Ullut ataatsimiiffiusut arfersaneq sisamaat, marlunngorneq, 14. maj 2002, nal. 17.55

Oqaluuserisassaq immikkoortoq 22

Inatsisartut 2001-imut ilassutitut aningaaaliissutinut inatsisissaattut siunnersuut.

(Aningaasaqarnermut Naalakkersuisoq)

(Pingajussaaneernera)

 

Augusta Salling, Aningaasaqarnermut Naalakkersuisoq, Atassut.

Naalakkersuisut Aningaasaqarnermut ataatsimiititaliap 2001-imut Inatsisartut ilassutitut aningaasaliissutinut inatsisissaattut siunnersuutip pingajussaaneerneqarnissaanut isumaliutissiissutaa tiguaat.

 

Inatsisissatut siunnersuutip allannguuteqarani akuersissutigineqarnissaa Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap inassutigaa. Taamaattumik isumaliutissiissut annerusumik atorneqarpoq siunissami missingersuusiortarnissaq pillugu assigiinngitsunik kaammattuuteqarnermut.

 

Aningaasaqarnermut ataatsimiititaliap Naalakkersuisunut kaammattuutigaa 2002-imut ilassutitut aningaasaliissutinut inatsisissami taamatullu aamma 2003-mut aningaasanut inatsisissatut siunnersuummi oqaasertaliussamik ilanngussisoqassasoq naalakkersuisunut piginnaatitsissummik ukiup naatsorsuuteqarfiusup naanerani aningaasaliissutit 2%-ii tikillugit atuinerusimanermik atuinikinnerusimanermilluunniit ukiumut tulliuttumut nuussisinnaanissamut.

 

Missingersuutit pillugit inatsisip akuersissutigineqarneratigut pisinissanut annertunerusunut aningaasaliissutinik ileqqaaruteqarnissamut periarfissamik ammaassisoqarnikuuvoq. Akerlianik missingersuutit pillugit inatsimmi inatsimmulluunniit nassuiaatini ukiumut aningaasanut inatsiseqarfisumut tullermut atuinerussutinik nuussisinnaanermut periarfissaq taaneqarsimanngilaq.

 

Aningaasaqarnermut ataatsimiititaliap kissaatigippagut Naalakkersuisut piginnaartinneqassasut atuinerussutinik ukiumut aningaasanut inatsiseqarfiusumut tullermut nuussisinnaanissamut, taava Naalakkersuisut naliliipput tamatumunnga missingersuutit pillugit inatsisip allanngortinneqarneratigut inatsisitigut tunngavissiisoqaqqaartariaqartoq. Inatsisiliortarnermi periaatsit eqqarsaatigalugit pissusissamisuussanngilaq ukiumut aningaasaliissutinut inatsisini oqaasertaliussaannaq tunngavigalugu taama iliortoqarsinnaassappat.

 

Taamaattoqassappat missingersuutit pillugit inatsisip allanngortinneqarnissaata piviusunngortinneqarnissaanut tamatumalu kingorna malittarisassatigut tunngavissiornermut inerlatsinermullu kontut 175-it missaannut nuussisarnissamut aaqqissuussinerup aqunneqarnissaanut sulisut piffissarlu atorneqartariaqassapput.

 

Naalakkersuisut isumaqarput nukissat pitsaanerusumik atorneqassasut intsisini atuuttuni killiliussat iluanni missingersuutit malitseqartinneqartarnerat aningaasanillu aqutsineq pitsanngorsarneqarpata. Naalakkersuisulli piareersimapput inatsisit malittarisassallu pisariaqartut suliarinissaannut, tamanna Inatsisartunit kissaatigineqassappat.

 

Aningaasaqarnermut ataatsimiititaliap Naalakkersuisunut kaammattuutigaa meeqqanut inuusuttunullu ulloq unnuarlu paaqqinniffiit ingerlanneqarnerisa Nunatta Karsiata aningaasaqarniarneranik artukkiinnginnissaat qularnaarniarlugu pisariaqartunik iliuuseqartoqaqqullugu.

 

Ilassutitut aningaasaliissutinut inatsisissap inatsisartuni aappassaaneerneqarneranut naalakkersuisut akissuteqarput naatsorsuutigalugu 2003-miit ulloq unnuarlu paaqqinniffiit ingerlanneqarneranni aningaasartuutit tamarmiusut kommuninit akilerneqartalissasut.

 

2002 eqqarsaatigalugu Naalakkersuisut ulloq 7. maj 2002 Aningaasaqarnermut ataatsimiititaliamut ilassutitut aningaasaliissuteqartoqarnissaanik qinnuteqarput, 2002-imi meeqqanik inuusuttunillu paaqqinniffiit suli 12 mio.kr.-inik aningaasaliiffigeqqinneqarnissaat qinnutigalugu.

 

Qinnuteqaat aningaasaqarnermut ataatsimiititaliamit akuerineqanngippat taava naalakkersuisut suliniuteqartariaqassapput ullumikkut missingersuutaasut eqquutsinneqarsinnaaqqullugit. Tamanna isumaqarpoq ppaqqinniffinni inissat ikilineqartariaqassasut aamma atuineq assersuutigalugu sulisunik annikillisinneqartariaqarluni.

 

Peqatigitillugu ulloq unnuarluu paaqqinniffinut akiliutit pillugit nalunaarut allanngortittariaqassaaq, siunissami akiliut Kanukoka isumaqatiginiaqqaarnagu Namminersornerullutik Oqartussanit aalajangersarneqartartunngorlugu. Tamanna kinguneqassaaq suliassaqarfimmut kommunit aningaasartuutaasa 2002-mi missingersuutigineqarsimanngitsumik malunnartumik amerleriarnerinik.

 

Inatsisartut eqqaamassavaat meeqqat inuusuttullu qassit kommunit ataasiakkaat ulloq unnuarlu paaqqinniffimmiitinnerat assigiingitsorujussuummat. Taamaattumik aamma kommunit akiliutigisartagaat qaffassappata kommunit ataasiakkaat aningaasaqarniarnikkut eqqorneqarnissaat assigiinngitsorujussuusussaavoq. Assersuutigalugu Ittoqqortoormiit, Tasiilaq Uummannarlu allanit ajornerusumik eqqorneqassapput.

 

Taamatuttaaq naatsorsuutigineqartariaqarpoq kommunit ilaasa aningaasaqarniarnertik pissutigalugu paaqqinniffinnut inissiinissaminnut tunuarsimaalissasut naak pisariaqartitsineq annertugaluartoq.

 

Taamatut oqaaseqarlunga matumuuna inatsisissatut siunnersuut Inatsisartunut suliareqqitassanngortippara.

 

Anders Andreassen, ataatsimiinnermik aqutsisoq, Siulittaasup tulliata aappaa, Siumut.

Maannalu Partiit, Kattusseqatigiit, Attaviitsullu oqaaseqartussaat oqaaseqassapput. Siullulluni oqaaseqassaaq

 

Simon Olsen, Siumup oqaaseqartua.

Siumumiit iluarisimaarparput Naalakkersuisut akissuteqarnerminni Aningaasaqarnermut ataatsimiititaliami kaammattuutaa meeqqanut inuusuttunullu ulloq unnuarlu paaqqinniffiit ingerlanneqarnera Nunatta Karsianit artukkinnginnissaq iliuuseqarfiginiarmassuk.

 

Aammattaaq paaqqinnittarfinnut akiliutit pillugit nalunaarutip allanngortittariaqassasoq Naalakkersuisunit iliuuseqarfigineqassasoq oqaatigalugu.

 

Siumumiit taamatut oqaaseqarluta 2001-mut Inatsisartut ilassutitut aningaasaliissutinut inatsisissaattut siunnersuut massakkut pingajussaaneerluni suliarineqarnerani taamatut isikkoqarluni akueritinneqarnissaa akuersilluta taaseqaataaffigissavarput.

 

Jakob Sivertsen, Atassutip oqaaseqartua.

