Ullut ataatsimiiffiusut arfersaneq pingajuat, ataasinngorneq 13. maj 2002 nal. 14.17

Oqaluuserisassaq immikkoortoq  69

Timmissat pillugit peqqussutip naliliiffigineqarnissaa pillugu aalajangiiffigisassatut siunnersuut.

(Godmand Jensen)

(Aappassaanneerneqarnera)

 

Daniel Skifte, ataatsimiinnermik aqutsisoq, Inatsisartut siulittaasuat, Atassut.

Apeqqutigissavara taanna pillugu oqaasissaqarumasoqarnersoq. Aap peqqinnissamut avatangiisinullu Naalakkersuisoq.

 

Edward Geisler, Peqqinnissamut Avatangiisinullu Naalakkersuisoq, Atassut.

Inatsisartunut ilaasortap Godmann Jensen aalajangiiffigisassatut siunnersuutaata aappassaaneerneqarnissaanut Inatsisartut eqqissisimatitsinermut avatangiisinullu ataatsimiititaliaata isumaliutissiissutaanut akisussaassuseqarluartumut suliareqqiinissamullu tunngavissiilluartumut Naalakkersuisut sinnerlugit qujassuteqarpunga.

 

Naalakkersuisut iluarisimaarlugu paasivaat tunngavissat ataatsimiititaliap 1996-mili takuteriigai eqqisisimatitsinermut avatangiisinullu atatsimiititaliamit tapersersorneqartut. Tunngavissat taakku sulinermut timmissat illersorneqarnerat pillugu Namminersornerullutik Oqartussat nalunaarutaannut normu 38. 6. december 2001-meersumut killeqartumut qitiulluinnarsimapput.

 

Pisussutinik iluaquteqarniarnermut tunngavissat taakku qitiulluinnartut puigussanngilagut. Taamaattumik matumuuna aammaarlunga uteqqissavakka. Piujuartitsinissamik tunngaveqarluni iluaquteqarniarnermik isuma nuna tamakkerlugu najukkanilu ataasiakkaani maleruarneqassaaq. Sapinngisamik piaqqiornerup iluatsilluarnissaa qulakkeerniarneqassaaq tassa piaqqiorniarnerup nalaani timmissat eqqissisimatinneqassallutik. Mianersornissamik periaaseq maleruarneqassaaq.

 

Naalakkersuisut paasivaat siullermeerinninnermut Naalakkersuisut akissuteqaataat eqqissisimatitsinermut avatangiisinullu ataatsimiititaliap taperseraa. Kiisalu tunngavissatut aalajangerneqarsimasut malitsigisaannik ataatsimiititaliap Inatsisartunut ilaasortap Godmann Jensenip siunnersuutaa itigartittariaqaraa.

 

Naalakekrsuisut aamma nuannaarutigalugu Eqqissisimatitsinermut Avatangiisinullu Ataatsimiititaliap isumaliutissiissutaani oqariartuutit pingaarutilerujussuit allat maluginiarpaat, ilaatigut uku:

 

Tunngavissanik maleruaaneq kinguneqarsinnaammat qangaaniilli iluaquteqarniariaatsit atorunnaarneqarnerinik.

Malittarisassat sapinngisamik najukkani nunallu immikkoortuini ataasiakkaani pissutsinut naleqqussarneqarsimassasut, tunngavissalli aallaaviusut saneqqunnagit.

Sapinngisamik kommunit namminneq iluaquteqarniarnermik aqutsisinnaanissaat sulissutigineqassasoq, aamma

piniarnerup avataatigut pissutsit allat timmiaqassutsimut sunniuteqarsinnaasut aamma misissorneqartarnissaat pingaaruteqartoq.

 

Naalakkersuisut timmissat pillugit nalunaarummik atuuttumik tunngavissaqarluarluni iluarsineqarfigisinnaasaatigut iluarsartuussinertik maanna nangeqqissavaat.

 

Naggataatigut oqaatigissavara Eqqissisimatitsinermut Avatangiisinullu Ataatsimiititaliap tusarniaareernerup kingorna Naalakkersuisunili akuersissutigineqarnissaata siorna nalunaarummik saqqummiussivigineqarnissaminnik immikkut kissaataa Naalakkersuisut naammassiniarmassuk.

 

Taamatut oqaaseqarlunga siunnersuut Inatsisartunut oqaluuserisassanngortippara.

 

Daniel Skifte, ataatsimiinnermik aqutsisoq, Inatsisartut siulittaasuat, Atassut.

Peqqinnissamut Avatangiisinullu naalakkersuisumut qujavugut. Maannakkut partiit Kattusseqatigiit Attaviitsullu oqaaseqartuinut nuuppugut, siulliullunilu oqaaseqassaaq Vittus Mikaelsen Siumut.

 

Vittus Mikaelsen, Siumup oqaaseqartua.

Inatsisartunut ilaasortap Godmand Jensenip, Atassummeersup, aalajangiiffigisassatut siunnersuutaa, tassalu timmissat pillugit nalunaarutip nr. 38, 6. december 2001-imeersup aappassaaneernerani Siumumit imatut oqaaseqarfigissavarput:

 

Siumumi nuannaarutigaarput siullermeernerani partiinit aamma Siumumi oqaaserisavut aallaavigalugit, Inatsisartut Eqqissisimatitsinermut Avatangiisinullu Ataatsimiititaliani siunnersuuteqartoq Bodmand Jensen peqatigalugu peqqissaartumik suliaqarsimammata.

