Ullut ataatsimiiffiusut aappaat, ataasinngorneq 8. april 2002, nal. 12:59

 Oqaluuserisassaq immikkoortoq 44

Kalaallit Nunaanni kommunit inuussutissarsiutitigut ingerlatanut aningaasaliisinnaaneri pillugit aalajangiiffigisassatut siunnersuut.

(Mads-Peter Grønvold)

(Siullermeernera)

 

 

Mads-Peter Grønvold, siunnersuuteqartoq, Kattusseqatigiit.

Kommunit inuussutissarsiutini aningaasaleeqataasinnaassuseqarnerminni maleruagassatigut tunngavissaasa allanngortinneqarnerisigut taamaalillunilu kommunit inuussutissarsiutinut aningaasaliissutaasa inuussutissarsiutinik inerisaanermut ingerlateqatigiiffimmik Sulisa A/S-imit aqunneqarnerisigut kommunit inuussutissarsiutinut aningaasaliisinnaanerisa inuussutissarsiutinullu aningaasaliinissamut periarfissaasa nukittorsarneqarnissaannik Naalakkersuisut peqquneqassasut pillugu Inatsisartut aalajangiiffigisassaattut siunnersuut.

 

Inuussutissarsiutitigut inerisaanissaq Kalaallit Nunatta erseqqissumik soqutigisaraa.

Aallarnisaasartut eqeersimaartut isumassarsiullaqqissut piumassuseqartullu pisariaqartinneqarput. Aningaasaateqanngikkaannili inuussutissarsiutitigut suliniutit piviusunngortinneqarsinnaanngillat.

 

Kommunit arlaqartut piffissami kingullermi inuussutissarsiutitigut sullivinni aningaasaliinissamut annertunerusumik periarfissaqartitaalernissartik soqutigigitsik ersersittarpaat.

 

Inuussutissarsiutitigut suliffinni aningaasaliinissamut kommunit killilimmik periarfissaqareerput. Taamaaliornissamullu periarfissat assigiinngitsut killeqartinneqarput.

 

Taamaalilluni kommunit, kommunimi sullivimmut aningaasaliisinnaatitaapput, taarsigassarsinisssamulluunniit qularnaveequsiissinnaatitaallutik taamalilluni kommuni sulliviup pineqartup ingerlatitsivigineqarneranut nammineerluni aaliangiisumik sunniuteqarsinnaatitaanngilaq. Aammattaaq kommuni sullivimmut aningaasaleeqqusaanngilaq. Aningaasaliinikkut sullivinnut pioreersunut unammillernermik tamanna pilersitsissutaassappat taamatut killeqartitsinerit tunngavissaqarluarput.

 

Kommunimi ataasiinnarmik akunnittarfeqartoqarpat, kommunilu akunnittarfimmut allamut aningaasaliippat, akunnittarfioreersoq unammillernissamut naammattumik aningaasassaqannginneq pissutigalugu unammillersinnaanngitsoq illikartissinnaavaa.

 

Tamatumuunnga peqatigitillugu pingaartuuvoq aaliangiusimassallugu kommuni sullivinnut aningaasaliiffigisaminnut ingerlatsinikkut aaliangiisumik sunniuteqartinnginnissaat. Taasumap pissutaavoq kommunit minnerpaat kisimik ingerlatsivigineqarnerannut paasisimasaqarluartunik ilisimasaqarluartunillu sulisinnaasut ilimagisariaqarmata.

 

Sullivik annertunerpaamik inerisarneqarnissaminut periarfissinneqassappat, taamaalillunilu suliffissat ataavartut akileraarutitigullu kommunimut isertitaqarnermik pilersitsissapput.

 

Sullivik pineqartoq inunnik pikkorilluinnartunik siulersorneqartariaqarpoq, taasumalu inuussutissarsiutinik ingerlatsisunik pikkorissunik .

 

Piffinni kommunit inuussutissarsiutitigut suliniuteqarumanerat nersugassaavoq, inuussutissarsiutinik pitsaasunik atugassaqartikkumallugit kommunit piumassuseqarluarnerat tamatumunngalu ilanngullugu aningaasaleeqataajumasarnerat pitsaasutut isigineqartariaqarpoq.

 

Kommunilli sullivinnik siunissami imminut akilersinnaasunik ingerlatsisinnaanngitsut aallarnisaanermi inerisaanermiluunniit aningaasaliivigineqartannginnissaat soorunami

qulakkeerniagassaavoq.                                                    

 

Ingerlatap aningaasaliivigineqannginnermini qulakkeerneqartariaqarpoq aallaavissat pitsaasut pigineqarnissaat.

 

Sullivinni imminut napatissinnaanngitsuni kukkussutit aningaasaliisarnerit kommuninut akisoorujussuusinnaapput. Taamatullu annaasoqartillugu kingulliullutik akiliisussat tassaasarput kommunimi innuttaasut.

 

Taamaammat sumiiffinni inuussutissarsiutitigut aallartisaanissanut inerisaanissanullu kommunit aningaasaliisarnermut periarfissinneqarnissaannut periusissat nassaariniarneqartariaqarput. Taamaliornermili inuussutissarsiutit sumut ingerlatat pioreersut ajoqusiivigineqassanngillat. Aammalu inuussutissarsiutitigut suliniutit ingerlalluarsinnaasutut isigineqarsinnaasut kisiisa aningaasaliiffigisarnerisigut.

 

Ilisimasallit tamatuminnga qulakkeerisitsisinnaasut pigineqareerput, tassa taanna piuvoq inuussutissarsiutinik siuarsaanermut ingerlatsivik Sulisa A/S aqqutigalugu. Taasumalu siunertaraa nunatsinni nunami inuussutissarsiutit siunnersuinikkut aningaasaliissutinut ingerlatitseqqinnikkut, aammalu kommunini nunanilu immikkoortuini inuussutissarsiutitigut pilersaarusiukkanik suliaqarnikkut inerisaavigineqarnerata tapersersorneqarnissaa.

 

Ilaatigut nioqquteqarnermi ussassaarinikkut tunisassianik nioqquteqarnikkut siulersuinikkut aningaasaqarnermilu aqutsinikkut aallarnisaasunut sullivinnullu pereersunut Sulisa A/S akeqanngitsumik siunnersuinissamik neqerooruteqartarpoq. Sulisa A/S-ittaaq neqeroorutigisarpaa aningaasaleeriaaseq aningaasaliissutinullu ingerlatitseqqinnermut tunngasutigut siunnersuinissaq.

 

Sulisa A/S periarfissaqarpoq ingerlatsitsivinnut nammineerluni aningaasaliinissaminut. Tamatumalu saniatigut inuussutissarsiutitigut taarsigassarsisitsisarnerit assigiinngitsut aqqutigisimallugit taakkununnga ilaatigut ilanngullugit tunnisassianik inerisaanermut aningaasaliinikkut tapersiisarnerit.

 

Kommunit inuussutissarsiutitigut aningaasaleeqataasinnaanissaat pillugu Inatsisartut inatsisaattut naapertorlugu siunnersuuteqarpunga. Kommunit inuussutissarsiutinut aningaasaliisinnaanerat aningaasaliissutissatut immikkoortitat Sulisa A/S-imik aqutsivigineqassasoq atorlugit pisassasoq.

 

Kommunit ataasiakkaarlutik immikkoortitaat qanoq annertussuseqarnissaat aaliangertassavaat. Taakkummi ukiumiit ukiumut angissuseq assigiinngitsuutitaarsinnaapput kommunit tamakkerlutik immikkoortitaasa aqutsivigineqarnissaat Sulisa A/S-ip isumagissavaa. Taama ilillugulu immikkoortitat ataasiakkaat kommunip pineqartumi inuussutissarsiutinut sulliviup pilersinneqarnissaanulluunniit inerisaavigineqarnissaanulluuniit aningaasaliissutitut atorneqassallutik. Sullivinni aallarnissaasuinilluunniit qinnuteqaatit tunngavigalugit aningaasat immikkoortitat Sulisa A/S-ip atortassavai.

 

Kommunip ataatsip aningaasat ingerlatanut sullivittulluunniit aaliangersimasumut ilusilinnut taamaallaat atugassanngortissinnaanngilai.

