Siunnersuutigaara nunatsinni højskolet marluusut arlaanni ilinniartitsinermik kalaallisut taaguuteqartumik pilersitsisoqassasoq. Tassani kalaallit kalaallisut oqalussinnaanngitsut killiffigisaminni taamaqatitut peqatigalugit pimoorussamik inunnguuseralugu oqaatsitigut ilinniartinneqarsinnaanissaat siunertaralugu. Pikkorissartitsinerit siivisunerusinnaapput. Arlalinnillu immikkoortortaqarsinnaallutik.

 

Nunatsinni kikkut tamaasa pisariaqartippagut. Taamaattumik pitsaasuunanilu ajuusaarnarpoq inoqarmat kalaallit nunaanni inunngorsimasunik inuunertillu tamaat maani najugaqarsimasunit. Oqalussinnaannginnertilli peqqutigalugu ajattorneqartut misiginnaasartunik. Uagut suliassarput tassaavoq inuit taamaattut pitsaanerusumik ikiorniassallugit.

 

Højskolemiinnissamik neqeroorfiginerisigut taakku inissisimanerinik killiffigisaannillu aallaaveqartumik periarfissinneqassapput. Ataatsimoorussamik kinaassutsimik oqaatsitigut ataatsimoorfigisamut akulerutsinneqarnissaminnik.

 

Paarlattuanik 80-ikkunni inuiaqatigiit annertusiartuinnartumik inuiaqatigiit kalaalinngorsaavigineqarput. Tamatumap kinguneraa kinguaariit inuusuttut ukiuni taakkunani alliartorsimasut qallunaatoornissaminnut ajornakoortitsilersimanerat.

 

Pitsaasuunngilaq taamak amerlatigisunik inuusuttoqarmat qallunaatut oqalunnissamut ajornakusoortitsisunik. Tassami inuusuttunut ilinniartitsinerit soorluttaaq qaffasinnerusumik ilinniartitsinerit ilinniartitsissunik qallunaatuunit pingaarnerusutigut toqqammaveqarlutik ingerlanneqartarmata.

 

Tamatumap kinguneraa inuusuttut tamakku naak piginnaasaqaraluarlutik meeqqat atuarfiata kingorna ilinniarfissatigut ingerlaqqinniarnermikkut ajornartorsiuteqakkajuttarnerat. Inuiaqatigiinni akissaqanngilagut inuusuttut ukiuni qulikkaani arlalinneersut annaassallugit.

 

Oqaatsit arlaasigut ugguuna uggunaluunniit amigaateqarnertik pissutigalugu ilinniagaqarnissamikkut akulerunnissamikkulluunniit ajornartorsiuteqartinneqarnerat pissutigalugu. Arlaanik qanoq iliuuseqartariaqarpugut.

 

Tamanna tunngavigalugu siunnersuutigineqassaaq Naalakkersuisut nunatsinni højskolet marluusut tassalu Sisimiuni Qaqortumilu arlaanni kalaallini inunnguuseralugu kalaallisut oqaaseqanngitsunut kalaallisut immikkut ilinniartitsisalernissamik kiisalu kalaallit danskisut piginnaasaminnik annertusaarusuttunik danskisut immikkut ilinniartitsisalernissamik pilersitsinissaq pillugu Inatsisartunit siunnersuusiortoqarnissaa.

 

Jonathan Motzfeldt, Naalakkersuisut Siulittaasuat, Siumut.

Inatsisatunut Ilaasortap Olga Poulsen aalajangigassatut siunnersuummik nassiussaqarpoq, siunnersuutigalugu Kalaallit Nunaanni højskolit marluusut arlaannni ataatsimik kalaallinut, kalaallisut oqaaseqavissuunngitsunik immikkut kalaallisut atuartitsisalernissamik, kiisalu kalaallinut qallanaatut pikkorinnerulerusuttunut immikkut qallunaatut atuartitsisalernissamik neqerooruteqarnissamik Naalakkersuisut saqqummiussinissamut Inatsisartunit peqquneqarnissaanik Inatsisartut aalajangiissasut.

 

Naalakkersuisut sinnerlugit akissuteqarama imaattumik saqqummiussissaanga.

 

Nunatsinni højskolit marluusut aamma Oqaatsinik Pikkorissarfik tusarniaavigineqarsimapput, taakkulu oqaaseqaataat akissuteqaammut ilanngunneqarput.

 

Sulisartut Højskoliannit nalunaarutigineqarpoq siunnersuut pissanganartinneqarlunilu kaammattuutigisassaqqitsinneqartoq, taamaattorli arlalinnik apeqquteqarpoq aalajangiinissamut siunnersuutip isummerfigineqannginnerani qulaarfigineqartariaqartunik, soorlu aningaasalersorneqarnissaa, nerisaqarlunilu najugaqartarnissat, pikkorissartut ilinniartitsisullu qanoq amerlatigisarnissaat, tamatuma saniatigut højskolip tikkuaaffigaa sammisassanut Oqaatsinut Pikkorissarfik isumaginnittuutinneqartariaqartoq, tassami Oqaatsinik Pikkorissarfik pilersinneqarsimammat siunnerfigalugu Kalaallit Nunaanni oqaatsinik atuartitsinermik isumaginnittuunissaa.

 

Taamaattumik eqqortuunaviganngilaq Oqaatsinik Pikkorissarfiup suliassavia højskolinit tiguneqarpat.

 

Taavalu ataatsimut isigalugu Knud Rasmussenip Højskolia aamma isumaqataavoq, oqaatsinik atuartitsineq tassaasoq, Oqaatsinik Pikkorissarfiup suliassavia, peqatigitigillugulu isumaliutissigineqarluni højskolimi oqaatsinik atuartitsisarsimaneq unitsinneqarsimasoq, Oqaatsinik Pikkorissarfiup pilersinneqarnerneranut atatillugu, tassa Knud Rasmussenip Højskolianit.

