Ullut ataatsimiiffiusut arfersaneq sisamaat, marlunngorneq 14. maj 2002, nal. 14:56

Oqaluuserisassaq immikkoortoq 58

Kalaallit Nunaanni Inuiattut inissisimaneq pillugu suleriaatsimi §35 naapertorlugu apeqquteqaat aallaavigalugu oqallinnissamik siunnersuut.  

Per Rosing Petersen, siunnersuuteqartoq, Siumut.

Qujanaq. Kalaallit inuiattut inatsisitigut inissisimanera pillugu apeqquteqaat aallaavigalugu oqallinnissami siunnersuut imannak qulequtalik, nunarput suli nunasiaava?

 

Tassani siunnersuuteqarninni ilaatigut naalagaaffiit peqatigiit nuna tamat kattuffissuat taanna naqqiuteqarfigilaarlugu imannak saqqummiissaanga.

 

Naalagaaffiit peqatigiit aaliangersagai ilaatigullu aamma Danmarkip naalagaaffiata atuuttussanngortissimasai toqqammavigalugit 1953-imi Danmarki tunngaviusumik inatsisaata attuuttussaanngortinnerani, uppernarsisinneqarpoq Danmarkip naalagaaffiata nammineerluni aaliangersakkat atuuttussanngortinnikuusani unioqqutissimagai.

 

Ilaatigut nunat tamat naalagaaffiit peqatigiiffiata ataatsimeersuarnerani aaliangersagaq, resolution 5 41 toqqammavigalugu, tamanna atuarneqarsinnaavoq ilisimatuup Gudmundur Alfredssonip inatsisini doktorinngorniutaani, Greenland and the law of political the colonisation, kalaallisuunngorlugu Kalaallit Nunaat potikkikkullu nunasiaataajunnaarsitaanermut inatsit.

 

Unioqqutitsinerlu Danmarkip naalagaaffiata nammineerluni nalunnginnamiuk, tamanna tunngavigalugu naalgaaffiit peqatigiit allaffigisimallugu Kalaallit Nunaannigooq nunap inoqqaaverummat, danskinik akusaasimanerup kingunerisaanik Kalaallit Nunaaniittut danskisut isigineqartariaqalersimammata, naalagaaffiit peqatigiit aalajangersagaat Danmarkillu atuuttussanngortissimasaa tunngavigalugu Kalaallit Nunaannik taasisitsisoqartariaarussimasoq.

Paasissutissat tamakku allarpassuillu uppernarsaatitallit atuarneqarsinnaapput ilisimatuup Gumundur Alfredssonip doktorinngorniutaani. Havardip ilisimatusarfissuata inatsisileriffiani 1982-imeersumi.

 

Tamakkulu uppernarsaatip sumulluunniit attuumassuteqanngitsumik suliarineqarsimasut, uagut kalaallit nalinginnaasumik naalagaaffeqatigiinnermut isiginnittaaseqarnitsinnut sakkortuumik sajuppillatsitsimmata, qassupiinnarlugit qaangiinnarsinnaanngilagut.

 

Tassami aamma nalunnginneqartutuut ukiamut aamma namminersorneq pillugu isumalioqatigiissitap isumaliutissiissutaa Inatsisartuni oqaluuserisussaavarput.

 

Uumallu uppernarsaatip uagutsinnut nutaajusup aaliangiinissatsinnut pingaaruteqarluinnartoq inissisimanera pissutigalugu, isumaliuutissiissutit saqqummiunnissaa sioqqullugu isummerfigereerneqartariaqarpoq.

 

Inatsisartunk aammalu minnerunngitsumik inuiaqatigiinnit.

 

Aammami naalagaaffiit peqatigiit aaliangersagaat malillugit 50´-ikkunni amigartumik periarfissinneqarsimagutta, taava maannangaaq periarfissaq taamanili periarfissiissutaasimagaluartoq periarfissiissutaasimassagaluartoq ilanngunneqartariaqassaaq, tassungalu tassalu nunasiaajunnaarluta Danmarkimiit avissaavinnissaq.

 

Tamakkuli pilersinnagit aamma paaserusunnarpoq ilaatigut aamma paasinarmat, Inatsisartut minnerunngitsumillu Naalakkersuisut ilaasa paasissutissat uku, inuiattut naleqassutsitsinnut ataqqinassutsitsinnullu pingaaruteqarluinnartut ilisimaarigaluarlugit, sooq tamanut ingerlateqqissimannginneraat paasissallugu.

Paasissutissammi oqaluttuarisaanerup manna tikillugu allanneqarsimaneranik allannguilluinnartuummata, uanga inuttut pisussaaffittut isigilluinnarakku kinaluunniit paasisutissamik taamaattunik piginnittoq inuiaqatigiittut ingerlatseqqittariaqartoq.

 

Taamatullu pisimasoqarsimannginnera paasissutissat qulaaniittut tunngavigalugit, isorinarluinnartutut isigisariaqarpoq, nassuiaammillu tunniussisoqartariaqarluni.

 

Annertunerusumik doktorinngorniutaasoq tigulaariffigissanngilara, ilassutitummi siunnersuummi ilaareermat, oqallinnermi tunngavilersuinermilu aammalumi nassuiaanermi tikinneqarumaarmat.

 

Kisianni pisariaqarluinnarpoq inuiaat aammalumi minnerunngitsumik Inatsisartut isummerfigisariaqarneranik isumasioqatigiissitarsuup isumaliuutissiissutaanik isumminnginnitsinni.

 

Ilanngullugu pisariaqarpoq aamma paasissutissat tassanilu aamma uppernarsaatit naalagaaffiit peqatigiit aaliangersagaanut naapertuutinnersut misissortissallugit. Tamannalu Inatsisartuni sakkortuumik Naalakkersuisunit kaammattuutaasariaqarpoq, ilaatigut naalagaaffiit peqatigiiannut saaffiginninnikkut piumasaqarnermik.

 

Tamassuma kingorna naatsorsuutigineqartariaqarpoq inuit, inuiaat pisinnaatitaaffiani eqqartuussivimmut akuerisaasumik ingerlatitseqqinnissaq nalilersussallugu.

 

Neriullunga oqallinneq inerititaqarfiusoq pissarsiviusorlu inuiaqatigiinni kinguneqarluarumaartoq. Qujanaq.

 

 

Anders Andreassen, ataatsimiinnermik aqutsisoq, Siulittaasup tulliata aappaa, Siumut.

Tulliulluni akissuteqassaaq Naalakkersuisut siulittaasuat

 

 

Jonathan Motzfeldt, Naalakkersuisut Siulittaasuat, Siumut.

Inuit uattut isumallit allat amerlaqisut peqatigalugit qinikkatut sulineq iserfiginiarlugu, aammalu Kalaallit Nunaata inuiaallu kalaallit akuerineqarnissaat sorsuutiginiarlugit aalajangerama pissutigaara, paasigakku soriarsinnaanngitsutut qatsussisimasutullu misigineq iliuuseqarnermik taarserneqartariaqartoq.

 

Pereersimasummi misissornissaat eqqunngitsumillu pineqarsimasutut misigineq, naammagiinnarsinnaasimanngilakka.

 

Iliuuseqarattalumi aamma angusaqangaarpugut.

 

Nunarput uanga paasinnissinnaassusera pitsaanerpaaq naapertorlugu, nunasiaanngilaq. Kalaallit inuiaapput Kalaallillu Nunaat nunaavoq. Ukiualuit ingerlanerinnaani nunasiaanerminit annertuumik, maannamut namminersoornerulersimasoq.

 

Inuiaat kalaallit qanoq inissisimanerat inatsisilerituunik, inuiannik misissuisunit imaluunniit kikkunnit kingoqqisuunitsinnik ilisimatuutut oqallinnermit aaliangerneqassanngilaq. Uagummi inuiattut immitsinnut isigaagut. Inuiaavugullumi.

 

Soorunami siunnersuuteqartup misigissutsimigut ataqqinassutsimigullu eqqunngitsuliorfigineqarsimasutut misigisimammat, paasisinnaalluarpara.

 

Kisiannili nunatta siunissaa silarsuaq piviusoq ullumi isigisarput aallaavigalugu sukumiisumik silatusaarlutalu isumaliorluarnitsigut aaliangersagassaraarput.

 

Qanorluunniit eqqortuliornerusutut naapertuilluartuiliornerusutullu isikkoqaraluarpat, isumaqarpunga nunarput inuiaallu kalaallit iluaqutissiornavianngikkigut, Danmarki ukiut 50-it matuma siorna qanoq iliuuserisimasaa pillugit. Inatsisit inuunermi ileqqussat aammalu pissuserissaarneq tunngavigalugit eqqartuunniaraluarutsigu.

 

Silarsuaq Danmarki minnerunngitsumillu Kalaallit Nunaat ukuit 50-it matuma siorna allaalluinnarsimapput.

 

Danmarkip nunarput pillugu nalaagaaffinni peqatigiiffinni iliuuserisimasaat assigiinngitsut tamanut ammasumik eqqartorneqartarsimapput. Soorluttaaq nunatta namminersornerulernissaa pillugu isumaliutissiissummi normu 837 1978-imi tamanna sammineqarsimasoq.

 

Kinguaariillu pinngnuartuarmata oqaluttuarisaaneq aammalu nunatta sorsunneersuup kingorna, oqaluttuassartaa pillugu ilisimannittut ikiliartornerat avaqqunneqarsinnaanngilaq.

 

Oqaluttuarisaanerli pingaaruteqarpoq oqaluttuarineqartariaqarporlumi kingornussisussatsinnut eqqaasitsissiissusitaalluni pisinnaatitaaffiit akisussaaffiillu, isumaminnik takkunneq ajormata. Pisinnaatitaaffigilersimasagut nunattalu akuerineqarnera aatsaat ilungersungaarnikkut pisinnaasimapput. Soorluttaaq anguniakkat nutaat aatsaat ilungersorluni angusaqarfigineqarsinnaasut.

Oqaluttuarisaanerlu uniffigiinnassangilarput. Oqaluttuarisaanermi pisimasut ajunngitsut ajortulluunniit siumut isiginerput, kiisalu uatsinnut sullinniarluta aqqutissarsiornissatsinnut piumassuserput unitsissanngilaat.

 

Pereersut allanngortinneqarsinnaanngillat. Taamaallaalli oqaluttuarineqarsinnaapput nassuiarneqarsinnaallutillu.

 

Siunissarpulli sunniuteqarfigisinnaallugulu ilusilersorsinnaavarput.

 

Isumaqarpungalu nunarput inuiattullu immitsinnut iluaqutissarsiornerussasugut nukigut tassunga atorutsigit.

 

Sumut ingerlassanerluta nammineq aaliangigassaraarput.

 

Maani Inatsisartuni oqallisigiuartarparput inuiaqatigiiusugut qanoq aaqqissuutissanersugut. Aamma oqallinneq pisarpoq partiini kommuneni tusagassiorfitsigut soqutigisaqatigiilluunniit soorunalumi aamma inuit allat ulluinnarni naapittarnerini.

 

Oqallinnerillu ingerlaavarput taakku aallaavigalugit namminersorneq pillugu isumalioqatigiissitat pilersissimavagut, taakkulu nunatta namminersornerata ineriartortinneqarneranut periarfissat pillugit aamma isumaliuutissiissummik saqqummiussaqarumaarput.

Aqqut sunaluunniit toqqaraluarutsigu angusat isummaminnik takkunnavianngillat. Angusaqarumalluta ilungersortariaqarpugut aammalu akornatsinni avatitsinnullu amerlaqisunik isumaqatigiinniartassaagut. Kiisalu aporfeqartarumaarpugut aamma aporfeqartaqaagut kisianni qaangerniartariaqarpagut.

 

Nunatta nalaagaaffimmi inatsisitigut inuiaallu akornanni inatsisitigut inissisimanera pillugu, allaaserisat qassiit atuartarsimavakka.

 

Akissutit nassuitsut qaqutigooqaat.

Naalagaaffiit peqatigiit angerfigeqatigiissutaat inatsisaanngilaq. Soorlu tamanna maani Inatsisartni ilisimagipput.

 

Naalagaaffiit peqatigiit angerfigeqatigiissutaat 1946-meersoq nunarsuarmioqatigiit isumaanik naaperiarfissaqartitsinermut ersiutaavoq. Taanna nunani amerlaqisunit aammalu assigiinngeqisunit soqutigisaqartunit akuersissutigineqarsinnaavoq.

 

Tamannalu ilaatigut erserpoq kapitali 11-mi tassinimi naalagaaffiit peqatigiit nunallu ilaasortaasut piginnaatitaaffiisa agguataarneri. Siammaseqisumik ersernerloqisumillu aaliangersarneqarsimammata.

 

Nunat tamalaat suliniaqatigiiffii pillugit paasinnittaaseq qangaanersoq naalagaaffiit namminersortuulluinnarnerannik aallaaveqarpoq. Tassalu imaappoq naalagaaffiit kisimik inuiaat pillugit inatsisitigut pisussaaffilerneqarsinnaasut, aatsaat akuersigunik.

 

Taamaammallu nunat tamalaat suleqatigiiffii naalagaaffinnik pituttuisumik aalajangiisinnaassuseqanngillat. Tamanna nunat tamalaat suleqatigiiffiisa pilersinneqarnissaa pillugu, naalagaaffiit isumaqatigiissutaanit tunngaveqanngippat.

 

Naalagaafiit peqatigiit angerfigeqatigiissutaani artikel 10 naapertorlugu ataatsimeersuartut siunnersuutinik oqallisiginnittartussaapput saqqummiussusartussaallutillu. Nunanut ilaasortaasut sanilliulluta ataatsimeersuartut taamaallaat ilassuteqaatinik aaliangiisinnaapput. Aamma taamaapput akuerisat aaliangersakkanik nalunaarutinillu taaneqartartut.

 

Aammattaaq naalagaaffiit aaliangersakkanut akuersillutik taaseqataasimasut ataatsimeersuartut aaliangersagaannut pituttorsimaneq ajorput.

 

Tamatumani isiginiartariaqarpoq naalagaaffiit aaliangersakkanik akuersillutik taaseqataasimasut, naatsorsuutigisimasinnaammassuk aaliangersakkanik inatsisitigut pituttorneqartussaanatik.

 

Soqutigisatsinnik sulissutiginninniartilluta nunat tamalaat inatsisitigut sunik periarfissaqarnersugut ilisimassallugu pingaaruteqarpoq. Taamaammat inatsisinik ilisimasaqartut allat naliilersuineri nalilersuinerillu siunissami periarfissagut pillugit, Gudmundur Alfredssonip nalilersuinera aamma soqutiginaateqarput.

 

Periarfissat tamakku nunatta ineriartornera siunissaalu pillugit oqallinnermut aamma toqqammavissaapput.

 

Qularinngilarali nunatta inuiaallu kalaallit uatsinnut iluaqutissaq pitsaanerpaaq toqqarsinnaagaat. Aammalumi nammineernerulerneq naligiiffiusumik naalagaaffeqatigiinneq imaluunniit namminersulivinneq aqqutigalugit nunatsinnut iluaqutissaq annerpaaq anguniarneqalissagaluarpat.

 

Taama oqaaseqarlunga Inatsisartuni oqallinnissaq qilanaaraara.

 

Anders Andreassen, ataatsimiinnermik aqutsisoq, Siulittaasup tulliata aappaa, Siumut.

Maannalu partiit Kattusseqatigiit Attaviitsullu oqaaseqartussai oqaaseqassapput. Siulliulluni oqaaseqassaaq Mikael Petersen, Siumut.

 

Mikael Petersen, Siumup oqaaseqartuat.

Qujanaq. Inatsisartunut ilaasortaq Per Rosing Petersen Siumut apeqquteqaat aallaavigalugu oqallisissiamik saqqummiussivoq, kalaallit inuiaat inatsisitigut inissisimanerat pillugu tamanna soorunalumi soqutigalugu Siumumiit oqaaseqarfigissavarput.