 

Sulisa A/S naliliippat sullivik pineqartoq siunissami aningaasatigut akilersinnaasumik ingerlalissasoq aningaasaliussat taamaallaat sullivimmut pilersitsinermut sulliviulluunniit inerisaavigineqarnissaanut aningaasaliissutigineqarsinnaapput.

 

Kommunimut ukiumoortumut atugassiissutit tamakkiisumik atorneqanngippata aningaasat sinneruttut ukiup naanerani kommunip karsianut utertinneqartassapput.

 

Siunnersuut arlalinnik pitsaaquteqarpoq:

 

Kommunit inuussutissarsiutinut aningaasaliisarnerat nukittorsarneqassooq. Paasisimasaqarluartunik naliliinerit tunngavigalugit sullivinnut siunissami imminut napatissinnaasutut isigisariaqalertunut sammitinneqarpata. Taamaalilluni ilimanarnerulissaaq aningaasaliinerup pissarsissutaanissaa  tassuungalu ilanngullugu suliffinnik ataavartunik akileraarutitigullu tunngavissanik pitsaanerulersunik peqalernissaa. Taamaalilluni sullivinnik niuernikkut tunngavik peqqinnartoq toqqammaveqanngitsunut aningaasaliisuusinnaanerata aarleqqutigineqarnissaa annikinnerulissaaq. Taamaalilluni aningaasaliussat annaaneqarnissaat kommunit tassaniluunniit innuttaasut ajoqutaasumik aarlequtigineqarnissaat annikinnerulissaaq.

 

Kommunit inuussutissarsiutinut aningaasaliisarnerat nukittorsarneqassaaq. Aningaasaliinerit inuussutissarsiutit inerisaavigineqarneranut ingerlatsitseqatigiiffimmik paasisimasaqarluartunik aqutsivigineqarnerisigut, tassa aningaasaliissutit ingerlatitseqqinnermut atatillugu niuertut peqqinnartumik tunngaveqarnissamut aallaavissat siammasissumik assigiinngissusilimmik siunnersuinissamik neqerooruteqarnikkut.

Taamaaliornikkut aallarnisaanikkut siunnersorneqarnermik aallartilluarnissamut annertunerpaamik periarfissiisumik siunnersorneqarnissaat qulakkeerneqassaaq. Aamma taamaappoq sullivinnut sullivittut inerisaanissamik siunertaqarlutik aningaasaliivigineqarnissaminnik kissaateqartunut tunngatillugu.

 

Kommunit inuussutissarsiutinut aningaasaliisarnerup aqqutigivigineqarnerata Sulisa A/S-imut nuunneqarnerata kinngunerissavaa unammilleqatigiinnikkut pitsaanngitsumik sunniuteqataasinnaasut tamakkiisumik tamakkiisuuminngikkaluamilluunniit peerunnissaat.

 

Sullivimmi suugaluartumiluunniit aallarnisaasulluunniit kikkuugaluartut Sulisa A/S aqqutigalugu taamatut aningaasaliiffigineqarnissaminnik qinnuteqarsinnaapput. Tamatumunnga taamaallaat piumasaqaataavoq suliniut pineqartoq paasisimasaqarluartunut naliliiviigineqarnermigut siunissami akilersinnaasutut isigineqartariaqassasoq.

 

Kommunit sunniutigeqarfigineq ajorpaat Sakæusip Benjamiilluunniit kommunip inuussutissasiutip aningaasaliissutigisartagaasa atorlugit aningaasaliiffigineqarnersut.

 

Inuussutissarsiutinummi aningaasaliinerit Sulisa A/S aqqutigalugu aqqutivigineqartussaammata taamaalilluni kinaluunniit kommuninik pisuutitsiniarunnaassooq inuussutissarsiutinut aningaasaliissutit aqqutigalugu sulliviit aaliangersimasut salliutinnerarlugit imaluunniit inuussutissarsiutinik nammineertunik ingerlatsisut unammillerneqarfiginerisigut illikartitsiniaasutut.

Tamatuma pingaarutaa uaniippoq inuussutissarsiutini ingerlatat kommunini annertusisamik aningaasaliinissami piviusumik periarfissinneqalertussaanerat namminersortullu inuussutissarsiutinik ingerlatsisut aningaasaliivigineqarnissaminnut nutaamik periarfissinneqarnerat.

 

Neriuutigaara Inatsisartunut siunnersuut soqutigineqarluni kajumillutik oqallisigissagaat. Sunnersuut aappassaaneerneqannginnerani Inatsisartut Inuussutissarsiornerup Ataatsimiititaliaanut suliarineqarnissaa inassutigaara.

 

Anders Andreassen, ataatsimiinnermik aqutsisoq, Inatsisartut Siulittaasuata tullia, Siumut.

Qujanaq saqqummiussamut takisuumut. Taavalu maannakkut Naalakkersuisut Siulittaasuat akissuteqassaaq suliassanut pingasunut.

 

Jonathan Motzfeldt, Naalakkersuisut Siulittaasuat, Siumut.

Inatsisartunut ilaasortap Anthon Frederiksen taavalu Tommy Marø kiisalu Mads-Peter Grønvold saqqummiussaat aalajangiivigisassatut siunnersuutit pingasuusut kommunit inuussutissarsiornikkut suliffeqarfinnut aningaasaliisinnaanerata tunngasut ataatsimoortillugit matumani Naalakkersuisut sinnerlugit akissuteqarfigissavakka.

 

Siunnersuutit tamarmik kommunit suliffeqarfinnik ineriartortitsinermut toqqaannnartumik aningaasaliisinnaanerannik tunngavissanik pitsaanerusumik ujartuuffiupput. Taakkuli qanoq issusii assigiinngissuteqarput.

 

Inatsisartuni ilaasortap Anthon Frederiksen aamma Tommy Marø kissaateqarput kommunit taamatut aaliangiisinnaanerat eqaannerulersinneqarlunilu annertunerulersinneqartariaqartoq. Siunnersuuteqartut naapertorlugit maani inatsisitigut killiliussat sukangavallaarput suliffeqarfinnilu nutaamik aallarniinermi kommunit peqataasinnaaneruneranut aporfeqartitsillutik.

 

Taamaattumik inatsit tamatumani malittarineqartut, tassa inatsit normu 22, 3. november 1994-imeersoq kommunit inuussutissarsiutinut aningaasaliisinnaanerannut tunngasoq allanngortinneqassasoq kissaatigineqarpoq.

Inatsisartunullu ilaasortap Mads-Peter Grønvoldip kommunit suliffeqarfinnik pilersitsinermut akuunerulernissaat aamma ujartorpaa.

 

Kommunit suliffeqarfinnik toqqaannartumik tapiisinnaanerata ajornakusuussusia paasillugu siunnersuutigineqarpoq aningaasaliissutit toqqaannanngitsumik tunniunneqartarsinnaassasut. Erseqqissumik Mads-Peter Grønvoldip siunnersuutigaa inuussutissarsiutinut aningaasaliissuttissanik kommuninut immikkoortitsisassasut Sulisa A/S-imik aqunneqartussamik.

 

Siunnersuutigineqartut kommunit ataasiakkaat namminneq aningaasaliissutissatik qanoq amerlatigissasut aalajangertassagaat, taakkulu ukiuni aalajangersimasuni kommunini tassani aningaasaliinermut atugassanngorlugit aalajangerneqartassasut pineqarpoq. Akerlianilli aningaasa taakku inuussutissarsiutinut aalajangersimasunut sorpianut atorneqassanersut kommunit aalajangertassanngilaat.

 

Siunnersuuteqartoq naapertorlugu Sulisa A/S-ip aningaasat immikkoortitat kommunit sinnerlugit aningaasaliissutigisarsinnaavaat, tassa suliffeqarfiit aallarnisaasullu qinnuteqaraangata.

 

Aningaasaliisarneq taama ittoq iluanaarutaasinnaasutut Sulisa A/S-imit isigineqarpat

 

Kommunit inuussutissarsiutinut aningaasaliisuusinnaanerat aamma inuussutissarsiutinik siuarsaaneq nassuiaammi aamma eqqartorneqartut ilagaat. Taannalu saqqummiunneqartoq aamma matumani inimi ilisimaneqarpoq.

 

Ilaatigut suleqatigiissitat ilaat kommunit inuussutissarsiutinut piorsaasarnerannut tunngasunik suliaqartussaq KANUKOKA-p pilersitai paaseqatigalugu nassuiaammi oqaatigineqarpoq inatsip atortinneqarnera ajornaatsuinnaanngitsoq.

