Ullut ataatsimiiffiusut arfineq-pingajuat, tallimanngorneq 19. april 2002, nal. 14:20

Oqaluuserisassani immikkoortoq 60

Kalaallit kuisinneqarnerminni atertaartinneqarnerminnilu kalaallisut taaguuserlugit siunissami atserneqartalersinnaanerat periarfissinniarlugu Inatsisartut peqqussutaanni nr. 549-mi, § 5-ip allanngortinneqarnissaa pillugu aalajangiiffigisassatut siunnersuut.

(Per Rosing-Petersen)

(Siullermeernera)

 

 

Ataatsimiinnermik aqutsisoq: Daniel Skifte, Inatsisartut Siulittaasuat, Atassut.

 

 

Per Rosing Petersen, siunnersuuteqartoq, Siumut.

Qujanaq. Aqqit kalaallisuujunngitsut assersuutigalugit aqqit biibilimeersut kalaallisuunngorlugit atorneqartartut allattorsimaffimmut ilanngunneqarsinnaaqqullugugit aqqit siuliaqutitut kalaallisuut akuerineqartut allattorsimaaffii allanngortinneqarnissaanut Naalakkersuisuni oqaasiliortunut peqataaqqullugit kaammattuuteqaqquneqarnissaannik Inatsisartut aalajangiiffigisassatut siunnersuut. Peqatigalugulu Naalakkersuisut kisitsit oqaasersiaq pillugu 20-imiit qummut kalaallisut taaguuserneqarnissaannut siunnersuummi saqqummiussinissamut oqaasiliortunik kaammattuuteqaqquneqassasut.

 

Atinut tunngatillu aallavigilluarsinnaavarput maani ataatsimiitarfimmi ataqqinninneq aallaavigalugu immitsinnut taagaangatta, atigut tamaasa taagaangatsigit taaguilluarluta allamiut uanilu danskit taaguutaat toqqammavigalugit atinik taakkartisarpugut. Assersuutigalugu Kuulumaat, Godmann, Godmannimik taasarparput, Annassi Andersimik taasarparput, Biinia Benjaminimik taasarparput, Makkak Margrethe-mik taasarparput ilaalu ilanngullugit.

 

Tamannalu oqaatsitta immikkuullarissusiannut naleqqutinngilaq, sumiluunniit nunani allani atersiat oqaaserisat immikkuullarissusiat naapertorlugu naleqqussarneqartarput, spaniamiusuuppat tuluttuuppat sumiuugaluarunilluunniit. Nunatsinnilu atersiarpassuaqarpugut biibilimit tigusatsinnik, imaluunniit nunat avannarlerniit tigusatsinnik, tamakkulu piffissanngorpoq aamma inuiattut oqaatsitsinnut ataqqisassatsinnut naleqqussassallugit.

 

Qangalimi pissuseq atuuttoq pisortatigoortumik akueralugu aaqqiivigisariaqalerparput, aamma kisitsisit, aamma inuiattut kinaassutsitsinnut naapertuutinngittumik kisitsisit danskiniit tiguinnakkagut atortualernikuuagut, uffa ajornanngiivittumik nunatsinni kisitseriaaseq eqqussinnaagaluarlugu. Assersuutigalugu kisitsit 36, kalaallit oqaasii toqammavigalugit taasinnaagaluarlugu qulit pingasut arfinillillu, 63 qulit arfinillit pingasullu, taamannallu untritillit tungaanut nangissinnaagaluarluta soorlu oqaluffimmi aamma taanna biibili tunngavigalugu qangali atorneqartoq. Untritillit marluk 200, pingasut sisamat ilaalu ilanngullugit 1000-it tungaanut aammalumi miliuunit miliaartillu ilanngullugit aaqqiivigisinnaagaluarlugit.

 

Utoqqatsisutigineqartarpoq kalaallisunngooq oqaatsigut kisitsissagutta pisariuallaassaqaaq, takivallaarlunilu, apeqqutaaginnartutut isigaara sungiussinissaq, qimerlualaaraannimi danskisut oqaasersiatsinniit takingaarnerusariaqanngillat, asserssutigalu ettusindfirehundredeottehalvfjerds tassa danskisut ettusindfirehundredeottehalvfjerds, kalaallisut tusinti ataaseq untritillit sisamat aammalu qulit arfineq marluk arfineq pingasullu, ilaalluu ilanngullugit.

 

Oqaasiliortunik naapertuussassaqqissorinarsinnaavoq, kisianni maannangaaq pisariaqarluinnalerpoq uagut inuiattut nammineq oqaatsigut atorlugit atit, qulaani taaneqartut, kinaassutitsinnut naapertuussagaanissaat, taamatuttaarlu aamma kisitsisaatigut.

Qujanaq

 

Lars-Karl Jensen, ataatsimiinnermik aqutsisoq, Siulittaasoqarfimmi ilaasortaq, Siumut.

Taava Kultureqarnermut Ilinniartitaanermullu Naalakkersuisumut taartaasinnaasoq, Naalakkersuisut Siulittaasuat Jonathan Motzfeldt akissuteqassaaq, takanna

 

Jonathan Motzfeldt, Naalakkersuisut Siulittaasuat, Siumut.

Inatsisartuni ilaasortaq Per RosingBPetersen aaliangissami siunnersuummi, siunnersuutigalugu aqqit kalaallisuujunngitsut siuliaqutitut atorneqartartut kalaallit aqqisa akuerisat nalunaarsuutaannut ilanngunneqarnissaanut Naalakkersuisut oqaasiliortut peqataanissaannut kaammattuuteqassasut, peqatigalugulu Naalakkersuisut kisitsisit 20-imiit qummut kalaallisut taaguuserneqarnissaannut siunnersuummut saqqummiussinissamut oqaasiliortunut kaammattuuteqassasut.

