Inatsisartut inatsisiliortuupput inuiaqatigiit kalaallit sutigut tamatigut tunngavilersorluagaasunik sullinneqarnissaat tamakkiisumik suliaralugu sammilersuuterpassuit sillimajuarnissamillu pisariaqartitaannik tassa pisariaqartitaannik pitsaanerpaamik ineriartortitsinissaq aallaavigineqartoq qulakkeersimaneqartuartussaammat.

 

Inatsisartuni qinigaasup naalakkersuisunngornissamik neqeroorfigineqarneranut atatillugu Inatsisartuni Ilaasortaajutigaluni Naalakkersuisuunissaa peerneqartariaqarpoq. Naalakkersuisut Inatsisartut suliakkiutaannik sullissisuupput. Sullissineq sutigut tamatigut tunngavilersorluagaasumik illersorluarneqarsinnaasumillu ingerlanneqartussaavoq.

 

Taamattumik saneqaatigineqartup qaqilerlugu misissoqqissaarneqartariaqarnissaa naleqqussarnissaalu pisariaqarluinnarsoraara.

 

Inatsisartuni ilaasortaq Naalakkersuisuujutigisoq Inatsisartutut tamakkiisumik sulisinnaatitaanngilaq. Tamanna Naalakkersuinikkut ingerlatsinermi nakooqutaaniartussatut isumaqartinneqarsimagunaraluarpoq. Paasinnissinnaassuserali malillugu taamaanngilaq killormoorpoq.

 

Inuiaqatigiit ataatsimut sullinneqarnerat isigalugu sanngeequtaavoq. Isumaqarpunga Naalakkersuisut suliassavimminnut aallussinerunissaminnut periarfissarissaarnerunissaanik naleqqussaanissamut suliaqartoqartariaqartoq. Sananeqaatip nutaanngilisup perpiaallisarneqarnissaanik nutaanngorsarneqarnissaanillu kinguneqartussamik.

 

Inatsisartutut qinigaasut akornanni Naalakkersuisussatut inissinneqartussaq imaluunniit inissinneqartussat Naalakkersuisutuinnaq suliaqarnissaat pisariaqartuuvoq imaluunnit pisariaqarpoq.­

 

Taamaalilluni Inatsisartut ataatsimiinneranni aatsaat pisariaqartinneqarnermikkut suliaminnut tunngasunik allatulluunniit pisariaqartinneqarnertik tunngavigalugu ataatsimiittarfimmut aggertinneqarsinnaasassapput.

 

Taamaaliornikkut suliassavimminnik aallussilluarnerunissaat annertunerungaartumik periarfissinneqassaaq. Inatsisartutut ilaannakortumik atugaajunnaarlutik. Kingunerisassai nalilersugassaapput tassami Inatsisartunut qinigaareerluni Naalakkersuisunngornikkut Inatsisartuunermik annaasaqarnissaq imaluunniit tullinnguuttut tiguneqarnissaannik imaluunniit kinguneqarallarnissaanik periarfissiisinnaaneq aamma soorunami aaqqissuunneqarsinnaavoq. Sukkulluunniit tunuartitaariataarsinnaaneq ilimagineqarsinnaajuartuummat.

 

Inatsisartut Siulittaasuat aamma nalilersugassanut ilaasariaqarpoq 31-mmi tamakkiisumik Inatsisartuni suliaqarnissaat pineqarmat.

 

Oqaluuserisassap imaannaangitsup oqimaakulussasullu oqaluuserineqarnissaanut siunnersuuteqarninni siunertaraara suliffiit takkua marluk assigiinnginnerat erseqqinnerusumik nalornissutissartaqanngitsumillu naqissuserneqassasoq. Ukiummi tallimat missaani qaangiuppoq Inatsisartut Naalakkersuisullu avissaartitaanerannit.

 

Immikkuullarissumik taamatut aalajangiussisimaneq imaluunniit aalajangiisimaneq ataqqivara. Pitsaanerusussamilli patajaannerusussamillu qinikkat sulinerminni ilaannakortumik pisussaaffilersorneqarnerat kukkunerusorivippara iluarsilertortariaqartoq aaqqissuuteqqillugulu.

 

Anders Andreassen, ataatsimiinnermik aqutsisoq. Siulittaasoqarfimmi ilaasortaq, Siumut.

Akissuteqatussat tikitsinnagit Inatsisartuni Ilaasortaq Anthon Frederiksen tikilluaqqussavara sulinngiffeqareerluni maani suleqqilermat, tikilluarit.

 

Jonathan Motzfeldt, Naalakkersuisut Siulittaasuat, Siumut.

Apeqqutit Naalakkersuisuninngaaniit tunngasortaat taakku oqaaseqarfigissavakka Inatsisartuni tunngasortaasigut Inatsisartut Siulittaasuat immikkut oqaaseqarumaarmat. Soorunami taanna apeqqut Inatsisartut 2001-imi upernaakkut katersuunneranni oqaluuserineqareersimammat piffissap taamak sivikitsup qaangiunneratigut soorunami oqallisigeqqinnissaa pissutissaqarsorinanngikkaluarpoq. Taamak isumaqarpunga.

 

Taamaakkaluartoq Naalakkersuisut isumaqarput Inatsisartut suleriaasiat aamma Inatsisartut Naalakkersuisut akornanni suleqatigiinneq ingerlaavartumik ammasumik tamanut ammasumik oqaluuserineqarsinnaasariaqartut. Pineqartut allat Inatsisartunut Naalakkersuisunullu ilaasortat minnerunngitsumillu innuttaasut soqutigisaasa oqallisigineqartarnerat assigalugu.

 

Inatsisartuni Ilaasortap Simon Olsen siunnersuutaa nunatsinni innuttaasunut iluaqutaasumik pitsaanerpaamik angusaqarnissaq siunertaralugu Inatsisartut Naalakkersuisunilu sulinerup qanoq aaqqissuuneqartariaqarnerata oqallisigineqartarneranut ilaasunut aamma manna ilaavoq.

 

Inatsisartuni Naalakkersuisullu akornanni suliassat agguataarnerannut ullumikkut tunngaviuvoq inatsisiliortunut oqartissaatitaasut ingerlatsisutullu oqartussaatitaasut immikkoortussaanissaanik aalajangersimasumik pisaaseq. Inatsisartut tassaapput Naalakkersuinikkut oqaluuserineqarsinnaasunik silittumik pingaarnertigullu Naalakkersuinikkut oqaluuserinnittartut.

 

Naalakkersuisut Naalakkersuinikkut ingerlalissasut Inatsisartut aalajangiussaat piviusunngortinniarlugit sulisussaasut. Aalajangersumik pisaaseq tunngaviulluinnartoq poineqarpoq inuiaqatigiinnut nutaaliaasunut soorlu nunatsinni kikkut tamarmik oqartussaaqataaffigisaannut pingaartorujussuaq.

 

Aalajanersumik pisaaseq tamanna pitsaasuuvoq atorluarsinnaasuullunilu siunissami Inatsisartut Naalakkersullu akornanni suliassat agguataarneranni tunngaviusariaqartoq.

 

Inatsisartut Naalakkersuisullu pillugit Inatsisartut inatsisaat 1988-imi Inatsisartut akuersissutigaat. Inatsisartut inatsisasaata akuersissutigineqarneratigut Inatsisartut Naalakkersuisullu avissaartinneqarput. Tamatumuunalu Inatsisartut Naalakkersuisullu immikkoortuunissaat qularnaarneqarluni.

 

Peqatigitillugu Naalakkersuisut taakkulu ilaasortaasa ataasiakkaat Inatsisartunit qinerneqartarnissaat akuersissutigineqarpoq. Naalakkersuisut katitigaanerisa Inatsisartunit amerlanerussuteqartunit tapersersorneqarnissaa tamatumuuna qularnaarneqarluni.

 

Naalakkersuisut Naalakkersuisunullu ilaasortat ataasiakkaat qinerneqartarnerannut maleruagassat oqaluuserineqartarnerat oqaatigineqareersutut ingerlajuarpoq. Naalakkersuisuni ilaasortat Inatsisartuni ilaasortaajutiginerisa pitsaaqutaanik pitsaanngequtaanillu oqallisiginnittoqarsinnaavoq.

 

Naalakkersuisunik siusinnerusukkut qinersisarnernut atatillugu Naalakkersuisunut ilaasortanngortut akornanni Inatsisartunut ilaasortaanngitsoqartarnera aamma oqallisigineqartarsimavoq.

Naalakkersuisut isumaqarput Naalakkersuisuutitassanik qinersinissamut Inatsisartut kiffaanngissuseqartitaasariaqartut. Naalakkersuisuutitassanik qinersineq Naalakkersuinikkut ingerlatassanik Inatsisartut aalajangigaasa naammassineqarnissaanut Naalakkersuisut kikkut pikkunnarnerpaanerisa suut tamaasa ilanngullugit Inatsisartuni Naalakkersuinikkut nalilersuiffigineqarnerat tunngavigalugut pisarpoq.

 

Inatsisartut nalilersuineranni sorpassuit tunngavigisanut ilaasinnaasarput. Assersuutitut taarneqarsinnaapput Inatsisartut Naalakkersuinikkut suliniaqatigiiffitsigut qanoq katitigaanerat Naalakkersuinikkut suliniaqatigiiffiit suleqatigiissinnaanikkut katitigaanerat aammalu Naalakkersuisut suliassarilerumaagaasa Inatsisartunit pingaarnersiuffigineqarnerat.

 

Mianerisassat assigiinngitsut taakku qanoq pingaaruteqartinneqarnissaat inatsisilerinikkut aalajangigassaanngilaq. Akerlianilli Naalakkersuinikkut aalajangiiffigisassaalluni Inatsisartut qanoq katitigaanerisa allanngorarnera aammalu maannakkut siunissamilu suliarineqarumaartussat suliarineqartussatut Inatsisartut Naalakkersuisullu kissaatigisaasa pingaaruteqartinneqarnerat tunngavigalugu.

 

Pissutsit assigiinngitsut Naalakkersuisuni qinersinissap aalajangiiffigineqarnissaanik Inatsisartut pingaruteqassusaasa inatsisip nalinginnaasup oqaasertaasigut maleruagassiuuffigineqarnissaat ajornakusoortorujussuussaaq. Tamanna taamak Naalakkersuisut nalilerpaat.

 

Taamaattumik Naalakkersuisut isumaqarput Naalakkersuisuni Inatsisartut aalajangiussaannik Inatsisartut isumaat malillugu naammassinnissamut piukkunnarnerpaanik Inatsisartut qinersisinnaatitaanerat inatsisiliornikkut maligassiorniartariaqanngitsoq.

 

Kiisalu Naalakkersuisut pissutissaqartippaat oqaatigissallugu ukioq ataasiunngitsoq qaangiuppat Inatsisartut Naalakkersuisullu qularutissaanngitsumik nutaat qinigaajumaarmata. Inatsisartut nutaat suliaasissaminnik Inatsisartullu aalajangigaasa naammassineqarnissaanut piukkunnerpaasaminnik Naalakkersuisussanik qinersisinnaatitaanerannik piffissap qinigaaffitta naajartuaarnerani iliuuseqarnissarput isumaqarpunga kukkunerussasoq.