Tassami killiliussat suussusii ersarissartariaqarnerat takuneqarsinnaavoq, aamma suliffeqarnermi inatsit eqqarsaatigalugit. Aammattaaq nassuiaammi kaammattuutigineqarpoq  inatsip allanngortinneqarsinnaanera siunertaralugu inatsit nalilersortariaqartoq.

 

Taamaammat kommunit inuussutissarsiutit pillugit akulerussimanerannut Inatsisartuni inatsisaat kiisalu suliffeqarnermut inatsit allallu ataatsimut nalilersorumallugit inatsisit toqqammivigalugit sukumiinerusumik Naalakkersuisut misissuataassavaat. Inatsit tamatumuunakkut oqimaaqatigiinnissaat qulakkeerumallugu.

 

Taamaliornissaq pingaaruteqarpoq kommunimmi ilaanni nalornissutigisarpaat suliffissaaleqileqisoqalernerasinnaaneratigut, tamannalu akiorniarunikku inatsit sorliit toqqammavigissallugit nalornigisarmassuk.

 

Kommunit, Namminersornerullutillu Oqartussat kiisalu Inuusutissarsiutinik ingerlatsisuusut suleqatigiillutik inatsisit misissussavaat Naalakkersuisut assut taanna pingaartinniarpaat, taamaammallu inatsisip allanngortinneqarnissaannut siunnersuummik 2002-mi ukiakkut ataatsimiinnermi saqqummiutilersaartik.

 

Inuussutissarsiornikkut suliffeqarfinnut kommuni aningaasaliissutiminnut periarfissaqalernerunissaat pillugu aalajangiiffigisassatut siunnertip matuma eqqartorneqarnerannik pissutik pingaarutillit qassiit Naalakkersuisut isiginiartariaqartut pingaartippaat:

 

Siullermik: Inatsisit piffissarititaat annertoreerput kommunit suliffeqarfinnik suliniutinillu aallarniinermut peqataasinnaalluareerput.

 

Ukiullu kingulliit takutippaat kommunit inuussutissarsiornermut akuusarnerat alliartuinnarsimasoq.

 

Aamma paasineqarpoq kommunit tamakkerlutik inuussutissarsiormut aningaasaliisarnertik inatsit naapertorlugu Naalakkersuisunut nalunaaruteqartussaanerminnik naammassinninneq ajorsimasut.

 

Inatsit siunertamisut atuunnersoq aqunneqarnersorlu nalilersinnaassagaanni aningaasaliissutit tamakku assigiissaartumik nalunaarsorneqartuarnissaat pingaaruteqarpoq.

 

Aappaattut: Kommunit nammineerlutik toqqaannartumik suliffeqarfinnut aningaasaliisinnaanerat kommunit pineqartuni inuussutissarsiutinik siuarsaanermut sakkussaqqippallaarunanngilaq.

 

Inatsisartuni ilaasortap Mads-Peter Grønvoldip aalajangiivigisassatut siunnersuutiminni tamakku kingunerlussinnaanerat aarleqqutigaa. Soorlu suliariniakkap pineqartup naammattumik misissorneqarsimannginnera pissutigalugu annaasaqartoqarsinnaavoq.

 

Kiisalu kommunit suliffeqarfinnut allanut toqqaannartumi tapersersuinerat aamma suliffeqarfinnik pioreersunik akornusiisinnaavoq. Taamatut aarlerineq aamma Naalakkersuisuni isumaqatigaarput.

 

Kommunit inuussutissarsiutinik ineriartortitsinermik suliassaat pingaartumik tassaasariaqarpoq nammineq eqqaamiorisallu pisinnaasaat periarfissaallu tunngavigalugit inuussutissarsiorneq eqqarsaatigalugu

 

Naalakkersuinikkut ingerlatsinermik siunertaqarluartumik suliffeqarfinnik pilersitsinissamut kajumissaataasumik aalajangersaaneq aamma suliffeqarfinnik ingerlalluartunut peqataaneq. Allatut oqaatigalugu, kommunit suliffeqarfinnut ataasiakkaanut toqqaannartumik aningaasaliisinnaanerata kisimi oqallisigineqannginnissaa pingaaruteqarpoq. Aammali kommunit qanoq inissisimanerat isigineqarniartariaqarluni.

 

Matumani taaneqarsinnaapput inuussutissarsiortut pitsaasunik atugassaqartitaasariaqarnerat, kiisalu ineriartortitsilluni suliniutit pitsaasuunissaat.

 

Kommunit inuussutissarsiutinut toqqaannartumik aningaasaliisinnaanerat periarfissaqartitaanerunerpat?

 

Aamma inuussutissarsiornikkut aningaasaliisarnerat ingerlareersut ipitinneqarsinnaapput. Taamalisoqaraluarpat tamanna inuuiaqatigiit aningaasaqarneranni isigalugu aamma ajussasoq oqaatigisariaqarpoq.

 

Pingajussaattut: Aamma taasariaqarpoq oqaatigineqareersutut inatsit ukiuni arfineq-marlunni atuussimasoq ilumut nutartertariaqarpoq. 

 

Tamatumanilu anguniagaq siullermik tassaasariaqarpoq inatsip assigiissumik atortinneqalernissaa kommuninut inuussutissarsiortunullu allaffissornerpaallaannginnissaa kiisalu ajornartorsiutit eqqaaneqartut, soorlu suliffeqarfinnik namminersortunik pilersitsinermut ineriartortitsinermullu pisortat aningaasaliinerata kingunerlussinnaanera pinngitsoortinniartariaqarnerat.

 

Kommunit nammineq aningaasatigut pisinnaassusiat taamalu inatsimmik periarfissarititaasunik atuisinnaassusiat kommunimiit kommunimut assigiinngeqaaq. Imaakkajuttarpormi kommunit inuussutissarsiornikkut periarfissakitsut, aamma aningaasaqarpallaaratik akileraarutitigut isertitaqarsinnaassusiat tamatumani annikittarmat. Taamaammat inatsit qasukkarneqarpat, kommunit atugarissaarnerusut suli annerusumik tamatumani soorunami periarfissaqalissapput.

 

Sulinissami inatsimmi aalajanersakkat kommunini ullumikkut paatsoorneqartartut misissuataarnissaat pisariaqaqaaq, aalajangersakkat pingaartumik tassaapput kommunit pilersaarusiornermut piareersarnermut imaluunniit aningaasaliinermut periarfissamik misissuinermik naammaginartumik aningaasartuutitik matussusisinnaanerannut tunngasut, kiisalu aningaasaliinikkut equngasumik unammilleqatigiittoqalersinnaanerannik pinngitsoortinniarnermut tunngasut.

 

Naalakkersuisut isumaqarput Mads-Peter Grønvoldip siunnersuutaanni periaaserineqartussatut eqqaaneqartup siunissami inatsisip atorneqartinnerata passunneqarnissaa pillugu isumaliutersuutini iluaqutissartalimmik atorneqarsinnaassasut.

 

Sukumiinerusumik misissuereernikkut paasinarsissappat periaasissaq suleqataasunik aammalu kommunit inuussutissarsiortunut kiisalu aningaasaliisartunik tunngaviusumik atorneqarsinnaasoq, taava pissutsit qassiit eqqumaffiginiartariaqarput, tassa ilaatigut.

Periaaseq taanna nammineq kajumissut tunngavigalugu atorneqartariaqarpoq

 

Taavalu kommunit ataasiakkaat isumaqatigiissuteqarfigineqartassallutik immaqa Sulisa A/S-imit kiffartuunneqarnissamik isumaqatigiissuteqarnikkut ilaatigullu apeqqutaalerpoq aaliangiisinnaatitaaneq ilumut Sulisa A/S-imut tunniunneqassanersoq imaluunniit inuussutissarsiutinut ineriartortitseqatigiiffinnut allamut tunniunneqassanersoq.

 

Ajornartorsiut taama ittoq aningaasalersuinikkut tapersiisarneq pillugu Inatsisartut inatsigisimasaanni naammattoorneqarsimavoq. Tassami aallaqqaammut siunertagineqarpoq inatsimmik atortitsinermi nammineq Sulisa A/S-imut inissinneqassasoq.