 

Oqaatsinik Pikkorissarfik kalaallinut danmarkimiittunut ataasiakkaanut kalaallit oqaasiinik pikkorissarnissamik kissaateqartunut saaffigineqartarsimavoq. Taamatut saaffiginnittoqaraangat Oqaatsinik Pikkorissarfiup saaffiginnittut København-ip Universititiani Eskimologisk Institutimi tamanut ammasunik ilinniarnissamut innersuukkajuttarsimavaai, massakkullu aalajangersimallugu Københavnimi juni 2002-mi ilungersuussaamik ulluni 14-ini kalaallisut pikkorissartitsisoqarnissaa.

 

Apeqqummi tassani nutaami pisariaqartitsisoqarneranik siunnersuuteqartup isumaa Naalakkersuisut isumaqatiginartippaat. Naalakkersuisut isumaqarput siunnersuut siullermik Oqaatsinik Pikkorissarfiup siulersuisuini sammineqaqqaartariaqartoq, oqaluuserineqaqqaartariaqartorlu, taamaattumillu Oqaatsinik Pikkorissarfiup siulersuisui qinnuvigiumallugit apeqqut ikiorsiiviginiarlugu qaninnerusoq, ungasinnerusorlu isigalugit siunnersuusioqqullugit.

 

Daniel Skifte, ataatsimiinnermik aqutsisoq, Inatsisartus Siulittaasuat, Atassut.

Jonathan Motzfeldtimut qujavugut.

Taavalu maannakkut partiit, Kattusseqatigiit attaviitsullu oqaaseqartuinut nuuppugut. Siulliulluni oqaaseqassaaq:

 

Lars-Karl Jensen, Siumup oqaaseqartua.

Kalaallit Nunaanni højskolit marluusut aappata Kalaallinut kalaallisut oqaaseqavissuunngitsunut kalaallisut atuartitsisalernissaanik kiisalu Kalaallinut qallunaatut pikkorinnerulerusuttunut neqerooruteqartalernissaanik siunnersuut Siumumiit imatut oqaaseqarfigissavarput:

 

Siullermik oqaatigissavarput højskolit siulersuisuisa suliassanik tulleriiarisussaanermik suliaqartussaanerat ataqqilluinnaratsigu, Inatsisartutigoortumilli toqqaannartumik tamakkua suliassaannut akulerunnissaq orniginartinnatigu.

 

Siunnersuutaasorli nalilersuiffigalugu oqallisiginerani ilanngullugu nalilersukkatta ilagaat maannakkut oqaatsitta ilinniarneqarneranut periarfissatigut killiffigisarput. Isumaqarpugut suleqatigiissitat pilersinneqarsimasut, tassalu kalaallisut oqaasilerisunik suleqatigiissitaqarneq aammalu kalaallisut oqaatsivut pillugit peqatigiiffeqarneq suliniutaasullu allat inunnguuseralugu oqaatsitsinnik tammatsaaliuvilluni kiisalu Ineriartortitsinermik suliaqarfiusut suliaat kinguneqartissallugit piffissanngortoq.

Aamma Siumumi isumaqarpugut maannakkut Oqaatsinik Pikkorissarfimmi inuiaqatigiit pilersitsisimanerput, kalaallisut oqaatsitta annertunerusumik ilikkarnissaannut, annertuumik periarfissiissutaasoq, ilanngulluguli oqaatigissavarput Oqaatsinik Pikkorissarfeqarneq kisiat isumalluutigalugu oqaatsigut tassaniinnavik ilinniarneqartussatut ingerlanneqarnissaat naatsorsuutiginnginnatsigu.

 

Inunnguuseralugu kalaallisut oqaatsigut angerlarsimaffimmi tunngavilerneqartut, meeqqat atuarfiat aqqutigalugu annertuumik inerisarneqartarput, taamaattumillu aamma Atuarfitsialak aqqutsigalugu atuartitsinermilu pitsaasumik atortussaqarluni oqaatsitta suli annertunerusumik ilinniartitsissutigineqarnissaat Siumuminngaanniit aqqutissiuusseqatigisarsimavarput.

 

Siunnersuuteqartup, Olga Poulsenip, Inuit Ataqatigiinneersup siunnersuutaa paasilluarparput, tassani pineqarmata kalaallinut kalaallisut oqaaseqavissuunngitsunut kalaallisut atuartinneqalernissaannik oqariartuuteqarneq, kiisalu kalaallinut qallunaatut pikkorinnerulerusuttunut højskolit arlaata ingerlataanik atuartitsisarnissaq siunnersuutigimmagu.

 

Siumumiit isumaqarpugut suliffeqarfiit kalaallisut oqaaseqartuunngitsunik sulisullit, kalaallit oqaasiinik ilinniarnissamut Oqaatsinik Pikkorissarfik aqqutigalugu periarfissaqartitaanerat atorluarneqartariaqartoq.

 

Kalaallisut oqaatsitta illersuaasumik ineriartortinneqarnissaat siunertaralugu Siumut Naalakkersuisunut kaammattuuteqarusuppoq, suleqatigiissitat pioreersut suliaat katersorlugit siunertaasutut inaarsarneqarnissaannik aamma kalaallisut oqaasilerissutit ordbogit maannakkut atugaasut oqaatsitsinnut naleqqussarlugit nutarterneqarnissaat aqqutissiuutissagaat.

 

Ilanngulluguttaaq nalilersoqquarput oqaasilerissutit pigisatta kalaallisut oqaatsitsinniik qallunaatummut paarlattuanullu taamaallaat naqiterneqartarnerat naammannersoq nalilersuiffigeqqullugu. Tassani eqqarsaatigaarput tuluit oqaasiisa annertunerusumik ilinniagaqarfinni ilinniarnernut ilanngullugit kalaallisuumiit tuluttut oqaatsinut oqaasilerissutsinik ilaqartinneqalersinnaanissaat.

 

Siumumiit taamatut oqaaseqarluta siunnersuutigineqartoq oqaaseqarfigaarput, Naalakkersuisullu kalaallisut oqaatsigut pillugit suleriaqqinnissaanut oqaaserisagut ilanngullugit nalilersuiffigissagaat inassutigalutigit.

