Ullut ataatsimiiffiusut arfineq-pingajuat, tallimanngorneq 19. april 2002, nal. 14:35

Oqaluuserisassani immikkoortoq 59

Pisortat inissialiortiterneranni aningaasaliissutaasartut ilaasa qangatut pisarunnaarlutik, inissialiortiternermi pisortat sanatitsissutut inissisimanissaannik isumalluuteqarnerup annikinnerulersinneqarnissaa siunertaralugu, kiisalu nunami tamarmi innuttat namminerisamik ineqalernissamut pitsaanerusumik assigiiaarnerusumillu aningaasaliinissamut periarfissaqalernissaat anguniarlugu, kommunillu tamarmik naligiinnerusumik periarfissikkumallugit, Naalakkersuisut aningaasaliisarfimmik pilersitsinissamik siunnersuusioqquneqarnissaannik Inatsisartut aalajangiiffigisassaattut siunnersuut.

(Per Rosing-Petersen)

(Siullermeerneqarnera)

 

 

Ataatsimiinnermik aqutsisoq: Lars-Karl Jensen, Siulittaasoqarfimmi ilaasortaq, Siumut.

 

 

Per Rosing-Petersen, siunnersuuteqartoq, Siumut.

Qujanaq. Tassa ilaatigut aamma malugigakku uumap siunnersuutip qulequtaa ullormut oqaluuserisassani allanngorteqattaalaarnikuusoq, taassuma qulequtaa ilanngullugu aallarniutigissuara.

 

Pisortat inissialiortiterneranni aningaasiissutaasartut ilaasa inissialiortiternermi pisortat sanatitsisutut inissisimanissaannik isumalluuteqarnerup annikinnerulersinneqarnissaa siunertaralugu, kiisalu nunami tamarmi innuttat namminerisamik ineqalernissaannut pitsaanerusumik assigiiaarnerusumillu aningaasalinissamut periarfissaqalernissaat anguniarlgu naalakkersuisut aningaasaliisarfimmik imaluunniit aningangaasalersuisarfimmik pilersitsinissamik siunnersuusioqquneqarnissaa Inatsisartut aalajangiiffigisassaattut siunnersuut.

Qanittukkut paasisutissiinermi nalunaarutigineqarpoq nuna tamakkerlugu inissianut utaqqisut allatsissimasut 4.500 missaaniittut, taakkunanilu 1.500 missaat Nuummi allatsisimasuusut tamannalu ajornartorsiut imaannaanngitsuuvoq, minnerunngitsumik qanoq nunatsinni immikkullu Nuummi inissianik angummanniaalluni sanaartortitsisoqartigisoq nalunngikkaanni. Sanaartornersuaq 60-ikkunni aallartittoq maannangaaq ukiut 40-t sinnerlugit ingerlareerpoq. Soorluli ajornartorsiut milliartorani illuatungaatigut alliartuinnartoq.

 

Angummanniaaneq imaaginnavippoq pitsaassuserlu pingaarnerpaatikkunnaarlugu amerlassuseq piffissaq sivikinnerpaaq atorlugu sanaartortoqarluni. Utaqqisutut allattorsimaffinni allatsittartut akissarsiaat toqqammavigalugit agguataassagaanni avataanniillu isigalugu tupinnartortaqarluni, tassami taakkua iluaniimmat aamma isaasalerlugu akissarsiagittutut taaneqarsinnaasut, periarfissinneqarunillu nammineq illuliorsinnaagaluartut.

 

Taama oqariarluni aamma qanoq sanaartornerup piginnittutut agguataarisimaneq qimerlooraanni equnganeq alla saqqummissooq. Tassanilu nunani allanut  siuarsimasunut sanilliulluta killormut pisortat inissiaataata nunatsinni nammineq illuliornermiit amerlanerussuteqarluinnartutut inissisimaneqartutut ersarilluarmat. Agguataarinermi procentinngorlugit imaalluni 80 20 missaat, tassa pisortat inigisassatut sanaartugaat 80% sinnersimallutik, namminerlu illuliat 20%-iinnaat ataaniilluni.

 

Tamannalu ingerlariaaseq ineriartorneq equngavoq ernumanartortalik. Ernumanartortalik tassami kialluunniit nalunngilaa qanoq nammineq peqarluni kiffaanngissuseq anginerusartoq, aammalu taamaasilluni pisortanik isumalluuteqarnerujussuaq ilukkut peqqinnanngitsoq annertoreeqisoq suli annertunerulersitsilluni. Aningaasanngorlugu assersuusiussaganni imaappoq aningaasanut inatsimmi sanaartornermut aningaasat pisortaniit illikartinneqartutut amerlassusaat orinngorlugit Danmarkimisut amerlatigaat, uffa nunatsinni aningaasanut inatsiserput Danmarkimiit una kukkunikuugakku qulerarterutaanaanngilaq kisiat hundrederiarterutaatigaa.

 

Tamannalu ineriartorneq peqqinnanngilaq illuatungaanimi piffissanngorluinnarpoq nammineq angerlarsimaffissaminnik sanaartoruusuttut annertuumik iliuuseqarfigalugit nukiit aningaasallu annerusumik tassunga sangutinneqarnissaat. Inatsisartuusugut pisussaaffeqarpugut inuiaat kalaallit sapinngisarput tamaat atorlugu assigiinnerusumik atugassaqartinnissaat sutigut tamatigut isumaginiassallugu. Tamannalu tunngavigalugu nammineq illuliorusuttunut periarfissarititaasut qiviarutsigit nassuerutigisariaqarparput nunatsinni taamatut periarfissaqartitsisoqanngitsoq. Illuliornermut aningaasalersuisarfiit arlallit nunatsinni nunatta avataaneersut nunatsinni immikkoortortaqarfeqarput, taakkualu taamaasiornerat tunngaviatigut isornartoqanngilaq, kisiannili taakku inuiaat kalaallit assigiimmik periarfissippaat? Ajoraluartumik naamik, tassami illoqarfinni sisamaannarni tassalu kujataani aallartikkutta Qaqortumi, Nuummi, Sisimiuni aammalu Ilulissani taamaallaat illuliorusuttunut atukkeerusukkamik.

 

Nalunngilarput nunarput suli kommunet taakku sisamat saniatigut 14-inik kommuneqartoq aammalu saniatigut nunaqarfeqartoq angisuunik mikisunillu. Qulaanilu Inatsisartutut pisussaaffipput toqqammavigalugu tamanna equnganeq iliuuseqarfigisariaqarparput. Taamaatumik pisussaaffeqarpugut aningasalersuisarfimmik pilersitsinissatsinnut. Nalunngilara periarfissat allat arlallit inuiaqatigiit periarfissiissutigineqarnikuusut, kisianni tamakkua kingunerat kialluunniit takujuminaatsippaa tigussaasumillu iliuuseqartoqartariaqarpoq.

 

Assersuutigineqarsinnaavoq BSU aqqutigalugu illuliortarneq manna tikillugu illorpassuarnik pilersitsisimagaluarluni aamma aningaasanut inatsimmut ukiut tamaasa nammakkisaartoq, taarsertariaqartutullu nalilerneqartartoq. Taasareernikuuara nunani tamangajassuarni nammineq angerlassimaffiuteqartut imak periarfissagissaatigisut allaat sulisartunit SIK-mut assingusunit ilaasortat qummut akunnaatsumik isertitaqartartut sipporlugit naassaanngiusartunik periarfissaqartitsisut.

 

Aningaasalersuisarfimmiit aningaasanik atoriarluni nammineq illuliornissaminnik, massakkullu inissiarsuarnik pisortat sanaartortitsinerujussuata kingunipiluisa ilagaat, nunatta avataaniit piginneqatigiiffissuit imaasiallaannaq tikeriarlutik pipallatarpassuarnik inissialioriarlutik pitsaassuseq pugorlugu nuna tukiinnarlugu angerlaqqittarnerat aningaasaannaanngitsut nassarlugit, kisianni aamma sanaartornermut qaammaasarpassuit misilittagarpassuit siunissami uagut atorsinnaasaraluagut. Aningaasaliisarfimmillu pilersitsinikkut ilaqutariit ataasiakkaat kisiisa periarfissinnagit aammali sanaartortitsisut nunatsinneersut inissialiortiternermi unammillersinnaanngitsut illuinnarnik sanaartornerulernermi nukittorsarnerulernissaminnut atorluarneqarnerulernermikkut periarfissaqarnerulissammata.

 

Tassani eqqarsaatigaakka mester-leeqqat. Tassami nunatta avataaniit manna tikillugu aggipallattartut unammilleruminaatsittorujussuuaat illut ataasiakkaat taamaasillugit sanaartornerugutsigit ilaatigullu nammineq nunatsinni pilersitagut soorlu Sikublocki periarfissaqarnersulissallutik. Ukiut tamaasa takutittuarpaat sanaartornermi aningaasaliissutit tamarmik atorneqanngisaannartut, allaammi siorna aningaasat 300 millionit sinnerlugit atorneqanngitsoortut taamaasilluta sanaartornermi anigaasaliissutit aningaasalersuisarfimmik pilersitsinikkut atorluarnerulissagaluarpagut, sanasuaqqallu periarfissiinnarnagit aammali kiffaanngissuseqarluni nammineq illutaarsinnaaneq taamaalillugu ammaallugu.

 

Siullermik siunnersuuteqarnittuut oqassuunga eqqaamassagatsigut aningaasalersuisarfiup aningaasat illuliornermut atukkiuttagai ernialerlugit uteqqittartussaammata, kisiannili aamma periarfissaq una aallaqqaataaniit kaammattuinertalimmik pilerinarsakkamik iluseqartariaqarmat, ilaatigullu BSU-mik aaqqiiniaraluarsimanermik kukkussutaasimasut atorluarlugit immaqa anigaasalersuisarfimmik piginneqatigiiffik A/S-itut isikkulik aqqutigalugu pilersittariaqarmat.

 

Naggataatigut oqaatigissavara misilittakkat tamangajatta aqqusaarnikuusatta takutereerpaat pisortat inissiaataanni najugaqaraluarutta akiligaagatta akiliutit takoqqinnaviarneq ajoratsigit. Akerliani nammineq qulaani siunnersuutittut periarfissaqalernitsigut aqaguunnaq piunnaarlugu siunissarlu ungasinnersusoq eqqarsaatigalugu, nammineq illugisatsinnut naafferaarnitsinni aningaasat illup nalinganut pituttorsimasut ikiliartuaarnerisa ilutigisaanik aningaasat taakku allanut atugassanngorlugit periarfissaqalersitsissammata.

 

Assersuutigalugu piginneqatigiiffinni aningaasaliisinnaanermut namminersortunngorsaanermullu kalaallit aamma periarfissaqalersissagatsigit. Akissaqaraluarlutillu periarfissaqannginnertik pissutigalugu pisortat inissiaataanni uninngaannartunut aningaasalersuisarfimmik pilersitsinikkut ammaanneqarunik aamma inissiaq akissatikinnertik pissutigalugu inissarsiortunut utaqqisunullu allanut pisariaqartitsinerusunut taamaasilluni periarfissiisoqassagaluarput aqqutit nutaat atorlugit. Qujanaq.

 

Daniel Skifte, ataatsimiinnermik aqutsisoq, Inatsisartut Siulittaasuat, Atassut.

Siunnersuuteqartumut Per Rosing-Petersenimut qujavugut.

Siullermeerinninnermi akissuteqassaaq Ineqarnermut Attaveqarnermut Pilersuinermullu Naalakkersuisuusoq Jørgen Wæver-Johansen.

 

Jørgen Wæver-Johansen, Ineqarnermut Attaveqarnermut Pilersuinermullu Naalakkersuisoq, Siumut.

Qujanaq. Inatsisartunut ilaasortap Per Rosing-Petersenip siunnersummini siunissami inissialiortiternermut aningaasalersuineq pillugu tunngaviusumik isummernissaq saqqummiuppaa. Naalakkersuisut Inatsisartunut ilaasortap Per Rosing-Petersenip siunnersuutaa ineqarnermut tunngasutigut ingerlatsinerminni siunertaannik imaqarmat qujaruteqaat.

 

Naalakkersuisut 2001-imi ineqarnikkut iluarsaaqqinnerup immikkoortua siulleq Inatsisartuni tapersersorneqartoq aallarnerpaat. Inatsisartut katersuunneranni matumani ineqarnermut tunngasunik iluarsaaqqinnerup immikkoortuata aappaatut taaneqarsinnaasoq. Tassunga atatillugu Inatsisartut peqqussutissaattut siunnersuutit marluk pingaarutilerujussuit Naalakkersuisunit saqqummiunneqarput. Siulleq naluneqanngitsutut tassaavoq illuliortitsinermut aningaasalersuineq pillugu Inatsisartut peqqussutaata allanngortinneqarneranik Inatsisartut peqqussutissaattut siunnersuut makkununnga sammisoq.

 

Ilaqutariinnut akunnattumik qaffasissumillu isertitalinnut nammineq illutaarusuttunut aamma suliffeqarfinnut ingerlatseqatigiiffinnulluunniit namminersortunut sulisut inissannik pisariaqartitsisunut aammalu namminersorlutik aningaasaliisartunut inissianik attartortittakkanik sanaartorusuttunut sammitinneqarluni. Tassanittaaq inuit qassiit ataatsimoorlutik affarleriinnik uiguleriinnik imaluunniit affarleriiaanik sanaartorusuttut eqqarsaatigineqarsinnaapput.

 

Peqqusutissatut siunnersuut aqqutigalugu pisortat aningaasaataannik inissiarliortiterniarneq ingerlateqqinneqassaaq, aammalu inuit namminerisamik pigisaannik inissiaqarnerat annertusarniarneqarluni. Taamaaliornikkut inissianik pisortat attartortittagaannik pisariaqartitsinerujussuaq oqilisaanniarneqarpoq. Tamakkumi inunnut inissianut kikkunnut tamanut naatsorsuussanut initaarnissaminni utaqqisunut aammalu ineqarnermi tapiissutinik pisariaqartitsisunut atorneqarsinnaniassammata. Allannguutissatut siunnersutit aappaa tassaavoq Namminersornerullutik Oqartussat kommunellu inissiaataasa attartortittakkat ineqartunut pigisatut inissianngortinneqarsinnanerat pillugu Inatsisartut peqqussutissaattut siunnersuut. Inisianik attartortut attartukkaminnit piserusuttunut sammititaasoq. Siunnersuut inissiat namminerisamik pigisat amerlisarniarneqarnerannut aamma ilaavoq.

 

Peqqussutissamut siunnersuut kommunet inissiaatiminnit tuniniaajumalutik kissaataat suliniummut attartortumiit piginnittumut atatillugu innuttaasullu attartukkaminnik piginnittunngorusunnerat naaperiaaffiginiarlugu saqqummiunneqarpoq. Inatsisartunut ilaasortap Per Rosing-Petersenip siunnersuummini matumani oqaatigaa, qanorluunnit amerlassusilinnik isertitaqaraluaraanni nammineq illuliorsinnaanermut periarfissaqartoqartariaqartoq sumi najugaqarneq apeqqutaatinnagu.

 

Naalakkersuisut paasinninnerat naapertorlugu peqqussutissatut siunnersuummi kiisalu neqeroorutaareersuni ullumikkut nammineq illutaarnissamut periarfissaqareerpoq, aningaasaqassuseq sumiissuserlu apeqqutaalluni. Erseqqilluinnartumilli oqaatigineqartariaqarpoq ilaqutariit tamarmik namminerisamik inissaminnik initaarnissaminnut akissaqannginnerat. Taamaattumilliuna siorna Inatsisartut ineqarnermut tapiissutinut tunngasoq peqqussut nutaaq, pitsanngorsarneqarsimaqisorlu akuersissutigigaat.

 

Nassuerutigisariaqarparput ilaqutariit ilaat akissakinnertik pissutigalugu akilersinnaasaminnik pisortat attartortittagaanni ajunngivissuni ineqarnissamut naleqqunnerummata. Inissamik toqqaaniaraanni eqqaamasariaqarpoq taarsigassarsiat akilersorneqarnissaat ineqarnermut aningaasartuutaanngimmata aningaasartuutaanngimmata tamaallaat. Tassami soorlu innaallagissamut imermut kiassanermut sillimmatinut allanullu aningaasartuutit aamma ilaasarput, aamma namminerisamik inissiaatillit aserfallatsaaliinermut nutarterinermullu akuttunngitsunik pisartussanut atugassaminnik ileqqaarnissamut akissaqartariaqarput.

 

Nunaqarfinni isorliunerusunilu nammineq illuliortoqartarpoq, 1999-imiillu aamma taakku illoqarfinni annerusuni periarfissaalersimapput. Namminerlu illuliortut 30.000 kronenik akiliillutik Illorput 2000-imik 104 kvadratmeteriusumik nammineq sanaassaminnik illutaarsinnaapput. Aamma illoqarfinni nunaqarfinnilu piginneqatigiilluni illutaartoqarsinnaavoq, sumiiffinni pigisanik aalaakkaasunut qularnaveeqqusiilluni taarsigassarsisitsisarfiit Realkredit institutionit taarsigassarsisitsisinnaanngiffiini taakkununnga assingusumik atugassaqarluni inissialiornermut tapiissuteqartarneq pillugu peqqussut naapertorlugu, piginneqatigiilluni illuliornermut taarsigassarsisoqarsinnaavoq. Kiisalu inissialiornermut aningaasalersuineq pillugu aaqqissuusseq imaluunniit 10/40/50-i  atorlugu illuliorneq sumiluunnit atorneqarsinnaasoq periarfissaavoq, tassanili illuliorumasup nammineq akiliisinnaassusia tunngavigineqartarpoq. Taamaammallu Naalakkersuisut isumaqarput kikkulluunniit akissaqarsinnaasut illutaarusuttut taamaaliornissaminnut periarfissaqartut.

 

Tassa sumiluunniit najugaqaraluarunik isertitaqqortussitsimullu sumulluunniit inissisimagaluarunik apeqqutaanani. Naalakkersuisulli erseqqissarusuppaat inigissaq qanorluunniit ittoq aningaasaliiffiginiaraanni taava aningaasaliinissaq ileqqaarnermik aallartittarmat. Tassa inigisassamut neqeroorutit qanorluunnit ittut atorumagaanni aammalu taanna namminersortunit pisortanilluunniit taarsigassarsinikkut pisiariniaraanni assigiimmik.

 

Tamatumunga atatillugu Naalakkersuisut innersuusutigissavaat 1989-imi pilersinneqarsimasoq ineqarnermut ileqqaarsinnaaneq. Akileraarutitaqanngitsumik 4%-imik ernialiiviusinnaasoq aammalu Namminersornerullutik Oqartussanit 4%-mik akileraarutitaqanngitsumik ernianut tapiiffiusinnaasoq. Naalakkersuisullu qinnuteqartarneq taarsigassarsiniarnermullu tunngasut suliarineqartarnerat pisariillisarniarlugu qanoq iliuuseqarsimapput kiisalu taarsigassarsiat assigiinngitsut aqunneqarnerat aningaaseriviit arlaannut isumagisassanngortinneqarsinnaanerat isumaliutigaat.

 

Ilisimatitsissutigisinnaavaralu Naalakkersuisut attaveqarfigisimammassuk Islandimi ineqarnermut aningaasaateqarfik tassaasoq Islandimi pisortat aningaasalersugaannik inissialiortiternermik isumaginnittuusoq.

 

Aalaakkaasunik qularnaveeqqusiilluni taarsigassarsisitsisarfiit periaasiannut assingusumik obligationit sivisuumik taarsersugassat atorlugit taarsigassarsisitsisarnikkut aningaasaateqarfik taanna 1999-imi pilersinneqarpoq. Pilersinneqartorlu taanna illuliornermi aningaasaliisarfinnut pingasunut pisortanut tamakkiisumik ilaannakortumilluunniit pigineqartunut taartaavoq. Aalajangiunneqarpoq aningaasaateqarfik paasiniaavigeqqinneqassasoq aammalu isummerfigineqassasoq ilumut Islandermiut periaasiat boligstøtte aqqutigalugu taarsigassarsisarnerup piginneqatigiilluni illuliornermut taarsigassarsisarnerup 10/40/50-i atorlugu sanaartornernut taarsigassarsisarnerup kiisalu 60/40-p aamma 80/20 atorlugit kommunenut sanaartornermut tapersiisarnerup ataatsimut eqiterneqarnissaat siunertaralugu isumassarsivigineqarsinnaanersoq paasiniarneqassalluni.

 

Taamaaliornikkullu nunatta karsia aningaasaliisarnikkut oqilisaanneqarnerusinnaaniassammat. Tamatumanilu soorunami Inatsisartunut ilaasortap Per Rosing-Petersenip siunnersuutaa suliamut tamarmiusumut ilapertuutaassaaq.

 

Taamaammat massakkorpiaq Inatsiasartunut ilaasortap Per Rosing-Petersenip siunnersuutaatut ittumik aningaasaliisarfimmik pilersitsisoqarnissaa Naalakkersut pisariaqartutut isiginngilaat. Taamaammallu Naalakkersuisut Per Rosing-Petersenip siunnersuutaata tapersersorneqarnissaa tunngavissat pigineqartut aallaavigalugit kaammattuutigisinnaanngilaat.

 

Daniel Skifte, ataatsimiinnermik aqutsisoq, Inatsisartut Siulittaasuat, Atassut.

Naalakkersuisumut ilaasortamut qujavugut.

 

Mannakkut partiit, Kattusseqatigiit attaviitsullu oqaaseeqartuinut nuuppugut. Siulliulluni oqaaseqartuussaaq Simon Olsen, Siumup oqaaseqartua.

 

Simon Olsen, Siumup oqaaseqartua.

Inatsisartunut ilaasortap Per Rosing-Petersenip, Siumut, siunnersuutaa imatut Siumumiit oqaaseqarfigissavarput. Siumumiit siunnersuutigineqartoq siunertaa tunngaviatigut pingaarnerusutigullu tapersersorparput, tassami siunnersuutip piviusunngortinneqarneratigut innuttaasut namminneq piumassutsiminnik akilikkaminnillu illuliorniartut naligiimmik assigiimmillu maannakkornik pitsaanerusumik periarfissaqartinneqartalissammata, nunatsinni sumiluunniit najugaqaraluarunik. Siumumiit kissaatigaarput inissialiortiternermut illuliortiternermullu aningaasalersuisarfimmik pilersitsinissaq siunertaralugu Naalakkersuisut periuutsinik misissuinertik ingerlatiinnassagaat. Ullumikkummi piffissanguleriartorpoq sanaartornermi pissutsit sanaartugassat 80%-it  pisortanit sanaartorneqartarnerisa mumitinneqarnissaa. Inuuttaasut namminneq sanaartornerat annertunerulersillugu.

 

Ullumikkut sanaartorniaraanni aningaasalersuisarnermi pisortanit aaqqissuusinerit assigiinngitsut arlalissuit qujanartumik atorneqarsinnaapput. Taamaakkaluartorli aaqqissuussinerit assigiinngitsut atorneqarsinnaaneri nunatsinni sumi najugaqarneq pissutigalugu aporfissaqarsinnaasarlutik.

 

Taamaattumik Siumumiit kissaatigaarput aningaasalersuisarfimmik pilersitsinissaq siunertaralugu misissuinermi, anguniarneqassasoq kikkunnit tamanit paasilertorneqarsinnaasumik aammalu atorneqarluarsinnasumik siunertaqarluni misissuinerit ingerlanneqarnissaat. inuit illutaarniaraangamik imaluunniit inissiamik pisaarniaraangamik pingaarnerutillugu najugaqarfissaminnik pisaarusuttarput.

 

Aningaaseriviit allallumi aningaasalersuisarfiit sanaartornermut aningaasalersuillutik taarsigassarsisitsigaangamik ukiunut 15-inut imaluunniit 20-nut taarsersuinissamut sivisussusiliisarput.

 

Siumumit noqqaassutigissavarput misissuinermut ilanngullugu misissorneqassasoq sanaartornermut atasumik taarsigassarsiat ukiuni amerlanerusuni taarsersorneqartarsinnaanissaat. Aningaasalersuisarfimmik pilersitsiniarnermut tunngatillugu Siumumiit oqaatigissavarput, utoqqalinermi soraarnerussutisiaqalernissamut nunatsinni katersorneqarlutik toqqorterneqartut pillugit maani nunami sanaartornermut iluaqutissanngorlugit aaqqissuussisoqartariaqarnera misissukkanut ilaasariaqartoq.

 

Taamaattumik Naalakkersuisut misissuinerannut peqatigitillugu nunatsinni aningaaseriviit aamma soraarnerusutisiaqalernissamut aningaasaateqarfiit Siumumiit sakkortuumik kajumissaarusuppagut Naalakkersuisut misissuinerannut kaammattuillutik suleqataaqqullugit.

 

Taakkumi aamma pisussaaffeqarmata nunap inuisa aningaasat katersugaat aamma nunatsinni innuttaasut akornanni kaaviiaartinneqarnerisigut suli annertunerusumik iluaqutaanissaat.

Oqaluuserisassatut siunnersuummut matumunnga peqatigitillugu sanaartornerup suliffeqarfinnit assigiinnitsunit amerlanerusunit siunissami isumagineqartarnissaa imaluunniit isumagineqartarnissaata periarfissarsiuunneqarnissaa aamma Siumumiit pisariaqartutut isigaarput.

 

Taamaattumik kissaatigissavarput suliffeqarfiit sanaartornermik suliaqartut aaqqissuussiffigineqassasut ajornannginnerusumik taamaattorli aningaasarsiornermi nalinginnaasumik tungavii naapertorlugit sanaartugaasa naammassineqarnissaannut qularnaveeqquserneqartarnissaannik.

 

Siumumiit erseqqissaatigissavarput aningaasalersuisarnissami periuuserineqartussamik aalajangersimasumik tikkuagaqannginnatta, pingaartikkatsigut siunnersuutigineqartummi pineqartup misissorluarneqarnissaat, taamaattorli Naalakkersuisut akissuteqarneranni tunngavilersuutigineqartut suliallu ingerlanneqareersut paasillugit taamatut isikkoqarluni aappassaaneerneqassaanut nalilersorneqarnissaa akuersaarparput.

