Ullut ataatsimiiffiusut tallimaat, ataasinngorneq aprilip 15-aat 2002, nal. 15:10

Oqaluuserisassani immikkoortoq 62

Meeqqanut inuusuttunullu Ilulissaniittunut atuarfimmik/ilinniarfimmik sanaartornissaq pillugu aalajangiiffigisassatut siunnersuut.

(Anthon Frederiksen)

(Siullermeerneqarnera)

 

 

Ataatsimiinnermik aqutsisoq: Anders Andreassen, Inatsisartut Siulittaasuata tullia, Siumut.

 

Tom Ostermann, Kattusseqatigiit.

Naluneqanngitsutut Naalakkersuisut anguniagaannut ilaavoq innarluutillit sapinngisamik nunatsinniittarnissaat aammalu kalaallit innarluutillit danmarkimiit nunatsinnut uterterarneqarnissaat.Tamannalu aamma qujanartumik innarluutilinnut angerlarsimaffiit assigiinngitsut ukiuni kingullerni nunatsinni sanaartorneqarsimapput, soorlu assersuutigisinnaavarput sungiusarfik Ikinngut ilulissaniittoq, kKisianni ajoraluartumik puiorneqarsimasunut ilaapput inunnguit taakkua timimikkut eqqarsartaatsimikkullu innarluutillit atuartinneqarlutillu ilinniartinneqarfissaannik periarfissiisoqarnissaq.

 

Nalunngilarput nunatsini naliginnaasumik meeqqat atuarfianik sanaartornerit Namminersornerullutik Oqartussat aningaasaliiffigisaraat soorunami aamma meeqqat inuusuttuaqqallu timimikkut eqqarsartaatsimikkullu innarluutillit atuarfeqartinneqarnissaat Namminersornerullutik oqartussat aamma isumagisassaannut ilaapput. Taamaakkaluartoq Ilulissat kommuneata ullumikkut ukiuni kingullerni pingasut missaani kommunemut katillugit 1.375.000 kruuninik aningaasartuuteqarfiusumik ukiunut tallimanut inuusuttuarannguit timimikkut eqqarsartaatsimikkullu innarluutillit Ilulissat kommuneata avataaneersut Ilulissani quersuup allaffeqarfikuani inunnguanut taakkununnga naleqqutinngilluinnartumik atuartinneqarput.

 

Ininik attartorneq Ilulissat kommuneata aningaasartuuteqarfigisaa ukiut marluk missaat qaangiuppata taamaatinneqartussaq naappat inuusuttuarannguit taakku innarluutillit ilinniartinneqarnissaminnut periarfissaarutsinneqartussaapput.

 

Anders Andreassen, ataatsimiinnermik aqutsisoq, Inatsisartut Siulittaasuata tullia, Siumut.

Qujanaq. Maannalu akissuteqassaaq Naalakkersuisut Siulittaasuat Kultureqarnermut, Ilinniartitaanermut, Ilisimatusarnermut Ilageeqarnermullu Naalakkersusisoq sinnerlugu.

 

Jonathan Motzfeldt, Naalakkersuisut Siulittaasuat, Siumut.

Inatsisartunut ilaasortap Anton Frederiksenip siunnersuummini sungiusarfik Ikinngummik pilersitsinermi najugaqartut pinngitsooratik atuartussaasut pisariaqartumik atuarnissamik ilinniartinneqarnissamullu periarfissinneqarsimannginnerat oqaatigaa, taamatullu oqarneq eqqunngilaq.

 

Pinngitsooratik atuartussaasut arfineq pingasut maanna sungiusarfimmi ineqarput tamarmik pisariaqartitaminnik pisinnaatitaasaminnillu annertusisamik immikkut ittumik atuartinneqarput. Ilulissani siunnersuisarfiup PPR-ip allaffia peqatigalugu pilersaarut suliarineqarsimasoq malillugu Ilulissat kommuneanni atuarfimmit atuartitsineq aaqqissuunneqarsimavoq.

 

Sungiusarfik Ikinngut Ilulissat kommuneanniittoq nuna tamakkerlugu innarluutilinnut sungiusarfiuvoq. Sungiusarfiup sullitai ukiualunnguit matuma siornagut tassaasimapput innarluutillit inersimasut ukiuni kingullerni Isumaginninnermut Suliffeqarnermullu pisortaqarfiup annertusigaluttuinnartumik meeqqat inuusuttullu pinngitsooratik atuartussaasut sungiusarfimmut inissarsiuuttarsimavai. 

 

Tamatuma kingorna ineriartorneq pillugu Kultureqarnermut, Ilinniartitaanermut, Ilisimatusarnermut Ilageeqarnermullu Pisortaqarfik  ilisimatinneqarsimavoq tamannalu Ilulissat kommuneannik aammalu Isumaginninnermut Sulliffeqarnermullu pisortaqarfimmit sungiusarfimmik ingerlatsisuusumit arlaleriarluni oqaloqatiginnissutigisarsimallugu.

Namminersornerullutik Oqartussat immikkut atuarfimmik pillersitsineq ingerlatsinerlu akisussaaffigaat taanna erseqqippoq. Atuartulli angajoqqaaminni angajoqqaarsiaminni imaluunniit paaqqinnittaarfimmi soorlu sungiusarfik Ikinngummi najugaqartut atuartinneqarnissaasa pisariaqartinneqartup neqeruurutiginissaa kommuunip pisussaaffigaa.