 

Siumumit maluginiarparput Naalakkersuisut aalajangiiffigisassatut siunnersuut aamma partiinit oqaatigineqartut aallaavigalugit aappassaaneernissaanut suliaqarsimasut tamakkulu toqqammavigalugit aalajangiiffigisassatut siunnersuut itigartinneqassasoq saqqummiunneqarpoq.

 

Siumumi itigartitsinissami saqqummiussaq isumaqataaffigaarput pissutigalugu Naalakkersuisut akissuteqarnerminni erseqqissaqqimmassuk kommuninut tusarniaanerit piffinni tamani maannakkut ingerlanneqarmata, maannakkullu akissuteqaatit takkussuuttut naammassippata Naalakkersuisut timmissat pillugit nalunaarut kommuniniillu saaffiginnissutit misissorluaqqereerunikkit nalileeqqinniarmata.

 

Siumimi maluginiarparput Inatsisartut Eqqissisimatitsinermut Avatangiisinullu Ataatsimiititaliap maluginiarsimammagu oqallinneq uunga killittoq, Naalakkersuisuni oqaatigineqarluni nalunaarut assigiinngitsut ilaatigut aamma timmissat ilaat pillugit suliamut toqqammavissat atorlugit iluarsiivigineqartariaqartoq isumaliutigeqqittariaqartorlu Siumumi isumaqatigaarput.

 

Aammattaaq Siumumi maluginiarparput Naalakkersuisut oqarnerat, Naalakkersuisut timmissat pillugit nalunaarummik atuuttumik tunngavissaqarluarlutik iluarsiissuteqarnissamut aamma iluarsartuussinertik maanna nangeqqinniaraat.

 

Naggataagut Siumumi taamatut oqaaseqarluta siullermeerinninnermi Siumumit oqaaserisavut innersuussutigalugit Inatsisartunut ilaasortap Godmand Jensenip, Atassummeersup, aalajangiiffigisassatut siunnersuutaa itigartinneqarnissaani taaseqataassaagut.

Naalakkersuisullu saqqummiussaat isumaqataaffigaarput Naalakkersuisullu timmissat pillugit nalunaarummut suliartik peqqissaartumik ingerlateqqissagaat Siumumit neriuuteqarfigalugu sulilluarnissaannik kissaappavut.

 

Daniel Skifte, ataatsimiinnermik aqutsisoq, Inatsisartut siulittaasuat, Atassut.

Vittus Mikaelsen qutsavigaarput. Tulliulluni oqaaseqassaaq Konrad Steenholdt, Atassut.

 

Konrad Steenholdt, Atassutip oqaaseqartua.

Timmissat pillugit peqqussutip naliliiffigineqarnissaa pillugu aalajangiiffigisassatut siunnersuut. Tassa Godmand Jensen-iminngaanniit.

 

Siunnersuutip aappassaaneerneqannginnerani Ataatsimiititaliami suliarineqarsimanera Naalakkersuisumillu akissuteqaat oqallisigereerlugu Atassummit imatut oqaaseqarfigissavarput:

 

Akissuteqaataasut paasivavut, siunnersuuteqartullu siunnersuutigisamini toqqammavigisaa sikusartumiinneq aaqqiiniarnermi ilanngullugu nalilerniartariaqartoq paasineqarsimasoq erseqqippoq. Aaqqiiniarnissa aasaq manna angumerineqarsinnaanngitsoq uggornarpoq, tassami timmiarpassuit maanna avannamukaaleruttorput mannilioreerunilli aallarareertullu aallaaniarneqarsinnaanerat aatsaat ammaanneqassalluni. Taavani nalugaqartunut pissutsit taamaannerat artornartumik eqqorneqaataasussaavoq.

 

Pissutsilli immikkut ittuunerat tunngavigalugu ukiumi tulliuttumi aaqqiissutissat, tusarniaaffigineqartussat aqqusaareerlugit takkuttussaq, naammaginartuunissaat kissaatigaarput.

 

Taamatut oqaaseqarluta Naalakkersuisut saqqummiussaat isumaqatigalugu taaseqataassaagut.

 

Daniel Skifte, ataatsimiinnermik aqutsisoq, Inatsisartut siulittaasuat, Atassut.

Konrad Steenholdt qutsavigaarput. Tulliulluni oqaaseqassaaq Malînánguak= Markussen Mølgaard, Inuit Ataqatigiit.

 

Maliinannguaq Markussen-Mølgaard, Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuat.

Qujanaq.

 

Timmissat illersorneqarnerat pillugu Namminersornerullutik Oqartussat nalunaarutaani allannguinissamik Inatsisartuni Godmand Jensen-ip siunnersuutaata maanna aappassaaneerneranut atatillugu Inuit Ataqatigiinniit eqqissisimatitsinermut Avatangiisunullu Ataatsimiititap isumaliutissiissutaa tapersersoratsigu oqaatigissavarput.