 

Daniel Skifte, ataatsimiinnermik aqutsisoq, Inatsisartut Siulittaasuat, Atassut.

Simon Olsen qutsavigaarput. Maannakkut oqaaseqassaaq Jakob Sivertsen, Atassut.

 

Jakob Sivertsen, Atassutip oqaaseqartua.

Qujanaq. Siunnersuummi saqqummiussaqartup tunngavilersuutai paasilluarsinnaagaluarlugit, siunnersuut taamatut iluseqartillugu akuersaarsinnaanngikkallaratsigu matumuuna Atassummit oqaatigeriissavarput.

 

Inissianik iluarsaassinissarsuarmut aningaasat siunertamut aalajangersimasumut atugassatut pilersaarusiugaasimanerannut, aningaasat allanngortinneqassagaluarpata inissiarsutit nunatsinni pisoqalisimaqisut iluarsartuunneqarnissaat kinguarsaqqinneqassasoq nalunnginnatsigut, aammalu Atassummit erseqqissartariaqarparput inuit namminerisaminnik ineqalersinnaanerat anguniarlugu, inissiarsuarni najugallit attartortumiit piginnittuulernissamut peqqussutitigut allanngortiterinerit aqqutigalugit, periarfissat pitsanngorsarneqarnialeruttortut atuutilerpata Atassummit naatsorsuutigilluinnaratsigu, inuit namminerisaminnik ineqalersinnaanerminnut ullumikkorniit eqeersimaanerullutik piumassuseqarnerulernerannik tamanna kinguneqarsinnaajumaartoq.

 

Taakku saniatigut nammineq illuliornissamut, soorlu Illorput 2000 nunaqarfinni illoqarfinnilu atorluarneqalersimasoq eqqarsaatigigaanni, kiisalu piginneqatigiilluni illutaarniartarnerit nunatsinni atugaaleraluttuinnartut eqqarsaatigalugit periarfissat pitsanngortitertuarneqarsimapput, kiisalu inissiarsuarni najugallit attartortumiit piginnittuulernissamut periarfissat pitsanngorsarniarlugit upernaaq manna Inatsisartut ataatsimiinnitsinni, peqqussutitigut allanngortiterinerit suliarineqarput. Aammalu 10/40/50 tassa nammineq illutaarusuttunut illup nalingata 10 %-ianit aallarniuteqarluni 40 %-imik Naalakkersuisunit imaluunniit kommunenit atortinneqarnikkut nammineq illuliorsinnaanermik periarfissat ammaanneqartut eqqarsaatigissagaanni.

 

Atassummit isumaqarpugut, siunnersuummi anguniagassatut saqqummiunneqartutuut immikkut aningaasalersuinngikkaluartuni siunertaq ajornanngitsumik piviusunngortinneqarsinnaanngortoq, kiisalu pingasunngormat apriilip qulinganni immikkoortoq 19, inissialiortiternermi tapiissuteqartarneq pillugu Inatsisartut peqqussutaat normu 19, 12. november 2001-imi akuersissuigineqartup allannguuteqartinneratigut inissiat kommunet Namminersornerullutik Oqartussat aningaasaleeqataaffigisaat, tunineqarnerisigut aningaasat isertinneqartut kommunenit pineqartuni isumaqatiigiinniutigineqarsinnaanngornerisigut nunatsinni piffinni assigiinngitsuni inissialiortiternerup pitsanngoriaateqarnissaanik kinguneqartussat isumalluarfigigatsigit siunnersuut maannakkut tapersersinnaanngilarput.

 

Taamatut oqaaseqarluni siunnersuut Atassummit taamatut iluseqartillugu akuersaarnartinnginnatsigut matumuuna oqaatigaarput, Naalakkersuisullu siunnersuummut akissuteqaataat erseqqissut tusaatissatut tigulugit. Qujanaq.

 

Daniel Skifte, ataatsimiinnermik aqutsisoq, Inatsisartut Siulittaasuat, Atassut.

Jakob Sivertsen qutsaviagaarput. Maannakkullu oqaaseqassaaq Asii Chemnitz Narup, Inuit Ataqatigiit.

 

Asii Chemnitz-Narup, Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuat.

Qujanaq. Inatsisartuni ilaasortap Per Rosing-Petersenip siunnersuutigaa Inatsisartut Naalakkersunut piumasarissagaat aningaasaliisarfimmik pilersitseqqullugit, innuttaasut namminerisamik ineqalernissaannut aningaasaliisartussamik.

 

Oqaluuserisassanngortitsisoq maanna eqqartugassatsinnut assingusumik siorna upernaakkut Inatsisartut ataatsimiinneranni saqqummiussaqarpoq majip qaammataani 2001-imi, immikkoortoq 79-itut nalunaaqutserneqarluni sammineqartoq Inatsisartullu Ineqarnermut Ataatsimiititaliaa siunnersuummut isumaliutissiissusiorpoq, ataatsimiitsitalialli isumaqatigiittup siunnersuut tapersersinnaasimanngilaa.

 

Taamaammat Inuit Ataqatigiinni ippigaarput suna pillugu ukioq ataaseq qaangiutinngitsorluunniit oqaluuserisaq taannarpiaq aammaarluni oqaluuserisassanngortinneqarsinnaanersoq. Inuit Ataqatigiit tungaannit nassuerutigissavarput aalajangiiffigisassatut siunnersuut oqaaseqarfigiuminaatsikkatsigu, naak peqqissaartumik atuaqattaareeraluarlutigu.

 

Soorlu apeqqutit makku saqqummiussiissummi akissutissarsisinnaannginnatsigit, aningaasaliisarfissap qanoq aningaasalersorneqarumaarnissaa, qanoq aqunneqarumaarnissaa, kikkunnut taarsigassarsisitsitsisinnaassanersoq, taarsigarsarsititsinissamilu qanoq taarsigassarsisut atugassaqartinneqassanersut piumasaqaateqarfigineqassanersut ilaalli ilanngullugit.

 

Taamaammat isummerfigiuminaatsipparput. Taamatuttaaq ersernerluppoq aningaasaliisarfissaq kikkunnik isumalluutigineqarsinnaassasoq, akissarsiarissaartut, initaarniarlutik utaqqisut allattorsimaffianni naluunaarsorneqarsimasutut oqaatigineqartut, taakku imaluunniit isertitakinnerit.

 

Taamatut aperinermut atatillugu paaserusunnarpoq suminnganniit ilisimaneqarnersoq pisortat inissiaataannik initaarniarlutik utaqqisut isertitaqqortuujunersut isertitakitsuunersulluunniit. Siunnersuuteqartumut erseqqissaqqussavarput aamma suna pillugu BSU-kut taarsigassarsisitsisarnermut aaqqissuussineq iluatsinngitsutut nalilerneraa. Pissutsit suut taamatut naliliinermi tunngaviuppat? Aamma soorunami ukua apeqqutit akineqanngitsut saqqummiussissummi maani akineqarnissaat kissaatigissavarput.

 

Taava Per Rosing-Petersenip pingaartippaa inuit namminerisamik ineqalernissaminnut periarfissaqalernissaat. Inuit Ataqatigiinni piviusorsiortuusorinngilarput pisortat inissialiortartussatut isumalluutigineqarunnaavinnissaat. Upperaarput innuttaasut ilaqartuassasut pisortat inissiaataaniinnissaminnut atorfissaqartitsisunik.

Uppernarsaatit ilaat taamatut naliliinitsinnut atuarneqarsinnaapput ippassaani attartortumit piginnittuulernermut peqqussutissatut siunnersuutip nassuiaataanni.

 

Kisitsisitigut piviusumik tunngaveqarluni assersuutit matumani innersuussutigissavagut, taamaammat inuiaqatigiit innuttaasut ilaannut akisussaaffeqarnerat sumiginnarneqassanngilaq. Pisortat inissiaataat najoruminartuussapput alianaatsumillu avatangiiseqartariaqarlutik, apeqquserusunnarporlu ilumut inuit pilluarnerulissanersut inigisartik namminneerlutik pigilerpassuuk.

 

Qallunaat Nunaanni Centrumdemokratit tamanna pingaartitarigaat ilisimaneqarpoq. Inuit Ataqatigiinni inuit namminneq illuminnik piginnittuunissaat pingaarnerpaatitarinngikkaluarparput, kisianni suleqataarusuppugut tassa erseqqissarupparput taanna isertitaqqortuut kisimik piginnittuusinnaanermut periarfissinneqannginnissaat anguniarlugu.

 

Aamma isumaqarpugut Inatsisartuni ineqarnermut tunngassuteqartut ippassaanikkunnili maani inimi siullermeerneqartut periarfissiilluartut aningaasalersueriaatsimut nalilersuiffiginissaannut.

 

Taamaamat siunnersuutigissavarput aningaasalersueriaatsit Ineqarnermut Ataatsimiititaliami oqallisigineqalerpata ilanngullugu eqqartorneqassasoq, piginneqatigiilluni inissialiornermi pisortanit tapiissutit assigiinngiiaartinneqarsinnaannginnersut, inuit isertitaqqortussiat tunngavigalugu tapiisoqartalerluni.

 

Ilami nassuertigisariaqarpoq ullumi piginneqatigiilluni inissialiornissamut pisortat annertoorujussuarmik tapiissuteqartarmata, maanakkullu peqatigiilluni inissialiortitsissagaanni aningaasarissaartuusariaqarmat. Siorna Per Rosing-Petersenip oqaluuserisassanngortitaanut oqaaserisimasagut innersuussutigalugit ullumikkut oqaaserisagut innersuussutigalugit nalunaarutigissavarput aalajangiifigisassatut siunnersuut taamatut isikkoqartillugu akuersaarsinnaannginatsigu.

 

Daniel Skifte, ataatsimiinnermik aqutsisoq, Inatsisartut Siulittaasuat, Atassut.

Asii Chemnitz-Narup qutsavigaarput. Tulliuppoq Kattusseqatigiit oqaaseqartuat Anthon Frederiksen. Anthon Frederiksen oqaaseqartinnagu isumaqarpunga una inissereertariaqartoq siulittaasunut apeqqut isigisariaqarmat Inuit Ataqatigiinninngaaniit ippigineqartoq, tassalu ukioq ataaseq qaangiutinngitsorluunniit oqaluuserisaq taannarpiaq aammaarluni oqaluuserisassanngortinneqartoq ippigineqarmat. Taanna pillugu oqaatigissavara ukioq manna inissaaleqineq pillugu annertuumik aamma inuiaqatigiinni oqallinneqarmat.

 

Taamaattumik siulittaasoqarfiup angersimavaa Inatsisartut una Inatsisartut ilaata siunnersuutaa oqaluuserineqassasoq. Inuiaqatigiit oqallisigisaat ineqarnermut tunngasoq annertooq, tassani isumaqaratta siulittaasoqarfimminnganniik nalilersuiuartoqartariaqartoq, taannalu pillugu angersimalluta.

 

Aamma ilisimasitsissutigissavara apeqqut taamatut illuinnaqqissaartoq siorna Lars-Karl Jensenip oqaluuserisassaatitaa maannakkut 24. april immikkoortoq 55-i pilerutsigu qaqinneqaqqittussaammat. Taanna ilaatigut imatut qulequtaqarpoq; toqukkut qimaguttut Kalaallit Nunaannut assartorneqarneranni aningaasartuutit akilerneqartarnissaat pillugu aalajangiiffigisassatut siunnersuut.

 

Taanna maannakkut Inuit Ataqatigiinninngaanniit qaffatsinneqarpoq. Apeqqutit tamakkua nalilersortuarneqarnissaat Inatsisartuni tassaavoq uagut suliassarput. Taamaattumik taakkua marluk angersimavagut, una maannakkut pineqartoq aammalu pingasunngornermi 24. april pineqartussaq.

Neriuppunga taanna paasissutissatut tiguneqassasoq. Tulliulluni oqaaseqassaaq Anthon Frederiksen, Kattusseqatigiit.

 

Anthon Frederiksen, Kattusseqatigiit oqaaseqartuat.

Inatsisartut aalajangiiffigisassaattut siunnersuut pisortat inissialiortiterneranni aningaasaliissutaasartut ilaasa aningaasaliisarfimmik pilersitsinissamut atorneqarsinnaanngornissaannut, tamatumani siunertarineqarluni inissialiortiternermi pisortat sanatitsisutut inissisimanissaannik isumalluuteqarnerup annikinnerulerneqarnissaa, kiisalu nunami tamarmi innuttaasut namminerisaminnik ineqalernissaannut pittaanerusumik assigiiaarnerusumillu aningaasaliisarnermut periarfissaqalernissaat pillugu Inatsisartuni ilaasortap Per Rosing-Petersenip siunnersuutaata siullermeerneqarneranut Kattusseqatigiinniit imaattumik oqaaseqaateqassaagut:

 

Siunnersuut arlalitsigut Kattusseqatigiinniit aamma siusinnersusukkut oqaluttarfimmiit maanngaanniit saqqummiuttakkatsinnik imaqartoq tamakkiisumik taperserparput. Tassami Kattusseqatigiinniit anguniakkatta ilagaat sapinngisamik innuttaasut amerlanerpaat namminerisaminnik ineqalernissaat illoqalernissaalluunniit anguniartariaqarmat.

 

Siullermik inuiaqatigiinni ileqquliussimasatta ilaat ukiuni makkunani ileqquliunneqarsimasoq tassalu pisortat inissialiuussillutillu illuliuussisarnerat pissusissamisuugiinnalersimasutut ajoraluartumik amerlasoorpassuarnik isigineqalersimammat.

 

Tamatta eqqaamasariaqarparput siulivut nammineerlutik ilami allaat ukiat tamaasa nammineerlutik illuliortarsimapput. Uagullu kingulliit illutaarniarutta initaarniaruttaluunniit pisortat annerusumik kisiisa utaqqilersimavagut, isumaqarluta pisortat qanoq iliuuseqanngippata initaarsinnaanata. Naagga taamatut eqqarsartaaseqarnerput allanngortinniartariaqarparput.

 

Nammineerluni illulioriaaseq nunaqarfinni ingerlanneqartoq assersuussat ajunngitsut ilagaat. Tassa ilaqutariit inuillu ataasiakkaat namminneq initaarnissamut peqataanikkut akisissaassuseqarnikkullu peqataanerusariaqarnerat Kattusseqatigiinniit isumarput naapertorlugu annertusarneqartariaqarpoq, tassami ukiuni makkunani nammineernerulernissarput eqqartorparput, ilaatigut inuit ilaqutariilluunniit amerlaqisut namminerisaminnilluunniit ineqaratillu illoqanngitsut.

 

Tassa inuit ilaqutariillu amerlanerpaat pisortat inissiaataanni maannakkut najugaqarmata. Kattusseqatigiinniit isumaqarpugut inuiaat kalaallit timikkut anersaakkullu aamma suli nukittunerulissagutta imminullu tatiginerulissagutta aamma akisussaassuseqartumik pisussaaffeqartumillu ineriartoqqinnissaat ineriartoqqinnissarput anguniarlugu namminerisamik inerisamik ineqalernerup pingaaruteqassusia Naalakkersuinikkut suli annerusumik tapersersorneqarnissaa Kattusseqatigiinniit annertuumik inuiaqatigiit katitigaanerannut ineriartortinnerannullu pingaaruteqartorujusuartut isigigatsigut matumuuna erseqqissaatigaarput.

 

Taamaamat siunnersuuteqartup siunnersuummini periarfissat assigiinngitsut tikkuussutai tamakkiisumik taperserpagut minnerunngitsumik aamma ukiorpassuanngulersuni nunatta pissarititai atorlugit illulioriaatsip tassa Sikublockip illersorneqarnerulernissaa anguniarlugu aningaasalersueriaatsimut naleqquttumik pilersitsisoqarnissaa pisariaqarmat.

 

Kattusseqatigiinniit aamma oqaatigissuarput nunaqarfinni nammineerluni illulioriaaseq tamakkiisumik isumaqatigigatsigut, kisianni periutsip taassuma illoqarfiit ilaanni maanna periarfissaalerneranut tunngatillugu illoqarfinni aningaasalersueriaatsip eqqarsaatigeqqinneqarnissaa aamma Kattusseqatigiinniit kaammattuutigerusupparput, tassami aningaasarsiorneq eqqarsaatigalugu illoqarfinni nunaqarfinnilu ilaatigut assigiinnginnerujussuaq tamatumani qivianngitsoorneqarsinnaanngimmat.

 

Ilanngullugu Kattusseqatigiinniit aamma nuannaarutigaarput pisortat inissiaataasa attartortunit pigineqalersinnaanerat aamma maanna eqqartorneqartoq Inatsisartut 1998-imi ataatsimiinneranni saqqummiussimasatta maannamut paasilluarneqalernera nuannaarutigigatsigu. Periarfissat taamaattut suli annerusumik timitalerneqassappata pissusissamisoorluinnarpoq aningaasateqarfimmik siunnersuuteqartup siunnersuutaatulli pilersitsinissaq tapersersorneqartariaqarpoq. Taamatut naatsumik oqaaseqarluta suliap aappassaaneerneqannginnerani Inatsisartut ineqarnermut ataatsimiititaliaani suliarineqarnissaa inassutigaarput.

 

 

 

Daniel Skifte, ataatsimiinnermik aqutsisoq, Inatsisartut Siulittaasuat, Atassut.

Anthon Frederiksen qutsavigaarput. Taavalu tulliulluni oqaaseqassaaq Per Berthelsen attaviitsoq.

 

Per Berthelsen, attaviitsoq.

Siullermik tassa taalaassavara siunnersuutini itigariarluni ukioq affaq imaluunniit ilivitsoq qaangiukkaangat miloriusseqqittarneq taanna uparuarniaraluarakku, kisianni tassa siulittaasoqarfimminngaanniik nassuiaat ataqqillugu tusaatissatut tiguara.

 

Assigiinnerusumik atugassaqartitsinissaq politikkikkut suliaqartugut akisussaaffipput aap, taanna ilumoortutut akerusuppara, kisianni aamma pisussaaffittut uanga tunginninngaannit isigaara inuiaqatigiinni politikkikkut ingerlatsinitsinni artukkiisinnaanermut ammaasinnginnissarput.

 

Siunnerfik ajunngikkaluaqaaq, kisianni allatut ajornartumik minnerunngitsumillu aningaasanut attuumassuteqartut immaqa inuiaqatigiinni ilaqutariinnut inunnut ataasiakkaanut amikkisaartilluni sutigut tamatigut peqqissutsimut allaat sunniisinnasumik naqisimannissutaasartut. Tamakkua pilersinnaveersaartariaqarpagut.

 

Taamaattumik minnerunngitsumik aningaasat pineqartillugit iviusorsiortumik saqqummiussisarnissarput naliliisarnissarpullu pingaaruteqarluinnartuuvoq. Uanimi aallarniutaapput illu, inuiaqatiginni assigiinnerusumik atugassaqassagutta pisariaqartitagut amerlaqaat. Taava suut tulliutissappat. Siunnersuuteqartup tusagassiutitigut annertuumik qaqqaqalaarutigisarpaa, tapiissutit, taamaalillunilu inuiaqatigiit isumalluuteqarnerit piiarneqartariaqartut.

 

Ilaatigut aalajangersimasumik angissusilerlugu ukiumoortumik qallunaat nunaanninngaanniit nunatsinnut tapiissutitut nakkartinneqartartut eqqarsaatigalugit. Saniatigulli soorluli oqqap aappaa atorlugu tapiisutit nutaat isumalluutissallu nutaat pilersinnissaat ilalersorlugit. Tamanna paasiuminaassinnaavoq saqqummiunneqartoq una nutaanik imalerlugu, tassami ukioq ataaseq piffissaanikuummat nalilersueqqinnissamut.

Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuata Asii Chemnitz Narupip oqaatigisaatut nutaartaqartumik soorlu saqqummiussisoqaraluarpat nalilersuinermi itisilerutaasinnaasunik paasinninnermullu sakkortusaataasinnaasunik ukioq taanna atorneqarsimagaluarpat immaqa pimoorullugu una sammineqarsinnaassagaluarpoq, kisianni tassa taamaanngilaq.

 

Taamaattumik uani sumilluunniit taaneqarsimanngimmata ileqqaarinerup pingaaruteqarsinnaanera, taamaattumillu inuiaqatigiinnut una kiffartuussiniarneq pitsaanngitsumut sangusinnaammat sinnassaataalerluni.

 

Taamaattumik uanga maannamut attartuisumiit piginnittusinnaanermut tassa pisortat inissiaataat eqqarsaatigalugit aqqutissamik pilersitsiniarneq taanna alloriarnertut pitsaasutut siullertut isigalugu tapersersorpara, uanilu saqqummiunneqartuni nalunaarutigissallugu Naalakkersuisut nalilersuinerat aammalu uani nassuiaateqarnerat inassuteqarnerallu isumaqatigilluinnarakkit, sumilluunniimmi saqqummiussami eqqarsaatigineqanngimmata namminerisamik illutaraluaraanni ulluinnarni aningaasartuutit qanorluunniit piumanngitsigigaluarutta ingerlaavartumik nammatassagut.

 

Kiassarnermut attuumassuteqartut, nunagissaanermut attumassuteqarsinnaasut, innaallagissatigut kuuffitsigut attavilersuinermut aamma attuumassuteqarsinnaasut, minnerunngitsumillu aamma pigisap nammineq pigisap akisussaaffigalugu aserfallaatsaaliornissaanut akissaqarnissat. Allaammi imaalersinnaavoq namminerisamik inissaqartitsiniarneq taanna pinermik akissaaleqineq peqqutigalugu najugarisat taakkua peqqiinnarluinnartunngorsinnaanissaat. Tamakkua uagut aqqutissiuussinnaanngilagut.

 

Isumaqarpunga tassani pingaartuujuassasoq taamaattumillu aamma aningaasaqarniarnikkut illikartiterivigissallugu pingaarnerusoq innuttaasut amerlanerpaasut attartugaagaluarpalluunniit inissaqarsinnaanissaata qulakkeerniarnissaa tassanilu suliniarnermi salliutillugu pisortat inissiaasa pitsaasuunissaat.

 

Saqqummiunneqartumi oqassaanga aningaasaateqarfimmik pilersitsisoqassappat pitsaanerugaluarpoq taava uanga isiginnittaasera aallaavigalugu isertitat aallaavigalugit najugaqarnermut akiliisarnerup arlaatigut ilusilersuunniarsinnaanissaa. Taamak ililluni isertitani procenti aaliangersimasoq sinnerlugu akiliisannginnissap qulakkeerniarnissaa. Taava isumaqarpunga siunertaqartoq inuiaqatigiinni atukkat aallaavigalugit assigiinnerusumik tunngavissaqarnissamik pilersitsiniarneq.

 

Taamatut oqaaseqarlunga nalunaarutigissavara saqqummiunneqartoq una nammineq isumaqatigisinnaannginnakku, patsisilersuutit maani taakkartukkakka aallaavigalugit, taamaattumillu Naalakkersuisut nalilersugaat saqqummiussaat inassutigisaallu uani isumaqatigilluinnarakkit. Qujanaq.

 

Daniel Skifte, ataatsimiinnermik aqutsisoq, Inatsisartut Siulittaasuat, Atassut.

Per Berthelsen qutsavigaarput, tulliullunilu oqaaseqassaaq siunnersuuteqartoq Per Rosing Petersen.

 

Per Rosing-Petersen, siunnersuuteqartoq, Siumut.

Qujanaq. Akissuteqartunut tamanut, Naalakkeruisunut, partiinut Kattusseqatigiinnut, soorunami aamma attaviitsumut qujarusuppunga.

 

Siullermik Naalakkersuisut akissuteqaataanut oqarusuppunga, suu takusinnaavara aamma tunngaviusumik paasillugu saqqummiisut aamma ilaatigut takusinnaavara siorna taamaasikanninnerani aamma siunnersuuteqarninni ilaatigut aamma aallaaveqarsinnaasut ilaatigut takusinnaagakku ilisanartoqartoq, tassa ilaqutariinni akunnattumik qaffasissumillu isertitalinnut nammineq illutaarusuttunut arlaatigut suliniuteqarlutik aallartissimanerannut tunngassuteqarsinnaasoq, siorna itigartitsissutigineqarsimagaluartoq takusinnaagakku misileeqqippunga.

 

Maannakkut itisilernerullugu nassuiaatertaqarnerulertillugu ilaatigut neriuutigigaluarakku taamaalillugu paasinarnerulersimassagaluartoq, kisianni ilaatigut partiit ilaanninngaaanniit taamaassorinanngimmat ajusaarutigissavara.

 

Tassa uani pineqarpoq nalungilarput illoqarfimmi maani qiviarutta assigiinngitsuni inissiarpassuit assigiinngitsut takussaasarput, aammalu inissianik piginnittuunata inissisimanerput toqqammavigalugu aamma kusanarnerpaarsuartut pinngortitamut aamma uanga takujuminaatsittarpakka. Saniatigullu illuinnarni illoqarfinni minnerulaartunut pigaanni illuinnarnik ineqartut imalunniit illoqartut kusanarnerujorujussuullutik naapertuunnerullutik nunatta sananeqaataa imaluunniit iluseqaataanut isigisarakkit aamma taamaasilluni illuliorneq annertusarlugu aamma illuliornerit piinnarnagit mesterleeqqanik taasartakkagut periarfissaqarnerulernissaat siunertaralugu una sananikuuara. Taakkua aammalu ingeniørit assigiinngitsullu uani oqaloqatigiilluareerneratigut kingornatigut.

 

Naalakkersuisut ilaatigut oqaaseqatimini qupperneq aappaani qeqqata missaani oqarpoq siunnersuummi oqaatigaa qanorluunniit amerlassusilinnik isertitaqaraluaraanni nammineq illuliorsinnaneq periarfissaqartariaqartoq. Taanna immaqa eqquinnerpaarsuunnginnami uanga oqarama takornartaanngimmat nunani allani soorlu sulisartut SIK-mut assingusuni ilaasortat ilaatigut aamma ajornanngiivissumik taamatut periarfissinneqarmata.