Daniel Skifte, ataatsimiinnermik aqutsisoq, Inatsisartut Siulittaasuat,Atassut.

Lars-Karl Jensen qutsavigaarput. Maannakkut oqaaseqassaaq:

 

Jakob Sivertsen, Atassutip oqaaseqartua.

Olga Poulsenip siunnersuutaa Atassummit imatut oqaaseqarfiginiarparput, aamma siunnersuut toqqartumik allat kaputartuunnagit oqaaseqarfigissavarput.

 

Siunnersuummik saqqummiussaqartup tunngavilersuutigaa Sisimiuni Knud Rasmussenip Højskolia kiisalu Qaqortumi Sulisartut Højskoliata, taakku arlaat kalaallisut qallunaatullu naammattumik piginnaaneqanngitsut pikkorissartarfittut atorneqartarnissaanik Inatsisartut aalajangersaanissaat tunngavilersuumminik oqaatigaa.

 

Atassummi isumaqarpugut ullumikkut ilinniartitaanikkut nutaanngorsaanerit pingaartumik Atuarfitsialaap siunertaa eqqarsaatigalugu, minnerunngitsumillu Sisimiuni Oqaatsinik Pikkorissartarfik ullumikkut inuusuttunik amerliartuinnartumik oqaatsinik assigiinngitsunik atuilluarsinnaalernissamut pikkorissarfittut atorluarneqalersimasoq eqqarsaatigissagaanni, siunnersuutip siunertaanik nammassinnitutut oqaatigineqarsinnaasoq.

 

Aamma Atassummit oqaatigissavarput højskolit pineqartut nammineq ingerlattuummata, suliassanik allanik suliakkerneqassagunik aamma aningaasanik piumasaqarnissaat sanioqqunneqarsinnaanngitsoq takusinnaagatsigu.

 

Siunnersuummik saqqummiussaqartup tunngavilersuumminik ujartugaat ullumikkut periarfissarititaasut atorluaraanni naammassineqarsinnaasutut immikkut aningaasartuuteqarnissaq pinngikkaluarlugu takusinnaagatsigu.

 

Atassummit pingaartinneruarput meeqqat atuarfiata pitsanngorsarneqarnissaa. Meeqqat atuarfiat pitsanngorsarneqarpat piginnaasat annertusarnerisigut siunertaq siunnersuummi oqaatigineqartoq ajornanngivissumik piviusunngortinneqarsinnaasoq takusinnaagatsigu.

 

Taamatut oqaaseqarluta siunnersuut Atassummit isummersorfigaarput, Naalakkersuisullu siunnersuummut akissuteqaataat tusaatissatut tigullugu.

Qujanaq.

 

Daniel Skifte, ataatsimiinnermik aqutsisoq, Inatsisartut Siulittaasuat, Atassut.

Jakob Sivertsenimut qujavugut, tulliulluni oqaaseqassaaq

 

Johan Lund-Olsen, Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuat.

Inuit Ataqatigiit aalajangiiffigisassatut siunnersuuteqartoq Inatsisartuni ilaasortaq Olga Poulsen isumaqatigilluinnarlugu aamma uagut oqarusuppugut, inuiaqatigiit inuusuttut ukiuni qulikkaani arlalinneersut annaassallugit akissaqannginnatta aammalu nunatsinni kikkut tamaasa atorfissaqartinneqarmata.

 

Aalajangiiffigisassatut siunnersuut siulianit sammisatsitut taamaammat tapersernarlunilu Inuit Ataqatigiinniit soqutiginarluinnartutut isumaqarfigivarput, maluginiarparpullu Naalakkersuisut aamma taamak isumaqarlutik kalaaleqatitta oqaatsitsinnik kiisalu danskit kalaallit oqaatsitsinnik piginnaaneqarnerulerumallutik kissaateqartarnerat aamma isumaqatiginartillugu siunnersuut tunngaviatigut tapersormassuk.

 

Ukiuni makkunani qallunaat nunaanni ilinniarfinni qaffasinnerusuni mikigisassaanngitsunik ilinniartuuteqarpugut, nunatsinnut utertigatik kalaallisut immikkut ilinniartinneqarnissaminnik aamma annertunerujartuinnartumik ujartuisunik pisariaqartitsisunillu.

 

Taamatuttaaq aamma maani nunatsinni kalaaleqaterpassuaqarpugut danskisut piginnaasaminnik annertusaarusuttunik, taakkuuppullumi aamma siunnersuuteqartumit matumani aamma eqqarsaatigineqartut.

 

Siunnersuut taamaattumik ilalersussallugu pissutissaqarluarpugut, iluarisimaarparpullu ilaatigut Oqaatsinik Pikkorissarfiup siulersuisui akuutillugit Naalakkersuisut qanoq iliuuseqalersaarmata, minnerunngitsumillu aamma iluarisimaarnarmat taassup sunniuteqarneratigut aasamut København-imi ilungersuussamik kalaallisut aamma pikkorissartitsisoqalersaartoqarmat.

 

Naalakkersuisut siunnersuuteqartumut akissuteqaatigisaat iluarisarput innersuussutigalugu taamaattumik annertunerusumik oqaaseqarfiginngikkaluarlugu naggataatigut kissaatigiinnassavarput ukiamut siunnersuutip aappassaaneerneqannginnermini Inatsisartup Kultureqarnermut, Ilinniartitaanermullu Ataatsimiititaliaannit aamma malinnaavigineqassasoq, pisariaqassappat tassannga aamma isumaliutissiissusiorfigineqarnissaa siunertaralugu.

 

Daniel Skifte, ataatsimiinnermik aqutsisoq, Inatsisartut Siulittaasuat, Atassut.

Johan Lund-Olsen qutsavigaarput, maannakkut oqaaseqassaaq.

 

Tom Ostermann, Kattusseqatigiit oqaaseqartuat.

Kattusseqatigiit sinnerlugit siunnersuummut pineqartumut imatut oqaaseqaateqassaagut.