 

Naalakkersuisut taamak oqaaseqarlutik siunnersuut Inatsisartunut ammasumik oqaluuserisassanngortippaat.

 

Daniel Skifte, Inatsisartut Siulittaasuat, Atassut.

Siulittaasoqarfiup paasisimavaa Naalakkersuisut Inatsisartut ilaasortatut qinikkanik akoqarlutik katitigaanerat maannakkut atuuttoq Inatsisartuni siamassissorujussuarmik amerlanerussuteqarnermut naapertuuttuusoq.

 

Aamma taamaappoq Inatsisartut Siulittaasuata Naalakkersuisullu Siulittaasuata qinigaaffinnut qinerneqareernermi kingorna Inatsisartuni ilaasortatut ingerlaannartarnerat eqqarsaatigalugu.

 

Maleruagassat atuuttut iluini tamat oqartussaaqataanerata Namminersornerullutik Oqartussani aaqqissuussaaneranni maannamut nalinginnaasumik periuserineqartut iluarsiivigineqarsinnaanerinut tunngasut eqqarsaatigalugit siulittaasoqarfik isumaqarpoq maleruagassat atuuttooreersut iluarsiinissamut taamaattunut inissaqartitsereersut.

 

Inatsisartut Naalakkersuisunilu ilaasortat sulinerminni atugarisaasa allanngortinneqarnissaat kissaatigineqarsimappat maleruagassat ullumikkut pigineqartut iluini tamanna annertuutigut pisinnaavoq.

 

Kalaallit Nunaanni tamat oqartussaaqataanerat inuit qinigaaffik Inatsisartut Inatsisartullu qinigaattut Naalakkersuisut sulinermi peqatigiinnerattut ingerlavoq.

 

Sulinermi peqatigiinneq oqimaaqatigiissumik ilaatigut Inatsisartut Naalakkersuisullu suliassaannut oqartussaaffiinut akisussaaffiinullu tunngasut sulinermi peqatigiinneq atorsinnaatillugu imaluunniit atorsinnaajunnaartillugu atorsinnaanngippata qisuariarnissamut periarfissat pillugit taakku akunnerini malinneqartartussat ilaatigut eqqarsaatigalugit ingerlavoq.

 

Tamat oqartussaaqataaneranni sulinikkut peqatigiinnerup oqimaaqatigiinnera Inatsisartut Naalakkersuisullu pillugit Inatsisartut inatsisissaatigut Inatsisartullu suleriaasiatigut iluarsiivigineqarsimavoq.

 

Inatsisartut siulittaasuannut aamma Naalakkersuisut siulittaasuannut tunngatillugu maleruagassat atuuttut aalajangerpaat taakku tamarmik marluullutik Inatsisartunit Inatsisartut ilaasortaasa akornannit qinerneqassasut.

 

Naalakkersuisunik inuttalersuinermut tunngatillugu piumasaqaataanngilaq Naalakkersuisuni ilaasortat Inatsisartut ilaasortaasa akornannit qinerneqassasut.

 

Maleruagassat atuuttut akornutissaqartinngilaat Inatsisartut siulittaasuata aamma Naalakkersuisut siulittaasuata Inatsisartut ilaasortaasa akornannit qinigaareernermi kingorna taamaaliornermikkut Inatsisartut siulittaasuattut aamma Naalakkersuisut Siulittaasuattut suliassatik tamakkiisumik isumagisinnaajumallugit Inatsisartunit sulinngiffeqarumallutik qinnuteqarsinnaanerat.

 

Aamma Inatsisartuni ilaasortanut Naalakkersuisuni ilaasortatut qinerneqartunut taamatorluinnaq ippoq.

 

Inatsisartuni ilaasortaq sulinngiffeqarallarnissamik akuersissutigineqartoq imaluunniit akuersissuteqarfigineqartoq qinikkatut Inatsisartuni ilaasortaaginnassaaq. Inatsisartulli sulineranni sinniisussamit sinniisinneqarsinnaalluni.

 

Inatsisartut katitigaanerat qaqugukkulluunniit atuuttoq taassumalu Inatsisartuni sulinerup aammalu Naalakkersuisuni sulinermi peqateqarlutik qanoq aaqqissuunneqartariaqarnerannik kisaateqarneq apeqqutaatillugu maleruagasstigut annertuumik inissaqartitsereerpoq.

 

Maanna siunissamiluunniit aaqqissuussaanerup suleriaatsillu Simon Olsenip siunnersuutigisaata anguniagaatut ittumik allanngortinneqarnissaannik Inatsisartut kissaateqassagaluarpata tamanna maleruagassat atuuttooreersut iluanni periarfissaqassaaq.

 

Siulittaasoqarfik isumaqarpoq nunatsinni tamat oqartussaaqataanerannit nutaamik maleruagassiorneqassappat allannguutigitinniakkatut kissaatigineqarsinnaasunut atatillugu tunngaviusumik isummerneq inatsimmik tunngaveqarneq aningaasaqarnermut nalinginnaasunullu tunngasut piareersarluagaallutillu annertuumik qulaajaavigineqaqqaartariaqartut.

 

Anders Andreassen, ataatsimiinnermik aqutsisoq, Siulittaasoqarfimmi ilaasortaq, Siumut.

Qujanaq. Taavalu maanna partiit, Kattusseqatigiit attaviitsullu oqaaseqartussaat oqaaseqassapput.

 

Mikael Petersen, Siumup oqaaseqartua.

Immikkoortoq 64-p oqaaseqarfiginnginnerani Siumumiit oqaaseqartutut Siulittaasoq qinnuigilaarusuppara Moskvamut Inatsisartut Sillimaniarnermut nunanullu allanut tunngatillugu ataatsimiititaliaata angalanera pillugu oqaaseqalaarumallunga. Naatsunnguamik.

 

Soorlu tamanna naluneqanngitsoq tassa nunanut allanut sillimaniarnermullu ataatsimiititaliap ilaasortai marluk uanga Josef Motzfeldtilu Ruslandimut angalavugut danskit folketingiisa udenrigspolitisknævnia angalaqatigalugu.

 

Tamanna tamanit naluneqanngilaq oqaatigissavara erseqqissarlugu angalaneq assorujorujussuaq pisssarsiffiummat aamma russet ammalluinnaqqeqqissaarlutik qallunaanut uagutsinnullu pissusilersorlutik angalatimmatigut. Paasisat imaannaanngitsut assigiinngitsut taakkua nunanut allanut sillimaniarnermullu ataatsimiititaliami sammineqassaqqaarmata uani annertunerusumik pulaffigissanngilakka, kisianni angalaneq pitsaasumik pissarsiffiusumillu taanna naammassivarput taanna erseqqissaatigissavara. Taamannak erseqqissaalaarlunga oqaluuserisassaq immikkoortoq 64 Siumumiit oqaaseqarfigissavarput imaattumik:

 

Inatsisartuni Ilaasortap Simon Olsenip Siumut siunnersuutaa imaattumik oqaaseqarfigissavarput.

 

Siunnersuuteqartup siunnersuutigisaa Siumumiit paasivarput tassami siusinnerusukkut apeqqut tamanna aamma maani Inatsisartuni oqallisigineqartarmat aammalu uagut partiitsinni Siumumi tamanna apeqqut eqqartortaratsigu.

 

Siunnersuuteqartup siunnersuutigaa Inatsisartuni qinikkat Naalakkersuisunngoraangata taava sinniisissat tulliuttut inatsisartunngortinneqartassasut taamaaliornikkut Inatsisartut Inatsisartuunerat tamakkiisumik naqissuserneqartariaqarmat.

 

Inatsisartut Siulittaasoqarfiata akissuteqaataani paasinarpoq siunnersuutigineqartoq ulumikkut periarfissaareersutut oqaatigineqarsinnaasoq. Tassami Inatsisartunut ilaasortat Naalakkersuisunngortut Inatsisartunut ilaasortaanerminnit sulinngiffeqartarsinnaassammata ullumikkut inatsisit periarfissarititaat naapertorlugit.

 

Tamakku isummat soorunami tamaasa ataatsimut nalilersorneqarnissaat pingaartillugu Siumumit isumaqarpugut innuttaasut akornanni oqallinneq annertunerusoq ingerlaqqaartariaqartoq aammalu partiit Naalakkersuinermullu suliaqartut allat tamakku akornanni oqallisigineqaqqaartariaqarluni.

 

Siumumi pingaartipparput siunnersuutip matuma aatsaat ukiamut inaarlugu aappassaaneerneqarsinnaanissaa. Aammalu isumaqarluta apeqqut manna nunatsinni atuutsinneqalissaguni taava aatsaat Inatsisartunut qinersereernerup kingorna tamanna pisariaqassasoq.

 

Siumumiit ilanngullugu piumasarissavarput matumani Naalakkersuisut saqqummiussaat ilanngullugit nalilersorlugillu misissoqqissaarneqartariaqartut taamaaliornikkut siunnersuutigineqartup pitsaaqutai ajoqutigisinnaasaalu tamarmik qulaajaaffigineqarsinnaaniassammata.

 

Taamannak oqaaseqarluta aalajangiiffigisassatut siunnersuutip pineqartumullu attuumassuteqartut inatsisit Inatsiseqarnermut Ataatsimiititaliamit misissoqqissaarneqarnissaat inassutigissavarput. Ukiamut Inatsisartut ataatsimiinnissaanni inaarlugu suliarineqarsinnaaqqullugu.

 

Finn Karlsen, Atassutip oqaaseqartua.

Aalajangiiffigisassatut Inatsisartunut suliassiissutigineqartoq imaannanngitsoq pillugu Atassummiit imaattumik oqaaseqassaagut.

 

Siullermik siunnersuummut tunngatillugu annertuumik oqalligisinerani apeqqutit arlariit nalilersorneqartariaqartullu Atassummiit isumaqarpugut. Atassummiit isumaqarpugut apeqqut aalajangiiffigisassatut saqqummiunneqartoq imaaliallaannaq aalajangiivigineqarsinnaanngitsoq taamaattumik Atassummiit isumaqarpugut siunnersuummut siunnersuut pineqartoq inuiaqatigiinni oqallisigineqaqqaartariaqartoq maannakkut tuaviortumik aalajangiivigitinnagu.

Kisiannili maanna Inatsisartut ilaasortaq Naalakkersuisunngoruni piumaguni periarfissaq taanna atorsinnaareeraa Atassummiit eqqaasitsissutigissavarput. Pingaarluinnarpoq siunnersuut piviusunngortinneqassappat pitsaaqutaasinnasut ajoqutaasinnaasullu nalilersoqqissaarnissaat.

 

Inatsisartunut qinersinerup kinguninngua inatsisartunngortut kiffaanngissuseqarlutik kikkut Naalakkersuisorissanerlugit pilersinniartarpaat. Taamattumik Atassummiit Naalakkersuisut isumaqatigaagut oqarmata mianerisassat assigiinngitsut qanoq pingaaruteqartiginissaat inatsisiliornikkut aalajangigassaanani akerlianik Naalakkersuinikkut aalajangiiffigisassaammat.