Qujanaq. Inatsisartut ilassutitut aningaasaliissutinut inatsisissaattut siunnersuutip siullermeernerata,  aappassaaneerneratalu akornanni Aningaasaqarnermut ataatsimiititaliap suliassaq peqqissaarullugu paasissutissarpassuillu atorlugit suliarisimavaa. Maannakkullu pingajussaaneerneqarneranut allannguutissamik saqqummiussisoqartoqarani.

 

Naalakkersuisut Inatsisartut ilassutitut aningaasaliissutinut inatsisaata pingajussaaneerneqarani Aningaasaqarnermut Naalakkersuisup akissuteqarnermini 2002-mut meeqqanik inuusuttunillu paaqqinniffiit ukiup sinneranut ingerlaannarnissaa anguniarlugu 12 mio.kr.-inik immikkut aningaasaliinissamik Aningaasaqarnermut ataatsimiititaliamut qinnuteqaateqarsimalluni oqaatigaa.

 

Atassummit isumaqarpugut meeqqanut inuusuttunullu paaqqinniffiit nunatsinni taamak atorneqartigitillugu meeqqat inuusuttullu toqqissisimallutik ulluinnarni inuunissaannut pingaaruteqartigisut immikkut isigineqartariaqartut. Immikkut aningaasanik akuersisoqanngippat sulisunik ikilisaanissaq meeqqat inuusuttullu paaqqutarineqartut aamma ikilisinneqarnerannik kinguneqartussaasoq Atassummit paasillugu Aningaasaqarnermut ataatsimiititaliami akuersaarneqarnissaa Atassummit assut pingaartipparput.

 

Aningaasanik immikkut akuersisoqanngippat illoqarfiit soorlu Ittoqqortoormiit, Tasiilaq kiisalu Uummannaq annertunerpaamik eqqorneqartussatut oqaatigineqarmata. Kommunillu taakkuupput aningaasaqarnikkut ajornartorsiuteqareeqisut. Taamaattumik Inatsisartut Aningaasaqarnermut ataatsimiititaliaat ilungersortumik Atassummit kaammattorusuppagut aningaasat 12 mio.kr.-init immikkut qinnuteqaatigineqartut akuersaarneqaqqullugit.

 

Taamatut Atassummit oqaaseqarluta inatsisissami siunnersuutip siullermeerneqarnerani, aappassaaneerneqarnerani kiisalu pingajussaaneerneqarnerani oqaaserisagut innersuussutigiitigalugit Atassummit akuersilluta taaseqataanissarput matumuuna oqaatigaarput.

Qujanaq.

 

Josef Tuusi Motzfeldt, Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuat.

Inuit Ataqatigiit iluaralugu maluginiarpaat inatsisissatut siunnersuutip aappassaaneerlugu oqaluuserinerani Aningaasaqarnermut ataatsimiititaliap isumaliutissiissummigut taamanikkut Naalakkersuisunut itisilerlugit akineqaqqullugit apeqqutaasa akineqanngingajalluinnarsimanerannut uparuaanerput Aningaasaqarnermut ataatsimiititaliaq ilalerlugu ullummikkut isumaliutissiissummigut oqaaseqarfigimmagu.

 

Aappassaaneerinninnermi Aningaasaqarnermut Naalakkersuisup Aningaasaqarnermut ataatsimiititaliap apeqqutaasa akisimannginnerinut apeqqutigineqartutut Landskarsip naatsorsuutaannut tunngasuuneraanera akissuteqarnissamut piareersimannginnerinnarmik pissuteqarami ilumuunngilaq.

 

Assersuutitut marlussuit uku Inuit Ataqatigiit saqqummiutissavagut.

 

Nuka A/S-ip aamma Royal Greenland A/S-ip niuernikkut pilersaarumminnik kingusinnerpaamik martsip aallartitsinnagu Naalakkersuisunut saqqummiinissaanik ujartuineq, tamanna Inatsisartut piumasaraat piginneqataassutit katillugit 240 mio.kr.-inik selskabinut pineqartunut qaffanneqarnissaat akuerigamikku.

 

Landskarsip naatsorsuutaanut attuumaasuteqanngillat taakku.

 

Aningaasaliiffinnut 30.10. aamma 30.13-imut tunngasut decembari qiteqquttoq 2001 Aningaasaqarnermut ataatsimiititaliamut nassiunneqartut paasissutissanik amigartunik eqqunngitsuusorinartunillu toqqammavilersorneqarsimasut Naalakkersuisunut Aningaasaqarnermut ataatsimiititaliaq nassuiaateqarfigeqqusai minnerpaannguamilluunniit Landskarsip naatsorsuutaanut tunngasuunngillat, taamaattumik Naalakkersuisunut akisussaassuseqartunit suliaminnillu ilisimasaqartariaqartunit akineqartariaqarput.

 

Aamma taamak ippoq ukiup aningaasaliiffiusup ingerlanerani atunngitsoorsimasat sippuilluniluunniit atorsimasat aningaasaliissutit 2%-iisa ukiumut tullermut nuunneqartarsinnaanerannut Aningaasaqarnermut Naalakkersuisup Inatsisartut Aningaasaqarnermut ataatsimiititaliaanut akissuteqaataasa aprilip 23-neersut aamma aprilip 6-neersut assigiinngissutaannut apeqqummi Naalakkersuisut qanoq isummerpat.

 

Meeqqanut inuusuttunullu paaqqinniffiit kommunillu akiliutaat Aningaasaqarnermut ataatsimiititaliap maluginiagaattut Naalakkersuisullu ilisimariigaattut pisussaaffik matumani pineqartoq kommunit susassaqarfigaat. Aamma tamanna Naalakkersuisut Kanukokallu ukioq mannamut ukiumoortumik isumaqatigiissutaanni erseqqissarneqarpoq, tassani ilaatigut imatut allassimasoqarmat: "Kiisalu illuatungeriit (tassa Kanukoka Namminersornerullutillu Oqartussat) isumaqatigiipput Namminersornerullutik Oqartussat aammalu Kanukoka ukiup aningaasanut inatsiseqarfiusup ingerlanerani isumaqatigiinniartarnerit aqqutigalugit ullormut unnuamullu siumoortumik akiliutaasartumik iluarsiinissamut periarfissaqassasoq".

 

Ukioq mannamut Isumaginninnermut Naalakkersuisoqarfiup 30 mio.kr.-inik susassaqarfimmi matumani pineqartumi sippuisariaqarnerminik Inatsisartunut Inatsisartut Aningaasaqarnermut ataatsimiititaliaanut ilisimatitsissutai ulluni kingullerpiani Aningaasaqarnermut ataatsimiititaliami tiguneqartut misissorlugit paasinarpoq sippuinissanut aningaasartuutissat amerlanersaat isumaqatigiissut najoqqutaralugu kommuninit akilerneqartussaasut.

 

Ilassutitut aningaasaliissutinut inatsit taama ukiumiit ukiumut matooraaniarnernut atorneqartariaqanngitsoq Inuit Ataqatigiit isumaqarput. Meeqqanut inuusuttunullu ajornartorsiut annertuujummat tamakkiisumik aaqqiivigineqartariaqartoq Inuit Ataqatigiit ataatsimiinermi matumani arlaleriaqaluta ujartuiffigigaluarparput tusaajumaneqanngitsumik. Ukiorli aningaasaliiffik manna ajornartorsiut sorlaqarfiatigut iluarsiiviginagu aningaasanut inatsip ukioq manna atuuffia aallartilaaginnartoq ilassutitut aningaasaliissutinut inatsisikkut aaqqiivigipalaarniarneqarpoq, aningaaasanut inatsikkut qaammatialunnguit matuma siorna aningaasaliissutaasimasut 24%-ii angullugit qaffaaviginiarnerisigut.