 

Timmissat illersorneqarnissaanut apeqqut misigissutsinik mikinngitsumik eqquivoq, inuiaqatigiinnilu oqallisaaqaluni. Pingaartumik appat mitillu eqqarsaatigalugit uumasunik ilisimatuut ukiuni arlaqalersuni erseqqissartuarpaat timmissat taakku ikiliartormata mianersortariaqartugut. Illuatungaaniillu piniartut pinialuttartullu killilersuineq akerleraat ilaatigut sumiiffiit ilaanni timmissanik taakkuninnga piniartoqarsinnaajunnaassammat.

 

Inuit Ataqatigiinniit piujuaannartitsinissaq pingaaruteqarluinnartutut isigaarput. Tassami kinguaassagut eqqarsaatigisariaqarpagut, killilersuisoqarneralu piffissap killilersuinerup iluani eqqorneqartunut ilungersunaraluartoq, kingusinnerusukkut tamanna piniagassat amerlineranik kinguneqartussaammat eqqaamasariaqarparput. Taamatummi iliorneq ileqqaarnertut isigisariaqarpoq.

 

Oqareernitsitullu apeqqut manna misigissutinik attuisuummat inuiaqatigiinni paaseqatigiilluarnissaq pingaaruteqarpoq, taamaattumillu maanna sinerissami paaseqatigiilluarnissaq pingaaruteqarpoq, taamaattumillu maanna sinerissami paasisitsiniaanissaq aamma pingaaruteqarluinnartoq Inuit Ataqatigiinniit isumaqarpugut, tamatumanilu Naalakkersuisut qanoq iliuuseqalersaarnersut apeqqutigerusullugu.

 

Maanna danskip atuakkiortup Kjeld Hansen-ip atuakkiaata avataaniit isigineqarnitsinnik innarliisup illuatungilernissaa pisariaqartoq isumaqaratta, nunatta avataani paasisitsiniaanissaq aamma pingaaruteqarluinnartoq Inuit Ataqatigiinniit isumaqarpugut.

 

Paasisinnaalluarparput sumiiffiit ilaanni ukiorpassuarni kulturimut ilaatillugu timmiarniarneq ilaammat, killilersuineq mamiagineqarmat. Taamaattumik apeqqutip matuma ataatsimut isiginnittumik mianersortumilli aaqqiivigineqarnissaa nalilersoqqinnissaalu pisariaqarpoq. Tamatumani kommuunit sumiiffinnilu piniartut peqatigiiffiisa paaseqatiginiarnissaat pingaaruteqartutut Inuit Ataqatigiinniit isumaqarfigaarput.

 

Sikusartumiinneq imaluunniit kujasinnerusumi sikusartumiinnginnermi inunnut piniagassanullu atugassarititaasut assigiinngisitaarsinnaaneri aallaavigalugit, tamatumap nalilersuinermi eqqumaffigineqarnissaa pisariaqarsoraarput.

 

Tassami paasisagut malillugit timmissat pineqartut ikiliartorneranut patsisaasut piniarnerinnarmik pinngimmata, pinngortitap pissusaanut, angallannermut, allarpassuarnillu pissutaaqataanerat eqqaamasariaqarparput.

 

Taamaattumik siunissami killilersuiniarneq kisiat pinnagu tamakku aamma nalilersueqqinnermi avaqqunneqarsinnaanngitsut Inuit Ataqatigiinniit isumaqarpugut.

Maannalu iluatsillugu Naalakkersuisunut apeqqutigerusupparput ilisimaneqarnersoq siorna Paamiuniit kujammut apparpassuit toqorarsimasut sumik patsiseqarnersut ilisimaneqarnersoq?

 

Mannalu iluatsillugu timmissat illersorneqarnerat pillugu Namminersornerullutik Oqartussat nalunaarutaanni nr. 38, 6. december 2001-imeersumi § 6-ip kalaallisuuata qallunaatuaatalu assigiinnginneri uparuarusuppagut, tassami sumiiffinni tikeqqusaanatillu angalaffigeqqusaanngitsuni piffissaliussat assigiinngimmata. Kalaallisuaani 1. juni-miit 31. august allassimasoq qallunaatuuani 1. maj-imiit 31. august allassimammat. Tassani sorleq atussanersoq matumuuna apeqqutigerusupparput?

 

Taamatut oqaaseqarluta InuitAtaqatigiinniit Avatangiisinut Eqqissisimatitsinermullu Ataatsimiititaliap isumaliutissiissutaa tapersersorparput, taakkununngalu attuumassuteqartunut Ataatsimiititaliap qanimut malinnaatinneqarnissaa kissatigalugu.

.

Daniel Skifte, ataatsimiinnermik aqutsisoq, Inatsisartut siulittaasuat, Atassut.

Maliinannguaq Markussen-Mølgaard qutsavigaarput. Tulliulluni oqaaseqassaaq Anthon Frederiksen Kattusseqatigiit.

 

Anthon Frederiksen, Siulittaasup tulliata sisamaat, Kattusseqatigiit.