 

Aammattaaq Naalakkersuisut isumaqatigaagut akissuteqarnerminni oqarmata ukioq ataasiunngitsorluunniit qaangiuppat Inatsisartut Naalakkersuisullu qularutissaanngitsumik nutaanik qinigaajumaarmata. Taamaammat qinersinissaq manna taamak qanitsigilereersoq qinigaasussat nutaassat malitassaannik aalajangersaanissaq pissusissamisoorsorinngilarput.

 

Tamanna qinigaasut nutaassat namminneq suleriaasissartik ilusilersorunikku tulluarnerpaajusoq Atassummiit isumaqaratta.

 

Naggataatigut siunnersuummut tunngatillugu misissueqqissaarneq pisariaqartutut isumaqarfigigatsigu aalajangiiffigineqannginnerani susassaqartunut nalilersorluaqqaarnissaa Atassummiit inassutigaarput.

 

Taamatut oqaaseqarluta Naalakkersuisut siunnersuuteqartumut tunngatillugu akissuteqaataat isumaqatigalugu oqaatigissavarput.

 

Asii Chemnitz Narup, Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuat.

Inatsisartuni ilaasortap Simon Olsenip oqaluuserisassanngortitaa arlaleriarluta akunnitsinni tassa uagut Inatsisartut tamarmiulluta eqqartortarsimavarput. Aamma qinigaaffiup matumap ingerlanerani. Tassa siullermik upernaakkut 1999-imi Inatsisartuni Ilaasortat aamma Naalakkersuisunut ilaasortat pikkorissartinneqaratta Folketingimit siulittaasorisimasaanit Erling Olsenimit Folketingillu ombudsmanderisimasaannit Jens Gammeltoft Hansenimit.

 

Aappassaanik inimi maani Inatsisartut 2001-imi upernaakkut ataatsimiinneranni. 1999-imi pikkorissarnermi sukumiisumik eqqartorneqartut ilagaat apeqqutit tamat oqartussaaqataanerannit aqutseriaaseqarnermi Naalakkersuisut inatsisinik atuutsitsisutut ingerlatsisutullu inissisimanerannut akisussaaffiinullu tunngasut. Taamatuttaaq Inatsisartut inatsisiliortutut pisussaaffii akisussaaffiilu eqqartorneqarput minnerunngitsumik inissisimaffiit taakku marluk avissaaqqarsariaqarnerat.

 

Pikkorissarnermut atatillugu nunani avannarlerni Naalakkersuinermi pissutsit suleriaatsillu pillugit nassuiaasoqarlunilu assersuusiortoqartarpoq. Aamma paasinarpoq nunani avannarlerni tunngaviatigut assigiinnik suleriaaseqartoqaraluartoq taamaattoq apeqqummut Simon Olsenip oqaluuserisassanngortitaanut tunngatillugu suleriaatsit ileqquliussallu nunamiit nunamut assigiinngitsuusut.

 

Siorna upernaakkut Inatsisartut ataatsimiinneranni Simon Olsenip siunnersuutaanut assingusoq oqaluuserineqarpoq. Per Berthelsen inatsisiliortutut atuutsitsisutullu oqartussaaffiit ersarinnerusumik avissaartineqarnissat pillugu apeqquteqaat aallaavigalugu oqaluuserisassanngortitsimmat, naak oqaluuserisassanngortitat tunngavilersorneqarnermikkut ilusilersorneqarnermikkullu assigiinngikkaluartut imarisamikkut assingupput.

 

Nunatsinni inuit qinigaasa naalakkersuisussaatitaanerat 1988-imi Inatsisartut Naalakkersuisullu pillugit Inatsisartut inatsisaata allanngortinneqarneratigut eqqunneqarpoq. Taamani Inatsisartut namminerisamik qinikkaminnik siulittaasunngortitsinnaanngormata.

 

Tamanna sioqqullugu 1994-ip tungaanut Inatsisartut ataatsimiititaliaat ilisimaneqartutut Naalakkersuisut atorfilittaannit sullinneqarlutillu allattaaffigineqarput.

 

Taamaattumillu inuit qinigaasa Naalakkersuisussaatitaanerat taamani isaasalerlugu ilaannakortuuvoq, inatsisiliortutummi kiffartuunneqarnermikkut Naalakkersuisoqarfinnit avissaaqqatinneqanngimmata.

 

1994-imi Inatsisartut ukiakkut ataatsimiinneranni Inuit Ataqatigiit siunnersuuteqarput Inatsisartut Naalakkersuisoqarfinnit avissaartissallugit piffissanngortoq. Inatsisartullu ataatsimiitialiaat immikkut allattoqarfeqartinneqartariaqartut. Inatsisartut Siulittaasoqarfiata sulisussatik namminneq siunissami aamma akisussaaffigilertariaqarmatigit.

 

Taamaalillunilu parlamentarisme tassalu inuit qinigaasa Naalakkersuisussaatitaanerat piviusoq aamma tunngavissinneqarsinnaalissammat. Inatsisartut siunnersuut ilalersorpaat 1997-imiillu Inatsisartut ataatsimiititaliaat Naalakkersuisoqarfinniit akuleruffigineqarsinnaajunnaarlutik namminerisaminnik immikkut allattoqafeqalerput. Immikkullu allatseqalerlutik.

 

Taamaalilluni inuit qinigaasa Naalakkersuisussaatitaanerat tamakkiisoq Inatsisartut siulittaasuat maanaannaq tunuartinneqarsinnaanera eqqumiitsoq eqqaassanngikkaanni Inatsisartut Naalakkersuisunit immikkoortivinneqarnerannit aamma timitaliisoq januarip aallaqqaataani 1997-imit maannamut atugarput eqqunneqarpoq.

 

Taamaaliortoqarneratigut nunatta Naalakkersuinikkut oqaluttuarisaaneranit aatsaat 1997-imi tunngavissiivugut nunatsinni oqartussani qullersaallutik inatsisiliortut pitsaasumik akisussaassuseqartumik tunngavilersorluagaasumillu Naalakkersuisut sulinerannik nakkutiginnillutik suliaqalernissaannut.

 

Inatsisiliortut maannakkut suliassaat pingaarneq tassaasoq ingerlatsisunik atuutsitsisunillu nakkutiginninneq tamaalilluni aqqutissiuunneqarpoq Inuit Ataqatigiit isumaat malillugu maanna aamma ajunngitsumik naammassineqartartoq.

 

Inuit Ataqatigiit tungaaninngaaniit periarfissaq iluatsillugu oqaatigersupparput Inatsisartut Allattoqarfiani ataatsimiititaliat aammalu Inatsisartuni Ilaasortat ataasiakkaat sutigut tamatigut sullinneqarnerput kusanartutut nalilerusukkatsigu. Atorfillit suliaminnut tunniusimalluinnarlutik pikkorillutik inussiarnersumillu kiffartuussinerat unnersiutissaavoq.

 

Taamaalilluta Inatsisartuni ilaasortatut pisussaaffitsinnik naammassiniaanitsinni ikorfartorluarneqarluta misigisimavugut.

 

Inuit Ataqatigiinni pingaartipparput Inatsisartutigoortumik sulinerup pitsanngorsaavigiuarneqarnissaata siuarsarneqartuarnissaatalu siunnerfeqarluartumik sulissutigineqarnissaa. Taamatuttaaq pingaartipparput Naalakkersuinikkut sulinerup suleriaaseqarnerullu ataavartumik nalilersuiffigineqartarnissaa pisariaqarfiatigullu nutarterivigineqartarnissaa.

 

Tamanna peqqutigerpiarlugu Simon Olsenip ullumikkut oqaluuserisassanngortitaatut ittumik Inuit Ataqatigiit siornaak majip qaammataani nunat tamakkerlugu ataatsimeersuaratta oqaluuseraarput. Ataatsimeersuartulli isumaqatiginngilaat Inatsisartuni ilaasortat Naalakkersuisunngoraangamik Inatsisartuni ilaasortatut tunuartassappata.

 

Soqutigalugu malugaarput Siulittaasoqarfiup akissutearnermini erseqqissarmagu maleruagassat manna atuuttut periarfissiimmata Simon Olsenip ujartugaatut ittumik periuseqarnissamut assersuutigalugulu Inatsisartunut qinikkat Naalakkersuisunut ilaasortanngortartut Inatsisartuni sulinngiffeqarallarumallutik qinnuteqarsinnaanerat ilisimatitsissutigalugu.

 

Siulittaasoqarfik isumaqatigilluinnarparput oqarmat Inatsisartutigoortumik sulinitta siuarsarniarnerani alloriaqqinnissat tullii pilersaarusiorluagaasariaqartut ilanngullugulu aningaasa-nik kingunissaa nalilerneqartariaqarluni.

 

Taamatuttaaq isumaqatigaarput Naalakkersuisut Siulittaasuat oqarmat qinigaaffiup matumap naanissaannut qaammatit quliinnanngormata qinigaaffiup tulliata aallartinnerani suliutit nutaat aallartissallugit tulluarnerusoq.

 

Taamatut oqaaseqarluta nalunaarutigissavarput Simon Olsenip aalajangiiffigisassatut siunnersuutaa akuersaarsinnaannginnatsigu.

 

Mogens Kleist, Kattusseqatigiit oqaaseqartuat.

Qujanaq. Siornatigut Inatsisartuni ilaasortap Per Berthelsenip apeqquteqaateqarnikkut oqallinnermi saqqummiunnikuuvaa aammalu assingajaanik oqariartuuteqartoq maani inimi ukioq kingulleq eqqartornikuuvarput.

 

Taamaattorli apeqquteqaateqarnikkut oqallinneq aalajangiiffigineqanngilaq. Taamani oqallikkatta eqqaamavarput Kattusseqatigiinniit oqaluuserisasssatut siunnnersuut tamakkiisumik tapersersornartillugu oqaatiginikuugatsigu. Ullumikkullu aalajangiiffigisassatut siunnersuut saqqummiuteqqinneqarpoq. Saqqummiussisup tunngavilersuutai tamakkiisumik taperserlugit oqaatigissavarput. Tassami ullumikkut Inatsisartuni Ilaasortat Naalakkersuisunngoraangata Inatsisartuni Ilaasortat isaasalerlugu ikilisutut ittarmata.

 

Illuatungaatigullu Inatsisartuni ilaasortat Naalakkersuisuujutigalutik ingerlanerat sukumiisumik nutaamillu naliliiffigineqarnissaat Kattusseqatigiinniit kissaatigaarput.

 

Taamaasilluni inatsisiliortut Naalakkersuisullu ersarinnerusumik immikkoortinneqarnissaat tassalu lovgivende aammalu udøvende magt anguneqassagaluarmata.

 

Ullumikkut ingerlariaaserput malillugu inatsisiliortut Naalakkersuisuujutigalutik imminnut nakkutigisuupput. Immaappoq inatsisiliortuujutigalutik inatsiliatik malinniartuassallugit.

 

Tassa marloqiusamik inissisimanerat takuneqarsinnaalluni ersarissumik. Aperisariaqarpugummi ingerlariaaseq taamaattoq atuuttuassava? Aammalu siunissaq ungasinnerusoq isigalugu nalimmassaanissaq pisariaqavissutut Kattusseqatigiinniit isigigatsigu oqaatigissallutigulu Naalakkersuisut Inatsisartullu ersarissumik immikkoortinneqarnissaat pisariqavimmat.