 

Tamannali inatsisartut Ombudsmandia saaffiginnissuteqarmat iluarsineqarpoq. Suliassat periarsarneqartarnerat taamaallaat Sulisa A/S-imut inissinneqarluni. Naalakkersuisullu aalajangiisinnaatitaanermik namminneq tigummiartunngorlutik.

 

Ataatsimut isigalugu Inatsisartunut ilaasortat pingasut, taakku kiisalu Naalakkersuisunut isumaqatigiissut Kommunit inuutissarsiornermut peqataaneranni ajornartorsiutit ilumut misissuataartariaqartut. Naalakkersuisullu isumaqarput aalajangiiffigisassaq taamatut isikkoqartillugit akuersissutigineqartariaqanngitsut, kisiannili oqaaseqatigineqartut ilanngullugit kommuunit inuussutissarsiornikkut suliffeqarfinnut aningaasaliisinnaasarnerat pillugu Inatsisartut inatsisaata iluarsaateqqinnerani tunngavigineqassallutik.

 

Taamatut oqaaseqarlunga naalakkersuisut sinnerlugit aalajangiiffigisassatut siunnersuutigineqartut pingasuusut inatsisartunut oqaluuserisassanngortippakka.

 

Anders Andreassen, ataatsimiinnermi aqutsisoq, Inatsisartut Siulittaasuata tullia, Siumut.

Qujanaq. Tulliulluni oqaaseqassaaq Michael Petersen, Siumut.

 

Mikael Petersen, Siumup oqaaseqartua.

Inatsisartunut ilaasortat Tommy Marø, Anthom Frederiksen Mads-Peter Grønvoldilu assigiikannersunik siunnersuuteqarput. Ataatsimoortillugit oqaluuserineqartussanit, taamaalillutillu ataatsimoortillugit naalakkersuisuniit atassuteqarfigineqartunit. Taakkualu ataatsimoortillugit Siumumiit oqaaseqarfigissavagut.

 

Siunnersuuteqartut tamarmik kissaatigaat Kommuunit inuussutissarsiutinut aningaasaliisinnaanerat pillugu inatsit nr. 22, 3. november-eersoq allanngortinneqassasoq, eqaallisarneqarluni Kommuunit taamatut inuussutissarsiutinut aningaasalersueqataasinnaanerat pitsaanerulersikkumallugu.

Siumumiit erseqqissumik oqaatigissavarput taamatut kissaateqarneq tamakkiisumik isumaqatigigatsigu aammalu naalakkersuisut pineqartunut siunnersuutinut akissuteqaataat tunngavilersuutaallu suliap ingerlaqqinnissaani aallaavigineqartussatut innersuussutiginiarlutigit.

 

Siumumiit arajutsisimanngilarput taamatut kommuunit inuussutissarsiutinut aningaasaliissuteqarsinnaanerat pillugu inatsisip nutartertariaqarnera aammalu kommuunit periarfissatik pisinnaasatillu naapertorlugit aningaasalersuinissamut periarfissarissaanerulernissaminnik kissaateqartarnerat arajutsisimanatigu. Taamaattumik kingullermik nutaanik Atassut peqatigalugu naalakkeruisunngortitsinermi isumaqatigiissutitsinnut ilanngupparput imatut oqaasertalik, issuaaneq aallartippoq:

Kommuunit inuussutissarsiutitigut tapiisarnerat pillugu inatsisitigut aalajangersakkat nutarterneqarnissaat kommuunini inuussutissarsiornikkut periarfissat naapertorlugit eqaannerusumik ingerlatsitsisoqalernissaa siunertaralugu. Tassa naalakkersuisooqatigiinnermi

Siumup Atassutillu isumaqatigiissutaanni taamatut allassimasoqarpoq.

 

Siumumiit isumaqarpugut kommuunit taamatut inuussutissarsiutitigut peqataalluarlutik siunissami aningaasalersueqataanissaat nutaamik eqqarsariaaseqarluni ingerlanneqartariaqartoq. Naatsumik oqaatigalugu kommuunit peqataanissaannaat pinnagu, kisiannili inuussutissarsiutitigut patajaatsumik ineriartorfiusumik ikioqatigiiffiusumillu aaqqissugaasumik ingerlatsinissaq siunertaralugu aaqqissuisoqartariaqarluni.

 

Taamaattumik Siumumiit sakkortuumik kaammattuutigissavarput nunatsinni inuussutissarsiutitigut ineriartortitsineq aammalu aningaasalersuineq siunissami pissasoq. Kommuunit ataasiakkaat kisiisa aallaaviginagit nunalli immikkoortui aallaavigalugit suliniutit ineriartortitsinerillu ingerlanneqartillugit.

 

Siumumiit naalakkersuisunut kaammattuutigissavarput, soorlumi naalakkersuisut taamatut siunnerfeqartut ukiamut Inatsisartut ataatsimiinnissaannut inatsisitigut naleqqussaanerit saqqummiuteqqullugit, taamaalilluni kommuunit inuussutissarsiutitigut aningaasalersuisinnaanermut periarfissaat nutaat 2003-miit aallartittumik periarfissiissutaasinnaaqqullugit.

Taamannak oqaaseqarluta naalakkersuisut akissuteqaataat suliap ingerlateqqinneqarnissaa akuersaarparput.

 

Anders Andreassen, ataatsimiinnermi aqutsisoq, Inatsisartut Siulittaasuata tullia, Siumut. Qujanaq. Tulliulluni oqaaseqassaaq Finn Karlsen, Atassut.

 

Finn Karlsen, Atassutip oqaaseqartua.

Inatsisartunut ilaasortat Anthon Frederiksen aamma Tommy Marø assigiikannersumik siunnersuuteqarput kommuunit inuussutissarsiornermut aningaasaliisinnaanerat eqqarsaatigalugu, taavalu aamma Mads-Peter Grønvold allaanerulaaraluartumik siunnersuuteqarluni.

 

Sulianut taakkunnga pingasunut ataatsimoortillugit suliassiissutigineqartumut Atassummiit imatut oqaaseqassaagut: Siullermik oqaatigissavarput siunnersuutit taakku pingasut naatsumik oqaaseqarfigissagatsigit naalakkersuisup akissutaa ersarimmata.

 

Soorlu naalakkersuisut akissuteqarnerminni oqaatigigaat kommuunit inuutissarsiutinut akulerusimanerat pillugu Inatsisartut inatsisaat, kiisalu suliffeqarnermi inatsit allallu ataatsimut nalilersorumagaat inatsisitigut toqqammavii inatsisit oqimaaqatigiinnissaat qulakkeerumallugu, tamatumani inatsit qulakkeerumallugu.

 

Atassummiittaaq oqaatigissavarput naalakkersuisut 2002-mi ukiakkut Inatsisartut ataatsimiinnissaannut inatsip allannguutissaannik saqqummiiniarnerat qilanaaralugu utaqqiumagatsigu. Pingaartillugulu Atassummiit eqqaamaqquarput suliffiit pisortaniit pigineqaleriartunnginnissaat, tassami namminersortut ingerlataasa ukiuni kingullerni ilaatigut pisortaniit tiguneqartarnerat takornartaanngimmat. Aammattaaq naalakkersuisut akissuteqarnerminnut oqaatigisaat aarlerinartutut oqaatigineqarsinnaasoq, tassa kommuunit pigissaarnerusut kommuunillu pissakinnerusut akornanni avissaarsinnaaneq annertusiartuinnarsinnaasoq. Tamatumani Atassummiit tamatuma pinaveersaarnissaa pingaartikkatsigu erseqqissasavarput.

 

Taamaattumik Atassumiit isumaqarpugut kommuunit inuussutissarsiornikkut siuarsaanissami assigiinnerusumik pisoqassappat naalakkersuisut ukiamut inatsisissap allanguutissaa saqqummiinissaa utaqqigallartariaqartoq. Taamaammat naalakkersuisut isumaqatigaagut aalajangiivigisassatut siunnersuut taama isikkoqartillugu akuersissutigineqannginnissaannut innersuussutigineqarmata.

 

Aammattaaq naalakkersusut isumaqatigaagut oqarmata oqaaseqaatigineqartut ilanngullugit kommuunit inuussutissarsiornikkut suliffeqarfinnut aningaasaliisarnerat pillugu Inatsisartut inatsisaata iluarsaateqqinneqarnissaat tunngavigineqarnissaat, iluarsaateqqinnerannut tunngavigineqarnissaat. Taamatut oqaaseqarluta naalakkersuisut akissuteqaataat, akissuteqarnermini oqaaserisaat taperserpagut.