 

Kattusseqatigiit apeqqut manna pillugu inuppassuarnik assigiinngitsunik isumaqartoqarnera ilisimavarput, aammalu misigissutsitigut annertuumik inunnut ataasiakkaanut qanoq sunniuteqartarnera ilisimavarput.

 

Taamatut oqareerluta siunnersuutip matuma aamma tusagassiutitigut kiisalu TV-kkut isiginnaarutitigut takuneqarsimapput, kalaallit imaluunniit ilaqutariit kalaallit qallunaanik akusat oqaatsitigut ajornartorsiortut, tassa kalaallisut tusaagaluarlutik nammineq oqarniarnissaminnik nangialersimasut, aamma innuttaaqatigigatsigit nalunngilarput.

 

Taamaakkaluartoq aamma arajutsisimanngilarput ukiuni arlaqalersuni qallunaanut aammalu kalaaeqativut oqaatsiminnik atuilluarsinnaanngitsut, ullumikkut periarfissaareersut atorlugit ilinniartinneqartarsimanerigaluat ullumikkut iluatsissimanngitsoq. Tassami ilinniartitsinerit aallartinneqaraanga piffissaq sivisunngitsoq qaangiukkaangat ilinniarnertik unitsittarmassuk. Ilaatigut oqaatigineqartarluni ilinniartitsissutissat pisoqalisoorsimanerat aammalu ullutsinnut naleqqukkunnaarsimanera taannarineqarluni, ilaqarpugulli namminerluinnaq inissisimanerminnik uani oqaatsitigut inissisimanerminnit piginnaanngorsarusullutik nunaqarfinnut nuuttarsimasunik imaluunniit illoqarfinnut mikinerusunut aallartarsimasunik, kingornalu kalaallit oqaasiinik piginnaasaqalersimasunik aammalu inuttut nammineq kinaassutsiminnik pisuujunerulersimasunik, minnerunngitsumillu kalaallisut misigissusertik nassaarisimagaat.

 

Taamaattorli aamma ilaqarpugut ilaqutaqalereersimasunik, ilinniagaqalereersimasunik taamaattumillu suliffitsik, ilaquttatik qimallugit allamut nuunnissaminnik periarfissaqanngitsutut misigisimasunik.

 

Kattusseqatigiit isumaqarpugut højskolinut aallartinngikkaluarlugit Oqaatsinik Pikkorissarfik aammalu atuarfiit suleqatigiinnerisigut suliaq manna ataqatigiissaarlugu aammalu tulluussarlugu aaqqissuussisoqarsinnaasoq. Tamannali pissappat pisariaqartut uku tikkuarumavagut, soorlu Oqaatsinik Pikkorissarfiup ingerlattagaai nukittorsarlugit ingerlanneqartariaqartut, aammalu ilinniutitigut ajornartorsiutit aaqqiiviginerisigut ilorfaap tungaanut aallarnissamut periarfissaasut annertusarneqarsinnaasut.

 

Kattusseqatigiit ilisimavarput Oqaatsinik Pikkorissarfiup soorlu assersuutigalugu ukiup matumap aallartisimalernerani Upernavimmi qallunaatut pikkorissaasoqarsimammat, taamaattumik suliat ingerlanneqareersut qaavatigut allamik qallerlugit ingerlaatsit qimattariaqarpagut, periarfissat pioreersut nukittorsarnissaat siunnerfiginerisigut.

 

Nukippassuimmi atulussinnarneqartarnerat aaqqiivigineratigut kalaaleqatitta oqaatsiminnik atuisinnaalernissaminnut sakkussamik periarfissiuunneqarunik soqutiginninnerulissammata.

 

Kattusseqatigiit isumaqarpugut pioreersut atorluarneqarnissaat aammalu pisariaqartitsiffiisigut nukittorsarneqarnissaat salliutinneqartariaqartoq, ilami Oqaatsinik Pikkorissarfiup tamanna aamma siunertarilluinnarpaa.

 

Naggataatigut Kattusseqatigiinniit Naalakkersuisut akissuteqaataat isumaqatigaarput, tassami Oqaatsinik Pikkorissarfik oqaatsit pillugit aallaaviullunilu qanoq siunissami ataqatigiissaarinissaq ilisimasaqartunik ingerlanneqartariaqarmat.

 

Taamatut oqaaseqarluta siunnersuuteqartup matumap aappassaaneerneqannginnermini Ilinniartitaanermut Ataatsimiititaliamut oqaaseqaatigut innersuussutigalugit inassutigissavarput.

 

Daniel Skifte, ataatsimiinnermik aqutsisoq, Inatsisartut Siulittaasuat, Atassut.

Tom Ostermann qutsavigaarput. Maanakkut oqaaseqassaaq

 

Otto Steenholdt, attaviitsoq.

Højskoleqanngikkallarattali nunatsinni uanga immikkoortilluinnartarpakka atuarfiit taakkua marluk. Atuarfiit ilinniarfiusut, atuarfiillu soorlu højskolit tassaasut anersaakkut paasititsiniarfiit. Højskolit danmarkimi assorujussuaq qallunaat kulturiannik oqaluttuartuupput, ilinniartutillu imannaannaq qallunaat kulturiannik oqaluttuuttarlugit.

 

Ilinniarfittut isigineqartutut taaneqartutullu annertunerusumik tusartanngilakka, kisianni tassa oqariartuutaat inuiaqatigiit inuunerat, taallioriartaasiat, atuakkiortarnerit tamakkuunerusarput højskolimi suliat, qujanartumik aamma uagut nunatsinni højskoleqalersimavugut marlunnik, taamaalillungalu aamma naatsorsuutigilluinnarpara ilinniartitsineq pivallaarnagut kalaallit nunaanni kulturimik oqariartortutuut atuarfiit taakku atorneqartut.

 

Tassa uanga immikkoortitsisarninnut maani ersiutigalugu taamak oqarpunga.