 

Inuit Ataqatigiit periutsimut tamatumunnga taarsiullugu piumasaraarput Naalakkersuisut apeqqummut meeqqanut inuusuttunullu tunngasumut tamakkiisumik pilersaarusiussasut kommunit kattuffiat peqatigalugu. Tamatumunngami isumannaarinissamut siunnersuusiortussamik siornali suleqatigiissitaliortoqarnissaa neriorsuutaareeraluarpoq paasitinneqarnerput malillugu suleqatigiissitaq pineqartoq aatsaat ulluni kingullerpiani pilersinneqarsimavoq.

 

Pilersaarut naammassineqartoq Inatsisartut 2002-mi ukiakkut ataatsimiinnissaannut aningaasatigut nassatarisassai ilanngullugit Inatsisartunut isummerfigisassanngorlugu saqqummiunneqassooq.

 

Taamak oqaaseqarluta ilassutitut aningaasaliissutinut inatsisissatut siunnersuut akuerseqataaffigissagatsigu nalunaarutigaarput.

 

Mads Peter Grønvold, Kattusseqatigiit oqaaseqartuat.

Kattusseqatigiinnit aappassaaneerneqarnerani oqaaseqaatigut innersuussutigalugit imatut pingajussaaneerneqarnerani oqaaseqassaagut.

 

Kattusseqatigiinniit isumaqarluinnarpugut Naalakkersuisoqarfiit ilaasa Inatsisartut aningaasaliissutaanik sippuillutik atuisimanerat Naalakkersuinikkut kinguneqartinneqartariaqartoq. Tassami tassa maannakkut Inatsisartuni eqqartorneqarpoq naalakkersuisut ukioq 2001-imi aningaasaliissutinik atuisimanerat.

 

Taamaattumik Kattusseqatigiinniit isumaqarpugut Naalakkersuisut Inatsisartut aningaasaliissutaannik sippuillutik atuisimanerat manna oqallinneq atorlugu eqqartorneqartariaqartut. Tassami maannamut Naalakkersuisuni nassuerutigiumaneqanngimmat Namminersornerullutik Oqartussat missingersuutaat pillugit Inatsisartut inatsisaat Naalakkersuisunit unioqqutinneqarsimasoq. Akerliani Kattusseqatigiinni isumaqarpugut Inatsisartut missingersuusiornermut inatsisaat Naalakkersuisunit unioqqutinneqarsimasoq, tassa § 1 imm. 3-mi imatut allassimasoq issualaarpara.

 

"Aningaasaliissuteqarnissamut sioqqutsisumik aningaasartuuteqareertinnagu aningaasartuuteqarnanilu aningaasanik atuisoqarsinnaanngilaq".

 

Tassa inatsit pineqartoq ersarissumik Naalakkersuisunit unioqqutinneqarsimavoq, naak ulluni kingullerni Naalakkersuisunit oqaatigineqartartoq Naalakkersuisut Inatsisartut inatsisaat unioqqutinneqarsimanngikkaat. Tassami ilaatigut Naalakkersuisuni inatsit unioqqutitsisimannginnermut tunngavilersuutiginiarsarigaat Naalakkersuisut Inatsisartunit pisinnaatinneqarnertik, tassa Inatsisartut aningaasaliissutaareersut iluanni nalimmassaasinnaaneq tassa ukiumut aningaasaliissutaareersuni nikisiterisinnaanerat, tassa imaanngitsoq Naalakkersuisut Inatsisartunit pisinnaatinneqartut Inatsisartut aningaasaliissutaanik sippuillutik atuisinnaasut.

 

Kattusseqatigiinniit ersarissumik oqaatigissavarput Naalakkersuisut Inatsisartunit pisinnaatinneqanngimmata Inatsisartunit aningaasaliissutigineqartunit sippuillutik atuisinnaanermut.

 

Taamaattumik Kattusseqatigiinniit isumaqarluinnarpugut Naalakkersuisut eqqunngitsumik Inatsisartunut ilaasortanut minnerunngitsumillu innuttaasunut eqqunngitsumik nassuiaateqarsimasut, tassa suli Naalakkersuisunit oqaatigineqartarmat Naalakkersuisut Inatsisartunit pisinnaatinneqartut Inatsisartut aningaasaliissutaannik sipporlugit atuisinnaanermik.

 

Inatsisartunit ilaasortanit ilisimaneqarpoq Namminersornerullutik Oqartussat missingersuutaat pillugu Inatsisartut inatsisaat Naalakkersuisunit unioqqutinneqarsimasoq.

 

Taamatut oqaaseqarluta Kattusseqatigiinniit isumaqarluinnarpugut Naalakkersuisut aningaasanik sippuillutik atuisimasut tunuartinneqartariaqartut, tassami Inatsisartut inatsisaat ersarissumik Naalakkersuisunit unioqqutinneqarsimasoq, kukkunersiuinermut ataatsimiititaliami suliarineqarnissaa utaqqinneqartariaqanngitsoq Kattusseqatigiinni isumaqaratta.

 

Kattusseqatigiinni isumaqarpugut Inatsisartuni aningaasaliissutigineqartartut sipporlugit Naalakkersuisut atuisimanerat Inatsisartut inatsisaannut unioqqutitsinerummat, taamaattumik Kattusseqatigiinni isumaqarpugut minnerpaamik pineqartut Naalakkersuisut tunuartinneqartariaqartut, aatsaammi taamaaliornikkut Inatsisartut inatsisaat malillugu Inatsisartuni sulineq ingerlanneqarsinnaammat.

 

Naalakkersuisut aningaasanik sippuillutik atuisimanerat Kattusseqatigiinniit akuersaarsinnaanngilluinnarparput kisiannili Inatsisartut ilassutitut aningaasaliissutaat inatsisit malillugit suliarineqarsimammat akuersaarluta taasissaagut.

 

Anders Andreassen, ataatsimiinnermik aqutsisoq, Siulittaasup tulliata aappaa, Siumut.

Tullilluni akissuteqassaaq Aningaasaqarnermut Naalakkersuisoq Augusta Salling.

Oqaaseqannginnerani eqqaasitsissutigissavara partiit tamarmik Kattusseqatigiillu isumaqatigiimmata taaseqataaffiginiarlugu.

 

Augusta Salling, Aningaasaqarnermut Naalakkersuisoq, Atassut.

Qujanaq. Oqaaseqartunut tamanut qujassuunga aammalu siullermik qujassutigissavara maluginiarakkut Siumuminngaanniit akissuteqaaterput naammagisimaarneqartoq, taamatullu aamma Atassumminngaanniit aammalu Atassumminngaanniit kaammattuutigineqartoq, taanna isummerfigillaqqussavara tapiissutitut qinnuteqaatigineqarsimasut 12 mio.kr.-init taakkua isumaliutissiissummut ilanngullugit finansudvalg-iminngaanniit toqqammavissaqannginnertik tunngavigalugu akuerineqarsinnaanngitsut oqaatigineqartut Atassumminngaanniit kaammattuutigineqartut taakkua immikkut isigalugit aningaasaliiffigineqarnissaat taanna kaammattuutigalugu Naalakkersuisuninngaannit erseqqissarneqarmat kingunissaat annertuut pissutigalugit.

Tassunga tunngatillugu isumaqarpunga pingaaruteqartoq Inatsisartut ersarissumik uani isummernissaat, tassami Naalakkersuisut aalajangiusimavarput aningaasaliissutit malillugit ukioq 2002-imi ingerlatsineq ingerlasoqassasoq. Tamannalu tunngavigalugu aningaasaliissutit aaqqinneqanngippata taava kingunissaat sakkortoorujussuusussaapput, taakkulu saqqummiussatsinni eqqaavagut.