 

Siunersuuteqartup oqallisissiamini aallaavigaa ilisimatuup Gudmundur Alfredssonip inatsisini doktorinngorniutigisimasaa, Kalaallit Nunaata naalakkersuinikkullu ingerlatsinermi nunasiaataajunnaarsitaanerat tunngassuteqartoq.

 

Soorunami Siumumiit uaguttaaq pingaartipparput, kalaallit inuiaat uagut oqaluttuarisaanitta ingerlaatsittalu nunanit allamiunit soqutigineqarlutik, isiginiarneqarlutillu misissuiffigineqartarnerat allaaserineqartarnerallu malinnaaffigissallugu.

Soorunami tamatta taamaattariaqaratta minnerunngitsumik naalakkersuinikkut suliaqartuni. Taamaattumillu matumuuna oqallisissiakkut paasissutissat ilanngunneqartut sukkulluunniit oqallinnermi atorneqarsinnaasut, qanorlu isumaqarneq siunertaqarnerlu aallaavigalugit tunngavilersuutitut atorneqartarsinnaasut, uaguttaaq tusaatissatut tigullugit qujaruppagut.

 

Kisianni maanngangaaq Siumumiit oqaatigeriissavarput Naalakkersuisut siulittaasuata akissuteqaammini ilanngullu oqaatigisaa isumaqatigilluinnaratsigu. Tassalu inuiaat kalaallut qanoq inissisimanerat inatsisilerituunit inuiannik misissuisunit imaluunniit kikkunnit kingoqqisuunitsinnit ilisimatuutut oqallinnermi aaliangerneqassanngilaq.

 

Ilumut Naalakkersuisut siulittaasuata oqarneratut uagummi inuiattut immitsinnut isigaagut, inuiaavugullumi.

 

Inuiaqatigiit siumut ingerlanitsinni kingumut qiviarneq, pisarsimasunillu nalilersuisarneq iluaqutissaasunik atortarparput. Taamaaliortuartassallutalumi.

 

Nalunngilluinnarparput massakkut ukiorpassuanngotuni danskinit qanimut suleqateqarluta suleqateqarlutalu inooqateqarnitsinni, arlalippassuartigut eqqunngitsumik pineqartutut misigisimasaratta.

 

Tamakkuli pissutsinik ilaannikkut paatsooqatigiinnerpassuarnik aallaveqartutut, aamma oqaatigineqarsinnaasunik ilaqartut nalunngilarput.

 

Siumumiit matumuuna erseqqissumik oqaatigissavarput, inuiaat uagut oqaluttuarisaanermi nutaanersumi ukiuni 281-inik Kalaallit Nunatta nunaata, Danmarkillu ataqatigiilluta ingerlaqatigiissimanitsinni pisimasorpassuit nuannersut nuanniitsullu, pissanganartorpassuillu tamaasa aqqusaarsimavagut.

 

Inuiaatmarluk kalaallit danskillu immitsinnut qalligaluttuinnarfigisimallutigit, allaallumi ataatsimut qileruterpassuit pilersinneqarfiannik kinguneqartumik. Tamannalumi uagut Siumumit peqqissimissutissaqarfiginngilluinnarparput.

 

1953-imi Kalaallit Nunatta inuiaallu kalaallit Danmarkimut aaliangersimasumik ilaatinneqalersimanerput, taamanikkullu taamatut aaliangerniarnermi Danmarkimi nunatsinnilu naalakkersuinikkut qinikkatut suliaqartut taamanikkut pissusiviusut aallaavigalugit qanoq iliuuseqarsimanerat, uagut Siumumiit ataqqilluinnarparput. Avoqqaarliutissaqarfiginagulu.

 

Taamanikkummi qinikkatut akisussaasut nunatsinni pitsaanerpaasussatut isigisartik naapertorlugu aaliangersaasimammata.

 

Soorluttaaq aamma taamaattoq taamanikkut 1979-imi inuiaat kalaallit namminersornerulerniarlutik aaliangermata.

 

Siumumi pingaartittuarparput inuit tamarmik nunarsuarmioqatigiinni nutaanngoriartorneranni, nunat tamalaat sutigut tamatigut minnerunngitsumik niueqatigiinnikkut suleqatigiinnermi, imminnuut palligaluttuinnarfianni uagut nunatsinni pissusitoqqat uninngaarfigiinnarnargit periarfissat nutaanngortuartut atorluarlugit ingerlaqqittarnissarput.

 

Taamaattumik pissusissamisoortumik isigaarput manna iluatsillugu Siumup anguniagaasa pingaarnerit ilaat, ilanngullugit oqaatigilaassallugit.

 

Siumup anguniarpai sulissutigissallugu nunatta namminersortunngornissaa, sulissutigissallugu nunamik piginnittussaaneq, pilersikkumallugit nunatsinni inuiaqatigiit kikkuunnut tamanut pitsaasumik atugassaqartitsisut, naligiimmillu periarfissaqartitsisut.

 

Pilersikkumallugit nunatsinni inuiaqatigiit naligiissitaaffiusut, apeqqutaatinnagit sumi inunngorsimaneq, arnaaneq angutaanerluunniit, sumilluunniit upperisaqarneq.

 

Siumup qularutiginngulluinnarpaa naalagaaffeqatigiinnerup iluani ataqqeqatigiilluni suleqatigiinnikkut tamanna anguneqarsinnaassasoq.

 

Nunatsinni namminersornerulersimanermut inatsit malillugu inuiaqatigiit immikkut ittut, naalagaaffeqatigiinnerup iluani annertuumik politikkikkut imminnut oqartussaaffigisinnaalerput.

 

Siumup partiitut aallartikkamili nunasiaataajunnaarsaanermik politikkini ingerlateqqininarpaa.

 

Siumup sulissutigaa nunatta namminersortunngornissaa uagutsinnut tunngasutigut nammineerluta akisussaaffigilernissarput.

 

Siumup kissaatigaa uagut nunatta inui nammineerluta killilersugaanatalu, nunatta soqutigisai pillugit nunanik isumaqatigiissuteqartalernissarput.

Siumup kissaatigaa Danmarkip ammasumik naalagaaffeqatiginissaa, ataqqeqatigiinneq peqatigiilluarnerlu tunngavigalugit suleqatigiinnikkut.

 

Siunissami ungasippallaanngitsumi naalagaafeqatigiinneq allannguuteqarsinnaavoq. Siumut isumaqarpoq inuiaqatigiit imminnut aaliangiuussisinnaatitaanerat ataqqisariaqartoq, aammalu innuttaasut nunatsinnilu qinikkat namminneq aaliangertariaqaraat, qanoq ingerlatseriaaseqarnissaq. Naalagaaffeqatigiinnerullu siunissaa.

 

Pisinnaatitaaffeqarneq kiffaanngissuseqarnermik kinguneqartarpoq. Naqisimaneqarneq ersiornerlu qimallugit kisiannili aamma pisinnaatitaaffiit piumasarisarpaat akisussaaffimmik tigusinissaq.

 

Inuiaqatigiit nutaaliaasut atugarissaartut kikkut tamarmik kiffaanngissuseqarfigisaat toqqissisimaffigisaallu, taamaallaat ineriartorsinnaassapput kikkut tamarmik namminneq inuunerminnut, ilaquttaminnut, ikinngutiminnut, eqqaamiuminnut, suleqatiminnullu inunnut ajornartorsiornerusunut akisussaaqataanermik misigisimappata.

 

Inuiaqatigiinni naqisimaneqanngitsuni tunngaviusussaapput naqisimaneqarani oqaaseqarsinnaaneq. Politikkikkut suliaqarsinnaaneq aammalu akerliussutsimik takutitsisinnaaneq suliumajunnaarsinnaanerlu. Periarfissanik nutaanik nammineerluni ujartuisinnaaneq, nutaanik ilisimasaqalerneq paasisaqarnerulernerlu.

 

Naqisimaneqarani nammineersinnaaneq naligiinnerlu imminnut akerleriinngillat. Akerlianilli imminnut pisariaqarteqatigiipput. Naqisimaneqarani nammineersinnaassusivimmut tunngaviummat kikkut tamarmik nammineersinnaassusertik atorluarumallugu naligiimmi periarfissaqartinneqarnissaat.

 

Naligiinnerup ilagaattaaq kikkut tamarmik naligiimmik ilinniarsinnaatitaasarnissaat assassornikkut atuagarsornikkullu akissarsiat sumilu najugaqarneq apeqqutaatinnagit. Aammalu nammineq piginnaasat aallaavigalugit suliffeqarsinnaasariaqarluni.

 

Naligiinneq demokratip tunngavigissavaa inuit tamarmik naligiimmik naleqassusiat aallaavigalugu. Inuiaqatigiit aaqqissuuttariaqarpagut kikkut tamarmik kissaatigisartik malillugu pisinnaasaminnik atuisinnaanngortillugit ataatsumooqatigiinnerput mianeralugu.

 

Siumup qulakkeerumavaa kikkut tamarmik peqataanissaat inuit tamatta assigiinngissuseqarnerput nassuerutigalugu.

 

Taamannak oqaaseqarluta Naalakkersuisut akissuteqaataat tusaatissatut tiguarput.

 

Anders Andreassen, ataatsimiinnermik aqutsisoq, Siulittaasup tulliata aappaa, Siumut.

Tulliulluni oqaaseqassooq Jakob Sivertsen, Atassut.

 

Jakob Sivertsen, Atassutip oqaaseqartua.

Qujanaq. Kalaallit inuiattut inatsisitigut inissisimanerat pillugu apeqquteqaat aallaavigalugu oqallinnissamik siunnersuut Per Rosing-Petersenip saqqummiussaanut Atassummit imatut oqaaseqarniarpugut.

Kalaallit Nunatsinni politikkikkut nammineeriartornermi ineriartorsimaneq inuiattut inatsisitigut inissisimanitsinnut pingaaruteqarmat matumuuna Atassummit erseqqissaassuteqalaassaagut.

 

Nunatsinni nammineeriartorneq 1911-mi landsrådet pilersinneratigut politikkikkut nammineerusussuseqarneq malunnartumik ilaasortanit atorluarneqarluni sunniuteqarsinnaaneq pingaartinneqarsimavoq. Naak landsrådet nammineerlutik inatsisiliorsinnaanngikkaluartik ataatsimiinnerni isumaqatigiissutertik qallunaat Naalakkersuisuinut ingerlateqqissinnaanngorlugit periarfissinneqarnertik assut pingaartillugu atortuarsimavaat.

 

Naak piumasaqaatit tamarmik akuerineqartarsimanngikkaluartut. Taamatullu aamma Kalaallit Nunarput pillugu ataatsimiititaliarsuaq 1948-mi pilersinneqartoq kalaallit qinigaannik tassa landsrådenik peqataaffigineqartoq assut qallunaat Naalakkersuisuinit soqutigineqarluni piumasaqaatigineqartunit tusaaniarneqartarsimapput.

 

Soorlu Kalaallit Nunarput pillugu ataatsimiititaliarsuup 1948-meersup 1950-mi isumaliutissiissutaani kalaallit aallartitaasa illoqarnerup pitsaanerulersinneqarnissaanik kissaatigisimasaat qallunnaat Naalakkersuisuinit assut pingaartinneqarluni tusaaniarneqarsimavoq. Illut issunik ujaqqanillu suliarineqarsimasut peqqinnissakkut naleqquttuunnginnerannik kalaallit ilaasortaatitaasa uparuartuutaat paasilluarneqarlutik inissaqarniarnikkut suliniarneq pimoorullugu pilersaarusiorneqarluni aallartinneqarsimavoq.

 

Kalaallit Nunaat pillugu ataatsimiititaliarsuup isumaliutissiissutaa tunngavigalugu danskit Naalakkersuisui kalaallit ilaasortaatitaasa kissaatigisaat tusaaniarneqaleriartuinnarsimapput soorlu ilinniartitaanikkut suliuniuteqarnerup pitsanngorsarneratigut kalaallit ima siuariartortissinnaagaat allaat aningaasaqarnikkut isumaginninnikkut kulturikkullu kalaallit ulluinnarni inuunerminni atukkatik allanngortinngikkaluarlugit danskinut naligiillutik ineriartortinneqarnissaat  pimoorullugu anguniarneqalersimalluni.

 

Tamatuma kongorna 1950-mi 51-milu suliuniutit ingerlanneqalersimapput. Suliassaqarfinni makkunani, kalaallit danskisullu naligiillutik ineriartortinneqarnissaat siunertaralugu.

Kalaallit Nunaanni suliassaqarfinni makkunani Kalaallit Nunaanni landsrådet kommunerådet ilaalu ilanngullugit pisortat aningaasaqarnerat, ilageeqarnermut tunngasut, ilinniartitaaneq peqqinnissaqarfik, Den Kongelige Grønlandske Handel KGH-mik taaneqartartoq. Niuernermut tunngasut, kalaallit inussutissarsiornerannut taarsigassarsiniartarfik ESU, pilersinneqarnera, BSU tassa Boligstøttemik illutaarniarnermi taarsigassarsiniartarfik. Kalaallit nunaanni eqqartuussisarneq pillugu inatsit kiisalu nioqqutissanik eqqussuinermik akitsuusersuisarnerit pillugit inatsit 1951-mi danskit Naalakkersuisuisa nunatsinnut naleqqussarlugit aningaasalersornissaat ilanngullugit akuerivaat.

 

Suliani siuliini oqaatigisanni taamanikkut imaannaanngeqisumik Kalaallit Nunaat pillugu ataatsimiititaliarsuarmi tassa Grønlandskommissionimi taaneqartartumik kalaallit ilaasortaatitaat nersortarialimmik tatigineqarluarlutillu suliaqarsimapput. Tamatumalu kinguneraa Kalaallit Nunaata danskit inatsisaanni tunngaviusuni ilaatinneqalernera, tamannalu pivoq 1953-mi.

 

Tamatumalu kinguneraa Kalaallit Nunaat danskit folketingeanni marlunnik sinniisoqartitaalernera. Kalaallit danskit folketingeanni sinniisoqalernerat assut sukkasuumik malunniussimavoq. Kalaallillu nunatsinni ineriartorneq sukkasoorujussuarmik aallartinneqarsimalluni. Kalaallit danskit folketinngianni ilaasortat siulliit nunatsinni politikkikkut eqeeriartornermut assorsuaq sunniuteqarsimapput. Pingaartumik kalaallit inuiaassutsimikkut qallunaanit assigiinngissuteqarnerat ilinniartitaanissamillu pisariaqartitsinerat naalagaaffeqatigiinnerup iluani periarfissarititaasut atorluarneqarnissaannik assut pingaartinneqarluni oqaatigineqartarsimasoq sunniuteqarluartumik kinguneqarsimavoq.

 

Nunatsinni politikkikkut eqeeriartorneq kalaallit qallunaat naalagaaffiata ataani naligiimmik periarfissinneqarnerata kingorna 1970-kkut aallartinneranni tassa 1971-mi landsrådemi qinersinermi inuusuttut peqataasunnerannit annertuumik takutitsiviuvoq. Mumisitsinermik aallaat taaneqarsinnaasumik.

 

Tassa kalaallit inuusuttut arlallit landsrådetoqqanik taarsiillutik qinigaammata. Tassalu qallunaat nunaanni inatsisit tunngaviusut nunatsinnut atuutilernerannik ukiut 18-nit qaangiuttullu. Tassalu Kalaallit Nunaat inersimasutut nammineersinnaalerluni periarfissinneqarnera eqqorluavillugu. Tamatumalu kingorna kalaallit nammineerusussuseqarnerat kuuttut unitsitassaajunnaarluni anguniarneqarnissaa aallartinneqarpoq.