 

Atsersuisarnermut tunngatillugu aaliangersakkat pingaarnerit, danskit inuit aqqit pillugit inatsisaat nr. 193, 29. april 1981-imeersoq, malillugu ingerlanneqartarpoq, inatsillu taanna peqqussut nr. 549 21. august 1986-imeersukkut atortussanngortinneqarpoq.

 

Namminersornerulernerup atuutilereernirata kingorna ministereqarfiit assigiinngitsut piginnaatitsineratigut, siuliaqutit aalajangersagaasarnerat nunatsinni vicebiskoppeqarfimmut, kingorna biskoppeqarfinngortumut nuunneqarput, kingualiaqutinik allanngortitsiniarneq suliassanngortinneqarsinnaavoq nunatsinni naalagaaffiup sinniisoqarfianut saaffiginninnikkut.

 

Atsiiniartarnermi, aternillu allanngortitsinerni biskoppeqarfik nunatsinni oqaasiliortullu suleqatigiillutik ataatsimiititamik pilersitsipput taaguuteqartumik: "Inuit aqqinik akuersisartut", Inuit aqqinik akuersisartut akuersissuteqartartuupput inuttaligaalutillu nunatta biskoppianit, oqaasiliortullu toqqagaannit marlunnik. Inuit aqqinik akuersisartut suliarisartagaat amerlanerit tassaapput siuliaqutit, qangaaniit kalaallit atitoqaannik kinguliaqutitaarniartumik, qinnuteqaat ataaseq eqqaassanngikkaanni.

 

Atsiisarneq pillugu inatsimmi aalajangersakka naapertorlugit ingerlatsineq piuminarsarniarlugu nunatta biskoppia kaajallaasitaliorpoq, siuliaqutinik atsiinissamut malittarisassanik, tassa atsiineq imaluunniit kuisitsineq sioqqullu pisortat sinniisaannit malitassat isigalugit, taanna kaajallaasitaq 1999-imeersoq aamma takoqquneqarpoq.

 

Kalaallit aqqisa akuerisanik nalunaarsuusiorneq, oqaasiliortut aamma nunatta biskopiata suleqatigiillutik suliarisarpaat, taannalu oqaasileriffimmit saqqummersinneqarpoq. Danmarkimi aqqit akuerineqarsimasut nalunaarsuutaat peqatigalugu, qulaani taaneqartoq, kalaallit aqqisa nalunaarsuutaat aallaaviupput, Kalaallillu aqqisa nalunaarsuutaat pisariaqartitsinneq malillugu nutarterneqartarpoq.

Inuit aqqinut siuliaqutinut kinguliaqutinullu suliaq susassaqarfinni assigiinngitsuni pingasuni suliarineqartarpoq, tassa biskoppeqarfimmi, naalagaaffiup sinniisoqarfiani aamma inuit aqqinik akuersisartunik.

Naalakkersuisut isumaqarput suliaq pitsaasumik ataqatigiissaartumillu ingerlanneqarnissaa anguniarlugu, pissusissamisuussasoq inuit aqqinut suliap tamarmiusup allaffissornikkut suliassartaa, oqaasileriffimmut ataatsimoortinneqarpat. Ullumikkut oqaasileriffiup sullitarai, oqaasiliortut aamma nunat aqqinik aaliangiisartut.

 

Kisitsit 20 qaangerlugu kisitsit kalaallisut taagusersornissaannik siunnersuut. Oqaasilortut pilersitaaneranni siunertarineqarpoq siornatigut sprog- og retskrivningsudvalgiusimasup nalaani politikerit, oqaatsinik ataasiakkaanik nalersuiniartarnerata qimanneqarnissaa, taamaatumik naapertuuppoq apeqqutit qulaani pineqartutut ittut oqaasiliortunut, Inatsisartut ataatsimiititaliaattut saaffiginnissutigissallugit.

 

Inatsisartuni ilaasortap Per Rosing-Petersenip siunnersuutaa pillugit Naalakkersuisut oqaasiliortunut kaamattuuteqarusupput qulaani pineqartut pillugit allakkatigut taakku Inatsisartunut nassuiaateqaqqullugit.

 

Lars-Karl Jensen, ataatsimiinnermik aqutsisoq, Siulittaasoqarfimmi ilaasortaq, Siumut.

Naallakkersuisut Siulittaasuanut qujavugut. Tullinnguupput partiit, Kattusseqatigiit oqaaseqartartui, siulliussaaq Siumup oqaaseqartussaa Vittus Mikaelsen, takanna.

 

Vittus Mikaelsen, Siumup oqaaseqartua.

Qujanaq. Inatsisartuni ilaasortaq Per Rosing-Petersen-ip aaliangiiffigisassatut siunnersuummik saqqummiussaqarpoq, kalaallit aqqisa akuerisat nalunaarsuutaannut ilanngunneqarnissaannik siunnersuut Siumumiit misissorluariarlugu imatut oqaaseqarfigissavarput.

 

Naalakkersuisut akissuteqarnerminni erseqqilluinnartumik nassuiaatigaat atsersuisarnermut tunngatillugu aaliangersakkat pingaarnerit.

 

Qallunaat inuit aqqisa pillugit, aqqit pillugit inatsit, nr. 193, 29. april 1981-imeersoq, aammalu peqqussut nr. 549, 21. august 1986-imeersukkut atortussanngortinneqartoq. Namminersornerulernerup kingorna inuit aqqinik susassaqartut, tassalu ministereqarfiit assigiinngitsut, piginnaatitsinerisigut nunatsinni, vicebiskopeqarfik kingornagulli biskoppeqarfinngortumut nuunneqarput.