 

Anders Andreassen, ataatsimiinnermi aqutsisoq, Inatsisartut Siulittaasuata tullia, Siumut. Qujanaq. Tulliulluni oqaaseqassaaq Lars Sørensen, Inuit Ataqatigiit.

 

Lars Sørensen, Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuat.

Qujanaq. Aallaqqaasiullugu Inuit Ataqatigiit oqaatigissavaat, Inatsisartunut ilaasortat kommuuninut inuutissarsiutinut aningaasaliinermut periarfissaqalernerulernissaannik siunnersuutaannut naalakkersuisut akissuteqaataat iluarisimaaratsigu.

 

Naluneqanngitsutut kommuunit ataasiakkaat kissaateqarnerat tunngavigalugu inatsit tamatumani malittarineqartoq, tassalu inatsit nr. 22, 3. november 1994-imeersoq kommuunip inuutissarsiutinut aningasaleeqataanerannut tunngasoq allanngortinneqassasoq naleqqussarneqassasorlu kommuunit kattuffiannut, tassa KANUKOKA-mut siorna suliakiissutigineqarpoq.

 

Maanna KANUKOKA-p suleqatigiissitaq kommuunit inuussutissarsiutitigut piorsaanerannut tunngasunik suliaqartussaq pilersereerpaa suleqatigiissitarlu naalakkersuinit qanimut suleqateqarluni inatsisip allanngortinneqarsinnaanera siunertaralugu, kiisalu suliffeqarnermut inatsisit allallu ataatsimut nalilersorumallugit inatsisitigut toqqammaviit sukumiisumik nalilersorlugit suliaralugit aallartereerlugit. Tamakku tunngavigalugit Inuit Ataqatigiit iluarisimaarparput naalakkersuisut inatsisip allanngortinneqarnissaannut nalilersuilluareerlutik siunnersuummik 2002-mi ukiakkut Inatsisartut ataatsimiinnissaannut saqqummiussilersaarmata.

 

Inuit Ataqatigiit tunngaviusumik isumaqarpugut kommuunip inuutissarsiutinik ineriartortitsinermi suliassaat pingaarneq tassaasoq nammineq eqqaamiorisallu pisinnaasaat periarfissaallu tunngavigalugit pitsaasumik pilersaarusiorluarnikkut nunaqqataasut suleqatigalugit ineriartortsineq. Tamanna kommuunit ilaannit pitsaasumik angusaqarfiulluartumillu namminersortunik suleqateqarnikkut ullumikkut inatsitsit periarfissarititaasut atorlugit ingerlaanneqarpoq. Tamatunani soorunami kommuunip nakkutilliisoqarfiata akuersineratigut pilersinneqarsimasut eqqarsaatigalugit.

 

Inuit Ataqatigiit arajutsisimanngilarput kommuunit ilaannit suliffeqarfinnit suliniutinillu aallartitsiniarnermut ukiuni makkunani annertunerusumik suliniutigilermassuk. Tamanna assigiinngitsunik peqquteqarpoq. Aalisakkanik suliffissuit annertunerusumik atorneqaratik uninngatiinnarneqartut kommuuninut suliffissaqartitsiniarnikkut aningaasarsiornikkullu pingaaruteqarluinnartumik inissisimasut uninngatiinnarneqarnerat qatsullugu namminersortunik suleqatissarsiorlutik aalisakkanik tunitsivginnik umiarsuarnik pilersitseqataasalerput uffalu kommuuneqarfinni pineqartuni Royal Greenlandi pitsassuarnik suliffissuaateqaraluartoq. Allatut ajornaqaaq Namminersornerullutik Oqartussat ingerlataat taakkunani ingerlatsiumanngippata, taava kommuunit pinngitsooratik iliuuseqartariaqartutut misigisimanerat tapersersorneqartariaqarpoq.

 

Inatsisartut ukiakkut ataatsimiinneranni aalajangerneqarpoq sinerissap qanittuani aalisarnikkut nutaterisoqartariaqartoq. Tamanna pisariaqarmat Inuit Ataqatigiit oqaatigereerparput, taamaakkaluartoq ullumikkut ilisimavarput aammalu ilisimasarput tassaavoq aalisariutitigut nutarterinissami amerlasuunit isumalluutigineqartoq, tassalu ESU ukioq manna aallartilaaginnartoq nalunaaruteqarpoq Inatsisartut ukioq manna aningaasaliissutaat atorneqareermata naatsorsuutigineqarsinnaanngitsoq nutaanik qinnuteqartut taakkulu akuerineqarnissaannut. Inatsisartunut ilaasortat nunatsinni aningaaserivinnut annersaannut suliniutinut tunngatillugu paasisassarsiorsimasut nalunngilaat aningaaseriviit orniginerugaat umiatsiaaqqanik nuannaariutinik pisaarniartunut aningaasanik atortitsinissartik. Tamakku qaammatit tamaasa aalajangersimasunik naatsorsuutigineqarsinnaasunillu akissarsiaqarmata, taamaalilluni aningaasat attartorsimasat utertinneqarnissaat tamakkiisumik qularnaaneqartutut isigineqartarlutik. Taakkualu ingerlatsinikkut aningaasanik iluanaaruteqarfiusussatut aamma isigineqarlutik.

 

Inuit Ataqatigiit isumaqarpugut aningaaseriviit inuutissarsiutinut siuarsaanissamut periarfissaqartitsinerat pitsaanerusariaqartoq ullumikkut innuttaasut aningaaserivitsigut sullissinermi assigiinngitsunik pineqartutut misigisimapput. Aningaaseriviillu taama aamma tamanna nassuerutigereerpaat. Illoqarfinni sisamani najugaqaraanni ajornannginnerusumik pitsaanerusumillu sullinneqarnissaq naatsorsuutigineqarsinnaasoq oqaatigineqartareermat.

 

Soorlu piginneqatigiilluni illuliornissamut aningaasanillu nalinginnaasumik attartornissamut periarfissat eqqarsaatigalugit.

 

Aningaaseriviit inuutissarsiutinut aningaasaliinissamut tunuarsimaapallaarnerisa kingunerisaanik nunatta ilaanni inuutissarsiuutitigut arriinnerutsuinnarmik ingerlavoq.

 

Kommuunini taakkunani najugaqartut kommuunertik peqatigalugu inuutissarsiutitigut aningaasaleeqataanissamut periarfissat pitsanngorsarneqartariaqartut, taakkunani Inuit Ataqatigiinni isumaqarpugut. Taamaattumik kommuunit inuutissarsiutini aningaasaleeqataasinnanissaat pillugu Inatsisartut inatsisaat nr. 22, 3. november 1994-imeersoq pillugu suleqatigiissitaq inatsimmik qulaajaasussaq sulilluni aallartereersup ukiukkut Inatsisartut ataatsimiinnissaannut suliaminik saqqummiussaqarnissaat Inuit Ataqatigiinniit qilanaaralugu utaqqissavarput. Taamatut oqaaseqarluta inatsisartunut ilaasortat siunnersuutaannut itigartitsinerput oqaatigaarput suliassarlu naalakkersuisunit aallartinneqareersimasoq naalakkersuisullu siunnersuuteqartunut akissuteqaataat akuersaarlugu.

 

Anders Andreassen, ataatsimiinnermik aqutsisoq, Inatsisartut Siulittaasuata tullia, Siumut. Qujanaq. Tulliulluni oqaaseqassaaq Loritha Hendriksen, Kattusseqatigiit:

 

Loritha Hendriksen, Kattusseqatigiit oqaaseqartuat.

Qujanaq. Inatsisartunut ilaasortat pingasuusut siunnersuutaat, tassasut Anthon Frederiksen, Tommy Marø, kiisalu Mads Peter Grønvold. Kattusseqatigiinniit siunnersuuteqartut siunnersuutaat ataatsimoortillugit imatut oqaaseqarfigissavarput.