 

Siullermik Namminersornerulernissamik ataatsimiititaliarsuaq pilersinneqarpoq puigunaaqisumillu majip aallaqqaataani 1979-mi Kalaallit Nunarput Namminersornerulernissaanut inatsit ataqqinartorsuup dronninngip taamanikkut landsrådemi siulittaasuusumut Lars Gemnitzimut tunniullugu.

 

1979-miit ullumimut inatsisiliornerit peqqussusiornerit uagut nammineerluta ilusilersorlugit aaqqissuussinnaalersimavagut. Kukkusimagaangatta nammineerluta kukkunerit aaqqissuuttarlugit. Tamatigut inuiaqatigiinnut pitsaanerusussaq anguniarlugu.

 

Namminersornerulernitsinniit ukiut 20-t qaangiunneranni tassa 1999-mi Kalaallit Nunatsinni Namminersornerulersimanitsinni killiffik aallaavigalugu ineriartornerup periarfissarititaasa naleqqussarneqarnissaat anguniarlugit Kalaallit Nunatta qallunaat naalagaaffiannit avissaarani namminiliivinnissamik ataatsimiititaliornissaq Inatsisartunit tamanit akuerineqarsimavoq.

 

Maannamullu ataatsimiititaliaq assigiinngitsorpassuarnik suliaqarsimavoq. Suliaasa pingaaruteqartut ilaat ataaseq taasinnaavara. Tassalu nunatta illersornissakkut inissisimanera siunissami sunik periarfissaqarsinnaaneranik apeqqut aamma pingaartillugu periarfissaasinnaasunik sammineqartunut ilaatinneqarsimalluni.

 

Kalaallit Nunatsinni inuiattut inatsitigut danskit naalagaaffiata ataani inissisimagaluarluta Atassummit oqaatigisariaqarparput inuiattut immikkuullarinnerput ataqqineqarluni inatsisitigut danskit naalagaaffiannit illersugaanerput iluaqutigalugu ineriartorneq 1953-miit danskit tunngaviusumik inatsisaata ataanni pitsaasumik ullumimut ingerlasutut Atassummit nalilersinnaagatsigu.

 

Aammalu Inatsisartut ukiamut ataatsimiinnissaannut Namminiilivinnissaq pillugu ataatsimiititaliap isumaliutissiissutaa assut Atassummit isumaliutissiissutissaa assut Atassummit pissanngatigalugu utaqqigatigu.

 

Namminersornerulernitsinniit alloriaqqinnissatsinnut sunik periarfissaqarnissatsinnik tikkuussiumaarnera qularinngilluinnaratsigu. Taamaattumik oqaluuserisassamik saqqummiussaqartup qulequtsiussaminik nunarput suli nunasiaavamik apeqqutigisaa Atassummit naameerlugu akissavarput.

 

Nunasiaasimagutta nammineerluta inatsisiliorsinnaanatalu peqqussusiorsinnaanngikkaluaratta. Soorlumi Namminersornerulernissatta tungaanut nunatsinni landsrådet danskit naalakkersuisuinut siunnersuisuuvinnartutut inissisimasimasut.

 

Aamma Atassummit upperaarput nunatta namminiilivinnissaa angusinnaagipput. Ullumikkut inuusuttortatta ilinniarluarnermikkut angusarisartagaat uppernarsaataapput piumagutta angusaqarnissamut sapinngitsugut tamannalu oqaannarluni anguneqarsinnaanngitsoq nalunngilarput. Ilinniarluarnitsigut suliffinnik paarsilluarnitsigut pisussaaffimmik ataqqinninnitsigut peqatigiillutalu anguniakkani angusaqarniartarnitsigut angusassaq pitsaanerpaaq angusinnaallugu ilisimaarigatsigu.

 

Soorlumi USA-mi præsidentiusimasoq ajoraluartumik anguniakkani pimooruteruttorlugit toqutaasoq John F. Kennedy qineqqusaarluni oqarnikuusoq. Nunalli qanoq iliornissaa utaqqissanngilarsi ilissiuna sulinissigununa ineriartortinneqassasoq. Oqaatsit assortorneqarsinnaanngitsut.

 

Atassummit isumaqarpugut nunatta namminiilivinnissaani siunnerfeqarnitsinni nammineersinnaanerput atorluartariaqaripput allat uagutsinnut qanoq iliornissaat utaqqiinnarnagu. Atsaat taamatut ingerlaaseqalerutta nunarput asasarput allanit ikiorneqarani nammineersinnaanngussaaq.

 

Naggataagut apeqquteqaammut saqqummiussaqartup Godmunddur Alfredssonip doktorinngorniutaani danskinit naalagaaffeqateqarnitsinnut attuumassuteqartut kalaallinit sajuppillatitsisimasut Atassummit qassiiliuutigissanngilagut.

 

Pereersut kukkuneqarsimappata ilinniutigalugit iluarsiniassavagut pereersut iluatinnaateqarsimappata ineriartornermi iluaqutigalugit atussagavagut. Aatsaat taamaaliorutta ineriartornermi siunnerfitsinni ajunnginnerusussaq angusinnaagatsigu.

 

Naggataagut taalliortorsuatta ilaasa taalliaminik kalaallit ineriartornissaannik siunissamut tikkuussisoq naggataarutigissavara issuarpara imatut oqaaseqartalik."Taqilluni naamik ajornaveqaaq kalaallit siumut makigitsi inuttut inuuneq piuminaqaaq saperasi isumaqaleritsi.@"

 

Taamatut Atassummit apeqquteqaat oqaaseqarfigaarput. Naalakkersuisullu siulittaasuata akissuteqaataa sukumiisoq akuersaarlugu. Qujanaq.

 

Anders Andreassen, ataatsimiinnermik aqutsisoq, Siulittaasup tulliata aappaa, Siumut.

Tulliulluni oqaaseqassaaq Johan Lund-Olsen Inuit Ataqatigiit.

 

Johan Lund-Olsen, Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuat.

Qujanaq. Inatsisartunut ilaasortap Per Rosing-Petersenip apeqquteqaat aallaavigalugu oqallittoqarnissaanik siunnersuuteqarneranut atatillugu Inuit Ataqatigiit imaattunik oqaaseqassaagut.

 

Danmark naalagaaffiuvoq ataaseq ataasiusunik tunngaviusunik inatsiseqartoq. Ataatsimik naalagaaffittut qullersaqartoq tassa kunngeqanngikkuni taava kunngeqarpoq arnamik. Ataasiusunik naalakkersuisoqartoq.

 

Kisianni ukiunik 50-usunik amerlanerusut kingulliit ingerlaneranni naalagaaffeqatigiinneq Danmarkip aammalu Namminersorneruffiusut tassalu Savalimmiut nunattalu akornanni pinngorsimavoq. Oqaaserli naalagaaffeqatigiinneq ulloq manna tikillugu qanoq paasisariaqarnersoq aalajangersimanani silaannarmi erfattutut suli ippoq.

Peqatigiinneq nalinginnaasumik naalagaaffiit namminersortut qilersorsimanngitsullu akornanni atorneqartaraluartoq taamaattoq nunatta Namminersorneruffiusup Savalimmiut kiisalu danskit naalagaaffiata akornanni attaveqatigiinneq naalagaaffeqatigiinnertut taagorneqarpoq.

 

Tamanna isumaliulernarpoq eqqarsalersitsillunilu. Oqaatsit taakku taamaaginnartillugit paasigutsigut taava ima nassuiartariaqannginnerput ilumut taakkunani pineqartut tassaasut danskit savalimmiormiut aammalu kalaallit naalagaaffii.

 

Tassa inuiaat pingasuusut aalajangersimasut suleqatigiilerniarlutik ataatsimut naalagaaffimmik aaqqissuussillutik inuiaat naligiinnerat aallaavigalugu pisussaaffeqatigiinnertalimmik ataatsimoorlutik.

 

Taamaanngilluinnarporli tassami Namminersornerunermik aaqqissuussisimaneq maannamut atuuttoq tunngaveqarpoq nunatta Namminersornerulernissaa pillugu isumaliutissiissummik normu 837 1978-meersumik kalaallit inuiattut ullumikkut inissisimanitsinnik imaattumik oqariartuuteqartumik.

 

Taanna issuaaneruvoq aallartippunga, "Kalaallit Nunaannut Hjemmestyreqarnissaq piuviusunngorsinnaanngitsoq inuiaat naalagaaffiilluunniit akornanni isumaqatigiissummik atsiugaqarnikkut. Aatsaalli piviusunngortinneqarsinnaalluni danskit inatsisaatigut folketingep aalajangiisusaatitaanermik ilaanik erseqqinnerusumik killilikkamik Hjemmestyremut nuutsivigisassaatigut.@" Issuaaneq naavoq.

 

Tassa allatut oqaatigalugu imaappoq naalagaaffiit inatsisaat aallaavigalugu Namminersornerullutik Oqartussat inatsisiliortuunerat aqutsisuunerallu tassa tunngaveqarpoq folketingep inatsisiliortuusutut suliassanik tunniussineranik. Taamaammallu inatsisiliortuusinnaatitaaneq aamma folketingemit inatsisiliornikkut utertinneqarsinnaavoq imaluunniit atorunnaarsinneqarsinnaalluni.

 

Namminersornerulerneq pillugu inatsimmi atuuttumi aalajangersakkami siullermi tassa paragraf 1-mi aamma ima allassimasoqarpoq. Issuaaneruvoq, "Kalaallit Nunaat immikkut inuiaqatigiiffiuvoq danskit naalagaaffiata iluani.@" Issuaaneq naavoq.

 

Tassalu imaappoq Namminersornerulerneq pillugu inatsisikkut nalagaaffiit peqatigiinni paasinnittaaseq naapertorlugu inuiattut ulloq manna tikillugu suli akuerineqanngilagut. Tassaatinneqaannarpugummi inuiaqatigiit immikkooruteqartut.

 

Taamaammat Naalakkersuisut Siulittaasuat oqaraluarmat kalaallit inuiaasugut immitsinnullu inuiattut isigiuartugut Inuit Ataqatigiit tamanna eqqortuusorisinnaanngilarput. Tassami danskit oqartussaasuisa maannamut akueriumanngittuarsinnarpaat savalimmiormiut kalaallillu inuiattut akuerineqarnissaat inatsit tunngaviusoq imaluunniit Namminersornerulersimanerput inatsit aqqutigalugu.

 

Inuiaassuserput aap tarnikkut anersaakkullu qamuuna ilorlitsigut misigivarput pingaartillugulu. Kisiannili inatsisitigut tamanna maannamut oqaatigeriikkattut akuerisaanngilaq. Tassalu qiterititassarput inatsisitigut inuiattut akuerisaanissarput.

 

Taamaattuminguna Inuit Ataqatigiinnut pingaaruteqartoq ilisimassallugu nunatta nunat tamalaat akornanni kinaassuseqarnissaminik kissaataa aatsaat anguneqarsinnaammat silarsuarmioqatigiinnut suaaruteqarnikkut inuiaqatigiit kalaallit imminnut inuiattut isigiuarsimasut naalagaaffiit peqatigiit inuiannik paasinnittarneratulli aammalu anguniartuartariaqaratsigu namminerisatsinnik inatsisinik tunngaviusunik peqalernissarput.

 

Kalaallit inuiattut misigissuseqarpaluttumik pigisatsitut aamma taasinnaasatsinnik danskinik attartugaralugulusooq maannakkutut misigisarfiginngisatsinnik.

 

Inatsimmi tunngaviusoq 1953-meersoq nunatsinnut atortussanngortinneqarnera naalagaaffiit peqatigiit aalajangersagaat maleqqissaaarlugit aamma pisimanngitsoq ullumikkut nalunngilereerparput. Qujanartumik Namminersorneq pillugu isumalioqatigiissitap ataanni suleqatigiissitap inatsisinik tunngaviusunik inatsisinillu inuiannut tamanut tunngassuteqartumik suliaqartitap ukioq manna februarimi maani Nuummi isumasioqatigiissitsisimanera aqqutigalugu.

 

Inuiaat kalaallit naalagaaffiit peqatigiit angerfigeqatigiissutaat malillugu kiffaanngissuteqartitaallutik taasinermikkut qinigassanik arlariiannik 1953-mi 1979-milu toqqagassinneqarsimanngissaannarput.

 

1952-mimi landsrådetoqaasimasoq taamaallaat isumasiorneqatsiaannarsimavoq. Aamma naak Avanersuarmiut nunattalu kangiarmiut tassalu Tunumiut taamani landsrådemi aamma sinniisuutitaqanngitsut.

 

Periuseq tamanna immini isornartulerujussuusoq Inuit Ataqatigiit isumaqarfigiuarsimavarput. Taamaammalluimiuna Inuit Ataqatigiit Namminersornerulernissarput 1979-mi eqqunniarneqartussanngormat aamma naaggaqqusisugut tassuunakkummi inuiattut inatsisitigut akuerineqarnissarput anguniarneqanngilaq. Soorluli aamma 1953-mi taamatorluinnaq aamma pisoqartoq.

 

Inuit Ataqatigiit neriuutigivarput ullumikkut pisariaqartumik oqallinnissarput manna misigissutsit aallaavigivallaarnagit ingerlanneqassasoq. Akerlianilli siunertaraqartumik Naalakkersuinikkullu ingerlariaqqinnissamik tikkuussiffiusumik tunaartaqartinneqassasoq.

 

Sumut ingerlassasugut nammineq aalajangigassarigipput Naalakkersuisut Siulittaasuata siunnersuuteqartumut akissuteqaammini oqaatigivaa. Inuit Ataqatigiit tamanna isumaqatigilluinnarparput. Kisiannili isumaqanngilluinnarpugut Danmarkimi attaveqarnitsinnik pissutsit ullumikkutut ittut attatiinnarneqarsinnaasut.

 

Tamanna oqaluuserisatta siuliani tassalu illersornissaq pillugu 1951-mi danskit amerikamiullu isumaqatigiissutaata allanngortinneqarnissaa pillugu aalajangiiffigisassatut siunnersuutip oqaluuserineqarnerani aamma uppernarsivarput.

 

Peqatigiit naligiinngittuartillugit naalagaaffeqatigiittoqarsinnaanngilaq ataatsimoortoqarsinnaananiluunniit. Inatsisinimmi naammaginartumik tunngavissaqarluta immitsinnut oqaatigisinnaavugut inuiaasugut. Taamatut inuiaagatta avammut pissutsit pillugit aalajangiinissamut pisinnaatitaaffeqarpugut. Taamalu nunat tamalaat akornanni kinaassuseqarluta.

 

Imaanngilarli Inuit Ataqatigiit akerleriinniarneq siunertarigatsigu. Paarlattuanimmi Danmark tassaalissaaq akerleriinnermik siunertaqarsimasoq danskit Naalakkersuisuisa isumaqatigiinniarnissani tullinnguuttuni inuiaat kalaallit namminneq inuiattut aalajangiisinnaatitaanerat taamatullu inuiattut akueritinniarnissartik akueriumassanngippassuk.

 

Ilumoortormi aajuna tassa seqerngup ullaat tamaasa nuisarneratulli aamma taamak ilumoortigaluni Namminersorneruneq pillugu inatsit nunatta Naalakkersuinikkut inooqatigiinnikkullu ineriartorneranut akimmiffiuvoq. Soorluttaaq 1953-mi inatsit tunngavisoq aperineqaqqaannguarnata uagutsinnut aamma tunniunneqaannarsimasoq taamaattoq. Taakkunatigummi inuiattut akuerineqanngisaannarpugut.