 

Taamaattumik aamma uagut nunatsinni taamannak periarfissiinissamik ammaassisoqarnissaa kaammattuutigigakku. Taanna taamatut saqqummiuppara. Taavalu aamma Naalakkersuisup aamma tikillatsiarpaa aamma oqaaseqartup kingulliup Per Berthelsenip tikillatsiarpaa, ilutaarniaraanni assigiinngitsorpassuit kiammut kallerup inneranut aserfallattaaliuinermut, isumaqarpunga tamakkua pisariaqanngikkaluartut qallussallugit tassami kialluunniit nammineq illutaarusulluni piumassuseqartup tamakkua tamaasa nalunngittariaqarpai.

Aamma qularinngilara taakkua illutaarusuttunik nalunnginnittoqassagaluartoq.

Qupperneq pingajuanni Naalakkersuisup ukua taakkartorpai assigiinngitsut aamma10/40/50-imik aningaasalersuisinnaaneq atorlugu iluliorsinnaaneq sumiluunniit atorneqarsinnaasoq tassani periarfissaanera taammagu. Eqqaasissutigilaarusuppara tassa 10/40/50-imi imaakkami 10%-i nammineq aningaasaliissutaavoq,  40%-ii kommunit imaluunniit Namminersornerullutik Oqartussat aningaasaliissutissaat, 50%-ii atorneqartussaapput.

 

Tassanilu nalinginnaavoq illoqarfinni taakkua sisamani taakkartukkanni Qaqortoq, Nuuk, Sisimiut Ilulissallu. Taakkua kreditforeningit aqqutigalugit tassa aningaasalersuisarfik uani siunnersuutiga toqqammavigalugu ilaa taamannak atorneqartarpoq.

 

Taamaattumik Narsamiikkutta Paamiuniikkutta Maniitsumiikkutta Qeqertarsuarmiikkutta assersuutigiinnarlugu taanna periarfissaq Kangaatsiamiluunniit 10/40/50 atorneqarsinnaanngilaq,  imaluunniit atorneqarsinnaavoq immaqa banki erniakkaarujussuit periarfissat atorlugit, kisianni kreditforeningit ukua nunatsinni immikkoortortaqartuartut taamatut periarfissiinngillat, taamaattuminguku ilaatigut taakku aamma toqqammavigalugit una siunnersuut saqqummiukkiga taamaasilluni aamma aningaasalersuisarnerit 10/40/50-itut ittut illoqarfinni sisamaannarni atoratik aammali sineriammi kommuneni tamani atorneqarsinnaalernissaat siunertaralugu.

 

Taamatttumik uanga oqarusuppunga taanna eqquissutut takusinnaanngilara, takujuminaatsippara, tassami soorlu oqarnittuut aningaasalersueriaaseq taanna toqqammavigalugu kreditforeningimik ilaqarpata illoqarfiit sisamaannaat tassani periarfissaqartitaammata.

 

Taava taakku toqqammavigalugit soorunami Naalakkersuisut pisariaqartutut isiginngikkaluaraat kisianni ilaatigut akissuteqaatiminni periarfissiuussinermi aamma eqqartorpaat assersuutigalugu Islandimi modeleq, Islands Boligfond, illuliornermi aningaasaateqarfik, taakkualu aamma tassunga assersuutaasinnaappata aamma naatsorsuutigisinnaassagaluarpara qinnutigissagaluarpara aamma Naalakkersuisup nassuiaassinnaasuuppagu Inatsisartunut qanoq taanna Islandimi Boligfondi qanoq isikkoqarnersoq soorunami assingusinnaassappat aningaasalersuisarfimmut aamma soqutiginaateqarsinnaassaaq Inatsisartuni aalajangiinissami.

 

Siumuminngaanniit oqaaseqartup Simon Olsenip tapersiinera soorunami nuannaarutigaara aamma ilaatigut uuma allaassutigilaaramiuk Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuata, Asii Chemnitz Narupip,

eqqumiigimmagu eqqaasitsissutigissavara, ilaatigut siullermik siunnersuut una saqqummiukkakku partiip ilaasortaaffigisama Siumup itigartitsissutiginikuummagu, taassumalu akornaniippoq ataatsimeersuarsimaneq Siumup iluani, taavalu Siumup iluani ataatsimeersuarnermi taamatut iluseqartumik partiip anguniagaqalernissaa tunaartaralugu aamma massakkut Siumut akuersisunut ilaalernikuugami allaalluinnartutut uanga aamma pingaarutissaqartutut isigigakku.

 

Aamma soorlu partiip Siumup tamakkua tamaasa eqqartorai, aamma pingaaruteqartutut oqaatigisaat tassa kissaatigaat taakku suliffeqarfiit sanaartornermik suliaqartut aaqqissuussivigineqassasut ajornannginnerusumik taamaattorli aningaasarsiornermi nalinginnaasumik tunngaviit naapertorlugit sanaartugaasa naammassineqarsinnaasut qularnaveeqquserneqartarnissaannik, tassa ilaatigut naatsorsuutigaat mestaleeqqat tassani eqqartorneqartut. Aammalu kaammattuinera taamatut suliatta ingerlaqqereersut paasillugit taamatut isikkoqarluni ingerlaqqinnissaa kaammattuutigaa.

 

Atassumminngaanneersup Jakob Sivertsenip ajoraluartumik oqartariaqarpunga tassani siunnersuutk paasisimanngilaa. Paasisimanngilaa imatut oqarami: AIluarsaassinersuarmut aningaasat siunertamut aalajangersimasut tassunga atugassatut pilersaarusiorneqarpoq taakku toqqammaviginiarivut.

 

Taamaattoqanngilluinnaqqinnaarpoq. Taanna anlægsfondi, iluarsaassinissamut aningaasaateqarfik tassanngaanniit tigusinissamut oqartoqanngilluinnaqqinnaarpoq siorna oqaaseqarninni, aamma massakkut siunnersuuteqarninni ukioq manna aamma taamannak siunertaqanngilluinnarpunga.

 

Nalunngilluinnaqqinnaarpara, imaassinnaavoq Atassutikkut ilaasortaata ilaasa tamanna suli nalugaat, kisianni taanna aningaasaateqarfik attorneqarsinnaanngilaq, taakkununnga taamaallaat pituttornikunut aningaasanut atorneqarsinnaasoq uagut nalunnginnatsigu taamaattumik taamatut isikkoqartinngilarput siunnersuusiornitsinni. Taanna soorunami ajuusaarnarpoq, ajuusaarnarpoq immaqa oqaaseqartussaq uannut saaffiginnilluni pisimagaluarpat aamma taamaasilluni paasisinnaanerusimassagaluarpaa taanna aningaasaateqarfik pineqanngitsoq.

 

Aamma tassuunartaatigut qupperneq kingullermi Jakob Sivertsenip taakkartorpaa taanna aningaasaalersueriaaseq 10/40/50, tassa illutaarusuttut illup nalingata 10%-ianik aallarniuseqqaariarluni 40%-imik Naalakkersuisunut imaluunniit kommunenut atorneqartunut nammineq illuliorsinnaanermik periarfissat ammaanneqartut eqqarsaatigigigaanni. Atassummiit isumaqarpugut siunnersuummi anguniagassatut saqqummiunneqartut immikkut aningaasalersuinngikkaluarluni siunertaq ajornanngitsumik piviusunngortinneqarsinnaanngortoq, kisianni Naalakkersuisut akissuteqaataanni aamma uani oqarusuppunga taakkua 10/40/50-sini 50% aningaasalersuisarfinninngaanniit atorneqartarpoq. Taamaattumik tassani aamma pisariaqarluinnarnerata aningaasalersuisarfiup takutiinnarpaa.

 

Asii Chemnitz Narup Inuit Ataqatigiinninngaanneersoq, sineriammi nalugussiuk Asii Chemnitz Narup uanga akinnguanni allaffeqarpoq, issiavitsinninngaanniit nikuinngikkaluarluta immaqa nipivut nipittulaariarlugit immitsinnut oqaluussinnaasarpugut.

 

Taamaattumik apeqquterpassuit uani taakkartugai immaqa akisinnaasimassagaluarpavut oqaloqatigiinnikkut, aamma nalunngilara ingeniøri siunnersuisartoq uuminnga siunnersuummik tapersersuisoq Asii Chemnitz Narup pulaarnikuusoq nassuiaassiartorluni. Tamakkualu assigiinngitsorpassuit apeqqutit immaqa qulaareerneqarsimassagaluarput taamannak aggiussimagaluaruni.

 

Taamaattumik itigartereerlugulu apeqqutinik piumasaqaateqassappat uanga tunngavissaasorivallaarsuunngilara. Tassami ilaatigut assigiimmik periarfissiinissamut eqqartuineratigut akissaqarnerusut ilaatigut tamaani taakkartormagit oqarusuppunga imannanguna nalunngisatsituut takusinnaavagut, oqareerpugut 80%-it inissialiornermi imaluunniit inissaqartitsinerup 80%-it pisortatigut sanaartornerat sanaartortitsivoq piginnittuullutillu.

 

Taakkunani amerlasoorpassuit akunnattunik akissarsiaqartut isertitaqartartut aammalu isertitaqarnerusartut taakkunanngarninngaanniit amerlasoorujussuit inissiani assigiinngitsuni inissaqartinneqartarput atorfeqarnermikkut imaluunniit utaqqisuni inissisimareerlutik taamannak initaarnermikkut assigiinngitsutigut periarfissakinnertik, uani Nuuk kisiat eqqarsaatiginngilara.

 

Soorlu aamma siunnersuuteqarninni eqqaagiga sineriammi kommunet 18-iupput, taakkunanilu kommunet sisamaannaat aningaasalersuisarfimmik periarfissaqarnerat toqqammavigalugu taamannak perususseqartut piumassuseqartut periarfissinneqarnissaat toqqammavigalugu uani periarfissiinissaq ammaakkusullugu taamannak siunnersuuteqaraluarpunga.

 

Kattusseqatigiinninngaanniit Anthon Frederiksenip tamakkiisumik aamma siunnersuuteqarninnut tapersiinera qujassutigissavara. Assigiinngitsorpassuit tassani eqqartugai, ilaatigut aamma Asii Chemnitz Narupip ujartorsinnaasai taasinnaavagut, tassami isumaqaramik inuiaat kalaallit timikkut anersaakkullu aamma suli nukittunerulernissaat imminullu tatiginerulernissaat aamma akisussaassuseqartumik pisussaaffeqartumillu ineriartoqqinnissaat anguniarlugit namminerisamik ineqarnerup pingaaruteqassusia naalakkersuinikkut suli annerusumik tapersersornissaa Kattusseqatigiit annertuumik inuiaqatigiit katitinnerannut ineriartortinneqarnerannullu pingaaruteqartorujussuartut isigigatsigu matuuma erseqqissaatigissavarput.

 

Tassuunartaatigut erseqqissaatigigamiuk aamma sooq aamma eqqaamanerlunngikkukku sapaatip akunneri arlalinnguit qaangiupput Inuit Ataqatigiinninngaanneersoq Asii Chemnitz Narupi tarnillu nakorsaannik aamma apersorneqartillutik oqarami, inuk utaqqiinnarani aamma nammineq piumassuseqarluni iliuuseqarnissaa pingaaruteqartittorujussuullugu.

 

Uani illuliornermi periarfissaq taanna ilaatigut toqqammavigalugu una siunnersuut uanga saqqummiukkaluarakku taamaasillugu ajoraluartumik suli paasisimanngilaa taannartaa.

 

Aamma taamatukanneq Per Berthelseni tapersiinngitsoq paasivara. Ajoraluartumik pappiliartai tigumminnginnakkit tassuunartaatigut annertunerusumik oqaaseqarfigissanngilara, kisianni tassa paasiinnarpara ajoraluartumik taanna tapersiinngitsoq. Qujanaq.

 

Jørgen Wæver-Johansen, Ineqarnermut, Ataaveqarnermut Pilersuinermullu Naalakkersuisoq, Siumut.

Qujanaq. Isumaqarpunga, piffissaq kina kimut aperiartorsimasinnaasimagaluarnersumut atussanngikkipput, kisiannili uani siunnerfigineqaqquneqartut aammalu akissuteqaatigineqartut taakkua tunngavigalugit oqallisissasugut.

 

Uanga partiit oqaaseqartui assigiinngitsut oqaaseqarfigilaarusuppakka. Siullermik Siumut sinnerlugu Simon Olseni oqaaseqarnermini maluginiarpara Naalakkersuisut periutsinik misissuinertik ingerlatiinnassagaamik Siumup kaammattuuteqarnera Naalakkersuisut taanna maluginiarparput, aamma suliagut tassani misissuinertallit taakkua ingerlateqqissavagut. Aamma maluginiarpara siunissami aaqqissuussinerit suugaluarpataluunniit taava Siumuminngaanniit kissaatigineqartoq anguniarneqassasoq kikkunnit tamanit paasilertorneqarsinnaasumik aammalu atorneqarluarsinnaasumik siunertaqarluni misissuinerit taakkua ingerlateqqinneqarnissaat. Aamma taanna soorunami Naalakkersuisuniit siunertaraarput.

 

Simon Olsenip ilanngullugu saqqummiussaqarnermini tassa suliatta ingerlateqqinneqarnissaannut atatillugu maluguniarpara kissaatigigaat aamma misissuinermut ilaatinneqarnissaat taamatut taarsigassarsisitsisarnermi ukiuni amerlanerusuni illutaarnermut tunngatillugu taarsersorneqartarnissaat atukkiunneqartut taakkua ujartorneqartut. Taanna qularutigineqassanngilaq amma misissuinissatsinni ilaatinneqassammat, ilaatigut naluneqanngimmat ukiut attartorfiusut sivitsoriartuaartillugit taava qaammammiit qaammammut akiliutigineqartussat taakkua annikinnerusarmata. Taamaalillunilu ukiuni amerlasuuni atorniartoqarsinnaappat taava aamma soorunami inuit amerlanerusut taamatut illuliornissamut atorniarnissaminnut akissaqarnissaat periarfissaalissaaq.

 

Aamma maluginiarpara Siumup tungaaninngaanniit oqariartuutigineqartoq soraarnerussutisiaqalernissamut tunngatillugu aningasaateqarfiit pingaartumik nunatsinniittut, naluneqanngilaq aningaasaateqarfiit taakku tamarmik PFA soraarnikkut aammalu SISA tamarmik peqquneqarnikuupput malittarisassat najoqqutaralugit akiliutigineqartut ilaasortaninngaanniit 40%-ii minnerpaamik obligationinut annaaneqarsinnaanngitsunut aningaasaliisutigissagaat.

 

Taamaattumik aamma soqutiginarpoq uani Simon Olsenip ujartugaa aaqqissuussinissani siunissami

obligationit ilaatigut immaqa tunngavigalugit aaqqissuussisoqarsinnaannginnersoq, taamaaliornikkut sulisartut allallu nunatsinni soraarnerussutisiaqalernissaminnut ileqqaartartut taakkua aningaasaataat nunatsinni kaaviaartinneqarnerulernissaat taamaalilluni aqqutissiuunneqalersinnaammat.

 

Aamma maluginiarpara aningaaseriviit taamatullu aningaasaateqarfiit matumani siunissami aaqqiissuteqarnissani peqataanerunissaat ilaatigut ujartorneqartoq, taanna aamma isumaqatiginarpoq.

 

Kiisalu maluginiarpara Siumup tungaaninngaanniit sanaartortut assigiinngitsutigut qularnaveeqqusiisarnermut tunngatillugu atugassarisitaasa pitsanngorsarneqarnissaat aamma Siumuminngaanniit kissaatigineqartoq. Taanna uungarpiaq siunissamut uunga atasumik aaqqissuussinissamut allaalaartutut isumaqarfigigaluarpara immikkut taanna misissorneqartariaqartoq allamut tunngatillugu, kisianni eqqaamasassanut ilanngutissavarput.

 

Atassutip tungaaninngaanniit Jakob Sivertsenip saqqummiussai maluginiarpara Naalakkersuisut suliniuteqarnerat taanna Atassutip tungaaninngaanniit tapersersorneqartoq. Iliuutsit upernaaq manna saqqummiussagut isumaqatigineqarput aammalu assigiinngitsunik nammineq illutaarnissamut imaluunniit nammineq inissiataarnissamut periarfissaqarluareernera Atassutip tungaaninngaanniit tikkuartorneqarpoq.

 

Taava aningaasat suminngaanniit aaneqarnissaat eqqarsaatigalugu maluginiarpara Jakob Sivertseniminngaanniit oqariartuutiginiarneqartoq tassaasoq aningaasat iluarsaassinissaminngaanniit aaniarneqannginnissaat taanna Atassup tungaaninngaanniit pingaartinneqartoq, iluarsagassat taakkua salliutillugit suliarineqartariaqarmata.

 

Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuat Asii Chemnitz Narupip ilaatigut ujartorpai aningaasaateqarfimmik taamaattumik pilersitsisoqassappat, taava qanoq malittarisassaqartoqarnissaanik, kikkunnut sammitinneqarnissaanut allarpassuarnullu tunngassuteqartunik malittarisassat tassani erseqqinnerusumik aatsaat paasisaqarfigalugit taamatut aalajangiisoqarsinnaaneranik oqariartuuteqarpoq. Tamannarpiaq aamma tunngavigalugu soorunami ilaatigut Naalakkersuisut akissuteqaataat taamatut iluseqarpoq, tassalu misissuinerit siunissami aaqqiissutissanut soorunami ingerlatiinnarneqartariaqartut, kisiannili aalajangiisoqassappat taava aalajangiinissamut tunngavissat erseqqinnerusut aatsaat pigineqalerpata aalajangiisoqarsinnaasoq.

 

Initaarusullutik utaqqisuni allattorsimasut isertitaqqortuujunersut, naluara taanna taamatut eqqoqqissaartumik oqaatigineqarsinnaanersoq. Initaarniarlutik utaqqisut affai 35-t inorlugit ukioqarput. Taamaattumik taakkua akornanni qassit isertitaqqortuujunersut taanna oqaatigisinnaanngikkaluarpara, kisianni tassa inuusuttuupput inissaminnik utaqqillutik allattorsimaffimmut allatsissimasut affaasa missai.

 

BSU-t imaluunniit boligstøtte aqqutigalugu tapersiilluni illutaartitsisarnermi aaqqissuussineq iluatsissimanngitsutut immaqa tamakkiisumik oqaatigineqarsinnaanngilaq, tassami naluneqanngitsutut BSU kapitali 4 najoqqutaralugu illutaarsimasut ilaqutariit 2.980-iupput nunatsinni, taakkulu ukiorpassuarni inigisartik illortillu taanna soorunami iluaqutiginikuuaat. Taamaattumik aamma imaaliallaannaq tamarmi aaqqissuussineq taanna tamarmi ajortuinnartut nalilissallugu immaqa ingasalaarpoq. Kisianni aaqqitassaqartoqarnera tassani BSU-mi kapitali 4-mut tunngatillugu taanna qularutigineqarsinnaanngilaq. Taamaattumillu aamma majip aallaqqaataaninngaanniit 128.000 inorlugit akissarsiallit taakkua akiitsumi sinnerinut isumakkeerfigineqarnissaminnut periarfissaqartinneqarput. Taannalu ukiaq Inatsisartuni aalajangigaraarput.

 

Taamani aamma BSU-t oqaluuserigatsigit ilanngullugu aalajangiupparput misissuinerit siunissamut BSU kapitali 4-mut tunngatinneqartut taakkua ingerlatinneqassasut. Tassungalu tunngatillugu ukiamut annertunerusumik taakkununnga tunngatillug saqqummiussaqarnissarput naatsorsuutigaarput.

 

Piginneqatigiilluni illuuteqartarnermut tunngatillugu nalilersorneqarsinnaasutut Inuit Ataqatigiinniit oqariartuutigineqarpoq immaqa piginneqatigiilluni illuutileqatigiinngortarneq taanna isertitaqqortussuseq najoqqutaralugu aamma aaqqissuunniarneqarsinnaanersoq misissorneqartariaqartoq. Taanna soorunami misissorneqarsinnaavoq, kisianni Naalakkersuisut tungaaninngaanniit una upperineruvarput attartorneqarsinnaasut piffissami sivisunerusumi utertinneqarnissaat suliarineqartuuppat, taava aamma inuit amerlanerusut akissaqartilissagaluarpaat aaqqissuussinermi taamaattumi peqataalernissartik. Taamaattumik taanna aallaavigissallugu qularnanngitsumik aamma allaffissornikkut ajornannginnerujussuussaaq, aammalu inunnik assigiinnerusumik pinninnissamut aqqutaasinnaalluni.

 

Kattusseqatigiit oqaaseqartuannut Anthon Frederiksenimut oqaatigerusuppara maluginiarakku ilaatigut oqaatigigaa issuaavunga: "Naagga taamatut eqqarsartaaseqarnerput allanngortinniartariaqarparput.@" Taanna Naalakkersuisuniit isumaqatigaarput, taamaattumik sapinngisarput naapertorlugu periarfissat amerlaneruneraluttuinnartut taamatut nammineq illutaarnissamut inissiataarnissamullu periarfissat saqqummiussuuppagut, taamaaliornikkut eqqarsartaaseq aammalu nammineq pigisamik ineqalernissamut periarfissat taamaaliornikkut annertusassallugit.

 

Sikublockimut tunngatillugu uani Kattusseqatigiinniit aamma ujartuisoqarpoq ilaatigut nunatta pissarititai atorlugit aningaasalersueriaatsimut naleqquttumik pilersitsisoqarnissaa ujartorneqarluni. Tassunga tunngatillugu Kattusseqatigiit innersuukkusuppakka tallimanngormat kingullermi Siku Blocki pillugu oqallinnitsinni oqaatigineqartunut. Tassani Naalakkersuisuniit taamatorpiaq siunnerfilimmik ujartuisoqarneranik imaluunniit suliaqartoqarneranik misissuisoqarneranik oqariartuuteqarpugut. Taamaattumik taanna suliarineqareerpoq.

 

Maluginiarpara aamma Kattusseqatigiinniit nuannaarutigineqartoq attartortumiit piginnittumut maannakkut saqqummiussisoqarmat aammalu namminneq 1998-imi taamatut saqqummiussaqarsimanerarput.

 

Tassa ilumoorpoq inuppassuupput taamatut ukiut ingerlanerini isummamut tassunga assingusumik saqqummiussaqarnikuusut. Uagut Naalakkersuisuni nuannaarutigineruarput taamatut isummat takorluukkallu piviusunngortinneqarnissaannut tunngatillugu qanoq piviusunngortitsisoqarsinnaaneranik ilusissamik upernaaq manna saqqummiussaqarsinnaagatta.

 

Attaviitsuniit Per Berthelsenip oqaatigisaanut tunngatillugu oqaatigerusuppara ilaatigut ilumoormat aamma BSU kapitali 4 eqqarsaatigalugu eqqaamassagatsigu aaqqissuussinerit innuttaasunut artukkiisut taakkua soorunami siunissami pinaveersaartinneqartariaqarmata.

 

Aamma maluginiarpara Inatsisartuni ilaasortap Per Berthelsenip isertitat aallaavigalugit taamatut aaqqissuussisoqarsinnaannginnersoq ilanngullugu nalilersuinermi ilaatikkusukkaa, tassanilu oqaatigerusuppara isertitat aallaavigalugit qaffasinnerpaaffiliilluni massakkut inissiani attartortittakkani pisortat pigisaanni husleje massakkut ineqarnermut akiliutit aaqqissuunneqarnikuupput. Massakkut pisortat pigisaanni inissiani attartortinneqartartuni ineqarnermut tapiissutit nutaamik aaqqissuunneqarnerisa kingunerisaannik ineqartut tamarmik annerpaamik isertitamik 20%-ii tikillugit akiliutigisarpaat. Annerpaamik. Qanorluunniit isertitaqaraluaraangamik. Taamaattumik taanna isuma tassuunatigut piviusunngortinneqareernikuuvoq Inatsisartuni.

 

Naalakkersuisut akissuteqaatigisimasaat siunnersuuteqartumit ilaatigut isumaqatigineqaratik oqariartuutigisavut ilaat saqqummersinneqarput. Naalakkersuisut ilaatigut oqaatigivaat ullumikkut periarfissaareersut aallaavigalugit oqaatigineqarsinnaasutut isigalugu nunatsinni innuttaasunut piumassuseqartunut nammineq illutaarnissaminnut periarfissat ammatinneqareersut. Aamma taamaassoraara. Illoqarfinni, nunaqarfinni, avinngarusimasuni isorliunerusuni suni tamani nammineq illuliassat 30.000 koruunillit tamanut periarfissaapput qinnuteqaatigineqarnissaat. Soorunami tunniunneqarsinnaasut killeqartarput tassani aallaaviusarmata Inatsisartuni uagut killiliussagut.

 

Taamaattumik isumaqatiginngilara siunnersuuteqartup oqaatigimmagu makkua allat aningaasartuutaasartut qallerneqarnissaat pisariaqanngitsutut isigineqartariaqartut, kinaluunniimmigooq nalunngimmagu nammineq illutaarniaruni aamma tamakkua ilanngullugit nalilersoreersimasariaqaraluarlugit.

 

Taamaakkaluarpalluunniit isumaqarpunga, saqqummiunneqartariaqartut nalilersuinermi ilaasariaqarmata aamma unneqqarissumik immitsinnut oqarfigisariaqaratta allatut ajornartumik nassuerutigisariaqarlugu nunatsinni inuit tamarmik akissaqalernavianngitsut namminneq pigisaminnik illutaarnissaat, kisianni soorunami sapinngisamik aaqqissuussinerit amerlanerpaat innuttaasunut iluaqutiginiarneqarsinnaasut taakkua aqqutissiuunneqarnissaat uagut Naalakkersuisuniit aamma soqutigisaraarput.