 

1999-imili Inatsisartutigoorlugu eqqartorneqartalerput Inatsisartut ulluinnarni atugaasa aaqqiivigineqarnissaat. Taamaattorli suli suliaq ulloq manna tikillugu naammassineqanngitsut isikkoqarpoq.

 

Oqaatigineqartartut ilagaat Inatsisartuni sulineq 100%-imik sulisariaqartoq. Taamaattorli ullumikkut  qanoq inissisimavugut. Ullumikkut Inatsisartuni ilaasortat ilaat saniatigut suliffeqarput taamatullu ingerlanerup ullumikkut takutittarpaat ilaasortat ataasiakkaat saniatigut suliffitik pingaartinnerullugit Inatsisartuniit sulinngiffeqartariaqartarnerat.

 

Tamanna annertuumik suliniarnerni ataasiakkaani ajoqusiisarpoq. Assersuutigisigu Inatsisartut ataatsimiititaliaanni angalaniarnerit ilaatigut kinguarsarneqartarmata ilaasortanit suliffeqarnertik pissutigalugu ilaasinnaaneq ajormata.

 

Inatsisartuni ilaasortat Naalakkersuisuujutigalutik ullumikkut annertuumik ajornartorsiuteqarput. Tassami ilaasortatut inissisimariarlutik illuatunngaatigut Naalakkersuisutut nasalertarmata. Pinngitsoorani ulluinnarni suleriaatsini aamma taanna pakkersimaartitsisuuvoq.

 

Ullumikkut Naalakkersuisutut inissisimannaraluarunik suliassatik aallulluarnerullugit ingerlassagaluarput. Ullumikkummi imaappoq Naalakkersuisutut inissisimanerminni aammattaaq taasilernermi partiitik toqqammavigalugit taaseqataasarmata. Imaassagaluaramimi Naalakkersuisutut inissisimanermi taasinerni ilaasinaanissaat killeqartinneqarluni. Partiimili tunuliaqutaqarnertik tunngavigalugu taaseqataasarput.

 

Imatut oqaatigalugu marloqiusamik nasaqaratik sulisinnaassagaluarmata.

 

Ullumikkut aamma ullumikkummi oqaatigisinnaavarput Inatsisartut suleriaasaata allanngortinneratigut sukumiisumik misissuinikkut aaqqiinissat tungitsinniit kaammattuutigerusukkatsigit.

 

Inatsisartut Siulittaasuannut tunngatillugu oqaatigissavarput ullumikkut tamanna nalunnginnatsigu Naalakkersuisunngortitsiniarnermi isumaqatigiinniutigineqartartut akigineqartarlunilu isumaqatigiinniarnerit akornanni.

 

Inatsisartut Siulittaasuata qanorpiaq inissisimanissaa annertunerusumik eqqartornianngilarput. Taamattorli isumaqarpugut inatsisartuneersuussasoq Inatsisartummi sinnerlugit inissisimasuussammat suliassallu ersarissut toqqammavigalugit sullississammat.

 

Inatsisartuni Naalakkersuisunilu sullissinerup ullumikkut nutaamik naliliiffigineqarnissaa kissaatigaarput. Ullumikkut nutaamik aaqqiiniarutta pingaaruteqarpoq politekkerit tassalu Inatsisartut Naalakkersuisut Siulittaasoqarfiini inatsisilerituut aammalu Inatsisartut Allattoqarfiini inatsisilerituut qanimut suleqatigiinnikkut misissuinissat ingerlattariaqarmatigit.

 

Ullumikkut nunanut allanut sanilliuttarpagut. Taamaammat soqutiginaateqarput ullumikkut nunanut taakkununnga sanilliulluta Inatsisartoqarnerup qanoq isikkoqarnersoq naliliiffigissallugu. Aperisariaqarpugummi nutaamik naliliilluta nalimmassaassaagut imaluunniit ullumikkut ingerlariaaserput atuuttuassavarput. Innuttaasummi ullumikkut ilarpassuisa mamiagisarpaat Naalakkersuisunngortitsiniarnermi inuit Naalakkersuisunngortinneqartartut qineqqusaannguaratik atorfinnut inissinneqartarnerat.

 

Aperisariaqarpugummi ingerlariaaseq taamaattoq suli atortuaannassaneripput. Qineqqusaareernikukassaat inangerneqartutut ilillutik soorunami misigisimasassapput taassumap tungaatigut.

 

Tassalu nunani allani ingerlanneqartoq atorlugu taamatut inissiisarneq ullumikkut maani Naalakkersuisunngortitsisarnermi atortaratsigu.

 

Taamatut naatsumik oqaaseqarluta siunnersuut taperserlugu oqaatigissavarput. Aammalu suliassap aappassaaniinnginnerani Inatsisit Atuutsinneqarnissaannut Ataatsimiititaliamut innersuussutigerusullugu pitsaasumik sukumiisumillu misissorniassammassuk suliassap aappassaaniinnginnerani. Qujanaq.

 

Otto Steenholdt, attaviitsoq.

Siullermik oqaatigisariaqarpara siunnersuut tassa eqqumiikujuppoq ilisarisimaqaarput, kisianni inatsisiliornikkut aaqqinneqarsinnaanngitsoq.

 

Allassimanngitsunik malittarisalik eqaatsumik atorneqarsinnaasoq. Inatsisiliuunneqarsinnaanngitsorlu.

 

Siullermik aallaqqaatigerusuppara Siulittaasumut tunngasoq oqaatigineqarmat maani Inatsisartut aalajangiiniarnerminni 31-usariaqarnerat. Taanna pisariaqanngilaq. Inatsimmi allassimavoq qassit tassa affai sinnerlugit maaniikkunik Inatsisartut aalajangiisinnaassutsimik pigisaqartut 31-usariaqanngillat.

 

Tassaneereerpoq amerlanerit Siulittaasup oqaatigisinnaasaa Inatsisartut aalajangiisinnaassuseqarput, kisianni taamaanngikkaangat tamatta nalunngilarput nikuilluni uanngaaniit suaartartoq amerlanerit maaniittariaqarput.

 

Allassimanngitsoq sianigineqaannarpoq tassani aalajangiisinnaassasoq tassa pingaarneruvoq. Taamaattumik 31-qqissaajunissaat pisariaqanngilaq.

 

Naalakkersuisut Siulittaasuata Naalakkersuisunik ikkussisinnaallunilu soraarsitsisussaavoq. Taassumap taanna naalagaaffigaa. Taamaattumik toqqarsinnaavai avataaniit aamma inatsisigut malillugit avataaniit toqqaasinnaavoq taamaallaat sianigiinnarlugu avataaniit toqqakkat qinikkaninngaaniit amerlanerussanngitsut. Ulloq manna tikillugu Inatsisartuni tamanna atorneqarsimavoq.

 

Pitsaasoq immaqa qinigaasimasunnguakkuluugaluit massuasinnaagaluarput, kisianni Naalakkersuisut Siulittaasuata nunap aqunneqarnissaa isigimallugu periarfissani atortarpaa pikkorissunik sulisoqarusulluni avataaniit aamma tikkuaasinnaalluni. Taakkulu Inatsisartut, Inatsisartuni apeqqutigineqartarput akueriumaneraat naaggaarusunneraalluunniit.

 

Taamaattumik aamma saqqummiussami taamaappoq uagut Naalakkersuisussagut akuerisarigut. Kisiannili imaavinnannguatsiaraluarpoq Naalakkersuisut Siulittaasuata nittaattarai oqarluni aajukua Naalakkersuisussakka. Taannalu akerlileruminaatsorujussuuvoq.

 

Taavali immaqa siunnersuutip qiterinerusaa aajuna qinigaareersoq Naalakkersuisunngortinneqar-poq. Taavalu marloqiusanngorluni. Taanna oqallisigineqarsinnaavoq. Aamma siunnersuuteqartoq uanga isumaqatigaara imaassinnaammat aamma periarfissaqarmat qinigaasoq Naalakkersuisunut ilaasortanngorpat ajornaquteqanngilaq sinniisussaq partiip tulleriissaarinera atorlugu isertissinnaallugu namminneq partiiminnut oqarlutik aajuna Naalakkersuisunngortup taartissa uagut partiitta taamaassasoq aalajangerpaat.

 

Tassa imaappoq taamaaliorneq inatsisiliornikkut akuliuffigineqartussaanngilaq. Partiip nammineq aalajangissavaa taamaaliorusunnerluni imaluunniit taamatut marloqiusamik issiatitsiinnassanerluni. Tassaniikkunarpoq aningaasat aporfiunerpaagunarput aningaasat marloqiusamik aningaasarsiaqarnissat, kisianni aamma partiip oqarfigisinnaavaa naamik illit Naalakkersuisunut ilanngupputit taanna paariuk sinniisussaq avataaniit qaaqqussavarput illit landstingimi suliassaraluannik paarsisussaq.

 

Taanna periarfissaqarpoq, kisianni tassa aamma Folketingemi taanna oqallisaasaqimmat oqaatigissavara Radikale Venstret taanna kiserluinnarmik atorpaat. Taavali borgerligiusut oqaatigissavakka aamma taakkua oqartarmata ajunngilaq marlunnik nasalimmik ilaasortaqaraluaruni. Partiip taanna aalajangersimappagu allanik uparuarnissaqanngilaq.

 

Taava siunnersuut uanga ilisareqaara. Maaniinnaanngitsormi aammali Folketinngimi oqallisiginnguarlugu mannarsuaq aamma tikimmassuk suli aaqqiviginagu, kisianni uanga kommuninut tunngatilaarlara kommunit siulliukkusuppakka tassani isumaqatigiissinnaagunaraluarneq eqqarsaatigisarakku.

 

Tassa Inatsisartuni ilaasortaq aamma borgmesteriusoq oqaatigisariqarpoq tamakkiisumik borgmesteritut qinigaasoq aamma Inatsisartut ilaasortaaguni pinngitsoorani Inatsisartut ataatsimiinnerat tamaat ilaaffigisariaqaraa borgmesterip tulliata suliaq piffissami tassani tigugallarsinnaammagu, kisianni aamma tassaniippoq partiip aalajangiisinnaassusia.

 

Danmarkimi Venstret imaluunniit borgerligit oqarput ajunngilaq marluutinniarligit, kisianni Socialdemokratit saamiatungaanullu oqarput naamik taamaattoqassanngilaq. Borgmesterip qinissavaa borgmesteriorusunnerluni imaluunniit Folketinngimut ilaasortaassanerluni. tassa maani imaassaaq borgmesteri aamma nammineq qinersinnaavaa partiimini pinngitsaalineqaruni ataasiinnarmik suliaqassasoq nammineq taassumap aalajangissavaa sumiikkusunnini.

 

Tassa inatsisiliuunnagu aamma partiip nammineq aaqqitassaa.