 

Sungiusarfik Ikinngummi meeqqanik atuartitsineq eqqarsaatigalugu, taakku pisariaqartitaminnik pisinnaatitaasaminnillu ullumikkut annertusisamik immikkut ittumik atuartinneqartarput. Meeqqat atuartut annertusisamik immikkut atuartinneqartussat siunnersuisarfiit inissarsiuuttarpaat, taamaalilluni naleqquttumik atuartinniarneqarsinnaaniassammata.

 

Tassunga atuartitsinermi inatsit ilinniartitsisut akissarsiaannut aningaasartuutit Namminersornerullutik Oqartussat akilertarpaat.

 

Annertusisamik immikkut atuartinneqarnissamik pisariaqartitsineq piffissaalluartillugu kommuunit matumani Ilulissat Kommuuniat aamma ilaavoq. Ilisimareertarpaat, tassa meeqqat kommuuniminni najugaqartut kommuunip ullup unnuarlu aammalu ullukkut paaqqinnittarfittarfiutaaniissimasut pineqarmata aammalu innarluutaat atuarnerup aallartinnginnerani nassuiaatigineqartarmata. Tassa piffissaalluartillugu. Tassungalu atatillugu pingaartuuvoq kommuuni atuarfeqarfilluunniitininik atuartitsiviusussanik naleqquttunik pissarsiniarnermi isumaginninnissaa atuartut ajunnginnerpaamik atuartinneqarnissaat anguniarlugu.

 

Ineqarnermut, Attaveqarnermut Pilersuinermullu Pisortaqarfik Kultureqarnermut, Ilinniartitaanermut, Ilisimatusarnermut Ilageeqarnermullu Pisortaqarfik suleqatigalugu suleqatigiissitaliorsimavoq ilaatigut meeqqat atuarfiinik iluarsaassinissami annertusaanissamillu siunissami pisariaqartinneqartussami misissuinissamik.

 

Oqaatigineqarsinnaavoq Ilulissani Atuarfik Jørgen Brønlundip iluarsaannissaannut annertusarnissaanullu pilersaarutinut atatillugu annertusisamik immikkut ittumik atuartitsinermi ininik atuartitsivissanik pisariaqartitsineq naatsorsuutigeqariissasoq.

Taavalu aamma meeqqanut aamma inuusuttunullu Sungiusarfik Ikinngummi najugaqartunut pisariaqartitsinerit naammassineqarsinnaassapput.

Naalakkersuisut isumaqarput meeqqat inuusuttullu pinngitsooratik atuartussaasut Sungiusarfik Ikinngummi najugaqartut. Pisariaqartinneqartumik annertusisakkamik immikkut ittumik allanillu pisariaqartitaminnik pisinnaatitaasaminnillu atuartinneqartut pisariaqartitaminnik pisinnaatitaanissartillu naapertorlugu atuartinneqartut.

 

Taamak oqaaseqarluta Naalakkersuisut inassutigaat atuarfiliortoqarnissaanut siunnersuut akuerineqassanngitsoq siunnersuulli Ilulissani atuartut atuarfiit iluarsarneqarnissaannut annertusarneqarnissaannullu pilersaarusiornermi ilanngunneqassasoq siunnersuutigaarput.

 

Anders Andreassen, ataatsimiinnermik aqutsisoq, Inatsisartut Siulittaasuata tullia, Siumut.

Qujanaq. Maannalu partiit, Kattusseqatigiit attaviitsullu oqaaseqartussaat oqaaseqassapput. Siulliullunilu oqaaseqassaaq Lannguaq Lynge, Siumut. Tulliukkumaarpoq Godmann Jensen, Atassut.

 

Laannguaq Lynge, Siumup oqaaseqartua.

Ilatsisartuni ilaasorpat Anton Frederiksenip siunnersuutaa Siumumi misissoreerlugu Naalakkersuisullu siunnersuummut oqaaseqaataat atuareerlugit Siumumi imak isumaqarpugut:

 

Siumumi pingaartittuaannarparput innarluutillit nunatsinni najugaqarlutik innuttaaqataallutik allatulli ataqqineqarlutik inooqataanissaat piffissaq qaangiussimavoq nunaqqatitta timikkut tarnikkulluunniit innarluuteqarnertik pissutigalugu qangatut danmarkimut aallartittuartarnissaat.

 

Massakkumut innarluutilinnik danmarkimiittunik nunatsinnut uterartitsilerneq naak kigaatsumik isumaqarfiginarsinnaagaluarpoq Siumumi suliatut pingaartutut pisariaqartutullu isigaarput, kisiannili ilaatigugut sulisoqarnikkut illersorneqarsinnaasumik suli angusaqarsimannginnerput pissutigalugu innarluutillit Danmarkimiittut tamaasa nunatsinnut utertissinnaasimanngikkigut nalunngilarput, kisiannili innarluutillit nunatsinniitut inuiaqatigiinnut avataqngiisiminnut akulerutsinneqarnerullutik inooqataanissat Siumumi sutigut tamatigut aqqutissiuussiffigeqataarusupparput.

 

Taamaattumik Inatsisartunut ilaasortap Anton Frederiksenip immikkut atuarfiliuussinissamik ilinniarfiliuussinissamilluunniit siunnersuutaa Siumumiit tunngaviatigut tapersersinnaanngilarput taamaaliornikkut innarluutillit pineqartut inuiaqatigiinnit immikkoortinneqarnerat annertusitiinnarneqarsinnaammat.