 

Højskolip suliassarissavaa kalaallit nunatsinni aamma siunnersuuteqartutuut oqaatsitta atorneqarnerat, kisianni ilinniartitsissutitut atorsinnaanersoq oqaaseqarfigissanngilara. Erseqqerissoq unaammat taalliortaatsit, atuakkiortaatsit, kalaallit nunatsinni kalaallit oqaasii ersarissut atorlugit ingerlanneqarnissaat højskolikkut oqaatigineqarpat, tassaassaaq kulturi tassunga tungaanut tunngasoq, taamak ersarissumik oqaatigineqartoq. Kisianni uani siullermi oqaluuserisatsinni eqqaamisaareerparput aamma højskolit atorneqarnissaasut allamut nutarterlugit, soorlu uanga aamma oqartunga danmarkimi højskolit aamma nutartersimapput, allaat ilinniartunut atuarfinnut qulliunerusunut ingerlaqqikkusuttunut nakussassarfittut atorneqartalerlutik, taanna ajoriffissaqartinngilara, tassa nutarterinerup kingunerimmagu.

 

Maani anersaaruluuteqarpunga nunatsinni oqaatsigut oqallisiginnguarlugit ataatsimiititaliorsimagatta, oqaatsigut pillugit ataatsimiititaliamik.

 

Radiokkut tusarnaartarpagut ilaannikkut immaqa naqqittariaqartunik aviisiliortut oqartaraluartut, kisianni akuliuffigineqarpallaarunanngillat taamaattumik apeqqusertariaqalersarput ilaatigut oqaatsit pillugit ataatsimiititaliap sunarpiaq suliarineraa, kisiannimi uanga ataasiarlunga iluatsitisimavunga, assagiarsuit saattuallu sanileriillutik tuniniarneqalillarmata, tamarmik tunineqarsinnaanngimmata. Massakkut tassa atoraluarparput saattuaq, kisiannili aamma tusartuarparput assagiarsuinngooq aamma tunisaapput. Uffa oqaatsigut pillugit ataatsimiititaliap naqissuserlugu oqaatigisunnguakkuluugaa, imatut taaneqassapput, taamaattumik oqaatsigut pillugit oqallittoqaleriarmat taakkua taatsiarpakka.

 

Højskolini siulersuiusuusut uanga tassani suliassaanik tunerusuppakka, uanninngaanniit akuliuffigineqartinnagit. Taakku namminneq suna piukkunnerlugu kalaallit nunatta kulturiata oqariartuutaasa ilaat, piffissami uani ersarissumik oqaatigisinnaallugu uani una tassani eqqartorneqassaaq.

 

Taamaattumik aamma taanna siunnersuut oqaatsigut taanna aamma tassaniissinnaavoq, kisianni ilinniartitsivittut uanga højskoli taamatut annertuallaamik suliassersorneqarnissaat tulluussorinngilara, atuarfiit tamakkuninnga ilinniartitsinermik tigumiallit eqqarsaatigalugit.

 

Tassa oqaaseqarninni uanga oqaatigerusutara, højskolit anersaavat atorlugu højskolit ingerlalit, taavalu siulersuisuisa namminneq aalajangerlissuk suna piukkutilernerlugu, pisariaqartilernerlugulu.

 

Uani kalaallisut oqaaseqanngitsut ilinniartinniarneqarnerat højskolip suliassaatut uanga isiginngilara, ilinniartitsisunuku suliassaat. Kalaallit Nunaanni ilinniarfiit suliassaat kalaallit aamma kalaallisut oqaaseqanngitsut piumappata kalaallit oqaasiinik ilinniarteqqullugit.

 

Atuarfinnut eqqussimavagut klassimut ataatsimut, qallunaaqqat kalaaliaqqallu. Assorujussuaq nersortarpakka ilinniartitsisuusut tassani. Massakkullu paasivara taamatut ilinniartitsineq iluatsittorujussuunngitsoq, ilamigooq nutserinersuarmut ilinniartitsisoq tassani atulerpoq.

 

Tassa kalaaliaqqat ikiuukkumatunersuarmik kalaallisoortussaagaluarlutik aamma tassani nutserisunngormata, immaqa tamakku eqqaagaanni højskolimut piukkullugit siunnersuuteqartup taasaa tassunga eqqunneqamisaarsinnaagaluarput.

 

Tassa taamatut oqaaseqarlunga oqaatigissavara, ajornanngippat maani aamma højskolit atorneqarnissaat erseqqissarneqaqqullugu atuarfittut atorneqarpallaaqqunagit, kisianni anersaakkut kalaallit nunaanni anersaakkut qaammarsaanermut, ilinniartitsisut oqalugiarluarsinnaasut atorlugit, erinarsortitsisinnassut atorlugit - tassa højskolip danmarkimi anersaavatungajak ingerlanneqaqqullugit, ilinniarfittut imannarsuaq atorneqarnissaat innersuunnagu.

 

Daniel Skifte, ataatsimiinnermik aqutsisoq, Inatsisartut Siulittaasuat, Atassut.

Otto Steenholdt qutsavigaarput, maannakkut oqaaseqassaaq siunnersuuteqartoq

 

Olga Poulsen, Inuit Ataqatigiit.

Naatsunnguamik imatut oqaaseqalaaginnassuunga.

 

Siullermik uanga paasinnittarnera naapertorlugu højskolit anersaavat siunertaalu tassaavoq inuusuttunik, imaluunniit aamma inersimasunik nalinginnaasumik siammisissumik ilisimasassanik tunioraasuussasoq højskole. Tassa uanga højskolip anersaavanik passinnittarnera - soorunami aamma taassumap saniatigut aalajangersimasunik immersuisinnaaneq, soorlu kulturikkut, nipilersornikkut, timersornikkut tassani aamma taakkua massakkut siunnersuut siuliata siuliani eqqartukkatsinni taakkua ilanngunneqartussanngorput.

 

Naalakkersuisup akissuteqaataat qujassutigaara, tassalu aamma paasivara aamma Naalakkersuisut paasisimagaat ajornartorsiut taanna Nunatsinni piusoq, taamaattumillu aamma qanoq iliuuseqarfigineqarnissaanut Oqaatsinik Pikkorissarfimmi suleqateqarluni iliuutsinik aamma allanik suli suliaqarnsisamik neriorsuuteqarnera taanna qujassutigalugu, partiit oqaasii ataasiakkaat oqaaseqarfiginngikkaluarlugit oqallinnermik aallartitsisoornissara taanna kissaatiginarpallaanngimmat.