Siumumiit nuannaarutigaarput atsiiniartarnermi aternilu allanngortitsinermi biskopeqarfik ataatsimiititaliamik pilersitsisimammat, inuit aqqinik akuersisartunik taallugit. Siumumittaaq nuannaarutigaarput ataatsimiititaliaq kikkunninngaaniit inuttalersorneqarsimanera ilanngullugu Naalakkersuisut akissuteqarnerminni saqqummiummassuk.

 

Siumumiit ilanngullugu erseqqissassavarput inuit atimik allanngortitsiniaraangata taaguutertik allassimalersinniarlugu tamatigut inuit aqqini akuersisartunit, inuit saaffiginnissutaat malillugit akuerisarmassuk.

 

Siumumiit kisitsisit 20 qaangerlugit Kalaallisut allassimalernissaannut tunngatillugu Naalakkersuisut saqqummiussaat Siumumiit isumaqatigaarput oqarmata, Inatsisartuni ilaasortap Per Rosing-Petersenip siunnersuutai oqaasiliortunut kaammattuutiginiarlugit qulaani pineqartunut Inatsisartunut saqqummiussaqaqqullugit.

 

Siumumiit taamatut oqaaseqarluta, Naalakkersuisut akissuteqaataat isumaqatigaarput.

 

Lars-Karl Jensen, ataatsimiinnermik aqutsisoq, Siulittaasoqarfimmi ilaasortaq, Siumut.

Taava tulliulluni oqaaseqassaaq Godmand Rasmussen, takanna.

 

Godmand Rasmussen, Atassutip oqaaseqartua.

Aqqit kalaallisuujunngitsut kalaallisuunngortillugit atorneqartartut allattorsimaffimmut ilanngunneqarsinnaaqqullugit, aqqit siuliaqutit kalaallisut akuerineqartut allattorsimaffiata allanngortinneqarnissaanut atatillugu, Inatsisartunut ilaasortaq Per Rosing-Petersen, oqaasiliortunut kaammattuuteqaqquneqarnissaanut Atassummiit imatut oqaaseqaateqassaagut:

 

Ukiut akulliunerusut nalaanni, inuiaat allat aqqinik atsersuisarneq atugaasimaqaaq, kisiannili ukiuni kingulliunerusuni tusarsaanerujartuinnarpoq kalaalerpaluttunik atsiisarneq, tamannalu ukiut siusinnerusut eqqarsaatigissagaanni aqqip terfigineqarsinnaanera appakaaffiusimavoq iluarinartoq.

 

Siunnersuuteqartup aqqit siunnersuutigisai, tassalu kuisinnermi aqqit amerlaqisut, aqqillu avataaninngaaniit avataaninngaaniit pisuugajussimallutik, angajoqqaalli kiffaanngissuseqarlutik atsiisarnerat Atassummiit ataqqiumavarput, ataqqiuassallugulu. Meeqqamimmi atsiisarneq aamma inatsisitigut killeqareerpoq, tassa meeqqap allinermini kanngusuutigisinnaasaa sillimaffigineqareertarluni. Aammalu periarfissaareerluni meeqqap nammineq pisinnaaatitaaffini, tassalu oqartussaaneq nammineq pigileraangamiuk nammineerluni allanngortitsisinnaasarnera. Uagummi kalaallit qangaanerusoq meeqqap ataatsip amerlasuunik aterneqartarnera ileqqorisimavarput, ilamilu siulitsinnit oqaatigineqartarluni allaat qujagisarooq aterpassuaqartarpoq.

 

Naalakkersuisut akissuteqaataanni erseqqippoq nunatsinni biskoppeqarfiup akisussaaneq tigummimmagu, ammalumi oqaatigineqarluni sussassaqarfiit pingasut peqataatinneqartartut tassalu, biskoppeqarfik, inuit aqqinik akuersisartut naalagaaffiullu sinniisoqarfia.

 

Siunnersuuteqartulli kisitseriaatsit taakkartugai Atassummiit tapersersinnaanngilagut, sumiluunniimmi eqaallisaaneq naleqqussarneqartuartarmat, ukiorpassuarnilu sungiuteriikkat imaannarlu ilinniartitsisunut atuartunullu allanngortitsiniarnerit piffissami annertuumik aammattaaq atuiffiusussaammata.

 

Naggataatigut Atassutip akornutissatut isiginngilluaasarpaa Naalakkersuisut oqaasiliortunut kaammattuuteqarusunnerat. Qujanaq.

 

Lars-Karl Jensen, ataatsimiinnermik aqutsisoq, Siulittaasoqarfimmi ilaasortaq.

Qujavugut, taava tullinnguuppoq Inuit Ataqatigiit oqaaseqartartuat Josef Motzfeldt.

 

Josef Motzfeldt, Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuat.

Ataatsimiinnermi matumani oqaluuserisassatut siunnersuut siunnersuuteqartup Per Rosing-Petersenip immaqaluunniiit Piili Uluusinngi Petersenip siunnerfiatut qulit arfinilinnik kisitsisitalik naatsukullammik oqaaseqarfigissavarput.

 

Naalakkersuisuni ilaasortat akissummini oqarneratut inuit aqqi sorliit nunami maani akuerineqassanersut pillugit ataatsimiisitaqarpoq, inuit aqqinik akuersisartut. Taamak aaliangiisarneq ataatsimiititamut immikkut aallutassanngorlugu imissutigereersimagaanni pissusissamisoorsorinanngilaq, aaliangiisartussatut toqqariikkat piginnaaneqartut, qulaani sukangavallaamik killilereerlugit suliaminnik ingerlatseqqunissaat.

 

Taamaattumik naalakkersuisutut isumaqarpugut Inuit ataqatigiit tassalu inuit aqqinik akuersisartut oqaasileriffiup sulliseriigaannut, oqaasiliortunut aamma nunat aqqinik aaliangiisartunut ilanngutsinneqartariaqartut, ullumikkutut susassaqarfinni assigiinngitsuni pingasuni sullinneqarunnaarlutik.