Qujanaq. Inatsisartunut Ilaasortap Godmand Jensen-ip Upernaviup Kommuniani appat meqqillu september 1.-niit maj-ip 31.-nut Qaanaap Kommuniatuulli piniarneqalerat pillugu Namminersornerullutik Oqartussat nalunaarutaata nr. 38-ip december-ip 6-ni 2001-meersup Inatsisartunit nalilersorneqartariaqarneranik siunnersuutaa Kattusseqatigiinniit siullermeerluta oqaaseqarnitsinni oqaaserisagut innersuussutigalugit naatsumik imaalillugu aappassaaneernerani oqaaseqassuugut:

 

Tassa soorlu siunnersuutip siulleerneqarnerani erseqqissaripput matumuuna erseqqissaqqissavarput Kattusseqatigiinniit anguniakkatta ilagimmassuk sulluunniit aalajangersakkat sapinngisamik pissutsip piviusut tunngavigalugit aammalu pinngortitaq, uumasut minnerunngitsumillu inuit sumiiffinni assigiinngitsumni najugallit peqatigalugit aalajangeersaasoqartarnissaa anguniartariaqarmat.

 

Taamaammat siunnersuuteqartoq taperserparput siunnersuummini oqarmat nunarput tamaat ataatsimut timmissat pillugit maleruagassaqartitsilluni tulluartuunngitsoq. Tassa nunarujussuatsinni qeqertat annersaanni silap, sikut, pinngortitap inuuniarnikkullu atugassarititaasut ilaatigut assigiinnginnerujussuat naluneqanngimmat.

 

Tassami pissutsit piviusut ima assigiinngitsigaat assersuutigalugu avannaani sikusartumi timmissat pingaartumik appat meqqillu ilaatigut taavunga tikerartarput piniaqqusaajunnaareerlutik. Tassalu aamma piniarneqarsinnaalersimatsiarlutillu aamma kujammut aallaqqittarlutik.

 

Suliap aappassaaneerneqarnerani Naalakkersuisut akissuteqaataat malittarisassanik sapinngisamik najukkani nunallu immikkoortuini ataasiakkaani pissutsinut naleqqussarneqarsimassasut oqaatigineqarmat, aammalu sapinngisamik kommunit namminneq iluaquteqarniarnerminnik aqutsisinnaanerat sulissutigineqassasoq ilaatigut oqaatigineqarmat Kattusseqatigiinniit iluarisimaarparput.

 

Godmand Jensen-ip siunnersuutaa naak itigartikkuminaakkaluartoq Naalakkersuisut maanna qanoq iliuuseqarniarnerat paasilluarlugu Naalakkersuisut akissuteqaataat tusaatissatut tigullugu taaseqataaffigissavarput.

 

Daniel Skifte, ataatsimiinnermik aqutsisoq, Inatsisartut siulittaasuat, Atassut.

Anthon Frederiksen qutsavigaarput. Tulliulluni oqaaseqassaaq Peqqinnissamut Avatangiisinullu naalakkersuisoq.

 

Edvard Geisler, Peqqinnissamut Avatangiisinullu Naalakkersuisoq, Atassut

Matumani akissuteqaaterput Siumup oqaaseqartuanut Vittus Mikalsen-imut, kiisalu Atassutip oqaaseqartuannut Konrad Steenholdt-imit, aammattaarlu Kattusseqatigiinniit Anthon Frederiksen-imit tusagassatut tiguneqartoq qujassutigaarput. Inuit Ataqatigiinninngaaniit apeqqutigineqartut eqqarsaatigissagaanni uani akineqartariaqartut tassaapput:

 

Kjeld Hansen atuakkiaata sunniutigisaanik nunatsinni kinguneqapilussinnaaneranik eqqarsaatigalugu aamma nunatta avataani paasisitsiniaasoqarnissaa, taanna Naalakkersuisunit pingaartillugu suliniutigineqarpoq.

 

Taamaattumik nunatinniinnaanngitsoq kisiannili aamma avatitsinni inuuiaqatgiit nunatsinni inooriaatsimik paasisaqarnerunissaat anguniarlugu tassungakkut aamma pilersaaruteqartoqarpoq. Taannalu Naalakkersuisut eqqumaffigivaat. Taanna pilersaarutinut ilaareerpoq.

 

Oqaatigisariaqarparput eqqumaariffigivarput matumani aaqqiinissamut tunngassuteqartut ilaatigut aamma Inuti Ataqatigiinniit eqqartorneqartut.

 

Paamiuni siorna apparpassuit toqorarsimaneranik tunngatillugu paasiniaanerit kingullermik paasisagut ima oqaaseqarput:

"Appat taamatut toqorarsimaneranut suna patsisaasoq erseqqissumik suli nalunaarutigineqanngimmat, inuunermut navianarsinnaaneranut oqariartuutilinnik suli paasisaqanngilagut. Taamaattumik taakkua nassiussimasagut erseqqissumik suli akissuteqarfigineqanngillat.@"

 

Tassa appat atsaat taamatut toqorarnerat nunatsinni takussaalinngimmat aamma 1976-kunni Narsaq eqqaani aamma eqqaanni apparpassuit taamanikkut toqorarmata, assigiinngitsunik patsiseqarnera sumillu patsiseqarsinnaanera akissutissineqanngillat. Kisianni taanna misissoqqissavarput ilumut sunarpiaq patsisaasimanersoq. Massakkumuugallartorli suli akissutisiffiginngilarput, tassa taamanikkut tutsiuteqqaamata erngerlugit paasiniaanerit ingerlanneqarsimapput. Akissutissiaraagut taamaallaat nassuiaatissaqanngitsut aammalu ulorianaateqarsinnaanerannut takussutissaqanngikkallartut. Taakkua akissutissarsiffigaagut.