 

Meeqqat inuusuttuaqqallu ullutsinni peroriartortut inuiaqatigiit qanoq innuttamikkut katitigaanerannik piviusumik isigisaqarlutik misigisimallutillu peroriartornissaat Siumumi pingaartorujussuartut isigaarput. Pisariaqarluinnarpoq kinaluunniit innarluutilik immikkoortinneqarani innuttaasutut allatulli ulluinnarni atugassaqartitaalluni inooqataatinneqarnissaa. Pissutsinik periarfissanillu pioreersunik kiisalu pilersaarutaasunik Naalakkersuisut sukumiisumik nassuiaataat Siumumi isumalluarfigaarput tusaatissatullu tigullugu.

 

Anders Andreassen, ataatsimiinnermik aqutsisoq, Inatsisartut Siulittaasuata tullia, Siumut.

Qujanaq. Tulliulluni oqaaseqassaaq Godmann Jensen, Atassut. Tulliukkumaarpoq Asii Chemnitz Narup, Inuit Ataqatigiit.

 

Godmann Jensen, Atassutip oqaaseqartua.

Inatsisartut upernaakkut 2002-mi ataatsimiinneranni oqaluuserisassani immikkoortoq 62, tassaasoq meeqqat inuusuttullu Ilulissani sungiusarfik Ikinngummi najugaqartunut naleqquttumik atuarfiliortoqartariaqartoq aammalu atuartinneqarnerminni atortumikkut pitsanngorsaavigineqartariaqarnerat Inatsisartunut ilaasortap Anton Frederiksenip siunnersuutaa Atassummiit imaattumik oqaaseqarfigissavarput:

 

Atassummiit oqaatigissavarput siunnersuuteqartup siunnersuutaa tunngaviatigut tapersersoratsigu ilisimaneqartutummi Atassutip tunngaviusumik anguniagaasa ilagilluinnarmassuk innuttaaqatitta sumiikkaluartulluunniit taamatut inissisimasut sutigut tamatigut atukkamikkut oqilisaaffigineqarlutillu pitsanngorsaavigineqartuarnissaat sulissutigineqartuartariaqartoq.

 

Taamaakkaluartoq Atassummiit oqaatigissavarput Naalakkersuisut siunnersuummut akissuteqaataat paasilluarsinnaagatsigu. Naalakkersuisut akissuteqaataanni ersarippoq sungiusarfik Ikinngut Ilulissaniittoq tassanilu najugaqartut pitsaasumik atuartitaanikkut atuartitaanerullu iluani atugassaqartitaanermikkut isumannaatsumik sullinniarneqartuartut.

 

Aammatta Atassummiik paasisinnaavarput immikkut atuarfiliunngikkaluarluni atuarfiit pioreersut atorluarnerisigut pitsaasumik aaqqiiniartoqarsimasoq Naalakkersuisut akissuteqaataanni oqaatigineqarpoq siunissaq ungasinnerusoq eqqarsaatigalugu atuartitaanikkut aaqqiiniarnermi sungiusarfik Ikinngut Ilulissanilu siunnersuisarfiup PPR-ip allaffia taamatullu Ilulissat kommuneat  aammalu Kultureqarnermut Ilinniartitaanermut Ilisimatusarnermut Ilageeqarnermullu Pisortaqarfik kiisalu Isumaginninnermut Suliffeqarnermullu Pisortaqarfik sungiusarfik Ikinngut pillugu qanimut oqaloqatigiinnerit aqqutigalugit aaqqiiniuteqarnissarlu siunertaralugu oqaloqatigiittuarsimanerit paasisinnaavarput.

 

Atassummiit oqaatigissavarput taamatut suleqatigiilluni tatigeqatigiillunilu sungiusarfik Ikinngummi najugaqartunut atuartitaanikkut atuartitaanerullu iluani aaqqissuussiniarnissat sulissutigineqarsimanerat nuannaarutigigatsigu Atassummiit taamatut oqaaseqarluta siunnersuuteqartup siunnersuutaa itigartipparput Naalakkersuisullu akissuteqaataat paasilluarlugu akissuteqaammut isumaqataanerput nalunaarutigaarput.

 

Utoqqatsissutigaarput saqqummiussama naggataani oqaaseqatigiit allannerliorneqarsimammata.  

 

Anders Andreassen, ataatsimiinnermik aqutsisoq, Inatsisartut Siulittaasuata tullia, Siumut.

Qujanaq. Tulliulluni oqaaseqassaq Asii Chemnitz Narup, Inuit Ataqatigiit. Tulliukkumaarpoq Loritha Hendriksen, Kattusseqatigiit.

 

Asii Chemnitz Narup, Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuat.

Qujanaq. Inatsisartunut ilaasortaq Anton Frederiksen siunnersuuteqarpoq atuartutut annertuumik innarluutillit Ilulissanilu sungiusarfik Ikinngummi najugaqartut naleqquttumik atuarfiliuunneqarnissaannik naleqquttumillu atuartinneqarnissaannik Inatsisartut Naalakkersuisunut piumasaqassasut.

 

Siunersuummut siullermik oqaaseqarfigissavagut pissutsit Ilulissanorpiaq tunngassuteqartut, aappassaanillu nunami tamarmi atuartut annertusisamik immikkut atuartinneqarnissamik pisariaqartitsisunut apeqqut oqaaseqarfigissallugu.