 

Taamaattorli ataatsimiititaliami ingerlaqqilluni oqaatigineqartut partiininngaanniit aamma ilanngussorneqarnissaat taanna innersuussutigiinnassavara.

 

Johan Lund-Olsen, Inuit Ataqatigiit.

Annertoorujussuarmik aamma uani massakkut aappassaanik oqaaseqarnissannut oqaasissaqanngilanga, kisiaani una maluginiarakku Atassutip oqaaseqartuata saqqummiussamini oqaatigisaa, tassa naggasiinissani tikiliivillugu oqaatigivaa Atassummiit pingaartinneruvarput meeqqat atuarfiata pitsanngorsarneqarnissaa.

 

Aap, Inuit Ataqatigiit aamma taanna pingaarteqaarput Atuarfitsialak. Atuarfitsialak kisianni eqqarsaatigitillugu tupiginngitsuugassaanngitsoq tassaavoq Atuarfitsialak. Ukiuni arlaqalersuni pilersaarusiorneqarluni ingerlanneqartoq maannakkut kinguartinneqartussanngormat.

 

Tassalu Inatsisartut uani upernaakkut ataatsimiinnitsinni peqqussutip siunnersuutitaa soorunami naammassiniartussaavarput, kisianni maannamut ilisimasarput aajuna Naalakkersuisooqatigiit inassutigimmassuk Atuarfitsialaap imarisavia aatsaat aappaaguminngaanniit augustusip aallaqqaataanninngaanniit taanna aatsaat aallartinneqartussaassasoq.

 

Taavali taassumap saniatigut Naalakkersuisooqatigiit imaluunniit Naalakkersuisut aamma siunnersuuteqarnikuupput tassa privatskolet pillugit inatsit nutaaq taana tassa aamma upernaap matuma ingerlanerani aappassaaneerneqarlunilu, pingajussaaneerneqartussaavoq. Taannali tassa maluginiagassaavoq, taannali Naalakkersuisut tungaanninngaanniit Atuarfitsialattulli ukiumik ataatsimik kinguartinneqarnissaanik imaqartumik inassuteqaateqartoqanngilaq - ila eqqumiissusia.

 

Tassa immikkoortitsiniarneqartormiaasinuna meeqqat nunatsinni atuartinneqarnerat eqqarsaatigalugu, kisianni aamma unaana oqaatigilaarusukkiga, tassa Atassutip oqaatigimmagu pingaartinneqarnerusorooq meeqqat atuarfiat pitsanngorsaavigineqarnissaa. Ilami ukumi kalaaleqativut maani nunatsinni peroriartorsimallutillu alliartorsimasut, kisiannili ajoraluartumik pissutsit assigiinngitsut pissutaallutik ajoraluartumik oqaatsitsinnik tamakkiisumik atuerusukkaluarlutik taakkua naammattumik namminerlu naammagisaminnik atuisinnaanngitsut, taakku aamma pingaartissannginnatsigit?

 

Pingaartissavagut soorunami, pingaartittariaqarpagut maanimi nunatsinnut amerlanerpaartaat tassa Danmarkimi ilinniagaqartuutigut taakkua oqaluuserisami siuliani aamma eqqaariikkattuut amerlanerit ajornartorsiuteqarput oqaatsitsinnik, tamakkiisumik atuisinnaannginnertik pissutigalugu. Taakkuukua aamma suliniarfigineqarnissaat pingaartittariaqaripput, tassalu taannaavoq aamma aalajangiiffigisassatut siunnersuuteqartup aamma imaluunniit taakkuupput eqqarsaatiminiititai.

 

Taamaammat tassa neriuutiginaraluaqaaq suliaq una tassa uteqqittariaqarpara aalajangiiffigisassatut siunnersuutaammat, aappassaaneerneqartussaallunilu. Neriuutiginaraluaqaaq suliaq ingerlaqqinnerani aamma ataatsimiititaliami susassaqartumi, tassalu Kultureqarnermut, Ilinniartitaanermullu Ataatsimiititaliamit aamma sammineqarsinnaasuuppat.

Tassami taanna massakkut Inuit Ataqatigiit kisimiinnata, kisiannili aamma Kattusseqatigiit aamma ujartorpaat Ataatsimiititaliami aappassaaneerisoqartinnagu aamma innersuunneqarsinnaanissaa.

 

Kisianniaasiit aamma imatut inerniliiniartoqassappat, amerlanerussuteqartut kissaatiginngimmassuk taava Ataatsimiititaliamut innersuunneqassanngitsoq, taava Inatsisartut suleriaasiat kaammattuutigissavara misissorneqarluaqqullugu. Tassanimi aalajangersakkani marlunni tassalu § 14-imi aammalu § 18-imi tassani aalajangersarneqartut malillugit ataatsimiititaliat namminneq Inatsisartut innersuusseqqaarnissaat utaqqeqqaanngikkaluarlugu Inatsisartut ataatsimiititaliaat Inatsisartut suleriaasiat malillugu apeqqutsinik assigiinngitsunik susassaqarfigisaminnut attuumassuteqartunik malersuillutillu Naalakkersuisunut aamma apeqquteqarsinnaapput, taannalu aamma kaammattuutigerusunnarpoq.

 

Unami aalajangiiffigisassatut siunnersuuteqartup saqqummiussaa oqaatigeriikkatsituut saqqummiussinitsinni soqutiginartuuvoq, aammalu malersoqqissallugu aamma iluatinnaateqarluni.

 

Taamaammat taamatut oqaaseqarluta kaammattuutigerusupparput ataatsimiititaliap susassaqartup, tassalu Kultureqarnermut, Ilinniartitaanermullu Ataatsimiititaliap suliaq una suliassamisut aamma isigalugu aamma aappassaaneerisoqartinnagu suliarisinnaajumaassagaa.