 

Nalunngisatsituut ukiuni kingullerni annertuumik ersarissigaluttuinnarsimavoq Inatsisartut inatsisaanni nr. 22, 3. november-imi 1994-imi pilersinneqarsimasut §3-ip piaartumik nalorninaatsumillu erseqqissumik ersarissaneqartariaqalersimasoq. Ullumikkummi takuneqarsinnaammat inatsip atuuttup ersernerlunnera peqqutaalluni iluaqutigineqarsinnaanerugalua atorluarneqarsinnaanerigalualu assigiinngitsunik paasineqarsinnaasoq atortinneqarlunilu. Taamaammallu kissaatigaarput piaartumik inatsit ullumikkut atuuttup misissorluarlugu oqaasertaasa allanik ersarissunik taarsertariaqarnerat pisariaqavissoq Kattusseqatigiinniit oqaatigeqqikkusupparput. Taamaalilluni atuisut atuisussallu minnerunngitsumillu kommuunit nalorninaatsumik assigiimmillu periuseqarluni atorluarneqalersinnaanera periarfissaq pitsaasutut ammaanneqarnissaa isigigatsigu.

 

Isumaqarpugummi ullumikkut atuuttoq pissutinillu piviusunut naleqqukkunnaarsimasoq. Minerunngitsumik ersernerlunnera peqqutaalluni paatsoorneqarsinnaaneralu ersarissigaluttuinnarpoq. Ukiuni kingullerni ersarissigaluttuinnartoq takusinnaavarput. Innuttaasut nammineerusunnerat peqatigiinnikkullu aallartitseqatigiissinnaanerat annertuumik ujartorneqartoq ullumikkut malugereerparput. Tamannalumi tulluusimarutissatut tapersersugassatullu Kattusseqatigiinniit pingaarteqaarput. Pingaartitaraarpummi inuup nammineersinnaanini nammineerusulerneralu tapersersussallugu. Taamaattumik pinngitsoorneqarsinnaanngilaq inatsimmik allanngortitsinissaq. Siunissami suli eqaannerusumik inuutissarsiuummillu aallartitserusuttut annerusumik aqqutissiuunneqarsinnaaqqullugit. Aatsaallu tamakku anguneqarsinnaapput nalorninaatsumik patajaatsumillu kommuunit namminneq eqaatsumik ersarissumillu aningaasaleeqataasinnaanerata periarfissaai inatsitsitigut ammaanneqarpat. Siunnersuuteqartummi ersarissumik tamarmik ujartorpaat kommuunini nammineerluni suliffiusinnaasunik aallartitserusuttunik aningaasaleeqataasinnaanermik periarfissami qanoq ullumikkut periarfissaq qanoq ullumikkut pingaaruteqartigisoq. Taamaaliornikkut ataavartumik inuutissarsiuuteqarniarnertik aallartikkusuttullu patajaatsumik anguneqarsinnaammat. Naatsorsuutigisimavarpummi qanoq kommuunimut namminermut iluaqutaalersinnaatigisoq, soorlu suliffissaaleqisunut suliffissaqartitsilernissaq aammattaaq minnerunngitsumik kommuunimi akileraarutit isertitassat kusanartumik sunniuteqarsinnaaleqqullgit.Tamannalumi nunaqavissunut nunaminnullu suleqataarusuttunut ineriartornermillu piorsaaqataarusuttunut ammaasussaammat periarfissarlu pitsaasuusussaammat.

 

Siunissami inuusuttut tassuuna kajuminnerulernissaat kialluunniit naatsorsuutigisinnaavaa.

Taamaattumik §3-ip misissorneqarnissaa ersarissumik nalorninaatsumillu oqaasertalerneqarnissaa kissaatigaarput. Tassungalu taarsiullugu inuutissarsiutinut patajaatsumik pilersitsiniarnermi kommuunit aningaasaleeqataalernissata ammaaffigineqarnissaa aaqqiivigineqarnissaalu inatsisitigullu eqaatsumik aaqqiivigineqarnissaa oqaatigeqqikkusupparput makku tunngavigalugit:

Ullumikkummi illoqarfiit nunaqarfiillu nnertuumik ineriartoprfiusut nunaqavissut suliffinnik ... nalunngilarpummi ullutsinni inuuniarnermi minnerunngitsumillu akiligassanut allanullu annertuumik angummanniapiloortoqartoq saniatigut aningaasanik annertuunik toqqorterinissamut ajornarluinnartarmat. Qularinngilarparpummi taamatut periarfissiinikkut angusassaq pitsaasoq patajaatsorlu inunnattaasunut iluaqutaasussaq oqinnerusorlu anguneqassammat periarfissiissallunilu pitsaasumik. Taamattaaq erseqqissaqqikkusupparput isumaginnginnatsigu kommuunini namminersortut suliffiutaannit tigooraaniarsarisoq, kisianni siunertaammat suliffinnik aallartitaqarnermi suliffiit nammineersinnaanngoriartornerat aallaavigalugu kommuunit piginneqataasutsiminit tunniussinnaanera siunertaasussaammat.

Naggataatigut oqaatigerusupparput pingaartikkatsigu kommuunit aningaasaliisinnaatsimi naapertorlugu aallarnisarnissaminut aningaasaliinissaminut ingerlatsinissaa pingaartikkatsigu.

 

Allanik avataanersunit akuliuffigineqarnani. Taamaalilluni akisussaaffiit kommuunimiiginaasinnaaqqullugu. Taamatut oqaaseqarluta Kattusseqatigiinniit siunnersuuteqartut tamakkiisumik taperserparput susassaqartunullu oqaluuserineqarnissaa innersuussutigalugu. Nipera ajormat utoqqatsissutigaara nuannermik.

Anders Andreassen, ataatsimiinnermik aqutsisoq, Inatsisartut Siulittaasuata tullia, Siumut. Qujanaq. Tulliulluni oqaaseqassaaq Per Berthelsen, attaviitsoq.

 

Per Berthelsen, Attaviitsup oqaaseqartua.

Qujanaq. Siunnersuutip nr. 77, 90 aammalu 44 imminnut naapeqatigiiffeqarput, tamanimi piummat kommuunit inuutissarsiornermut aningaasaliisinnaassuseqarnerisa annertusarneqarnerinik kissaateqarneq. Eqqarsaat tamanna nutaajunngilaq siornatigummi kommuunit namminneq taarsigassarsisitsisarallarmata tamanna aallutarineqarnikuummat.

 

Periarfissarli taamak ittoq ukiut arlalialuit matuma siorna allanngortinneqarpoq, taamallu kommuunit akuliussinnaanerat tunngavissiuunneqarluni, ilaatigut killeqarnerusumik eqarnerusumillu suleriaassiissutaasutut nalilerneqartalersumit. Tamannalu siunnersuuteqartut isumaqatigivaat maannalu ujartorlugu suleriaasitoqqamut immaqa assingusumut utersaaqqissinnaaneq. Taamak iliornikkut kommuunit qitiusumit, tassalu kommuumit nakkutilliisoqarfiannit pituttugaannginnerullutik suleqataasinnaanissaat ammaanniarumaneqarluni. Nassuerutigeriissavaralu uanga nammineq siunnersuuteqartut ataatsimut siunnerfiat paasilluarlugu tapersersornartikkakku.

 

Maannami maleruagassiaasut malillugit kommuunit peqataasinnaanerat qangaanerusumik sanilliullugu eqarnerusutut ittutut taaneqarsinnaavoq. Tassami ilaatigut mattussesoqanngikkaluartoq ajornakusoornerulernikuullunili inuinnaat ataasiakkaat aallartitsiniarsinnaanerannut peqataasinnaaneq.

 

Ukiuni makkunani pisortat tungaannit kommuunit ataasiakkaat namminersinnaajartoqartinnissaat siunnerfiusutut oqaasinnaajusarpoq maannamulli siunnerfiusumi malunniunnerpaasoq tassaavoq aningaasartuutit iluini kommuunit nammakkersorneqarnerujartornerat tassani tassa malinnaatinneqarnani kommuunit isertatigut qaffassaataasinnaasunut eqaatsumik peqataatinneqarsinnaanissaat. Isumaqarpungalu taamatut suleriaaseqarneq siunnerfiusumut naapertuilluanngitsoq imaluunniit naapertuulluanngitsoq, taamallu kommuuninik ingasappallaartumik qitiusumik oqartussaaffeqarfiusunit ammut naqisimannittoqarpallaalersoq, taamallu ilisumit kommuunit ineriartortitsinissap iluani eqaatsumik akuliusimallutik periataarsinnaassuseqarnissaat naaffeqartutullusooq illuni.