 

Siunnersuutip immikkoortuata aappaanni kisitsit inuk naallugumit amerlanerusut kalaallisut taaguuserlugit atorneqartalernissaannut, oqaasiliortut siunnersuusioqqunisssaannut siunnersuutigineqartoq ilumut innuttaasut akornanni sorlaqartumik atugaalerumaarnersoq misilittakkat naapertorlugit annertoorsuarmik isumalluarfigissallugu pissutissaqarsorinngilagut.

 

Testamentitoqqamimi nutseqqaarneranili kisitsisinik taamak taaguusiineq atorneqarsimagaluartoq tamanna inuiaqatigiinni sorlanissimarpasinngilaq, soorlu Niimiap allagaanni kapitali arfineq aappaanni versit 17-anni, kisitsit 2322, ima taaneqareersimaniaraluarpoq marlunnik tuusintillip pingasunik untrillit marlunnik qulillip marlullu. Aamma Poul Egede tassunga eqqaanartumik taagueriaaseqarpoq, soorlu inuit qulit tallimanik quleriartut naallugit, tassa 10.000. Aamma inuit pingasut naallugit ataaseq inorlugu, tassa 59.

 

Inuiaat kikkulluunniit oqaasii uumassuseqartut allanngoriartorneri inuianni namminerni sorlaqarput, naalakkersuinikkut qulaani naalakkisaartinneqarsinnaanngitsut, tamanna pillugu oqaasiliortut allaffiat oqarasuaatikkut kisitsit, qulit pingasut marlullu qulit arfineqmarluk pingasullu qulit sisamat sisamallu atorlugu paasiniaaffigigatsigu ilaatigut taamak ilisimatinneqarpugut.

 

Siunnersuut taamak naatsumik peqqissaarussamilli oqaaseqarfigalugu Naalakkersuisut akissuteqaataat ilalerparput.

 

Lars-Karl Jensen, ataatsimiinnermik aqutsisoq, Siulittaasoqarfimmi ilaasortaq, Siumut.

Taava oqaaseqartussap tullianut ingerlaqqissaagut, tulliulluni oqaaseqassaaq Anthon Frederiksen, takanna.

 

Anthon Frederiksen, Kattusseqatigiit oqaaseqartuat.

Qujanaq. Inatsisartunut ilaasortap Per Rosing-Petersenip siunnersuutaa Kattusseqatigiinniit imaattumik naatsumik oqaaseqarfigissavarput.

Kattuseqatigiinni soorunami pissusissamisoortutut isigaarput kalaallit ulluinnarni aternik taajuutigisartagaasa pisortatigoortumik atuutilersinneqarnerat peqqussutikkut allanngortitsineq aqqutigalugu pissappat. Taamaattorli ullumikkut periarfissaareersut iluanni atermik allanngortitsisinnaaneq eqqarsaatigalugu, inuit angajoqqaallu namminneqq aaliangiisinnaanerminni kiffaanngissuseqartuarnissaat Kattusseqatigiinniit pingaartillugu eqqaasitsissutigissavarput.

 

Nalunngilarput kalaaleq kalaalinngorsarneqarsinnaanngitsoq, tassami kalaaliusugut kalaalioreerpugut kalaalinngorsarniarneqarsinnaanatalu, kisianni taaguutsit kalaalerpalunnerusut eqqarsaatigalugit apeqqutigisariaqarpoq, kinguliagummi? Kalaalerpalunngitsut qanoq ilillugit kalaalerpalunninngorsarsinnaavagut, soorlu Rosing-Petersen qanoq taasalersinnaavarput?

 

Taamaammat suliap aappassaaniinnginnerani susassaqartunut tusarniaavigineqarnissaa, soorlu oqaasiliortunut, ilaallu ilanngullugit, Kattusseqatigiinniit inassutigerusupparput, tassami suliaq una ima nukinginnartiginngilaq ataatsimiinnermi uani pingitsoorami naammassereersimasariaqarluni, taamatut naakkaluamik oqaaseqarluta isumarput saqqummiupparput.

 

Lars-Karl Jensen, ataatsimiinnermik aqutsisoq, Siulittaasoqarfimmi ilaasortaq, Siumut.

Taava tulliulluni oqaaseqassaaq Otto Steenholdt.

 

Otto Steenholdt, attaviitsoq.

Oqartariaqarpunga Inatsisartuni siunnersuummik taamak eqqumiikajaartigisumik, tassa immaqa kisitsisit pinerullugit, siornatigut takusimanngisaannarama.

 

Nationalistiuniarpallaarneruna ilaannikkut ajoqusiiginnartartoq. Atagumi.

 

Atit meeqqanut kuisittunut atsiunneqartartut, qanga siulitta aterisartagaannut utersaariartornerat malugisarpara, angajoqqaallu aamma piukkutaat, tassa meeqqaminnut ateritissallugit piukkutaat, naaggaartuinnassallugit pissutissaqarsorisarnagu. Tassami aamma angajoqaat meeqqaminnut atsiukkumasaminnut itigartinneqartut piumagunik meerartik oqaluffimmi kuisitsinnagu atertaartiinnarsinnaavaat, tamanna aamma periarfissaqarpoq.

 

Meeqqalli aamma ilaminnut qinngasaarillaqqittukasiummata, angajoqqaat meeqqamik atitik eqqumiitsut pillugit qinngarsaarneqartannginnissaat, aamma taakkunnguit siunissaat pillugu eqqarsaatigilluartariaqarmat, soorlu atit ilisarisimalluakkagut Ungilattaqi, Krustjov, Bin Laden- ikkullu aamma ilanngussuunneqalissappata, taanna soorunami qanoq iluuseqarfigisariaqassaaq, kisianni kisitsisit 20-t qaangerlugit eqqartorneqartoq, tassa uannut takorloorpunga, allamik aappaqarlunga landstingip naatsorsuutaanik kisitsisinik assigiinnik naqqissuiniarluta kinaanerporlu sanileriilluta issiasugut.