 

Daniel Skifte, ataatsimiinnermik aqutsisoq, Inatsisartut siulittaasuat, Atassut.

Naalakkersuisumut ilaasortamut qujavugut. Tulliullunilu oqaaseqassaaq Lars Karl Jensen partiimi oqaluttup avataatigut.

 

Lars-Karl Jensen, partiimi oqaluttup avataatigut, Inatsisartuni siulittaasup tulliata pingajuat, Siumut.

Qujanaq.                             

Upernaviup Kommuniani inuttaasut piffissami aalajangersimasumi appanik miternillu piniarsinnaanerat Godmand Jensen siunnersuutaa isumaqarpunga sikusartunut tamanut attuisuusoq, aamma taasuma suliarineqarneranut oqaaseqarnikuuvunga, kiisalu aamma uanga siunnersuutinnut tunngasunik.

 

Sikusartumiittunut tamanut attuisuusut oqaatigigakku eqqarsaatigivara neqissaqarniarneq tassuunga innarlerneqarmat. Maannakkummi allannguisoqannginnerani periarfissaasaraluarpoq piffissami aalajangersimasumi taavani sumiiffinni assigiinngitsuni timmissat avammukaalernerani soorlu aamma Atassumminngaanniit oqaaseqartup oqaatigigaa timmiarniarsinnaaneq ammatinneqarluni, kisianni maannakkut nalunngisatsitut ukioq peqqussusiortoqarpoq februar-ip 15.-ni, taasumap kingornatigut appat mitillu timmissallu arlaqaqisut allat piniaqqusaagunnaartut.

 

Uani Eqqissisimatitsinermut Avatangiisinullu Ataatsimiititaliap isumaliutissiissutaa paasilluarpara, aammalu Naalakkersuisut kommuninut tusarniaanerat taanna avaqqukkuminaappoq, kommunillu qanoq qisuariaateqarnissaat pissanganartuulluni aamma tusassallugu, minnerunngitsumillu Naalakkersuisutsigoortumik siunissami qanoq aaqqissuisiornissaat aamma.

 

Tassa siusinnerusukkut oqaaseqarninni ilanngullugu aamma oqaatiginikuuara avatitsinninngaanniit tatineqartarpugut, soorlumi aamma taanna atuakkiarsuaq tupinnartoq Kjeld Hansen atuakkiaa eqqarsaatigalugu taama oqarsinnaasugut: "Inuiannguugatta immaqa ikittut".

 

Kisianni eqqarsaatigilaariartigut sutigut tamatigut avatitsinniittunut suleqateqarnerput. Uani Canada suleqatigivarput. Canadami ukiumut appattassarineqarsinnaasut annertoorujussuupput, aammali qangali ilisimaneqareerpoq biolog-it tungaaninngaanniit Kalaallit Nunaanni appat tukerartut, aamma allaat New Fondland angullugu siaruartarmata Canadami.

 

Taamaattumik isumaqarpunga pissusissamisuussasoq aamma suleriaqqinnissami Canadamiut paaseqatiginiassallugit, uagut pisassagut kisiat ikilinagit taamatut pisoqassappat, aamma Canadamiut ikilisitsisinnaanersut. Taamaalilluta naligiimmik aamma piviuaannartitsinissaq suleqatigiiffiginiassagatsigut nunamut qanigisatsinnut.

 

Na... innarlerneqarmat tupiginngilara sikusartumiittut taamatut maallateqarnerat, aammalu eqqarsaatiginngitsoorsinnaanagu allamik taarteqartissinnaanerannik Naalakkersuisut periarfissiinngivillutik matussinerat taanna pissusissamisoornersoq? Nalunngisatsitut tikaagulliusaartassat nungunneqarneq ajorput. Soormi Upernaviup eqqaani mangusalereernikuuaat, Diskobugt-iinnarmut killinnagit avannarpasinnerusumut aamma agguaanneqartalerunik.

 

Neqissaqarniarneq eqqarsaatigalugu tikaagulliit, aamma tikaagulliit agguaanneqartarnerat aamma immaqa tassani oqimaalutaavigineqarsinnaavoq.

Kiisalu tuttutassat ukioq manna tuttut amerlatsissimangaarmata nungunniarsarisussaavagut aalasinnaasut tamaasa, peqquneqarnerput malillugu. Taama ingasatsiginngikkunaraluarpoq. Kisianni aamma eqqarsaatigineqarsinnaavoq Upernaviup eqqaaninngaaniit taakkumi avannarliit nunarput tamakkerlugu immaqa tuttutassanik taamaallaat pissarsineq ajormata. Pissarsisinneqarsinnaanersut taamalillutik neqissaqarneq tungaatigut timmissanik innarligaanerat aamma taarteqartinneqassammat.

 

Piffissara naasimammat qujanaq.

 

Daniel Skifte, ataatsimiinnermik aqutsisoq, Inatsisartut siulittaasuat, Atassut.