Imaanngitsoq anguniarneqassasoq inuutissarsiutitigut aallartinneqartut qalliusumik oqartussaaffigineqarnissaat. Naamerluinnaq, tamannami siuarnerunani kinguarnerussaaq, kisiannili tassani pisariaqartoq tassaavoq kommuunit ataasiakkaat aningaasaqarnikkut periarfiargisinnaasamisut nalilikkami iluani kiffaanngissuseqannginnerusumik akuutinneqarsinnaanissaat. Suummi tamarmik assigiissartariaqanngillat assigiissarneqarsinnaanatillu. Kommuunimmi ataasiakkaat periarfissaat assigiinngissitaaqaat, tamannali unissaataasariaqanngilaq eqaannersumik suleriaaseqarsinnaanerusumik ammaassisinnaanissamut. Pingaarnerpaasoq tassa sumiiffinni ataasiakkaani piukkunnartunik aallartitserusussuseqartut aallartitsiniartullu sullissisinnaanerup oqimaannerujussuusinnaanera peqqutigalugu ipisarmagit pisariillisaagaasumilli sullissinermi suleqataasinnaanermillu takutsivigineqarsinnaanissaat. Taamatummi ililluta aamma politikkikkut ukiorpassuarni qaqqaqqalaarutigineqartuartoq, tassalu allaffissornerujussuup imaluuniit qitiusumik allaffissornerujussuup qumarsarneqarnissaa qularnanngitsumik suleqatigiilluta timitaleruminarsarlugu aqqutissiuuffigisinnaaqataaffigisinnaalissagaluarparput.

 

Taamaammat nuannaarutigaara naalakkersuisut nalunaaruteqarnerat, tassa naak siunnersuuteqartut siunnersuutaat maleqqissaanngikkaluarlugit assigiinngitsutigummi tamarmik immikkut sanngeequteqarsinnaammata, maanna kommuunit inuutissarsiornermut aningaasaliisinnaassuseqarnissaannut inatsisip nutarterlugu nutaamik nalilersuiffigineqarsinnaanissaa tunngavissaqarsorinarpoq. Tamatumalu Inatsisartut ataatsimiititaliai susassaqartut peqatigalugit ingerlanneqarnissaa kaammattuutigigakku matumuuna nalunaarutigissavara.

 

Anders Andreassen, ataatsimiinnermik aqutsisoq, Inatsisartut Siulittaasuata tullia, Siumut.

Qujanaq. Maannalu Naalakkersuisut Siulittaasuat­ partiit oqaaseqaataannut akissuteqassaaq.

 

Jonathan Motzfeldt, Naalakkersuisut Siulittaasuat, Siumut.

Partiit Kattusseqatigiit aammalu Demokraatit matumani tapersiinerat Naalakkersuisut ukiaru inatsisissamik imaluunniit inatsimmik matumani allannguutissatut iunnersuuteqarnissaat qujassutigaara aammalu malugisinnaasakka najoqqutaralugit inatsisip taassuma tamakkiisumik atortinneqarsinnaanera imaappoq siunertaminut uani siunnersuutigineqartunut naammattumik allariarfigineqassappat inatsimmik taamatumik allanngortitsinissaq pinngitsoorneqarsinnaanngilaq.

 

Soorlu aamma oqaaseqartut, Siumup oqaaseqartuata taamatullu aamma Partiinit allanit, Atassummit Inuit Ataqatigiinniillu aamma tamanna paasineqartoq inatsisip allannguuutissai naammassineqaqqaartariaqartut alloriarfissaq taamak ittoq atorniarneqassappat. Aamma taanna Demokraatiminngaanniit tapersinneqartoq, Per Berthelsenimit aamma malugisinnaavara aammalu taamak toqqaannatumik Kattusseqatigiinniit oqartoqanngikkaluartoq paasivara aamma Kattusseqatigiit matumani aamma taakkua suliarineqarnissaa isumaqatigigaat. Taamaalillutik periarfissat taakkua tamarmik taamaalillutik periarfissinneqarumaarput.

 

Ataasiinnavik oqaatigilaassavara kommuunit inuussutissarsiormi peqataanerannut tunngatillugu, taannami matumani pineqarmat nalunaaruteqarnermut maqaasigisatsinnut ilanngullugu oqaatigissavara kommuunit tamakkunatigut nalunaarutigisartagaat soorunami tamaasa pissarsiarisarpagut aammalu kommuunit malinnaaffigineri allaffeqarfimminngaanniit maani Namminersornerusut allaffeqarfianninngaanniit malinnaaffigineqarput. Kommuunit soqutiginninnerat annertoqaaq kommuuniminni suliassanik aallartitsiniarlutik aammalu tamatumani aallartitsiniarnermi nuannersuusarpoq kommuunit namminneerlutik suliassanik taakkunani siuttuugaangata. Kisiannili aamma Kommuunit nakkutilliisoqarfianinngaanniit nakkutigeqqullugu eqqaasutigineqartartoq imaanngitsoq akuleruffiginiarlugu, kisianni nakkutilliivimminngaanniit eqqaatitsissutigineqartartoq unaajuartarpoq aammalu taanna suliassaraarput inuutissarsiutinik atuutereersunik ingerlalluartunik kommuunit unammillerlutik namminneq aamma allartitsisinnaanerat. Taanna kaammattuutigineqarneq ajorpoq. Kisianni nutaanik kommuuneqarfimmi ingerlanneqanngitsunik aallarniiniarpata nammineq oqassaagut namminersortut kommuunimi ingerlateriigaanngisaannik periarfissat taamak ittunik peqataaniarnerat ammaffigineqarpoq. Assersuummik taasaqassaguma aamma ullumikkut ullaatungaa oqallinnermi erseqqissumik oqaatigineqartoq assersuutigalugu imeq kalaallit nunaata ernga pinguitsoq avataaninngaanniit aamma maannakkut isiginiarneqartupilussuaq.

 

Maannakkut Inatsisartut akuersissutigaat erngup tungaatigut nioqquteqarnermik aallarniinissat. Taamaattumik imermik niuerneq ingerlanneqanngimmat annertunerusumik , taamaattumik kommuunit pineqartut soorlu assersuutigalugu fabrikkimik taamak ittumik aallartitsiviusussami aallaqqaammut ernisussiortumik peqataanissaminut noqqaasutaa akuerineqarsinnaavoq. Tassa allanik imermik tunisasiornermik kommuunimi peqarfiunngitsumi. Tamakku assersuutitut taalaarpakka una aamma ilaannikkut paatsoorneqarsinnaasarmat qitiusuminngaanniit naalagaaniarnertut isiginiarneqartarlu. Tassa akuleruttoqaraangat una unalu akuerineqarsinnaanngillat, kisianni eqqaamassavarput inatsit profitillu allagaat najoqqutaralugit, tassani oqaatigineqarmat inuutissarsiutit ingerlanneqareersuni unammillerluni kommuunit aallartitsinissaat taanna periarfissinneqassanngitsoq. Taanna aporfissaqartarsinnaasarpoq.

 

Aamma kommuunit nammineernerata, soorlu aamma Kattusseqatigiit ilaatigut oqaaseqarneranni aammalu Demokraatit tungaanninngaanniit oqaatigineqarneranni oqaatigissavara kommuunit nammineersinnaassusiat aamma tamatumani allilerniarneqarpoq. Imaappoq pisinnaatitaaffiit annertunerusumik periarfissinneqarnissaat noqqaassutigineqarpoq.

 

Taamaattumillu taanna tunngavigalugu inatsisip tunngavilerneqarnissaa periarfissinniunneqarluni aamma.

 

Kommuunit sukkulluunniit nammineerlutik aalajangersimasinnaavaat isertitassami qanoq aaqqissuunnissaat. Kommuunit nammineerluni aaqqissuusinnaavaat aningaasartuutissami tulleriiaarneri qanoq issasut. Ukiut tamaasa aqqusineq asfalt-isilerlugu kommuunit namminneq taanna aalajangersinnaanaa imaluunniit aningaasat allanut atussanerlugit.

 

Tamakkua qitiusuminngaanniit akuleruffigineqarneq ajorput. Aningaasartuutissat kommuunit nammineerluinnarlutik tassuuna inatsisitigut periarfissaminnik nalilersuillutik tulleriiaralutik taamaalillutillu qinersisartuminnut innuttaminnut akisussaaffigalugu suliaat uani pineqartut akuleruffigineqanngillat. Uani pineqartoq inatsisitigut ukiaru allannguutissami siunnertaqarpoq akisussaassuseq suli anginerusoq kommuuninut tunniunneqarnissaa ilusilersorneqassalluni.