 

Aappara nipaqarani malinnaassaaq, uangalu kisitsit imaannaanngitsut katitigassat millionikkuutaat aappannut nipituumik imaattut siunnersuuteqartup siunnersuutaa Inatsisartunit oqaasiliortunillu akuersaarneqarsimasoq, tassa taamanikkuusimasinnaavoq, malillugu imaattut atuarniarpakka. Tassani pineqarput Nukissiorfiit sanaartornermut taarsigassarsiaasa kisitsisitaat 801.254.282 kruunit - qujanartumik øretaqanngillat, ima aappannut siunnersuuteqartumullumi paasinarsaavillunga oqaatiginiarsarigaluassavakka, millionit tusindillu qanoq kalaallisut taaguuteqartinnissaat nalugakkit qallunaarpallagiinnassavakka, taavalu aamma nuulu, aamma nalugakku uanga nammineq atsiinnarusuppara soqanngitsumik taaguusiinnarusullugu, tassa imalu aallartippunga, nutserisoq malinnaasinnaanngikkuit isumakkeerfigissavakkit, tassa taanna 801.254.282 aallartippara: Miliuunit arfineq pingasut, soqanngitsoq ataaseq, ataaseq, tusindit untritillit marluk, qulit tallimat sisamallu, untritillit marluk aamma qulit arfineq pingasut, taavalu marluk, tassa taamaassagunarpoq.

 

Ilaa Landskarsip naatsorsuutai taamaattut oqallisigilissagutsigit qaqugumitaava inerlugit suliarissavagut, eqqanaraluttuaq. Isumaqarpunga kisitsisit pillugit saqqummiussaq uanninngaanniit mersernartoq ilinniassallugu.

 

Lars-Karl Jensen, ataatsimiinnermik aqutsisoq, Siulittaasoqarfimmi ilaasortaq, Siumut.

Taava tulliulluni oqaaseqassaaq siunnersuuteqartoq Per Rosing-Petersen, taanna pereerpat Naalakkersuisut Siulittaasuat.

 

Per Rosing-Petersen, siunnersuuteqartoq, Siumut.

Qujanaq, qujanaqaaq Otto Steenholdtip illakuluutigisinnaagamiuk, kisianni pimoorullugu una siunnersuut Inatsisartunut suliassanngortippara, aamma taamaattumik Naalakkersuisut sinnerlugit Naalakkersuisut siulittaasuata akissuteqaataa soorunami qutsatigaara, aamma partiit Kattusseqatigiillu, aamma illakulutsitsiniartoq Otto Steenholdtip akissuteqaataa soorunami qujassutigissavara.

 

Tassa una kaammattuinermik siunertalik qujnartumik aamma tamarmik taanna kaammattuutigaat Naalakkersuisullu aamma oqaasiliortunut taakkua kaammattuutigisassaat aamma qujassutigaakka.

 

Una eqqaasissutigilaaginnassavara taakku kisitsisinut tunngasut ilaatigut nuannarineqarpallaaqimmata, eqqaamavar auanga meeqqat atuarfianni atuarallarama allattariaaseq nutaaq eqqunniarneqalermat, aamma taamanikkut eqqaamalluinnaqinnaarpara siorasaarinerit assigiinngitsorpassuit ilanngunneqarnikuummata ilikkarneqarnavianngitsut, massakkut ukiut taamaalereersut ajornanngilluinnaqqinnaartumik massakkut atugaraarput, aammalu una kisitseriaaseq immaqa aamma Otto Steenholdtip testamiintitaaq testamiintitoqarlu atuarsimagaluaruniuk, qangali taanna atuutereersoq aamma takusimassagaluaramiuk.

 

Taamaattumik una takornartaanngilaq, nalinginnaasuuguni atorneqarnissaa aamma kaamattuutigilaaginnariga, kisianni akissuteqaannut qujavunga.

 

Lars-Karl Jensen, ataatsimiinnermik aqutsisoq, Siulittaasoqarfimmi ilaasortaq, Siumut.

Taava tullinnguuppoq Jonathan Motzfeldt, Naalakkersuisut Siulittaasuat.

 

Jonathan Motzfeldt, Naalakkersuisut Siulittaasuat, Siumut.

Innersuussutigineqartoq paasivara malikkumaneqartoq maani partiinit Kattusseqatigiinnit taamatullu aamma attaviitsumit aamma oqaaseqarfigineqartoq. Tassami suliassaq aamma una, suliassatut allatut ilillugu naammassiniarneqartussaammat, annertunerusumik oqaaseqarfiginngikkaluarlugu oqaatigissavara, oqartut ilaat attaviitsup, aammalu ilaatigut Inuit ataqatigiit oqariartuutaat, kisitsit taakku tungaa eqqarsaatigalugit ajornartorsiutaasinnaasutut taasaat isumaqatiginngitsuunnginnakkit.

 

Ukiut aamma nunatsinni angusimasagut eqqarsaatigalugit kisitsisit tungaatigut kalaallisuunngortitserinissaq artorsaateqartussaassaaq, EDB- p nalaani inuuvugut taamaattumillu aamma silarsuarmi oqariaatsit kisitsisillu najoqqutaralugit aatuissagutta, tassani aamma kisitsisit maannamut atorneqartut tunngavigalugit ingerlanissaq avaqqukkuminaassaaq. Taamaattumillu qularnanngitsumik oqaasilerisut misissuinnermikkut killiffissaat nalugaluarlugu, maani naalakkersuinikkut oqaaseqartuni malugisinnaavara ajornartorsiutitaqarnissaa takorloorneqarsinnaasoq.

