineqartussaassapput. Taamaattumik uagut Naalakkersuisuninngaaniit soqutigilluinnaqqissaarparput suleriaaseq taamaattoq kaammattuutigineqarsimappat, kaammattuutigineqarsimammat. Taamaalilluni suliat peqqissaarluinnartumik suliarineqareerlutik maani aamma isummerfigineqarsinnaanissaat pingaaruteqarluinnartutut isigatsigu.

 

Uani kisianni aamma pinngitsoorumanngilanga erseqqissaatigissalugu ilaatigut oqaatigineqarmat uanga annertuumik assorineqarlunga ingerlatsinerliorsimasutut Atassumi Aningaasaqarnermut Naalakkersuisoq ingerlatsinerliorsimasutut uparuartorneqarmat annertuumik, upartorneqartutut oqaatigineqarmat oqaatigisariaqarpara eqqaamaneqartariaqarpoq ukioq 2001 annerpaarpaartaa tassani Inuit Ataqatigiinninngaaneersoq Josef Duusi Motzfeldt Naalakkersuisuusimammat.

 

Taamaalilluni uagut Naalakkersuisuusugut massakkut 7. December pisut makku eqqartorneqartut amerlanerpaarpaartaat pereersut Naalakkersuisunngornikuuvugut. Taamaattumik Inuit Ataqatigiinninngaaniit uparuartuutit annertuut isumaqarpunga aamma soorunami imminut aamma nalilersuinermut taakku tunngassuteqarsimassasut.

 

Kisianni qularnanngilaq oqaluuserisassami tullermi taakkua aamma uterfigisarlugillu pineqanngitsoornavianngillat. Kisianni oqaatigisariaqarpara uani oqaluuserisassarpiami tassa Inatsisartut ilassutitut aningaasaliissutinut inatsisissaattut siunnersuummut tunngassuteqavissunik taanna akuersaarneqarmat tamanit uparuartuiffigineqarnanilu, taamaattumik massakkut annertunerusumik oqaaseqarfeqqinnagu apeqqutigisimasasi assigiinngitsut soorunami Naalakkersuisut ataasiaakkaat pineqartut periarfissartik atorniarunikkut piffissami uani taakkununnga aammavoq.

 

Kisianni uanga inassutiginerorusuppara immikkoortoq tullermi apeqqutit tamakkua uterfigineqaqqikkumaartoq. Qujanaq.

 

Anders Andreassen, ataatsimiinnermik aqutsisoq, Siulittaasup tulliata aappaa, Siumut.

Qujanaq Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliaq Siulittaasua. Mikael Petersen Siumut.

 

Mikael Petersen, Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliaq Siulittaasua, Siumut.

Qujanaq. Siullermik partiit oqaaseqartuinut Kattusseqatigiillu isumaqarpunga pissutissaqarluta Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliaminngaaniit qujassalluta. Aammalu Attaviitsuminngaaniit Per Berthelseniminngaaniit oqaatigineqartunut.

 

Soorlu Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap isumaliutissiissutaa naalisarlugu saqqummiigama oqaatigigiga Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap pisariaqartissimagaa ersarinnerusumik saqqummiussaqassalluni aningaasanut missingersuusiortarnermut inatsit aallaavigalugu.

 

Pisariaqarsimavoq tassami tamanit naluneqanngitsutut 2001-mi aningaasanut inatsit siullerpaajuvoq missingersuusiortarnermut inatsimmik tunngaveqarluni aningaasanut inatsisiliaq. Tamakkiisumik. Aammalu massakkut ilassutitut aningaasaliissutissanut siunnersuut siullerpaajuvoq inatsisimmik tamatuminnga tunngaveqarluni suliarineqartoq.

 

Taamaattumik tupigineqarsinnaanngilaq oqaluttuarisaanermi Inatsisartut oqaluttuarisaaneranni inatsit missingersuusiortarneq pillugu inatsit imaannaanngitsoq malinneqartussaq erseqqissaaffigissallugu inatsisartunut immaqa utikuluttumik taaneqarsinnaagaluarluta kisianni massakkut saqqummiunneqartut ersarilluinnartumik takutimmassuk ilumut pisariaqartoq erseqqissaqissallugu Naalakkersuisut tungaannut aamma Inatsisartut tungaannut inatsit taanna pinngitsoorani malinneqartussaammat.

 

Tamanna tupinnanngilluinnarpoq. Ajortussarsiornerunngilaq. Eqqortuminguna ingerlatsinissamut ujartuinerusoq. Ajuallattoqassanngilaq oqaaqqissaarinerit taamaattut saqqummiunneqartaraangata. Partiimut sumulluunniit tunngasuugaluarpata Naalakkersuisulluunniit Inatsisartunulluunniit ilaasortaagaluarunik Kattusseqatigiiugaluarunik Attaviitsuugaluarunik isumaginiagassaraat inatsisip taassuma malitsinniarneqarnissaa.

 

Taamaattumik tupigissavara Inatsisartunut ilaasortat ataasiakkaat eqqumiigalugu oqalussappata Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap taakkua erseqqissaatigalugit kaammattuutai allaat ajortutut isiginiarsaralugit.

 

Taamatut oqarninnut tunngavigaara Attaviitsup Otto Steenholdtip oqaaseqarnermini eqqumiilluinnaqqissaartumik tunngavilersorluni Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliaq saassuterujussuarmagu. Allaat Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliami ilaasortat Naalakkersuisooqatigiinnut tunuliaqutaallutik Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliami ilaasortaasut illuatungiuliuttut tamaasa uparuartorlugillu oqaaseqarmat.

 

Ilumullimi Naalakkersuinikkut pissutsit qanoq paatsiveqanngitsigissagaluarpat aammalu qanoq inatsisaatsigissagaluarpugut allaat inatsisinik unioqqutitsisumik ingerlatsineq soqutiginagu qalipaaterput piinnaavillugu Inatsisartuni sulissagutta. Qanoq ingasattajaartigissagaluarpugut.

 

Uagut tamanna ingerlannianngilarput. Uparuagassaqarpat inatsisinik aamma saneqqutsisumik ingerlatsisoqarsimappat parteeqatigigaluarutsigilluunniit aamma uparuarsinnaavagut. Tassa taamaappoq. Nuna manna inatsisinik aqunneqassaaq, tunniusimaannarnermik qujanarniarnermik imaluunniit asattuussinermik tunngaveqarluni aqunneqarani.

 

Tamakku tamaasa Naalakkersuinikkut suliaqartut assigiinngitsut misigisarpaat. Aamma tamakku uagut nalunngilagut. Taamaattumik Otto Steenholdtip oqaaserisai Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap suliannut tunngatillugu uanga isumaga malillugu sukumiilluinnartumut unneqqarissumut ersarissumik ippigisaminnut saqqummiisumik Inatsisartunut pisussaaffini naapertorlugu taamatut nikasaatigisumik oqalunneq atorsinnaanngilluinnartutut isigaara.

 

Naakkinaqaat taamatut oqalussinnaasut isumaqarpunga innersuussutigissallugu atuaqqeqqullugu isumaliutissiissut tamaat Hr. Otto Steenholdtimut Attaviitsumut, atuaqqissaareerukku immaqa oqaatsit allat atussagaluarpatit. Tassami isumaliutissiissut imartoqaaq.

 

Aammalu tassani kaammattuutigineqartut Naalakkersuisunit misissoqqissaarneqassasut paasinarpoq akissutaanni. Aammalu kukkunersiuinermut ataatsimiititaliami inassuteqaatai Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap tigulluarneqartut paasivakka. Pissutsit tamakkua ingerlaqqikkumaarput.

 

Aningaasaqarnermut Naalakkersuisuisup oqaaseqaqqinnermini oqaatigisaa annikitsunnguaq oqaaseqarfigilaarusuppara. Tassa sippuerujussuarsimanerit pillugit Isumaginninnermut Pisortaqarfimmi aammalu Ilinniartitaanermut Pisortaqarfimmi taakku pillugit oqarmat taakkua taamaallaat naatsorsuutinut tunngasunik sammineqartussaasut. Aammalu taamaallaat naatsorsuutinik taakkua aallaaveqartut.

 

Tassa naqqiuteqalaassaanga Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap uani ilassutitut aningaasaliissutissatut siunnersuummi Naalakkersuisut siunnersuutaanni taanna pillugu sulinermini uparuagaat unaammat ersarilluinnartoq tassa aningaasanut ilassutissatut siunnersuummut illaalluinnartut Naalakkersuisut kontoniit kontomut nuutsiterinerminni ilanngullugit suliarisimasaat.

 

Isumaginninnermut tunngatillugu tassa konto 30.13.06 aallaavigalugu nuutsiterinerit tassani kommuninut misileraalluni ingerlatsinerit assigiinngitsut pillugit aningaasaleeqqiutissanut atugassanut nuutsiterinerit. Taakku tamarmik ilassutitut aningaasaliissutissanut siunnersuummut ilaapput.