 

Taava Inuit Ataqatigiinninngaanniit qujarunneqarpoq ataatsimiititaliap aappassaaneerinninnermi uparuaatitik Naalakkersuisut akissuteqannginneranni tunngassuteqartut uparuaatitik ataatsimititaliaat ilalerluarlugit aamma erseqqissarmatigit. Uani oqaatigissavara aappassaaneerinninnermi Aningaasaqarnermut ataatsimiititaliap aappassaaneerinninnermut isumaliutissiissuteqarnermini qaangiisimanernut tunngatillugu apeqqutigisatik ingerlatiinnarlugit Inatsisartut kukkunersiuisunut misissorneqarnissaat kaammattuutigisarpaat, tamannalu kaammattuinersi Naalakkersuisut ilalerpaat apeqqutillu ilaat naatsorsuutit 2001-imoortut samminerini akineqarnissaat innersuussutigalugit.

 

Tamannalu aappassaaneerinninnermi amerlanerussuteqartunit akuersaarneqartoq paasivarput, aammalumi apeqqutit saqqummiunneqartut 2001-imi akineqartut Naalakkersuisunit nalileratsigit taava naatsorsuutigisimavarput akissuteqaatit naammagisimaarneqartut amerlanerussuteqartunit.

 

Ukua apeqqutit Inuit Ataqatigiinninngaanniit saqqummiuteqqinneqartut apeqqutigisimasatik, tassalu Royal Greenland A/S, Nuka A/S-imullu tunngassuteqartut oqaatigisinnaavara paasissutissat amigaatigineqartut massakut pineqartunut ingerlaarmata.

 

Taavalu meeqqanut inuusuttunullu paaqqinniffinnut tunngatillugu kommuninut isumaqatigiissuteqarsimaneq eqqartorneqartumi Inuit Ataqatigiinninngaanniit oqaatigissavara, ilumoorpoq Namminersornerullutik Oqartussat kommunillu isumaqatigiissuteqarsimapput taamatut ukiumoortumik aamma ukiup ingerlanerani aaqqiissuteqarsinnaanermut tunngassuteqartumik. Kisianni ajoraluartumik kommunit suleqatigineqarsimanngillat taamaasillutik missingersuusiornermi peqataatinneqarsimanngillat, tamatumalu kingunerisimavaa kommunit namminneq aamma missingersuusiornerminni aningaasartuutissat taakkua aamma aaqqissinnaasimanngimmatigit.

 

Taavalu imaappoq massakkut piumasaqaatigissagutsigu kommunit tamakkiisumik akiliissasut, taava kingunerisussaavaa kommunit missingersuusiornerminni akisunerunissaa ilanngussimanngimmassuk taava aamma aningaasartuutissatik naammattinniarlugit qularnanngitsumik kinguneqartittariaqassavaat meeqqat ikinnerusut aamma inissinneqarnissaanik imaluunniit inissereerneqarsimasut angerlatinneqarnissaanik. Kisianni aamma isumaqarluinnarpung ajornartorsiummut kommunini isumaqatigiinniarnitsinnut pulasussaassalluta, tassa akisussaaffik siornali missingersuusiornermi naammassineqareersimasussaagaluaq tassa kommunit missingersuusioqatiginissaat taanna pisimanngilaq. Tassalu massakkut uani ukiumi uagut isumarput malillugu Inatsisartut aamma taanna aningaasaleqqikkallartariaqarpaat.

 

Kisianni una allaavoq massakkut 2003-imut tunngatillugu kommunit peqataatilluinnaqqissaarlugit missingersuusiorneq ingerlanneqassaaq, taamaalillutillu 2003-imi aningaasartuutaasussat tamaasa pissusissaattut kommunit aamma nammattussanngussavaat.

 

Tassa ukiumi maani ajornartorsiutit taakkua aaqqiiviginiapallaannarlugit Naalakkersuisut iliuuseqanngillat, pisariaqarmat qanoq iliuuseqarfigisariaqarsimavagut, taamaattumillu kissaatigissavara Inatsisartut taanna ersarissumik isummerfigissagaat takusinnaagatsigu Aningaasaqarnermi ataatsimiititaliap nammineerluni inatsisit sulinermini toqqammavissani tunngavigalugit taanna akuersissummik toqqaannartumik iliuuseqarsinnaanngitsoq, kisianni misissortissimavarput uagut juristinut periarfissat suut taava atorneqarsinnaanersut. Tassani periarfissaqarpoq Inatsisartut amerlanerussuteqartut taamatut iliornissamik kaammattuippata taava finansudvalgi taanna aqqutigalugu qanoq iliuuseqarsinnaasugut, taamaalilluta meeqqat ullumikkut ulloq unnuarlu paaqqinnittarfinni inissisimasut aamma taamatut ingerlaannarnissaat imaluunniit ikilisaasoqannginnissaa tassuunakkut aqqutissiuunneqarnissaa pingaartorujussuartut uanga aamma isumaqarfigigakku.

 

Taava uani akissuteqarnitsinni aamma 2%-it taakkua sipaarneqarsinnaaneri aammalu sippuisinnaanermik tunngassuteqartut isumaqarpunga aamma aappassaaneerinninnermi taakkua aamma erseqqissumik akissuteqarfigalugit. Uanilu takusinnaavarput Aningaasaqarnermi ataatsimiititaliap aalajangiusimagaa, tassa aamma ukiumut tullermut atuivallaarsimanerit nuunneqartarsinnaaneri taanna aalajangiusimagaa aaqqiivigineqassasoq. Tassalu soorlu uagut oqartugut Naalakkersuisuninngaanniit taanna Naalakkersuisuni isumaqarfigaarput, imannak piumasarineqassappat taamatut aaqqiivigineqassasoq, taava ukiamut allannguutissamik saqqummiussissaagut tassunga tunngatillugu, tassa Naalakkersuisut naliliinerat tunngavigalugu taanna aqqutigalugu aaqqiiniartoqartariaqassammat.

 

Taava Kattusseqatigiit aamma annertuumik immaqa annertunerpaarpaamik sippuisimanermik 2001-imi sippuisimanermut tunngasut tikippat, taakkulu oqaatigissavarput tassa kingullermik uku oqaluuserisassat sammineqarmata, taavalu aamma naatsorsuutit 2001-imut tunngasut sammineqarmata isumaqarpunga Inatsisartut tassani ersariivissumik aalajangeereersut kukkunersiuisuni suliassaq una ingerlanneqassasoq. Kukkunersiuisullu ukiap tungaanut suliaminnik ingerlatsissapput taavalu ukiamut Inatsisartut periarfissaqaqqittussaapput suliarineqarsimasut sippuinerit suna tunngavigalugu sippuinerit pisimanersut aammalu Naalakkersuisuusoq akisussaasoq qanoq iliuuseqarsimanersoq tassunga tunngatillugu aammalu Naalakkersuisut ataatsimoortut qanoq iliuuseqarsimanersut kukkunersiuisuni tamaasa misissoqqissaarneqareersimasut Inatsisartut maani ukiamut aamma periarfissaqaqqittussaapput naliliinissaminnut, taamaattumik isumaqarpunga uani aamma oqaatigineqartut Naalakkersuisut ulloq manna tikillugu taamatut sippuinissamut periarfissaqartitaasimanerminnik oqalussimaneranik oqaaseqarneq, taanna eqqortutut uanga oqaatigisinnaanngilara.

 

Taamatut sippuisimaneq eqqortuliornertut Naalakkersuisuninngaanniit oqaatigineqanngisaannarpoq, taamaattumik isumaqarpunga taanna oqaaseq utertinneqartariaqartoq. Akerliani oqarpugut sippuisimanermut tunngasut akuersaarparput kukkunersiuisut misissuinissaat tassungalu tunngasumik soorunalimi taava pisarnertut, soorlu oqareersunga kukkunersiuisut suliassartik naammassippassuk taava Inatsisartut periarfissaqassapput aamma nalileeqqinnissaminnut.

Qujanaq.

Anders Andreassen, ataatsimiinnermik aqutsisoq, Siulittaasup tulliata aappaa, Siumut.