 

Siunnersuuteqartumit itinerulaartumik Islandimi inissialiornermut aningaasaateqarfik, tassa Boligfondip eqqartorneqarnissaa kissaatigineqarpoq. Tassunga tunngatillugu oqaatigerusuppara Islandimi aaqqissuussinerit tamarmik aningaasaateqarfimmut tassunga allaffissornikkut suliarineqarnissaat tunniunneqarnikuummat. Taava innuttaasoq kinaluunniit illutaarusuttoq imaluunniit inissiamik piserusuttoq aningaasaateqarfimmut tassunga saaffiginnittarpoq qanorlu isertitaqartigisarnera, tassa aningaasatigut qanoq pisinnaasai tunngavigalugit qaffasinnerpaaffilerneqartarput aningaasat atorsinnaasai. Taakkulu aningaasat procentinngorlugit 90%-it tikillugit taamaalillutik atorsinnaasarpaat, taava aningaasanngorlugit taakkua tunniunneqarneq ajorput.

 

Aningaasat nalingi obligationinngorlugit tunniunneqartarput, obligationillu taakkua soorunami aningaaserivinnit aammalu soraarnerussutisiaqarnermut aningaasaateqarfinnit pisiarineqartarput Islandimi. Taamaalillutik ileqqaarutit Islandimi atorneqartarput inuit illuliornissaannut. Taamaammanuna nunatsinnut naleqqussarlugu aaqqiivigineqarsinnaanersoq taanna soqutiginartikkipput, taamaaliornikkut aamma assingusumik nunatsinnut eqqussisoqarsinnaanersoq massakkut misissorlugu suliarigipput.

 

Tassa naatsumik taamatut akissuteqarusuppunga suliat maannakkut upernaaq manna aamma sammisagut innersuukkusuppakka, taakkua annertunerusumik piginnittunngornissamut periarfissiipput periarfissaareersut qaavisigut aammali Naalakkersuisut suli misissuipput aningaasaateqarfittut ittunik aaqqissuussisoqarsinnaanersoq misissorlugu. Taamaattumik taamatut suliaqarnerput ingerlatiinnassavarput.

 

Simon Olsen, Siumup oqaaseqartua.

Naatsuarannguamik. Siumumi maluginiarparput Naalakkersuisup kaammattuutigisagut paasilluinnarsimagai. Aammattaaq ilanngullugu oqaatigissavara uani taaneqanngitsut assigiinngitsut misissorneqarsinnaasut ilagimmassuk aamma nalunngilarput iluarsartuussinersuit aamma akitsoriaatsinik pilersitsisartut, aamma taakkua soorlu siunnersuutigineqartutut siaarnerullugit taamaalilluni aamma akikinnerusumik sivisunerusumik aningaasarsiakinnerusunut inissaqarnerusumik aningaasatigut inissiisinnaaneq aamma iluatinnarluinnartuusoq ilanngullugu oqaatigissagatsigu.

 

Taamaammat inissaaleqinerup pilertornerusumik qaangilertorneqarsinnaanissaa silinnerusumillu siunnerfeqaqqusinera siunnersuuteqartup Siumumiit tapersersoratsigu aammalu Naalakkersuisut paasilluarmassuk tamanna assut qutsatigaarput. Taamaalillutalu Naalakkersuisut suliaat ingerlaannaqqullugu aamma isumaqatigilluinnaripput erseqqissaatigissavara. Qujanaq.

 

Jakob Sivertsen, Atassutip oqaaseqartua.

Qujanaq. Tassaana siunnersuuteqartup toqqarlunga oqarfigimmanga immaqa pitsaanerusimassagaluartoq oqaasissannik suliaqannginninni ornillugu paasiniaaffigisimagukku. Tassa uanga pingaartippara pappilissat tunngavigalugit oqaasissiortaratta, pingaartumik uanga nammineq oqaatigissavara Inatsisartuni sulineq nuannarilluinnarpara aamma sapinngisannik malinnaaffiginiartarpakka saqqummiunneqartut tamarmik.

 

Aamma uani siunnersuutinni oqaatigisatit toqqavissumik isummerfigiuminaatsissimagakkit, taamaattumik sanilliussimavarput maannakkut suliat ingerlanneqartut peqataaffigisagut. Ilaatigut aamma imatut allakkavit issuaalaarsinnaaguma qujassagaluarpunga. Siunnersuutinni qupperneq 2-mi imatut allapputit: "Inatsisartuusugut pisussaaffeqarpugut inuiaat kalaallit sapinngisarput tamaat atorlugu assigiinnerusumik atugassaqartinnissaat sutigut tamatigut isumaginiassallugu, tamannalu tunngavigalugu nammineq illuliorusuttunut periarfissarititaasut qiviarutsigit nassuerutigisariaqarparput nunatsinni taamatut periarfissaqartitsisoqanngitsoq".

 

 

Taanna eqqortuunngilaq. Uani oqaatigaarput Illorput 2000. Uagut nammineq misilittakkavut kommunemi erseqqissaatigissavakka. Sanaartorfissamut aalajangersimasumik inissiinitsigut annat kuuffiinut, imermut tamarmik atapput. Iserlugit nuanneqaat nammineq piumasut illuliarisaat.

 

Soorunami aamma immikkut pilliuteqarput. Tamakku takullugit taamaattumik uani siunnersuutinni periarfissaqartitsisoqannginneranik oqarnerit eqqortuunngilaq. Kommunet mikigaluartut nammineq aamma peqataanermikkut innuttaasut akissaqartorsuunngikkaluartut pitsaalluinnartumik inissisimapput.

 

Taamaattumik oqarnerit atuarluarsimannginnermik taanna uanga tigorusunngilara.

Aamma Naalakkersuisup erseqqissumik nassuiaataat akissutaat atuarpagut. Uagut pingaartipparput nunatsinni aningaasanik qalaartunik peqannginnatta pioreersut maannakkut naalakkersuinikkut peqqussutillu allanngortiternerisigut ukiorpassuarni inissiani najugaqartuusimasut maannakkut qujanartumik kiisami piginnittunngornissaminnik periarfissinneqarput, tassani immikkut aningaasarpassuarnik pilliuteqanngikkaluarlutik. Isumaqarpugut tamakkua ullumikkut alloriarnerit nutaat tikinneqartut atorluarneqarpata siunnersuutinni anguniarneqartut ullumikkut sukkanerusumik anguneqarsinnaasut.

 

Maannakkut tamakkua suli tamakkiisumik atorneqalinngitsut aamma allamik periarfissamik innersuussissalluta nunarput akissaqanngilaq. Pioreersut aaqqissuullugit atorluaqqaartigit, taava taakku naammanngippata periarfissaqassaaq aamma allatut iliorluni periarfissiinissamut.

 

Taamaattumik annertunerusumik oqaaseqarnanga Naalakkersuisup aamma akissuteqaataani erseqqiivissumik misissuinerit ingerlanneqartut oqaatigineqarpoq, allaat aamma Islandimi. Aamma maannakkuugallartoq erseqqissumik oqaatigaat akuerisinnaanagu suliaq ingerlaqqissammat, taamaattumik uanga Naalakkersuisut akissuteqaataat aamma erseqqimmat aamma oqaaseqaatigut uani aallaavigalugit siunnersuutip maannakkuugallartoq ilaatigut paasiuminaannera tunngavigalugu akuersaarsimanngilarput, kisianni soorunami Naalakkersuisut akissuteqaataat taanna erseqqissoq tamakkiisumik taperserlugu suliniutinut ilanngunneqartoq innersuussutigissavarput.

 

Kiisalu aamma naggataarutigalugu oqaatigissavarput initaarniarluni inuusuttunik periarfissiisimaneq. Tassa taanna aamma siunertaavoq pitsaasoq. Aamma inuusuttorpassuupput siunissaminnik initaarnissaminnik bankini maannakkut annertuumik uninngasuuteqarmata. Aamma taanna qujanarpoq, imaappoq inuusuttut aamma siunissamik maanna eqqarsartut initaarnissaminnik arlaqartorujussuummata. Qujanaq.

 

Asii Chemnitz Narup, Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuat.

Qujanaq. Siullermik Inatsisartut siulitaasuannut qujarusuppunga paasitimmatigut sunarpiaq tunngaviusimanersoq oqaluuserisassap siornaminngaanniit massakkumut aamma qaqinneqarsinnaanngorsimaneranut.

 

Ilumoorpoq ineqarnermut tunngasut ajornartorsiutaapput annertoorujussuit aamma Inuit Ataqatigiinni piareersimavugut soorunami suleqataaffigissallugit. Uagut Inuit Ataqatigiinni isumaqarpugut inissaaleqinerup annertutiginera imaluunniit taamarsuaq annertutiginera tassaavoq ajornartorsiut annerpaarpaarpaaq inissaaleqinerujussuaq. Aamma inissiat pitsaassutsimikkut qaffassartariaqarnerat aamma taanna ajornartorsiutaavoq annertooq.

 

Pingajuattut taarusupparput kvadratmeterimut akit sanaartornermi aamma aqukkuminaatsorujussuullutillu qaffasippallaarujussuarnerat ajornartorsiutaavoq. Kiisalu sisamassaattut tikkuanngitsoorusunngilarput sanaartornermut iluarsaassinermullu  aningaasaateqarfiup ukiut kingulliit ukiup naanerani sinneqartoortarnera millionerpassuarnik. Tamatuma ersiutigivaa pilersaarusiornerlunneq aammalu aqutsinerlunneq.

 

Taamaattumik ajornartorsiutit taakkua annertupput imaannaanngitsuupput, taamaattumik minnerunngitsumik aningaasalersueriaatsit qanoq ittut siunissami tunngavissinneqarsinnaanersut eqqartussallugit pingaaruteqarpoq.

 

Taamaattumik Per Rosing-Petersenip oqaluuserisassanngortitaa eqqumiilluinnartumik misissorlugulu atuaqattaarlugulu pisimavarput. Aningaasalersueriaatsinut tunngasoq pingaaruteqaqimmat. Taava soorunami pingaartissimavarput aningaasaliisarfiup taassumap nutaassap kikkunnut taarsigassarsititsisinnaasalernissaa taavalu aamma qanoq atugassaqartitsilluni taarsigassaqartitsisalernissaanut tunngasut apeqqutit immikkut ujartorsimagaluarpagut isumaqarluta tamakkua aamma siunnersuusiorfigineqarsimassasut, peqqutigalugu taassumap aningaasaliisarfissap nutaassap sanilliuttariaqaratsigu aningaasaleeriaatsinut pioreersunut oqimaalutaasariaqaratta nalilersinnaassagutsigu una siunnersuut aappimik tapersersorniarlugu imaluunniit itigartinniarnerlugu. Ajorniussutigalugu tamakkua apeqquterpassuit qaqinngilagut maanngaanniit.

 

Jakob Sivertsenip suleriaasia taavalu uagut Inuit Ataqatigiit suleriaaserput ugguuna assingusimavoq, peqqissaartumik aamma siunnersuuteqartoq peqqissaartumik soorunami utertiffigerusuttaratsigu siunnersuutaasoq sukumiisumik nalilersorlugu. Taamaattumik misigisimavunga aappaatigut siunnersuuteqartoq oqaaseqarfigigamitigut allaat nikassaarpalungajattumik uagutsinnut nipilimmik oqaaseqartoq. Taanna nuanninngilaq aamma paasillaqquara peqqissaarnermik tunngaveqarluta taakkua apeqqutit apeqqutigisimagaluaratsigit.

 

Taava Jørgen Wæver-Johansen Naalakkersuisoq isumaqatigalugu oqaatigissavara maanngaanniit kikkut kikkunnik oqaloqatiginnissinnaasimagaluarnerannik oqalunneq piffissaajaatigisariaqannginnatsigu, aappaatigulli taanna aalajangiusimavarput siunnersuut tunniunneqartoq agguaanneqartoq Inatsisartuni ilaasortanut, taanna tunngavigalugu tassanilu saqqummiunneqartoq tunngavigalugu naliliinissatsinnut periarfissaqartariaqarpugut.

 

Saqqummiussaq Per Rosing-Petersenimit annertoorujussuuvoq aamma aningaasalersueriaaseq taanna qitiutinneqarnera paasivarput, taava tassannganniit avalequterpassuaqarpoq oqaluuserisassanngortitaq. Sorpassuit tikinneqarput, kisianni tassa pingaartitatta aappaa aamma taamatut saqqummiussinermi tassaagami tunngavilersorluakkanik saqqummiussinissaq inuiaqatigiinnut Inatsisartunut ilaasortaqatinut, taamaattumik oqartoqarmat imaluunniit siunnersuuteqartoq oqarmat akissarsiagittut aamma utaqqisut allattorsimaffianni allassimasut, soqutigalugu taanna ujartuisimavugut pisortaqarfinnut, Naatsorsueqqissaartaqarfimmut, A/S Inissiaatileqatigiiffik INI-mut paaserusullugu inuit isertitaat taavalu utaqqisut allattorsimaffiat paasissutissat taakkua kattunneqarsinnaanersut, taamaattoqarsinnaasuuppammi soqutiginartorujussuussagaluaramik erseqqinnerusumik paasissallugu kikkunukua utaqqisut allattorsimaffianni allatsissimasut. Taakkua paasissutissat datat imminnut atassuserneqarsinnaanngimmata isumaqarpunga taamatut oqarneq eqqoriaanerinnarmik tunngaveqartoq ajuusaarnaqisoq.

 

Paasivarput oqaluuserisassanngortitsisup pingaartittorujussuugaa inuit namminneq inigisartik pigissagaat. Aamma allaat ernumanartutut isigalugu massakkut inissiat najugallup 80%-iisa pisortanit pigineqarmata. Aappaatigut nipi taanna tujorminartorujussuuvoq, soorlulusooq pisortat inissiaataanni najugallit oqarfigiartorai; Hej, ilissi pisortat inigisaanni najugaqarassi ernumanaqaasi. Taamatut eqqarsartariaqanngilagut. Peqarniarneq pinnagu uagut allanik tunngaveqarluta ineqarnermut politikkeqarpugut Inuit Ataqatigiinni.

 

Pingaartipparput inuit kikkulluunniit inissaqartinnissaat. Pingaartipparput inuit kikkulluunniit akilersinnaasaminnik inissaqartinnissaat. Aamma pingaartipparput pitsaassutsip qaffasuunissaa taavalu aamma issittumut naleqquttuunissaat. Inissiat aamma najukkat najoruminartut, avatangiiserissaartut, tassani soorunami pinngortitaq eqqarsaatigivarput, aamma eqqaamiut. Nuannersumik eqqaamioqatigiissinnaaneq taanna pingaartittorujussuuarput. Aamma angerlarsimaffik inissiaq sunaluunniit inuunermik nuannersumik toqqammavileeqataasinnaassasoq taanna piumasaqaatigissavarput. Taava tassani pingaarnerunngilaq inuup nammineq pigineraa imaluunniit attartortutut tassani inissiami imaluunniit illumi najugaqarnersoq. Isumaqarpugut taanna tunngaviusumik isiginneriaaseq ideologi taanna aamma illuatungilertariaqarpoq.

 

Ajornartorsiuterpassuaqarpugut inuiaqatigiinni aaqqinneqartussat. Aap, kisianni aaqqiissutissatut matuersaat tassaanngilaq namminersortunngorsaaneq peqarniarneq piinnarlugu aaqqiiniarneq. Taanna uagut apeqquserujussuarparput.

 

Aamma oqarpugut saqqummiinitsinni Per Rosing-Petersenillu saqqummiussaanut naliliinitsinni eqqumaffigijuartariaqakkat tassaapput nammineq akissaqalersinnaanngitsut qaquguluunniit nammineq pisinissamut. Taava tassani Naalakkersuisup isumaqarpugut pissutsit pingaaruteqartorujussuit tikikkai oqarami ileqqaaruteqartariaqarpoq taarsigassarsititsissagaanni. Tassa taamaalluinnarami. Aamma ilisimavarput nunatsinni isertitat ima naligiinngitsigipput nunaqqaterparpassuaqarpugut ulluinnarni ima inuuniapiloortigisunik, ima isertitagissaartiginngitsunik ileqqaarsinnaanatilluunniit. Taamaattumik pisortat aamma pisussaaffeqartuassapput inissialiornissaq inissaqartitsinissarlu.

 

Per Rosing-Petersenip akissaatikinnerusut isumakuluutigigunigit, taava uagut Inuit Ataqatigiinninngaanniit isumaqarpugut akissaatit tunngaviusumik taava allatut iluarsisariaqarput. Aamma isertitatigut naligiinnginnerujussuaq taanna iluarsisariaqarpoq. Aamma Inuit Ataqatigiinninngaanniit upernaap ingerlanerani oqaluuserisassanngortitsivugut imaluunniit siulittaasutta oqaluuserisassanngortippaa akileraartarnermut tunngasut. Taakkua tikikkutsigit soorunami qilanaassaagut tapersersorneqarnissarput naatsorsuutigigatsigu.

 

Jakob Sivertsenip oqaatigivaa pioreersut tunuinnarlugit allanik nutaanik pilersitsinissaq pioreersut nalilersorluaqqaarnagit taanna aqqutissaanngitsoq. Isumaqarpunga oqartariaqarluta isumaqatigiittorujussuuvugut tassuuna. Aningaasalersueriaatsit arlalipparujussuit pioreersut massakkut ineqarniarnermut tunngasut ataatsimut isigalugit iluarsaqqinniarneqarmata nuannaarutigaarput. Aamma isumaqaratta taakkua nalilersorluarneqartariaqartut. Ilaat iluatinnarsinnaapput, ilaat allatorujussuaq ilusilerlugit iluarsaanneqartariaqassapput. Aamma suliani taakkunani ataatsimiititaliaq aamma aqqutigalugu suleqataanissarput neriorsuutigissavarput.

 

Taava oqaatigilaassavara, uanga tupiginngilara Jakob Sivertsen ilaatigut isumaqalersimammat Per Rosing-Petersenip aningaasat tassunga aningaasaliisarfimmut isumalluutigisai tassaasut sanaartornermut iluarsaassinermullu aningaasaateqarfimminngaanniit sinneqartoorutaasartut ukiup naanerani. Peqqutigalugu Per Rosing-Petersen qupperneq 3-mi aningaasat taakkua sinneqartoorutaasartut ukiup naanerani immikkut nammineq taakkartoramigit. Uagut aamma aallaqqaammut isumaqarsimavugut taakkua aningaasat isumalluutigalugit aningaasaliisarfimmik pilersitsisoqarnissaa takorloorneqartoq. Kisianni qujanartumik radiokkut Per Rosing-Petersen

apersorneqarmat taanna erseqqissarneqarmat paasitinneqaratta qujavugut. Tassa taakkuugallarput Inuit Ataqatigiinninngaanniit oqaatigerusutavut.

 

Anton Frederiksen, Kattuseqatigiit oqaaseqartuat.

Inissaaleqineq annertuumik ajornartorsiutinut ilaasoq tamatta nalunngilarput. Aammalu tamatta oqaluttuarpugut aamma taassuma ajornartorsiutip sapinngisamik annikinnerpaaffissaa anguniartariaqartoq.

 

Taamaammat akissakinnerusut isertitakinnerusut periarfissinneqarnissaat annertunerusoq anguneqassappat isumaqarpunga Inatsisartut siorna aamma aalajangiukkaat akissaqarnerusut nammineersinnaasut inissiarsuarnilu pisortanit pigineqartuni ineqartut taakkua annerusumik suli aamma periarfissinneqartariaqartut nammineersinnaanerat anguniarlugu. Taakkua namminneq annerusumik imminnut isumagilissappata taava akissakinnerusut isertitakinnerusut taakkua periarfissaqarnerulissapput pisortat inissiaataanni ineqarnissaminnut. Taanna aamma Naalakkersuisut qujanartumik suliuniutigivaat, tamakkualu suliniutit nuannerput malinnaaffigalugit.

 

Taamaattumik tassungaannaq uniinnartariaqanngilagut, taamaammanuna Per Rosing-Petersenip suli periarfissanik allanik ujartuinera Kattusseqatigiinniit taperseripput paasilluarlugu, naak ilaatigut oqaluttoqaraluartoq siunnersuut paasiuminaatsinneqarluni. Uanga takusinnaanngilara paasiuminaatsortaa sumiinnersoq aamma isumaqanngilanga siunnersuuteqaraanni taava siunnersuummut malitsigitiinnarlugu malittarisassat apeqquteerarparpassuit assigiinngitsut tamaasa siunnersuuteqartup siullermeerneqarnerinnaaniluunniit tamaasa akiortariaqarai.

 

Aalajangiiffigisassanik siunnersuuteqaraangatta siunnersuuteqarnermut tunngatillugu suliassap aappassaaneerneqarnissaanut misissorneqarsinnaasarput apeqqutit assigiinngitsut. Suliakkiissutigineqarsinnaapput Ineqarnermut Ataatsimiititaliamut imaluunniit ataatsimiititaliamut arlaannut susassaqartumut.

 

Inatsisartut piumasaqarsinnaapput siunnersuummi uani paasisassat assigiinngitsut annertunerusumik pissarsiarerusuppagut suliassarlu Inatsisartut aalajangiinerisigut ingerlateqqinneqarsinnaavoq aappassaaneerneqarnissaata pingajussaaneerneqarnissaatalu tungaanut. Taamaammat isumaqarpunga pissusissamisoortutut oqaatigisinnaanagu aalajangiiffigisassatut siunnersuutip siullermeerneqarnerani imannak sakkortutigisumik siunnersuuteqartumut piumasaqassalluni apeqqutit tamarluinnaqqeqqissaasa akineqarsinnaanngorlugit saqqummiuttariaqarpatit, taamaaliunngikkuit siunnersuutit tapersersinnaanngilarput.

 

Isumaqarpunga tamatta suleqatigiissagutta ajunngitsumik periarfissarititaasut suleriaatsitta iluani, tassalu suliassaq aalajangiiffigisassaq pingasoriarluni suliarineqartussaavoq. Taakkua immikkoortut pingasut akornani misissugassat periarfissallu assigiinngitsut ujartorneqarnissaannut piffissaq isumaqarpunga atussagaanni pitsaanerpaajusoq. Aammalu naatsorsuutigaara Inatsisartut 1979-p kingorna inatsisartunngoramilli suleriaasissartik suliarigamikku tassani aamma periarfisseereertut.

 

Ullumikkut uagut Kattusseqatigiinni isumaliortaaserput malillugu inissaaleqinermi ajornartorsiutinut pissutaaqataasutut nalilertagarput aamma tassaavoq inoqutigiit tunngavigalugit akilersuisitsisarneq aammalu inoqutigiit tunngavigalugit pisartagaqartitsineq, soorlu utoqqalinersiutit, siusinaarluni sulisinnaajunnaarnersiuteqartut.

 

Utoqqaat assersuutigigutsigit ineqarnermut attuumavoq oqallisigisarput, utoqqaq ernuttaminik asasaminik najugaqateqarniarpat taava oqarfigineqassaaq: Illit pisartakkatit tapiissutigineqartartulluunniit inigisamut pisinnaanngilatit ernuttat imannak aningaasarsiaqarmat.

 

Aatsaat taanna anisikkukku pisartakkatit tamaasa pisinnaavatit. Ernuttat anisinniaruk. Allaat ullumikkut toqqaannartumik isumaginninnermik allaffeqarfimminngaanniit saaffigineqartarput. Isumaqarpunga tassaniittoq aamma ilaqutariinnik pisortatigoortumik avissaaartuutsitsineq inissaaleqinerujussuarmik kinguneqartoq. Allaat utoqqaat ilaannit oqarfigineqarpunga ukiorpaaluit matuma siorna: Illoq atorunnaarmat inissaaleqineq pilerpoq. Illoq atorunnaarmat ilaqutariit imminnut ataqatigiinnerat massakkut avissaartuutsinneqarput ilaqutariit. Taanna erseqqissorujussuuvoq. Inissaaleqineq annertusigaluttuinnarpoq pissutigalugu suut tamarmik inoqutigiikkuutaartumik isertitat aalajangersorneqarnerat aamma pissutaaqataalluni.

 

Isumaqarpunga, ajornartorsiutit assigiinngitsut inissaaleqineq qaangissagutsigu tamaasa qiviartariaqarivut. Illoqarfik Paamiut maannamut inissaaleqiffiunnginnerpaajusimasoq qiviarutsigu

ukiunilu ulluni kingullerni pisimasut qiviarutsigit Qasigiannguit assersuutigigutsigit. Qasigiannguani inissiat inuerukkaluttuinnarput. Meeqqeriviit matoorarneqarput, allaat ilaqutariit inissianut ataatsinut imminnut kattullutik najugaqarnialernertik ilaasa aallartissimagaat aviisini atuarsinnaavarput piffissami qanittumi. Sunaana pissutaasoq?

 

Pissutsit tamakkua tunngavii ujartorniartariaqarpavut. Soorunami inuutissarsiorneq annertuumik aallaaviuvoq pissutsini tamakkunani, kisianni aamma ineqarnikkut ajornartorsiutit namminerlu akisussaassuseqartumik nammineq peqataanikkut initaarniarnissamut pisortat kisiisa isumalluutigivallaarnagit alloriarnissaq isumaqarpunga ujartuiffigisariaqaripput. Soorunami pisortat inissiaataat pinngitsoorneqarsinnaanngillat, oqanngilagut pinngitsoorneqartariaqartut. Inissaaleqisut inissaqanngitsorpassuit nalunngilagut.

 

Tamakkua inissaqartissagutsigit, taava nammineq pisinnaanerusut nammineerlutik periarfissiuunneqarnissaat annerusumik ujartortariaqaripput isumaqarnarpoq. Aammalu Naalakkersuisup akissuteqarnermini Siku Blockimi periarfissat ujartorneqartut eqqartugai soorunami qujanarput, kisianni isumaqarpunga aamma Inatsisartuni qangali Inatsisartut tamarmik maani oqartarnerat malillugu nunatta pissarititaanik atorluaaneq taanna timitalerneqassappat taava apeqqutaatinnagu suminngaanniit siunnersuut takkunnersoq nunatsinni iluaqutaasussat ikioqatigiilluta ujartorniartigit.