 

Daniel Skifte, ataatsimiinnermik aqutsisoq, Inatsisartut Siulittaasuat, Atassut.

Johan Lund-Olsen qutsavigaarput.

 

Paatsungalaattoqaqqunagu una erseqqissaatigissalaassavara ulluinnarni suleriaatsini malitassarput oqaluttup siulliup taasaasa saniatigut aamma § 32, immikkoortoq 7 innersuussutigissavara, taanna imaqarpoq Inatsisartut amerlanerussuteqartut imaaliorumappata ataatsimiinnermi aqutsisup taanna malissagaa. Taamaattumik ilimasaarutigeriissavara kaammaattuutigalugulu Siumukkut aammalu Atassutikkut, taamatullu attaviitsoq erseqqissumik oqaaseqaqqullugit ataatsimiititalianut ingerlassanersoq, tassami Inuit Ataqatigiit ataatsimiititaliamut ingerlassasoq, aammalu nalunaarusiortoqassasoq kissaatigaat, taamatut aamma Kattusseqatigiit kissaatigaat ataatsimiititaliamut ingerlassasoq.

 

Inuit Ataqatigiit, Kattusseqatigiillu periaasiat allaavoq, taamaattumik pisussaaffilerneqarnera Inatsisartuninngaanniit maleqqissaarlugu ingerlavunga maannakkumut, tassalu kaammattuutigissavara Siumukkut, Atassutikkullu arlaat oqaaseqaqqullugu ataatsimiititaliamut ingerlassanersoq, nalornilersitsisoqassanngilaq suliassaq pinngitsoorani marloriarluni suliarineqartussaavoq, aappassaaneerneqarluni ukiamut.

 

Taava maannakkut oqaaseqassaaq Naalakkersuisut Siulittaasuat, Jonathan Motzfeldt, Siumut.

 

Jonathan Motzfeldt, Naalakkersuisut Siulittasuat, Siumut.

Tassa oqaaserineqartut uani uanga paasivakka imatut Naalakkersuisut uani alloriaateqarnissaq pisariartutut isumaqarfigaarput, siunnersuuteqartup isumaa aamma isumaqatigigatsigu ilinniartitsinissaq oqaatsinik nukittorsartariaqarnera, assortuussutiginngilarput taanna, kisiannili Naalakkersuisut isumaqarput siunnersuutip taanna siullermik Oqaatsinik Pikkorsissarfiup siulersuisuini sammineqartariaqartoq. Højskolit suliassikkutsigit pinngitsoorata naammassiniagassaraagut inissaqartitsinerit, taavalu aamma ilinniartitsisussaqartitsinissaq allarpassuillu. Højskolillu aamma taamaalillugit suliassaannik, oqartariaqarpugut qulaaninngaanniit aamma suliassinniarlugit iliortutut oqaatigineqassaagut.

 

Ilumoorpoq Højskolit namminneq siulersuisoqarmata, namminnerlu siulersuisuisa atuarfimmi tassani Inatsisit højskolimut atuartitsinissamut tunngaviusoq piumasarisai najoqqutaralugit atuartitsinissaq pilersaarusiortarpaat. Tassaniippoq siulersuisuisa namminneq suliassaat, aamma uagut maani inimi akuerisimasarput.

 

Taamaattumik kiffaanngissusiat tassaniittoq ataqqisariaqarpoq, uanilu oqaatsit pillugit Inatsisartut, Naalakkersuisullu pilersissimasaat Oqaatsinik Pikkorissarfik tassaavoq oqaatsinik Kalaallit Nunaanni qallunaatut ilinniarnermi pikkorissarnermi, tuluttut kalaallisullu pikkorissarnermi oqaatsinik ilinniarfik pikkorissarfik tassaavoq pilersissimasarput, tamakkuninnga suliaqartussaq.

 

Taamaattumik uani ilinniartitsinermik tunngatillugu misilittarigiligai maannamullu qanoq ililluni ingerlaqqinnissaminut misilittagai paasisaalu najoqqutaralugit, isumassarsiorfiginissaa uani Naalakkersuisunut kaammattuutigaarput Oqaatsinut Pikkorissarfiup sammineqaqqaartariaqartoq oqaluuserineqaqqaartariaqartorlu siulersuisuini. Taamaattumik siulersuisui qinnuvigineqassasut apeqqut ikiorsiiviginiarlugu qaninnerusoq ungasinnerusoq isigalugu siunnersuusioqqullugu.

 

Tassaavoq killiffigisarput assortuussutiginngilarput, pisariaqartinneqarmat oqaatsit tungaasigut ajornartorsiutillit qallunaat, kalaaleqatigullu aammalu kalaallisut ilinniarusunneq annerugaluartoq naammassisinnaanagu naammattumik. Taanna qanoq ilillugu naammassiniassanerlugu assortuussutigisinnaavarput aammalu sivisoorujussuarmik oqallisigisinnaallugu, kisianni uani Oqaatsinik Pikkorissarfimmi naliliisitsinissaq siunnersuuteqartoq siunnersuutaatigut Naalakkersuisut isumaqatigimmassuk, taanna suliassiissutiginiarsimavarput taamaalillugu naammassiniarneqaqqullugu.

 

Taamaattumik uani aamma aatsaannguaq oqaatigineqartuni ataatsimi uanga ilassutigissagakku oqaaseq, oqaaseqarfiginissaa taassumap oqallinnerullu ataatsimut nalilikannernera najoqqutarissagakku uatsilaaq.

 

Tusarnaarlugu oqallinneq maani oqaatsit tungaatigut oqaaserineqartut. Malunnarpoq piffissaq maannakkut eqquippoq, piffissaavoq eqqartussallugu kalaallisut pikkorlussuserput, aamma qallunaatut pikkorlussuserput - oqaatsitigut pikkorlussuserput eqqartortariaqarparput.

 

Oqaatsit atortorissaarutaagamik, soorlu aamma qarasaasiaq atortorissaarutaasoq. Inuit taamaattunik atortorissaarutinik ilikkaaqqumasut - aamma oqaatsit taamaapput. Ilinniarsinnaavaat nuannaarutissaminilu aamma sooq qaraasiaq amma ilikkarunikku atortaraat nuannaarutigalugulu. Taamaalillugu aamma oqaatsinik ilinniartitsineq neqeroorutigisariaqarparput.