 

Taakkualu kontoni nuuttitersinerni aningaasartaqanngitsut immikkut akuerineqarsimanngitsut finansudvalgimit Inatsisartunilluunniit 11,7 millionit tassaniipput.

 

Tassa aamma taassumap saniatigut aamma  KIIIP-miipput taamartorpiaq nuutsiterinertigut aamma sippuimanerit aningaasartaqanngitsumik.

 

Taamaattumik oqartoqarsinnaanngilaq taamaallaat naatsorsuutit suliarineqarnerini taakkua ittut kisianni aningaasanut ilassutissatut aningaasaliissutissatut siunnersuummi attorneqartut aamma naatsorsuutinut attuumassuteqarluinnartut tassaniimmata. Taamaattumik Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliaq pisussaavoq taakkua ilanngutissallugit.

 

Eqqissaatigaakka taakku ataatsimilluunniit taamaaliorniaannarluni Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliaq taamaliornavianngilaq. Akisussaaffipput nalunngilarput. Taamaattumillu uparuaatit assigiingitsut taakkua ingerlaqqinnissaat Naalakkersuisunut akuerserneqartoq paasinarmat aammalu Kukkunersiuinermut Ataatsimiititaliami misissoqqinneqarnissaat iluarisimaarneqartoq paasinarmat tamanna nuannaarutigilluinnarpara.

 

Partiinut allanut annertunerusumik oqaasissaqanngilanga. Isumaqarpunga Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliaq isumaliutissiissutaa nersualaarneqarluni partiinit tamanit Kattusseqatigiinnnillu nersulaarneqarluni iluarisimaarneqarluni isigineqartoq paasinarmat. Tamannalu qujassutigissavara.

 

Erseqqissaatigiinnassallugu naggataatigut taamatut isikkoqarluni inatsisissap suliarineqarnissaa Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap tamarmiusup inassutigimmagu. Taamatullu isikkoqarluni pingajussaaneerneqarnissaa aamma inassutigalugu. Qujanaq.

 

Daniel Skifte, ataatsimiinnermi aqutsisoq, Inatsisartut Siulittaasuat, Atassut.

Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap Siulittaasuanut qujavugut. Tulliulluni oqaaseqassaaq Jakob Sivertsen.

 

Jakob Sivertsen, Atassutip oqaaseqartua.

Qujanaq. Tassa naatsunnguamik Attaviitsup uanga toqqarlunga Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliamit Naalakkersuisuutitatsinnik asattuussisimasumik oqarnera akuerisinnaannginnakku. Tassa aamma Aningaasaqarnermut Naalakkersuisoq, øhm, ataatsimiititaliap siulittaasuata erseqqissumik oqaatigereeraluaraa uanga nangeqissavara.

 

Uagut politikkikkut akisussaassuseqartumik sulisuugatta kikkut Naalakkersuisuunersut apeqqutaatinnagit suliassat Inatsisartut uagutsinnut suliassiissutaat uagutsinnut suliassiissutaat suliariniartarpaput.

 

Qujanaqaaq illit aningaasaqarnermut arlaannik ilaasortaasimannginnavit. Taava ilaasortaasimagaluaruit illit nammineq illersukkat piinnarlugu immaqa isumaliutississutit amerlanersaat ikinnerussuteqaateqarfigisarsimassagaluarpatit.

 

Kisianni uagut tamakku pinianngilagut oqareernittut uagutsinnut suliassiissutigineqartut sapinngitsatsinnik pitsaanerpaamik naammassineqartarnissaat anguniarlugu Inatsisartuni sulisarpugut. Aammalu taanna nangeqqissavarput. Soorunami isornartorsiorneqassagutta isornartorsiutassavaatigut allat oqareernittut kisianni tassa Inatsisartuni pitsaanerpaamik sulinissaq uagut pingaarnerutipparput. Qujanaq.

 

Daniel Skifte, ataatsimiinnermik aqutsisoq, Inatsisartut siulittaasuat, Atassut.

Jakob Sivertsen qutsavigaarput. Tulliulluni oqaaseqaassaq Aningaasaqarnermut Naalakkersuisoq.

 

Augusta Salling, Aningaasaqarnermut naalakkersuisoq, Atassut.

Qujanaq. Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap Siulittaasuanuna oqaatiginiarlugu assortunngilakkit. Aamma isumaqarpunga aappassaaneerlunga oqaaseqarninni erseqqissarlugu apeqqutit assigiinngitsut saqqummiussasi paasisinnaallugit.

 

Aammalu Kukkunersiuinermut Ataatsimiititaliap suliaqaqqinnissaanut innersuussuteqarnersi taanna uagut Naalakkersuisuningaaniit assut taperseratsigu. Apeqqutini assigiinngitsuni misissortariaqartutut isigisassinni innersuussuteqarsimanersi taanna taperserluinnaqqissaaratsigu. Taamaattumik isumaqarpunga assortuussutissaqanngilagut uani suliap ingerlaqqinnissaata qanoq ikikkoqarnissaanut.

 

Aamma taamaattumik isumaqarpunga Naalakkersuisuninngaaniit taanna soqutiginninneq apeqqutit sakkortuut aamma saqqummiunneqarsimasut soorunalimi Naalakkersuisut pineqartut ataasiakkaat aamma suliap ingerlasimaneranik nassuiaatissanik peqarmata taakkulu kukkunersiusut pissarsiaralugit suliaminnik misissuilluarnerminni ingerlatsereerpata taava tamatta aamma Inatsisartuni maani periarfissaqassaagut ukiamut ataatsimiinnermi naliliinissatsinnut. Taanna uagut Naalakkersuisuninngaaniit pingaartilluinnaqqissaarparput.

 

Daniel Skifte, ataatsimiinnermik aqutsisoq, Inatsisartut siulittaasuat, Atassut.

Aningaasaqarnermut Naalakkersuisumut qujavugut. Tulliulluni oqaaseqassaaq Ineqarnermut Attaveqarnermut Pilersuinermullu Naalakkersuisoq, Siumut.

 

Jørgen Wæver Johansen, Ineqarnermut Pilersuinermut Attaveqarnermullu naalakkersuisoq, Siumut.

Qujanaq. Sanaartugassanut iluarsagassanullu tunngatillugu oqaatigineqartunut qujarusuppunga. Imatullu oqaaseqarfigerusullugit. Tassa pitsaanerusumik ingerlatsinisssaq siunertaralugu ilaatigut imaaliorpugut. Pilersaarusiortarneq nutaaq eqqunneqarpoq januarip aallaqqaataaniit 2002.

 

Tassani pilersaarusiortarnerup sukumiinerusumik ingerlanneqarnissaa siunnerfigalugu pilersaarusiortarnermut tunngatillugu piffissaritinneqartoq sivitsorneqarpoq. Kommunit immikkut sanaartugassat pillugit isumaqatigiissusiorsinnaanerat bloktilskudemut isumaqatigiissummut atatillugu ammaanneqarpoq. Taannalu aamma januarip aallaqqaataa 2002 aallarnerfigalugu atuutilersinneqarpoq.

Kommunit piumassuseqartut taamaaliornermikkut pisinnaapput Namminersornerullutik Oqartussanut saaffiginninnermikkut sanaartugassat iluarsagassallu pillugit ataqatigiissaarisutut imaluunniit sanaartornermi ingerlatsisutut inissinnissaminnut immikkut isumaqatigiissuteqarnikkut.

 

Sanaartornermut pisortaqarfik nukittorsarneqarpoq januarip aallaqqaataa 2002 aamma aallarnerfigalugu aningaasat tunniunneqartut amerlineqarlutik. Ukiuni kingullerni aningaasaliunneqartartut sanaartornermut immikkoortortaqarfimmi qaffanneqanngillat. Kisianni ukioq manna aallarnerfigalugu taamaattumik ukioq mannamiit sunniuteqalernissaa neriuutigeqaarput.

 

Ukiaq ilisimatitsissutigineqarpoq Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliamut iluarsagassanut aningaasaliussat 2003 aallarnerfigalugu pilersaarutaasumit allaanerusumik siammarnerullugit agguaanneqarnissaat. Minnerunngitsumik illoqarfinnut agguataarluarneqarnerunissaat taanna siunertaralugu.

 

Tamakkuli tamaasa pingasunngorpat sanaartukkat iluarsagassallu pillugit nassuiaat maani inimi eqqartorneqalerpat uterfigissavagut. Siunnersuutigerusupparalu taamanikkornissaanut oqallinneq taanna tigussagipput. Maluginiaqqussavara tassa nassuiaat taanna sapinngisaq naapertorlugu paasissutissanik amerlanerpaanik sapinngisamillu paasiuminarnerpaamik saqqummiunneqarnissaa pingaartillugu Naalakkersuisunit suliarisimagatsigu.

 

Taannalu pillugu oqallinnissarput pingasunngorpat pisussaq qilanaaraarput.

 

Daniel Skifte, ataatsimiinnermik aqutsisoq, Inatsisartut siulittaasuat, Atassut.