Lars-Karl Jensen qutsavigaarput.

 

Tassa aappassaaneernerani partiimi oqaaseqartat avataani oqaaseqartussat naatsuararsuarmik oqaaseqartartussaasut suleriaasitsinni allassimavoq. Aamma taamaassaaq tulliulluni oqaaseqartussaq Ruth Heilmann partiimi oqaaseqartitap avataatigut. Aappassaaneermat naatsuararsuarmik.

 

Ruth Heilmann, partiimi oqaaseqartitap avataatigut, Siumut.

Qujanaq. Tassa uanga Ataatsimiititaliami siulittaasutut aamma taamatut isumaliutissiissuterput partiinit aammalu Kattusseqatigiinniit isumaqatigineqarmat, aamma Naalakkersuisut suliniuteqarniarnertik massakkut ingerlakkaat aamma paasilluarlugu isumaqarpunga taamatut isumaqatigiitsigigatta annerusumik oqaaseqartariaqanngikkaluarlunga. Kisianni uani Godmand Jensen-ip taamatut siunnersuuteqarnermini pigamiuk tassa timmissat kommunimut anngukkaangata, taava piffissaq aallaaniarfissaq qaangiuteriikatassammat, taavalu piffissaq aallaaniarfissaq aallartikkaangat, timmissat kommuni qimareersimasarlugu.

 

Taanna nalunaarut nutaaq, tassani taamatut erloqinartumik isigititsimmat sikusartuni, taamaattumik taamatut Godmand Jensen siunnersuuteqarpoq. Kisianni uagut Ataatsimiititaliami nalunngilarput aamma Naalakkersuisut oqaloqatiginerani paasillugu tusarniaanerit annertuut massakkut ingerlanneqartut, taavalu aamma isumasiuinerit. Taamaalilluni naak aamma Atassut oqaraluartoq aasaq manna nalunaarutip allanngortinnissaa angumerineqarsinnaanngitsoq.

Isumaqarpunga uagut Ataatsimiititaliami kinguarsaajumanata tassuunakkut isumaliutissiissut naammassiniarsimavarput upernaakkut ataatsimiinnermi. Taamaattumik naatsorsuutigaarput Naalakkersuisut aamma tunngavissaqarlualereersut taassumap nalunaarutip nutaap iluarsinissaannut. Aamma taanna Ataatsimiititaliami isumaliutississuunni allakkatigut kiisalu aamma Siumut oqaaseqarnerminni taanna erseqqarisseqqillugu. Qujanaq.

 

Daniel Skifte, ataatsimiinnermik aqutsisoq, Inatsisartut siulittaasuat, Atassut.

Ruth Heilmann qutsavigaarput. Tulliulluni oqaaseqassaaq Malînánguak= Markussen Mølgaard, aappassaanik oqaaseqassaaq.

 

Maliinannguaq Markussen-Mølgaard, Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuat.

Qujanaq. Apeqqutitsinnut Naalakkersuisut akissutaannut qujavugut.

 

Ilaatigut isumaqarsimavugut uagut Inuit Ataqatigiinninngaanniit imaluunniit isumaqarpugut massakkut avataaninngaanniit tatisimaneqarnerput annertoqimmat, aammalu taanna atuakkiaasimasoq pinngitsoorani piffissaq ungasinnerusoq eqqarsaatigalugu sunniuteqarnerluttussaammat paaasisitsiniaanerit avammut pingaaruteqarluinnartut, nunatta avataani. Soorunami suliap aallartissimanerani oqarnera nuannaarutigaarput, kisianni apereqqikkusukkaluarpara:

 

Suliat suut?

Qanoq ittorpianik pilersaaruteqarassi paasisitsiniaanissami?

Qanoq iliuuseqarlusi paasisitsiniaaniarassi?

 

Taanna assut akitikkusukkaluarparput.

Taavalu aamma apeqqutitta pingajuanut tunngatillugu uani § 6-mi tassani ullorititaasut qallunaatuuani kalaallisuuanilu assigiinngimmata, taanna akinnginnakku Naalakkersuisoq assut akitikkusukkaluarparput, soorunami pisariaqarpoq inatsit atuuttut ilisimaqqissaassallugit ulloq sorleq eqqortuunersoq.

 

Inuit Ataqatigiinninngaanniit pinngortitaq pillugu nalunaarusiassamik, taavalu aamma timmissat pillugit nalunaarusiami uumap oqallisaaqisup nalilersoqqinnissaanut tunngatillugu tusarniaanerit ingerlanerit pissanngatigaarput qanoq kinguneqarumaarnersoq, aammalu qanoq oqariartuuteqartoqarumaarnersoq.

 

Tassungalu tunngatillugu soorunami taamatut timmissat sumiiffii ilaani allaat piniarsinnaajunnaarneri tupinnanngilaq ukiorpassuarni piniartartunit mamiagineqarmat.

 

Taava aamma tungitsinninngaanniit ilaatigut eqqartorsimavarput ilumut taamatut assaariinarani piniarsinnaanermik arlaatigut immikkut kommunit aammalu immaqa piniartut peqatigiiffii isumasiornerisigut ilaagiilaarsinnaanissaq immaqaluunniit kvo..-lerlugit piniarnermik inuussutissarsiuteqartunut periarfissiisinnaanginnersut immikkut ittumik? Tassanngaannaq piniarsinnaaneri matutipiloornagit.