 

Inuttut nammineq oqalunnermini atorsinnaanngorlugu kalaallit oqaasii pikkorinnerulluni aammalu ajornannginnerusumik. Manna tikillugu uanga isumaga najoqqutaralugu malugiuartarpara taanna ilinniartitsisut tamarmik nunatsinni, kiffaanngissuseqarpoq ilinniartitseriaaseq suna atussanerlugu. Metodefrihedimik taaneqartartoq tamarmik atorpaat, kisianni suli maannamut erinarsuut eqqortoq nassaarineqanngilaq oqaatsitta qanoq sukkasuumik pitsaasumillu ilinniartitseriarnissaanut atussallugit.

 

Tassa Oqaatsinik Pikkorissarfik-una taamaammat naliliisariaqartoq tassani.

Silarsuarmi  uagut kisitta oqaatsinik aamma allanik ilinniarniartuunnginnatta eqqaamassavarput. Ullut tamaaviisa silarsuarmi inuiaat ilaasa oqaatsit arlalipparujussuit oqaaseralugit imminnut ataqatigiinniarsaripput. Uagut maani oqaatsit saniatigut oqaatsit ataaserluunniit ilikkarsinnaagutsigu aamma pikkorinnerusariaqarpugut. Naluallaaqaagut oqaatsit ataasiinnaalluunniit oqaatsitta saniatigut ilikkarsinnaanngikkutta.

 

Ilumut,  kisianni taamak ittunik misissuinermi Oqaatsinik Pikkorissarfiup takusinnaavaa silarsuarmi allami qanoq taamak ittut, inuiapparujussuit oqaatsit ataatsit nalunartut ilinniarniartaraat.

 

Ataasiarnata maani taasarsimavarput Israelikkut taamak ulluni makkunani ajornartorsioraluaqalutik aamma taaneqalaarpata ajunngilaq, oqaatsit tungaasigut silarsuarmi tamarmik aggerput, Israelimut juutit hebraeritut ilinniartussaapput tamarmik, kisianni metodefrihedimik taanna atorneqanngilaq paasisakka najoqqutaralugit annertunerusumik.

 

Ilinniagassaq ataaseq, metode ataaseq atorlugu meeqqap qulingiluanik ukiullip oqaasillip aallaavii atorlugit hebraerit oqaasii ilinniartitsisutut atorneqartut aallaaviupput. Taannalu Israelimi tamarmi atorneqassaaq ilinniartitseriaaseq taanna kisiat atorlugu.Taamaalillutik uagut oqaluttuuttarpaatigut ilinniartik aaqqissuunneqarsimasoq hebraerisut oqaasii aamma artornartuummata. Sanimut sangulaarnerunngilaq, kisianni suliassaq uanga kaammattuutinni ilaatippara uani naalakkersuisut sinnerlugit oqaatsinik pikkorissarfiup pilersaarusiorneq taanna inaarsarliuk kusanartumillu siunnersuuteqarluni.

 

Olga Poulsenip saqqummiussaa assortuussutiginngilarput ajornartorsiutit tassani tikkuagaa ilisimavarput alloriaqqinnissamut oqaatsinik pikkorissarfik suliassittariaqarpoq. Taannalu isumaqarpunga ataatsimiisitaliami oqallisigeqqinngikkaluarlugu allaat mannakkut ataatsimiinneq una inerpat naalakkersuineq ingerlaqqissinnaaguni oqaatsinik pikkorissarfimmi suliassap taassumap inaarsarnissaa suliareqqullugu qinnutigalugu.

 

Daniel Skifte, ataatsimiinnermik aqutsisoq, Inatsisartut Siulittaasuat, Atassut.

Naalakkersuisut Siulittaasuanut qujavugut. Maannakkut oqaaseqassaaq Jakob Sivertsen.

 

 

Jakob Sivertsen, Atassutip oqaaseqartua.

Qujanaq. Tassaana oqaaseqaqqinnianngikkaluarama Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuata toqqartumik Atassut sinnerlugu oqaaseqartutut oqaaseqarfigimmatigut akissuteqalaarniarpunga.

Tassa uani oqaluuserisarput sorlaqarfianiit aaqqinngikkutsigu qaqugorsuarmut aaqqinneqarsinnaanngilaq.

 

Taamaattumik una Atassummiit pingaartikkipput Atuarfitsialaap siunertaa aammalu atuartitaaneq pitsaanerulerpat ajornartorsiutit maani eqqartikkagut qaangerneqarsinnaapput.

Aamma forskole-t kalaallisut qallunaatulluunniit ilinniarfittut maanngaanniit uagut aalajangersaaffigisinnaanngilagut. Taamaattumik naalakkersuisut akissuteqaataat isumaqatigaarput oqaatsinik pikkorissarfik suliassaq oqallisigigatsigu, taanna suliariniarliuk, taavalu aappassaaneerneqarnissaannut pikkorissarfiup taassuma siunnersuut qanoq isumaqarfiginerlugu nalilerumaarpaa.

Meeqqat atuartitaanerat pingaartikkatsigu taanna aalajangiusimavarput aamma pisariaqarpoq nutaanngorsaanissaq.

 

Taamaattumik nukiit mikisuarsunnut atornagit oqaatsinik ilikkassagutta meeqqaninngaanniit aallartittariaqarmat. Tassa oqaatsigut aalajangiusimavarput meeqqat ilinniartitaanerat pingaarnerpaajummat sutigut tamatigut siunissami ilikkagassat eqqarsaatigalugit. Qujanaq.

 

Daniel Skifte, ataatsimiinnermik aqutsisoq, Inatsisartut Siulittaasuat, Atassut.

Jakob Sivertsen qutsavigaarput. Taava tulliuppoq Tom Ostermann.

 

Tom Ostermann, Kattusseqatigiit oqaaseqartuat.