 

Oqaluuserisassanngortitsisup sumiiffimmi ataasiinnarmi tassalu nammineq borgmesteriuffimmini pissutsit atuuttut oqaluuserisassanngortikkaluarai taamaattoq Inuit Ataqatigiinni isumaqarpugut Inatsisartuni ilaasortat susassaqarfigalugulu pisussaaffigilluinnaripput nunarput tamaat ataatsimut isigalugu qinikkatut sullissinissaq.

 

Oqaluuserisassanngortitinerminut tunngavilersuutitut ilanngullugu Anton Frederiksenip oqaatigaa sungiusarfik Ikinngummi najugaqartut atuartinneqarnissaannut ilinniartinneqarnissaannullu periarfissaat puiorneqarsimasut. Taamatut oqarneq pissutsinut piviusuminik naliliinerlunnermik tunngaveqartutut pissutsinillu piviusunik sangutitsiniaanertut siunertaqartutut oqaatigisariaqarpagut. Pissutsit piviusut eqqortumik saqqummiunneqartarnissaat pingaaruteqarluinnarpoq minnerunngitsumik maani Inatsisartuni.

 

Pissusiviusut ersersinniassagutsigit kingumut qivialaartariaqarpugut tassami eqqaamaneqartariaqarpoq siullermik najugaqarfik Ikinngut sananeqarmat innarluutillit inersimasut sungiusarfissaattut angerlarsimaffissaattut sananeqarpoq februarimilu 1980-imi nappareerlugu ammaanersiorneqarpoq aamma eqqaamasariaqarpoq najugaqartunut naleqqussakkamik, tassa pisinnaasaannut naleqqussakkamik sungiusarfik Ikinngut sullivittaqarpoq "Sannavimmik" taaguuteqartumik.

 

Pissutsinut piviusunut ilanngullugu oqaatigisariaqarportaaq ukiuni kingullerni meeqqat annertuumik innarluutillit suli atuartuusut sungiusarfik Ikinngummi najugaqalersimanerat, tassa sungiusarfik Ikinngut ukiut 20-it missaat ingerlareersorlu meeqqat innersuunneqartalerput naak sungiusarfik aallaqqaammut taakkununngarpiaq pilersinneqanngikkaluartoq.

 

Anton Frederiksen isumaqatigaarput oqarmat meeqqat taakku pisariaqartitaannut naleqquttumik atuartitaasariaqartut. Naalakkersuisup ullumikkut akissuteqaatimini iseqqissarpaa kommunet tamanna qulakkiissallugu pisussaaffigigaat.

 

Inuit Ataqatigiinni arajutsisimanngilarput sungiusarfimmi najugallit atuartitaanerat assigiinngitsutigut aporfeqarsimasoq, tamannami paasivarput jannuar 2000-imi Inatsisartut Aningaasaqarnermut Ataatsimiitsitaliaata Ilulissat Kommuneanut paasisassarsiorluni angalanerani.

 

Taamaattumik Aningaasaqarnermut Ataatsimiitsitaliap Inatsisartuni ataatsimiitsitaliaq susassaqartoq tassaasoq Kultureqarnermut Atuartitaanermullu Ataatsimiitsitaliaq paasisimasaminik allakkatigut ilisimatippaa.

 

Ilisimavarpullu ataatsimiitsitaliap susassaqartup apeqqut Kultureqarnermut Atuartitaanermullu Naalakkersuisumut saaffiginnissutigisimagaa Naalakkersuisullu septembar 2000-imi allakkatigut akisimagaa. Naalakkersuisup Kultureqarnermut Atuartitaanermullu Ataatsimiitsitaliamut akissuteqaammini taamani erseqqissarpaa Ilulissat Kommuneani atuartitaanermut akisussaasut suleqatigalugit atuartut pisariaqartitsinerat malillugu atuartitaanerat aaqqissuunneqartoq. Naalakkersuisup allagaani erseqqissarneqartut ilagaat kommunet ataasiakkaat pisussaaffigigaat atuartitaanerup pisariaqartinneqartup neqeroorutiginissaa.

 

Kattusseqatigiit Inatsisartut Atuartitaanermut Kultureqarnermullu ataatsimiitsitaliaanni aamma ilaasortaatitaqarmata Naalakkersuisut taamani akissutaat arajutsisimassanngikkaat naatsorsuutigaarput. Naalakkersuisup taamani akissutaa ersareqimmat Inuit Ataqatigiinni isumaqarpugut pissutsit tigussaasut Ilulissanorpiarlu tunngassuteeqartut Anton Fredreksenip Inatsisartunut oqaluuserisassanngortittariaqarsimanngikkaluarai qitiusumimmi oqartussat kommunellu eqaatsumik suleqatigiinnermikkkut aaqqissinnaasariaqaraluarmatigit.

 

Aallaqqaasiinitsinni nalunaarutigaarput annertusisamik immikkut atuartitsisarnerit ataatsimut oqaaseqarfigiumaarlutigit. Ilisimaneqarpoq annertusisamik immikkut atuartinneqarnissamik  pisariaqartitsisut ukiuni kingullerni amerliartortut. Ilisimaneqarpoq meeqqat pineqartut meeqqanut allanut naleqqiullutik avatangiisit tungaasigut immikkut pisariaqartitsisuusut ilisimaneqarpoq init atuartitsiffiusut meeqqat pisariaqartitaanut naleqqutinngitsut atorlugit ullutsinni atuarfinni arlaqartuni atuartitsinneq ingerlanneqartariaqartoq Ilulissaniinnaanngisoq.