 

Aamma una uanga eqqaalaarniarpara Inatsisartuni sulineq nuannarigakku, ilami kina qineqqusaassava Inatsisartuni sulineq nuannarinngikkuniuk? Suliaq soorunami nuannerpoq aamma ilaatigut oqimaattarluni. Apeqqutit assigiinngitsut ilaatigut utaqqisut allattorsimaffiannut tunngasut pillugit isumaqarpunga piffissaq aamma manna iluatsillugu Naalakkersuisut ujartuiffigilaassallugit. Tassa ukiarmi Inatsisartut ataatsimiinnerisa nalaanni apeqqutigivara tusagassiutitigut saqqummiunneqarmat inuit innuttaasut inissianiit aniorartinneqartut illoqarfik aalajangersimasoq taamanikkut taaneqarpoq, anisitaassamaartullu inuit ilaqutariit 54-t aamma taaneqarput.

 

Taamanikkulli Naalakkersuisunut apeqquteqarpunga utaqqisut allattorsimaffiat aammalu INI A/S-iminngaanniit anisitaajumaartussat qanoq nalunaarsorsimanerat innersoq. Kisianni ajoraluartumik ulloq manna tikillugu taanna apeqqut akineqanngilaq. Soorunami nammineerlunga INI A/S-imut ujartuisinnaanera periarfissaqarpoq, kisianni Naalakkersuisut aamma paaserusunnarput tassani apeqqummi qanoq eqqarsaateqarnersut aammalu akissutissaat suli maannamut utaqqivara.

 

Per Rosing-Petersen, Siumut.

Qujanaq. Asii Chemnitz Narup Inuit Ataqatigiinnit oqaatiginiakkakka amerlanerpaamik Anthon Frederiksenip aallaqqaasiummini taareermagit uterfigeqqissanngilakka.

 

Qujassutigiinnassavara naggataarunarama pingajussaaniilerama tassa una tunngaviatigut Naalakkersuisut paasillugu tunngavia aallaavigalugu aamma suliniutit ingerlateqqinniarmatigit, soorunami periarfissanik aamma ammaasussaammat taanna ajorinngilluinnaqqinnaarpara.

 

Naggataatigut Atassumminngaanneersoq Jakob Sivertsenip issuaanera tassunga killittoq nangeqqilaarusuppara imannak oqarninni toqqammavigigakku aamma: Illuliornermi aningaasalersuisarfiit arlallit nunatta avataaneersut nunatsinni immikkoortortaqarfeqarput, taakkualu taamaasiornerat tunngaviatigut isornartoqanngilaq, kisianni taakku inuiaat kalaallit assigiimmik periarfissippaat? Ajoraluartumik naamik, tassami illoqarfinni sisamaannarni, tassalu kujataani aallartikkutta Qaqortumi, Nuummi, Sisimiuni aamma Ilulissani taamaallaat taamannak periarfissiimmat.

 

Taanna ilanngutinnginnakku periarfissaq iluatsillugu ilanngukkusuppara. Taamannak suliniartoqarnera soorunami Naalakkersuisuninngaanniit qujassutigissavara. Immaqa qalipaatai assigiinnerpaarsuunngikkaluartut kisianni periarfissiineq ammaassisussaavoq taamannak Islandip modeliatut ittunik periarfissanik ujartueriarlutik aalajangiisoqassagaluarpat taamatut. Qujanaq.

 

Jørgen Wæver-Johansen, Ineqarnermut, Attaveqanermut Pilersuinermullu Naalakkersuisoq.

Tassa oqaaluuserisassami matumani maluginiarpara Inatsisartuni amerlanerussuteqangaartut kissaatigigaat Naalakkersuisut suliaat ingerlareersut ingerlaqqiinnarnissaat. Taamaattumik suliat taamatut ingerlateqqiinnassavagut, taava taakkua kingunissaat piareerpata Inatsisartut soorunami uterfigissavaat naliliiffigalugillu.

 

Kattusseqatigiit apeqqutaannut tunngatillugu akissuteqaatigisinnaavara ippassaanikkunni, tassa sapaatip akunneri qassiunerpat qaangiupput nalunaarut nutaaq Naalakkersuisunit akuersissutigaarput. Nalunaarummi tassani allaqqavoq 1. april 2002 sioqqullugu akiitsorisimasat tunngavigalugit anisitaasoqarsinnaanngitsoq.

 

Taamaattumik anisitaasartut allamik tunngaveqarluni anisitaasarmata taakkua ataasiakkaarlugit iserfigisinnaanngilakka, kisianni nalunaarummi allaqqavoq 1. april 2002 sioqqullugu akiitsorisimasat tunngavigalugit anisitaasoqarsinnaanngitsoq, unali piumasaqaataavoq ukioq manna naatinnagu taamatut akiitsullit saaffigineqarnermikkut qanoq akilersuinissamik isumaqatigiissuteqassasut A/S Inissiaatileqatigiiffik INI-imut. Tassa taakkuupput malittarisassat atuuttut nunatsinni massakkut.

 

Taava Sikublockimut tunngatillug nunatta pissarititai tunngavigalugit ineriartortitsineq, assersuutitut oqaatigerusuppara kommunenut tamanut periarfissaammat Sikublocki atorlugu inissianik sanaartornissaq, soorlu Narsami periarfissaq taanna atorneqartoq, taamaattumik aamma Ilulissani soqutigineqarnera Kattusseqatigiillu tungaanniit soqutigineqarnera aallaavigalugu oqaatigerusuppara soorunami aamma Ilulissani periarfissaammat inissialiassat kommunep aningaasaleeqataaffigisai nutaat tamaasa aamma Sikublocki aallaavigalugu sananeqarsinnaanissaat. Qujanaq.

 

Josef Tuusi Motzfeldt, Inuit Ataqatigiit.

Ineqarnermi apeqqutini oqallittarnerni siusinnerusukkut Ineqarnermik Pisortaqarfimmut imissutiginikuusarput uteqqikkusukkiga una oqaluuserisaq ineqarnermut aaqqiiniarnermut soqutiginanngitsuunngimmat, tassalu Norgemi aaqqissuussisimaneq Husbankimik taallugu. Taakku aamma qarasaasiami qupperneqarput. Aaqqissuussineq iluatinnaateqarsinnaanersoq nunatsinnut atatillugu misissorneqartariaqarpoq.

 

Taavalu Siumup oqaaseqartua arlaleriarluni oqarpoq soraarnerussutisiaqarnissamut aningaasateqarfiit taakkua aamma kaammattorneqartariaqartut, aningaasanngooq maani sipaarneqartut aamma nunatsinni sulisinneqartariaqarmata. Taakkua soorunami ilaasortat isumaannik najoqqutaqarlutik sunik aningaasalersuissanerlutik aalajangiisartuupput. Kisianni soqutiginartua uaniippoq naalakkersuisooqatigiit naalakkersuisunngornerminni isumaqatatigiissutaanni ilaatigut taaneqarmat ineqarnermut akiliisarnermut aaqqissuussineq nutaaq ukiortaamiit atulersoq isumaqatigiissutaareersut najoqqutaralugit nalilersuiffigeqqinniarneqartoq. Ilaatigut ineqarnermut akiliisarnermut periutsit allanngortinneqarput. Soraarnerussutisiaqarnermi aningaasaateqarfiit allallu namminersortut inissialiornermikkut pisortat inissialiaannut unammisinnaanerusunik sanasinnaanngornissaat siunertaralugu. Taava massakkut periuseq nutaaq tassunga samminiartussaq aallartilaaginnartoq Inatsisartunut soqutiginaateqanngitsuunngilaq, naalakkersuisooqatigiit ineqarnermut akiliisarnerit nutarterneqarnera sumut sammivilimmik allanngortinnialersaarneraat imaluunniit nalilersuinerminni suna siunnerfigilersaarneraat.

 

Kiisalu Atassutip oqaaseqartuata Illorput 2000-imik isumalluutissaqqissutut taasinera ilumoortortaqarsinnaavoq. Tassami inuup illuliorniartup nammineq aningaasat akiliutissai aallartinnermi tassaaginnarput illumut sananeqartussamut atortussat nalingisa 5%-iat, kisianni taakkua qaavinut soorunami nammineq illumik piginnittunngortussap sulinermigut sananermigut naleqarnerulersitsinera aamma taanna qaavanut ileneqartarpoq. Taamaakkaluartoq oqartariaqassagunarpugut Illorput 2000-imik pisaaraangatta innuttaasut pisaaraangamik taakkunannga minnerpaamik 50% pisortaninngaanniit akilerneqartarpoq. Akilersueriaaseq aamma taanna 10/40/50-ikkut piginneqatigiilluni illuliat 60/40-mik illuliat taakkua akornanniippoq aamma. Isumaqartitsiniartoqassanngilaq taanna pisortat tunissutisiaannaattut innuttaasunut pigilersinneqartartoq. Nalilerneqartariaqarpoq allanut illulioriaatsinut sanilliullugu aningaasartuutitigut pisortaninngaanniit qanoq annertutigisumik matussuserneqartarnersoq.

 

Jørgen Wæver Johansen, Ineqarnermut, Attaveqarnermut Pilersuinermullu Naalakkersuisoq.

Inuit Ataqatigiit tungaanniit kissaatigineqartoq maluginiarpara Husbankimik aaqqissuussineq Norgemiittoq taanna aamma siunissami nalilersuinernut ilaatinniarneqassasoq, taannalu aamma suliassanut aamma ilanngunneqarsinnaanera ajoriffissaqartinngilarput Naalakkersuisut tungaanninngaanniit.

 

Ineqarnermut akilersuisarneq allallu aaqqissuisarnerit januarip aallaqqaataani atuutilersut ilumoorpoq naalakkersuisooqatigiinnermut isumaqatigiissummi naliliivigineqarnissaat allassimammat. Nalilersuineq taanna siusinnerusukkut oqaatigineqartut aamma innersuukkusuppakka sapaatip akunnera ataaseq matuma siorna maani Inatsisartuni tassani oqaatigineqarmat naatsorsuutigineqarluni ukiamut nalilersuineq taanna naammassineqarsimalluni, soorlu aamma ukiaq taamatut isumaqatigiissuteqartugut maani Inatssiartuni nalilersuineq taanna saqqummiunneqarumaartoq Inatsisartunut. Nalilersuinermi soorunami tunngaviusussat tassaapput aaqqissuussinermi nutaami maannamut misilittagarilikkavut taassumalu kingunerisimasai. Tassaapput nalilersuinissatsinnut tunngavissagut.

 

Tassungalu tunngatillugu ilisimatitsissutigisinnaavara Naalakkersuisut ukiup aallartilaarneraniilli suleqatigiissitamik pilersitsereernikuummata ilaatigut Ineqarnermut Pisortaqarfiup peqataaffigisaanik aammalu Isumaginninnermut Pisortaqarfiup peqataaffigisaanik kiisalu Aningaasaqarnermut Pisortaqarfiup peqataaffigisaanik. Taakkuupput nalilersuinissamik suliaqartussat, soorluttaaq taakkuunikuusut ineqarnermut akilersuisarneq pillugu nutaamik aaqqissuussinermi suleqatigiissitaasut.

 

Daniel Skifte, ataatsimiinnermik aqutsisoq.

Tassalu taamaalilluta immikkoortoq 59 siullermeerneqarnera naammassivarput, ingerlariaqqitsinnatali ilisimatitsissutigissavara Anton Frederiksenip kingullermik oqaaseqarnermini una suliassaq Inatsisartuni pingasoriarneqartussatut nipilimmik oqaaseqarnera eqqunngimmat. Suliassaq suleriaatsitsinni §32 malillugu marloriarneqartussaavoq.

 

Immikkoortoq 59-ip suliarinerani imatut inaarut taassavara: Siunnersuut Siumup itigartippaa aamma Atassutip aamma Inuit Ataqatigiit kiisalu aamma attaviitsup Naalakkersuisullu. Taamaalillunilu suliassaq una ukiaru taamatut isikkoqarluni aappassaaneerneqassaaq.

 

Taamaalilluni ullormut oqaluuserisassavut naammassivagut. Ataasinngorpat 22. april ataatsinut ukua oqaluuserineqassapput, qulequttat kisiisa taassavakka: Immikkoortoq 89, immikkoortoq 80, immikkoortoq 79, immikkoortoq 81, immikkoortoq 98, immikkoortoq 41, immikkoortoq 42. Aamma tassunga ilanngutissaaq immikkoortoq 81, 98, 41 42-lu ataatsimoortillugit suliarineqassammata, kiisalu kingulliit marluk immikkoortoq 78 aammalu immikkoortoq 46.

 

Ullumikkut ataatsimiinneq taamaalilluni naammassivoq.

 

 

 

 

 

 

Ullut ataatsimiiffiust qulingiluaat, ataasinngorneq aprilip 22-at 2002, nal. 13:00

 

 

Daniel Skifte, Inatsisartut Siulittaasuat, Atassut.

Ataatsimiinneq ammarpoq.

Ullormut oqaluuserisassat tikinnginnerani ilisimasitsissutigissavara Inatsisartunut Inuit Ataqatigiinninngaanniit nalunaarutigineqarmat Inatsisartunut ilaasortaq Josef Motzfeldt ullumikkut ataatsimiinnermi peqataasinnaanngitsoq  napparsimanini peqqutigalugu. Taamaattumillu sinniisussamik aaggersaasoqannginnissaa aamma erseqqissarlugu.

 

Ullumikkut eqqartorneqartussat ataasinngornermi 22. april ukuupput immikkoortut normui kisitsisit taassavakka 89, 80, 79 taavalu tulleriit sisamat 81, 98 , 41, 42-lu, taakkua ataatsimoortillugit suliarineqarnissaat ilisimassitsissutaareerpoq, kiisalu immikkoortoq 78, 46-lu.

 

Immikkoortoq 89-i erninermi suliffinngeqartarnerup sivitsorneqarnissaa, aammalu meeqqanut inunngujaartunut angajoqqaat suliffinngeqarsinnaanermut periarfissaasa pitsanngorsarneqarsinnaanissaat pillugit aaliangiiffiusut siunnersuut. Siunnersuuteqartoq qinnuigissavara oqaaseqaqqullugu Tommy Marø, Siumut.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Ullut ataatsimiiffiust qulingiluaat, ataasinngorneq aprilip 22-at 2002, nal. 13:03

 

 

Oqaluuserisassani immikkoortoq 89

 

 

Erninermi suliffinngeqartarnerup sivitsorneqarnissaa, aammalu meeqqanut inunngujaartunut angajoqqaat sulinngiffeqarsinnaanermut periarfissaasa pitsanngorsarneqarsinnaanissaat pillugit aaliangiiffiusut siunnersuut.

(Tommy Marø)

(Siullermeernera)

 

 

Ataatsimiinnermik aqutsisoq: Daniel Skifte, Inatsisartut Siulittaasuat, Atassut.

 

 

Daniel Skifte, Inatsisartut Siulittaasuat, Atassut.

Siunnersuuteqartoq qinnuigissavara oqaaseqaqqullugu Tommy Marø, Siumut.

 

Tommy Marø, Siumut.

Qujanaq. Ininermi suliffeqanngittarnerup inerninerup kingorna sapaatit akunnerinit 15-iit sapaatit akunnerinut 30-nut sivitsorneqarnissaanik kiisalu siusinaartumik imaluunniit innarluutilinnik erninermi sulinngiffeqartarnerup suli sivitsuiffigineqaqqinnissaanik Inatsisartut aalajangiiffigisassaattut siunnersuuteqarpunga.

 

Erninerup kingorna sulinngiffeqartarnerup sivitsorneqarnissaannik siunnersuuteqarninnut tunngaviit arlaqarput. Siullermik oqartariaqarpunga angajoqqaatut akisussaaffiit angajoqqaanit pitsaasumik isumagineqassappata tulluartutut isigineqarsinnaanngitsoq meerannguaq arnaminit imaluunniit angajoqqaaminit suli miluttoq meeqqerivimmut tunniutissallugu. Meeqqammi inunngornerminiit qaammatit arlallit atortussaavai angajoqqaani ilisariniassallugit.

 

Ukiuni kingulliunerusuni malinnaavigaarput nunani avannarlerni angajoqqaanngortunut inatsisitigut angajoqqaatut atukkat pitsanngorsaateqartuartut. Soorlu aamma kingullertut danskit naalagaaffiata tamanna nutaamik aaqqissuussimagaa.

 

Aammattaaq taasariaqarpoq qaammatini 16-ni inatsisip nutarterlugu atuutereernerani malunnartoq ernereernerup kingorna sapaatit akunnerinik 15-niniit suli annertunerusumik pisariaqartitsineq annertunerusoq.

 

Tassami taasariaqarpoq angajoqqaanngortut qaammatit siulliit ulloq unnuarlu paarlakaattumik imaluunniit ataatsikkut meerannguamik nakkutiginnittariaqartarnerat.

 

Soorunami oqartoqarsinnaagaluarpoq inuunermi meerartaarsimagaanni pisussaaffiit ilagiinnaraat. Kisiannili eqqaamasariaqarpoq ullutsinni inuuniarnerup oqimaassinnaasup aammalu oqimaaqisup piumasaasa ilagigaat angajoqqaat tamarmiullutik sulisariaqartarnerat. Taamaattoqartillugulu annertoqisumik minnerpaamik anaanaasumik anaanaasumut oqimaatsumik ilungersunartumillu eqquisarluni.

 

Aammattaaq uagut inatsisiliortugut arajutsisimasatsinnut ilaagunarpoq siusinaartumik imaluunniit innarluutilimmik meerartaartartut ullumikkut nalinginnaasumik ernisimasutuulli suliffinngeqartarnerat aaqqissuussimagatsigut. Ilisimassavarpummi siusinaartumik imaluunniit innarluutilimmik meerartaarsimasoq meeqqap qaammataanni siullermi arlalinni annertuumik angajoqqaaminik pisariaqartitsisarmat.

 

Naggataatigut neriuutigaara Inatsisartut qulaani taakartorneqartut tapersersorumaaraat. Taamaasilluta nunarput nunanut avannarnerlunut erninermi inatsisip malinnaatinniarnera qulakkeersinnaassagatsigut. Aammalu angajoqqaat meeqqamik inuunerat siulleq annertunerulaamik tamakkiisumik najornissaanut periarfissaqarsinnaaqqullugit. Qujanaq.

 

Daniel Skifte, ataatsimiinnermik aqutsisoq.

Tommy Marø qutsavigaarput. Taavalu akissuteqassaaq Isumaginninnermut Suliffeqarnermullu naalakkersuisoq Ole Dorph.

 

Ole Dorph, Isumaginninnermut Suliffeqarnermullu Naalakkersuisoq, Siumut.

Erninermut atatillugu suliffinngeqartarnerup sapaatit akunneri 15-niit sapaatit akunnerinut 30-nut sivitsorneqarnissaa kiisalu erniaartumut meerartaarnermi aamma innarluutilimmik meerartaarnermi erninermi atatillugu sulinngiffeqartarneri sivitsorneqarnissa Inatsisartuni ilaasortap Tommy Marø siunnersuutigaa. Siunnersuut siulittaasoqarfimmiit aalajangiiffigisassatut oqaluuserisassanngortinneqarpoq.

 

Naluneqanngitsutut erninermut atatillugu sulinngiffeqartarnermut tunngasumik 2001-mi januar-ip aallaqqaataani kingullermik allannguisoqarpoq.

 

Sunngiffeqartarnerlu ilaalu ilanngullugit pillugit aaqqissuussineq atuuttoq malillugu erniffissaq naatsorsuutigineqartoq sapaatit akunneranik marlunnik sioqqullugu anaanaasoq sulinngiffeqarsinnaatitaavoq. Erninerup kingorna anaananngortut ataatsimik erninerminnut atatillugu sapaatit akunneri 15-nit sunngiffeqarsinnaatitaapput. Marluliinermi arlalinnilluunniit meerartaarnermi sapaatit akunneri 19-nit anaanaasoq sulinngiffeqarsinnaatitaavoq. Meeqqap inunnornerata kingorna sapaatit akunneri 15-nit aamma 19-nit siulliit iluani sapaatit akunnerit 3-sut ataataasoq aammattaaq sulinngiffeqarsinnaatitaavoq.

 

Anaanaasup sulinngiffeqareernerata kingorna ataatsimik erninermi sapaatit akunnerini 6-ni marlunnillu arlaqarnerusunilluunniit ataatsikkut erninermi sapaatit akunnerini 10-ni angajoqqaat sulinngiffeqarsinnaatitaapput. Angajoqqaat aalajangissavaat arlartik sulinngiffeqassanersoq.

 

Sulinngiffeqartarneq ilaalu ilanngullugit pillugit inatsisit atuuttut ullormusiaqarluni immikkut sulinngiffeqarsinnaaneq pillugu aamma immikkut malittarisassaqarpoq. Meeraq imaluunniit meeqqat inunngornermi kingorna napparsimaneq inunngujaarpallaarneq imaluunniit inunngornermi oqippallaarnini pissutigalugu napparsimavimmi unitsinneqarpat. Sulinngiffeqarneq sivisunerpaamik sapaatit akunnerinik 13-nik sivitsorneqarsinnaavoq.

 

Sulinngiffeqartarneq ilaalu ilanngullugit pillugit Inatsisartut peqqussutaata suliarineqarnerani allanngortinneranilu kingullermi anaanaasup ataataasullu sulinngiffeqartarnerat sapatip akunneranik sivitsorneqarpoq. Inatsisartut 200-mi ukiakkut ataatsimiinnerminni isumaqatigiissut oqaatigaat sulinngiffeqartarnerup sivitsorneratigut angajoqqaat meeqqatik inoorlaat najornissaanut sivisunerusumik piffissaqartinneqartarnerisigut ilaqutariit meerartallit pitsaasumik atugaqarnissaat qularnaarneqassasoq.

 

Taamatuttaaq erninermi ilaalu ilanngullugit sulinngiffeqarnermut atatillugu akissarsiaqartitsinermut imaluunniit ullormusiaqartitsinermut aningaasartuutit agguataarnerannut pillugit misissuinissaq Inatsisartunit akuersissutigineqarpoq. Misissuineq 2001-mi aamma 2002-mi ingerlanneqarpoq.

 

Taamaasilluni misissuinerup inernera 2003-mi upernaakkut piariissaaq qanorlu ittumik inatsisiliortoqartariaqarnera taamaasilluni paasinarsissaaq. Angajoqqaangorlaanut erninermut atatillugu sulinngiffeqartarnerannut iluaqutaasussamik.

 

Inatsisartuni ilaasortaq Tommy Marø Naalakkersuisut isumaqatigaat inoorlaat sivisunerusumik najornissaanut angajoqqaanut pitsaanerpaamik periarfissaqarnerusumik ilaqutariit meerartallik pitsaanerpaamik atugassaqartinneqarnissaasa qulakkeernissaa pingaaruteqartoq.

 

Erninermi sulinngiffeqartarnerup sivitsornissaa Inatsisartut kissaatigissappassuk kammattuutigineqassaaq. Inatsisartut peqqussutaanik allannguinissaq 2003-mi ukiakkut ataatsimiinnermi pissasoq. 2003-mi qaammatini siullermi misissuinerup naammassineqarnissaa Naalakkersuisut utaqqimaaqqaaniarmassuk. Siunnersuutip saqqummiutinnginnerani aningaasatigut kingunerisassaanik naatsorsuisoqassaaq, kingunerisassaalu aningaasanut inatsimmut ilanngunneqartariaqassallutik.

 

Taamatut oqaaseqarlutik Naalakkersuisut siunnersuutigaat siunnersuut Inatsisartuni aappassaaneerneqannginnermini Inatsisartut Isumaginninnermik ataatsimiititaliaani oqaluuserissanngortinneqassasoq.

 

Daniel Skifte, Inatsisartut Siulittaasuat, Atassut.

Isumaginninnermut Suliffeqarnermullu Naalakkersuisumut qujavugut. Taava maannakkut partiit Kattusseqatigiit Attaviitsullu oqaaseqartuannut nuuppugut. Siulliulluni oqaaseqassaaq Ruth Heilmann Siumut.

 

Ruth Heilmann, Siumup oqaaseqartua.

Qujanaq. Erninermiit sulinngiffeqartarnerup sivitsorneqarnissaa aammalu meeqqanut inunngujaartunut angajoqqaat sulinngiffeqarsinnaanermut periarfissaasa pitsanngorsarneqarnissaasa pillugit aalajangiiffigisassatut siunnersuut Inatsisartuni ilaasortaq , Siumut taamatut siunnersuuteqarnera Siumumiit paasilluarlugu tapersersornartuuteqaarput.

 

Siumumiit pingaartittaqaarput meeqqat inuunortussat naartuunerminit inunngornerminiillu pitsaanerpaamik atugassaqartitaanissaata qulakkeeriffigineqartuarnissaa.

 

Angajoqqaanngortut ilaqutariillu sapinngisamik meeqqamut piffissaqarluarnissaat pingaaruteqarluinnartuuvoq. Taamaaattumik anaanaasup ataataasullu naligiimmik inatsisikkut sulinngiffeqarallarnissaminnik nunatsinni periarfissaqartinneqarnissaat Siumumiit pissusissamisoorluinnartutut pisariaqarluinnartutullu isumaqarfigaarput.

 

Siunnersuuteqartoq isumaqatigaarput meeqqat suli nukangallunilu milutsitaasup meeqqerimmut paarsisorisamullu tunniunneqartarnera anaanaasumut ataataasumullu misigissutsikkut attorneqaataasarnera sakkortusinnaasarmat, ingammik angajoqqaangortunut pingaartumillu meerannguamut sunniutigisartagaasa arlaannik assigiinngitsutigut saqqummersarnerat tamatta meeraqartugut aqqusaarinnissimasugullu tamanna nalunagulu misigisaqarfigisarparput. Ilami qularnanngitsumik tamatta suli sivisunerusumik sulinngiffeqarnissamik periarfissaqartitaanissatsinnik ujartuiuartarpugut. Tamannalu ullumikkut suli minnerulinngilaq. Inuiaqatigiinni meeqqat ilaqutariinni annertunerusumik qitiutinneqarnissaanik oqariartuuteqaleruttorfitsinni.