 

Taamaattumik naggataarutaasumik oqaaseqarnitsinni Inuit Ataqatigiinniit piumasarissavarput inuiaqatigiit kalaallit 1953-mi pisimasussaagaluartutut taasisinneqassasut inuiaqatigiinnut apeqqutigineqassallutik naalagaaffittut namminiilerusunnerluta. Imaluunniit free association tassa kalaallisuunngortikkaanni ima nipeqartoq kiffaanngitsumik peqatigiinneq. Imaluunniit naligiiffiusumik naalagaaffeqatigiinneq qilerneqassanersoq. Imaluunniit periarfissat pingajuattut ullumikkutut Namminersornerulerneq ingerlateqqinneqaannassanersoq.

 

Kingulleq Inuit Ataqatigiit unnersiutiginngilaat inuiattummi taanna aqqutigalugu akuerineqarsinnaanngilagut.

 

Taamatullu oqaaseqarluta Inuit Ataqatigiit naatsorsuutigivarput siuliani oqaatigisagut aamma namminersorneq pillugu isumalioqatigiissitanit ingerlateqqinniarneqarumaartut.

 

Anders Andreassen, ataatsimiinnermik aqutsisoq, Siulittaasup tulliata aappaa, Siumut.

Tulliulluni oqaaseqassaaq Anthon Frederiksen, Kattusseqatigiit.

 

Anthon Frederiksen, Siulittaasup tulliata sisamaat, Kattusseqatigiit.

Kalaallit inuiattut inatsisitigut inissisimanerat pillugu Inatsisartunut ilaasortap Per Rosing-Petersenip apeqquteqaataa aallaavigalugu oqallinnitsamut siunnersuutaa apeqquteqaataalu imaattoq "Nunarput suli nunasiaava?@"

 

Siullermik Kattusseqatigiinniit oqaatigissavarput uagut Kattusseqatigiinni nunarput nunasiatut takorluunnginnatsigu. Aammalu pissutsit piviusut inatsisillu tunngaviusut tunngavigalugut aamma Namminersornerulerneq pillugu inatsit tunngavigalugu minnerunngitsumillu uagut kalaallit timikkut anersaakkullu nammineq misigisimasavut atukkagullu naapertorlugit nunasiaanermik Namminersornerulernermut ikaarsaariarnermi ajortut ajunngitsullu aqqusaakkagut imaannaanngitsut immaqalu inuiassuarnut allanut naleqqiulluta ikaarsaariarnermi atupiluuinerpaatut oqaatigineqassagutta tupinnartuliatut isiginngikkipput.

 

Tassami naluneqanngitsutut uagut kalaallit tupinnartumik ineriartorneq sukkasooq aqqusaarsimavarput ilaatigut ilatsinnut sutigut tamatigut atupiluuiffiusoq.

 

Taamaammat Per Rosing-Petersenip apeqqutaa "Nunarput suli nunasiaava?" Kattusseqatigiinniit naaggamik akissavarput. Taamatut akissuteqarnitsinnut pissutaasut arlallit taagorneqarsinnaagalurput. Kisianni naatsumik oqaatigalugu kalaallit siulitta atoreersimasaat uagullu aamma ilaatigut nalaatavut tunngavigalugit Kattusseqatigiinniit isumaqarpugut ataqqinarluartut siulitta naammattumik akiliussimagaatigut nunarput nunasiaajunnaarsillugu.

 

Taamatut siulitta sapiissuseqarlutik suliniarluarsimanerat arlalinnik aamma suli maannamut takussutissaqarpoq. Tassa kalaallit siulivut imaannaasimanngillat saperuttaassusermik peqarlutik suliniarluarsimapput. Soorlu assersuutigalugu 1700-kkunni Iluliarmiut piniartut ikioqatigiillutik Sionip oqaluffia suli ullumikkut napasoq orsuernermikkut namminneq akilerlugu pilersissimagaat.

 

Allarpassuillu eqqartorneqarsinnaagaluartut maanna annerusumik eqqartornagit naatsumik oqaatigiinnassavarput. Kalaallit Nunarput alianaatsorsuaq kisianni aamma ilaanni alianaaginnarani allaat peqqarniitsorsuulluni inuuniarfigissallugu ilaanni ilungersurnarsinnaasaraluartoq. Taamaattoq siulitta uagutsinnut kingornutassanngortissimavaat tulluusimaarutigisariaqakkatsinnik.

 

Taamaattumik Kattusseqatigiinniit nalornissutiginngilluinnarparput nunarput nunasiaanersoq imaluunniit nunasiaannginnersoq eqqartussallugu. Tassami nunarput qularutissaanngitsumik maanna nunasiaanngilaq.

 

1953-mi junip tallimaata kingorna Danmarkip nammineq inatsisinik tunngaviusut unioqqutissimanerai imaluunniit unioqqutissimannginnerai eqqartussallugit ussernartorsiornaraluarput.

 

Kisianni uagut Kattusseqatigiinnit isumaqarpugut ini manna atorlugu eqqartuussisuusaarnissatsinnut immitsinnut pisinnaatissanngitsugut. Tassami suliassat taamaattut allami suliarineqartussaammata.

 

Kisianni siunnersuuteqartoq paasilluarparput isumaqatigilluinnarlugulu oqarmat nunatsinnut aamma nunatta Danmarkillu akornanni pissutsit pillugit paasissutissat inuiaqatigiinnut pingaaruteqarluinnartut Naalakkersuinikkut qangali ilisimaneqaraluartut sooq inuiaqatigiinnut ingerlateqqinneqarsimannginnerat isornarluinnarmat.

 

Tassami paasissutissanik inuiaqatigiinnut ingerlatseqqissimannginneq isornaannarani pisussaaffimmillu sumiginnaanertut Kattusseqatigiinniit nalilerumavarput. Tamannalu pillugu Naalakkersuisut Inatsisartunut nassuiaateqartariaqartut piumasaqaatigaarput.

 

Naalakkersuisut Siulittaasuata akissuteqaataa allaanngilaq ima paasisariaqartoq, "Ullummi qaangiuttut uteqqissanngillat taakkuli uummatinni katattussaanngillat."

 

Tassami Kattusseqatigiinni Naalakkersuisut akissutigisaat allatut nalilersinnaanngilagut. Naalakkersuisut soriarsinnaajunnaarsimasutut imminnut nalunaarutigimmata.

Taamatut naatsunnguamik oqaaseqarluta Inatsisartut Namminersorneq pillugu isumalioqatigiissitaata ukiamut nalunaarummini saqqummiinissaanut oqalliseqataanissatsinnut qilanaarluta saqqummiilaarpugut.

 

Anders Andreassen, ataatsimiinnermik aqutsisoq, Siulittaasup tulliata aappaa, Siumut.

Tulliulluni oqaaseqassaaq Otto Steenholdt Attaviitsoq.

 

Otto Steenholdt, Attaviitsup oqaaseqartua.

Soorunami aamma oqallitsilluni ilaa qullaassilluni ilaannikkullu versinik issuaanerujussuit pileraangata eqqarsaatigilerpara maani siunnersuuteqartaratta oqallittaqalutalu. Ilaanneeriarluta anguniakkagut eqqunngitsoortaratsigit. Issuarusunnassagaluarpoq siorna siuttukassaagaluup arfermik qulaatsinera. Tamatigummi eqqorneq ajoratsigit.

 

Isertussanngilara Nuummut aggersillugu oqalugiartitap Gudmunddur Alfredssonip oqalugiaataata oqallisigineqarnerujussua eqqarsaatigisarsimagakku. Taamatut oqalugiarfigineqarneq eqqarsaatissiisarpoq. Taamaattorli aamma piaarnerpaamik oqaatigineqartoq atugassatut tigusinissaq aamma nangaanartoqartarluni.

 

Naalakkersuisut Siulittaasua isumaqatigaara oqarmat. Inuiaat kalaallit qanoq inissisimanerat inatsisilerituunik inuiannik misissuisunik imaluunniit kikkunnik kingoqqisuunitsinnik ilisimatuutut oqallinnermit aalajangersarneqasanngilaq.

 

Ippassaq tusatsiakkat inatsisiliorniarnitsinnut eqqunneqarmata oqallisigingaatsiaqaagut. Aamma taamatorpiaq pisoqarsinnaasarpoq kinaluunniit eqqarsaatersortoq tusaannavillugu isumai tamanut aallaavigilerlugit ingerlanialersinnaaneq.

 

Siunniutanukua imaannaanngikkaangata paasisassat aamma imaannaanngitsut amerlaqisut ataatsimut tapersertariaqalersartut saqqummiussaqarnialernermi atugassatut. Ilaat kasiilerneqarumaarput ilaallu atorluarneqarumaarlutik.

 

Naalakkersuisut Siulittaasuata akissutaa naammagigakku annerusumik oqaaseqartariaqanngilanga. Oqaloqatigiissutissamilli saqqummiisup pisuutitsilluni oqaasii ilami aamma akeqqusai assut alapernaalerpakka. Danmarkimit avissaavinnissaq saqqummiussisup nukingiuttuarmagu oqaaseqarfigissanngilara.

 

Pilersaarutaami piviusunngussaguni qanoq iliornikkut anguneqarsinnaanersoq nammineq sakkortuumik pilersaarusiortarmagu. Pingaartumik ilaatigut Danmarkimit tapiissutinik taamaatitsinikkut. Tamakkuli aamma atuartartunit tusarnaartartunillu sammineqartareeqimmata maana uterfigisariaqanngilakka.

 

Pisuutitsinerliuna imaannaanngitsoq sammilaarusukkiga. Hr. Per Rosing-Petersenip paaserusutaa paasinareermanngooq Inatsisartut minnerunngitsumillu Naalakkersuisut ilaasa paasissutissat inuiattut naleqassutsitsinnut ataqqinassutitsinnullu pingaaruteqarluinnartut ilisimaarigaluarlugit sooq tamanut ingerlateqqittarsimannginneraat paaserusummagu.

 

Nangipporlu aamma pisussaaffittut isigilluinnarlugu kinaluunniit paasissutissanik taamaattunik piginnittoq inuiaqatigiinnut ingerlatitseqqittariaqartoq nassuiaammillu tunniussisariaqarluni.

 

Inatsisartut aamma pisuutimmagit uanga oqallisigisap taagugaanik naak sivisuumik ilaasortaasimagaluartillunga sunik isertuussisimanissara nalulluinnarpara. Imaassinnaavoq Inatsisartunut ilaasortat allat isertugaqarsimasut tusagaqarsimagaluartut isertuutaminnik. Taamaassasorinnginnakkuli pisuutitsissut Naalakkersuisunut ingerlateqqittariaqarlugu. Naak qularinngilluinnaraluarlugu uattulli akissutissaaleqitigissasut.

 

Aamma matuma kingorna naatsorsuutigiumammagu inuiaat pisinnaatitaaffiannut eqqartuussivimmut akuerisamut ingerlatitseqqilluni nalilersuinissaq pissanngatigilluinnarlugu Naalakkersuisut tamatumunnga akissuteqarnissaat akissutissaqassagunimmi assorsuaq pissanganartissavara.

 

Naggataatigut oqaatigiinnartariaqarpara paatsuunganerujussuanni unikaallallunga oqaatigiinnartariaqarpara siunnersuut eqqumiikajaajusoq tupaallatsitsinissamik siunertaqarunartoq pisuutitsiniutaagaluartorlu uanga nammineq isumaga najoqqutaralugu tunngavilersugaangitsumik allaat taasariaqarlugu.

 

Oqallissaarut taamaatuinnaq oqaaseqarfigaara.

 

Anders Andreassen, ataatsimiinnermik aqutsisoq, Siulittaasup tulliata aappaa, Siumut.

Tulliulluni oqaaseqaqqissaaq siunnersuuteqartoq. Per Rosing-Petersen, Siumut.

 

Per Rosing-Petersen, siunnersuuteqartoq, Siumut.

Qujanaq. Takornartaanngilluinnarpoq danskit naalagaaffiata aammalumi DOPIp paasissutissanik nunatsinnut pingaaruteqartunik tunngassutilinnik isertuunniartuarnera. Kisianni tupinnartuuvoq uku paasissutissat taamak inuiannut uagutsinnut pingaaruteqartigisut inuiaqatigiinnut apuunneqarsimanngimmata. Minnerunngitsumillu Naalakkersuisunit qangali nalunnginneqanngippata pisussaaffeqarnermut misigittaassimaneq.

 

Pereersut misilittakkat ajunngitsut ajortullu toqqammavigalugit siumut isiginnittoqartarpoq. Taamaattumik ukua paasissutissat 1982-meersut eqqortut danskinut suleqatigiinniarnitsinnut avaqqunniassagutsigit immitsinnut suli annerusumik salloqittassuugut.

 

Paasissutissat taamak naalaagaaffeqatigiinnermut isiginnittaaseqarnitsinnut pingaaruteqarluinnartigisut isiginngitsuusaavinnarlugillu tusaanngitsuusaaginnarsinnaanngilagut nalilersuinitsinni toqqammavittut ilaatinneqartariaqarlutik.

 

Tamanna pissutissaqarpoq pisariaqaleqqissanngippat ilisimatuup inuiaqatigiit ingerlaasiinik ilisimasallip ataqqisaasup 1953-mi Danmarkip naalagaaffianut toqqusassineqarluta ikkutaanitsinnut pisimasunut 1976-mi oqaasii imaattut uteqqinneqassanngippata. Issuaavunga, "Kalaallit qinikkat ilaasa aaqqissuussinermut nutaamut taamak akuersaartiginerat aallaavigalugu apeqqajaananngitsuunngilaq ilumut paasilluarsimaneraat nunasiaanerup qanoq allanngorsimanngitsiginera." Issuaaneq naavoq.

 

Kalaallit Nunaat politikkikkullu nunasiaajunnaarsitsinermut inatsit pillugu allakkani ilaatigut ima naggasiinermik ilanngussaqarpoq issuaaneq, "Tassa ilanngutivitsitsineq uani pineqartoq 1953-mi Danmarkip nalagaaffianut inatsisitigut oqaluttualiaannaavoq.@" Issuaaneq naavoq.

 

Tamakkualu inerniliinerit ilumoortut sakkortuullu tunngaveqarput naalagaaffiit peqatigiiffiata aalajangersagai aammalu Danmarkip atuuttussanngortinnikuusai.

 

Taamaattumik aamma qanorluunniit uagut kalaallit upperalugu Namminersornerulernissarput angerlugu taasisimagaluarutta ima inatsisitigut inernilerneqarpoq, issuaaneq, "Kalaallit danskillu qinikkat atorfilittallu Namminersornerulerneq pillugu ataatsimiititaliarsuarmi oqallittarneri killilimmik namminersorsinnaatitaalernermik Namminersornerulermik taaneqartartumik 1979-mi kinguneqartup nammineq aalajangiisinnaatitaanermik atuisimanertut oqaatigineqarsinnaanngilluinnarput.@" Issuaaneq naavoq.

 

Taamaattumik pinngitsoorani periarfissaq 50-kkunnili inuiaqatigiinnit kalaallinit periarfissiissutigineqartussaagaluaq paasitsiniaareernikkut kalaallinit periarfissiissutigineqartariaqartoq naalagaaffiit peqatigiit aalajangersagai Danmarkillu atuuttussanngortinnikuusai eqquutitissagutsigit.

 

Taamaanngippat Danmarkip inatsisaatsuliorsimanera uani uppernarsineqartoq uagut Naalakkersuinikkut akuersaartutut isigineqaatigilissavarput. Uangalu inuttut tamanna akuersaarsinnaanngilluinnarpara.

 

Aningasanimmi aqutsinerup sakkuginiarneqarnera malunnarpoq Danmarkip uani atornerlukkaa uagullu siorasaarinerit tamakku toqqammaviginagit kiffaanngissuseqarnerput takutillugu inuiaanerput nittarsaallugu sulissutigisariaqarparput tamanna aamma naalagaaffiit peqatigiiffissuanni pisortatigoortumik akueritillugu.

Ataqqinassusiiagaasimanerpummi inuiattut akisuvallaarujussuaqaaq. Taamatummi allorianngikkutta immitsinnut suli nungusaanermik kingeqartussaalluni.