 

Taamaattumik taanna aamma eqqarsaatinut ilanngutillaqqunarpoq nalunaarummik suliaqartussamut. Qujanaq.

 

Daniel Skifte, ataatsimiinnermik aqutsisoq, Inatsisartut siulittaasuat, Atassut.

Maliinannguaq Markussen-Mølgaard qutsavigaarput. Tulliulluni oqaaseqarumavoq Peqqinnissamut Avatangiisinullu naalakkersuisoq, tulliukkumaarpoq Konrad Steenholdt.

 

Edward Geisler, Peqqinnissamut Avatangiisinullu Naalakkersuisoq, Atassut.

Kingullermik oqaaseqartumut tassa Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuanut Malînánguak= Markussen Mølgaard-imut oqaatigissavara una taanna eqqartukkat peqqussut nr. 38 december ulluisa 6.-ni 2001-mi. Tassani ajuusaarnaraluartumik nutserneqarnerani naqitsinerliortoqarsimanera tassani patsisaavoq. Tassa qallunaatuuani maj-ip 1.-taat aallaaviulluni, kalaallisuuani juni-p 1.-taat pineqartoq. Tassani taasumap piviusunngungilaataani tassani pisimanera assuarutigivarput. Ajuusaarnarpoq. Eqqortorli tassani pineqartoq tassa maj-ip 1.-taat. Tassa taanna aallaaviuvoq. Maj-ip 1.-ningaanniit augustip 31.-at tungaanut.

Tassani nutserisoqarnikkut immaqa naqinnerliumasoqarsinnaanera taamanikkut qanoq pisoqarsimanersoq imaalillugu ... atuuttoq taannaavoq.

 

Uani ujartorneqartoq aamma ilagaat suut avammut paasisitsiniutigissallugit suliniutiginiarneqarnersut. Avammut suaaruteqarnitsinni pingaartillugu oqariartuutigisassarput unaavoq:

 

"Inuiaqatigiittut uagut uumasunik nungusaasuunnginnerput pingaaruteqarpoq suaarutigissallugu aamma inuuiaqatigiit piniapiluttuunnginnerput tassuungakkut aamma oqariartuutigineqartussaavoq".

 

Erseqqisumilli taakkununnga uilliullugit aamma oqariartuutissat ilagivaat:

 

"Nunat tamat isumaqatigiissutaat nungusaataanngitsumik tunngaveqarluni piniarsinnaanermut tunngasumut" Kalaallit Nunaata atsioqataaffigisimasaat aamma ataqqineqarput.

 

Taamaattumik tamakkua tunngavilersuutit pinngitsooratik avammut suaaruteqarnermi ilaasussaapput.

 

Tamakkua oqariatuutigineqarnissaat pingaarutilerujussuupput.

 

Naalakkersuisut aamma pingaartippaat uani oqaatigineqarmat arlaat igaassarsiornermulluuniit tunngatillugu aaqqiisinnaanerit, tamakkuattaaq pingaarteqaagut. Taamaattumik tamanut naammaginartumik aaqqiisoqarnissaa anguniarlugu, massakkut kommuninut apeqquteqaatit ingerlanneqarput, KANUKOKA-lu oqarpoq sapaatip akunnera una naanngitsoq akissuteqaatit tamarmik takkutereersimanissaat naatsorsuutigalugu.

Taamaakkaluartorli kommunit arfineq-pingasut maannakkut akissuteqarsimapput. Suli sinneri arfineq-pingasut akisimanngillat. Taamaattumik aamma kaammattorusunnassagaluarpoq kommunit ila tamanut attuisartoq, pitillugu aamma namminneerlutik aaqqiinissami peqataallualaarnissaannut kissaatiginartarmat.

 

Naalakkersuisut pingaartikkatsigu taamatut pereerpat aamma tusarniaanerit susassaqartunut allanut ...råd-ikkunnut, KNAPK-nut atuisunullu taanna pisussaammat. Taamaattumik ilungersortumik qinnuvigaagut ilungersortumik pitsaasumillu aaqqiinissatsinni suleqataassagunik aamma namminneerlutik peqataalaarnissaat.

 

Qaanaaminngaanniit akissuteqaammit takkuttoqarpoq, Illoqortoormiut suli aamma utaqqivagut.

 

Uku Lars-Karl Jensenip eqqaasai neqissaqarniarnermut tunngassuteqartut soorunalimi misissorneqarsinnaapput. Uani Canadami pisutsit appat aamma eqqaallatsiarpai soorlunalimi Naalakkersuisut aamma inussiarnersumik taamatut saaffiginnissuteqarsinnaapput.

 

Eqqaasissutigissavara Canadami ukiut 50-it matuma siornatiguulli appat inuussutissasiutitut piniaqqusaagunnaarnikuupput. Taamaallaat nammineq pisassanik appanik Canadami piniartoqartarpoq. Ukiut 50-it qaangiuppulli taamatut aaqqiisoqarmat.