 

Anaanaasumut sakkortusaqaaq sulinngiffeqareerluni ulloq tamaat suliffimmik aallartitseqqittarneq. Soorlu angajoqqaajusunut oqinnerusinnaagaluartoq aamma aallaqqaammut ullup  affaanik sapaatip akunneriniluunniit sisamani siullermi sulisitsisuinut periarfissinneqarsinnaasuuppata suligallarnissaminnut taamatut.

 

Siumumiit isumaqarpugut suliffeqarfiit namminneq sulisuminnut politik-eqarnerat annertusiartortoq pitsaasumik aamma taasuma tungaagut atugassaqartitsinermikkut tamanna Siumumiit siuariartornikkut isigaarput annertusarneqartuarnissaanut kissaatigalugu.

Siumumiit maluginiarparput atorfillit kattuffiata aamma ujartormagu erninermi meeravissiartaarnermilu sulinngiffeqartarnerup malunnaatilimmik sivitsorneqarnissaanik periarfissaqartitsinissap ammaffigineqarnissaa.

 

Nalunngilarput sulisartuni aamma atorfilinnit piumasaqaatigineqartarpoq sulinerminnut pitsanngorsaatissat ilaattut pissusissamisoortutut isigalugu. Pingaartumik anaanaasumi ernereerluni taamatut sivikitsigisumik sulinngiffeqareerlutik suliartorluni arlalitsigut misigineqartarmat meeqqami napparsimakulalernera, malitsigisaanillu suliartunngitsuukulalertarnerannik kinguneqartinneqartartumik. Taamalu suliffimmini ajornartorsiuteqalersarnerannik ajoraluartumillu aamma suliffeeruttarnerannik ilaannikkut kinguneqartinneqartartumik.

 

Taamatut nipilimmik qanittukkut Atorfillit Kattuffiannik nalunaaruteqartoqarpoq. Tamannalu Siumumiit ilanngullugu iliuuseqarfigillaqquarput.

 

Ullumikkut ulloq ataasiinnaasumik aamma napparsimasoornermi taamaallaat suliffimmiit akuerisaalluni sulinngitsoorsinnaanermik periarfissaqartitsisoqartarnera Siumumiit pitsaanngitsutut isumaqarfigaarput. Siumumiit eqqarsaatigillaqqunarpoq meeraq napparsimasoq nakorsamit allagartalerneqarsimappat ajorunnaavinnissaa tikillugu angajoqqaaminit najorteqarnissaminit periarfissaqartinneqartariaqartoq akissarsiaminit annaasaqaatiginngikkaluarlugu. Taamaattumik Siumumiit isumaqarpugut tamavinnut naammaginarnerusumik aaqqiissuteqarnissami tamakkua tamaasa eqqarsaatigilluarlugit iliuuseqarnissaq pisariaqartuusoq.

 

Amerlasuut meeqqamik inissinneqarnissaanik ajornartorsiuteqqassutip sulinngiffeqarnitsik tallisinnaasarpaat,  namminneq aningaasartuutigisaminnik. Tamanna aningaasatigut ilaqutariinnut oqimaassinnaasarpoq, kisiannilu meeqqamut qaninnerpaamik iluaqutissamillu tunniussaqarnissamik pigisaqarnermik siunertaqarnera kingornamut peqqissimissutissaqartitsinngilaq aningaasartassani annerutinneqarani meeqqamut qanitaanullu iluaqutaanera annerusarmat.

 

Taamaattumik Siumumiit isumaqarpugut taamatut aamma meeqqerivissaaleqinermi erninermi sulinngiffeqartarnerup sivitsorneqarnera malunnaatilimmik pippat naligiinnerusumik meeqqat pisariaqartitaanik tuniussaqarneq kingusinnerusumut iluaqutaasumik kinguneqarumaartoq minnerunngitsumik meeqqap toqqissisimasumik aamma perornissaanut pitsaasumik sunniuteqassalluni.

 

Siumumiit siunertaraarput ilaqutariit atugarisaat pitsanngorsarneqartuartariaqartut. Aamma maanna inuiaqatigiinni suliffeqarnerup ineriartortinneqarnissaanik piumasaqaleruttorfitsinni. Meeqqat pisariaqartitaat puigornagit pingaarnepaatinniartariaqaratsigit.

 

Meeqqat ukiui siulliit pingaarnerpaammata tassuungakkullu pitsaanerpaamik toqqissisimanarnerpaamillu meeqqamut tunniussaqarnissamut periarfissaqartitsinissarput qullerpaanngortinniartariaqaratsigut.

 

Taamatut sulinngiffeqarnissap tallineqarnissaanut periarfissinneqarsinnaaneq meeqqamut inunngujaartumut imaluunniit inunngornermini akornuteqarluni inuusumut annertunerusumik periarfissaqartitsinissamik siunnersuuteqartup ujartuinera Siumumiit paasilluarparput tapersersorlugulu.

 

Angajoqqaat namminneq meeqqamut qaninnerpaasut qanoq meeqqap pisariaqartitsineranik annerpaamik ilisimaarinnittuusarput.

 

Arlaqarpulli taamatut sulinngiffimminnik sivitsuiniaraluarlutik noqqaassuteqaraluarnerminnit periarfissineqanngitsoortartut. Naak pisariaqartitsisoqarnera paasinartaraluartoq itigartitaasoqartanera takornartaasanngilaq.

 

Taakkuusarpullu meqqamit allat assaannut tunniussisariaqalerfimmi allanik sakkortunerusumik misigisaqartartut.

 

Siumumiit isumaqarpugut taamatut atugaqartut suli sivisunerusumik periarfissaqarnissaat maluginiarneqarnerullunilu isiginiarneqartariaqartoq.

 

Siumumiit nuannaarutigaarput marlulisut arlalinnilluunniit meerartaartut aamma eqqarsaatigalugit siunnersuuteqarnitsigut sivitsuisoqarnera pinikuummat. Siumumiillu isumaqarpugut aamma taamatut meerartaartut suli annerusumik oqilisaaneqarnerat ingerlanneqartuartariaqartoq.

Isumaginninnermut iluarsaaqqinnermullu ataatsimiititaliarsuaq 1995-imiit 1997-imut suligami meeqqat atugarisaannik annertuumik eqqartuivoq kaammattuuteqarlunilu.

Tassani pingaartinneqarpoq meeqqap naartuunerminiit ilaqutariit pitsaanerpaamik atugaqarnissaata qulakkeersimaneqarnissaa.

 

Aammalu angajoqqaat meerartaarnermi meeravissiartaarnermilu sulinngiffeqartitaanerisa nunanut avannarlernut naleqqussarneqarnissaat pisariaqartoq. Tamannalu pissasoq nunatta aningaasaqarnera naapertorlugu ukiuni tulliuttuni tamani sulinngiffeqartarnerup sivitsoriartortinneqarnissaa pilersaarusiorneqarluni.

 

Tamanna uteqqinneqarpoq ukioq 2000-imi siunnersuuteqarnikkut sulinngiffeqartarnerup tamanut atuuttumik sapaatip akunnerinik marlunnik sivitsuviffigineqarnissaanut tamannalu Inatsisartut akuersaarpaat.

 

Taamanikkut Inatsisartuni maluginiagassaavoq taamatut atsigisumik qaffaaneq annikiginartinneqartoq. Taamaattumik maannakkut siunnersuutigineqartoq sapaatit akunnerinik 15-inik sivitsuiniarneq Siumumiit tamakkiinerusumik naammaginarnerusumillu aaqqiiniarnertut isigaarput.

 

Maannakkut nunani avannarlerni Danmarkimullu pissutsinik ikaarsaariassagutta piffissannorsoraarput qanoq iliuuseqarnissamut.

 

Siumumiit Tommy Marøp siunnersuutaanut pineqartut tunngaviatigut tapersersorpagut, kisiannili maannakkut nunani avannarlerni pissutsinut atoneqartunut sanilliulluta nikinganeq annertoorujussuuvoq. Nikinganerlu taanna sapinngisamik minnerpaanngortittariaqarluni.

 

Taamaattumik Naalakkersuisut misissuinertik ingerlateqqissagaat tamakkiisumillu aaqqiissutissatut siunnersuummik ukiakkut 2003-mi saqqummiillutik ukuinut qaninnerusunut ungasinnerusorlu isigalugu qaffaanissanut piffissaliilluni pilersaarutinik aningaasatigullu malitsigisassaanik aaqqiissutissanik ersarinnerusunik takussutissiisumik.

 

Taamaakkaluartorli Siumumiit noqqaassutigissavarput aningaasaliissutaareersut iluanni ukiamut 2003-mut aningaasanut inatsisissap suliarineqarneranut ilanngullugu attanneqarsinnaasumik misissuisoqarnissaa Naalakkersuisut periarfissarsiuutissagaat.

 

Taamatut Siumumiit oqaaseqarluta Isumaginninnermut Suliffeqarnermullu Ataatsimiititaliami nalilersorluarnqarnissaa piumasaraarput aappassaaneerlugu ukiamut inaarlugu suliarineqarluni. Qujanaq.

 

Jakob Sivertsen, Atassutip oqaaseqartua.

Qujanaq. Erninermi sulinngiffeqartarnerup sivitsorneqarnissaa aammalu meeqqanut inunnguaartunut angajoqqaat sulinngiffeqarsinnaanermut periarfissaasa pitsanngorsarneqarnissaat pillugit aalajangiiffigisassatut siunnersuut Tommy Marøp saqqummiussaanut Atassummiit imatut oqaaseqarniarpugut:

 

Naartunermi erninermi qitornavissiartaarnermilu sulinngiffeqarsinnaaneq ullormusiaqarsinnaanerlu 1980-ikkut naalerneranni oqallisigineqartalermat Atassummit piviusunngortitseqataaniarluta oqallinnermi peqataasarsimavugut. Qujanartumillu nunatsinni angajoqqaarpassuit minnerunngitsumillu anaanat meeqqiortartut kissaatigiuagaat naartunermi erninermi qitornavissiartaarnermilu sulinngiffeqarsinnaaneq Inatsisartut peqqussutaatigut 22. oktober 1990 Inatsisartunit tamanit tapersersorneqarluarni piviusunngortinneqarsimavoq. Tamatumalu kingorna pequssut ulloq manna tikillugu tallimariarluni allanngortinneqartarsimavoq Atassummit tapersersorluartakkatsinnit.

 

Anaanat meeqqiortut minnerunngitsumik inuusuttut meerartaaqqaarnerminni piffissami sivisunerpaamik meeqqap inunngorneraniit anaanaminit paaqqutarineqarnissani pisariaqartittuaannarmagu tamanna meeqqap isumannaannerpaamik pitsaanerpaamillu peroriartornissaanut ajunngitsuulluinnartartoq Atassummit nalunnginnatsigu.

 

Siunnersuummik saqqummiussaqartup siunnersuunni marloqiusatut tunngavilersuuteqartippaa.

 

Siullermik erninermut atatillugu nalinginnaasumik sulinngiffeqartarnerup ullumikkut sapaatip akunneranik 15-nik sivisussuseqartup marloriaatinngortinneqarnissaa tassa sapaatip akunnerini 30-Naalakkersuisunut ilaasortaq sivitsorneqarnissaa kissaatigaa.

 

Kiisalu aappaattut siusinaartumik inunngortunut anaanaasup sivisunerusumik sulinngiffeqarsinnaanerat tunngavilersuummini piumasaqaatigalugu. Kingullermut atatillugu Atassummit erseqqissaassutigissavarput peqqussut kingullermik allanngortinneqarmat marlulinermi amerlanerusunilluunniit ataatsikkut meerartaarnermi sulinngiffeqarsinnaaneq sapaatip akunnerinik sisamani sivitsorneqarsimammat.

 

Aammalu Atassummit malugeqqussavarput meeqqap inunngornermi kingorna napparsimaneq  inunngujaarpallaarneq inunngornermini oqippallaarnera pissutaallutik nakorsat napparsimavimmiinnissaq piumasaqaatigissappassuk sulinngiffeqarnerup ajornanngitsumik sivisunerpaamik sapaatip akunnerinik 13-inik Naalakkersuisunut ilaasortat malittarisassat periarfissaqartitsimmata.

 

Taamaattumik siunnersuuteqartup saqqummiussaqarnermini tunngavilersuutaata aappaa periarfissaareersut matumuuna periarfissaqareermat matumuuna Atassummit oqaatigaarput.

 

Inatsisartut 2000-imi ukiakkut ataatsimiinnitsinni immikkoortoq 24-mi naartunermi erninermi qitornavissiartaarnermilu sulinngiffeqartarnerup sapaatip akunneranik ataatsimik sivitsorneqarnissaanik saqqummiussagut Atassummit tamakkiisumik akuersaarnitsinnut ilanngullugu siunissami naartunermi erninermi qitornavissiartaarnermilu sulinngiffeqartarnerup sivitsorneqarnissaanik suliniarnerup ingerlatiinnarneqarnissaa piumasaqaatigisimavarput.

 

Soorlu aningaasalersuisarneq eqqarsaatigalugu kikkunnut tamanut pitsaanerpaamik aaqqiisoqassapat pisortat aningaasalersuinerisa saniatigut namminersortut pingaartumik annertuumik ingerlataqartut aningaasaleeqataasinnaanissaat kiisalu erninermut atatillugu sillimmasersinnaanermut periarfissaasinnaasut aningaasanullu tunngasortai ilanngullugit sukumiisumik misissorneqarnissaat Atassummit piumasaqaatigisimavarput.

 

Qujanartumik 2001-mi ukioq mannalu misissuinerit ingerlanneqartut Naalakkersuisunit oqaatigineqarput. Kiisalu missuinermit paasissutissat tunngavigalugit 2003-mi upernaakkut allannguiniarnissamut tamakkiisumillu aaqqiinissamut tunngavissat piareersimanissaat naatsorsuutigineqarluni tamatumani siunissami angajoqqaanngortarumaartussanut sulinngiffeqartarnerup pitsaanerpaamik angusaqarfiginissaa pingaartumik sivitsuisinnaanermut tunngatillugu aningaasanut tunngasortaasa aaqqiiffigineqarnissaat siunertaralugit matumuuna Atassummit tamakkiisumik aaqqiiniarnissamut suleqataanissarput matumuuna oqaatigeriissavarput.

 

Atassummit siuliini oqaatigeereerparput naartunermi erninermi qitornavissiartaarnermilu sulinngiffeqartarnerup pilersikkiartuaarneqarnerani pilersinneqarneranilu meeraq pingaarnerutillugu sulinitsinni qitiutillugu suleqataasimagatta taamaammat erninermut tunngatillugu sulinngiffeqartarnerup pitsanngorsaaffigiuarnissaanut suleqataajuassaagut.

 

Naalakkersuisup siunnersuummut akissuteqarnermini peqqussutinik allannguinissaq 2003-mi Inatsisartut ukiakkut ataatsimiinnerannit pissasoq oqaatigaa. Tamatumani misissuinerup inerneri tamakkiisut pissarsiarineqarsimanissaat utaqqineqartariaqartut Naalakkersuisut pingaartimmassuk Atassummit taperserparput.

 

Peqqussutissat eqqortut paasissutissat eqqortut pilersaarusiorluarnerlu eqqortumik aningaasaliinissamut tunngaviulluinnartartut Atassummit misilittagaqarfigigatsigit.

 

Taamaattumik Atassummit isumaqarpugut meeraq pingaarnerutillugu anguniagaq tamakkiisumik anguneqassappat naartunermi erninermi qitornavissiartaarnermilu sulinngiffeqartarnerup annikitsuinnermik aaqqiissuteqarfigineqartarnera qimallugu siunissaq ungasinnerusoq isigalugu aaqqiiniarnissaq pingaartinneqartariaqartoq.

 

Taamaattumik Naalakkersuisut tamakkiisumik aaqqiinissamut misissuilluarnerit aningaasanullu tunngasortaasa kingunerisassaat misissorluaqqaarumammatigit Atassummit tamakkiisumik taperserparput.

 

Taamaakkaluartoq naartunermi erninermi qitornavissiartaarnermilu aningaasartuutissatut akuersissutigineqartut ukiuni kingullerni pingasuni tamakkerlugit atorneqarneq ajornerat nalilersorluareerlugit matumuuna Atassummit Naalakkersuisut ukiamut siunnersuutip aappassaaneerneqannginnerani aningaasatigut illersorneqarsinnaasumik aaqqiigallarnissamut periarfissanik misissuinissaat Atassummit kaammattuutigaarput.

 

Taanna teknikkikkut kukkuluttornikkut nutserneqarsimannginnera ajuusaarutigaarput.

 

2000-mi ukiakkut Inatsisartut ataatsimiinnitsinni meeqqat inuusuttullu pillugit nassuiaat meeraq pingaarnerutillugu oqallinnermi oqaaserisatta ilaat naggataarutigissavagut. Meerannguit illernatuutigaavut. Naasutulli paaqqutassagut. Ullut tamaasa asanninnermik kissalaartumik imertigassagut naasutulli kusanartumik sikkersoqarlutik nunatta siunissaanik ineriartortitseqataasinnaaqqullugit. Taamatut Atassummit siunnersuut oqaaseqarfigaarput. Naalakkersuisullu siunnersuummut akissuteqaataat tusaatissatut tigullugit.

 

Kiisalu ataatsimiititaliami siunnersuutip misissoqqissaarneqarnissaa innersuussutigaarput. Qujanaq.

 

Lars Sørensen, Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuat.

Qujanaq. Apeqqutit siunnersuutillu inunnit isumaginninnermut tunngassuteqartut Inatsisartunut saqqummiunneqaraangata Inuit Ataqatigiinni pingaartittarparput inunnik isumaginninnermut iluarsaaqqinnermut ataatsimiititaliarsuup apeqqut pineqartoq tunngaviusumik isummersorfigisimaneraa inassuteqarfigisimaneraalu.

 

Isumaqarattami ataatsimiititaliarsuup suliassai aallariarfigissallugit tunngavigissallugillu pissusissamisoortuusoq. Isumaginninnermi iluarsaaqqinnermi ataatsimiititaliarsuup isumaliutissiissummini oqaatigaa erninermi sulinngiffeqartarneq pillugu peqqussut immikkut nalilersorumasimanagu. Taamani maleruagassat misilittagaqarfigineqarnerat suli annikippallaaqimmat.

 

Ullumikkumullu ilisimasatsitut suli tamanna pillugu itinerusumik naliliisoqanngilaq. Kisiannili Inatsisartuni 2000-imi ukiakkut ataatsimiinnermi erninermut sulinngiffeqartarnerup sivitsorneqarnissaanut tunngaviusussat aammalu tamakkiinerusumik misissuinerit aallartinneqassasut taakkunanilu aaqqissuussineq maanna atuuttoq nalilersorneqassasoq. Kiisalu meeqqat ilaqutariillu meerartallit pillugit Naalakkersuinikkut anguniagassat ilanngullugit inassutigineqarput.

 

Tamakku pillugit Inatsisartut isumaginninnermut ataatsimiititaliaat isumaqatigiillutik isumaliutissiissuteqarnermikkut Naalakkersuisunut suliakkiissutigaat.

 

Taamanikkut Naalakkersuisut Inatsisartut kissaateqarnerat malillugu suleqatigiissitamik pilersitsinermikkut ilaatigut inatsisinik atuuttunik meeqqanut ilaqutariinnullu meerartalinnut tunngassuteqartunik taakkulu tungaasigut misilittakkanik qinigaaffiup maanna atuuttup ingerlanerani qulaajaasussanik pilersitsipput.

 

Misissuinerillu inernerata 2003-mi upernaakkut naammassineqarnissaa Naalakkersuisut Inatsisartunut ukiakkut 2000-imi ataatsimiinnermi aamma oqaatigaat.

 

Meeqqap mikinerminiit toqqissisimanartumik angerlarsimaffeqarlunilu peroriartornissaa inuunerata sinneranut mikinngitsumik tunngaviliisarpoq. Taamaattumik Inuit Ataqatigiit meeqqat atugaanik pitsanngorsaanissat pingaartilluinnarpagut. Inuit Ataqatigiit anguniarpaat erninerup kingorna sulinngiffeqartarnerup siunissaq ungasinnerusoq eqqarsaatigalugu ukiup ilivitsunngortinneqarnissaanut periarfissat sukumiisumik misissorneqassasut. Aammalu anguniagassatut siunnerfigineqartariaqarsoraarput erninermi sulinngiffeqartitsisarneq meeqqap pisariaqartitaanut aamma tunngatinneqassasoq.

 

Nunanilu allani aaqqissuussinerit qanoq ittut atorneqarnersut aamma ilanngullugit paaserusunnarlutik.

 

Inuit Ataqatigiit piffissanngorsorivarput ilaqutariinnut politikki sunut anguniagaqarfiussanersoq ataatsimut isiginnittumik sukumiisumik oqallisigineqartariaqartoq. Oqallisigineqartariaqarpoq qanoq iliorutta meerartarta siunissaat pitsaanerpaamik tunngavississaneripput. Angajoqqaanngorlaat perortitsinissamut perorsaanissamullu akisussaaffiup pitsaasumik naammassissappatigit qanoq inuiaqatigiit tungaanniit ikorfartuisoqartariaqarnerpa. Angajoqqaat sulinerisa sivikillinerisigut. Akileraarutitigut oqilisaaffigalugit, erninermi sulinngiffeqartarnerup sivitsorneratigut imaluunniit angajoqqaanngortut sulinngiffeqartarnermut ullup affaanik tamarmik assigiimmik avitseqatigiinnikkut periarfissinnerisigut.

 

Qilanaarisagut pissutsit oqalliseqataaffigalugit Inuit Ataqatigiit taamaattumik Inuit Ataqatigiit kaammattuutigissavarput Inatsisartut Inunnut Isumaginninnermi Ataatsimiititaliaani tamakku pillugit ammasumik oqallinnerit ingerlatinneqaqqullugit.

 

Taamatut oqaaseqarluta siunnersuut Tommy Marømiit saqqummiunneqartoq itigartipparput suliassaq aallatinneqareermat. Naalakkersuisunullu taakkulu upernaakkut 2003-mi erninermi sulinnginneqartarneq pillugu sukumiisumik misissuisoqareerpat saqqummiussaqarnissaat qilanaaraarput.

 

Suliap Inatsisartunik aappassaaneerlugu suliarineqannginnerani apeqqutit saqqummiussagut inassuteqaatigullu Inunnik Isumaginninnermut Ataatsimiititaliami oqallisigineqarnissaa kaammattuutigaarput.

                     

Loritha Henriksen, Kattusseqatigiit oqaaseqartuat.

Qujanaq. Inatsisartunut ilaasortap Tommy Marøp siunnersuutaa eqqartoreerlugu Kattusseqatigiinniit ima oqaaseqarfigissavarput. Kattusseqatigiinniit soqutigilluinnagaraarput aammalu kingullermik oqallinnermi annertuumik tapersersorsimasarput. Tassalu erninermi meeravissiartaarnermilu siusinaartumillu meerartaarsimasunut sulinngiffeqartunut sivisunerusumik siunissami meeqqat pitsaasumik atugaqartinneqarnissaat eqqarsaatigalugu.

 

Angajoqqaammi angajoqqaarsianngortussanullu minnerunngitsumillu meeqqamut inunngortumut tamanna pingaaruteqarluinnarmat pisariaqarlunilu. Sivisunerusumik meeqqap angerlarsimaffimmini kissartumik pakkusimaneqarnissaa. Meeqqap anaanaasullu meeqqamullu sivisunerusumik pingaaruteqarluinnarmat meeqqamut toqqissisimasumik patajaatsumik peroriartornissamut annertuumik aalajangiisuusarmat. Pingaartumik minnerunngitsumillu ukioq siulleq.

 

Siunissamilu siunnerfilimmik ineriartortitissagutta pingaaruteqarluinnartutut isigaarput tamannalu aatsaat anguneqarsinnaammat inatsisit allanngortinnerasigut.

 

Ernereernerup kingorna sulinngiffeqarneq sivitsorneqarnissaa. Tamannalumi aamma nunatta nunani avannarlerni killerni naapeqatigiittarnerni annertuumik oqallisigineqarlunilu eqqartorneqartarsimavoq. Qanorlu pingaaruteqartigisoq erninermi meeravissiartaarnermilu sulinngiffeqarnerup sivitsorneqarnissaata anguniarnissaa annertuumik pingaarutilittut anguniagassatullu aalajangiiffigineqarsimalluni. Aamma naligiissitaanermut ataatsimiititaliami ukiuni siullerni malinnaaffigineqarluarsimasumik.

 

Oqallittarnernut tamanut annertuumik pingaartinneqalunilu oqallisigineqartarsimavoq ernereernerup kingorna sulinngiffeqarnerup sivitsorneqarnissaa sivitsuinissarlu. Oqallittarnernilu ilanngunneqartarsimavoq aamma sukumiisumik misissuinermi uppernarsineqarsimammat ilumut meeqqat annertuumik pisariaqartikkaa anaanami sivisunerusumik najorneqarnissaq. Tamakkua aallaavigalugit ullumikkut qallunaat nunaanni anguneqarsimavoq ernereernerup kingorna sulinngiffeqarnerup ukiumik ataatsimik sivitsorneqarnera ullumikkullu atuuttumik.

 

Taamaattumik pisariaqarpoq aamma uagut nunatsinni atuutilertinnissaa piaartumik anguneqarnissaa piviusunngortinnissaalu anguniartariaqarparput.

 

Kattusseqatigiinniit oqaatigerusupparput pisariaqanngitsumik kinguarsaanissamut nunarput akissaqanngitsoq. Ullumikkut pissutsit eqqarsaatigalugit tamatta meeraq peqqissuunissaanik toqqissisimasumillu inuuneqarnissaanik kissaatigaarput oqallisigijuarlugulu. Pingaaruteqarpormi meeraq angajoqqaaminit patajaatsumik toqqissisimasumillu avatangiiseqarluni meeqqerivinnut assigisaanullu inissinneqarnermini angajoqqaaminik patajaatsumik tunngavilerneqarnissaa.

 

Aamma taamaaliornikkut immaqa meeqqat peqqissuunissaa patajaatsumik anguneqarsinnaammat.