Oqaaseqartussaq tulleq tikitsinnagu erseqqissaatigilaarlara tassa allannguutissatut siunnersuuteqartoqanngilaq, aammalu Aningaasaqarnermut ataatsimiititaliaq isumaqatigiittup inatsisissatut siunnersuutip allannguutinneqarani pingajussaaneerneqarnissaanut ingerlateqqinnissaa inassutigaa. Aammalu taassuma saniatigut suli eqqaassutigissara pingajussaaneerinnerit taamatut sivisutigisumik ingerlatissagutsigit taava punktit qulit suli pisassarivagut unnummut naammassiniassallugillu.

 

Tamannalu imatut paasineqassanngilaq nipangersitsiniaanermik, kisianni pingajussaaneerinninnermi oqaatsit uteqattaarneqartuartut taakkua sapinngisamik pinaveersaartariaqarpagut aammalu eqqaasissutigeqqillugu partiit oqaaseqartuisa tamarmik taaseqataanissartik - taaseqataaaffiginissaa suliap kissaatigaat. Taamaattumik uteqattaarinaveersaarluta oqaaseqartussat tulliit naatsumik oqaaseqaqqussavakka.

 

Taavalu tulliuppoq

 

Josef Tuusi Motzfeldt, Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuat.

Tassa uani Aningaasaqarnermik ataatsimiititaliap aningaasat 12 mio.kr.-init meeqqanut inuusuttunullu ulloq unnuarlu paaqqinniffinnut tunngasunik isummeqqusinera, nammineq taanna isummerfigisinnaannginnamiuk. Inuit Ataqatigiit oqaatigaarput pilersaarummik takusaqartinnata ilassutit aningaasaliissut una 2001-imut tunngasuuvoq. 2001-imut uani oqallinnermi pingajussaaneerinninnermi akuersinertut isikkulimmik Inatsisartut isummertinneqarsinnaanngillat. Taamaattumik ataatsimiinnermi uani ujartortuarsimavarput meeqqat inuusuttullu qanoq iliuuseqarfiginissaat pilersaarusiorniarneqarli, immikkut iliuuseqarfigineqarniarli soorlu siorna Peqqinnissamik, aalisarnermullu iliuuseqartugut upernaakkut ataatsimiinnermi.

 

Massakkut 12 mio.kr.-it 2001-imi ilassutitut aningaasaliissutinut inatsimmut ilanngullugit akuerineqarsinnaanngimmata Inuit Ataqatigiit allatut ajornartumik siunnersuutigaarput ukiamut Naalakkersuisut tamatumunnga pilersaarummut saqqummiissasut, taamanikkussamullu Inatsisartut allatut ajornaqaaq taamanikkussamut aatsaat isummertariaqassapput.

Uani Aningaasaqarnermut Naalakkersuisoq oqarneratut kommunit kattuffiat isumaqataasutut / isumaqatigiissutitut pilersaarusiornermi aningaasartuutinik missingersuusiorneq ilaatinneqarsimanngilaq. Tamanna kia pisuussutigaa ? Naalakkersuisut ilaasortaasa sumiginnarsimavaa, tassa isumagisassaa suleqatigiinnissami.

 

Anders Andreassen, ataatsimiinnermik aqutsisoq, Siulittaasup tulliata aappaa, Siumut.

Tulliulluni oqaaseqassaaq Isumaginninnermut, Suliffeqarnermullu Naalakkersuisoq naatsuararsuarmik.

 

Ole Dorph, Isumaginninnermut, Suliffeqarnermullu Naalakkersuisoq, Siumut.

Ja tassa siullermik Aningaasaqarnermut Naalakkersuisup akissuteqarnermini oqaaserisaanut ilassutitut maani aamma erseqqissaatigissavara aamma Aningaasaqarnermut ataatsimiititaliap ilassutitut isumaliutissiissummini allassimasaa 2001-imi aningaasaliisoqaqqinnissaa ataatsimiititaliap kisimi akisussaaffigisinnaanngikkaa, taannalu Inatsisartut aalajangiiffigisariaqaraat.

 

Aammalu erseqqissaassutigissavara meeqqanut inuusuttunullu ikiorsiisarneq pillugu peqqussummi nr. 9, 30. oktober 1992-imeersumi tassani § 48-imi allaqqammat aamma pisariaqartitsineq naapertorlugu paaqqinnittarfiit ingerlanneqarnerannut tapiissutinik Namminersornerullutik Oqartussat akileeqataasinnaasut.

 

Aammalu ukioq manna sippuinissaq soorunami tamatta kissaatiginngeqaarput pissasoq, taamaattumillu massakku erseqqissaassutigerusuppara massakkut aningaasat eqqartorpavut, taamaattumik assut paaserusuppara Inatsisartut qanoq isumaqarnersut ulloq unnuarlu angerlarsimaffiit aningaasaqarniarnerat pitsanngorsarniarlugu sukkanerpaamik akiliutip qaffariataarsinnaanissaanut Inatsisartut qanoq oqarusunnersut. Kiisalu aamma Inatsisartut isumaqarpunga aamma oqallinnermi ersarissumik isummerfigisariaqaraat ulloq unnuarlu angerlarsimaffinnik matuisoqassanersoq imaluunniit matuisoqassannginnersoq. Isumaqarpunga tamakku pisariaqartut aamma oqaatigissallugit.

 

Inuit Ataqatigiinninngaanniit oqaaseqartup Josef Motzfeldt-ip oqaatigivaa kiap taanna kukkusimaneq siorna kiap kommunit siorna peqataatinneqarsimannginnerat kiap akisussaaffigineraa. Uanga siorna Tuusip kommuninut isumaqatigiinniarnerisa nalaani Oqaatsut avannaani ammassivunga, taamaattumik uangaasinnaanngilaq.

 

Aamma isumaqarpunga siorna isumaqatigiinniarnermi naatsorsuutit nalunnginnatsigit 1999-imi 2000-imi qanoq isikkoqartut aamma 2001-ip ukiup affaata siulliup ingerlanerani takuneqarsinnaammata qanoq ingerlasoqartoq. Taamanikkut isumaqatigiinniarneq aallaavigalugu qulakkeerisoqarsinnaagaluarpoq akiliutit aaqqillugit. Taanna pisimanngilaq taanna uggornarpoq. Taamaattumik oqartariaqarpugut Kanukoka isumaqatigiinniarami assut pikkorissimavoq, paasissutissat ersarissut ilaatigut Isumaginninnermi Pisortaqarfimmi ingerlatinneqarsimagaluarput taanna iluaqutaasimanngilaq isumaqatigiinniarnermi, taamaatumik uanga taanna akisussaaffigisinnaanngilara siorna Kanukokami isumaqatigiinniarsimaneq.

 

Anders Andreassen, ataatsimiinnermik aqutsisoq, Siulittaasup tulliata aappaa, Siumut.

Tulliulluni oqaaseqassaaq Mikael Petersen Siumut, partiit oqaaseqartuata avataatigut aammalu piffissaqarpoq minutsit marluk.

 

Mikael Petersen, partiit oqaaseqartuata avataatigut, Siumut.

Tassa pinngitsoorusunngilanga Aningaasaqarnermut ataatsimiititaliap siulittaasuattut ataasiinnaq Aningaasaqarnermut Naalakkersuisup akissuteqaataani ataasiinnaq oqaaseqarfigilaassallugu.

 

Tassa isumaqarama aappassaaneerinninnermi saqqummiussarput taanna aamma pingajussaaneerinermi saqqummiuteqqitarput suli isumaqatigiissutiginngikkipput tassa 2%-imut tunngasoq, aamma taanna iluaqutaasussaammat siunissami isumaqarpunga paaseqataassutiginiartariaqaripput unaluunniit inatsisissaq akuersissutigineqaraluarpat Aningaasaqarnermut ataatsimiititaliaq Naalakkersuisullu akornanni taanna inissinniartariaqassavarput.

 

Kisianni imaattumik isumaliutissiissutini allassimasoqartoq atualaarusuppara.