 

Otto Steenholdtip kalaallisuunngortitsiniarnera kisitsisinik aammalu profetip Niimiap allagaanik taaguuteqartumik assersuusiat, kalaallisuunngorlugit taagorniarneqassagaluarpata, Otto Sttenholdti oqarpoq eqqanaraluttuaq, ilaatigut aamma immaqa oqartassapput ila aajja, naggataatigut. Taamatut pissuseqalissanngilagut. Suu, inuunerput pisariitsumik oqitsumik praktiskiusumik ingerlassissaagut, tassa imaappoq ulluinnarni eqaatsumik ingerlatsinermi tunngaveqartumik taamaattumik oqilisaanertut isikkulimmik kalaallit kisitseriaasiat ingerlanneqassappat ajunngilaq, kisianni pisarissersuutaassappat aamma annertunerusumik malersoqqissallugu pisariaqassagunanngilaq.

 

Lars-Karl Jensen, ataatsimiinnermik aqutsisoq, Siulittaasoqarfimmi ilaasortaq, Siumut.

Aap, tassa siunnersuutaasoq aappassaaneerneqartussaavoq, ukiamut aappassaaneerneqarnissaa naatsorsuutigineqarluni, taava aamma naalakkersuisut kaammattuutigisaat malillugu suliarineqarnissaa taanna akerlerineqanngitsoq paasivara, kisianni suli nappaasoqarpoq tullinnguuttoq tassaavoq attaviitsoq Per Berthelsen, taanna pereerpat partiit oqaaseqartuisa saniatigut Anders Andreassen aamma nappaanikuuvoq. Per Berthelsen takanna.

 

Per Bertherlsen, attaviitsoq.

Qujanq, utoqqatsissutigilaarparalu taamak kingusinaarlunga qaqigama, kisianni tassa ataatsimiikkaangatta, ingammi kisimiittuulluta, perusuersarnissannguamulluunniit periarfissaqarneq ajoratta, taanna akunnassinnaasarami.

 

Siunnersuutigineqartoq una soqutigilluinnarlugu qimerloornikuugakku taamaattumik qaqilaarpunga aamma uanga akissutissaqarama, tassa marloqiusamik imaqarpoq.

 

Siullermik tassa kalaallit atinik atuisarnerata taassuma sammineqarnera, taanna soqutigainartilluinnarpara, kisianni aamma oqaatigerusullugu, tassani taava angajoqqaajusut aammalu meeqqat atserneqarnissaani aaliangiissussaasut akisussaaffeqassammata, meeqqap atimik siunissami arlaatigut nanertuutaasinnaasumik malersugaatsigisinnaanngisaanik eqqarsaateqarlutik atsiiniarnissartik pingaartittariaqassammassuk, taanna uani annertunerusumik akuliuffigissanngilara. Taannartaa mianersorfissaasinnaavoq, kisianni isumaqarpunga atsiiniarnermi eqaalluinnartumik killilersuinerujussuarlu aallaaviginagu periarfissiisinnaanissaq uanga tunginninngaanniit naallerarumanngilluinnarlugu, kisianni allarluinnartut isigaara kisitsisit pillugit kalaalinngorsaanissamut atatillugu aamma kisitsisit taakkua annertoorujussuarmik qaqiliiffigineqarnissaat.

 

Tassunga atatillugu uanga ataqatigiinngissutut isigaara oqaluttarnerput avataaninngaaniit aggersut uagut oqaatsitsinnik ilinniarnissaat pingaartillugu, saniatigullu oqaatsita atornissaat oqimaallisarlugu.

 

Taamaattumik taanna aasorujorujussuaq akunnattuunganartoqartippara, uanilu taamaattumik nalunaarutigissallugu uanga siunnerfiusunut suleqataaffigiumasannut ataqatigiissagaanera akunnattoqartutut isigigakku, taamatummi kisitsisit atulernerisigut, taanna ammaanneqassagaluarpat taava isumaqarpunga aamma kalaallit oqaasiinik ilinniartitsiniarluni ilinniartitsiniarneq suliaqarneq oqimaalligaluttuinnarsinnaassasoq, taamallu aamma kajumissutsimik ammaassiniarsarineq naallerarneqalissasoq.

 

Nammineerlunga nerioqaanga kalaallit kisitsisaat atorlugit aningaasarsiannguakka qaammammut arlaannik nikingasooruteqarpata saaffiginninnissaa pissanngitsoq, ila qanoq naalliutsigissaanga aningaasarsiannguit taakku iluini nikingasoorutit ersersinniassagaluarukkit, kalaallit kisitsisaat atorlugit saqqummiunniassaggukku. Akunnattoqarteqaara taanna, tassanili kisianni aamma akuersaarlugu saqqummiusuisumullu taanna ataqqinnissutitut takutikkumallugu isumaqataaffigigakku, ukua siunnersuutigineqartut tamarmik oqaatsinik immikkut suliaqartunut nalilersortinneqarnissaat, taannartaa sumilluunniit uannit tunginninngaaniik aporfissaqartinngilara, uanili nammineq isummiussakka aamma ersarissumik taallugit.

 

Lars-Karl Jensen, ataatsimiinnermik aqutsisoq, Siulittaasoqarfimmi ilaasortaq, Siumut.

Taava tullinnguuppoq Anders Andreassen, taanna pereerpat Jonathan Motzfeldt, taavalu kingulliussaaq Olga Poulsen. Anders Andreassen takanna.

 

 

Anders Andreassen, Siumut.

Qujanaq, tassa qaqinianngikkaluarama kisianni isumaqarpunga uani siunnersuuteqartup siunnersuutaa Inatsisartutut allatuulli siunnersuut saqqumiussaasoq.