 

Ilisimaneqarportaaq annertusisamik immikkut atuartitsinermi atuartut qassiit isumaginnittoqarfimmit peqqinnissaqarfimmillu aamma ikiorserneqartartut. Pissutsit tamakku eqqarsalersitsipput aperisariaqarpugullu atuartut taakku ataatsimut isigalugu sullinneqarnerat naammaginartuunersoq, aperisariaqarpugullu pitsaanerusumik sullinneqarnissaat anguniarlugu atuarfitsialammut piareersaatinut ilanngunneqarnerat naammaginartuunersoq.

Inuit Ataqatigiit tungaanninngaaniik pingaartillugu oqaatigissavarput atuarfitsialammi suliniutit illersorluinnaratsigit pitsaasumillu naammassineqarnissaannut suleqataajuassagatta. Suliniutit iluatsilluassappata annertusisammik immikkut atuartitsisarnermut tunngasut ilanngullugit piareersarluagaasariaqartut isumaqarpugut. Ilisimavarput atuarfitsialaap piareersarneranut atatillugu pissutsit annertusisamik immikkut atuartinneqartunut tunngasut qulaajarneqartut, qulaajaallunilu misissuinermi paasisat nalunaarusiarineqarsimasut.

 

Nalunaarusiaq ukioq manna tassa aallartilaarnerani saqqummersoq soqutiginartorpassuarnik imaqarpoq qujanarporlu suliaq taamaalilluni aallartissimammat. Taamaattorli tusarsaanngillat nalunaarusiaq tunngavigalugu isumasioqatigiissitsinerit tusarniaanerilluunniit. Inuit Ataqatigiinni taamaammat aarleqqutigaarput meeqqat atuartut ullutsinni 500-rut tungaannut amerlassusillit tassa taakkua annertusisamik immikkut atuartinneqartartut atuarfitsialammut ikaarsartinniarneqarnerannut suliniutit piareersaartaasut peqqissaarunneqarnerat amigartoq. Misissuinerummi inerneri oqallisigisariaqarput, Atuarfitsialammut piareersaatit allat peqqissaarunneqarsimanerattulli.

 

Periafissaq iluatsillugu Inatsisartut Kultureqarnermut Atuartitaanermullu Ataatsimiisitaliaa apeqqummik tamatuminnga nalileeqqullugu inussiarnersumik kissaateqarfigaarput.

 

Naggasiutigalugulugu oqaatigissavarput Anthon Frederiksenip aalajangiiffigisassatut taamatut iluseqartillugu taamatullu imaqartillugu akuersaarsinnannginnatsigu.

 

Apeqqutilli saqqummiunneqartup pingaaruteqarluinnarnera pillugu nunatsinni annertuumik innarluutillit immikkut ittumik atuarfissaanik pisariaqartitsineq tamakkiisoq Kultureqarnermut Atuartitaanermullu Ataatsimiititaliami nalilersorluaqqussavarput.

 

Anders Andreassen, ataatsimiinnermik aqutsisoq, Inatsisartut Siulittaasuata tullia, Siumut.

Qujanaq. Tulliulluni oqaaseqassaaq Loritha Hendriksen, Kattusseqatigiit. Tulliukkumaarporlu Otto Steenholdt, attaviitsoq.

 

Loritha Hendriksen, Kattusseqatigiit oqaaseqartuat.

Inatsisartunut ilaasortap Anthon Frederiksenip aalajangiiffigisassatut siunnersuutaa Kattusseqatigiinnit imatut oqaaseqarfigissavarput. Kattusseqatigiinniit siunnersuutigineqartup ersarissumik erseqqissumillu siunnersuutigaa siunissami pinngitsoorneqarsinnaanngitsoq annertuumillu siunissami atorfissaqartinneqartoq, tassa Sungiusarfiup Ikinngummut atasumik atuarfimmik pilersitsinissaq. Siunnersuuteqarttummi patajaatsumik innarluutillit meeqqat inuusuttullu siunissami suli pitsaanerumik sullinneqarnissaat eqqarsaatigalugu ersarissarpaa siunissami atuarfissaqartitsinissaq ullumikkut minnerulertinneqarnavianngitsoq.

 

Ukiunimi kingullerni annertuumik innarluutilittagut oqallisigisarpagut. Pitsaanerpaamillu inunnut innarluutaat inuit innarluutaannut naleqquttumut atugassaqartitsinissaq neriorsuutigisarlugu. Aammattaaq anguniagassat pingaarnertut oqaatigiuarparput innarluutilinnut atugarititaasut suulluunniit ullutsinnut naleqqussartuarnissaat pisariaqarluinnartoq.

 

Aammattaaq innarluutillit meeqqat inuusuttullu eqqartorneqaleraangata erseqqissartuarparput innarluutilitta sapinngisamik nunatsinniitiinnartarnissaat anguniartariaqaripput. Taamaattumik naleqqulluinnarpoq makkuninnga pisariaqartitsineq inissiiffigineqarsimasut aamma malinnaatinneqarnissaat atuarfiit eqqarsaatigalugit.