Naalakkersuisunut ilaasortaq qutsavigaarput. Tulliullunilu oqaaseqaassaaq Simon Olsen, aappassaanik oqaaseqassaaq.

 

Simon Olsen, Siumut.

Siumumi nuannaarutigaarput siunnersuummut isumaqatigiittoqarmat. Tassami Siumuminngaaniit pingaartitaraarput inatsisit toqqammavigalugit ingerlatsinissaq. Taamaammallu ataatsimiititaliani sorlerniluunniit ilaasortaatitatta toqqammavilimmik aammalu illersorneqarsinnaasumik ingerlatsinissamik tamatigut siunnerfeqarusuttarnerat kingumut malunnarsitinneqartoq neriuppunga paasilluarneqassasoq.

 

Kattusseqatigiinni taaseqataanissamik apeqqusiineq neriuppunga finansudvalgimi ilaasortaatitaata aamma akuerseqqusinera malinniarneqarumaartoq. Tassanimi erseqqilluinnarmat. Taassumap saniatigut ilassutitut aningaasaliissuteqartarnermut oqaluuserisatsinnut inatsit tassa malitarput tamatta akuerseqataaffiginikuusarput eqqaamasakka malillugit aamma Otto Steenholdtip akuerseqataaffigisaa. Maannakkut misinneqaatigaarput.

 

Taamatut oqaraanni isumaqarpunga tulluartuussasoq. Tassa sukkut sanngiissuteqarnersoq ilanngullugu nalilersussagutsigu taava allannguutissanik siunnersuuteqartoqarnissaa Siumumiit neriuppugut Otto Steenholdtip aamma tamanna tikkuagassaqarfigiumaaraa. Qujanaq.

 

Daniel Skifte, ataatsimiinnermik aqutsisoq, Inatsisartut siulittaasuat, Atassut.

Simon Olsen qutsavigaarput. Tulliullunilu oqaaseqassaaq Josef Duusi Motzfeldt, aappassaanik.

 

Josef Motzfeldt, Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuat.

Inuit Ataqatigiit oqaaseqarnitsinni ilaatigut Aningaasaqarnermut Naalakkersuisoq oqarneratut oqaluuserisassamut tullermut tunngasut oqaaseqarfigivallaarigut isoriniarpasilluta oqaaseqaatigaa. Kisianni massakkut ukioq manna 2002-mi aningaasanut atuinermut sunniuteqartussat siorna pisimasut tunngavilersuutigalugit. Aammalu Naalakkersuisut Aningaasanut inatsissamut Siunnersuummi ukiumut tullermut piareersarnerminni isumaliutersuutaat ujartorumallugit.

 

Pisut siorna pisimasut pillugit oqaaseqarpugut naatsorsuutigalugu Naalakkersuisunut ilaasortat tamakkua piareersimaffigikannerlugit oqaaseqarfiginissai Inatsisartunut saqqummiutissagai.

 

Ippassaanilu oqareernitsitut tamanna naatsorsuutigineqarsinnaajunnaariartorpoq. Siumup oqaaseqartuat Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliaq sulisimammat arlaleriarluni ataatsimiissimammat. Allatummi sussagaluaratta suliassarpununa.

 

Siumup pingaartinnerarpaa inatsisit eqqortinneqarnisaat torersumik pilersaarusiornissaq atuuttitsinermut sippuisoqassanngitsoq. Inatsimmi tamakku allassimapput massakkut tamarmik unioqqutinneqarsimammata uparuaasoqarpa. Uparuaasoqanngilaq.

 

Taamaallaat oqaatigineqarpoq aningaasaliissutinngooq amigarput. Sippuisimanerit uani eqqartoneqassanngillat. Paasissutissat amigartut Inatsisartunut tunniunneqarsimanerat imaluunniit Inatsisartut Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliaanut tunniunneqarsimammat maluginiaannarpaat. Ujartorluguli aningaasaliissutit pisariaqartitsinermut naapertuuttut. Taavagooq taamaalippat sippuisoqartarunnaassooq.

 

Uppertunummi taanna immaqa ajornarnavianngilaq. Kisianni aningaasaliissutit pisariaqartitsinermut naapertuuttut ujartorneqassappata siusinnerusukkut Inatsisartuni oqallitsitsinermi aamma uanga Aningaasaqarnermut Naalakkersuisuuninni oqaatigisarsimasara tassaavoq. Kissaatigineqartut tamaasa akissaqarfigissagutsigit piviusunngortitsisinnaagaluarpugut.

 

Tulleriissaarisariaqartarpugut Naalakkersuisut tulleriissaarisariaqartarput kingornalu Inatsisartut aningaasanut inatsisissap suliarineranut tulleriissaarinermut naqqiissuteqarsinnaasarput. Aningaasat killeqarput aningaasivipput imaajuitsuunngilaq.

 

Tamaammat oqarluartaarutaannarnik taamatut naammattunik aningaasaliisariaqarpumik oqalunneq aningaasivik imaqalerpat aatsaat piviusunngorsinnaammat Siumup oqaaseqartuata ilisimasariaqaraluarpaa.

 

Atassutip oqaaseqartua aamma oqaaseqarpoq Naalakkersuisut inatsisinik ataqqinnittariaqartut taavalu 99-mi 111 millionit kusassarniarlugit Naalakkersuisup aaqqiiffigai.

 

Uanga ataasiarlungaluunnit kisermaassillunga Naalakkersuisutut misigimanngisaannarpunga ukiut marluk qaammatillu arfineq sisamat Naalakkersuisuuninni. Naalakkersuisut ataatsimoorlutik taamanikkut ikaarsaariarnermut 111 millionit aaqqiissuteqarfigaat Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliaq 99-mi aasakkulli akuerereersimasaat toqqammavigalugit.

 

Jakob Sivertseni taamanikkut sumiissimanerpoq. Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap akuereriigai Naalakkersuisut iliuuseraat taamanikkut.

 

Taavalu Per Berthelsenimut annerutunerusumik oqaasissaqanngilanga. Otto Steenholdtilli pissutsit Naalakkersuinikkut sulinermut isiginneriaasaa oqaaseqarnermini saqqummiussaa tusaallugu apeqquserusunnarpoq Otto Steenholdt imminut sorlernut naatsorsuunnersoq. Politikkerinut imaluunniit Inatsisartunut amerlaqutaannarnut.

 

Paatsiveqanngilluinnartumik Inatsisartut Naalakkersuisullu suliassaminnik agguataarisimanerannik toqqammaaveqarluni, imaluunniit toqqammaveqarani oqaaseqarpoq. Taanna ajuusaarnarpoq.

 

Inatsisartut immikkoorput Naalakkersuisut immikoorput. Inatsisartut qinersisartut sinnerlugit uagut inatsisiliortutut aningaasaliisartutullu sulisussaavugut. Naalakkersuisullu taakkua toqqammavigalugit suliaq ingerlattussaavaat pilersaarusiorlugillu.

 

Taavalu Naalakkersuisut, Aningaasaqarnermut Naalakkersuisup sippuisimanerit uani eqqartorneqartussaanngitsut kisianni ajuusaarnartoq uagut Inuit Ataqatigiinni maluginiagarput tassaavoq ilumulli Naalakkersuisoqarfiit matumani pineqartut pisussaaffitsik naapertorlugu aningaasanik qinnuteqarsimagaluarpata periarfissaqarmammi. Uaniissimasutsiarsuussagaluarput inatsissap ilassutitut aningaasaliissutit inatsisissatut siunnersuummi.

 

Taanna uggoraarput maanaannarmi aningaasaliisarneq atuereersussuulluni ilaatigut nalunngereerlugu sipporneqareersut atuilunnarsimaneq atuijuaannarsimaneq akuersaarsinnaannginnatsigu.

 

Taavalu Aningaasaqarnermut Naalakkersuisoq oqarpoq uanga pisuusimasunga sorpassuarnut ajortunut tamanut. Pisuusimaguma kukkussuteqarsimaguma nassuerutigissavara Naalakkersuisuuguma illuatungiliuttuugumaluunniit. Kisiannili uani Naalakkersuisoqarfiit kalerriinatilluunniit Aningaasaqarnermut Naalakkersuisumut amerlasuutigut sippuisimasut qanoq ilillugit uanga akisussaaffigissavakka?

 

Allaffiinut iserlunga qulaallugit isiginnaassavakka aningaasanik ilumut eqqortumik aqutsinersut. Uanga taanna pisussaaffiginngilara ataasiakkaarluta akisussaaffitsinnik akisussaaffeqaratta.

 

Kisianni makitasaarnertut oqaatigigatsigut Inatsisartut Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliaata Naalakkersuisunut isummerfigeqqullugit qinnuteqaataat Royal Greenland A/S-imut tunngasut ukiup akunnassinerani aningaasanik suliffissaaruttarnermut tunngasut isummerfigeqqugatsigit.

 

Ilinniartut angalarsimanerannut 26%-mik sippuisimanerit qanoq iliuuseqarfigineqassanersut qinnuteqaatigigatsigit Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliaminngaaniit suneqarpat. Ataatsimilluunniit eqqaaneqanngillat.