 

Nuannarinngilluinnarpara maani Inatsisartut illakuluutigimmassuk, qanoq iliussagaluarpugut, aatsaannguaq siuliani eqqartugarput 4,50 kr. Eqqartorneqartillugu, taamatut illakuluttoqaraluarpat, isumaqarpunga oqaaseqartut kingulliit, imaluunniit oqaaseqartut ilaasa oqaatsitik utertittariaqaraat, siunnersuuteqartorlu utoqqatserfigalugu. Inatsisartut pinnguarfiunngillat, aamma pinnguarlutik maanga atinik allanilluunniit saqqummiussuinngillat, aaliangiiffigisassatut siunnersuut saqqummiunneqarpoq aamma taanna ataqqineqartariaqarpoq.

 

Inatsisartut iluamik ataqqineqassappata isumaqarpunga uani oqaaserineqartut tamaarmik utertinneqartariaqartut, taavalu aamma siunnersuuteqartoq utoqqatserfigalugu.

 

Lars-Karl Jensen, ataatsimiinnermik aqutsisoq, Siulittaasoqarfimmi ilaasortaq, Siumut.

Taava Naalakkersuisut siulittaasuat Jonathan Motzfeldt.

 

Jonathan Motzfeldt, Naalakkersuisut Siulittaasuat, Siumut.

Meeqqat atserneqartarneranut tunngatillugu malittarisassat erseqqilluinnartumik atugaapput, inunngorpat kuisissimanngikkaluarpalluunniit piffissaqarpoq aaliangersimasumik meeqqap atserneqarnissaa pisortanut nalunaarutigissallugu, taavalu aamma kuisinneranut tamanut uppernarsassallugu, taavalu atsiiniarnermi angajoqqaat paaseqatiginiarneqartarput, ateq ilaannikkut meeqqamut ittoorutissanngortussatut isikkoqaraangat taanna angajoqaajusunut paaseqatigiiffiginiarneqartarpoq, taamaalillunilu aamma meeqaap ittoorutigissanngimmagu atini alliartornermini, taanna nakkutigineqartunut aamma ilaavoq.

 

Taavalu danskit atii taakku autoriserersimapput uppernarsagaasimapput atiunissaat, nunatsinni aqqit maannakkut kalaallit aqqi nalunaarsorneqarsimasut aamma ilaneqarnikuupput, siusinnerusukkulli Avanersuarmiut aqqi nalunaarsorneqarsimapput, aammalu Tunumi aqqit aamma nalunaarsorneqarsimapput, palaseqarfinnullu aamma agguaanneqarsimallutik najoqqutaasinnaasut Avanersuarmiutut Tunumiutut imaluunniit aamma Kitaani kalaallit aqqinik atuinissamut najoqqutarineqarsinnaasut, taamaalilluni taamatut najoqqutarineqarsinnaasut maani misissorneqarsimapput ilagiit qullersaqarfianni, taavalu tassuma saniatigut aternik allanik nalorninartoqartillugu biskopip taakku pilersitarisimasai aqqutigalugit qularnaatsumik aaqqiinissaq periarfissinneqarsimavoq.

 

Isumaqarpunga oqallinneq maani ajunngitsumik ingerlasoq, aammalu Kalaallit Nunaanni tamarmi oqallisigineqarnissaa qularutigineqassanngilaq, pissutsit taamaapput, aammalu innuttaasut akunnerminni oqallisiginissaat pingaartumik kisitseriaaserput uninnavianngilaq, aamma taanna piareersimaffigissavarput.

 

Lars-Karl Jensen, ataatsimiinnermik aqutsisoq, Siulittaasoqarfimmi ilaasortaq, Siumut.

Taavalu tullinnguuppoq Inuit Ataqatigiin ninngaaneersoq Olga Poulsen, oqaaseqartut avataatigut.

 

Olga Poulsen, Inuit Ataqatigiit.

Unaana siunnersuummut tunngatillugu oqaatigerusullugu, Inuit ataqatigiinninngaanniit uagut pingaartipparput oqaatsitinnik eriaginninnissaq, taamaattumik Naalakkersuisut akissuteqaatimini kaammattuutigivaa oqaasileriffimmut taakkua kisitsisit nalunaarsorneqarsinnaanerat, imaanngitsoq ulluinnarni oqalunnitsinni pingitsaaliissutaasutullusooq atulersinniarneqassasut, kisianni pingaartuusariaqarpoq aaamma pingaartittariaqarparput oqaatsit tamakkua nalulikkagut oqaasileriffimmi nalunaarsorneqarsinnaaneri.

 

Taamaattumik kaammattuut taanna taperserusunnarpoq, aamma oqaatsinut tunngatillugu politikki, oqaatsinut politikkissamik tunngatillugu oqallinnermi ilaatigut Kangerlussuarmi ataatsimiisuteqareernerata kingorna oqaatsit pillugit oqallinneq kusanartumik ingerlalernikuuvoq, aamma taanna siunertariuarparput. Ilaatigut aamma Kangerlussuarmi siunnersuutaanikuuvoq sapaatit akunneqartassasugut oqaatsit pillugit oqallifiusinnaasumik, tassani immaqa aamma taanna iluaqutigalugu, sineriamminngaanniit oqaatsit nalulikkagut katersorsinnaavagut sapaatip akunnerani tassanni oqaatsit pillugit oqallitsitsisarnermi, utoqqaat peqatigalugit, utoqqarpaasuaqassaaq uagut kisitsisitigut nalulikkatsinnik piginnittunik. Tamakkua katersorlugit nalunaarsorneqarnissaannik ingerlataqarsinnaanissaq, taanna isumaqarpunga soqutigisariaqaripput.