 

Inatsisartuni ilaasortaq Naalakkersuisuujutigisoq oqaatigereerpara aamma taanna oqallisigineqarsinnaavoq kisianni inatsisiliuunnagu, kisiannili partiip piumasarippagu allanit akuliuffigineqartussaanngilaq. Tassa Inatsisartuni sulineq sulinerup tungaatigut qumartissanngikkaanni Naalakkersuisunut ilaasortanngortup partiiani sinniissussaq tulleq Inatsisartuni ilaasortavittut inissinneqarsinnaavoq.

 

Taamaasillutik piffissaq tamaat sulisut pissariarineqarsinnaapput. Soorlu siunnersuuteqartup taanna siunertarigaa. Naalakkersuisuinnarnullu ilaasortaalersup suliassani taanna kisiat aallutarilissavaa. Sinniisimi Inatsisartuni suliassaraluani suliarilermagu kisiannili Naalakkersuisuujunnaaruni Inatsisartuni inissani tigussavaa sinniisorisimasanilu qutsavigalugu inaaninngaaniit nikuitillugu.

 

Isumaqarluinnarpunga siunnersuuteqartup siunnersuutaa inatsisinik allassimanngitsunik soorlu oqareersunga kusanartumik malerugassaqarpoq. Tassa siunnersuutip imarisaa partiip Kattusseqatigiilluunniit namminneq aaqqissuutissagaat allanik akuliuffigineqaratik.

 

Anders Andreassen, ataatsimiinnermik aqutsisoq, Inatsisartut Siulittaasuata tullia, Siumut.

Qujanaq. Aqutsisutut kissaatigissavara oqallinneq borgmesteriutigaluni Inatsisartunut ilaasortaanermut sangutinnaveersaaqqullugu. Uani pineqarmat Inatsisartuni ilaasortaajutigaluni Naalakkersuisuni ilaasortaanerup taamaatinneqarnissaa. Naak taakku assersuutaannaagaluartut taamaattoq qinnuigissavakka oqaaseqartussat allamut sangunaveersaaqqullugit.

 

Simon Olsen, Siumut

Nuannaarutigaara oqaatigisariaqarlugulu siunnersuutigisara ilassineqarluarmat Naalakkersuisut Siulittaasuata oqaasii paasinarluartut taamatuttaarlu aamma Inatsisartut Siulittaasuata aamma nassuiaatigisai maluginiagassartallit ilanngullugit soorunami paasilluarpakka.

 

Tassami Siulittaasoqarfimmit ilaatigut oqaaseq atorneqarmat erseqqilluinnartumik namminneq qanoq isumaqarnerlutik. Aamma tupinnanngilaq tassuuna taamatut oqaaseqarmata. Siumuminngaaniit aamma akuersaarneqarmat aammalu misissuisariaqarnermik pisariaqartitsinermik akuersaartoqarnera qujassutigissavara.

 

Taamatuttaaq Atassutip aamma nalilersuinissamik piumasaa aamma iluarisimaarpara uffaa aamma allatulaaq ilaatigut isummersuutinik soqutiginarluinnartunik ilaqaraluartoq, imaluunniit ilaqartoq.

 

Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuata aamma oqaaserisai maluginiagaqarluarfigaakka tupinnanngilluinnarput nassuiaatigineqartut. Aamma erseqqeqqissaarput taamaammallu ukiut tallimat missaanni oqarnera tassani aamma maannaannaq tigusinertut maluginiarneqassasoq qularutiginngilara.

 

Kattusseqatigiinni tamakkiisumik tapersiineq iluarisimaarpara. Tassami nukigut iluamik atussagutsigit iluamik atussavagut ilaannakorata. Aammalu ajornanngippat pitsaasumik pisariaqartitsineq malillugu inissittariaqarpugut.

 

Otto Steenholdtip ilaatigut illuatungilersuilluni nassuiaateqarlunilu oqaaseqarfigisai aamma iluarisimaarpakka aammalu uparuaanera ilumoortortaqarneranik ilaatigut ersersitsillatsiarnera aamma maluginiarluarpara.

 

Tassa oqaatigissavara Naalakkersuisunut ilaasortaasoq Inatsisartuni ilaasortaajutigisoq Inatsisartunut ilaasortatut siunnersuuteqarsinnaatitaanngilaq ukiuni sisamani Inatsisartutut ilaasortaq nammineerluni inuttut Naalakkersuisunut issianermini siunnersuuteqarsinnaatitaanngilaq.

 

Naalakkersuisunut ilaasortaq Inatsisartuni Inatsisartunut ilaasortatut partiini sinnerlugu aamma saqqimmiussuisinnaatitaanngilaq. Soorunami Naalakkersuisut illersorlugit tamakkiisumik isumaat illersugassarigamigit. Taannalu kialuunniit misissuisoqarluareerpat maluginngitsoortussaassanngilaa.

 

Aammalu erseqqissumik oqaatigisariaqarpara nuannaartutigeqigakku oqarniittuut aallaqqaammut tassa misissuinissamik ukiamullu aappassaaneernissaanut peqqissaarullugu suliarineqarnissaa aammalu paasitsissutigeqissaarnissa aamma iluarisimaaqigakku. Aamma oqaaserineqartunut tamanut qujavunga.

 

Jonathan Motzfeldt, Naalakkersuisut Siulittaasuat, Siumut.

Qujassutigaara Naalakkersuisut aamma maani saqqummiussaat partiit oqaasertuinit Siumumit Atassummit aamma Inuit Ataqatigiinniit kiisalu aamma attaviitsuminngaaniit aamma paasivara taanna uagut saqqummiussarput aamma ajorineqanngitsoq, kisianni aamma Kattusseqatigiit oqaaserisaasigut arlalitsigut aamma uanga naaperiarfissaqarfiusutut isumaqarfigaakka.

 

Taamaattumik taanna apeqqutip maannakkut ataatsimiisitaliami suliarineqarnissaa innersuussutigineqartoq akuersaarpara aammalu misissorluarneqarnissaa tassami qularutigineqassanngilaq siunnersuutigineqartoq tapersersorneqarluni ilusilersorneqarnera tunngavigalugu ingerlaqqissappat taava qanoq isikkoqarluni Inatsisartunut nutaanut maannakkut ukioq ataasiujunaartorluunniit maani issiasussanut isummerfigisassanngorlugu taava atorumaneqarnersoq qularnanngitsumik aalajangiiffigineqarumaarmat.

 

Ilumoorpoq Siumup oqaluttuata taamatullu aamma Atassutip oqaluttuata kiisalu aamma Inuit Ataqatigiinninngaanniit aamma illuatungiliuttut oqaaserisaat ilumoormata apeqqutit assigiinngitsut imaaginnangitsoq inuit akornanni oqallisigineqartut politikkikkut nalilerniagassat kisianni aamma inatsisitigut allassimasut nalunanngiivippoq Inatsisinik allakkanik ilisimasut uani paasinninnertik aamma iluarsiniartariaqaraat.

 

Allakkanik ilisimasut ilaatigut aamma isumaqatigiinngitsunik paasinnissinnaasarput aamma taanna piffissalerneqartariaqarpoq ukiap tungaanut inatsisit qanoq paasilluaqqissaarnissaat pillugit naliliinissaminnut. Taamaattumik isumaqarpunga taamatut oqaloqatigiinnissat periarfissinneqarnerat qujassutigisariaqartoq. Aammalu silatusaarnerusoq.

 

Una naatsunnguamik oqaatigilaavinnassavara apeqqutit uani tikkuarneqartut oqaaserineqartut isumatoorujussuarnik ilaatigut tikkuagaqarput naatsumik oqariartuuteqaraluarlutik. Ilumoorpoq ilaatigut Kattusseqatigiinnit taanna uanga maluginiagara oqaatineqartoq Inatsisartut suliassartik tamakkiisumik suliarilerpassuk saniatigut allanik suliaqarnatik aamma suliassat maaniittut inimi qularnanngilaq aallunneqarnerat aamma pitsaanerulersinnaavoq. Tamakku aamma ilaasariaqarput. Naalakkersuisunut kisimik tunngassuteqanngillat.

 

Naalakkersuisunut naalakkersuisunngorumaartunullu pingaaruteqartuassaaq Inatsisartutut inissisimaneq pissutigalugu aamma Naalakkersuisunut ilaasortanngornissaq naaggaarumassanerlugu pissutigalugu Inatsisartuni sulineq isumaqarfigigaanni tassani sunniuteqarneq aamma nuannersoq angisoorlu suliassaasoq. Taamaattumillu aamma Naalakkersuisunut isernissamut naaggaarsinnaanissamut aamma kiffaanngissuseqarpoq.

 

Imaappoq Naalakkersuisunik suliaqarneq sulinngiffeqarallarnermik Inatsisartuniluunniit kinguneqaraluarpat marluk qularutigineqassanngillat malinnaassasut allanngunngilluinnarlutik akerlianilli alliartorlutik.

 

Siullermik suliassat milliartornavianngillat aappassaanik politikkikkut ikumaarnerit oqallinnermilu peqataalluni. Aammalu nammineq Inatsisartunut ilaasortatut misigisimalluni suleqataanerit Naalakkersuisunut siulittaasuugaanni ilaasortaasuugaanniluunnit taamak misigisimaneq isumaqarpunga uanga misilittakkakka najoqqutaralugit taamak oqassaanga pitsaanerpaavoq.

 

Avissisimasutut arlaanut misigisimanani,  kisianni maani isersimasut allatullu 100%-imik ilaasortaaqatigalugit. Taamaattumillu taakkua aamma aalajangigaat amerlanerussuteqartut aalajangigaat tunngavigalugu suliassaq ingerlateqqissallugit.

 

Suliassagut ingerlatinngikkutsigit Naalakkersuisut Siulittaasuugutta imaluunnit Naalakkersuisuugutta qinersisartut generalforsamlinngeqaraangamik karakterilertarpaatigut ingerlaqqissanersugut imaluunniit ingerlaqqissannginnersugut.

 

Qinersisartut aalajangigassaraat kikkut Naalakkersuisuussaasut. Taamaattumik aamma taanna eqqaamassavarput qinersisartunik ataqqinninneruvoq taakkuummata generalforsamlingeqarlutik qinersinermi kikkut maani issiassasut kikkullu Naalakkersussaasut taakua aalajangiiffigisarmatigit.

 

Uagut suleriaatsitsinni ippinnartitavut periaatsitsinni aaqqissuussinnaavagut. Tassanilu suli aamma Inatsisartuunitsinni aaqqitassat iluarsisariaqartut pisariaqarpagut. Imaanngilaq kisimi Naalakkersuisut sulinerat aaqqissuussamik pitsaasumik aaqqiivigineqassasoq. Naamik! Naagga Inatsisartuni ilaasortat qinigaasut 100%-imik suliassamikkut akissarsiamikkullu kiffartuunneqarnermikkut pineqarnissaat aamma aaqqitassanut ilaavoq.

 

Qullersaannaat kisimik aaqqivigineqassanngillat qinigaasoq inimi maaniittoq kinaluunniit aaqqiivigisariaqarpoq sulisinnaanngorlugu 100%-imik politikkikkut suliani maani inuiaqatigiinnilu isumagalugu sulisinnaanngorlugu. Taakkuupput maannakkut qularutiginngilara oqallinnermi ilaatinneqarumaartut. Aamma ilaatigut Atassutip aamma oqaluttuata allallu misissugassanut aamma ilaatippaat.