 

Ajornartorsiut uani oqaluuserigatsigit ajornartorsiut pingaarneq tassaanngilaq qinnuteqaaterpassuit taakkua akuerisariaqartarsimasut 43 million kr-nik nalillit. Ajornartorsiut angineq tassaavoq 64 million kr-nik nalillit qinnuteqaatigineqarsimanngimmata. Paasisariqarpoq taanna.

 

Taamaattumik aamma ilaatigut Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliaq ujartugaa tassaaniaraluarpoq Aningaasaqarnermut Naalakkersuisumut Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap allagaqarneranut aprilip 23-ani ullulerneqartumut Aningaasaqarnermut Naalakkersuisup akissuteqaataatigut paasinarmat Naalakkersuisoqarfiit allat imaluunniit sippuisariaqartarnernut akuersaarpasissumik nipilimmik allagaqarnera oqaaseqarfigeqqullugu ilaatigut Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliaminngaaniit qinnuigaarput. Oqaaseqarpa naamerluinnaq.

 

Kissaatit tamaasa akissaqarfiginnginnatsigit aammalu Inatsisartuni aalajangersarneqarsimammat isertitat aningaasartuutillu oqimaaqatigiissasut pissutsit ullumikkut taamaapput. Taamaammat pisussaaffitta ilagaat aningaasanik aannertusaarinissaq aningaasanillu pisinnaasut aallerfiginissaat. Inuiaqatigiit oqimaaqatigiissumik Inatsisartullu kisaatigisaanut akissaqarluta ingerlaqqissagutta.

 

Daniel Skifte, ataatsimiinnermik aqutsisoq, Inatsisartut siulittaasuat, Atassut.

Josef Duusi Motzfeldt qutsavigaarput. Tulliullunilu oqaaseqassaaq Otto Steenholdt.

Otto Steenholdt, Attaviitsoq.

Paasilluarsinnaavara Aningaasaqarnermut Naalakkersuisup oqaloqatigiissut uani aallartilluareeraluaq innersuummagu tullianik uuma oqaluuserisatta tulliani tamakkua tikinneqarnissaat tassami ersarimmat qiittoorluni taakkua massakkut aallartisarneqareeraluartut.

 

Ilumoorluinnarpoq soorlu Naalakkersuisut oqartoq Naalakkersuisut aningaasaqarnermut kiserluinnarmi ullumikkut saassutarineqartussaanngilaq. Eqqorluinnartumik oqartoq tusarpara uumaa saassutaarinerit aamma ilinnut sammivoq. Tassa Josef Duusi Motzfeldtimut tunngatillugu. Taanna akuerisariaqarpaa. Naalakkersuisuunerup annersaa tigummisimavaa. Taamaattumik oqaatsit taakku eqqorluinnartumut misaallatsillugit tunniunneqarput.

 

Mikael Petersen tupigilluinnaqqissaarpara Naalakkersueriaatsip ataannarnissaanut paasisimasaqanngiluinnaqqissaasusia. Naalakkersuisunukua tamarmik Naalakkersuisinnaanissartik anguniarlugu sakkutuutik sumut tamaanga aallarartittaraat aamma ataatsimiititalianut. Naalakkersuisuusut politikki ingerlataat illersorniaqqullugu. Tassa taanna suliassaq tassaniippoq.

 

Paasinanngitsunik pisoqalissappat taava ornittariaqakkat tassaapput nammineq Naalakkersuisuutitat aperiartorlugit suna unnga nassuiaatigisinnaavisiuk. Uagut ataatsimiititaliami ilatsinnut oqaatigisinnaasarput.

 

Taamaaliornikkut Naalakkersuisuutitaasut aamma ataatsimiititaliani sakkutuuminnik illersorneqalersarput.

 

Tassa uanga taamatut tamakkununnga ilaasarsimanikkut nalunngilluinnarpara oqartoqarsinnaanngitsoq tassagooq sumik qalipaateqarnertik illersugassarinngilaat. Kukkunerulluinnarpoq parteeqarnermik paasinnissimagaanni oqaatsit taakku atorneqartussaanngillat.

 

Parteeqartut tassaasarput ilaanni uannut eqqumiiginartumik. Parteeqatitik illersornersuarmik ilaannikkut paatsiveqanngitsutut pilersarmata. Kisiannili taanna atugaatillugu periutsit taakkua aamma atorneqartariaqarput. Mikael Petersenimit aamma.

 

Atuaqqussanngilarma atuaqqullugu allaatigisimasat. Kisianni takuinnarlugu innersuuppakka eqqarsaatissatut tunniussat amerlaqisut marlussuinnguillu kisimik taaneqarsimasut.

 

Takuat maani immaqa taanna periusaanngitsoq ataatsimiititalianut ilaasortaanerit Naalakkersuisooqatigiit ima pingaartitsigisarpaat parteertik nammineq illersornagu allaat akerlilersorlugu ataatsimiititaliami pissuseqarsimappat pinngitsooratik piissallugu allamillu taarsissallugu.

 

Taamannak Naalakkersuisooqatigiit sakkutuutik inissittarpaat atorsinnaanngitsut aallaat tassa uagut nalunngisarput Naalakkersuisooqatigiinnermi.

 

Jakob Sivertsen aamma oqaasii tusarnaarlugit quiagaara. Qujanaqaarooq ilaasortaannginnama. Taanna uanga eqqarsaatiginngilara. Ataatsimiititaliami ilaasortaasusi Siumuminngaaniit Atassumminngaaniillu oqaatsisi uaniittut aallaavigalugit taasisitsineqassappat maani Josef Motzfeldtip nangiaraa taanna siulliuffigerusunngilaa. Allamut tunniuppaa. Kinatoruna Naalakkersuisut uppisitaanissaanut siunnersuuteqarli. Illersussaqqaarparput.

 

Takuat tassa tunniussaa taanna nammineq attorusunngisani allamullu tunniukkusutani.

 

Taamatut kinaluunniit siunnersuuteqartoq ullumikkorpiaq nalunngilarput Kattusseqatigiit Inuit Ataqatigiinnut pilliuttut. Aammalu ataatsimiititaliami atsioereesimasut nipimik taamaattumik allaat tunuaqqusillutik suliassaminnik paarsisimanngitsunik Naalakkersuisunut taamak oqaluttut ataatigut atsiorsimasartik qimarratigisinnaanngilaat.

 

Taasisoqassappat pinngitsuuvillutik ataatsimiititaliami illersuisimasut isumaliummut taasinermi illersortussaavaat. Takoreersinnaavarput Naalakkersuisut ikinnerussuteqartinniarsarigissi.

 

Taanna ileqquuneq ajoarpoq nalunngereerlugu Naalakkersuisut ikinnerussuteqarnissaat aasiit ataatsimiinneq unitsikkumaarparsi paasigussiuk ikinnerussuteqartussanngorlusi. Taavalu allarluinnarmik nipeqalerlusi maanga kingumut iseqqissallusi. Ataatsimiititaliamiuku tamakku mianersuutigalugit suliassat.

 

Taamaattumik oqaatsikka uteqqissavakka imannak Naalakkersooqatigiinnermi Naalakkersuisuusoq pisuutinneqartoq ornissiuk taassumallu ilissinnut nassuiaatigisai ataatsimiititaliamut uterlugit taakkununnga oqaloqatiginnissutigisigit. Ikkarlissagussili immikkut ittumik oqaaseqaateqarsinnaaneq aamma tassani ammavoq.

 

Ja, ja tassami pisariaqarmat Josef Duusi Motzfeldtip Siumut tusangiasaartorujussuuvaa. Tassami uppertunut ajornartoqanngikkaluarpoq. Kisiannili tassa taamatut pissusissaqarpoq oqareerama ataatsimiititaliami kina oqaaseqarnerusimasoq pasitsaatereerlugu. Taassumap iffiukkani qalassimavaa ataatsimiititaliamullu tunniullugu.

 

Taakkua tamaat nerivaat taasisitsisoqassagaluarpalli sumilluunniit utoqqatsissutissaarupput namminneq isumaliutissiissumminnut akerliullutik taasinissaminnut. Tamakku navianartut Naalakkersuisooqatigiinnermi aqqutissaasartut innersuutiinnarpakka ilumut uanga susassarinngilassi. Tamassi avatissinniippunga kisianniuku pissutsit eqqortut atorniarneqartartut partiit imminnut sorsuunneranni maani ujartuinnarikka. Isumaqarama tamakkuninnga paasisimasaqalaarlunga.

 

Anders Andreassen, ataatsimiinnermik aqutsisoq, Siulittaasup tulliata aappaa, Siumut.

Qujanaq. Tulliulluni oqaaseqaqqissaaq Simon Olsen pingajussaaniilerami naatsunnguamik.

 

Simon Olsen, Siumup oqaaseqartuat.