 

Tamakkulu tamaasa nalilersoreerlugit isumaqarpugut siunnersuuteqartup erseqqissara ilumut ullumikkut siunnerfigissagipput Sungiusarfiup Ikinngummut najugaqartunut najugaqalertussanullu pitsaanerpaassasoq, tassa angerlarsimaffimmut attuumassuteqartumik atuarfimmik pilersitsinissaq. Naak Naalakkersuisut akissuteqaamminni ersarissaraluaraat ullumikkut annertusamik immikkut ittumik atuartitsineq pisariaqartitsineq naapertorlugit ingerlanneqartoq atuartitsinerlu ajunngitsumik ingerlasoq.

 

Aap, ullumikkut suli ajornartorsiutaalinngilaq, kisiannili siunissaq ungasinnerusoq eqqarsaatigalugu pisariaqartitsilertussaavugut. Soormi ullut ajornartorsorfiit utaqqissavagut naak ullumikkut pisariqartitsisinnaaneq ersarissereeraluartoq.

 

Taamaattumik Kattusseqatigiinniit oqaatigerusupparput suliassaq kinguarsarnagu pilersaarusiornissaa, tamannalumi pitsaanerpaassaaq ullumikkut suliniutaasimasut misissugassat aallartisarneqarfigigutsigit.

Taamaalilluta siunnerfimmik ataavartumik siunnerfilimmillu innarluutilimmut siunissami iluaqutaasussamik anguniagaqarnerput timitalissagaluaratsigu.

Akissuteqaat misissoreerlugu maluginiarparput ersarissoq una aamma taarusupparpullu imatut oqaasertalik. Ajornartorsiutinngoriaannaasoq ukiuni ingerlaavartuni, tassalu meeqqat atuartut annertusisamik immikkut ittumik atuartinneqartut siunnerfilimmik inissarsiuuttarpagut. Tassa tassani Naalakkersuisut akissutaanni taamak ersarissumik allassimavoq. Maluginiarlugit inissarsiuuttarpagut. Tassani ersarissumik erserpoq allaat nikerartunik atuarfissanik naleqquttunik ukiualunnguit qaangikkaangata inissarsiuunneqartartut, soorlu ullumikkut aamma taamaattoq.

 

Tassalu taanna innarluutilinnut atuartunut atuartussanullu annertuumik eqquisarpoq, tassami innarluutillit pissutsinik avatangiisinillu sungiusseriikkaminnik allanut nuunneqaraangamik annertuumik atukkamikkut eqqorneqartarmata.

 

Tamakkuninnga suliaqarsimasut kialluunniit misilittagaqarfigilluaraa nalunngilarput uppernarsarneqarsinnaavorlu. Nalunngilarami innarluutilinnik atukkanik allunnguisoqaraangat annertuumik pulaniapiloortartut allaat inummut atuisumut kinguarsaataasinnaasumik.

 

Ullumikkut pissutsit eqqarsaatigigaanni siunissami Sungiusarfik Ikinngut ataannarnissaa tamatta naatsorsuutigaarput siunissamilu atorfissaqartinneqarnera milliartornavianngitsoq kialluunniit naatsorsuutigisinnaavaa.

 

Taamaattumik patajaatsumik ataavartumillu atuarfimmi Sungiusarfik Ikinngummut atasumik pilersitsinissaq pisariaqartutut Kattusseqatigiinniit oqaatigerusupparput. Makku pissutigalugit:

 

Innarluutilik immikkut atuartinneqarnissaminik annertuumik pisariaqartitsisarpoq, tunngaviillu timip innarluutai aallaavigalugit pinnguaatillu innarluummut naleqquttut, minnerungitsumillu inip angissusia aallaavgigalugu atuartitsisoqartarmat atuartitsisoqartussaallunilu. Taamaaliornikkummi angusassaq pitsaasoq atuartullu namminneq pisariaqartitaat aatsaat anguneqassammat, minnerunngitsumik ilinniartitaaneq naammaginartoq sukumiisoq salliunneqarluni suliniutigineqarpat.

 

Taamaattumik pisariaqarluinnarpoq siunissaq ungasinnerusoq eqqarsaatigalugu siunnersuuteqartup Kattusseqatigiinniit taperserlugu oqaatigerersukkatsigu. Ataatsimiititalimullu susassaqartumut ingerlateqqinneqarnissaa oqallisigineqarnissaalu innersuussutigalugu.

 

Anders Andreassen, ataatsimiinnermik aqutsisoq, Inatsisartut Siulittaasuat, Siumut.

Qujanaq. Maannalu oqaaseqaqqissaaq siunnersuuteqartoq sinnerlugu saqqummiussisoq, tassalu Tom Ostermann, Kattusseqatigiit.

 

Tom Ostermann, Kattusseqatigiit.

Qujanaq. Siullermik oqaaseqaateqartunut qujanrusuppunga aamma malunnarpoq soqutigineqarluni apeqqut manna sammineqarsimammat, kisianni taamaakkaluartoq assigiinngitsunik oqaaseqaatinut tunngatillugu apeqquteqalaassaanga aammalu ilaatigut assigiinngitsut Inuit Ataqatigiit tungaanninngaanniit oqaatigineqartut ilumut eqqortumik tunngaveqarnersut. Taakku pulaffigissanngilakka, kisianni tassa uani innarluutilinnut toqqissisimanartumik atuarfeqartitsinissaq pingaartutut isigigatsigu. Taanna siunnersuuteqartoq sinnerlugu oqaloqatiginerisigut ukua init maannakkut atortinneqartut, taamatut innarluutilinnut atortinneqarnissaai tulluunnerpaatut isigineqarsinnaanngimmata.