 

Inatsisaatsuliorsimaneq paasissutissanillu eqqunngitsunik inuiannut kalaallinut apuussisarsimaneq akuersaarsinnaanngilarput illuatungaatigulli uagut nammineq aaqqinnissaa suliniutigisariaqarparput tamannalu naammassillugu suliarinissaa pisussaaffitta pingaarnersaasa ilaattut isigisariaqarparput.

 

Minnerunngitsumillu inuiaqatigiinnut paasissutissanik tamakkuninnga apuussinissatsinnut pisussaaffeqarluaannartutut pinngitsoorata aamma misigisariaqarpugut.

 

1920-kkunnili inuiaqatigiit akornanni aammalu qinikkat akornanni pikialaarneq eqeeriartulernerlu takussaalereersimavoq. Qularnanngitsumillu tamanna aamma tunngaviusimassooq Danmarkip naalagaaffiata nunarput iperusunnagu paasissutissanik eqqunngitsunik naalagaaffiit peqatigiinnut aammalu landsrådetoqqamut apuussisarsimavoq. Minnerunngitsumik sorsunnersuup kinguninngua takuneqarmat nunarput qanoq pingaartigisutut inissisimanera ersarinnerulersinneqarmat.

 

Taamanikkut pikialaarnerup nalaani landsrådetoqqat ilaasa ataqqinartup Josva Kleistip taalliaa eqqortoq issuaaffigilaassavara suli atuuttutut isigineqartariaqarmat, "Qamuuna ilumigut sapiissusilik qunussanani naalagaassusilik, kinaassava aamma sumiippa? Ajunngissavoq nuannissavoq nunatsinni taakku amerlippata. Kalaaliusugut misiliissasugut ilukkut tamatta sapiinnersugut inortutut ittaannaqaagut ileqqorsiat suli pigisat noqittutut soorlu pisarmasigut."

 

Taamatut oqariarlunga partiit ataasiakkaat Kattusseqatigiillu oqaaseqaataannut annikitsumik oqaaseqassuunga.

 

Tassa ilaatigut una ataasiakkaanik ersarittutut isigineqarsinnaavoq partiit ataasiakkaat minnerunngitsumik oqaatsit nassuerutigissavara Atassumminngaaniit Jakob Sivertsenip aammalu ilaatigut Attaviitsup Otto Steenholdtip una doktorinngorniutaani allaaserisimasaq Gudmuddur Alfredssonip naluara atuarsimaneraat. Kisianni atuarsimagaluarunikku paasisimanngilaat. Taanna nassuerutigisariaqarparsi.

Ukua taamak paasissutissat silaannarmit tigusaanngillat. Uppernarsaatitaallinukua naalagaaffiit peqatigiiffianinngaaniit pappilianik una sanaaq dokterinngorniut. Taamaattumik ilaatigut tupigaara tamakkuninnga oqalunneq.

 

Taamatut oqarlunga taava aamma ilaatigut eqqaamasariaqarpaa Jakob Sivertsen Atassut sinnerlugu oqarami taamanikkut landsråde aalajangiitinneqarmat nunarput tamarmik peqataatinneqanngilaq. Aamma qineqqusaarnermi taamanikkut landsrådemi ilanngunneqarnikuunngilaq qineqqusaarutigineqarnikuunngilaq aamma nalilersorneqassasoq landsrådemik, qanoq inuiaqatigiit kalaallit aalajangersimassanersut.

 

Aammalu taamanikkut naalagaaffiit peqatigiit aalajangersagaat toqqammavigalugu periarfissinneqartussagaluarput kalaallit Inuit Ataqatigiit Johan Lund-Olsenip tassai periarfissat pingasut taakkua. Tamakkualuunniit eqqarsaatigalugit Atassumminngaaniit oqaaseqaateqartut oqaaseqataat qiviassagaanni allanngillat aliikkusersuilluni oqaluttuarusaarnerit. Takusariaqarpassi pissutsit piviusut qanoq ingerlasimanersut.

 

Tassani aamma tamakku toqqammavigalugu Atassumminngaaniit apeqqutigineqartoq nunarput suli nunasiaanersoq taannagooq naameerpaat. Ila atuarneq naammanngilaq aammali paasinnittaaseqarneq pisariaqarpoq taannalu ersarippoq uani Atassutikkut oqaaseqarneranni. Taamatut nassuerutigisariaqarparput.

 

Illuatungaatigut oqartariaqarpunga Inuit Ataqatigiit sinnerlugit Johan Lund-Olsenip oqaaseqaatai annertoorujussuarmik uani Godmunddur Alfredssonip paasissutissat pissutsit piviusut toqqammavigalugit paasissutissani tunniussimasaani aallaaveqartumik oqariartuuteqartut. Tassanilu aamma oqariartuutiginiagara ersarilluinnaqqeqqissaartumik saqqummiuppaa.

 

Tassalu namminersulerneq pillugu isumasioqatigiissitap isumaliutissiissutaata saqqummiunnerani inuiaqatigiit kalaallit periarfissinneqartariaqartut minnerpaamik pingasunik. Tassaniittariaqartorlu aamma nalagaaffittut namminersulivinnissarput ilaatinneqartariaqartoq. Taannalu uanga isumaqatigilluinnartutut nalilertariaqarpara. Tassunga.. oqaasissaqaraluaqalunga tassunga killiinnarpunga. Qujanaq.

 

Anders Andreassen, ataatsimiinnermik aqutsisoq, Siulittaasup tulliata aappaa, Siumut.

Tulliulluni akissuteqaqqissaaq Naalakkersuisut Siulittaasuat.

 

Jonathan Motzfeldt, Naalakkersuisut Siulittaasuat, Siumut.

Oqaaserineqartut tamaasa immikkut oqaaseqarfigissanngilakka. Kisianni oqaatigissallugu Naalakkersuisuni paasisinninnerput partiit ilaanninngaaniit tassa Siumuminngaaniit aamma Atassumminngaaniit aammalu Naalakkersuinikkut ineriartorsimanermik naliliinerput isumaqarpunga assut qanittumik tassuunakkut paaseqatigiissinnaanerput tunngaveqartoq.

 

Taavalu oqaatigissavara Inuit Ataqatigiit saqqummiussaat taamatullu aamma saqqummiussinermini aatsaannguaq takisoorujussuarmik aamma saqqummiussisup oqaatigeqqitaa. Godmunddur Alfredssonip ilisimatusaatigisimasai soqutinarsinnarsinnaapput. Inuit kikkulluunniit ilisimatusartut apeqqutinik aalajangersimasunik soqutiginaatilinnik suliaqarput. Kisianni suliassarinngilarput uagut Naalakkersuisuni maani doktorafhandlinngit suulluunniit nalilersussallugit eqqortumik allatulli iliorsimanersut. Tamarmik oqaluttuarisaanermi kikkut qanorlu oqarsimanerannik aalajangiisimanerannillu eqqortumik misissuinerupput.

 

Doktorip tamanna doktorinngorniutini tamanna suliarineqartarpoq. Taamaattumillu aamma opponentenik illuatungilerlutik allaatigisaat eqqornersut eqqunnginnersulluunniit nalilersorneqartarput. Taakku oqallisissarinngilagut maani.

 

Kisianni inuiattut imminut isiginerpulluunniit aamma sivisoorujussuarmik oqallisigineqarsinnaavoq. Nuannaralugu oqaatigissavarput 1951-mi Danmarkimit statsministereqarfiup saqqummersippaa atuagannguaq Det grønlandske folk, kalaallit inuiaat, taamak nutserneqarsinnaavoq.

 

Det grønlandske folk, statsministeriap 1951-mi Godmunddur Alfredssonikkut oqaluuserisaasa peruttulernerata nalaani saqqummersippaa. Taanna Inatsisartuni ammaanermi ilaannikkut issuaavigisarpara ukiut qaangiuttut ingerlaneranni. Tassani erseqqivissumik nalunaariartuummi allaatigineqarmat kalaallit inuiattut isigineqarnitsinnut allaatiginninnerit. Taamanikkut ilinniarfissuarmi siulittaasuusup ukiorpassuarni allaatigisimasaa.

 

Aamma uanga tamakku isigaakka danskit unneqqarillutik aamma pisortarisaasa saqqummiussassaminnut ilaatissimasaattut. Toqqorterisoqanngilaq amma oqaatiginiarlugit kalaallit inuiattut isigineqarnerat. Aamma tamaalillugu statsministereqarfiup saqqummiussamigut aamma peqasersorsimammagu.

 

Tamakkorpassuupput taperserlugit, illersorlugit assortorlugit pilerutta tikinneqarsinnaasut. Kisianni naatsumik oqaatigissavara Kattusseqatigiit saqqummiussaat soqutiginaateqartinngilluinnarpara, soorunami nuannaraara nunasiaannginnatta. Kisianni naliliineq ullummi qaangiuttut uteqqissanngillat ilaallu ilanngullugit oqaaseqarfigissanngilara.

 

Otto Steenholdtip oqaaserisaani Attaviitsup oqaaserisaani ataaseq nuannaralugu aamma uterfigilaassavara. Naalakkersuinermik suliaqarnitsinni ingerlatitassagut suut uninngatinneqartarsimanersut imaluunniit suut ingerlatittariaqarsimanertut apeqqutigineqartutut nipilimmik aamma oqaatigineqarmat aqaatigissavara Naalakkersuisut suliassanik Inatsisartunik suliarineqartunik allanik paasissutissanik suliarissartagaat suulluunniit tamarmik aammalu maannakkut ilisimateqatigiittarnissanut assigiinngitsunik inatsiliornikkut periarfissat najoqqutarissagaanni inuit kikkulluunniit paasissutissanik aamma namminneq paasiniaalaarnissaminnut periarfissaqartut tamarmik ammaffigineqarput.

 

Taamaattumillu tassuunakkut immikkut soqutigisat allaallu ilusilerlugit paasiniarneqassagunik aamma nammineerluni paasiniagassat tassaniipput. Kisianni Naalakkersuisutigoortumik paasissutissat sulianut tunngassuteqartut soqutiginaateqartut aalajangiinissamullu pingaaruteqartut taakkuupput saqqummersinneqarnissaanik aamma Naalakkersuisut suliassinneqarunik naammassinninniartuusartut.

 

Uani oqallinnissarput ukiamut malunnarpoq sumut kissarnersiut ingerlasoq maannakkut malugisinnaagipput. Ukiamut nalunaarusiaq nammineerluta ingerlaniarnissatsinnut tunngavissarput saqqummiunneqarpat malunnarpoq sumut sammivilimmik oqallissinnaaneq tassani saqqummiivigineqartoq.

 

Inuit Ataqatigiit allaat taasissutissanik tunngavigineqarsinnaasunik saqqummiinerat aamma soqutiginarpoq. Kisianni aamma ilimananngilaq ullumikkut taakku tunngavigalugit taamatut aalajangiinissamut saqqummiinissaq piffissaasoq.

 

Kisianni aamma malunnarpoq eqqarsaatit sumut sammisut taamanikkut naapineqarumaartut. Taamaattumik annertunerusumik oqaaseqarfigissanngilara oqaaseqarfigeqqissanagulu una maannakkut saqqummiussarput naatsorsuutigigakku ukiamut immikkut nunatta siunissamut ingerlanissaanut tunngavissat eqqartorneqalerpata. Sivisunerusumik aammalu silinnerusumik eqqartuisinnaajumaartugut.

 

Anders Andreassen, ataatsimiinnermik aqutsisoq, Siulittaasup tulliata aappaa, Siumut.

Tulliulluni oqaaseqaqqissaaq Jakob Sivertsen Atassut. Tulliukkumaarpoq Johan Lund-Olsen Inuit Ataqatigiit.

 

Jakob Sivertsen, Atassutip oqaaseqartua.

Qujanaq. Tassa siunnersuuteqartup maanga aliikkusersuiartortutut nalilermanga taanna akuerisinnaanngilluinarpara aliikkusersuiartunngilagut. Aamma uanga maani sulininni sidet 25-t doktorinngorniutit maanga ataatsimiissutigiartorlugit maannganngilanga. Maaniuna pissutsit nunatsinni aaqqikkiartorlugit maani ataatsimiittugut. Taamaattumik oqarnerit isumaqarpunga taanna utertittariaqarit.

 

Aamma suliffik manna ukiut 23-t ataqqillugu pingaartillugulu suliffigisimavara. Taamaattumik aliikkusersuisartutut nalilersimassagumma neriuppunga taanna oqqarlunnertut oqaatigisimassagit. Uagut siunnersuutinnut tunngasumik Godmunddur Alfredssonip saqqummiussaa pisimassagaluarutsigu taava ullumikkut uanga  nammineq doktorinngorniutinnik saqqummiussaqarsimassagaluarpunga. Kisianni taanna piumasimanngilara.

 

Taamaattumik uagut pingaartipparput politikkikkut nammineeriartornermi pisussaaffimmik tigusiartuaarnermi kingumut qivialaarneq  isumaqarpunga aamma taanna pingaartuusoq ilaatigut aamma naggataatigut erseqqissumik oqaatigivara nangeqqissavakka oqaatsikka. Peereersut kukkuneqarsimappata ilinniutigalugi iluarsiniassavagut. Pereersut iluatinnaateqarsimappata ineriartornermi iluaqutigalugi atussagut.

 

Aatsaat taamaaliorutta ineriartornermi siunnerfitsinni ajunnginnerusussaq angusinnaagatsigu. Taamaattumik doktorinngorniutit takkuttullu maani aamma oqallisigisalissagutsit uanga soorunami soqutigisinnaavakka. Kisianni tamatigut ineriartornermut ilaatigut naleqquttuunngitsunik imaqarsinnaapput.

 

Ataaserli siunnersuuteqartup oqaaserisaa oqaaseqarfiginngilara aamma maani oqaluttarfimmi inissaqartinnginnakku, imaattoq issuarusussavara. "Siunnersuutinnut naggataarutaasumik oqaaserisakka imaapput. Tamassumap kingorna naatsorsuutigineqartariaqarpoq inuit inuiaat pisinnaatitaaffiannut eqqartuussivimmut akuerisaasumut ingerlatseqqinnissaq nalilersussallugu."

 

Uanga pisinnaatitaaffinut eqqartuussiartorlunga maani oqaluttarfik atorusunngilara. Kisiannili siunnerfitsinnik pitsaanerpaamik angusaqarnissatsinnut maani siunnersueqataassallunga. Qujanaq.

 

Anders Andreassen, ataatsimiinnermik aqutsisoq, Siulittaasup tulliata aappaa, Siumut.

Tulliulluni oqaaseqaqqissaq Johan Lund-Olsen Inuit Ataqatigiit.

 

Johan Lund-Olsen, Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuat.

Qujanaq. Tassa Naalakkersuisut Siulittaasuannut taavalu partiit assigiinngitsut aamma oqaaseqaataannut uaguttaaq amma Inuit Ataqatigiinninngaanniit qujassaagut soorunami oqallinneq manna pisariaqarpoq soorlu saqqummiussinitsinni taanna aamma saqqummiukkipput.

 

Tassa pisariaqavippoq taamatut oqalliseqarnissaq maani Inatsisartuni. Kisianni tassa mianersoqqussutigerusussavarput aamma tassa misigissutsit aallaavigivallaarnagit kissaatigivarput oqallinneq taamatut ingerlassanngitsoq. Tassami akerlianik siunertaqartumik aammalu Naalakkersuinikkut ingerlariaqqinnissamik tikkuussiffiusumik neriuppugut oqallinneq manna ingerlariaqqinnissamik tikkuussiffiusumik tunaartaqartinneqarumaassasoq.