Aap Siumup oqaaseqartua Inuit Ataqatigiinninngaaniit upissunneqarpoq tassagooq oqarluartaarutaannarnik oqaaseqarpoq. Taanna soorunami oqaluuserisinnaavarput. Kisianni Siumuminngaaniit pingaartittuarlugu oqaatigaarput Namminersornerullutik Oqartussat inatsisitigut tunngavissiaasa eqqortumik malinneqartarnissaat tamannalu pissutigalugu inatsisinik nutaanik aamma suleqataasarsimalluta eqqartorparput. Pissusissamisoortutullu oqaatigisariaqarlugu.

 

Aammattaarlu kontonut assigiinngitsunut aningaasaliissutit ukiut ingerlaneranni sipporneqassanngitsut aamma piumasarineqartartut aamma soorunami eqqartorpagut. Taassumap saniatigut Naalakkersuulluni aningaasat tamarmik Naalakkersuisoqarfinni tamani atorfissaqartinneqarluinnaqqissaartut qapiarneqarniarnerat ajornakusoortaqaaq. Aamma Naalakkersuisut qajassuunnagu assortuuttarpugut allatut ajornartumik taanna miserratigineqassanngilaq. Naamerluinnaq. Naalakkersuisut aningaasaqarnermi aningaasartuutissallu qiviaraanni piffimmiit piffimmut imaluunniit Naalakkersuisoqarfiimmiit Naalakkersuisoqarfimmut allaat apeqqusiisoqartarpoq ilumut Naalakkersuisoqarfimmi uani aningaasat millionilikkaat sumunuku atorsimagaat.

 

Taamatut ingerlanermi allatut ajornartumik aamma kingumut qivianngitsoorneq ajornartarpoq. Tassalu ukioq 2000-mi peqqinnissaqarnermut aningaasat aningaasarpassuit qaavannut aningaasaliutigeqqikkatsigit qujanartumik, malugalugu qujanartumik ukioq taanna anigorluarparput. Kisianni Naalakkersuisoqarfiit allat taamaaliorniaraluartut allatut ajornartumik ilaanni aningaasat isuisa erseqqajaanerat pissutigalugu tunuarsimaarfigineqartariaqartarput.

 

Taamaammat oqartoqassanngilaq Siumuminngaaniit tamakkua soqutiginagit ingerlatsisugut. Imminut qiviartariaqarpoq aammalu nakkutigisassat nakkutigisariaqarput. Aammattaarlu ataatsimut isiginninneq tassa kalaallisut oqaatigalugu overblikkeqarneq pinngitsoorani Naalakkersuisup sorliulluunniit atunngitsuugassarinagulu aamma malitassarivaa.

 

Imminuinnaq isiginiarneq qaquguluunniit soornami atorfissaqalivinnavianngilaq. Qujanaq.

 

Anders Andreassen, ataatsimiinnermik aqutsisoq, Siulittaasup tulliata aappaa, Siumut.

Tulliulluni oqaaseqaqqissaaq Aningaasaqarnermut Naalakkersuisoq.

 

Augusta Salling, Aningaasaqarnermut naalakkersuisoq, Atassut.

Qujanaq. Annikitsunnguaminuna una Josef Duusi Motzfeldtip oqaasii oqaaseqarfigilaarusullugit. Oqarputit isoriniarpasillusi oqaaseqarfigissi. Oqaluuserisassaq uaniittut oqaluuserineqaqqunagit. Uangaana isumaga malillugu oqaluuserisassamut tullermut tulluunnerusut oqaatsit tamakkua assigiinngitsut apeqqutit assigiinngitsut oqallisigissallugit. Tassa taanna innersuussutigivara pitsaanerutikkakku tassanerpiaq oqaluuserineqarnissaa.

 

Taava aamma oqaatigivat sippuisimanermut tunngasut uani oqaluuserisassami uaniittuatsiarsuussagaluartut qinnutigineqarsimagaluarpata. Tassami taamaalluinnarpoq kisianni tassa qinnutigineqarsimanngillat. Taamaattumillu uani inatsimmi ilaatinneqarnatik. Kisianni erseqqissaatigisinnaavara massakkut Naalakkersuisuusut ajornartorsiutaasimasunut 2001-mi sippuinermi sippuinermut attuumassuteqartut ukioq mannamut aamma ingerlaqqissinnaanerat ingerlaqqittussaanerallu pissutigalugu ukiumi uani 2002-mi qanoq iliuseqarlutik suliaqarlutik ingerlalereermata aammalu akuersissutigineqartoq Naalakkersuisuni iluarsiissutissaq Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliamut ingerlatinneqareernikuummat.

 

Taamaattumik ukioq 2001-mi sippuisimanerit taakkua ukioq 2000-mi ingerlaqqissinnaannginnissaat taanna anguniarlugu, ingerlaqqiinnannginnissaat anguniarlugu qanoq iliuuseqarpugut massakkut Naalakkersuisuusuni.

 

Taava isummerfigeqqullugit oqaatigisasi assigiinngitsut tassani innersuussutigivara Kukkunersiuinermut Ataatsimiititaliami sukumiisumik paasissutissat assigiinngitsut misissorluarneqareernerisigut Naalakkersuisut aamma akissuteqaatissaat assigiinngitsut tunngavigalugit maani Inatsisartuni oqallisigineqaqqinnissaat.

 

Tassami aningaasaliissutit pereersimapput. Taakku sipporneqarsimappata imaluunniit qinnutigineqaraluartut atunngitsoorneqarsimappata taava taanna naatsorsuutit misissoqqissaarneranani soorunami nassuiaatissaqartariaqarpoq. Taakkulu tunngavigalugit nalilersuineq aamma ingerlanneqartarpoq ukiakkut ataatsimiinnermi kukkunersiuisut isumaliutissiissutaat tunngavigalugu Inatsisartuni sammineqaqqittarluni.

 

Taamaattumik tassa inassutigissavara apeqqutit assigiinngitsut qinnuteqarnermi tunngaviusimasunut nikingassutaasut kukkunersiuinikkut nalilersorneqartariaqartut.

 

Anders Andreassen, ataatsimiinnermik aqutsisoq, Siulittaasup tulliata aappaa, Siumut.

Qujanaq. Tulliulluni oqaaseqassaaq Mads Peter Grønvold Kattusseqatigiit.

 

Mads Peter Grønvold, Kattusseqatigiit oqaaseqartuat.

Assut ussernartorsiornaraluarpoq oqaaseqaatitta akineqarnissaanik piumasaqaatitta akineqarnissaat. Naalakkersuisunit. Kisianni Naalakkersuisunit oqaatigineqarpoq Kukkunersiuinermut Ataatsimiititaliap suliaani tamakku akineqarumaartut.

 

Uani Inatsisartuni sulinermi Inatsisartut inatsisiliaat malillugit sulineq ingerlanneqassappat pisariaqarluinnarpoq aamma sippuilluni atuisoqartannginnissaata qulakkerneqartariaqarnera. Tassami ileqquulertariaqanngimmat ajunngilaq sippuisoqaraluarpat immikkut taakku qinnutigineranni aningaasalerneqarumaarput.

 

Taamatut ingerlaaseqalerniarutta akuersaarneqarsinnaanngilluinnarpoq tassami Inatsisartuni aningaasanut inatsit suliarigaangatsigu ukiup tullissaanut tulleriiaarineq assigiinngitsut tamarmik aningaasalerneqarsinnaaneq ajormata. Tulleriaarineq ingerlanneqartarpoq. Soorlu assersuutigalugu atuarfiit pitsanngorsarneqarnerannut tunngatillugu aningaasaliissutit taamatut pigineqanngimmata aningaasaliissutissat ilaannaat aningaasaliissutigineqarnikuupput.

 

Taamaattumik Naalakkersuisut anguniartariaqarpaat inatsisit malillugit sulinerup piviusunngortinneqarnissaa taanna pinngitsoorneqarsinnaanngilluinnarpoq malissallugu. Taamaattumillu taanna nassuerutigalugu oqaatigineqartariaqaraluarpoq aap malinneqartariaqassooq. Aamma unioqqutinneqarsimavoq Naalakkersuisunit taanna taamatut ingerlatsisimaneq.

 

Uani ukiamut allallu oqaluuserinissaanut kinguartittaqattaaginnarnagit ingerlatsinerliorujussuarnermik kinguneqarsimasut maani eqqartorneqartut.

 

Anders Andreassen, ataatsimiinnermik aqutsisoq, Siulittaasup tulliata aappaa, Siumut.

Qujanaq. Tulliulluni oqaaseqassaaq Naalakkersuisut Siulittaasuat.

 

Jonathan Motzfeldt, Naalakkersuisut siulittaasuat, Siumut.

Aningaasaqarnermut Naalakkersuisoq oqaaserisaanut ilassuteqaannassaanga erseqqissaatigalugu siullermik maannakumut ilassutissatut aningaasaliissutit suliarineqarsimanerat Naalakkersuisut suleriaasianut naleqquttumik suliarineqarsimamata.