 

Taamaattumik aamma inussiarnersumik taamatut kissaatigineqartut saaffigineqarsinnaapput, tassa inuussutissarsiutigalugu piniarsinnaatitaanngillat akilinermiut.

 

Aamma Ruth Heilmann-ip Eqqissisimatitsinermut Ataatsimiititaliap siulittaasuata aamma oqaatigisaa ukua allannguutissat eqqarsaatigalugit allaat ukiamut angumoqqunnissaat kissaatigineqartoq oqaatigineqartoq. Taanna aamma pingaartipparput. Inuiaqatigiinniuna pitsaasumik aaqqiinissarput siunnerfigalugu taamaattumik sukumiisumik massakkut pisugut.

 

Pipallataanngitsumik taanna suliarineqassaaq, kisianni aaqqiinissaq qularnaattumik siunnerfeqarluni pissasoq pingaartikkatsigut. Taamaattumik pipallannata massakkut aaqqiinissarput siunnerfigalugu taamatut aaqqiiniartugut ukiamut arlaat siunnerfiit taamatut paatarsinnaanissaat.

 

Ajuusaanartarpoq massakkut pissutsit taamaakkallartillugit oqarsinnaanngilagut "Ullormiit ullormut ukua pinialissavasi, ukualu piniassanngilasi"! Naak tamanut ussernarfiusinnaagaluartoq. Kisianni sukumiisumik pitsaasumillu aaqqeerusuppugut. Taanna pingaartipparput.

 

Daniel Skifte, ataatsimiinnermik aqutsisoq, Inatsisartut siulittaasuat, Atassut.

Peqqinnissamut Avatangiisinullu qujavugut. Tulliulluni oqaaseqassaaq Konrad Steenholdt aappassaanik.

 

 

Konrad Steenholdt, Atassutip oqaaseqartua.

Qujanaq. Siunnersuuteqartup toqqammiviliussimasaa tassaavoq sikusartumik pissutsit. Taannalu oqaaseqarninni siullermik oqaatigaara paasigipput, aammalu paasillugu isumaliutissiissutip imarisaa, taavalu aamma Naalakkersuisuminngaanniit. Immikkut illuinnartuunerat paasineqarsimasut.

 

Soorunami Atassummi aamma eqqartorsimavarput suna tamarmi taartuinnarsuartut eqqartorneqaraangat soorunami nuannersuuneq ajorpoq, inimi aamma maani.

 

Taamaattumik Inatsisartut Eqqissisimatitsinermut Avatangiisinullu Ataatsimiititaliaata siulittaasua uannut oqaatigisai taavalu aamma Naalakkersuisup oqaatigisaa. Massakkut maj-iuvoq ukiamut Inatsisartut ataatsimiissapput, september-imi oktober-imilu. Taavalu tassani uuma aaqqinniarnerani inuit tamarmik oqalupput Naalakkersuisut aammalu Inatsisiliortut sinerissamilu KNAPK-p ilaasortai suulluunniit inatsisiliat peqqissaartumik suliarineqassasut. Tusarniagassat tamaasa tusarniaqqaarlugit.

 

Paasivarpullu kommunit arfineq-pingasut maannamut akissuteqarsimasut, kommunit arfineq-pingasut suli amigaataasut.

 

Tassanilu uanga oqaaseqarninni oqaatigisara taanna aasamut "angumerineqarsinnaanngitsut" oqaaseq atorpara. Kisianni soorlu arlaatigut qaammanimininnguamik takusaqartunga, uani oqallinnermi. Isumaqarpunga taanna periarfissaappat, aammalu angumerineqarsinnaappat, tamarmik maani oqaaseqartut piumassuseqarput qaamaniminaalaannguamik takutitsiumallutik. Taasumap aaqqiiffigineqarsinnaanissaa sikusartumiittunut taamatut iluaqutaasussamik kinguneqartussamik anguneqassappata. Isumaqarpunga tassani aamma taanna anguniarneqartariaqartoq.

 

Imatut naggasiinnarusuppara Naalakkersuisut taavalu Inatsisartut Eqqissisimatitsinermut Avatangiisinullu Ataatsimiititaliaata suliassami tassani peqqissaarussillutik kinguneqarluartumillu sulilluarnissaannik kissaappagut.

 

Daniel Skifte, ataatsimiinnermik aqutsisoq, Inatsisartut siulittaasuat, Atassut.

Konrad Steeholdt qutsavigaarput.

 

Taavalu maannakkut allanik oqaaseqarumasoqanngimmat, taava taasissaagut.

Immikkoortoq 69 tassalu:

 

Timmissat pillugit peqqussutip naliliiffiginissaa pillugu aalajangiiffigisassatut siunnersuut. Aappassaaneerneqarnerani taasissutigisassat:

Eqqissisitsinermut Avatangiisinullu Ataatsimiititaliap isumaqatigiittup Naalakkersuisut siullermeerinermut akissuteqaataat naapertorlugu aalajangiiffigisassatut siunnersuutip itigartitsissutigineqarnissaa isumaliutississuummini inassutigaa.

 

Maannalu aalajangiiffigisassatut siunnersuut inaarutaasumik taasissutigissavarput.

 

Aalajangiiffigisassatut siunnersuummut isumaqataasut qinnuigissavakka nikueqqullugit.