 

Taamatut aamma nalunngilara Siumup aamma tungaaninngaaniit pingaartinneqartoq oqallinnermi aamma aningaasatigut naliliiffigineqarnissaa allallu aamma tassuunakkut sulisunit udvalgemi suliaqartuni nalilerneqarnissaat erseqqissaavigineqarumaarmata.

Mogens Kleist, Kattusseqatigiit.

Qujanaq. Tassa oqaatigineqareersutut parlamentarismep eqqunniarnera ukiuni arlalissuarni ingerlasimavoq, kisianni aperisariaqarpugut ullumikkut parlamentarisme eqqortumik atorparput?

 

Naalakkersuisut Inatsisartullu immikkoortinneqaraluarput, taamaattorli Naalakkersuisut Inatsisartuni arlaatigut siunnersuuteqartoqaraangat qinerseqataasarput. Taava apeqqusertariaqarparput parlamentarismen eqqortumik atorparput.

 

Imaakkami partiit toqqamavigalugit Naalakkersuisuusut qinersinerni taamatorluinnaq aamma qinerseqataasarput. Imaappoq marloqiusanik naleqarput inatsisiliuutigalutik illuatungaatigut inatsisiliassatik taamatut maleruassallugit. Taamaattuminguna sukumiisumik qulaajarneqartariaqartoq Naalakkersuisut Inatsisartullu immikkoortilluinnarneqarnissaat.

 

Tassa taanna pingaaruteqarpoq. Taamatut inissisimajuaannassaagut taanna apeqqutigisariaqarparput. Tassa parlamentarismemi taamaatut aamma ullumikkut ingerlariaatsimut tunngatillugu ersarissumik aamma qulaajagassatta ilagivaat.

 

Naalakkersuisut siunnersuuteqartarput siunnersuuteqarnerat toqqammavigalugut Inatsisartuni oqaluuserineqartarput. Tassungarluinnaq Naalakkersuisut aamma qinerseqataasarput. Illuatungaatigullu Inatsisartuni ilaasortat ataasiakkaat taamatut siunnersuuteqaraangata Naalakkersuisut aamma qinerseqataasarput. Tassa taanna ersarissumik qulaajarneqartariaqarpoq.

 

Una aamma Otto Steenholdtip taakkartugaa Naalakkersuisut Siulittaasuata nammineerluni aalajangiisinnaanera taakkartorpaa aperisariaqarpugummi taava qinikkat Inatsisartunut qineqqusaarnikut inuppassuit akornanni isertut taakku sulinissaminnut naleqqutinngimmata taava Naalakkersuisut Siulittaasuat oqarsinnaalluni, "a= uku qineqqusaarnikut iluamik suliassaminnut naleqqutinngillat avataaninnngaaniit tigusissaanga". Tassa suli pissaanermik Naalakkersuisut Siulittaasuata tigummisaqarsinnaaneranut attuumassuteqarsinnaasut. Pissaaneq annertoorujussuaq tassani tigummiarneqartoq.

 

Taamaattumik naliliiffigisariaqarparput aamma taassumap sukumiisumik misissorneqarneranut qulaajagassat assigiinngitsut tassunga attuumassuteqartut qulaajassallugit.

Uagut erseqqissumik oqaatigivarput quppernerup aappaani issuaalaassuunga naatsuarannguamik issuaasinnaavunga?

"Naalakkersuisutut inissisimanermi taasisarnermi ilaasarnissat killeqarlutik", "partiimili tunuliaqutaqarnertik tunngavigalugu taaseqataasarlutik". Tassa taanna parlamentarisme, naammi killinga? Tassa taanna qulaajartariaqarparput ersarissumik.

 

Ullumikkut parlamentarisme eqqunneqareeraluarpoq kisiannili taamaattoq Naalakkersuisut qinerseqataasarput. Namminneq. Taanna aaqqittariaqarpoq. Qujanaq.

 

Anders Andreassen, ataatsimiinnermik aqutsisoq, Inatsisartut Siulittaasuata tullia, Siumut.

Maannalu partiit avataatigut oqaaseqarumalluni nalunaarpoq Johan Lund-Olsen, Inuit Ataqatigiit. Erseqqissassavara maani assortuuttoqanngimmat taamaattumillu aamma oqallinneq allamut sapinngisamik sangutinnaveersaarniaqqullugu.

 

Johan Lund-Olsen, Inuit Ataqatigiit.

Qujanaq. Apeqqutinukua ataasiakkaannguit oqaaseqarfigilaarusullugit tassa maanngartunga, kisianni siullermik una paatsuungassutigilaarparput tassa Naalakkersuisut Siulittaasuata akissuteqarnermini siunnersuuteqartumut naggasiinermini tassa aajuna erseqqissagaa.

 

Tassalu kukkunerussasoq Inatsisartut aappaagu kingusinnerpaamik aamma qinersisoqartussaamma taava kukkunerussasoq maannakkut maannangaaq maannakkut atuutut taakkua aamma allanngortinniarneqalissappata.

 

Kisianni tassa paatsuunganartua uaniippoq aappassaanik oqaaseqarnermini maanna siunnersuut kukkunerusutut oqaaseqarfigeereerlugu taava siunnersuut tapersersorpalaalerlugu aappassaanik oqaaseqarnermini taanna oqaaseqarfigimmagu.

 

Taamaammat erseqqissumik erseqqissuliortoqalaarnissaa taanna kissaatiginarpoq Inatsisartut nutaat una apeqqut aamma isummerfigisariaqarpaat.

 

Ilisimaneqartutut tassa kingusinnerpaamik februarip 16-iani aappaagu 2003-mi qinersiussaavugut. Tassa kingusinnerpaamik imaassinnaavoq siusinnerusukkut qinersisariaqalersinnaasugut. Taanna mattunneqarsinnaanngilaq soorunami.

 

Taava aamma una apeqqutigilaassavara Naalakkersuisoq Inatsisartuuujunnaartoq maani aamma taaseqataajunnaartarpoq taanna eqqarsaatersuutigineqarsimanerluni siunnersuuteqartup tungaaninngaaniit.

 

Tassami siunnersuuteqartup siunnersuutigisaa taanna aqqutissiuunneqassappat qinersisartut namminneq kiffaanngissuseqartitaallutik qinigarisartik Naalakkersuisunngortoq taava Inatsisartutut pisinnaatitaaffini, taaseqataasinnaasarnini annaasussanngussavaa. Taanna eqqaamaqqussavarput. Eqqaamaqqussavarput qinersisartut Naalakkersuisoq Inatsisartuujutigisoq qinigarimmassuk. Aamma sinnerlutik Inatsisartuni taasissutigisassarpassuarni taasisarnissaa aamma naatsorsuutigimmassuk. Taannamitaava qanoq siunnersuuteqartup eqqarsaatersuuteqarfigisimavaa.

 

Taavalu aamma una siunnersuuteqartup aappassaanik oqaaseqarnermini oqaatigisaa oqaaseqarfiginngitsoorusunngilarput. Tassa oqarmat Inatsisartunut ilaasortaq Naalakkersuisuujutigisoq Inatsisartuni ilaasortatut nammineq siunnersuuteqarsinnaanngilarooq. Ila tupinnassusia. Naalakkersooqatini peqatigalugit qanorsuaq siunnersuusiorsinnaatitaavoq Naalakkersuisut aqqutigalugit.

 

Taamaammat akornutissaqanngilluinnarpoq aammalu isumaqarpunga paatsuuinerusoq siunnersuuteqartup taamatut maannakkut aamma isumaliulersimassappat.

 

Taamatuttaaq aamma Kattusseqatigiit oqaaseqartuat aamma uparuanngitsoorusunngilarput tassani aappassaanik oqaaseqarnermini tassa oqaatigivaa parlamentarisme oqqortumik atorparput. Taanna apersuutigalugu.

 

Ila, parlamentarisme sumik tunngaveqarami? Parlamentarisme aamma tunngaveqarpoq inuit qinigaat, kiffaanngissuseqartitaallutik qinigaat Inatsisartussamissut taakkua Naalakkersuisunngorpata, taava aamma Inatsisartutut taasisinnatitaanertik annaasinnaanngimassuk. Taanna eqqaamaneqartariaqarpoq. Tassa innuttaasut 18-nileereersimasut taakkua soorluuna aamma Kattusseqatigiit puigoqqajaasutut aamma isigilersimagaat. Aamma oqaasitsissutigilaarlara 1999-imi Inatsisartuni qigaaffik una aallartimmat taamani naalakkersuisunngortitsisoqarmat Kattusseqatigiit maani oqaluttarfik atorlugu Inatsisartunut qinigaanngitsut Naalakkersuisunngortarneri annertoorujussuarmillu sakkortoorujussuarmillu aamma akerlilersormatigit.

 

Taamaammat ila paasiuminaatsorujussuupput, Kattusseqatigiit qanoruna isumaqartusi? Sangujoraarpusi sangujoraarpusi uani apeqqummi parlamentarisme imatut paasiniarlugu inuit kiffaanngissuseqartitaallutik qinersisinnaatitaanerat aamma qanoq isumaqarnersoq aamma paasivissimanagu maani paatsuunganartorujorujussuarmik saqqummiussisaqattaarpusi. Taamaammat pitsaassagaluaqaaq tamakku paatsuungatitsilersut erseqqissaavigilaarsinnaasuugussigit. Erseqqissuliortarniaritsi.

 

Anders Andreassen, ataatsimiinnermik aqutsisoq, Inatsisartut Siulittaasuata tullia, Siumut.

Qujanaq. Erseqqissaatigilaassavara una ataatsimiititaliamut ingerlaqqittussaammat tassanilu aamma Inatsit Atortinneqarnerannut Ataatsimiititaliap maani oqaaserineqartut ilanngullugit tamaasa aamma nalilersorluassavai aammalu ullumikkut akineqarsinnaanngitsut ilanngullugit aamma akissuteqarfigiumaarlugit.

 

Jonathan Motzfeldt, Naalakkersuisut Siulittaasuat, SIumut.

Inatsisartunut ilaasortap Johan Lund-Olsenip apeqqutaa una akissuteqarfigiinnassavara sulinngiffeqassappat Naalakkersuisunut ilaasortaq Naalakkersuisut Siulittaasuat imaluunniit Naalakkersuisunut ilaasortat taava sinniisussaat isertinneqarpata tassa taakkua taasisinnaassapput. Inuit inimi maani 31-t tassa taasisinnaapput.

 

Taamaattumik Naalakkersuisut sulinngiffeqartutut taamak allagartalerlugu pineqarunik qinnuteqarunik taava taasisinnaanatik siunnersuutimik oqallisigineqarnerat malinnaavigissavaat. Aamma tassa taanna oqallisigisassanut aamma annertunerusunut ilaatinneqarsinnaavoq.