 

Siunnersuuteqartup tamanna qalilersimavaa. Taava aamma aaqqiivigineqartariaqartutut isigigamiuk taamatut siunnersuuteqarsimalluni. Tassami kialluuniit inuup innarluutilinnik sullissisimasup imaluunniit ilisimasaqarluartup nalunngilaa qanoq tamakku innarluutillit ilaatigut atuarfimmut qanippallaamik inissisimaneqassagunik atuartunut aammalu innarluutilimmut immineq eqqarsaatigalugu qanoq akornautaasinnaatiginera meeqanik akornusersorneqarluni aturnini ingerlanneqassappat.

 

Taamatut oqaaseqareerlunga, taava partiit oqaaseqaatigisimasaannut una Ilulissanorpiaq tunngasuusutut oqaaseqaateqartoqarnera soorunami sumiluunniit piffimmi ajornartorsiutini ilisimasaqarutta aamma pisussaaffigaarput taakkua pissutsit maani inimi pisariaqarpoq qaqilissallugit, kisianni aamma Asii Chemnitz Narupip oqaaseqaatigisaanut illuatungaatigut pakatsilaarpunga inunnik ajornartorsiutilinnik ilisimasalissuummat, taamatut inummut ataasiinnarput sangutitsineq isumaqannginnama eqqortutut iliornerusoq, tassami soqutigisat ukuusariaqarput innarluutillit atugarisaat pitsaanerpaamik aammalu toqqissisimanarnerpaamik iliuuseqarfigissallugu.

 

Una Atassutikkormiut oqaaseqartuannut tunngaviusumik tapersiipput aammalu oqarlutik Atassutikkut anguniagaasa ilagilluinnarmassuk innarluutilinnik atugassarititaasut sumiikkaluartulluunniit sutigut tamatigut atukkamikkut oqilisaaffigineqarlutillu pitsanngorsaavigineqarnissaat. Taamaakkaluartoq naalakkersuisut akissuteqaataannik paasinnilluarlutik oqaaseqarnerat itigartitsinerat taanna uuma siunnersuutip siunertaanik tulluuteqqissaarnersoq apeqqutigineqarsinnaavoq ilumut Atassutikkut ilumoorussimaneraat politikkertik.

 

Naggataatigut Kattusseqatigiit oqaaseqartuannut qujarusuppunga aamma taama apeqqummut ersaritsigisumik ititigisumillu oqaaseqaaateqarmata innarluutillit atugarisaat pillugu taamatut ititigisumik saqqummiussisinnaammata. Qujanaq.

 

Anders Andreassen, ataatsimiinnermik aqutsisoq, Inatsisartut Siulittaasuata tullia, Siumut.

Qujanaq. Maannalu akissuteqarssaaq Naalakkersuisut Siulittaasut.

 

Jonathan Motzfeldt, Naalakkersuisut Siulittaasuat, Siumut.

Naalakkersuisut akissutaannut isumaqataasut partiit oqaaseqartui Siumukkut aamma paasisisnnaavara,  Atassutikkut aamma taamatut oqaaseqarmata, kiisalu aamma Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuata Asii Chemnitz Narupip maannarpiaq akuersaarsinnaanagu, kisianni pingaartillugu tamarmik oqaatigisaattulli Kultureqarnermut Atuartitsinermut Ataatsimiisitaliami oqaluuserisassattut innersuussutigineqartup isumaqatigaara.

 

Isumaqarpunga, apeqqutit uani tikinneqartut aammalu annertunerusumik paatsuunganartoqartinneqarpat suut qitiusuminngaanniit oqaasissaqarfigineqarpat. Aammalu suut kommuunit namminneq oqaasissaqarfigaat. Tamakkua nalorninaatsumik inissaannik inissillugit paatsuunganartoqarpat ataatsimiisitaliami erseqqissumik oqaloqatigiissutigalugit erseqqissarneqarsinnaapput. Aammalu meeqqat pineqartut atuartitaanerat pineqartoq sapinngisamik allatulli piareersarneqarlunilu naammassiniarneqartoq, kisiannili Atuarfitsialammut aamma aaqqissuussinermi atuarfiullu allinissaannut Jørgen Brønlundip Atuarfiata tungaatigut aaqqissuussinissamik aamma ilanngullugit naammassiniarneqarnerat aamma Naalakkersuisut aamma taanna erseqqisarneqarsimavoq.

 

Tamakku tamaasa naatsorsuutigissavakka Kultureqarnermut Atuartitaanermullu Ataatsimiisitaliap ataatsimiinnermini nalilersoqqissagai aammalu pisariaqassappat kitsisinik assigiinngitsunik saqqumminissaq kissaatigineqarpat taanna iserfigisinnaavarput, kisianni tassa oqaatigissavara apeqqut taanna taamaaliinnarlugu siunersuutigineqarnera akuersaanneqanngilaq, kisiannli paatsuunganartut erseqqissaatissallu ataatsimiisitaliami suliarineqaqqissappata, taanna Naalakkersuisunit akornutissaqartinngilarput.

 

Anders Andreassen, ataatsimiinnermik aqutsisoq, Inatsisartut Siulittaasuat tullia, Siumut.

Qujanaq. Tulliulluni oqaaseqaqqinniarpoq Godmann Jensen, Atassut.