 

Taakku tikitsinnagit oqaatigilaassavara tamatta qimakkumasarput aammalu manna tikillugu tamakkiisumik iluatsinngitsoq eqqartoqqittariaqanngilarpulluunniit isumaqatiingaaratta aningaasartuutissanut budgetimut inatsit najoqqutaralugu suliassat ingerlanneqassapput. Taanna taama ittoq naammassisimavarput. Kisianni malitsinniarnera suli tamakkiisumik atorsinnaasimanngilarput massa 2000-minngaaniit taamak aalajangiigaluarluta.

Tassa maannamut sippusimanerit. Tamarmik nassuiaatissaqarput aammalu nassuiaatissat tamarmik ullumikkut saqqummiussat bilagiisut aamma ikkunneqarsimapput takuneqarsinnaallutik qanga suna aamma tamatumani immikkut aningaasaliinissamut tunngaviusimasoq. Aammalu qanga finansudvalgip tamarmiulluni isumaqatigiittoq aamma tapersiisimalersoq.

 

Tamarmik takussutissaqarmata tusarnaartut pinerullugit taanna oqaatigissavara taamatut periarfissat tamarmik atorneqarsimammata. Aamma sianermik kasutsisoqareerpoq ukiami tassa Aningaasaqarnermut taamanikkut Naalakkersuisoq. Oqaatigissavara pissusissaatut qaammatit arfinillit ingerlaneranni aamma qaammatit qulingiluanngorneranni pissusissaatut nalunaaruteqarmat.

 

Taamaalillunilu 28. septemberimili taamanikkut Aningaasaqarnermut Naalakkersuisup nalunaarusiaa najoqqutaralugu sippuisoqarnissaa Isumaginninnerup iluani Ilinniartitaanerullu iluani ilimasaarutigineqarsimavoq.

 

Aammalu novemberip qulingiluaani aamma taamanikkut Aningaasaqarnermut Naalakkersuisup aamma allagaqarnermigut atugaqarnerunissaq nalunaarutigisimammagu. 20 millionit missaanik allaat naleqassasumik. Taavalu qaammatit qulingiluat qaangiunnerini aamma novemberip 26-ani aamma finansudvalgimut aamma allagaqarnermigut tamanna aamma erseqqissarsimallugu.

 

Taamaattumik ilumoorpoq decemberip 7-ani Naalakkersuisut nutaat pilersinneqarneranni aalajangigaasimasut aamma taakkua takuneqarsinnaapput ukiup sinneranut qanoq isikkoqarsimasut.

 

Tassa naggataatigut ima oqaatigissavara soorlu aamma Aningaasaqarnermut Naalakkersuisup akissummini aamma taanna erseqqissaraa tillægsbevillingslovi una ilassutissatut inatsit tassa imarivaa Naalakkersuisut finansudvalgimillu Inatsisartut sinnerlugit Inatsisartut sinnerlugit aalajangiiffigisimasaat.

 

Isumaqarpunga aamma oqaatigineqareersutut nuannaarutigaarput uagut aamma Naalakkersuisuni soorlu Aningaasaqarnermut Naalakkersuisuusup aamma oqaatigigaa taamatut finansudvalgip aamma taakkua finansudvalgip siuliisa aammalu maannakkut finansudvalgiusup kiisalu aamma Naalakkersuisut maannakkut ullumikkut Naalakkersuisut siuliisa aammalu maannakkut Naalakkersuisut tassami ila Naalakkersuisut ukiup ataatsip ingerlarani pingasoriarlutik ilaatigut nikittoqarsimammat. Eqqaamassavarput. Taamaakkaluartoq isumaqarpunga suliassat naammassininarneqarsimasut. Finanslovimi inatsisip tekstanmærkninngit tamatumani aamma pisinnaatitsineri tunngavigalugit.

 

Taamaattumik uanga aamma Naalakkersuisuni isumaq taanna aamma oqaatigineqartoq isumaqatigaara tillægsbevillingslovip takutippaa Naalakkersuisut aamma finansudvalgit siuliisa aamma maannakkut atuuttut aningaasaqarnikkut politikki malinniarneqarsimasoq. Taamaalillunilu aamma politikkikkut anguniagaasunut politikkikkut anguniagaasimasut siulliit maannakkullu aamma anguniagaasut aamma tunngavigalugit ingerlaniartoqarsimasoq.

 

Tassa taakku oqaatigerusuppakka avataaninngaaniit aamma isumaqartoqassanngimmat suliassat uani aalajangiiffigineqartinnagit missunngivillugit ilaatigut pissusilittut iliortoqartarsimasoq taamaanngimmat.

 

Kisianni bilagiini takuneqarsinnaapput aalajangersimanermut ilaatigut suut annerusumik aningaasartuutaasarsimanersut.

 

Tassanilu politikkut maani assortuussutigisinaanngisarput ataaseq tassavara qularutiginngilluinnarpara kolligiat tungaatigut aningaasartuutigut naammassisimanngikkaluarutsigit imaluunniit atuartitsinermut Naalakkersuisut naammaasisimanngikkaluarpagit taava aamma oqaatsit aamma allat aamma ullummikkut tusarsimassagaluaratsigit.

 

Kisianni naammassiniarneqarsimapput naammassineqarlutillu. Kisianni aamma aningaasartuutaanerupput ilimagisatsinningaaniit. Taamaattumik isumaqarpunga maannakkut oqaaserineqartut nuannaarutigalugit taperserneqarnera oqaluuserisassami aamma tassani Naalakkersuisut naammagisimaarinninnerat taamaalillugu erseqqissaatigeqqikkipput.

 

Anders Andreassen, ataatsimiinnermik aqutsisoq, Siulittaasup tulliata aappaa, Siumut.

Qujanaq. Paatsuungasoqaqqunagu tamanut erseqqissaatigilaassavara ullaaq KNR-p nalunaaruteqarnera malillugu ullup qeqqanut radio matuneqarmat taavalu ataatsimut ammaqqinneqarumaarluni taannalu toqqaannartumik maannganiit aallakaatitsineq sisamanut killeqartussaasutut aamma oqaatigineqarpoq.

 

Taavalu tulliulluni oqaaseqaqqissaaq Mikael Petersen. Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap siulittaasua.

 

Mikael Petersen, Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliaq Siulittaasua, Siumut.

Tassa pinngitsoorusunngilanga naggataarutaasumik oqaaseqalaassallunga naatsunnguamik. Siullermik Attaviitsup Otto Steenholdtip oqaaserisai pinngitsuussanngilanga aamma akissuteqarfigilaassallugit maani inimi massakkut isersimajunnaareeraluartoq. Kisianni tusarnaassooq.

 

Tassa nalunngilarput Otto Steenholdtip qangarsuarli nuannarigaa aamma uumisaariulaassalluni politikkeqatiminut. Ilaanni oqaatsit sakkortuut atorlugit uumisaarineq ingerlattarpaa tamanna nalunngilarput sungiusimaannalernikuuvarput.

 

Kisianni eqqunngitsumik taamatut sakkortutigisumik uumisaarileraangat nuanniilliortaqaagut. Aamma massakkut taammaappunga uanga massakkut. Ilami ima eqqunngitsigivoq oqarmat Naalakkersuisunngooq parteeqatitik ataatsimiititaliami inissitsititertartpaat sakkutuussatut illersortissamittut.

 

Ila tupinnassusia Otto Steenholdt ukiorparujussuit maani inimi nalunngisakka naapertorlugit Otto Steenholdtikkut Jonathan Motzfeldtilu Jakob Sivertsenilu Jonathan Motzfeldti Junnuk sivisunerpaamik Inatsisartunut ilaasortaasimapput.

 

Ila tupinnassusia inatsisit suut tunngavigalugit Inatsisartut sulerneralluunniit suli sianigisimanngippagu. Inatsisartut sulipput, Inatsisartutut Naalakkersuisullu pillugit inatsit tunngavigalugu.

 

Inatsisartut ataatsimiititalianut inissitsiterisarput. Ataatsimiititaliaminnut. Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliaq Inatsisartut ataatsimiititaliaraat. Naalakkersuisut ataatsimiititaliarinngilaat. Inatsisartut ataatsimiitialiaraat. Taamaattumillu Inatsisartut Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliaq suliakkertarpaat.

 

Aamma taamaaliorput uani Inatsisartut suliakkiutaat Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap suliaraa. Taannalu ullumikkut saqqummiunneqarpoq. Makkuali uagut Naalakkersuinikkut partiitut inissisimanerput tunngavigalugu Naalakkersuinikkut anguniakkagut taanna ilaana Otto Steenholdtip niaqorluutigissanngilaa. Suliariuarparput aamma suliarissaqqaarparput.

 

Aamma anguniakkagut illersoqatigiiffigisarpagut. Ilaana tamanna ataatsimilluunniit annilaangatigissanngilat Otto Steenholdt. Taanna nammineerluta uagut suliarissavarput. Illersoqatigiittaqaagut aamma piffissanngoraangat taamaattarpugut aamma taamaaliussaqqaarpugut.