 

Lars-Karl Jensen, ataatsimiinnermik aqutsisoq, Siulittaasoqarfimmi ilaasortaq, Siumut.

Taava attaviitsoq Otto Steenholdt tullinnguupoq, taanna pereerpat Per Berthelsen, Otto Steenholdt takanna.

 

Otto Steenholdt, attaviitsoq.

Anders Andreassenip atikkut taanngiluatsiaanarmanga pasitsaappara oqaatsini uannut sammisikkai, kisianni taanna tikitsinnagu oqaatigisariaqarpara, tassa uanga oqaatigisara angajoqqaat piumagunik meerartik kuisitsinngikkaluarlugu oqaluffimmi atertaartissinnaagaat, namminneq, tassa atserlugu, taannalu aamma atorsinnaalluartoq, taanna uparuarneqanngimmat tassa paasivara aamma taanna aqqutissaasoq.

 

Kisianni Anders Andreasseni maanga qaqilluni oqaasii tupigaakka, allaat oqatsikka uterteqqullugit, nammineq eqqarsaatigalugit oqarsimagaanni uterteqattaarlugillu oqaasiusimasut, uanga taanna akuersaarusunngilara, ajoqaaq maaninngimmat, aamma iluarisarsimannginnakku ataatsimiinnermi aqutsisuulluni ilaatigut oqaatsikka naareerikka naqqissuiniartarnera, taanna iluarinngilluinnarakku.

 

Oqaatsikka utertinngilluinnassavakka, aammalu siunnersuuteqartumut oqaatigissavara ilumoorullugu uanga una assersuuseraisimagakku, misillugu qanoq kalaalisuussagutsigu taaneqarsinnaanersoq ilumoorutigivillugu tassa misippara, taamaatumik maanngaanniik uanga tassa illartuqaleriarmanuna uanga akuleraluariga aamma illarnermik, taamaattussaanngilaq, kisianni Anders Andreasseni aamma nammineerluni aamma uattulli misilissimasuuppagu qanoq siunissami taaguutissagut nersussagaluarpara, kisianni oqassanatit asuli taamatut oqarniaaluttut oqaatsinillu uterteqqusisut, soorluli isumaginngisamik maani landstingimi oqallittarsimasugut. Oqaatsigut utertinniartuartassagutsigit tamatigut, taamaattoqanngilaq utertinngilluaasarpakka.

 

Lars-Karl Jensen, ataatsimiinnermik aqutsisoq, Siulittaasoqarfimmi ilaasortaq, Siumut.

Taavalu Per Berthelsen.

 

Per Berthelsen, attaviitsoq.

Qaqiqqilaarpunga paatsuungassutigigakku Anders Andreasseni oqaaseqarnermini oqarmat oqaaseqartoq kingulleq, uangalu kingullerpaallunga, taamaattumik eqqorneqarsoralunga uanga assorujussuaq paatsuungagama nappaavunga oqaaseqariartorlungalu, kisianni tassa paasivara, attaviitsoqatinnut Otto Steenholdtimuk atassuteqarsimagunartoq.

Taamaappoq, taamaattumik tassa uani pingaartuuvoq isumaqarpunga arlaannik uparuaasoqartillugu immaaqa aqqa taalaarlugu pisarpat taava paatsuunganannginnerussasoq, kisianni uanga tassa taanna atinik atatillugu uterfigeqqilaarusuppara annikitsunnguamik.

 

Meeqqat allatut nipilimmik, nunani allani nalinginnaanerusumik atit avaqqullugit ateqaraangata aamma nunarput assorujussuaq nittarsaattarparput, aamma nuannaralugu takusarpara angalanermi atatillugu ilaatigut naapitaqartarnerput, kalaallit atiinik atilinnik kalaaliunngikkaluarlutik, tassa nuannaartorineqartarput atit, tusarnerineqartarput atit assigiinngitsut, taamaalillutillu aamma nunatsinninngaanniit avvamullu tuniniagaasutut, ingerlaqqittarlutik. Tamanna ajunngilluinnarpoq, taamaattumik taasuma iluani eqaatsumik tungavissiisinnaaneq tunginninngaanniit tapersersortorujussuuvara.

 

Kisianni tassa qaqininnut patsisaavoq, taanna kingulliullunga oqaaseqarnera, isumaqarlunga uanga pineqarlunga.

 

Lars-Karl Jensen, ataatsimiinnermik aqutsisoq, Siulittaasoqarfimmi ilaasortaq, Siumut.

Uani eqqaasissutigissavara tassa kingullermik partiit Kattuseqatigiillu oqaaseqaataat najoqqutaralugit tamanik isumaqatigineqarpoq Naalakkersuisut uuma suliap ingerlariaqqinnissaanut innersuussutigisaat, taanna pingaarnerussaaq. Taannalu malillugu aamma inassuteqassaanga, kisianni nappaasoqarpoq tassalu tullinnguuppoq siunnersuuteqartoq Per Rosing-Petersen aamma periarfississavara Anders Andreassen akinissaanut, aamma nappaanikuummat. Takanna.

 

Per Rosing-Petersen, siunnersuuteqartoq, Siumut.

Qujanaq. Tassa Olga Poulsenip oqaaseq eqqortoq atorpaa, eriaginninneq oqaatsinik eriaginninneq, taanna toqqammavigalugu siullermiilinngilanga oqaatsitsinnik tunngassuteqartunik siunnersuuteqarninni, aamma taanarpiaq toqqammavigalugu una siunnersuutit saaqummiuppakka, aamma kingulliup oqaaseqartup Per Berthelsenip oqaasianut imaluunniit aamma saqqummiineranut qujarusuppunga, tassami aamma tassuunartaatigut takutikkamiuk qanoq ileqqorissaarluni saqquumiisoqarsinnaanersoq. Qujanaq.