 

Anders Andreassen, ataatsimiinnermik aqutsisoq, Inatsisartut Siulittaasuata tullia, Siumut.

Qujanaq. Maannalu siunnersuuteqartup oqaaseqaqqissapput. Siulliulluni Tommy Marø.

 

Tommy Marø, siunnersuuteqartoq, Siumut.

Qujanaq. Siunnersuuteqartut nuannaarutigalugu oqaatigissavara naalakkersup aammalu naalakkersuisoqataasa aammalu minnerunngitsumik partiit oqaaseqartuisa siunnersuutiga ilassilluarmassuk. Tassami uani qularutigineqassanngilluinnarpoq maani oqaluttarfik atorlugu siunnersuuteqarninni qitiutilluinnarakku inuit suliffissaqarnissaat maani kommuuniisaarluta oqalussanngilagut, kisianni Inatsisartutut maani oqaaseqarninni oqaatigissavara kommuunini ataasiakkaani ajornakusoortorujussuummat sulifinnik aammalu suliffinnik nutaanik aallarnisaarnermi kommuunit namminerisaminnik akuuniarnerat. Aammalu naalakkersuisunut kaammattuutigissallugu inatsisip uumap allanngortinnissaannut ukiamut pisussamut neriorsuutigisamittut annertunerusumik KANUKOKA-p peqataatinnissaa. Tassami aamma ilisimagakku KANUKOKA-p maannakkut piffissami kingullermi siusinnerusukkullu inatsisip uumap nutarternissaannut annertuumik suliniuteqartut.

 

Aammalu nuannaarutigivara Kattusseqatigiinninngaanniit aamma Mads Peter Grønvoldip aammalu Anthon Frederiksenip sinnerlugu Tom Ostermannip saqqummiussinerminni uanga siunnersuutinnut assingusumik aamma saqqummiussimmata. Tassa takuneqarsinnaavoq Inatsisartuni ajornartorsiutip taassumap nutarternissaa soqutigineqartoq. Neriuppungalu aamma ukiamut annertunerusumik naalakkersuisut saqqummiussinerata kingorna annertunerusumik oqalliteqqinnissarput qilanaarivara.

 

Anders Andreassen, ataatsimiinnermik aqutsisoq, Inatsisartut Siulittaasuata tullia, Siumut.

Qujanaq. Tulliulluni oqaaseqaqqissaaq Tom Ostermann, Kattusseqatigiit.

 

Tom Ostermann, Kattusseqatigiit oqaaseqartuat.

Siullermik uangattaaq siunnersuuteqarsimasoq Anthon Frederiksen sinnerlugu matumani partiit Kattusseqatigiit Attaviitsullu oqaaseqaatigisaat qujassutigerusuppakka. Kisianni taamatut oqare­eruma illuatungaatigut Tommy Marøp oqaatigisai KANUKOKA eqqarsaatigalugu isumaqatigilluinnarpara. Taamaattorli aamma nunatta isorartunerujussua aammalu pinngortitakkut allaanerussuteqarnera taanna eqqaamasariaqarpoq. Soorlu maannakkut assersuutigisinnaavagut qanga Royal Greenlandiusimasut Upernavik Seafood-inngorlutik aammalu Uummannaq Seafood-inngorlutik ingerlatarineqalersimasut.

 

Upernavimmi aalisarnikkut periarfissat ullumikkut killeqangaatsialersimammata aammalu aalisartut ullumikkut qiviaraanni unammilleqatigiinnerup aaqqani ilaatigut snescooterinik tuniorarneqartarsimallutik, taavalu aamma aalisarneq ajalusooriartulermat akissaaruffigineqarsimallutik tamakkua aammalu annertuumik inunnut ataasiakkaanut artukkiisimammata.

 

Taamaattumik pingaaruteqarluinnartutut isigaarput aamma tamakku eqqummaariffigineqarnissaat. Aammalu Upernaviup Kommuunia annertuumik piffissami kingullermi suliniuteqarsimagaluarpoq, kisianni ajoraluartumik aamma inatsisit ukua aamma aporfiusimallutik.

 

Taamaattumik taamatut suliniutit soorlu naalakkersuisup siulittaasata oqaatigereeraa kommuunit ernisussiortutut peqataasinnaanissaannut inatsisikkut eqeersaasoqarnissaq pisariaqarluinnartutut isigaarput. Taassumasaniatigut aamma Ittoqqortoormiini NUKA A/S-i assersuutigalugu uninngaannartuuvoq. Tamakkua pinaveersaartinniarneqarnissaannut immaqa aamma kommuunit peqataasinnaagunik eqaannerusumik periarfissat pitsaanerusinnaagaluarput.Maannakkummi aamma nalunngilagut assersuutigalugu Robery Fish-i nammineerlutik aallartissimapput. Aammalu Qeqertaq Fish aamma maannamut ilisamasagut toqqammavigalugit ingerlalluarlutik. Taamaattumik tamakkua siunissami kommuuninut eqaannerusumik iliuuseqarnissanut eqqarsaatigillaqquneqarpoq. Qujanaq.

 

Anders Andreassen, ataatsimiinnermik aqutsisoq, Inatsisartut Siulittaasuata tullia, Siumut.

Qujanaq. Tulliulluni oqaaseqaqqinniarpoq siunnersuuteqartoq Mads-Peter Grønvold.

 

Mads-Peter Grønvold, siunnersuuteqartoq, Kattusseqatigiit.

Siullermik iluarisimaarpara naalakkersuisut akissuteqarnerminni oqariartuutigineqartut ilassilluamatigit. Naak maannakkorpiaq upernaakkut ataatsimiinnitsinni inatsisissaq allanngortinneqarnissaa allanngortinneqartussaanngikkaluartoq oqariatuutigaat ukiamut Inatsisartut ataatsimiinneranni kommuuninut tapersiisarneq pillugu inatsit suliarineqassasoq aammalu inatsisip suliarineqarnerani maannakkut oqallinnermi siunnersuuteqartut oqariartuutaat tunngavigilluarneqassasut atorluarneqarumaartullu.

 

Taamatut naalakkersuisut akissuteqarnerat qujassutigaara. Neriuppunga taamanikkussamut oqallilluarumaarluta aammalu kommuunit kattuffiat KANUKOKA suleqatigilluinnarlugu suliassat ingerlanneqarumaartut aammalu tusarniarneqarluarumaartut. Soorlumi naalakkersuisut siulittaasuata oqaatigaa pioreersunik kommuunit aningaasaliinermigut unammillernaveersaatariaqartoq, kisiannili kommuunerpassuaqarpoq ilaatigut tunissiassanik peqareeraluarlutik tunisassiorfeqanngitsunik tamakkuninnga tunisassiornisamut, taamaattumik kommuunit tamakkununnga aallarniinissanut aningaasaleeqataasinnaanerisa periarfissinneqarnissaat eqqunneqarsinnaappat suliffissat amerlanerusut pilersinneqartussaapput aammalu akileraarutitigut isertitassat amerliartorsinnaallutik taamaaliornikkut.

 

Isumaqarpunga periarfissat taamaattut atorluarneqartariaqartut. Siulliullutik oqaaseqartut siunnersuuteqarsimasut annerusumik oqaasissakka oqaatigereermatigit oqaaseqaqqissanngilanga, kisiannili iluarisimaarlugu partiinit Demokraatinillu tapersersorneqarmat taamatut siunnersuuteqarneq. Ukiamut oqallilluarumaarpugut aamma neriuppunga pitsaasumik suliariumaaripput siunnersuut.

 

Anders Andreassen, ataatsimiinnermik aqutsisoq, Inatsisartut Siulittaasuata tullia, Siumut.

Qujanaq. Naalakkersuisut siulittaasuat naatsunnguamik akissuteqarusuppoq.

 

Jonathan Motzfeldt, Naalakkersuisut Siulittaasuat, Siumut.

Kingulliit oqaaserineqartut tamaasa tusaatissatut tiguagut naalakkersuisuninngaanniit. Saqqummiussami oqaatigineqarpoq kommuunit assigiinngissitaaqimmata ilaatigut aningaasatigut ingerlanerat ilaanni pitsaanerullu ilaannilu nukilaannerulluni ingerlasoqartoq.