+/- 2%-imik nikingassuteqartoqartitsisinnaassappat missingersuusiortarnermi inatsisip allanngortinneqartariaqarneranik Aningaasaqarnermut Naalakkersuisup oqaatigisaanut tunngatillugu Aningaasaqarnermut ataatsimiititaliap isumaliutissiissutaani imak oqaaseqartoqarpoq. Tassunga taarsiullugu 2% tikillugu nikingassutinik ukiup aningaasanik inatsisip atuuffiata tullianut nuussisinnaanermik aaqqissuussisinnaaneq eqaatsuuvoq, missingersuutinullu akisussaasuusunut atoruminartuulluni. Taamaatumik Aningaasaqarnermik ataatsimiititaliap siunnersuutigaa aaqqissuussineq taamak ittoq Aningaasanut inatsimmut ilanngunneqassasoq. Tamanna malittarisassatigut tunngavissinneqarsinnaavoq 2003-imut Aningaasanut inatsimmi aammalu 2002-imi ilassutinut aningaasaliissutinut inatsimmi oqaasertaliussanik ilanngussinikkut. Taamak aalajangersagaliornissami missingersuutinut inatsisip allanngortinneqarnissaa pisariaqanngilaq.

 

Aningaasaqarnermut ataatsimiititaliamit oqaatigineqartut inatsisitigut tunngavissaqarnerat uppernarsisinnaajumallugu missingersuusiortarnermi inatsimmi § 6-imi aalajangersakkatigut tunngavissiissutit uku innersuussutigineqassapput. Tassa § 6 imak oqaasertaqarpoq.

 

§ 6 Aningaasaliissutit oqaasertaliussalerneqarsinnaavoq, oqaasertaliussat taamaallaat aningaasaliissuteqarnermi aqutsinermi tapertaasinnaapput.

 

Stk.2. oqaasertaliussat taamaallaat ukiumi aningaasanut inatsit atuuffiani, aningaasanut inatsimmut ilanngunneqarfigisaminni atuuttassapput.

 

Stk.3. oqaasertaliussinikkut inatsimmi atuuttumi aaliangersimasumut ilassutinut aaliangiisoqarsinnaavoq. Taamaallaat inatsit atuuttoq oqaasertaliuussaliinikkut allanngortinneqarsinnaavoq, allannguut piffissamut aaliangersimasumut atuuttussaappat.

 

Stk 4 5-milu ilanngullugit innersuussutigissavakka, isumaqarpunga stk. 1 2 3 4-lu tassani uppernarsigaat ilumut aningaasanut inatsisitigut oqaasertaliisoqarsinnaasoq. Taamaalillugu 2 procenti plus minusilu periarfissiinissamut tunngavissiisoq.

 

Anders Andreassen, ataatsimiinnermik aqutsisoq, Siulittaasup tulliata aappaa, Siumut.

Piffissaq naavoq. Tulliulluni oqaaseqassaaq oqaaseqaqqissaaq Mads Peter Grønvold, Kattusseqatigiit.

 

Mads Peter Grønvold, Kattusseqatigiit oqaaseqartuat.

Ukioq manna aammalumi ukioq manna 12 millioninik aningaasaleeqqittariaqalernermut Isumaginninnermut Pisortaqarfiup ataani, suna pissutaanersoq nassuiaatigineqartariaqartoq isumaqarpugut Inatsisartuni ilaasortanut tassani pingaaruteqarmat taamatut akiligassaqalernermut pissutaasut, Inatsisartunut ilaasortanut nassuiaanneqarluartariaqartut.

 

Uani Kattusseqatigiinniik oqaaseqaratta aningaasanik sippuisimanermut tunngatillugu, tassa utertuaqattaarparput inatsisit isumaqaratta Naalakkersuisunut unioqqutinneqarsimasut. Aamma inatsisit atuaraanni takuneqarsinnaavoq Naalakkersuisut inatsisit malinnagit aningaasalersuinerat ingerlanneqarsimasoq.

 

Tassuunaannakkut takuneqarluarsinnaalluarpoq inatsisit malinnagit ingerlatsisoqarsimasoq. Aammalu uani 2001-imut aningaasanut ilassutit pillugit eqqartorpagut, maannakkullu ilaatigut sangusajoorluta 2002- p eqqartorlugu aallartilluta.

 

Taamaattumik isumaqarpunga oqallinneq torernerusumik ingerlanneqartariaqartoq.

 

Anders Andreassen, ataatsimiinnermik aqutsisoq, Siulittaasup tulliata aappaa, Siumut.

Tilliulluni oqaaseqassaaq Asii Chemnitz Narup, Inuit Ataqatigiit. Sivikitsuararsuarmik. Partiit oqaaseqartuisa avataatigut.

 

Asii Chemnitz Narup, Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuat.

Qujanaq. Tassa massakkut eqqartorparput punkt 22 qulequtaqarpoq Inatsisartut 2001-imi ilassutitut aningaasaliissutinut inatsisissaattut siunnersuut.

 

Tassa pingajussaaneerparput. Taamaattumik eqqumiiginartorujussuuvoq kiisamilimi uagut tullinnguupugut tupigusussalluta. Naalakkersuisut aningaasaqarnermut ataatsimiititaliap isumaliuutissiissutaani akissuteqaateqarnerminni, quppernerup aappaani 2002-mut 12 millionit ulloq unnuarlu angerlarsimaffinni atorfissaqartinneqartut isummerfigigeqqummagit.

 

Taama torinngitsigisumik sulisoqarsinnaanngilaq.

 

Upernaarlu Inuit Ataqatigiinninngaanniik suaartaatigivargut taakkorpiarpiaat, allaat oqarluta naatsorsuutigalu ataatsimiinnermi matumani, aaliangiiffigisassatut siunnersuutitut ilusilerlugu Inatsisartunut saqqummiunneqassasoq.

 

Peqqutigalugu paasinarsimmat missingersuusiornermi tunngavigineqarsimasut eqquutikkunnaartut. Tassa Tuusip oqarneratuut tassa tamannarpiaq peqqutigalugu siorna upernaakkut punkt 102a b-lu, immikkut ittumik oqaluuserisassanngortinneqarput Inatsisartuni. Torersumik peqqissaartumik kusanangaartumillu, maani suleqatigiilluta taamanikkut suliat taakkua naammassivagut.

 

Taamatoqqissaaq 12 millionit taakkua pineqarsimasariaqaraluarput.

 

Anders Andreassen, ataatsimiinnermik aqutsisoq, Siulittaasup tulliata aappaa, Siumut.

Maannalu akissuteqaqqissaaq aningaasaqarnermut Naalakkersuisoq.

 

Augusta Salling, Aningaasaqarnermut Naalakkersuisoq, Atassut.

Qujanaq. Ja, tassa siullermik aningaasaqarnermut ataatsimiititaliap siulittaasuanut oqaatigissavara, Naalakkersuisut akerliunngimmata taamatut piumasaqaateqartoqarpat, taava aaqqiissutissanik suliaqarnissamut piareersimagatta. Ima oqarpugut Naalakkersuisullu piareersimapput inatsisit malittarisassallu pisariaqartut suliarinissaanut tamanna Inatsisartut kissaatigissappassuk.

 

Unaana isumaqatigiinngissutigigipput Naalakkersuisuni isumaqarpugut naliliivugut tamatumunnga missingersuutit pillugit inatsisit allanngortinneqarneratigut inatsisitigut tunngavissiisoqartariaqartoq.

 

Isumaqarpunga anguniagarput assigiippat imaluunniit angusassaq assigiippat, taava Naalakkersusisut naliliinerat taanna tunngavigalugu suliaq ingerlaqqissappat, aamma aningaasaqarnermut ataatsimiititaliaminngaaniit aporfissaqartinneqarnavianngitsoq, taanna kissaatigissavara. Tassa Naalakkersuisuninngaaniit naliliinerput taannaavoq, una kissaatigisarsi aaqqinniarlugu missingersuusiortarnermi inatsisip allanngortinneratigut taanna piumaartoq.