 

Kattusseqatigiillu aamma maluginiarparput eqqaaneqartariaqartorlu meeqqat siusinaarlutik inunngorsimasut immikkut pisariaqartitsinerat aallaavigalugut sivisunerusumik anaanamik najorneqarnissaa aamma aaqqiivigineqartariaqartoq ullumikkornit suli aamma pitsaanerusumik.

 

Naggataatigut Kattusseqatigiinniit Naalakkersuisut akissuteqaataat neriorsuutigalugit oqaatigisaat tassalu ukioq 2003-mi upernaakkut ataatsimiinnermi misissuinermi naammassineqarlutik saqqummiunneqarumaartut. Tamanna neriulluarfigaarput.

Kattusseqatigiinniit ilanngullugu eqqaarusupparput taamatut aaqqiinissaq pinngitsoorani aamma aningaasanik naleqartussaammat naleqartussaallunilu. Kisiannili puigussanngilarput meeraq pitsaasumik atugaqarluni peroriartornissaa annertuumik pingaaruteqarmat. Tamannalu aningaasatigut sipaarfigineqannginnissaat Kattusseqatigiinniit kissaatigaarput.

 

Ilanngullugu apeqqutigerusupparput Isumaginninnermut Naalakkersuisumut erninermi sulinngiffeqanermilu sivitsuinissaq qanoq naleqarnissaa eqqarsaatigereersimaneraa aningaasallu suminngaaniit aamma aaneqarnissaat piareersimaffigineraa.

 

Taamatut Kattusseqatigiinniit oqaaseqarluta akissuteqaat iluarisimaarparput. Aappassaaneerneqannginneranilu Inunnik Isumaginninnermut Ataatsimiititaliami oqallisigineqarnissaa inassutigalugu.

 

Otto Steenholdt, Attaviitsoq.

Siunnersuut tassungalu akissuteqaatit atuarlugit oqartariaqarput takisuupilorujussualiuuttariaqassanngitsoq assortornartunik imaqanngimmata. Taamaattumik Inatsisartunut ilaasortaasunut aalajangersarsimasat ukiut tamaasa allanngorartinneqartarnissaat ilaatigut orniginarneq ajorpoq. Kisiannili pissutsit pinngitsooratik allannguinissaq piumasarippassuk allatut ajornartarpoq. Manna oqallisigisarput allannguinermik kinguneqarsimavoq 2001-mi massakkullu ukioq suna atoripput naluneqanngilaq.

 

Soorunami allannguutit tamaavimmik allanngortitassaajunnaavillugit allanngortinneq ajornartarput. Tassa tamatta meerartaartunut pitsaasumik iliuuseqarusuppugut. Tamannalu assortoruminaappoq. Tamannalumi aamma taamanikkut aalajangersaagatta pingaartillugu oqaatigisimavarput aammalu takisuupilorujussuarnik imaqarpianngitsunillu oqallinnerujussuaq aamma taamanikkut pisimalluni.

 

Saqqummiussami angajoqqaajusunut pissutsit taagorneqartut atuareerlugit oqartariaqarpoq pissutsit ajuvissorsuartut tassa ullumikkut pissutsit eqqarsaatigalugit oqaatigineqarsinnaanngitsut. Kisianni allannguinissaq pisariaqarluinnarsimappat misissuinerit ingerlanneqartut soorlu saqqummiussami taaneqartut naammassinissaat utaqqineqartariaqarput.

 

Taamaattumillu Naalakkersuisut kaammattuutaat tassalu allannguinissaq aappaagu ukiamut utaqqinneqarnissaa isumaqatigilluinnarpara taamanikkut misissukkat allannguinissamut pisariaqarsorisat qularnaatsumik nittarneqassammata.

 

Maanga qaqeqqinnginniassagama eqqaasitsissutigilaarlara oqaaseq meeravissiartaarneq atorneqarmat qitornavissiartaarneq atorneqarani.

 

Tommy Marø, Siumut.

Qujanaq. Siullermik nuannaarutigivara erninermi sulinngiffeqartarnerup aammalu meerannguanut inorlutik innarluuteqarlutilluunniit inuusimasunut angajoqqaatut periarfissat pitsaanerulernissaannik siunnersuutiga Naalakkersuisunit partiinit Kattusseqatigiinnit aammalu Attaviitsunit soqutineqarluni oqaaseqarfigineqarmat qujassutigaara.

 

Naalakkersuisut akissuteqarnerminni oqaatigisaanut tassalu misissuinerit ingerlanneqartut ukiumilu 2003-mi saqqummiussisoqarnissaanik oqariartuuteqarnerat tusaatissatut tigussavara. Tassanimi oqartariaqaratta ukiuni arlalissuarni misissuerusaarnerit annertuut ingerlassimagatsigit soorluttaaq aamma isumaginninnermut ataatsimiititaliarsuaq aqqutigalugu tamakku tikinneqarsimasut.

 

Taamaattorli neriuutigaara taamanikkussaq erninermi sulinngiffeqartarnerup tamakkiisumik inuiaqatigiinnut aammalu angajoqqaanngortartussanut naammaginarnerusumik aaqqiisoqarumaartoq. Tassani aningaasaq qitiutinnagu kisiannili ilaqutariit naqqaniit toqqissisimanartumillu ineriartornissaat salliutinneqarumaartoq.

 

Partiit ataasiakkaat oqaaseqarfigissagukkit tassa siumut siullermik oqaaseqarnermini aamma uani erseqqissaasutigisamini oqaatigisaanut atatillugu atorfillit kattuffiata aamma taanna siunnersuut tamakkiisumik tapersersoraat aammalu Naalakkersuisunut kaammatttuutigalugu taassumap sukumiisumik aaqqiivigineqarnissaa kissaatigineqarsimalluni.

 

Aammattaaq Siumumiit Atassummiillu assigiikannersumik imalimmik oqariartuuteqartoqarpoq ukiup tullissaanut aningaasanut missingersuusiornissatsinni maluginiarsimagaat takusinnaagakku aamma soorluttaaq uanga takusinnaasimagiga ukiuni kingullerni pingasuni erninermi meeravissiartaartarnermullu atatillugu aningaasat immikkoortinneqartartut iluanni aningaasat atunngitsoortakkat iluanni taamatut sulinngiiffeqartarnerup sivitsornissaanut aningaasanut inatsimmi innarliinngikkaluarluni pisoqarsinnaanera.

 

Neriuutigilluinnarpara aammalu kaammattuutigissavara Naalakkersuisunut 2003-mi ukiakkut saqqummiinissami tamakkiinerusumik kikkunnut tamanut naammagiartumik aaqqiinissaq Naalakkersuisut suliariumaaraat. Aammalu nuannaarutigivara partiinit tamanit aammalu Attaviitsumit immaqaluunniit Kattusseqatigiinniit kissaatigineqarmat uumap suliap aappassaaneerneqannginnerani Inunnik Isumaginninnermut Ataatsimiititaliami suliarineqarnissaa kaammattuutigimmassuk.

 

Aamma oqaatigissavara tamatut siunnersuuteqarninnut sapaatit akunnerini tamak amerlatigisunik siunnersuuteqarninnut toqqammavigigakku taamatut ukiuni arlaqalersuni ilaartuerusaarneq piunnaarlugu tamakkiinerusumik kikkunnut tamanut naammaginarnerusumik tassa sapaatip akunneri 30-t ernereernerup kingorna aaqqiinissaq uani siunnersuutigisimagakku.

 

Neriuppungali Naalakkersuisut oqariartuuteqarnerminni tassa 2003-mi taamatut aaqqiisoqarsinnaanera nalugaluarlugu neriuutigivara uani neriuutigaara aamma aningaasanik salliutitsinissaq pinaveersaaqqullugu. Aningaasat aaneqarsinnaapput assigiinngitsorpassuartigut uani oqallissaarinianngilluinnarama aammalu uani siunnersuutiga paaseqatigiinnikkut partiinit tamani Naalakkersuisumillu kissaatiginarteqigakku.

 

Aammalu uani Inuit Ataqatigiit oqaaseqarnerminni oqaatigisaat tamakkiinerusumik Naalakkersuisut 2003-mi saqqummiussinissaat isumalluarfigimmassuk. Soorluttaaq partiinit tamanit oqaatigineqartoq. Uangattaaq aamma isumalluarfigaara neriuppunga aamma taamanikkussamut siunnersuuteqarnittut imalimmik tassalu sapaatip akunneranut 30-nut sivitsuisinnaaneq piviusunngorumaartoq. Qujanaq.

 

Ole Dorph, Isumaginninnermut Suliffeqarnermullu Naalakkersuisoq, Siumut.

Qujanaq. Uanga takisuuliussanngilanga kisianni soorlu aamma siunnersuuteqartup aatsaannguaq oqaatigereeraa maani inimi oqallinneq ataatsimik nipeqarpoq tassa partiininngaaniit Kattusseqatigiinniit aamma Attaviitsuninngaaniit taperserneqarpoq erninermut atatillugu sulinngiffeqartarnerup sivitsorneqarnissaa sapinngisamik sulissutiginiarneqassasoq.

Kisianni taamaallaat apeqqutaatinneqarluni sivitsuiniarnissaq qanoq piffissaq qanoq sivisutigisoq atorlugu ingerlanneqassanersoq.

 

Aamma oqallinnermi uani ingerlanneqartumi partiininngaaniit aamma Kattusseqatigiinniit aamma Attaviitsuninngaaniit maluginiarpara soorlu oqareernittut tapersiineq aamma uumap suliassap ingerlaqqittariaqarnera oqaatiginiarneqartoq tassalu uuna suliassaq ingerlatiinnarneqaqqittussaassooq imaalillugu tassa misissuineq Inatsisartut 2000-mi ataatsimiinnerminni maani inimi aalajangersimasaat ingerlanneqassasoq. Taannalu pissaaq ukioq kingulliup ukillu matumap ingerlanerani upernaakkut 2003-mi ataatsimiinnermi misissuisimanerup inernera saqqummiunneqartussaassooq maanilu inimi tunngaviusumi inimi tunngaviusumik oqallinnermik pilersitsilluni.

 

Taavalu taanna oqallinneq aallaavigalugu 2003-p ukiassaani inatsisissap allanngortinneqarnissaa Inatsisartunut saqqummiunneqassooq. Tassanilu aalajangerneqarluni sivitsuinissaq qanoq ingerlanneqassanersoq.

 

Aamma ilumoorpoq oqaatigineqarmat ukiut kingulliit marlussuit erninermut atatillugut sulinngiffeqartarnerup sivitsutsiartarnera pisarsimasoq tassa 1999-mi sivitsuitsiarneqarsimavoq aamma ukioq kingulleq sivitsuineqarsimalluni. Tamakkuli sivitsuisarnerit soorunami ilaqutariinnut pisariaqartitsisunut angajoqqaanut qujanartarsimaqaat aamma qujanartuassapput soorunami.

 

Aningaasanut tunngassuteqartortai taakkua immaqa annikitsuaqqamik aamma apeqqutigineqarmata tikitsiarsinnaavakka. Tassa erninermut atatillugu aningaasartuutit aningaasartaasa 90%-tii Namminersornerullutik Oqartussaninngaaniit akilerneqartarput. 10%-tiilu kommunininngaaniit. Aamma ukiut kingulliit sisamat ingerlaneranni aningaasat atorneqartartut nikerujussuarsimanngillat.

 

1998-mi 19,8 millionit sinnilaarlugit tassunga kontomut atugassiissutigineqarsimapput. Atorneqarsimapput 16,1 millionit. Taava ukioq kingulleq 2001 17,9 millionit atugassiissugineqarsimapput atorneqarsimapput 16,3 millionit.

 

Aammalu ukioq manna 2001-mi taakkua 16,3 millionit atorneqarsimapput naak sulinngiffeqartarneq sapaatip akunnerinik sivitsorneqarsimagaluartoq. Tassa taakku aningaasat Inatsisartut akuersissutaasa iluini taakku aningaasat atorneqartussat nassaarineqarsinnaasimapput.

 

Peqqutaalluni ukiuni kingullerni qulit missaanni tassa 1994-minngaaniit ukiut tamaasa nunatsinni inunngortartut agguaqatigiissillugu 2%-mik ikiliartuaartarsimapput. Taamaattumillu qujanartumik aningaasat taakku akuersissutaareersut iluanni taamanna aningaasat naammatsinneqarsinnaasimallutik.

 

Aamma tassunga soorunami pissutaaqataanngitsuunngilaq ukiut kingulliit akissarsiat pillugit isumaqatigiinniartarnertigut anguneqarsimammat sulisut erninerminnut atatillugu sulinngiffeqarsinnaatitaanerat suliffimminninngaaniit akissarsiaqaannarlutik. Taanna aamma uagut pisortaninngaaniit aningaasartuutigisartakkatta qaffakkiartorsimannginnerannut aamma pissutaaqataavoq.

 

Aamma tamanna tamarmi eqqarsaatigineqartussaavoq sivitsuineqassappat. Soorunalimi sivitsuineqassappat suliffeqarfiillu aningaasatigut isumaqatigiinniarnerit pillugit qulakkeerisimanngippata aamma suliffeqarfinnut tamakkununga aningaasartuuteqarnerulernermik malitseqartussaavoq.

 

Taakkulu isumaqatigiinniarnerit uagut aamma akuleruffigisassarinngisagut maanngaanniit taakku aamma soorunami nangeqqinneqartussaassapput. Oqaatigissavaralu aamma sapaatip akunneranik ataatsimik sivitsuisoqasappat imaluunniit sivitsuineq agguaqatigiissillugu 1,2 million missaannik  aningaasartuutinik malitseqartussaassooq.

 

Taamaattumik annertuuliornanga taakku apeqqutigineqartut taamaasillunga nassuiaatigaakka. Aamma soorunami arlaanik apeqquteqartoqassappat erseqqinnerusumik nassuiaateqassuunga. Aamma eqqaamassagatsigu una suliassaq Inatsisartut Isumaginninnermut Suliffeqarnermullu Araatsimiititaliaani suliarineqartussaavoq. Tassanilu apeqqutit saqqummertussat aamma Ataatsimiititaliap paaserusutai soorunalimi itisuumik eqqartorneqarlutillu isummerfigineqartussaassammata. Aamma una siunnersuut ukiassamut aatsaat aappassaaneerneqartussaammat.

Taamaattumik arlaannik soorunami apeqquteqartoqassappat aamma piareersimavugut akissuteqassalluta. Kisianni massakkut maannakkumut saqqummiunneqartunut tamassinnut qujassuteqassuunga aamma malugivara siunnersuut tapersersorneqartoq aammalu piffissaq ungasinnerusoq eqqarsaatigalugu siunniusimaarneqartoq ajornanngippat barselertarnerup ukiumulluunniit ataatsimut sivitsornissaa eqqarsaatersuutigineqartoq malugisinnagakku. Tamassinnut qujanaq.

 

Daniel Skifte, Inatsisartut Siulittaasuat, Atassut.

Isumaginninnermut Suliffeqarnermullu Naalakkersuisumut qujavugut. Tulliullunilu oqaaseqassaaq Asii Chemnitz Narup partiimi oqaaseqartup avataatigut.

 

 

Asii Chemnitz Narup, Inuit Ataqatigiit.

Qujanaq. Aningaasanut tunngasortai Inuit Ataqatigiinninngaaniit oqaaseqarfigilaarusuppagut. Tassa maluginiarparput Siumuminngaaniit Ruth Heilmannip oqaatigigaa immaattoq misissoqqullugu noqqaasut Naalakkersuisunut aningaasaliissutaareersut iluanni attanneqarsinnaasumik sivitsuisoqarsinnaanersoq. Aamma aatsaannguaq Isumaginninnermut Naalakkersuisup ukiuni siuliini aningaasat atorneqartartut qanoq amerlatigineri oqaatigivaat.

 

Inuit Ataqatigiit akisussaassuseqartumik suleqataarusuppugut inimi maani aamma suliniutit suulluunniit aningaasarpassuarnik naleqartarmata pisariaqartittuaannaavittarparput aningaasatigut kingunissai sukumiisorujussuarmik ilanngullugit nalilersuiffigineqartarnissai.

 

Tusaqqaarlugu tusarnersorujussuuvoq aningaasat ukiut kingulliit nungullugit atorneqartarsimanngitsut. Taamakkaluartormi eqqaasitsissutigissavarput sapaatip akunnerata siuliani inimi maani oqallikkatta erseqqissarneqarmat 2001-mi Isumaginninnermut Naalakkersuisoqarfimmi millionerpassuarnik sippuisoqarsimasoq. Taavalu taakkua aamma matussuserniarneqartussaassammata.

 

Taamaattumik kontomi tassani aningaasanik sinneqartoortaraluarussiluunniit Naalakkersuisoqarfimmi taava ilisimaneqartut pisariaqartitsineq isumaginninnermi tamarmik ima annertutigivoq allaat sippuisoqarsimalluni. Taamaattumik akisussaassuseqartumik sulisariaqarpugut aningaasanut tunngasortai misissoqqissaartariaqarlugit.

 

Taassumap saniatigut pingaartitatta aappaa tassaagami pisariaqartitsinerit tamakkiitillugit ataatsimut nalilersuinissaq tassalu pingaarnersiuinissaq avaqqunneqarsinnaasarnani Inatsisartuni. Taamaattumik meeqqat atugarisaannut pitsanngorsaanissamik pisariaqartitsinerit inuiaqatigiinni annertoorujorujussuupput.

 

Ulloq unnuarlu angerlarsimaffiit piorsarneqartussaaput inissat taamannak amigaatigineqarput. Ilaqutariit paaqqutarinninnissani piorsarneqartussaapput. Ulluunerani meeqqeriveqarnernut tunngasut pissutsit tamakkua ataatsimut isigalugit nalilersuisarnissat pisariaqarpoq. Atuarfimmi pissutsit atukkat iluarsineqartariaqartut.

 

Taamaattumik teqeqqusiuisaqattaarluta suliniarutta isikkivik tamakkiisoq isigisinnaajunaarlugu ungasinnerusorlu piunnaarlugu aappaagu iluarsiissutissat kuseriarnertut ittut meeqqat pisariaqartitaanut tamakkiisumik sanilliullugu taava apeqqutaavoq akisissaassuseqarnermik sulinerussanersoq, kisianni Isumaginninnermi Ataatsimiititaliami suleqataanitsigut tamakkua oqaluuserineqarpata soorunami suleqaaffigiumaarpagut.

 

Taava 2000-imi Ruth Heilmannip siunnersuutigimmagu sulinngiffeqartarnerup sivitsornissaa taamani eqqaamagakku Siumuminngaaniit ujartorneqartoq Naalakkersuisumullu imissutigineqarluni oqaatsip meeravissiartaartarnerup allamik taarserneqarsinnaannginnersoq. Taava taanna Siumukkormiut ujartunngimmassuk uanga ujartulaarusuppara oqaatsimik qanoq ittumik nassaarsimanersut.

 

Ruth Heilmann, Siumut.

Qujanaq. Siullermik Otto Steenholdtip oqaatigisaanut ilumoorpoq aamma Asii Chemnitz Narupip ilumoorpoq meeravissiartaarnermut oqaaseq qitornavissiartaarnermut oqaatsimut taamanikkut kingullermik oqallikkatta misissoqarnissaanik Siumuminngaaniit oqaaseqarpugut. Aamma oqaaseqarnitsinni taanna eqqaasimanngilarput. Kisianni qujanarpoq massakkut aamma eqqaamaneqarluni oqaatigineqarmat. Taamaattumik Naalakkersuisut tassuunakkut aamma immaqa paarlaassimanerat peqqutaaqataasinnaavoq.

Uagut nuannaarutigeqqarput Siumuminngaaniit Tommy Marø taamatut erninermi sulinngiffeqartarnermut ersarissumik aamma pitsanngorsaaniarnermik siunnersuuteqarmat tassa Inatsisartuni taanna pisinnaatitaaffigaarput. Taamaattumillu aamma Inatsisartuni imaluunniit Siumuminngaaniit ujartuerusussimavugut aamma periarfissanik pitsanngorsaataasussanik.

 

Taamaattumik ukua aningaasat aamma atorneqanngitsoortartut eqqarsaatigalugit Naalakkersuisup nassuiaateqarnera qujassutigaarput taamaattumillu missueqqusinitsinnut ukiamut periarfissiisoqarsinnaaneranik ammasoqarnera tassuunakkut aamma malugisinnaallugu.

 

Isumaqarpunga Siumuminngaaniit tassa pingaartikkatsigu tassa pingaarteqigatsigu meeqqap naartuunermininngaaniit aammalu mikinermininngaaniit pitsaanerpaamik atugaqarnissaa.  Taamaattumik soorunami nuannaarutigaarput aamma sapaatip akunneri 30-t eqqarsaatiginngikkaluarlugit allaat ukioq ataaseq aamma eqqaaneqaqqimmat maani inimi.

 

Kisianni Siumuminngaaniit isumaqarpugut taamatut pitsanngoriartuaartitsineq aamma ingerlanneqartuartariaqartoq. Tassami 1990-mili sapaatip akunneri 18-nit aningaasartuutigisarsimavagut ullumilu ukiut aqqaneq marluk qaangiunnerini sapaatip akunneri 19-t angusimavagut ilaatigut agguataartarlugu ataataasumut sapaatip akunneri aamma pingasut anguneqarsimapput.

 

Taamaattumik uani aamma ilaatigut marlulissat eqqarsaatigalugit aamma sapaatit akunnerinik sisamanik pitsanngorsaasimanerit tamakku eqqarsaatigalugit soorunami pitsanngoriartuaartitsineq ingerlanneqarsimagaluarpoq.

 

Kisiannili arriitsorujussuarmik ingerlanneqarsimasutut uagut Siumuminngaaniit oqaatigerusupparput. Tassami 1996-mi isumaginninnermut iluarsaaqqinnerup iluani sulileruttorfitsinni aamma allanngoriaammi tassani Naalakkersuisut siunnersuuteqarsimapput. Taamaattumik tassuunakkut immikkut soorlu Inuit Ataqatigiit oqaaseqarput immikkut annerusumik isumaginninnermi iluarsaaqqinnermi taanna siunnerfissanik eqqartuisimanngilaq. Taamaattumillu 2000-mi ilanngullugu taanna uagut kissaatigisimavarput ersarissumik misissuinerit ukioq imaluunniit ukiut ingerlasut siunissarlu aamma ungasinnerusoq eqqarsaatigalugu nunat avannarlernut anngukkiartuaarnissarput taanna eqqarsaatigisariaqarmat.

Kisiannili uani isumaqarpugut ukioq 2002-mi aamma Inatsisartut ukiakkut ataatsimiinneranni taavalu Inatsisartut aningaasaqarnerannut inatsisissaannut misissueqqunerput taanna naatsorsuutigaara aamma maluginiarpara Naalakkersuisup ilassilluaraa. Tassuunakkut aamma ataatsimiititaliami soorunami suleqatigiinnissarput soorunami Siumuminngaaniit kissaatigissavarput.

 

Inuit Ataqatigiinninngaaniit Asii Chemnitz Narupip allat aningaasartuuteqarfissarpassuit taagormagit taava ukiup ataatsip ingerlanerinnaani soorunami pingaarnersiuisussaassaagut. Taamaattumik isumalluarpunga 2004-mi meeraq qitiutillugu aamma naartuunermini pitsanngorsaatissat tassani ammmaffigineqarnerujumaartut. Qujanaq.

 

Jakob Sivertsen, Atassut.

Qujanaq. Naatsunnguamik erseqqissaateqalaarniarpunga. Tassa Inatsisartut 2000-mi ukiakkut ataatsimiinnitsinni immikkoortoq 24. tassa naartunermi erninermi qitornavissiartaarnermilu sulinngiffeqartarnerup sapaatip akunneranik sivitsoqarnissaanut ilanngullugu erseqqissumik partiimi oqaatigaarput.

 

Tamakkiisumik aaqqiinissaq utaqqinagu periarfissat atorlugit tassa 2004 utaqqinngikkarlugu aaqqiigallartoqarnissaa anguniarneqartariaqartoq.

 

Taamaattumik taanna nangeqqipparput aningaasat 99-minngaaniit 2001 tikillugu tamakkiisumik atorneqartarsimannginnerat tassani iluani illersorneqarsinnaasumik aaqqiigallartoqarsinnaappat aamma Atassummit suleqataaffigerusukkipput. Nalunnginnatsigu anaanarpassuit suli kissaatigiuaraat sivisunerusumik meeqqat nukanganeranni paaqqutarineqartarnissaat. Tassa taamaattumik ukiamut aamma ataatsimiititaliami suleqataassaagut taassumap nalilersoqqissaarneqarnissaanut. Qujanaq.

 

Tommy Marø, Siumut.

Qujanaq. Uani qaqininnut tunngavigerpiarpara uani Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuata immaqaluunniit partiip oqaaseqartuata avataatigut oqaaseqartup oqaaseqarnermini aningaasat tikeriarmagit aammalu uanga isumaqarama siunnersuutiga aningaasanik milloorlugu qammarlugu pineqannginnissaa tassani kissaatigeqigakku. Aamma soorlu tassani oqaaseqarninni taamatut oqaatigigiga.

 

Aamma naatsorsuutiginngilara Inuit Ataqatigiit kisimik maani akisussaassuseqarlutik sulisut. Inatsisartut maani inimi issiasut tamarmik akisussaassuseqarlutik sulinerat uanga upperilluinnarpara. Soorluttaaq aamma ukioq kingulleq peqqinissamut naalakkersuisoqarfik 80 millioninik amigaateqalermat aningaasaliiffigisimagipput taamak annertutigisunik.

 

Uanga upperilluinnarpara uku aningaasat eqqartorneqartut soorlu Siumukkut Atassutikkullu ukiamut Naalakkersuisoq kaammattormassuk aningaasaliissutaasut iluanni sivitsuilaarsinnaanerup aaqqiivinnissap tungaanut kaammattuuteqarnerat upperivara. Aamma kaammattorusullugit Naalakkersuisut iluminni suleqatigiilluinnarlutik tamanna aaqqissinnaassagaat. Tassami imaassinnaanngilaq qineqqusaarnitsinni 1998-mi immaqaluunniit 99-ip aallartilaarnerani immaqa tamangajaluinnatta uparuartorsimavarput allaffissornerup qaffariartuinnarnerata unitsinnisaa ammullu aallartinnissaa.