 

Godmann Jensen, Atassutip.

Siunnersuutigineqartoq pillugu Anthon Frederiksenimut sinniisaasup soorunami oqaasiisa qimeroorluarnerani Atassutip tungaaninngaanninngaanniit oqaaseqaatigisarput taanna soorunami tikkuaaffigivara. Ilaatigut oqaaseqatigiit atorneqartut immaqa annerusumik aallaavigalugit, kisianni tassa sammineqartut marluk immikkoortippagut uagut tungitsinniit. Siunnersuuteqartup siunnersuutigivaa atuarfiliortoqassasoq, taavalu aamma tassunga atatillugu atuartitaanikkut pitsanngorsaasoqasasoq.

 

Taavalu Naalakkersuisut akissuteqaataannut ersersinneqarpoq suliat ingerlangaatsiartorujussuusimasoq aammalu pitsasumik suliniuteqartoqartoq. Ullumikkullu uagut naliliinitsinni tunngavigisarput unaavoq aamma nuna tamakkerlugu aningaasat eqqarsaatigalugit suliniut pitsaasumik ingerlareerneranni immikkut ittunik atuarfiliortoqarnissaq ilaatigut suli ullumikkut immaqa piffissaasutut oqaatigineqanngitsoq, tassalu una siunnersuutigineqartoq tunngaviatigut isumaa uagutsinninngaanniit tapersersornartipparput, kisiannili una siunnersuutip qiterisaa, tassa atuarfiliortitsinissaq ullumikkuugallartoq tapersersorsinnaannginnatsigu naalakkersuisullu akissuteqaammut tassunga ullumikkut oqaaseqaataat taanna uagut tungitsinniit ... ullumikkuugallartoq.

 

Anders Andreassen, ataatsimiinnermik aqutsisoq, Inatsisartut Siulittaasuata tullia, Siumut.

Qujanaq. Maannalu oqaaseqaqqinniarpoq Asii Chemnitz Narup, Inuit Ataqatigiit.

 

Asii Chemnitz Narup, Inuit Ataqatigiit.

Tom Ostermannimut erseqqissaatigilaarusuppara una Anthon Frederiksenip siunnersuutaa taamatut isikkoqartillugu taamatut oqaasertalerneqarsimatillugu akuerisissutigigaluarutsigu, taava meeqqat arfineq pingasut massakkut Ilulissani najoúgaqartut kisiisa immikkut salliutillugit pilissagaluaratsigit.

Taamaattumik Inuit Ataqatigiinninngaanniit oqarpugut meeraqarmat allanik amma immaqa taamatut immikkut atuarfiliunnissaannik pisariaqartitsisut. Tamakkiisumik pissutsit qanoq ittuuneri takusinnaanngorutsigu nalilersuilluartoqareerpat ataatsimiititaliami uterfigineqarsinnaassaaq. Taanna ilisimaqqissaartariaqarparput.

 

Taamaattumik asuliinnaanngitsorujussuuvoq qanoq ilusilimmik oqaluuserisassanngortitsisarneq. Soorunami annertuumik innarluutillit pitsaasumik pineqarnissaat suleqataaffigissavarput, taamaattumik aamma oqarpugut Atuarfitsialammut suliniutit immikkut ittumik atuartitsinermik pisariaqartisisut suli sukumiisumik misissuiffigineqartariaqartut.

 

Anders Andreassen, ataatsimiinnermik aqutsisoq, Inatsisartut Siulittaasuata tullia, Siumut.

Qujanaq. Tulliullunilu oqaaseqarumavoq Isumaginninnermut Suliffeqarnermullu Naalakkersuisoq Ole Dorph, Siumut.

 

Ole Dorph, Isumaginninnermut Suliffeqarnermullu Naalakkersuisoq, Siumut.

Qujanaq. Una atuarfik pineqartoq maani ajornartorsiutaammat naatsunnguamik nassuiaateqalaarniartunga.

 

Ilumoorpoq Sungiusarfik Ikinngut Ilulissani inissisimasoq atuarfimmik pisariaqartitsilermat, taamanikkut kommunalbestyrelse tamarmiusoq, taamanikkut partiit Kattusseqatigiillu aamma ilaasortaapput tamarmik. Taakku tamarmik isumaqatigiissimapput quersuup ilaa taamanikkut STI-p qimassimasaa, immaqa 4-500 m2-imik angissusilik, nutaangajaavik aaqqissuunneqarnikoq atorlugu Sungiusarfik Ikinngutip inuusuttut inissisimasui tassani atuartinneqassasut.

 

Taannalu ukiut marluk qaangiupput ... naasussaavoq, taamanikkornissaanullu isummerfigineqaqqittussaassaaq. Taanna attartorneq taamaatinneqassanersoq imaluunniit sivitsorneqaqqissanersoq. Isumaginnittoqarfimmiillu assut nuannaarutigisarparput kommuunit taamatut iliuuseqarsinnaagaangata aamma kissaatiginanngikkaluarpoq innuttaaqatigut innarluutillit immikkut isigineqassasut, tassami inatsisitigut inuk innarluuteqaruni imaluunniit innarluuteqanngikkuni assigiimmik pineqartussaavoq, kisianni arlaanik timimigut arlaatigullu innarluuteqaruni, taava inatsisit tassani assigiinngitsut isissapput, taavalu inuk pisariaqartitani aallaavigalugit ikiorneqalerluni.