 

Naggataatigut suliaq annertooq eqqaamasakka malillugit ilassutitut aningaasaliissutinut siunnersuutasartut ukiorpaalussuarni peqataaffigisarsimallugit una siunnersuut aatsaat taamak pissanganartigisimavoq. Aningaasarpassuarnik imaqarpoq Royal Greenlandikkunnut NUKA A/S-kkunnut aningaasaliissutit 240 millioninik nalillit. Aningaasaleeqqiuterpassuit Peqqinissaqarfimmut 68 millionit kr-nit. Ila amerlaqaat taasinnaasagut sanaartornermut tunngasut nikerartinneqartut.

 

Suleqataaffigalugu pissanganarsimaqaaq. Kisianni paasinarsivoq ataatsimoorlutaasiit Inatsisartut taanna akuerissagipput. Tamanna nuannaarutigilluinnarpara suleqataaffigisimagakku.

 

Anders Andreassen, ataatsimiinnermik aqutsisoq, Siulittaasup tulliata aappaa, Siumut.

Qujanaq. Erseqqissaatigilaassavara erniinnannguaq taasisussaasagatta tassa oqaaseqartussat kingulliit oqaaseqarteriarlugit taasiumaarpugut.

 

Taavalu tulliulluni oqaaseqassaaq Jakob Sivertsen Atassut. Pingajussaaniilerami naatsunnguamik. Tulliukkummarpoq Josef Duusi Motzfeldt.

 

Jakob Sivertsen, Atassut.

Tassaana Inuit Ataqatigiit Siulittaasuata sumiissimanersunga apeqqutimmagu erseqqissaassuteqalaarniarpunga. Tassa aalajangiusimavara taanna kusassaasimaneq aningasat 111 million kr-nit taamanikkut suminngaaniit aningaasalerneqarsimasut Naalakkersuisut erseqqissumik oqaatigisimagaluarpagu. Maannakkut kingumoortumik inatsisissaq manna suliarineqarsimassanngikkaluarpoq.

 

Atorneqarsimanerat inatsisit malillugit atorneqarsimapput. Kisiannili aningaasat tiguneqarsimappat tassani erseqqissumik oqaatigineqarsimanngimmat maannakkut qujanartumik maannakkut naammassineqarpoq.

 

Aamma Otto Steenholdtimut oqatigissavara Inatsisartut sulinerat tassaammat inatsisinik tunngaveqarlutik taamaattumik Atassummit Naalakkersuisuutitaqartutut illersuiniarsimanngitsutut naliliinerit taanna paasiuminaatsippara. Illersuinianngilagut tassaana ilassutitut aningaasaliissutit tassa 2001-mi sammivarput. Tassani kina Naalakkersuisuusimanersoq apeqqutaanngilaq. Uagutsinnununa aningaasat atorneqarsimasut nalilersorneqarnissaannut aalajangiinissamut suliassinneqarsimasugut.

 

Taamaattumik Otto Steenholdti oqarfigiinnassavara nunarput inatsisinik aqunneqassaaq. Qujanaq.

 

Anders Andreassen, ataatsimiinnermik aqutsisoq, Siulittaasup tulliata aappaa, Siumut.

Qujanaq. Tulliulluni oqaaseqassaaq Josef Duusi Motzfeldt, Inuit Ataqatigiit tulliukkumaarpoq Anthon Frederiksen Kattusseqatigiit.

 

Josef Duusi Motzfeldt, Inuit Ataqatigiit.

Kisermaap Otto Steenholdtip sakkutuulersorluni oqalunnera Naalakkersuisut sakkutuuminnik aallartitsisartut Inatsisartut toqqaasarput kikkut ataatsimiititalianut ataasiakkanut inuttaassanersut. Soorunami gruppit inassuteqartarput kikkunnik inuttaliuumanerlutik.

 

Kisianni Otto Steenholdt isiginnittaasia najoqqutarissagaanni naatsorsuutigisarsimassavaa toqqarneqartoq naassaanngitsumik soraajuitsumik aalajaatsuussasoq sakkutuujulluartuussasoq. Inatsisartuni Naalakkersuisunilu suleriaaseqarnermi tamanna atuutinngilaq.

 

Kiisalu Otto Steenholdt aappassaanik aamma oqaaseqaqqinnermini pasinartunngortinniarsarivaa kina Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliami iffiortuusimanersoq sunaanerpoq taanna oqaaseq. Matumani uppernarsassavara Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliami inuit tallimaalluta nuannersumik ataqqeqatigiittumik ammasorujussuarmik suleqatigiissimagatta. Arlaannaaluunniit nukittunerusutut uani oqaatigissallugu pissutissaqarsorinanngilluinnaqqissaartumik.

 

Taamaattumik taamatut ilaasortaqatima ilaannik suunngitsumik pasinartunngortitsisarnera eqqortuunngimmat matumuuna uppernarsassavara. Simon Olsenip aappassaanik oqaaseqarnerani oqaasii paasinnginnakkit oqaaseqarfigissanngilakka. Kisianni ujartoqqiinnarusullugu unioqqutitsisimanarit uani isumaliutissiissutitsinni tikkuarlugit atsioqataaffigisimasasi ilumooruppisigit.

 

Tassami oqaaseqartersi ullumikkut imakikuluttoq tamakkuninnga tuniliaqutsersuinermik ataatsimilluunniit imaqanngitsoq atuarsinnaagatsigu.

 

Taavalu Aningaasaqarnermut Naalakkersuisumut oqaatigiinnassavara uanga pisuussuteqarpassuakka qaammatit siulliit aqqanillit ullulu arfineq marluk kukkussuterpassuakka uparuartoqqereerlugit taava oqarputit kisianni tassa taakku Naalakkersuisoqarfiit uniuisimasut sippuisimasut qinnuteqarsimanngillat. Taava tassani sunaana pisuussutigisimagiga. Taava kingornatigullu Naalakkersuisut Siulittaasup oqaaseqarnera innersuussutigissavara.

 

Anders Andreassen, ataatsimiinnermik aqutsisoq, Siulittaasup tulliata aappaa, Siumut.

Qujanaq. Tulliulluni oqaaseqassaaq Anthon Frederiksen, Kattusseqatigiit oqaaseqartuata avataasigut.

 

Anthon Frederiksen, Siulittaasup tulliata sisamaat, Kattusseqatigiit.

Aap inatsisit tunngavigalugit suliniartussaavugut maani aamma taamaaliorunnarpoq. Tassa suliap uuma siullermeerneqarneranili ilaatigut Naalakkersuisuniit oqaatigineqaqattaarpoq Naalakkersuisut pisinnaatitaaffitik malillugit sippuisimasut.

 

Kisianni aningaasanut inatsit siorna akuersissutigigatsigu Naalakkersuisut pisinnaatitaaffimmik tuninngilagut kontoni assigiinngitsuni sippuillutik atuinissaannut. Pisinnaatitaaffimmik tunivagut kontoni assigiinngitsuni nikisiterisinnaanissaannut. Taanna maluginiartariaqarpoq. Aamma aningaasanut inatsimmi ilanngussami ukua assersuutitut atualaarusuppakka imaattut.

 

Tassa isumaginninnermut Suliffeqarnermullu Naalakkersuisoq suliassaqarfiit 30.39 siunertamut kontonut 30.10-mut meeqqat inuusuttullu pillugit Naalakkersuisut pisinnaatinneqarput konto pingaarnerit 30.10.02-miit 30.10.29-mut akornanni aningaasaliissutinik akiliutissanik atorfinnillu amerlassusilikkanik nikisiterisinnaanissamut.

 

Aamma taamaappoq konto 40-p ataani tassa ilinniartitaanerup ataani. Taamaattumik eqqunngilaq Naalakkersuisut oqartaqattaarnerat Inatsisartut pisinnaatereerpatsigut qanorluunniit qanorluunniit atuisinnaanissatsinnut. Maluginiartariaqarpoq tassa taanna isumaqarpunga pingaaruteqartoq. Tassami Naalakkersuisut kontoni assigiinngitsuni nikisiterisinnaanerat aammalu sippuisinnaanerat taakkua pissutsit marluk assiginngitsorujussuupput.

 

Kiisalu aamma Naalakkersuisuniit oqaatigineqarpoq sippuisoqassamaalermat Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliaq ilisimatinneqarsimasoq. Taamaassimasinnaavoq kisianni ilisimatitsineq qinnuteqarnerlu aamma taakkua assigiinngitsorujussuupput. Tassami missingersuusiortarneq pillugu inatsit akuerigatsigu oqartoqanngilaq Naalakkersuisut Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliaq taamaallaat ilisimatissagaat.

 

Kisiannili eqqaamasakka malillugit paragraf 26-miunngikkuni 27-mi erseqqarissumik allaqqavoq Naalakkersuisut Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliamut qinnuteqassasut. Paasigunikkut aningaasaliussat naammanngitsut ukiup ingerlarneranut. Taamaattumik taakkua isumaqarpunga imaannaanngitsut aamma ilanngullugit oqaatigineqartariaqartut eqqaasitsissutigisariaqartut.