 

Taamaammat tassa naak aamma oqaluttoqaraluartoq tassa Naalakkersuisut Siulittaasuanninngaaniit aammalu Siumut partiiata oqaaseqartuannit aammalu kingulleq aatsaaginnaq oqaaseqartup tungaaninngaaniit tassa Jakob Sivertseniminngaaniit tassa pisussaanngilagunngooq doktorinngorniutaasimasut aqqutigalugit pasissutissat saqqummiussuunneqarsimasut maani oqallisigissallutigit.

 

Ila kisiannimi tassa aajuna oqaatiginiartariaqagarput, imaluunniit akuerisariaqagarput. Paasissutissat tamakku pissarisarigaangatsigit doktornngorniartuningaaneerpataluunniit imaluunniit kinannguugaluartuminngaaniilluunniit doktoriunngikkaluartumilluunniit kisianni paasissutissat pingaaruteqarsorigutsigit nunattalu siunissaanut aamma aalajangiisuulluinnartumik naleqarpata taava Inatsisartut pisussaaffeqarpugut taakkua piviusumik aammalu peqqissaartumik aamma suliarissallutigit.

 

Doktorinngorniuteqarsimasoq Godmunddur Alfredsson taanna ilaatigut Otto Steenholdtimut ilisimatitsissutigalugu oqaatigilaassavara aammalu ilisaritilaassallugu. Tassa professor Godmunddur Alfredsson maani nunatsinni namminersorneq pillugu isumalioqatigiissitat sulisinneqarneranni aamma peqataalluinnarluni suleqataasuuvoq. Tassa eqqaamanialaartariaqarparsi Godmunddur Alfredssonip Naalakkersuisut aammalu Inatsisartut ataatsimiititaliami pilersitaanni maannamut ukiuni marlunngulersuni aamma tassa suleqataasuummat. Taammallu tassuuna aamma paasissutissat aamma tassanngaaneersut tassaapput Inatsisartunut aammalu Naalakkersuisunut apuunniarneqartut.

 

Tassanilu aamma pingaaruteqartoq unaavoq Godmunddur Alfredssonip doktorinngorniuteqarnermini tassa 1982-mi saqqummiussai taakkua soorunami uissuumminartorujussuarnik imaqartiterput. Kisianniuna tassa pingaaruteqartoq unaasoq uppernarsaatitassai tassalu paasissutissat doktorinngorniuteqarnemini tunngavigisimasai taakkua pissarisiarineqaqqaarnissaat.

 

Tamannalu tassa ataatsimiinnissaq manna sioqqullugu Inuit Ataqatigiinninngaaniit ilungersuutigingaarsimavarput ilungersuutigingaarlugu allaat maani nunatsinni pissarsiarisinnaasimannginatsigit paasissutissat uppernarsaatitassartai Danmarkimi ilisimagatsigit Det kongelige bibliotekimi aammalu soorunami danskit naalagaaffiata ministeriaqarfiini pigineqassammata tassa noqqaassutigisimavagut perusullutigit. Aammalu taanna eqqarsaatigalugu ataatsimiinneq aallartimmat tassa aprilip tallimaanni maani aallartikkatta Inatsisartut Siulittaasoqarfiat qinnuigisimavarput paasissutissat tassa naalagaaffiit peqatigiinnut 1946-minngaaniit 1954 ilanngullugu taakkua paasissutissiissutigineqartarsimasut Inatsisartuninngaaniit pissarsiariniaqqullugit.

 

Kisianni tassa ajuusaarnaraluartumik Inatsisartut Siulittaasoqarfiannit naliliisoqarsimavoq tamanna namminneq pisussaaffiginngikkaat. Kisianni tassa Inuit Ataqatigiinninngaaniit uagut taakkua pissarsiariniarsimavagut. Pissarsiarisimavagullu tassalu 1954-mi naalagaaffiit peqatigiinnut nalunaarutigineqartarsimasut tassa eqikkaanerusut 1946-minngaaniit 1954 tikillugu nalunaarutigineqartarsimasut eqikkarneri naalisarnerilu.

 

Taakkua tassa maanga nunatsinnut oqqussimavagut Inuit Ataqatigiinninngaanniit suliuniuteqarnitsigut. Taakkulu tuluttuujummata taava kalaallisuunngortinnissaat aamma isumagitinniarsimavarput taannalu Inatsisartunut ilaasortanut maaniittunut Naalakkersuisunullu aamma agguaanneqareernikuupput. Tassanilu tassa paasissutissat uissuumminartut arlallit naammattuugassaapput.

 

Aammalu tassa tassa taakkuupput uppernarsaataasut taamani Danmarkip FN-imut tassa naalagaaffiit peqatigiinnut kukkusumik tunngaveqarluni aamma nalunaarusiortoqartarsimasoq.

 

Kisianni aamma una eqqaalaarusuppara naalagaaffiup sinniissaa nutaaq maani nunatsinniilersoq inussiarnisaarluni danskit statsministeriata piffissami 1949-minngaaniit 1954 ilanngullugu FN-mut nalunaarutigisarsimasai tassa rigsombudsmandip inussiarnissarluni aamma Inatsisartunut tunniutereersimammagit. Tassalu taakkua pigivagut. Kisianni tassa taakkua tuluuvinnaapput annertungaatsiarlutillu.

 

Kisianni tassa eqqumiitsua uaniikkami 1946, 1947, 1948 taakkua pissarsiarineqanngillat suna tamatumunnga pissutaasimanersoq soorunami nalunarpoq.

 

Una naggataatigut oqaatiginngitsoorusunngilara tassa pakatsissutigigatsigu pingaartumik Siumup oqaaseqartuaninngaaniit aammalu Naalakkersuisut Siulittaasuaninngaaniit tassa oqaatigineqaqattaarmat inuiaat kalaallit, tassa inuiaavugut tassa taanna assortuussutigineqarsinnaanngilaq. Qamuuna tamatta misigimavugut inuiaalluta inuiaavugut kalaallit. Kisianniuna ajornartorsiuterput uaniittoq inatsisitigut taamatut inuiaasugut maannamut suli akuerineqarnikuunngisaannarpugut.

 

1953-mi inatsit tunngaviusoq inuiaat kalaallit aperineqaqqaannguarnatik taanna nunatsinnut atortussanngortinneqarmat tassani inuiattut immikkut akuerineqanngilagut. 1979-mi Namminersornerulernerput pillugu inatsit maani nunatsinni atortussanngortinniarneqarmat aamma tassa tassani inuiattut aamma akuerineqanngilagut.

 

Taamaammat ilungersuutigiuartariaqarparput inuiattut akuerisaanissarput. Tamannalu aatsaat pisinnaavoq nutaamik inuiaqatigiit kalallit aperineqarisigut. Tassalu taamaammanuna Inuit Ataqatigiit oqaaseqaqqaarnitsinni naggataatigut tassa siunnersuuteqartugut maannakkut ukiuni tulliuttuni allaqquttussaajunnaarpoq inuiaqatigiit kalaallit 1953-mi taamatut aperineqarsimanngimmata taava ukiuni tullinnguuttuni pinngitsoornatik inuiaqatigiit kalaallit aperineqaqqittariaqarput naalagaaffiit peqatigiit taakkua periarfississutigisai pingasut 1953-mi atorneqanngitsut aamma 1979-mi Namminersornerulernissarput eqqunneqartussanngormat aamma atorneqanngitsut taakkua aamma inuiaqatigiinnut apeqquteqaatigissallugit.

 

Tassalu naalagaaffittut namminiilerusunnerluta. Imaluunniit aaqqissuusseriaaseq alla tassa free association tassa kiffaanngitsumik peqatigiinnermik nutserneqartartoq imaluunniit naligiiffiusumik naalagaaffeqatigiinneq taanna qinerneqarusunnersoq. Imaluunniit periarfissat kingullersaattut ullumikkutut Namminersornerulerneq ingerlatinneqaannarusussanersoq inuiaqatigiinni kalaallininngaaniit.

 

Inuiaat kalaallit tamanna namminneq aalajangigassarivaat. Uagut Inatsisartuninngaaniit aalajangersinnaanngilarput qanoq aalajangertoqassanersoq. Kisianni tassa naalagaaffiit peqatigiit angerfigeqatigiissutaanni aalajangersarneqarpoq inuiaat sumiikkaluarunilluunniit namminneq siunissartik namminneq aalajangertussaavaat taasitinneqarnermikkut. Tassalu taanna naammassineqarnikuunngisaannavippoq maani nunatsinni taamaamanuna siunnersuutigigipput ilungersuutigigippullu inuiaat kalaallit aamma nutaamik taasitinneqarumaarnissaat taanna noqqaassutigigatsigit.

 

Anders Andreassen, ataatsimiinnermik aqutsisoq, Siulittaasup tulliata aappaa, Siumut.

Tulliulluni oqaaseqaqqinniarpoq Anthon Frederiksen Kattusseqatigiit.

 

Anthon Frederiksen, Siulittaasup tulliata sisamaat, Kattusseqatigiit.

Tassa Naalakkersuisut Siulittaasuata akissuteqarnermini Kattusseqatigiinniit saqqummiutagut soqutinngilluaasakkaluarai kisianni maluginiarpara taamaattoq soqutiginaateqarsimammata taakkua uterlugit atuaqqikkai tassalu oqaaseqarnitsinni eqqaasagut Naalakkersuisut Siulittaasuat akissuteqaatai imatut nalileratsigit ullummi qaangiuttut uteqqissanngillat taakkuli uummatinni katattussaanngillat.

 

Tassa taanna uagut aalangiusimavarput pissutigalugu Naalakkersuisut Siulittaasuata akissuteqarnermini siunnertuuteqartup siunnersuutaanut soqutiginnippalaanngitsumik nipeqartumik akissuteqarmat. Uffalu massa nammineq akissuteqarnermini aallaqqaataani nammineq paasisakka malillugit politikkerinngornialerami ilaatigut akissuteqarnermini allatai imaammata. Pissutigaara paasigakku soriarsinnaanngitsutut qatsussusisimasutut misiginarput iliuuseqarnermik taarserneqartariaqartoq.

Taakkorpiaat oqaatsit illuatungilerlugit Kattusseqatigiinniit naliliinerput taamatut oqaatigaarput. Pissutigalugu soriarsinnaanngitsutut Naalakkersuisut inissimmata uani apeqqummi. Tassa taanna taamatut erseqqissaassutigilaarpara. Aammalu eqqaasitsissutigilaassallugu taamatut Naalakkersuisuninngaaniit aamma akineqarneq ajuallattartuugaanni nuannerunanngikkaluarpoq allaat oqaaseqaatit soqutaanngilluinnartutut Inatsisartuninngaaniit saqqummiunneqartut nalilerlugit.

 

Uanga soqutigisaqaakka Naalakkersuisut saqqummiuttagaat aammalu Inatsisartunut agguaattagaat aamma oqanngisaannassuunga taanna eqqaamaniarumaarpara, oqanngisaannassuunga Naalakkersuisut saqqummiutaat soqutaanngingaarmata qiviarumanagilluunniit.

 

Pakatsinarpoq Naalakkersuisuninngaaniit taamatut suusupagineqartutut aammalu sussaanngitsutut immaqa oqaaseqarnermi isigineqarluni. Allaat ajukkutiisarnangajapporluunniit immaqa maanga oqaluttarfimmut qaqinissaq taamatut soqutaanngitsigisumik oqaaseqaatit tiguneqarpata Naalakkersuisuninngaaniit.

 

Neriuppunga ataaqqinartup Naalakkersuisut Siulittaasuata aamma taakkua oqaasiminninnguit siutaanut pulajumaartut. Tassami oqareernittuut uanga pilersaarutiginngilluinnarpara Naalakkersuisut oqaaseqaataat saqqummiussaalluunniit soqutaanngitsutut oqaatigissallugit.

 

Uani annerusumik oqaaseqannginnitsinnut pissutaaneruvoq nalunnginnatsigut Namminersornersulivinnissaq pillugu ataatsimiititaliaq suliaqartoq suleqatigiissitat aammalu ukiamut oqaaseqaateqartussaasut saqqummiussaqartussaasut Inatsisartuni. Taanna oqaaseqarnitsinni aamma eqqaavarput.

 

Tamaammallu annertunerusumik oqaaseqaqqinnata kisiannili Naalakkersuisut Siulittaasuata soqutiginngisai inuiaat kalaallit siulivut ataqqinarluartut siulivut taakkua ilaatigut eqqaasagut soorlusooq soqutigisimanngikkai.

 

Neriuppunga taanna paatsoornerusoq aammalu soqutiginninnerusariaqartoq taamaattunut saqqummiussanut neriuutigiinnassavara. Qujavunga.

Anders Andreassen, ataatsimiinnermik aqutsisoq, Siulittaasup tulliata aappaa, Siumut.

Oqaaseqartussat tulleq tikitsinnagu paasissutissamininnguaq oqaatigilaassavara, tassalu aatsaannguaq Johan Lund-Olsenip Inuit Ataqatigiinninngaanniit oqaatigimmagu Siulittaasoqarfik ilaatigut aammalu Godmunddur Alfredssonip pappiaraataanut atatillugu oqaatigissavara naalagaaffiup sinniisua suleqatigilluinnarlugu pappilissat pissarsiarisimagatsigit aammalu Siulittaasoqarfiup taakkua nutsertissimavai. Aningaasartuutillu naleqarpuq 100.000 kr-nik tassa paasissutissat taakkua pissarsiarineranni. Taamaattumik aamma oqaatigisinnaavara aamma Siulittaasoqarfik qanoq iliuuseqarsimasoq.

 

Taava tulliulluni oqaaseqaqqissaaq Mikael Petersen Siumut.

 

Mikael Petersen, Siumup oqaaseqartua.

Tassa soorunami Naalakkersuinikkut nalunngilluinnarparput immitsinnut oqallinnermi qanorluunniit saassussinnaasartugut. Kisianni qanoq iliuuseqartoqarsimannginneranik oqalunneq aatsaat pissutissavilluni soorunami atorneqartarpoq. Kisianni pissutissaqarani atorneqarpallaaleraangami tusarnerunnaavittarpoq. 

 

Isumaqarpunga Inuit Ataqatigiit Kattusseqatigiit oqaaseqartui ullumikkut uani oqallinnermi pissutissaqanngivissumik minnerunngitsumik Naalakkersuisunut aamma Siumumut uani saassussisut aappassaanik oqaaseqarneq aallaavigalugu.

 

Namminersorneruneq pillugu sulineq inuiaqatigiit ingerlaasianik allanngortitsiniarneq ilisimaneqarpoq taamanikkut 1979-mi Siumut aallartimmat siuttuusut 75-kkunni 70-kkut aallartilaarneranniilli qanoq ilungersuutigitigigaat kalaallit inuiaqatigiit uagut inissisimanitta nutarterneqarnissannissaa. Aamma inatsisitigut atugarisagut eqqarsaatigalugit.

 

Ulloq manna tikillugu sulineq ingerlattuarpaat aamma Siumut partii aqqutigalugu uagullu tamatta peqataaffigilersimavarput aamma taanna. Ila tupinnassusia oqartoqarsinnaappat Siumut qanoq iliuuseqanngitsoq. Asuli tusaqqusaarnerinnaavoq taanna.

 

Aamma uagut inatsisilerituutut inatsisilerituujusaarluta maani oqaluttarfimmiit pinnguarnianngilagut. Naalakkersuinikkut siunnerfigut inatsisilerituut aqqutigalugit aamma sulisillugit naammassiniarneqartarput. Politikkikkut isummerfigut siunnerfigut inatsisinik tunngavissinneqartarput aamma inatsisilerituut suleqatigalugit sulisillugillu. Aamma taamaaliussaqqaarpugut.

 

Isumaqarpunga paatsoorneqarsinnaanngilluinnartoq Siumup uagut matumani  oqaaseqaatitsinni erseqqilluinnartumik oqariartuuterput ullumikkut inissisimanerput uninngaarfigiinnarnagu ingerlaqqittariaqarpugut.