 

Taava Asiimut ilumilliaat aningaasaqarnermut ataatsimiititaliap isumaliuutissiissummini taanna qaqissimanngikkaluarpagu, taava aamma Naalakkersuisuninngaaniit oqaaseqarfiginavianngikkaluarparput kissaatigalugulu taanna qanoq iliuuseqarfigini isummerfigineqareeqqullugu maani. Inatsisartuni ilaasortaninngaaniit.

 

Aningaasaqarnermut ataatsimiititaliap isumaliuutissiissumminni oqaatigivaa, namminneerlutik 2002-mut tunngatillugu taakku qinnutigineqartut, tunngavissaqarnatik akuersissuteqarfiginissaanut, taamaattumik Naalakkersuisuninngaaniit uagut kissaatigaarput, qanoq iliuuseqartiqanngippat massakkut aqagu Inatsisartut naggataarlutik ataatsimiittussaammata, aammalu isumaliuutissiisut aatsaat ippassaq tiguarput.

 

Taamaattumik allatut ajornartumik suliaq ingerlaqqissappata pisariaqarpoq isummerfigissallugu tunngaviusumik maani. Taava taanna takuneqartariaqarmat tunngavissaqartoqarsinnaanersoq isummiussat uani tunngavigalugit aningaasaqarnermut ataatsimiititaliap sulinissaminut tunngavissaqaqqissinnaanersoq.

 

Isummiinnaritsi taava imaassinnaavoq misissueqqinnermi aningaasaqarnermut ataatsimiititaliap sulinerani oqartoqartoq, taanna naammanngilaq. Taava tassa ajunngilaq, qanoq iliuuseqarsimassaagut.

 

Kisianni isumaqarpunga pisariaqartoq suliaq ingerlaqqissappat aammalu Naalakkersuisuni utaqqisinnaanavianngilagut ukiami nalullugu ukiamut nalullugu akuerineqarsinnaanersoq qanoq iliuuseqanngiivilluta ukiaq utaqqinaviannginnatsigu.

 

Taamaattumik pingaaruteqarpoq uanga pingaaruteqartutut isigaara, maani inimi isummerfigineqariissasoq qanoq taanna isumaqarfigineqarnersoq Inatsisartuninngaanniit.

Kattusseqatigiinninngaaniit oqaatigineqartoq, inatsisit malinnagit ingerlatsisoqarsimasoq. Oqaatigereerpara taanna kukkunersiuisut sulinerminni misissoqqeqqissaammassuk ukiamut uterfigeqqikkumaarparput. Qujanaq.

 

Anders Andreassen, ataatsimiinnermik aqutsisoq, Siulittaasup tulliata aappaa, Siumut.

Pisariaqarsoraara uteqqissallugu tassa allannguutissatut siunnersuuteqartoqangilaq.

 

Aningaasaqarnermut ataatsimiitialiap isumaqatigiittup inatsisissatut siunnersuutip allannguuteqartinneqarani, pingajussaaneernermini matumani akuersissutigineqarnissaa inassutigaa.

 

Ersarilluinnarpoq. Isumaqarpunga oqallinneq aallaqqaataaninngaaniit aamma aallarteqqittariaqanngitsoq. Aamma partiit oqaaseqartui Kattusseqatigiit oqaaseqartui tamarmik taaseqataajumallutik nalunaareerput.

 

Qinnuigissavakka tulliuttut naatsunnguamik oqaaseqarteriarlugit, tassa taasinissarput ingerlattariaqalissagipput.

 

Tulliulluni oqaaseqarumavoq Jakob Sivertsen, Atassut. Tulliukkumaarpoq Josef Tuusi Motzfeldt, Inuit Ataqatigiit.

 

Jakob Sivertsen, Atassutip oqaaseqartua.

Qujanaq. Naatsunnguamik. Tassa ersaqqissaatigissavara kommunet piareersimanngimmata aningaasartuutissat siornaak kommunet missingersuusiornerminni meeqqat paaqqutarineqarneranut tunngasumik, Namminersornerullutik Oqartussat isumaqatigiissuteqarsimanngillat.

 

Aamma taamanikkut Naalakkersuisup tamanna isumannaarsimanngilaa. Taamaattumik maannakkut pivarput 2002-mi 2001-ip ingerlanerani isumannaarneqartussaagaluartut, siumannaarneqarsimanngimmata taamaattumik pissusissamisoorpoq Naalakkersuisup qaqimmagu.

 

Taannalu akuerineqassanngippat eqqorneqartussat tassaassapput avalliunerusut akissaqanngitsut.

Taannalu Atassummit isumaqarpugut aaqqiiffigineqartariaqartoq.

 

Taamaattumik Inatsisartut isummernissaat Naalakkersuisup kissaatigimmagu tupiginngilarput. Qujanaq.

 

Anders Andreassen, ataatsimiinnermik aqutsisoq, Siulittaasup tulliata aappaa, Siumut.

Tulliulluni oqaaseqaqqissaaq Josef Tuusi Motzfeldt, Inuit Ataqatigiit. Pingajussaaniilerami naatsunnguamik.

 

Josef Motzfeldt, Inuit Ataqatigiit oqaaseqartua.

Ja, siullermik Isumaginninnermut Naalakkersuisoq erseqqissaaffigissavara inuttaa toqqarlugu uani pineqanngimmat. Kisianni qaqugukkulluunniit Naalakkersuisoq naalakkersuisoqarfimmi akisussaasoq akisussaasuuvoq aningaasaliissutinut.

 

Taamanikkulli naalakkersuisuusimasugut tamatta nalunngilarput kinaasoq.

 

Kisianni uani isumaqangilagut Inuit Ataqatigiinninngaanniit pissusissamisoortuusoq, isumagisassat Naalakkersuisuninngaak isumaginngeriarlugit akiligassaq regningi Inatsisartunut tunniutiinnassallugu 12 millioni massakkorluinnaq akileqqullugu.

 

Inatsisartut aningaasaqarnermut ataatsimiititaliaa oqaannarpoq, Inatsisartunut taanna saqqummiunneqartariaqarpoq. Imatut imatut isumaliuutissiissutip pingajussaaneerneqarnerani akissuteqaammi ilannguterruusaannarnagu.

 

12 milloinit pineqarput inuiaqatigiit aningaasaataat. Taamaattumik allatut ajornaqaaq Inatsisartunut saqqummiunneqarnissaa isumaqatigiissutigineqarunarmat ukiamut utaqqisariaqarpoq.

 

Allatut iliuusissaqanngilagut, aningaasanik nammineq aningaasaatiginngilagut. Nammineq aningaasatittut pinnguassarinngilagut.

 

Anders Andreassen, ataatsimiinnermik aqutsisoq, Siulittaasup tulliata aappaa, Siumut.

Tulliulluni oqaaseqaqqissaaq Simon Olsen, Siumut.

 

Utoqqatserpunga kukkusimasungaana. Taava Anthon Frederiksen, Kattusseqatigiit.

Tassalu Kattusseqatigiit oqaaseqartuisa avataasigut, taamaattumik aamma naatsuararsuarmik.

 

Anthon Frederiksen, Siulittaasup tulliata sisamaat, Kattusseqatigiit.

Tassa uanga oqaaseqartutta saniatigut oqaaseqassamanngikkaluarama kisianniuna suleriaaseq eqqumeeruttormat, tupigusunnermik allatut ajornartumik oqaaseqartariaqalersunga.

 

Uani pineqarpoq 2001-imut Inatsisartut ilassutitut aningaasaliissutaanut inatsisissaatut siunnersuut.

 

Qanoq iliorpat Naalakkersuisut? Pingajussaaneerneqarnerani saqqummiussinermut ilanngullugu oqalupput missingersuusiortarnermut inatsit allanngortinniartigu.

 

2002-mi sipporuttoorutigut 12 millionit sipporuttoorutissagut ilanngunniartigit. Ilumut assigiinngitsut pingasut suliassat immikkoortinneqartariaqartut, Naalakkersuisut isumaqarpunga siulittaasuata naalakkersuisoqatini oqaluuttariaqalerai, ajortoqarpoq, iluarsisariaqarput.