 

Aamma una oqaatigisanni oqaatigineqartuni erseqqissaatigineqartoq, ilaatigut Otto Steenholdtiminngaanniit taaneqartoq, inatsisit ullumikkut allanneqarsimanerat najoqqutaralugu Naalakkersuisut pilersinneqarneranni avataaninngaanniit Naalakkersuisunik tigusisinnaaneq ilumoorpoq, inatsisiniippoq periarfissaavoq atorneqarsinnaavoq.

Aamma piumagaanni atortariaqanngilaq, kisianni taamak matumik ammatitsineq misilittakkat najoqqutaralugit aamma isumaqarpunga parlamentarismemi sumiluunniit ingerlatsiviusuni aamma atorneqarnera ajunngitsuusoq pitsaaquteqarpoq. Taamaattumillu aamma apeqqutip taassumap ammatinneqarnera manna tikillugu pitsaasumik misilittagaqarfigineqarpoq aammalu nalilerneqarnissaanut ilaatinneqartariaqarluni.

 

Kisianni avataaninngaaniit taakku tiguneqartussat qinigaasuninngaaniit amerlanerulinnginnissaat allaat inatsisini maannakkut taamaalilluni nakkutigineqarpoq.

 

Mikael Petersen, Siumut.

Uani oqallisigineqartoq soorunami assigiinngitsuninngaaniit isigalugu nalilersorlugulu oqallisigineqartussaavoq. Tassa Inatsisartut Naalakkersuisullu pillugit inatsit qanoq nutaanngorsarsinnaavarput. Taassumalu iluaniipput sorparujorujussuit eqqartorsinnaasagut. Soorlu aamma maani eqqartorneqartut, kisianni puigussanngilarput inatsisit tunngaviusut tunngaviummata Inatsisartut Naalakkersuisullu pillugit inatsisit pilersinneqartarneranni. Tassa eqqaamajuaannagassarput grundlovi aammalu uagut inatsiserput Namminersorneruneq pillugu inatsit.

 

Tassani pisinnaatitaaffiliissutit tunngavigalugit Inatsisartut Naalakkersuisullu pillugit inatsisit aaqqinneqartarput. Tamatta nalunngilarput Namminersorneq pillugu isumasioqatigiisitarsuaq sulisoq. Aammalu inatsisit tunngaviusut misissoqqissaarlugit ingerlallugit.

 

Qularutiginngilara suliap taassumap naammassinerani tassami naammassingajalermat aammalu massakkut oqallisigineqartup ukiamut suliareqqinnissaani pissutsit siunnerfiusinnaasut pillugit Namminersorneq pillugu isumalioqatigiisitarsuup saqqummiukkumaagassai ukiumi Inatsisartuni aamma saqqummiunneqarnissaa naatsorsuutigineqarmat. Imminnut taakkua naapertuuttumik aaqqinneqarsinnaanissaat isumaqarpunga isumagisariaqaripput.

 

Tamatumani inatsimmi tunngaviusumik pineqartut ilaatigut aamma maani taatsiarneqarput tassa "udøvende magti", atuutsitsisut pissaanerat, "lovgivende magti", inatsiliortut pissaanerat, "dømmende magti",  eqqartuussisut pissaanerat. Inatsisit tunngaviusumik tunngavigalugit taakkua inuiaqatigiinni pissaanilittut inissisimanerat inuit tamarmik oqartussaaqataanerat tunngavigalugu ilusiligaasoq neriuppunga taanna qimanneqassanngitsoq.

 

Taamaattumik mikisualuit assigiinngitsut pulaffigisinnaavagut suulluunnit Inatsisartut 100%-imik sulisariaqarnerat borgmesterit inatsisiliortunut akuunnginnissaat inatsisiliortut inatsisiliaat tunngavigalugit aamma kommunini atuutsitsisuugamik. Naalakkersuisut Inatsisartuusannginnissaat. Tamakkorpassuit soorunami uani qaqiorarneqarput tupinnanngitsumik.

 

Kisianni inatsisit tunngaviusut ilusilernissaat uanga pingaarnerpaatut isigaara. Taannalu naammassippat pissaanerup qanoq agguataarsimanissaa ilusilersorsinnaavarput. Tamanna eqqaamaqqulaavinnarpara, pingaaruteqarluinnarmat.

 

Taamaattumik apererusuppunga Siumuminngaaniit piumasaqaatitta uumap siunnersuutip aatsaat ukiamut suliarineqarnissaa inassutigigatsigu tamanna akuersaarneqarnersoq.

 

Simon Olsen, Siumut.

Aap, Johan Lund-Olsenip apeqquteqaataanut - aperaanga toqqarlunga suleriaatsimut tunngasut pillugit taassumalu saniatigut aamma tupigusulluni Naalakkersuisooqatigiit siunnersuuteqarsinnaammata ataatsimoorlutik. Naalakkersuisoq ataasiinnarluunniit isumaqataanngippat siunnersuuteqartoqarsinnaanngilaq.

 

Naalakkersuisoq ataasiinnarluunniit isumaqataanngippat amerlanerussuteqartut aalajangiissapput. Taanna kialuunniit nalunngittariaqarpaa aamma. Naalakkersuisut saqqummiussinerminni tamatigut 100%-imik saqqummiissapput isumaqatigiillutik ataaserluunniit isumaqataanngikkarluarpat. Taanna immikkut oqaaseqarsinnaanngilaq. Taanna aamma ilisimaneqartariaqarpoq.

 

Uanilu taasisinnaanermut tunngatillugu soorlu assersuutigalugu taaseqataasinnaassannginnermik siumoortumik Naalakkersuisunngortussaq soorunami ilisimatinneqaruni oqarfigineqarluni Naalakkersuisunngoruit taava Inatsisartutut sulisinnaanerit taaseqataasinnaanerit piviusuujunnaassaaq. Taava taanna qinigassaqalerpoq nammineq inuttut aalajangissallunilu taamaaliortariaqarani.

 

Taamaammat erseqqissaatigissavara Naalakkersuisuni siunnersuuteqartoqassappat Naalakkersuisut qinigartai soorunami kisimik pineqassapput.

 

Taanna aqqutissaqartariaqarpoq. Aamma qinigaanngitsortai uani taasinermi peqataaneq ajortut aamma taanna takkuitsoorneqarsinnaanngimmat. Taamaammat apeqqutigisannut tunngatillugu annertunerusumik itisilernagu oqartariaqarpunga apeqqutigineqartut taakkua qinersisartut tamanna soorunami aalajangigassarivaat. Qujanaq.

 

Mogens Kleist, Kattusseqatigiit.

Qujanaq. Johan Lund-Olsenip ujartormagu parlamentarisme ilisimaneripput; oqaaseqaatitsinni erseqqissumik tusarnaarsimagaluaruit ersarissumik oqarpugut immikkoortinneqarnissaat, tassa "lovgivende" aammalu "udøvende magt". Aammalu Naalakkersuisut Siulittaasuata oqaatigisimasaa tusarnaarsimagaluarukkit paasisimassagaluarpat qanoq aamma oqariartuuteqarnersoq.

 

Aperisariaqarpugut innuttaasut qinigaat, tassalu innuutaasut qinigaat tatigalugit Inatsisartunut isertussat taamatut sanioqqutiinnarlugit avataatigut Naalakkersuisunngortitsinermut taakkartuinermut assersuutigalugu. Oqaatigisinnaavarput taakkua inuit qinersisimasut tatigisaminnik avaqqutiinnarlugit taamatut imaattoq - taava demokrati sumiippa? Illuatungaatigut apeqqusertariaqarparput imaattorlugu, ilaa.

 

Nalunngikkaluarparput Inatsisartuni suliniaraanni soorunami qinikkat inuit tatigisaat toqqammavigalugit qinerneqassapput, kisianni parlamentarismemut tunngatillugu oqassanngillat uagut parlamentarisme paasisimanngikkipput. Ersarissumik aamma Naalakkersuisuni Inatsisartunilu sulinerannut attuumassuteqartut taakkartorpagut. Qujanaq.

 

Johan Lund-Olsen, Inuit Ataqatigiit.

Qujanaq. Tassa oqaaseqartup kingulliup tassa aamma oqaaseqarnermini erseqqiss.. imaluunniit paasinarsiteqqippaa aamma tassa taanna eqqartorniakkani iluamik aamma suli paasisimanngikkaa. Tassa parlamentarisme, tassa parlamentarisme aamma tunngaveqarpoq tassa taannaana oqaatigigiga oqaaseqarninni. Parlamentarisme aamma tunngaveqarpoq qinersisartunik taanna puigussanngilluinnarparput.

 

Inatsisartunut qinigaasut maanna inatsit malillugu aamma taanna allanngortissallugu pissutissaqanngilagut. Inatsisartunut ilaasortaq Naalakkersuisunngortinneqaruni taava arsaarneqarsinnaanngilaq nammineq piumassutsini malillugu taamaaliornianngikkuni arsaarneqarsinnaanngilaq taasisarnissani assigiinngitsorpassuarni Inatsisartuni taaseqattaartaratta. Inatsisiliortuugatta taava arsaarneqarsinnaanngilaq nammineq kissaatiginngikkuniuk taassuminnga

taasisinnaanissaminik tassa parlamentarisme taamatut aamma qinersisartut aalajangigaannik tassa aamma tunngaveqarpoq. Taanna isumaqarpunga Kattusseqatigiinneersup Mogens Kleistip aamma puigoqqajaavallaaraa.

 

Taamaattumik erseqqissumik Kattusseqatigiit qanoruna isumaqartusi. Kikkunukua Naalakkersuisunngortartussaasut. Kikkunukua aamma Inatsisartuniittartussaasut. Inatsisartut puigorniaqinasiuk Inatsisartut qinersisartut kisimiillutik Inatsisartut qinigassarivaat. Naalakkersuisut Inatsisartuujutigalugitik Naalakkersuisunngortut namminneq aamma Naalakkersuisut Siulittaasuata eqqortumik oqarneratuut namminneq aalajangersinnaavaat Inatsisartuniit tunuarallarlutik Naalakkersuisuuvinnarsinnaanerlutik. Kisiannili tassa taamaaliorunik taava inatsisartuni taasisinnaanertik taanna annaasussaavat.

 

Taannalu atagu apeqqutigeriartigu qinersisartunut qinersisartut Inatsisartuni ilaasortat aammalu Inatsisartunut ilaasortaajutigalutik Naalakkersuisunngortut qinersisartut qinigarivaat namminneq sinnerlutik aamma taasisarnissani assigiinngitsuni aamma taasisarsinnaanissaat taanna aamma eqqarsaatigimmassuk. Taamaammat taanna puigoqqunanngeqaaq.

 

Neriuppunga Kattusseqatigiit aamma parlamentarisme taanna sukumiinerusumik aamma misissuiffigilaarumaaraat.

 

Anders Andreassen, ataatsimiinnermik aqutsisoq, Inatsisartut Siulittaasuata tullia, Siumut.

Qujanaq. Aamma oqaaseqartussat aamma nalunaallattaalereerpunaasiit aamma kisaatigissavara imminut sammiuaarnerit pinaveersaatsiaqqullugit aammalu sapinngisamik una aallaavigalugu oqallinneq ingerlateqqullugu. Tassami immitsinnut aamma nalilersussanngilagut ilai paasisimasaqannginnerusutut. Tamatta paasinnittaaseqarpugut immikkut. Taamaattumik immitsinnut nalilerniaqinata ilaat paasisimasaqannginnerusut.