 

Naalaagaaffeqatigiinneq allanngorsinnaavoq piffissami aggersumi qanittunnguami. Taamak ersaritsigisumik oqaatigaarput. Aamma taamak pisoqassappat inuiaqatigiit tamanna aalajangertariaqarpaat aamma Naalakkersuinikkut akisussaasut.

 

Tassa imaappoq inuiaqatigiit aalajangissagunikku soorunami taasinikkut tamanna aalajangissavaat. Tamakku oqaatsit naqitanngorlugit matumani saqqummiussagut isiginngitsuusaarneqarsinnaanngillat.

 

Taamaattumik utikulunneq perusunngikkaluarlugu allatut ajornartumik tamakku uteqqillugit aamma oqaatigeqqittariaqartarpagut. Aamma erseqqilluinnartumik oqaatigaarput siunissami aggersumi Danmarkip ammasumik naalagaaffeqatiginissaa ataqqeqatigiinneq peqatigiilluarnerlu tunngavigalugit suleqatigiinnikkut. Tassa tamakkuupput oqaatsit saqqummiussagut.

 

Taamaattumik Inuit Ataqatigiit aamma oqaaseqartuata saqqummiussai periarfissat pingasuusinnaasut aamma tamakku nalunngilagut. Aamma Namminersorneq pillugu isumasioqatigiissitarsuarmi aamma eqqartorneqartoq.

 

Taamaattumik inuiaqatigiit soorunami aalajangissaqqaarpaat siunissami naalagaaffeqatigiinnerup iluani Namminersorneq atussanerlugu imaluunniit namminersuinneq tassa nammineq naalagaaffittut inissilluni. Imaluunniit ullumikkutut inissisimaneq atuinnassanerlugu. Tassa qinigassaapput tamakku.

 

Uagut erseqqilluinnartumik signalimik tassa imaappoq oqariartuummik aamma nipimik erseqqissumik massakkut tunniussaqareerpugut. Aamma nalilersuinermi ingerlaqqinnermi nalilersuinermi aamma ilanngullugu nalilersugassamik.

 

Taassumap saniatigut inatsisitigut qanoq inissisimanerput pillugu aamma isumaqarpunga pikkorinneqqusaatissanngitsugut. Nalunngilarput namminersornerulluta aamma naalagaaffeqatigiinnerup iluani inatsisit tunngaviusut grundlovet tunngavigalugit aamma atugaqartitaalluta.

 

Tamakku utikulunneqassanngillat maani. Taava nutaanerusumik aaqqissuussinerit nutaarluinnaat atulerutsigit atornialerutsigillu taava inatsisitigut allannguutissat malitseqartillugit suliarineqarumaarput. Aamma uagut tulluarsorinngilarput kingumut qiviariarluta ilisimatuut ataasiakkaat oqartullu taamaassivoq taamaassimavoq. Taava kingumut qiviariarluta taamanikkut Naalakkersuinermik akisussaallutik oqartussaasimasut taamanikkut inuiaqatigiit ingerlaatitsinni inooqataasimasut kingumut qiviariarluta eqqartuuteqartaarlugit maani pissanngitsugu. Naamerluinnaq. Tamanna ineriartornerunngilaq.

 

Taamanikkut pissutsit pissusiviusut aallaavigalugit isummertoqartarsimavoq alloriartoqartarlunilu. Isumaqarpunga taammaannerata aamma takutikkaa nunatsinni ullumikkut killiffitsinni qanoq annertutigisumik 1950-mit massakkumut angusaqartoqarsimanersoq.

 

Isumaqarpunga inuit ataasiakkaat aperigutsigit erseqqilluinnartumik aamma amerlanerpaat akissasut qujanarpormi taamatut iliuuseqarsimaneq.

 

Pissutsit assigiinngitsut ippinnartut eqqunngitsumik iliuuseqarsimasutut iliortoqarsimasutut oqariartorfigineqarsinnaasut uagut uninngaarfigiinnarnianngilagut. Siumut ingerlaqqinniarpugut, killiffitsinniik ingerlaqqinniarpugut Namminersorneq pillugu isumasioqatigiissitarsuaq Siumup pilersitseqataaffigaa. Aamma taassumap suliassai suliassaasa aalajangersarneqarnerannut peqataavoq.

 

Aamma maani Inatsisartuni taakkua suliaat naammassippat saqummiunneqarpallu oqalliseqataajumaarpugut. Aamma qularutiginngilluinnarpara siunissami taassumap suleqatigiissitarsuup inassuteqatai assigiinngitsut siunissami maani inimi aamma siuliarineqartalerpata aamma Siumut suleqataajumaartoq.

 

Taamaattumik nalornissutigineqassanngilaq nunatta inuiaqatigiillu inissisimanerata nutaanngoriartortinneqarnerani Siumut peqataajuassasoq.

 

Anders Andreassen, ataatsimiinnermik aqutsisoq, Siulittaasup tulliata aappaa, Siumut.

Maannalu akissuteqaqqissaaq Naalakkersuisut Siulittaasuat.

 

Jonathan Motzfeldt, Naalakkersuisut Siulittaasuat, Siumut.

Oqaqqissananga oqaraluarama maannakkut naatsunnguamik oqaqqilaassaanga. Una taarusutakka tassa marluupput uani oqaatigineqartunut ilanngullugu. Uanga takorloorpara ukiamut oqallinneq naammassippat sumullu sammivipput tunngavigalugu isumaqatigiissutigineqarsinnaasoq anguneqarpat aamma pinngitsoorata siunnerfigissagipput inunnik taasisitsinissaq. Soorlumi aamma 1978-mi taasisitsisimasugut namminersornerulernissaq ilusissaa taamanikkut naammassineqarmat.

 

Taamaattumik Kalaallit Nunaata qanoq ilisamik allannguutit nunamini pisussat taasinermigut pinngitsoorani aaqqittassagai taanna naatsorsuutigisatsinnut ilaalluinnartariaqarpoq. Aamma taamak takorloortariaqarpoq.

 

Kisianni Godmunddur Alfredssonip manna tikillugu saqqummiussugai taanna soqutiginnittunii soqutiginarsinnaammat kisianni taakkua saqqummersitai sumut atussagatsigit. Oqaluttuarisaanermut ilaapput aammalu ajornartorsiutit tikkuarsimasai qularnanngitsumik soqutiginaatillit atorneqarsinnaapput.

 

Kisianni ukiut 2000-t maannakkut iserfigineranni kalaallillu ukiuni kingullerni 50-sit sinnerlugit nutaamik ineriartorsimaneranni naliliinissagut uagut nammineq maani atukkagut ingerlaniarnerput aningaasarsiornerput allatigullu inuiattut nammineerluta ingerlasinnaanitsinnut naliliinigut aqqutigalugit pissaaq.

 

Allat aperinissaanut tassani takorluugaqartoqassanngilaq. Uagut nammineq aperinissarput sumut killittugut inuttut ataasiakkaatut inuattullu aamma aperineqartussaavugut. Taanna qularutigissanngilarput taamak ittoq siunnerfik aamma uagut ataqqillugu malinniarumaaripput. Taamaattussatullu aamma isumaqarfigissallugu.

 

Taavalu naggaterpiaatigut aamma una oqaatigilaarlara isumaqatigakku uanga aamma manna tikillugu saqqummiunneqartoq selstyrekommissionimullu ilaasortaasut ilaatigut Mikael Petersenip saqqummiussamini taanna oqaatigisaa uagutsinnullu aamma Naalakkersuisut saqqummiussaanut atatillugu oqaatigisaa aamma upperigakku taanna siunnerfiusoq.

 

Taamanikkussamut saqqummiinissami saqqummiussat ima isikkoqartussaassammata kalaallit uagut Naalakkersuisuni Naalakkersuinermik suliaqartut Inatsisartuni Kalaallit Nunaamiullu tamarmik kattuffiit peqatigiiffiit kikkullu periarfissaqartinnneqassasut oqaloqatigiissutiginissaannut ingerlariaqqiffissaq Kalaallit Nunaannut pitsaanerpaaq qanoq ittoq paaseqatigiiffiginiassagipput.

 

Taamaattumik maannaminngaaniit ilusileriikkamik taasissutiginissaanut eqqarsaateqarsinnaaneq maannakkut uanga takorluunngilara aamma isumaqarpunga taanna siunnerfigineqanngitsoq. Taamaattumik ukiamut erseqqinnerusumik angusaqarnissarput taanna qularinnginneruvara.

 

Anders Andreassen, ataatsimiinnermik aqutsisoq, Siulittaasup tulliata aappaa, Siumut.

Tulliulluni oqaaseqassaaq Lars Sørensen, Inuit Ataqatigiit, partiip oqaaseqartuata avataatigut.

 

Lars Sørensen, Inuit Ataqatigiit.

Tassa Inatsisartut Siulittaasuanut tunniuppara oqaluuserisassamut tullermut ingerlaqqinnissamik siunnersuut. Tassa Inatsisartuni suleriaatsitsinni paragraf 50-mi aalajangersakkat najoqqutaralugit matumuuna Inuit Ataqatigiit siunnersuutigaarput oqaluuserisassamut tullermut ingerlaqqittoqassasoq Inatsisartut imatut nipilimmik aalajangersagaqarnerisigut.

 

Inatsisartut paasimmassuk Kalaallit Nunaat pingaartumillu Kalaallit Nunaani innuttaasut inuiattut imminnut aalajangiisinnaatitaanerat 1953-mi naalagaaffiit peqatigiit kukkusumik tunngaveqarlutik akuerisimagaat. Taamaammallu kalaallit inuiattut inatsit tunngaviusoq 5. juni 1953-meersutigut kingornalu 1. maj 1979-mi Namminersornerulerneq eqqunneqarmat inuiattut akuerineqarsimanngisaannartutut Inatsisartut piumasaqarput inuiaqatigiit kalaallit suli taasitinneqarnissamik piumasaqarsinnaasut.

 

Inuiaat inuiannik allanik aniguisinneqarsinnaanngillat namminneq taamaallaat aniguisinnaapput. Inatsisartut taamatut piumasaqaateqarlutik taamaammat ukiuni qaninnerpaani inuiaqatigiit kalaallit taasitinneqaqqussavaat inuiaqatigiinnut apeqqutinngortinneqassallutik. Tassa siullertut, naalagaaffittut namminiilerusunnerluta. Aappaattut free association, tassa kiffaanngitsumik peqatigiinneq imaluunniit naligiinnersuumik peqatigiinneq qinerneqassanersoq. Imaluunniit ullumikkutut Namminersornerulerneq ingerlateqqiinnarneqassanersoq. Taamatut aalajangersagaqarlutik Inatsisartut oqaluuserisassamut tullermut ingerlaqqipput.

 

Anders Andreassen, ataatsimiinnermik aqutsisoq, Siulittaasup tulliata aappaa, Siumut.

Tassa oqaatigissavara suleriaatsimi paragraf 50 naapertorlugu ullormut oqaluuserisassani immikkoortumut tullermut ingerlaqqittoqarnissaa pillugu siunnersuummik saqqummiussisoqarpoq.

 

Suleriaatsimi paragraf 50 ima oqaasertaqarpoq. Inatsisartunut ilaasortap suliat suulluunniit oqaluuserineqarnerani siunnersuutigisinnaavaa oqaluuserisassamut tullermut ingerlaqqittoqassasoq. Siunnersuut taamaattoq ataatsimiinnermi aqutsisumut nalunaarutigineqassaaq. Allaganngorlugulu tunngavilersuummik naatsumik ilaqartinneqarluni. Tamanna taasinikkut aalajangiiffigineqassaaq siunnersuut akuerineqarpat oqaluuserisassaq pineqartoq atorunnaassaaq.

 

Tassa ullormut oqaluuserisassani immikkoortumut ingerlaqqinnissaq pillugu siunnersuutip suleriaatsimi piumasaqaatit eqqortippai. Tassalu tunniussisoqarpoq aatsaannguaq siunnersuummik. Siunnersuummi tunngavilersuummik tassa ilaqartinneqarpoq. Taannalu tunniunneqartoq tassa atuaqqissavara.

 

" Inatsisartut paasimmassuk Kalaallit Nunaat pingaartumillu Kalaallit Nunaani innuttaasut inuiattut imminnut aalajangiisinnaatitaanerat 1953-mi naalagaaffiit peqatigiit kukkusumik tunngaveqarlutik akuerisimagaat. Taamaammallu kalaallit inuiattut inatsit tunngaviusoq 5. juni 1953-meersutigut kingornalu 1. maj 1979-mi Namminersornerulerneq eqqunneqarmat inuiattut akuerineqarsimanngisaannartutut Inatsisartut piumasaqarput inuiaqatigiit kalaallit suli taasitinneqarnissamik piumasaqarsinnaasut.

 

Inuiaat inuiannik allanik aniguisinneqarsinnaanngillat namminneq taamaallaat aniguisinnaapput."

Taavalu imatut aamma ilaqarpoq. " Inatsisartut taamatut piumasaqarlutik taamaammat ukiuni qaninnerpaani inuiaqatigiit kalaallit taasitinneqaqqussavaat inuiaqatigiinnut apeqqutinngortinneqassallutik makkua. Naalagaaffittut namminiilerusunnerluta imaluunniit free association, kiffaanngissutsimik peqatigiinneq naalagaaffiusumik naalaaffeqartigiinneq qinerneqassanersoq. Imaluunniit ullumikkutut Namminersornerulerneq ingerlateqqiinnarneqassanersoq.

 

Tassa oqaatigissavara uani paragraf 50 suleriaatsitsinni, suleriaatsini paragraf 50 malillugu taasissutigineqartussaammat taamaallaat pineqartup tassa ullumikkut oqaluuserisap atorunnaartinneqarnissaa. Aallamik ilaqartussaanngilaq.

 

Tassa taamaalilluni immikkut piumasaqaateqartoqarsinnaanngilaq. Taamaammallu tassa taasissutiginissaa tullinnguutissaaq. Tassa taasinikkut taanna aalajangerneqartussaammat.

 

Taavalu imatut taassissaagut tassa ullormut oqaluuserisassani immikkoortoq tullermut ingerlaqqinnnissaq pillugu siunnersuut taasissutigissavarput. Tassalu siunnersuutigineqartumut isumaqataasut nikueqqussavakka. 10. akerliusut nikueqqussavakka. 16. taaseqataanngitsut. Ataaseq.

 

Taavalu oqaatigissavara siunnersuut tassa itigartinneqarmat. Maannalu ullormut oqaluuserisassap oqaluuserineqarnera nangissavarput. Tulliullunilu oqaaseqarniarpoq Otto Steenholdt Attaviitsoq.

 

Otto Steenholdt, Attaviitsup oqaaseqartua.

Oqaaseqarninni erseqqissaatigisimavara saqqummiussaqartup oqaaserisai pisuutitsinerpalaartut Inatsisartunut Naalakkersuisunullu uanga Inatsisartut immaqa sinnikannerlugit oqarpunga sivisuumik ilaasortaasimaninni taamaattumik isertuussisimanissara ilimananngilluinnartoq nalulluinnarigalu taamaaliortoqarsimassanersoq.

 

Naalakkersuisut Siulittaasuata aamma namminneq imminnut tunngasortaa akissuteqarfigereerpaa. Taamaalilluni oqarnerit soorlu uannut tunngatillugit atuarsimasariaqaraluarlugit suugaluarnersut taanna uniffiginngilara.

 

Taavalu avataaniit akuliuffigisaaneruna uanga soqutigisarinngikkiga. Inuup eqqartorneqaqisup nunatsinnut periarluni oqaallannera soorlulu aatsaat nutaarsuartut pillugu taamatut iliorfigineqalernera iluatigaara. Kisianni tamakkununnga saqqummiussisartussanut allanut tassumap saqqummiussai ilaajumaarput nalilersuinermut iluatigineqarlutik tiguneqarumaarput.