 

Taamatut Inatsisartut sulisussaanngillat.

 

Aaqqittariaqarpoq. Manna ataatsimiinnerput sivitsuluussanngippat, Naalakkersuisut siulittaasuata isumaqarpunga tikini nappartariaqaraa naalakkersuisuutitaminut oqarluni, iluamik suliniaritsi. Suliassat iluamik aqunniarsigit, suliassat immikkoortut punktit assigiinngitsukkaarlugit saqqummiunneqartarput suna tassani pineqartoq pineqarluni eqqartorneqarlunilu.

 

Anders Andreassen, ataatsimiinnermik aqutsisoq, Siulittaasup tulliata aappaa, Siumut.

Tulliulluni oqaaseqaqqissaaq Mikael Petersen, Siumut. Partiit oqaaseqartuisa avataatigut aammalu naatsunnguamik.

 

Mikael Petersen, partiit oqaaseqartuata avatatigut,  Siumut.

Tassa ilaana naatsunnguamik. Una erseqqissaatiigiinnassavara aningaasaqarnermut Naalakkersuisup saqqummiussai taakkua 12 millionit, Naalakkersuisut majit arfineq aappaanni ukioq manna, tassa ippassaaningaatsiaannannguaq, aningaasaqarnermut ataatsimiititaliamut qinnuteqaatertik ingerlappaat.

 

12 millioniinnarnik imaqanngitsoq, kisianni amerlanerungaartunik imalik.

 

Taanna aningaasaqarnermut ataatsimiititaliap suliarissaqqaarpaa, aamma suliarissavaa. Aammalu Naalakkersuisut oqaloqatigissallugit. Taakkualu soorunami 12 millioninit oqaatigineqartut allassimasut, akuersissutigineqassagunik aningaasaqarnermut ataatsimiititaliami, taava ilassutitut aningaasaliissutissani inatsisissamut 2002-mut aatsaat ilanngunneqarsinnaapput.

 

2001-i massakkutpivarput. Taannaana akuersissutiginiaripput. Taamaattumik uani Inatsisartunut aamma akuersissutissatut saqqummiunneqarsinnaanngillat. Pissutigalugu aningaasaqarnermut ataatsimiititaliap Inatsiartunut ingerlatassanngortillugu aaliangernikuunngimmat.

 

Anders Andreassen, ataatsimiinnermik aqutsisoq, Siulittaasup tulliata aappaa, Siumut.

Tulliulluni oqaaseqaqqissaaq Asii Chemnitz Narup, Inuit Ataqatigiit. Partiit oqaaseqartuata avatatigut, aamma minutsit marluk.

 

Asii Chemnitz Narup, partiit oqaaseqartuata avatatigut, Inuit Ataqatigiit.

Qujabunga. Jakob Sivertsenimut oqaatigilaaginnarniarlugu, uagut aamma taanna apeqqut pingaaruteqarluinnartoq imaannaanngitsoq ulloq unnuarlu angerlasimaffinni akiliutinut tunngasoq suleqataaffigerusupparput, kisianni suliaatsit ilumoortut eqqortut aqqutigalugit.

 

Taamaammat oqarpugut aaliangiiffigisassatut siunnersuutitut ilusilerlugu maanga apuunneqartariaqarsimagaluarpoq. Aamma uani atuarsinnaavarput illit atsioqataaffigisimavat qupperneq seksimi allassimavoq, aningaasaqarnermut ataatsimiititaliaq isumaqartoq Inatsisartunut suliarisassanngortinneqartariaqartoq, Jakob Sivertsenip atsioqataaffigisimasaa takusinnaavarput qupperneq syvimi.

 

Anders Andreassen, ataatsimiinnermik aqutsisoq, Siulittaasup tulliata aappaa, Siumut.

Tulliulluni akissiteqaqqissaaq aningaasaqarnermut Naalakkersuisoq.

 

Augusta Salling, Aningaasaqarnermut Naalakkersuisoq, Atassut.

Qujanaq. Tassa tupigineqarmat 2 procentimut taavalu aamma budgetlovemik allanngortitsinissamut tunngasoq eqqartoratsigit aammalu taassuma saniatigut, immikkut 2000-imut tunngatillugu tapiissuteqarnissamut tunngasoq kaputartuukkatsigit tupigineqarmat. Tassa aamma uagut kaputartuukkusunngikkaluaqaagut, kisianni isumaliuutissiissut ilanngullu aamma suliarisariaqarsimagatsigu finansudvalgiminngaaniit tigusarput. Tassanilu tamakkorpiaat eqqartorneqarmata allatut ajornatumik aamma uagut isummerfigisariaqarsimavagut tamakkua.

 

Ilaatigut allassimammat 2 procentimut tunngasoq ajornartorsiutitaqanngilaq taanna aaqqereerparput. Ilaatigut allassimammat nammineq tunngavissaqarnatik taakku qinnuteqaatinut tunngasut tapiissuteqarfiginissaanut.

 

Taamaattumik-una aaqqiivigineqarnissaa eqqartoripput. Uaniissimanngikkaluarpata ajornartorsiutitut isiginngingaarsimassagaluarpagut, kisianni isumaliuutissiissummiimmata Naalakkersuisut allatut ajornartumik aamma isummerfigisariaqarsimavaat.

 

Taava allanik kaputartuiffigineqartanngikkaluarpata suliassat aamma uagutsinnut oqinneerarsuussagaluarpoq, kisianni soorunami isumaliuutissiissummiittut isummerfiginagillu qulaatiinnarutsigit, taava taanna akuerineqartussaavoq.

 

Taamaattumik qanoq iliuuseqarfigaagut taakku.

 

Anders Andreassen, ataatsimiinnermik aqutsisoq, Siulittaasup tulliata aappaa, Siumut.

Taavalu naggataajugallartumik Ineqarnermut Suliffeqarnermut Naalakkersuisoq, sivikitsuaararsuarmik aamma.

 

Ole Dorph, Isumaginninnermut Sulisoqarnermullu Naalakkersuisoq, Siumut.

Naatsoralaamik tassa Inuit Ataqatigiit oqaluttuata Tuusip oqaatigimmagu taanna suleqatigiissitaq siornali isumaqatigiissutigineqareersimasup pilersinneqassasoq. Ukioq imaanngilaq ippassaanngikkuni pilersinneqarsimasoq.

 

Ukioq oktoberi novemberimi pilersipparput, taamanikkullu aamma illit peqataaffigisanni Naalakkersuisuni isumaqatigiippugut, kommunet peqataatinneqassapput amigartoorutip taassuma sapinngisamik minnerpaaffigisinnaasaa anguniarlugu. Taamaattumik kommunet uagut oqaloqatigaagut ukiup ingerlanerani.

 

Kisianniuku kommunet ukiup ingerlanerani oqartut, uagut isumaqatigiissuterput siorna juunimi atuuppoq majip januarip aallaqqaataali 2003-mut, taamaattumik isumaqatigiinniarnianngilagut piffissaq eqqortoq nallinngippat.

 

Taamaattumik kommunet oqaloqatigineqarsinnaanngimmata massakkut taanna ajornartorsiut maanga tuppoq.

 

Anders Andreassen, ataatsimiinnermik aqutsisoq, Siulittaasup tulliata aappaa, Siumut.

Tassa kiisami nappaasimasut nungupput.

 

Taavalu oqaatigissavara inatsisissatut siunnersuutip Inatsisartunut pingajussaaneerneqarnissaanut aningasaqarnermut ataatsimiitialiap ilassutitut isumaliuutissiissutini sapaammi ulloq 12. maj tunniuppaa. Allannguutissatut siunnersuutissaqartoqanngilaq.

 

Aningaasaqarnermullu ataatsimiititaliap isumaqatigiittup inatsisissatut siunnersuutip allannguuteqartinneqarani, pingajussaaneerinermi matumani akuersissutigineqarnissaa inassutigaa.