 

Kisianni tamatut pisoqarsimanngilaq. Ullumikkut killiffitsinni aningaasat allaffissornikkut atukkatta qavatigut qaffariaateqarsimapput 42 millioninik. Ukiut marluk kingulliit ingerlaneranni. Taamammat isumaqarpunga pingaartitsineq aammalu tulleriiaarilluarneq pissagutsigu sorlaqarfigut taakkua salliutillugit suliniarfigisariaqarigut. Tassalu angajoqqaanngortartut meerarlu qitiutillugu ineriartornissaq. Qujanaq.

 

Ole Dorph, Isumaginninnermut Suliffeqarnermullu Naalakkersuisoq, Siumut.

Aap, naatsunnguamik aamma. Tassa siullermik Asii Chemnitz Narupip una oqaaseq oqaatigimmagu meeravissiartaarneq taanna qanoq ullumikkut inissisimanersoq. Tassa aatsaannguaruna paasitinneqartunga. Tassa oqaasilerusuninngaaniit meeravissiartaarnerup atorunnaarneqarnissaa innersuussutigineqarsimavoq. Tassalu siunissami qitornavissiartaarnissamik oqaatsimik taarseqarnissaa siunnersuutigineqarsimalluni. Taanna siullermik erseqqissaatigilaassavara.

 

Ilumoorpoq aaqqissuussineq sunaluunniit aningaasanik malitseqartarpoq. Aamma una aaqqissuussineq allanngortinneqassaguni aamma soorunami aningaasanik malitseqartinneqartussaassooq. Sullissinerit uani annertusisussaapput aamma pinngitsoornatik taava taanna pissappat aamma aningaasatigut aamma qaffaaneq avaqqunneqarsinnaassanngilaq. Taanna isumaqarpunga tamatta takusinnaassallutigu.

 

Aatsaannguaq maaniikkama oqaatigaara ukiuni kingullerni qaffaatsiartarnerit qujanarsimagaluaqisut kisiannili pilersaarusiamik ukiuni siumut arlalinnik isigisunik massakkut pisariaqartitsisoqartoq. Taamaattumillu Inatsisartut siornaak aalajangersimasat nalilersuilluarneq pereerpat taava Inatsisartut tunngavissamik pitsaasumik peqalissasut aalajangersinnaalissallutik ukiuniuna tulliuttuni aaqqissuussineq qanoq isikkulik maani nunatsinni atulerniaripput.

 

Tassa taanna misissuinissaq massakkut, misissuineq massakkut ingerlasoq taassumap qulakkeertussaava tamakku apeqqutit assigiinngitsut uani eqqartorneqartut qulaajassallugit.

 

Aamma oqaatigitsiarneqarpoq ukiuni qanininnerpaani imaluunniit ukioq manna aappaaguluunniit qanoq isigineqarsinnaassasoq qaffaanermik pilersitsissagaluaraanni.

 

Soorlu aatsaannguaq oqaatigereeriga aamma ukioq manna aningaasat atugassiissutigineqarnikut aappagumut ingerlaqqissappata, aammalu meerartaartarneq oqaatigeriikkattut ukiuni kingullerni annikilliartuaarsimasoq, taanna ingerlaannassappat, taava tamatta takusinnaavarput, eqqoriarsinnaavarput sapaatip akunneranik sivitsuisoqarsinnaanissaa aappaagu taanna aningaasat akuersissutaasimasut iluanni immaqa ajornanngitsumik aaqqinneqarsinnaasoq.

 

Kisianni taanna qaangerneqassappat sorunalimi aningaasat akuersissutigineqartussat aamma qaffatsinneqartariaqartussaassapput. Ilumut qaangiisarnerit siunissami pinngitsoortinniarneqassappata.

 

Taannalu oqaatigeriikkattut soorunalimi maani ataatsimiittarfimmi peqquneqarnerput aallaavigalugu aamma misissoqquneqarmat aamma taanna misissortussaassavarput. Aammalu uumap aappassaaneerneqarnissaanut tamakkua ilisimasat massakkut ilisimasat pigileriikkagut soorunami saqummiuttussaassavagut. Aammalu naatsorsuutigaara ataatsimiitsitaliaq qanittumik suleqatigalugu uumap aappassaannerneqarnerani suliassap peqqissaartumik aamma uagut pisortaqarfitsinninngaaniit peqataanissarput neriorsuutigissavarput. Qujanaq.

 

Daniel Skifte, Inatsisartut Siulittaasuat, Atassut.

Isumaginninnermut Naalakkersuisoq qutsavigaarput. Taavalu tulliullutik marlussuit oqaaseqannginneranni ilisimatitsissitigissavara uteqattaarivallaarnissaq pinngitsoorniarlugu Siumut Atassutip Inuit Ataqatigiit Kattusseqatigiit Attaviitsullu aappata oqaseqartut maannakkumut  tamarmik isumaqatigeeqqissaarlutik partiit oqariartuutaat aallaavigalugit qanoq suleriaqqittoqassasoq aallaqqaataanili ersersereerpaat.

 

Taamaattumik kaammattuutiginarpoq oqallinneq maannakkut erseqqissereermat naatsunik oqaaseqartoqartarnissaa.

 

Loritha Henriksen, Kattusseqatigiit.

Tassa Kattusseqatigiinniit uagut erseqqissarusupparput pingaarluinnarmat massumap suliassap pingaarutillip aammalu aningaasanik naleqartussap peqqissaarullugu taanna peqqissaarullugu suliarineqarnissaa.

 

Sunaluunniit suliaq patajaatsumik suliarineqassappat aningaasat tungaatigut qulakkeerinissaq taanna salliusariaqarmat. Taamaattumik uagut isumaqatigilluinnarparput ukioq 2003-mi suna tamaasa saqqumiutereernerisigut aalajangiinissap qanoq sivisutiginissaanik tassani kissaatigiumagatsigu.

 

Kisianni soorunami uagut kissaatigeeqaarput ajornanngippat ukioq ataaseq soorlu oqarnitsigut meeqqaninngaaniit sunaluunniit suliassaq pitsaasoq aallartissappat meeqqap inunngorneraninngaaniit tunngavilerneqarnissaa pingaaruteqaqimmat.

 

Lars Sørensen, Inuit Ataqatigiit.

Tassa siullermik Tommy Marøp siullermik oqaaseqarnermini oqaatigisaa ilaartuerusaarneq qimannneqartariaqarneranik oqariartuutaa assorujussuaq iluarisimaaruttorlugu taava aappassaaneerluni oqaaseqarnermini ilaatigut pinngitsoornani 2003-mi erninermi sulinngiffeqartarnermi sapaatip akunneranik sivitsorneqarsinnaanissaanut tunngasumik siunnerfeqaqqusinera taanna ilaatigut ippigilaarlugu oqaatigisariaqarparput.

 

Tassa sulianut tunngatillugu ataatsimut nalilersuinissaq taanna saneqqunneqarsinnaanngilaq sulianik ataasiakkaanik isiginnittumik ingerlatsineq isumaqarpunga Naalakkersuisooqatigiit partiivisa qimattariaqaraat.

 

Tassami Asiip oqaaseqarnermini erseqqissumik oqaatigeerpaa pisortaqarfik 25 million kr-nit sinnerlugit sippuisimasoq qanoq ililluni taava aningaasanik ingerlatami iluani nassaarniarsinnaava? Pinngitsoornatik taakkua matussuserneqartariaqarput. Aammalu suliaminngaaniit suliamut assigiinngitsutigut naliliisarneq isumaqarpunga massakkut illuatungaani eqqartuinermi aamma isiginiartariaqaripput pimoorukkutsigi erninermi sulinngiffeqartarnerup sivitsorneqarnissaa ilaatigut soorlu Tommy Marøp siunnersuutaatigut sapaatip akunneranut 15-nik ilaneqarnissaa.

 

Taanna 17 million kr-nik naleqartussatut Naalakkersuisup oqaatigivaa. Illuatungaani aamma partiip Naalakkersuisooqatigiit isumaqatigiissutigivaat rejenut akitsuut 3%-ninngaaniit 1%-mut appartinneqarnissaa.

 

Tamakkua assigiinngitsut ataatsimut nalilersorneqartariaqarput. Asuli oqarluartaarnerinnaat immaqalu annertunerusumik piviusunngortitsinissamik suliniuteqarnerit siunnerfiginagit ataatsimut nalilersuisoqanngippat, assigiinngitsutigut utoqqaat atugarissaat, meeqqat pisariaqartitaat assigiinngitsut pitsanngorsarneqarsinnaanngillat. Tassami maannakkut suliniarnermi pissaqareersut suli amerlarnerusunik pissaqarlernissaannik siunnerfilinnik suliaqarnerup ilaatigut pisariaqartitsisut tassami partiit tamatta isumaqatigiissutigaarput erninermi sulinngiffeqartarnerup sivitsorneqarnissaa taanna pimoorullugu taanna anguniartariaqaripput.

 

Aammalu Naalakkersuisut oqaatigeerpaat sapaatip akunneranik ataatsimik sivitsuisoqassappat tamana landskarsimut 1,2 million kr-nimik naleqartussaavoq. Aammalu qularnanngitsumik taanna kuersiarnerinnaavoq. Pissutigalugu atorfillit suliffillit taakkua aamma isiginiarneqassappata tamatumani millionerparujussuit aamma eqqartorneqarmata.

 

Taamaattumik Naalakkersuisooqatigiinnut kaammattuutigissavarput aaqqiiniarnernut ataatsimut isiginnittumik nalilersuisaqqullugit tassami ataasiakkaarlugit aaqqiiniarnerit ilaartuiniarnerit soorlu siunnersuuteqartup qimattariaqartut oqaatigisai piviusunngortinneqassappata tamanna saneqqunneqarsinnaanngilaq. Taanna erseqqissaassugitiinnassavara.

Daniel Skifte, Inatsisartut Siulittaasuat, Atassut.

Lars Sørensen qutsavigaarput. Taavalu maannakkut oqaaseqassaaq Godmand Rasmussen partiimi oqaaseqartitap avataatigut.

 

Godmand Rasmussen, Atassutip.

Annertuunik oqaaseqarnianngilanga, kisianni nuannaarutigivara una suliassaq imaannanngitsoq ataatsimiititaliamut ingerlaqqinnissaa aamma tikilluaqquarput aamma suliarinissaa assut pissanganassooq.

 

Unaana nuanniigiusarlugu qaqisunga aamma Tommy Marø siullermik qutsavigissavara erseqqissumik oqaatigimmagu siorna aamma peqqinnissaqarfimmut aningaasanik qinnuuloortaqattaallarmat uagut aamma tassa illuatungiliuttuugaluarluta aamma ajornartorsiut takusimavarput.

 

Taamak tupigilaarpara massakkut taamatut oqariartaaseq atorneqaqattaalera illuatungiliuttuninngaaniit soorlu aatsaat sarfamik massakkut illuatungiliussinninngaaniit aatsaat sarfaq majorlugu aallartusi. Taavalu immaqa malugereerlugu sarfamik majorassinnaajunnaarsimallusi.

 

Uagut ukiorpaaluit sarfamit majorassimavugut suleqataalernerpullu aamma pingaartittarsimallutigu. Una assersuutigiinnarlugu taalara, immaqa nuanniikkaluarpalluunniit ippassaani tusagassiuutitigut tusarpugut meeqqat pillugit aningaasanik Inatsisartunut qinnuteqartoqarneq ajortoq taakkulu aamma ikippalunngillat. Taavalu oqartoqanngilaq ullumikkut pappialanngorlugu suli ataatsimiititaliamut takkutinngilaq.

 

Immaq Lars Sørensen tassani oqaatsit ilinnut atussagukkit tulluassooq tassaaginnarnerluni tamakku aamma avataaninngaaniit tusaqqusaarnerit. Aamma Asii atsaavinnaq oqarpoq isikkivik atorlugu aalalangersaasariaqartugut. Ilumoorpoq taanna uani saqqummiunneqartoq massakkut oqaluuserisassanngortinneqartoq tunngavia immini ajunngilaq, kiannili aamma uanga nammineq inuttut eqqarsaatigiummisara uaniippoq. Inatsisip periarfissiinera kikkunnut tamanut atuutsillugu inuit tamavimmik piumasaqaatigisinnaanerpaat ilumut taamatut meerartaarnerminni aamma sulinngiffeqarsinnaanerlutik aningaasarsiaqarlutik. Immaq inuit ilaasa aamma pisariaqartinngikkaluarpaat.

 

Qanormitaava isikkoqarsinnaagaluarpa Siumup oqaaseqartuani aamma oqaatigineqartoq soraarsinneqarsinnaaneri ilaatigut napparsimasuukulaarpallaarneq aallaavigalugu. Suliffeqarfiit ilaasa ammaffigisinnaassanngikkaluarnerlugu piumasaqaatigineqartut sulinngiffeqarsinnaanermik naammatsippata. Taava meeraq pingaarnerutippat inuiaqatigiit karsi isumalluutiginngikkaluarlugu kisianni suliffik annaanagu aamma sivitsuisoqallarsinnaanera taanna periarfissatut ilaasinnagaluannginnerluni. Ataatsimiititaliami taanna eqqartugassaqqippoq.

 

Aamma soorunami una tunngavik ajunngikkaluaqaaq. Siuleqarsimavugut. Aamma meeqqioraluaramik maani isersimasut immaqa arlaqarput angajoqqaavi taamak atugaqartitaanngikkaluartut massakkut peqqissorsuarnik inoqateqaratta tamanna aamma nuannaarutissaavoq.

 

Ullumikkut suna tamarmi tunngavimmigut ajunngikkaluarluni pisortanit isumalluuteqarnersuaq taanna milliartuaartinniarlugu oqaluppugut.

 

Aamma una siunnersuut tunngavimmigut ajunngilaq. Una pineruvara pisariaqartitsivallaanngitsunut inunnut inissisimanerissaatunut tamakku tamarmik ajornartorsiutilinnut tunniunneqarsinnaasut atugassinneqartassappata aamma taanna ilaatigut eqqarsarnalaarpoq. Immaqalu aamma uani aningaasat Naalakkersuisut oqarneratuut ilaatigut aamma taakkartorneqartut atunngitsoorneqartarnerat aamma patsiseqarsimasinnaannginnerluni tusagassiuutigut tusartarparput naartuersinnerparujorujussuit ukiumut atuuttut.

 

Naartuersittoqartarsimanngikkaluarpat aningaasat qanormita amerlatigut aamma artortinneqartarsimassagaluarpat meerartaarnernut. Inunngortartunilluunniit masakkut amerlanerusut oqaatigineqartarmata naartuersinnerit. Immaqa aamma tassani killiliinermi isumaqataasimasinnaassagaluarput.

 

Unaana naggataatigut oqaatiginiarlugu. Inuiaqatigiinnut taamak pingaaruteqartigisuni oqallinnermi ataatsimoorfeqarluni pitsaanerpaasarpoq. Aamma uanga isumaqarpunga isornartorsiuiniaannarluni isornartorsiuinerit amerlavallaangajattartut suleqatigiinnerunissaraluatsinnut immaqa tamakku aamma nukillaarsaatinut ilaasarput. Qujanaq.

 

Ruth Heilmann, Siumut.

Naatsunnguaassaaq. Tassa isumaqarpunga Inuit Ataqatigiit oqaaseqarnerminni Naalakkersuisup sippuisimaneranik oqaaseqarnerat massumunnga oqallinnermut taputartuutissallugu tulluartuunngitsoq. Tassami soorunami aningaasat taakku Naalakkersuisut namminneq suminngaaniit aaneqassanersut aamma kukkunersiuisut peqatigalugit suliassarivaat taamaattumik uani isumaqarpunga taamak pingaaruteqartigisumik siunnersuummut tunngatillugu oqarluartaarnertullu allaat siunnersuut oqaatigineqarmat taanna aamma pissusissamisoortutut uagut Siumuminngaaniit isiginngilarput. Tassami erninermi sulinngiffeqartarnerup sivitsorneqarnissaanik anaanarpassuit aamma nilliaateqarput. Taamaattumik taamatut aningaasanik naleqarnera aammalu periarfissaqarneraneralugulu taavalu aningaasatigut periarfissaqannginnerarlugu. Taamatut oqalunneq isumaqarpunga naapertuutinngitsoq. Taamaattumik Siumumiit neriuutigaarput Naalakkersuisoq aamma saqqummiijumaartoq.

 

Kiisalu aamma inuiaqatigiinni oqallisigineqassasoq taanna taamaattumillu ukiamut saqqummiilinnginnermi aamma inuit peqataatillugit annerusumik ammanerusumillu oqallisigineqarnissaa taanna isumaqarpunga pingaaruteqarluinnartuusoq. Qujanaq.

 

Maliinannguaq Markussen-Mølgaard, Inuit Ataqatigiit.

Qujanaq. Unaana erseqqissaavigerusullugu oqaaseqartumut aamma kingullermut ilaatigut uagunngooq tapersersorlugulu tapersersornagulu. Inuit Ataqatigiinngaaniit erseqqissaatigeerparput tapersersoripput aallaat siunnersuuteqartuminngaaniit suli sivitsornerunissaa taanna kissaatigigipput, kisianni taamaattoqartinnagu karsip imaa qiviarlugu pingaarnersiulluni misissuilluarnissaq ilaqutariit mikisunik meertartallit atugaat ullumikkut qanoq isikkoqarpa? Pisariaqartitaat suuppat? Mikisunik meerartalittut ilungersunarluinnartut ilagaat paarsisussaaleqineq paaqqinnittarfissaaleqinerlu. Karsini aamma ataatsimiipput.

 

Privatini paaritittaqattaarlugit allaniit allanut nooqattaarlugit tassa aamma ilungersunarluinnaqqissaartut. Imatut sivitsorsimagaluarpaalluunnit sapaatip akunnerani isumaqarnarpoq suli pingaarneqartoq aamma tassani.

Taamaattumik Inuit Ataqatigiinninngaaniit pingaartipparput nalilersuilluarnissaq pingaarnersiuinissarlu imaanngilaq isumaqatinnginnatsigu kisianni taanna karsi aamma aappaagumut aappaguagumullu atuivallaarsimannginnissaat siunertaralugu akisussaaqataasutut taanna pingaartipparput. Taavalu uani peqqinnissaqarfik eqqaaneqaqattaarmat oqariartortunit oqaatigiinnassavarput siorna taamaalinerani Naalakkersuisup naatsorsukannereersimavaa qanoq sippuinissaq annertutigissanersoq. Unneqqarissumillu Inatsisartunut taanna saqqummiullugu. Qaangiisoqannginniassammat.

 

Aamma ajunngitsumik taanna Inatsisartut paasinnillutik aamma taanna kusanartumik naammassivaat. Una allaavoq ukioq qaangiuteersoq taamannak millioninik ilimagisaminngaaniit millionerpassuarnik sippuisimaneq Naalakkersuisoqarfinni aalajangersimasuni. Qujanaq.

 

Mikael Petersen, Siumup.

Siullermik isumaqarpunga aamma uani assortuussutissaqarpallaanngitsugut tassa Inatsisartut tamarmik oqaaseqartut tamarmik siunniusimavaat naartunermi erninermilu sulinngiffeqartarnerup sivitsorneqarnissaa. Taanna tamatta isumaqatigiissutigaarput. Aamma tamatta isumaqatigiissutigigunarparput misissueqqissaarnerit ingerlanneqassasut. Naalakkersuisut siunnerfiat tamavitta isumaqatigaarput.

 

Ukiakkut 2003-mi saqqummiisoqassasoq misissuinerit tamarmik naammasippata. Aamma taanna assortuussutiginngilarput. Unali Siumuminngaaniit Atassumminngaaniit piumasarineqartoq tassa kisimi ukiamut aningaasanut inatsisissap suliarineqarnerani taassumalu tungaanut Naalakkersuisut misissoqqissaassagaat aningaasaliissutaareertartut tassa ullumikkut 17,9 millioniusut ukiumut siorna 17,9 millioninik aningaasaliivugut aamma ukioq mananmut 17,9 millionit aamma aappaagumut pilersaarutaavoq 17,9 millionit taakkua iluini ilumut periarfissaqarsinnaanersoq sapaatip akunneranik immaqa sapaatip akunnerinik marlunnik sivitsuigallarnissamik.

 

Naatsorsuutit takuteermassuk atunngitsoorneqartartut millionit arlaqartut. Aamma nalunngilarput naatsorsuutit 2000-meersut taakkua aningaasartaqarput tassani kontomi 14,4 millioninik. Tassa 14,3-ugaluarput. 14,4. taavalu 17,9 millioninik immikkoortitaqarluta. Periarfissaqarpoq tassani 3,5 millionit atorluarnerunissaannut. Atorluarnerunissaannut.

 

Taava taakkua atorluarnerusariaqarpagut periarfissaqarpat. Taanna misissoqquvarput. Taamaalillunilu taakku periarfissiissutaasinnaappata taava sapaatip akunneranut ataatsimik marlunnilluunniit sivitsuisoqarsinnaavoq. Inuit Ataqatigiit oqaatigineqartut kontot allat sipporneqarsimasut taanna tamatta nalunngilarput. Aamma tasani kontomi allat pineqarput siunertat allat pineqarput. Kommuninut isumaqatigiissutit naapertorlugit. Kommuninut isumaqatigiissutit naapertorlugit tamakku pineqarput.

 

Aamma taakku pillugit naatsorsuutit eqqartorneqalerpata qanoq nassuiarneqarumaarnerat Naalakkersuisut saqqummiuttussaajumaarpaat. Aammalu qanoq aningaasalersorneqarnissaat aningaasalersorneqarnissaat taanna suliassaajumaarluni.

 

Taamattumik uani paatsiveerussaasoqassanngilaq uani pineqartoq allamut sangutinniarsaralugu. Allat pisut aningaasalersorneqarnerat taanna uani naartunermi erninermilu sulinngiffeqartarnermut attuumassuteqanngillat. Taamaattumik suliassaq taanna allaavoq aamma allatigut taanna aningaasalersorneqartariaqarpoq.

 

Lars Sørensen, Inuit Ataqatigiit.

Tassa ilumoorpoq annertunerusumik assortuussutissaqanngilagut, kisianni Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap Siulittaasua pakatsissutigilaarpara tassami ippasigamikkunni ingerlatsinermut aningaasartuutit 2002-mi pillugit Inatsisartut oqallinneranni ilaatigut oqaatigineqarmat 268 millionit ukiut ingerlanerini arlaatigut massakkut iliortoqanngippat taava landskarsip ajutoorujussuarsinnaanissaa aamma tamanut saqqummiunneqarmat.

 

Tassa isumaqarpunga aningaasaqarnermut ataatsimiititaliap Siulittaasuata isigisariaqaraa ataatsimut isiginninneq soorunami ilisimaneqartutuut isumaginninnermut ingerlatsinermut aningaasartuutit 800 million missaniipput. Taamattumillu ukua 1,2 million kr-nit taakkua kisiisa isiginiarneqarsinnaanngillat.

 

Kisianni aamma Ruth Heilmannip oqarneratuut angajoqqaarpassuit pisariaqartitsipput erninermi sulinngiffeqartarnerup sivitsorneqarnissaanut. Kiammi tamanna nalummagu.

 

Partiit tamavitta oqaatigeerparput massakkummi meeqqat inuusuttut sumiginnagaasut nilliasut. Utoqqaat atugarisamikkut assigiinngitsutigut pitsanngorsaaffigineqartariaqartut tamakkua aamma nilliammata oqaatigisariaqarparput. Taamaattumik aamma ataatsimut nalilersuinissaq taanna saneqqussinnaanngilarput pissutigalugu landskarsimi aningaasat atugassaritinneqartut killeqarmata.

 

Taamaattumik uani assortuunnata taamaallaat immitsinnut paasinnittaasitta assigiinnginnera ersiinnarpoq. Uagut kissaatigigatsigit ataatsimut nalilersuisariaqartugut. Taakkualu aallaavigalugit assigiinngitsut aaqqitassat ingerlanniarneqartariaqarneri. Assortuuttoqanngilaq paasinninneq tassani allaavinnarpoq tamani.

 

Ole Dorph: Isumaginninnermut Suliffeqarnermullu Naalakkersuisoq, Siumut.

Aamma uanga taakku aningaasat sippuisarnermik imallit eqqaaneqarmata aamma soorunalimi qisuariatariaqarama eqqaalaassavara ilumoorpoq ukioq kingulleq aamma ilisimaneqarpoq tamanit ulloq unnuarlu angerlarsimaffiit ingerlanneqarnerannut annertuumik sippuisimavugut.

 

Aamma ukioq manna taamaattussaavoq. Tassa ukioq manna taksteq atugarput siorna junimi isumaqatigiissutaareerpoq kommuninut.

 

Kommunillu aatsaat Namminersornerullutik Oqartussaninngaaniit aasamut juni juliluunniit qaammat 2003-mi takstinut atugassanik isumaqatigiinniarfigineqartussaassooq.

Tassa imaappoq siorna isumaqatigiinniarneq aallaavigalugu qaffaasoqartussaasimagaluarpoq.

Taamaattoqarsimagaluarpat sippuinerit massakkut ajoraluartumik atukkagut pisimassanngikkaluarput.

 

Taannalu pinngitsoorniarsarivissorniarlugu massakkut kisitsisit tunngavissat isumaqatigiinniarnernut tunngavissat maannakkut tamarmik sananeqareerput. Aamma pissutsit taamatut ingerlaannassappata ukioq manna naatsorsukannerneqarpoq 22 millioninik sippuinissarput. Taanna kissaatiginngikkaluaqaarput tamatta.

 

Kisianni naatsorsuutigaarput neriuutigalugulu kommunit isumaqatigiinniarfigineqaqqissinnaappata ukiup matumaluunniit ingerlanerani taanna periarfissaq atorlugu isumaqatigiinniarnerit pinngitsoornani ingerlanneqartariaqartut.