 

Anders Andreassen, ataatsimiinnermik aqutsisoq, Siulittaasup tulliata aappaa, Siumut.

Qujanaq. Oqaaseqaqqissaaq, akissuteqaqqissaaq Aningaasaqarnermut Naalakkersuisoq. Tassa tassuugunnguaq taasinissarput aamma eqqaasitsissutigeqqissavara. Tassa Naalakkersuisoq kingulliulluni akissuteqareerpat taava taasisariaqalissaagut. Taamaattumik ilaasortat maaninngitsut qinnuigissavakka inissaminnut ingikkiartoqqullugit.

 

Augusta Salling, Aningaasaqarnermut naalakkersuisoq, Atassut.

Qujanaq. Tassa kingulliulluni oqaaseqartoq Kattuseqatigiinninngaaniit Anthon Frederiksen, pisariaqavissutut isigaara akissuteqarfigissallugu.

 

Tassa Anthon Frederiksenip oqaatigaa, Naalakkersuisut oqartut pisinnaatitaaffitsik malillugu sippuisimallutik.

 

Isumaqarpunga paatsuugaqarsimasutit. Pissutigalugu uagut Naalakkersuisuninngaanniit malitassat tunngavigalugit qinnuteqaqqittarsimanerit massakkut aaliangiiffigisassagut, tassa 2001-imut Inatsisartut ilassutitut aningaasaliissutinut inatsisissaattut siunnersuut.

 

Eqqartortillugu piuartuarpagut qinnuteqaataasarsimasut massakkut naqissuserneqartussat maani inatsisartuninngaaniit. Tassa taakkua inatsisini tunngaveqartumik suliarineqarsimasut.

 

Ukua sippuisimanerit innersuuttuartuarpakka uanga 2001-imi naatsorsuutit suliarineqarnissaanut taakkua oqallisigineqartariaqartut.

 

Taamaattumik eqqunngilaq Naalakkersuisut oqarmata pisinnaatitaaffitsik malillugit sippuisimallutik.

 

 

 

Anders Andreassen, ataatsimiinnermik aqutsisoq, Siulittaasup tulliata aappaa, Siumut.

Ja, qujanaq. Maannalu oqaaseqaqqinniarpoq Anthon Frederiksen, Kattusseqatigiit, Kattusseqatigiit oqaaseqartuata avataasigut.

 

 

Anthon Frederiksen, Siulittaasup tulliata sisamaat, Kattusseqatigiit.

Ila oqaatsit aamma illua tungaanut saatinneqarsinnaaneri tupinnaqaaq, tupinnartuliatut maani isigineqalersimammat Naalakkersuisut ilaaninngaaniit.

 

Minnerpaamilluunniit uanga Naalakkersuisut oqanngilanga pisinnaatitaatnut sippuinissamut. Killormulliuna oqartunga, Naalakkersuisut pisinnaatitaanngilluinnarput sippuinissamut. Naalakkersuisut pisinnaatitaaffiat tassa kontomiit kontomut nuussisinnaanermut, taanna aatsaaginnaq ilanngussami aningaasaqarnermut ataatsimiititaliami allaqqasoq issuarlugu atuarpara. Paatsoorneqarsinnaanngitsorlu taanna aamma isumaqarpunga Naalakkersuisup aningaasaqarnemut Naalakkersuisup atuarsimassagaa naatsorsuutigissavarput.

 

Minnerparparpaamilluunniit Naalakkersuisut pisinnaatitaaffilinngilluinnarpagut maani sippuinissamut. Pisinnaatitaaffilerpagut kontomiit kontomut nuussinissaannut.

 

Aamma ilassutitut aningaasaliissutissatut inatsit massakkut taasissutiginialerparput. Taassumallu iluaniipput 65 millionit angullugit aningaasaqarnermut ataatsimiititaliamut anngunneqarsimanngitsut.

 

Tassa taakku uagut isorisagut. Taakkua tassanngaanniit anisillugit ilassutitut aningaasaliissutininngaaniit anisillugit inissinniarneqassanngillat.

 

Ilaapput pinngitsooratik siunnersuummut.

 

 

 

Anders Andreassen, ataatsimiinnermik aqutsisoq, Siulittaasup tulliata aappaa, Siumut.

Qujanaq, tulliulluni oqaaseqaqqissaaq Otto Steenholdt, Attaviitsoq. Pingajussaaniilerami naatsuararsuarmik.

 

 

Otto Steenholdt, Attaviitsoq.

Mikael Petersenip oqaasissaarulluni qinngisaarisumik asuli taaguinnassanngilaanga. Oqaatsit anitakka akissutissaqarfigigukkit, taakku tunngavigalugit akiit. Akissutissaqanngikkuillu nipangiinnarlutit.

 

Sakkutuumik oqarnera assersuutaavoq, ilumoormat partiip sakkutuui tassaapput ilaasortani ataatsimiititalianut aallartitagai. Una una illersoqqullugu, partiitut anguniagarput illersoriartorlugu tassunngassaatit. Taanna paasisimanngikkaanni ataatsimiititalianiittariaqanngilaq.

 

Immaqa soraarsitaalluniluunniit allamik taarserneqarnissaq pitsaanerussagaluarpoq.

 

Anders Andreassen, ataatsimiinnermik aqutsisoq, Siulittaasup tulliata aappaa, Siumut.

Kingulliullunilu oqaaseqassaaq aningaasaqarnermut Naalakkersuisoq. Tamatumalu kingorna taasissaagut.

 

 

Augusta Salling, Aningaasaqarnermut naalakkersuisoq, Atassut.

Qujanaq. Tassa Anthon Frederiksenilu imaassinnaavoq sanioqqulluta oqalliseqattaartugut. Uanga imannak paasivakkit oqartutit, Naalakkersuisut oqarsimasut sippuillutik atuisimanertik taanna pisinnaatitaaffitsik malillugu iliuuseqarfigisimallugu.

 

Oqarfigivakkit Naalakkersuisut taama oqarneqanngisaannarput. Naalakkersuisut sippuisimanerminnut tunngasunik nassuiaateqartarput.

 

Kisianni oqarsimanngillat illit oqarnerit malillugu, oqarputit pisinnaatitaaffitsik tunngavigalugu sippuisimasut. Uanga oqarpunga, uani massakkut eqqartukkatsinni 2000-imi Inatsisartut ilassutitut aningaasaliissutinut inatsisissaaniittut, taakkua pisinnaatitaaffiit inatsisillu tunngavigalugit suliarineqarsimasuusut. Aamma taanna eqqortuuvoq.

 

Taava aamma oqaatigisariaqarpara aningaasat taakku eqqartukkatit, sipporneqarsimasut qinnutigineqarnatik sippuissutit inatsisit uuma iluaniissinnaanngillat.

 

Suliarineqareersimasuinnaat inatsisissap taassumap iluaniittuummata.

 

 

Anders Andreassen, ataatsimiinnermik aqutsisoq, Siulittaasup tulliata aappaa, Siumut.

Ja, qujanaq. Tassa erniinnannguaq taasissaagut, kisianni taasilersinnata oqaatigissavara, tassa Inatsisartunut ilaasortaq Naimanngitsoq Petersen sinniisussaa Aqqaluk Petersen Atassummeersoq nalunaarpoq majip qulinganiit, tassa ullumimiit ulloq majip 15-iat ilanngullugu peqataasinnaanani.

 

Taamaattumillu Aqqaluk Petersen sulinngiffeqarnissaa siulittaasoqarfimmiit akuersissutigineqarpoq.

Qinigaanerup misilinneqarnissaanut ataatsimiititaliami Atassutikkut sinniisussaasa arfineq pingajuat Edvard Geisler qinigaasinnaassuseqarnera akueraa.

 

Matumuuna inassutigaara Edvard Geislerip Naimanngitsoq Petersenimut sinniisussatut Inatsisartunut inatsiartut ataatsimiinneranni ulloq 15. maj 2002 ilanngullugu peqataanissai Inatsisartut akuersissutigissagaat. Tassa imatut paasillugu, taaseqataasinnaasutut peqataanissaa.

 

Naatsumik oqaatigalugu.

 

Akerliusoqarnerluni?

 

Naamik, tassa akuerineqarpoq. Taamaalilluni Edvard Geisleri aamma maani taaseqataasinnaanngorpoq.

 

Taavalu oqaatigissavara malunnarpoq, tassa amerlanerussuteqarluartut matuma suliap maannakkut iluserisakkamisut iluseqarluni pingajussaaneerneqarnissaanut akuerseqataajumasut. aammalu allannguutissatut siunnersuuteqartoqanngilaq Inatsisartut aningaasaqarnermut ataatsimiititaliaata tungaaninngaanniit.

 

Taakkulu aamma isumaqatigiittut inatsisissatut siunnersuutip allannguuteqartinneqarani akuersissutigineqarnissaa inassutigaat.

 

Tassungalu akuersaartut nikueqqussavakka.

 

29.

 

Akerliusut nikueqqussavakka.

 

Soqanngilaq.

 

Taaseqataanngitsut.