 

Tulliulluni oqaaseqarniarluni nalunaarpoq partiit imaluunniit Kattusseqatigiit oqaaseqartuata avataatigut. Anthon Frederiksen.

 

Anthon Frederiksen, Kattusseqatigiit.

Oqallinnermi takornartaaneq ajorpoq putusaarineq aamma allamut saatitsiniaaneq. Aamma tamannaarpiaq Inuit Ataqatigiinnersup Johan Lund-Olsenip atorniarsarivaa Kattusseqatigiit eqqartornerani.

 

Tassami Johan Lund-Olsen allaanngilaq kalaallisut paasisinnaanngitsoq. Taamatut nalilerusuppara uanga tassa Inatsisartut aammalu Naalakkersuisut qinerneqartarnerannut tunngatillugu aamma siorna oqallinnermi uagut Kattusseqatigiinniit uparuagarput tassaasoq qinersisartut saneqqutiinnarlugit Naalakkersuisut Naalakkersuisunik avataaniit tigusisarnerat.

 

Tassa taanna uagut Kattusseqatigiinniit erseqqissartuagarput oqarluta qinersisartut aalajangiisinnaanerannik tassa ataqqinninnginneq. Inatsisartunut qineqqusaallarutta taamannarujussuaq Inatsisartut qinigaappata 31-t Naalakkersuisunngortitsinermi taava avataaninngaaniit Naalakkersuisut soorunami massakkut inatsisit atuuttut aamma naapertorlugit avataaniit toqqaasarneq taanna uparuarsimavarput taassumap inatsisip allanngortinneqarnissaa eqqarsaatigalugu.

 

Kisianni maannakkumut inatsit taanna allanngortinneqanngilaq. Taannalu uagut tassa tassunga tunngatillugu uparuartuinitsinni oqaatigiuagarput. Pissutigalugu qinersisartut ataqqineqartariaqarmata oqaluttarpugut inuit qinigaat tassaapput qinersisartut piumasaat.

 

Qinersisartut Naalakkersuisunngortikkusutaat. Immaqa ersarlussinnaavoq kisianni ersarissoq unaavoq Inatsisartunut qinersisoqarpat taava inuit aalajangertarpaat aajukua Naalakkersuinikkut suliaqartussat qinikkagut, kisiannili qinersisoqareeraangat taava Naalakkersuisut ullumikkut inatsisit malillugit pisinnaatitaanertik naapertorlugu avataaninngaaniit aallertarput Naalakkersuisooqatissaminnik. Tassa taanna uagut allanngortikkusutaraluarput oqarluta qinersisartut ataqqineruniartigit qinersisartut Naalakkersuisuutitassatik nammineerlutik Inatsisartunut sassartitatik qinertassavaat.

 

Anders Andreassen, ataatsimiinnermik aqutsisoq, Inatsisartut Siulittaasuata tullia, Siumut.

Qujanaq. Aamma partiit oqaaseqartuisa avataatigut oqaaseqarniarluni nalunaarpoq Maliinannguaq Markussen-Mølgaard, Inuit Ataqatigiit.

 

Maliinannguaq Markussen-Mølgaard, Inuit Ataqatigiit.

Naatsunnguamik. Una paasitikkusullutigu Inuit Ataqatigiinningaaniit uagut paasiuminaatsikkatsigu Kattusseqatigiinniit isuma suna isumagineqarpiarnersoq taanna apeqqutigiinnaraa  Johan Lund-Olsenip.

 

Mogens Kleisti oqarpoq issuarpara, "Ullumikkut ingerlariaaserput malillugu inatsisiliortut Naalakkersuisuujutigalutik imminut nakkutigisuupput, tassa imaappoq inatsisiliortuujutigalutik inatsisiliatik malinniartussaavaat". Tassalu marloqiusamik inissisimanerat takuneqarsinnaalluni. Tassa imaappoq kissaatiginngilarsi Naalakkersuisuujutigalugik Inatsisartuussasut.

 

Taavalu illuatungaani Anthon Frederikseni oqalulluni qinigaanngitsut Naalakkersuisuusinnaanngitsut akuersaarsinnaanagu. Isummat assigiinngilluinnartut marluupput. Naalakkersuisut Inatsisartuussappat, Inatsisartuujutissappat imaluunniit Inatsisartuujutissanngillat.

 

Kalaallisut oqalussinnaavugut aamma oqaluppugut. Anthon Frederiksenip uparuaaneratut, kisianni erseqqissumik qanoq isumaqarnerluta aamma soorunami oqaatigisinnaasariaqarparput, paatsuungananngitsumik. Taannaana uagut paaserusuinnaripput -  isumaq sumiinnersoq. Qujanaq.

 

Anders Andreassen, ataatsimiinnermik aqutsisoq, Inatsisartut Siulittaasuata tullia, Siumut.

Qujanaq. Erseqqissaatigissavara tunngaviusumik akerleriittoqanngimmat taamaattumillu una suliassaq oqaatigeeriikkattut ingerlaqqittussaavoq. Aammalu aatsaat ukiaru aappassaaneerneqartussaalluni.

 

Mads Peter Grønvold, Kattusseqatigiit.

Suliassaq naammassilereeraluarmat kisianni taamannak nassuiaanissamik, nassuiaanissara pisariaqartutut misigisimavunga, tassa Kattusseqatigiinniit taamatut ujartuinitsinni uani piumasaraarput ujartuinitsinni aallaavigaarput Naalakkersuisunngortut, qinigaq Naalakkersuisunngussaguni taava Inatsisartunut ilaasortatut tunuarallarluni taamaalilluni sinniisussaq isissooq.

 

Taamaalilluni ataatsimiititaliani sulineq naammaginartumik ingerlasinnaaniassammat.

 

Per Berthelsen, attaviitsoq.

Qujanaq. Tassa naalaalaariarlunga soorunami nalunaarutigissavara una siunnersuutigineqartoq uanga tunginninngaaniit assorsuaq tikilluaqqugakku. Aamma kingumut qiviarutta ilisarsisut arlaqassapput. Tassa taannarpiaammat ukiup ataatsip matuma siorna siunnersuutitut saqqummiunnikuusara. Taamaattumik soorunami uani oqartoqartarnera taanna aallaavigalugu suut tamarmik ataqatigiittariaqarput. Taanna aallavigalugu siunnersuuteqartoq nuannarivara taamatut siunnersuuteqarmat.

 

Aammalumi uani soorunami aamma nassuerutigissallugu tunngaviatigut Kattusseqatigiit erseqqissumik oqaatigisaat taanna Naalakkersuisuni ilaasortat tunuarallartarnissaannik, taanna aqqutissaq iluatinnarluinnartuummat. Qanorluunniimmi ilioraluarutta aamma nassuerutigisariaqarparput Inatsisartut akisussaaffiata ilagimmassuk Naalakkersuisut Inatsisartut aalajangiussaasa tunngavigalugit sulinerat. Taanna qulakkeerniassallugu suleqataasussaammata. Aamma qanorluunniit ilioraluarutta illersoruminaappoq takorlooruminaallunilu uparuagassartaqartillugu Inatsisartuni ilaasortaajutigaluni Naalakkersuisup imminut uparuartorsinnaanissaa.

 

Kisiannili taakkkuluunniit pinngikkaluarutsigit ukiut ingerlanerini Inatsisartuni ilaasortat amerliartortinneqarsimapput. Tamannalu imaluunniit tamatumunngalu ilaatigut patsisilersuutaasarsimavoq suliassat annertusiartornerat. Taamaattumillu Inatsisartuni sulisut suliassanik nammattut suliassap sukumiisumik ingerlanneqarsinnaanissaa anguniarlugu amerlisartariaqartarnerat.

 

Taanna nammineerluta ilanngarteriffigeqqittarparput una massakkut ingerlatseriaaseq aallaavigalugu. Taamaattumik uanga ersarilluinnartumik nalunaarutigissavara suleriaqqinnissami tapersersorluinnarakku misissuisoqarnissaa. Taamatut Inatsisartut akornanni Naalakkersuisunngortut Inatsisartutut ilaasortatut tunuarallartassasut.

Taamak ililluni inatsisiliornermi qinikkatut Inatsisartutut sulisut minnerpaamik 31-uarnissaat qulakkeerniarsaralugu. Taanna tapersersoqaara neriuppungalu suliniarnermi taanna iluamik nalilersorlugu pisoqarsinnaajumaartoq.

 

Jonathan Motzfeldt, Naalakkersuisut Siulittaasuat, Siumut.

Tassa nuannerlunilu qujanarpoq Naalakkersuisut suliaat aamma oqilisaanniarlugit assigiinngitsunik oqaaseqartoqarnera. Aammalu taanna siunertaavoq saqqummiussisup maani uani ingerlanneqarnerani, kisianni aamma taanna uagut Naalakkersuisuninngaanniit aamma uanga oqaaseqarninni maani ullumikkut arlaleriarlunga ersersinniagara isumaqarpunga Naalakkersuisut suleriaasiata sulinerata oqilisaaffiginissaa kisimi naammanngitsoq.

 

Inatsisartunut ilaasortaanerup tamakkiisumik suliarinissaanut periarfiissiinissaq ilaanngitsoorsinnaanngilaq maani oqallinnermi tulliuttuni aaqqiiniarnerni. Taamattumik aamma suliassaq tassaniittoq naammassiniarlugu kajumittoqartoq paasigakku suli ukiamut naammassiniarnissamut tamakkuninnga aamma kajuminneq timitalerneqarsinnaajuarmaartoq neriuutigissavara.

 

Una aamma oqaatigilaarusuppara partiit imminnut oqaaseqaqattaarnerisa maannakkut akornanni oqaatigineqartoq arlaleriarluni tikinneqartarmat. Naalakkersuisunut ilaasortat ulluinnarni suliassamik naammassinissaannut Inatsisartut aalajangigaat najoqqutaralugit ingerlatsinnikkunik soorunami politikkikkut malersorneqarnermik saniatigut aamma ministeritut akisussaaffimmik iluani nalinginnaasumik akisussaatinneqarsinnaapput suliassaq taanna Inatsisartut aalajangigaat naammassillugu suliarinngikkunikku.

 

Ministeransvarlighedslovimik taaneqartartumik imaqartinneqarput suliassat nalinginnaasumik Inatsisartut aalajangigaasa naammassineqarnissaanut puimasarisaasut aammalu naammassineqanngippata qanoq iliuuserineqarsinnaasut, kisianni avataaninngaaniit tigusisinnaanermik matumik ammatitsinermut innersuussuteqarneq aamma ilanngullugu misissugaassappat. Taanna isumaqarpunga isumatusaarnerussasoq. Tassani suliassat maani Inatsisartuni annertoqisut tamattalu aamma immikkut paasisimasaqaqqissaarluta ilisimasaqaraluaruttaluunniit ilaanni aamma tassunga naleqquttumik nassaarniarnissamu Naalakkersuisuni pilersitsiniarnermi oqaloqatigiinnermi ammatitsinissaq silatusaarnerussaaq.