 

Namminersortunngorusuppunga uanga nammineq akilikkannik. Inuttut namminersorusuppunga allanit akuliuffigineqarnanga. Oqaluttut namminersulissasugut Danmarkillu aallaat taanna akilerumaaraa. Taamatut uanga upperisaqanngilanga. Inuup namminersortup nammineq pisinnaasani akilertussaavaa.

 

Taamaattumik aamma oqaatigerusuppara namminersulivinnissamut ullumikkut uanga eqqarsartaasera najoqqutaralugu akissaqanngitsugut taanna naammaqaaq. Soorunami misiliutigineqarsinnaapput namminersortunngorusuissut qeqertannguamulluunniit allamut ilillugit nammineq ingerlasinnaassappata.

 

Takuat maani assorujussuaq suut tamaasa ataqqinarluartut siulitta, ullummi qaangiuttut, aamma ilaata Atassummeersup ilarpallappaa nationalsangitsinnik inuiattut erinarsuuterput issuaaffigigamiuk kukkusorsuarmik oqaatigaa.

 

Tassa oqarpunga aallaqqaammut issussisaraluarpugut ilaannik arfernik qulaatsisarpugut. Oqarmat taqilluni naamik ajornaveqaaq. Taamaattoqanngilaq inuiattut erinarsuuterput imaappoq. Taqqilluni naamik atunngiveqaaq taamaattumik issuaassagaangassi eqqortumik issuaassaasi. Pingaartumik qamuuna attortissimaarlusi namminersorusullusiluunniit pileraangassi. Inuiattut aamma atugassagut eqqortumik oqaatigisariaqarput.

 

Anders Andreassen, ataatsimiinnermik aqutsisoq, Siulittaasup tulliata aappaa, Siumut.

Tulliulluni oqaaseqaqqissaaq siunnersuuteqartoq Per Rosing-Petersen Siumut.

 

Per Rosing-Petersen, siunnersuuteqartoq, Siumut.

Qujanaq. Tassa kingullermik oqassuunga Otto Steenholdt ilisarnarsiivilluni popcornitut taamatut pisseqattaalillaraangamik ilaatigut qinngarnaammertaqaaq. Immaqa popcornimik taasalerutsigu.

 

Kalaallit qinikkat ilaasa aaqqissuussinermut nutaamut taamak akuersaartiginerat aallaavigalugu apeqqajaananngitsuunngilaq ilumut paasilluarsimaneraat nunasiaanerup qanoq allanngorsimanngitsiginera. Taanna uteqqissavara. Ilami una nutaarsiassaanngilaq ukiut 20-t qaangiupput ukioq manna saqqummiunneqarmat.

 

Ilisimatuut alla inatsisilerituut Isi Foigel, Frederik ? periarfissaqarnikuupput ukiut 20-t una eqqaassutissaq ilumoortuunngippat illuatungilissallugu. Tamanna pisimanngilaq illuatungiliisoqarsimanngilaq.

 

Kisiannili ilutsinni ilavut nipangersimalluinnaqqissaarlutik paasissutissat ingerlateqqissimanngilaat. Tamannalu inuiaqatigiinnut taamak pingaaruteqartigisunut paasissutissanik ingerlatitseqqiisimannginneq akuersaarneqarsinnaanngilaq.

 

Unami paasissutissat piviusut toqqammavigalugu sanaajuvoq. Uppernarsaatitaqarpoq pappilissanik naalagaaffiit peqatigiinninngaaneersunik. Aalajangersakkat assigiinngitsullu. Tamannalu toqqammavigalugu aamma soorlu siunnersuuteqarninni ilanngutereeriga ilannguttariaqarpoq inuiaqatigiit qinersisinneqalerpata. Aamma nunarput naalagaaffittut inissisimatinneqalernissaa. Tassuunartaatigullu Inuit Ataqatigiit isumaqatigilluinnarpakka.

 

Periarfissaq tassaneereermat aamma uagut periarfissaq taanna inuiaqatigiinnut periarfissiissutigisariaqarparput. Taanna avaqqussinnaanngilarput. Inatsisineereerpoq, taanna aamma Danmarkip atuuttussanngortinnikuugamiuk periarfissaraa taamaasiornissamut.

 

Anders Andreassen, ataatsimiinnermik aqutsisoq, Siulittaasup tulliata aappaa, Siumut.

Inatsisartut ilaasortat qinnuigissavakka maani oqallinneq torersumik ingerlateqqullugu aammalu imminut sammiuaarnerit pivallaarnagit kisiannili saqqummiunneqartoq oqaaseqarfigeqqullugu. Aamma imminnut qinngarineq isumaqarpunga maani atortariaqanngikkipput inersimasuuvugut tamatta aammalu immikkut isummertaaseqarluta.

 

Tulliulluni oqaaseqassaq Inatsisartut siulittaasuat.

 

Daniel Skifte, Inatsisartut Siulittaasuat, Atassut.

Qujanaq. Maanga qaqivunga erseqqissaassuteqalaarniarlunga taassami Inatsisartunut ilaasortap Johan Lund-Olsenip siusinnerusukkut oqaaseqarnermini ilaatigut oqaatigimmagut Inatsisartut Siulittaasoqarfiat soorlusooq qanoq iliuuseqarsimanngitsoq. Tassani ataatimiinnermi aqutsisoq oqaaseqareerpoq. Taannalu ilaneqartariaqarluni. Tassani ilaaneqaatissaasa ilagaat inatsit taaneqanngimmat isumaqarlunga uani pingaaruteqartoq.

Inatsisartunut ilaasortat aprilip 17-anni allaffigineqarput tassunga tunngasumik nassuiaanneqarlutik immikkoortup ullumikkut pisatta 58-p suliarinerani.

 

Tassani Inatsisartut Siulittaasoqarfiat oqaluttarfimminngaaniit assigiinngitsunut pisortaqarfinnut assersuutigalugu soorlu nunanut allanut pisortaqarfimmi Danmarkimi statsministeriaqarfimmut, Kongelig Bibliotekkimut allanullu saaffiginneqquneqarpoq. Soorlusooq tassa Inatsisartut Siulittaasoqarfiat Naalakkersuisoqarfiusoq.

 

Naalakkersuisoqarpugut ulluinnarni taamaattumik suliassaq uagut suliarinagu taakkua suliarissagaat isumagaarput. Taamaattumik taamatut oqaaseqarneq Johan Lund-Olsenip tungaaninngaaniit puussaarinertut nalilerpara. Peqqutigalugu kissaatigineqartut ulloq taanna pissarsiarineqarsimapput aajukua quppernerit 570-t qujanartumik rigsombudeqarfik suleqatigalugu pissarsiarineqartut maannakkut tuluttuuminngaaniit kalaallisuumut nutserniarneqartut. Aammalu soorunami taakkua qularnanngitsumik qallunaatut nutserneqassapput.

 

Taakkununnga akissaajaatit taaneqareerput uppernarsivakka 100.000-tit sinnerlugit akeqartussaapput.

 

Taamaattumik uninngasoqarsimanngilaq oqariartuutiga uanngaaniit uaniiginnarpoq. Siulittaasoqarfik tamakkuninnga sulisussaanngilaq. Inatsisartut Naalakkersuisoqarput. Tamakkulerisussaapput.

 

Taamatut oqariarlunga isumaqarpunga pissusissamisoortoq aamma oqaatigissallugu torernerusumik Inatsisartut ataatsimiissinnaasariaqarput. Maluginiakkakka kingulliit uaniikkamik Inatsisartut taasisinneqalerunik taasigunillu tunuatungaaniinngaaniit nikuissaasorsuit assamminnik ussersorlutik.

 

Taasineruna Inatsisartuni pingaaruteqartoq. Asuli pissusilersornerunngitsoq. Aamma ugguuna Inuit Ataqatigiit isumaqatigaakka oqarmata aallaqqaataani ajornanngippat misigissutsit aallaaviginagit oqallittoqassaaq. Kisianni eqqortunik oqaaseqartoqarluni. Qujanaq.

 

Anders Andreassen, ataatsimiinnermik aqutsisoq, Siulittaasup tulliata aappaa, Siumut.

Tulliulluni oqaaseqassaaq Josef Duusi Motzfeldt Inuit Ataqatigiit. Partiip oqaaseqartuata avataatigut. Minutsit tallimat periarfissaapput.

 

Josef Duusi Motzfeldt, Inuit Ataqatigiit.

Qujanaq. Inatsisartut Siulittaasuata piumasaqaataa eqqortunik oqalunnissamik sakkortoorsuaq malinniarsarissavara.

 

Uani oqaluuserisami Namminersornersulernissarlu eqqartorneqarnerani ilaatigut oqaluttup kisermaap oqariartornermigut kingullikkut oqaatigaa namminersulernissaq akissaqartinngikkipput. Ullumikkut inuiaqatigiit taamannani Namminersornerusimanitsinni akiliutigisimasagut annikigisasssanngeqaat. Pilliutigisimasavut inoqativut misigissutsit atornianngikkaluaraanniluunniit inoqatigut pilliutigineqarsimasut annertoqaat.

 

Ilaatigut isumalluarnermik nammineq nunamik oqartussaalernermik isumalluarsimaneq ullumikkut oqaluttunit upparnarsarneqartoq tassaavoq tamanna anguneqarsimanngitsoq. Inuiattut akuerineqarnissamik isuma aamma itigarteqqinneqarpoq. Nunatsinni piginnittutut akuerinninneqannginneq noqqaassutiginiarneqaraluarmat akuersaarneqanngilaq.

 

Ullumikkut ilisimaneqartutut Inatsisartuni aningaasatigut toqqammaviusumik maani ingerlatsinermi 60%-tii sinnerlugit uagut namminneq nalilinnit pilersitarisimanngisatsinnit aallaaveqarput.

 

Taamaattumik qallikkut atugarliorneruminilerneq imaluunniit ilukkut atuarliuutit Namminersornerulernerup ingerlanerani nalaassimasagut taakkua eqqarsaatigisariaqarpagut suliap matuma ingerlateqqinnerani.

 

Anders Andreassen, ataatsimiinnermik aqutsisoq, Siulittaasup tulliata aappaa, Siumut.

Tulliulluni oqaaseqaqqissaaq Johan Lund-Olsen Inuit Ataqatigiit, pingajussaaniilerami naatsunnguamik.

 

Johan Lund-Olsen, Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuat.

Qujanaq. Tassa Inatsisartut Siulittaasuannunguna una oqaatigilaarniarlugu aamma siusinnerusukkut tassa oqaatigisareernikuuvara aamma Inatsisartut ataatsimiinnerput manna tassa upernaakkut ataatsimiinerput aallartimmat aprilip tallimaanni taamani aamma maani oqaluttarfimminngaaniit oqaatigivara Inatsisartut inatsisiliortutut pingaartittariaqaraat paasissutissat aalajangiiniarnerminni tunngavissaat tamakkiisut taava aamma pissarsiariniaqqaartariaqartassagaat. Taakkulu paasissutissat tunngavigalugit tassa toqqissimanarnerpaamik aammalu tutsuginarnerpaamik taamaalillutik aamma aalajangersaasinnaaniassammata.

 

Tassa taamaammat taamani aprilip tallimaanni maani oqaluttarfimminngaaniit tassa noqqaassutigisimavara ilumoortumik Statsministeriaqarfimmut Det Kongelige Bibliotikkimut, aammalu nunanut allanut ministeriamut Siulittaasoqarfik saaffiginnissuteqassasoq. 1946-miit 1954 ilanngullugu FN-mut nalunaarutigineqartarsimasut paasissutissat tamaaviisa taakkua Inatsisartunut oqqunnneqarsinnaanissaat taanna sulissutigineqaqqullugu taanna noqqaassutigivara.

 

Tassa taakkua aap Siulittaasoqarfimminngaaniit naammassiniarneqarsimapput. Kisianni tassa Inatsisartunut ilaasortat allaffigineqarput ilumoortumik aprilip 17-ani tassani tassa Inatsisartut Siulittaasoqarfiat sinnerlugu Inatsisartunut ilaasortaq aah= Siulittaasoq allagaqarpoq ilaatigut imatut nipilimmik, tassa taakkua noqqaassutigisat eqqarsaatigalugit. "Inatsisartunut ilaasortanit saaffiginnissutit taaneqartutut ittut pillugit saaffiginninnissamut Siulittaasoqarfik pisussaasutut isiginngilaq." Issuaaneq naavoq.

 

Taanna ila ajuusaarnalaarpoq tassami Inatsisartut oqaatigeriikkattut pingaartittariaqaratsigu aalajangiiniarnissatsinnut tunngavissagut tamakkiisut taakkua pissarsiariniarnissaat. Aap qujanaqaaq allaminngaaniit taava paasissutissanik taava aamma pissarsitinneqaratta.

 

Tassa oqaatigeriikkattuut siusinnerusukkut maani nunatsinni naalagaaffiup sinniisua nutaaq inussiarnisaarluni tassa Inatsisartut Siulittaasoqarfiannut 1949-miit 1954 ilanngullugu Statsministeriaqarfimminngaaniit FN-mut nalunaarutigineqartarsimasut taakkua Inatsisartut Siulittaasoqarfiannut tunniuppai.

 

Taakkulu tuluttuujupput annertoorujussuullutillu uanga aamma pissarsiarivakka. Taakku qujanaqaat. Aamma qujanaqaaq maannakkut taakkua kalaallisuunngortinniarneri ingerlanneqarmata.

 

Kisianniuna amigaataasoq ukua ukioq 1946, 1947, 1948. tassa taanna uggornartua. Immaqa taakkua pissanganarneroruttortut.

 

Anders Andreassen, ataatsimiinnermik aqutsisoq, Siulittaasup tulliata aappaa, Siumut.

Tassa naammassingajaliivippugut. Kingulliulluni oqaaseqartussaq Anthon Frederiksen, Kattusseqatigiit. Pingajussaaniilerami naatsuararsuarmik.

 

Anthon Frederiksen, Siulittaasup tulliata sisamaat, Kattusseqatigiit.

Uangasinngitsukkut Naalakkersuisut Siulittaasuata saqqummiussamut soqutaannginnerarluinnarlugit uparuareermagit aamma kingunitsianngua Inatsisartut Siulittaasuata Inatsisartut appisaluuppai oqaluullugit eqqortumik oqaaseqartaqqullugit. Kikkunuku eqqunngitsunik oqaluttut. Inatsisartut tassa taamak taginanngitsigippat.

 

Isumaqarpunga taamatut Inatsisartuni maani qulliunerpaasut inissisimasut Inatsisartunut tatiginninngitsigisunik oqaaseqartarneri unittariaqalersut. Aamma immitsinnut qiviartariaqarlerpugut maani kikkut qanoq pissusilersortarnerat pillugu. Taanna isumaqarpunga nammineq ilutsinni aaqqinniartariaqaripput tamatta assigiinnguatsiaratta.

 

Anders Andreassen, ataatsimiinnermik aqutsisoq, Siulittaasup tulliata aappaa, Siumut.

Tassa aap taava Inatsisartut Siulittaasuat oqaaseqarniarpoq.

 

Daniel Skifte, Inatsisartut Siulittaasuat, Atassut.

Naatsunnguamik apeqqutigerusunnarpoq sunaana Inatsisartut Siulittaasuata eqqunngitsumik pissuseqarnerliorluni iliuuserisimagaa.

 

Anders Andreassen, ataatsimiinnermik aqutsisoq, Siulittaasup tulliata aappaa, Siumut.

Taavalu immikkut akuerineqarpoq Anthon Frederiksen Kattusseqatigiit. Naatsuararsuarmik.

 

Anthon Frederiksen, Siulittaasup tulliata sisamaat, Kattusseqatigiit.