Ullut ataatsimiiffiusut aqqaneq tallimaat, ataasinngorneq 6. maj, nal. 10:06

Oqaluuserisassaq immikkoortoq 70

Sikusartumi piniartunut siunnersortinik atorfinitsitsisoqarnissaa aalajangiiffigisassatut siunnersuut.

(Siullermeernera)

(Godmand Jensen)

 

Godmann Jensen, Atassut.

Inatsisartut suleriaasianni paragraf 32. immikkoortoq 1, naapertorlugu aalajangiiffigisassatut siunnersuut imaattoq saqqummiuppara.

 

Sikusartumi piniartunut siunnersortinik atorfinitsitsinissamut 2003-mi aningaasat inatsisaanni aalajangiisoqarnissaannik Naalakkersuisut sulissuteqarnissaannik Inatsisartut aalajangiiffigisassatut siunnersuut.

 

Taamatut siunnersuuteqarninnut tunngavigaara isumaqarama piniartorpassuit aammalu aalisartut sikusartuniittut pisariaqanngitsumik inuuniarnermikkut tunitsivissaqarniarnikkullu ajornartorsiortitaajuartut nalunngilara kommuneqarfinni aammalu Namminersornerullutik Oqartussani inuussutissarsiutit pillugit siunnersortinik atorfeqartoqartoq. Aammalu ilisimaaraarput siunnersortit taamatut inissisimasut suliffeqarfinni sumut killeqartitaanertik tunngavigalugu ajoraluartumik siunnersuisinnaassusiat killeqartartoq. Taamaattumillu piniartutut inuussutissarsiuteqarneq illersorneqarsinnaasumik ingerlaqqissappat avaqqunneqarsinnaajunnaarpoq piniartut sikusartuniittut savaatilittulli siunnersorteqartariaqarnerat.

 

Taamatut siunnersuuteqarninnut tunngavigilluinnarpara pisuussutinik atorluaanissatsinnik annertuumik... una allannerliugaasimasoq naqqiuteqarfigilaarniarpara. Tunisassiaqarnerput, immaanniaraluarpoq tunisassiassaqarnerput. Maannatut inissisimatilluta atorluanngisatsinnik.

 

Nalilerneqartarlutalu piniartunnguit isertakinnermik nallinnartut imaluunniit pisortanit ikiorserneqartariaqartut.

 

Taamatut eqqarsartarneq qaangerneqartariaqalerpoq inuussutissarsiutip soorlu aalisarneq allanngorartuartuupput. Kisiannili piniartutut inuuneq sikusartumi qaqugorsuarmut allanngornavianngilaq. Taamaattumik isumaqarpunga allatuulli inuussutissarsiut atajuartussaq siunnersortit atorlugit imaluunniit suleqatigalugit ingerlaqqittariaqartoq.

 

Hans Enoksen, Aalisarnermut, Piniarnermut, Nunaqarfinnullu Naalakkersuisoq, Siumut.

Qujanaq. Inatsisartunut ilaasortaq Godmann Jensen aalajangiiffigisassatut siunnersuuteqarpoq sikusartumi piniartunut siunnersortimik atorfinitsitsinissamut 2003-mi aningaasanut inatsimmi aningaasaliisoqarnissaanik Naalakkersuisut sulissuteqaqquneqarnissaanik.

 

Paasinarpoq piniartut aalisartullu sikusartumiikkaluartulluunniit ilaatigut immikkoortikkuminaannerat. Aamma siunnersuuteqartup ilisimagaa. Nalunngilarput kommunini sikusartuni arlaqartuni piniartutut inuussutissarsiuteqarneq atuuttuusoq. Aammali ilisimavarput kommunit ilaanni sikusartuni piniarneq aalisarnermit imaluunniit aalisarneq piniarnermik annertunerusumik minnerusumilluunniit tapertaqartinneqarajummata.

 

Aammattaaq ilisimavarput kommunini sikuneq ajortuniikkaluartuniluunniit ukiuni kingullerni piniartuuneq annertunerulersimammat aalisakkat tammakarnerannik pissuteqartumik. Naalakkersuisuniit isumaqatigilluinnarparput piniartut kommunini sikusartuniittut atukkamikkut pitsanngorsaanissaq pillugu kommuniminni siunnersortinik sullissisinnaasunik saaffissaqartariaqarnerat.

 

Aammattaaq siunnersuuteqartup piumasaraa piniartut piniagaannik atorluaanerunissaq eqqarsaatigalugu sullissisoqartariaqarmat. Tamannalu nunatta karsianit akilerneqartussatut Naalakkersuisunit suliniutigineqassasoq.

 

Kommunit ukiuni makkunani piniarnerit pillugit piumasaqaataasut amerliartorfiini siunnersorteqarnerup atuunnissaa pingaarteqigaat malunnarpoq.

 

Takusinnaasagummi malillugit kommunit tamarmik aalisarnermut piniarnermut siunnersortimik aamma piniartunik saaffigineqarsinnaasunik tamarmik atorfilittaqarput.

 

Tamanna Naalakkersuisuniit kusanarluinnartutut kommunini atuutiinnartariaqartutut sulilu ilaatigut pikkorissaanertigut nukittorsartariaqartutut isigalugu. Siunnersortit sulisinnaassusiisa killeqarnerat siunnersuuteqartup taavaa. Tamanna assortornianngilarput. Aammali ilisimaaralugu siunnersortit ilaat saaffiginnissutit kingunerisaannik sullissilluarsinnaammata ajunngivissumillu kinguneqartitsisinnaasartut. Ilaatigullu pisortaqarfinni assigiinngitsuni sulisut peqatigalugit.

 

Nalunaarutigisinnaavarpullu siunnersortit pikkorissarnissaat ilaatigut KANUKOKA suleqatigalugu ukioq manna pisussatut pilersaarusiorneqalereermat. Naalakkersuisuni qularutiginngilluinnarparput kommunini aalisarnermut piniarnermullu siunnersortit pikkorissartarnerisigut ilaatigut pisuussutit uumassusillit piniartunit pisarineqartartut atorluarneqarnerusinnaanerannik sulissuteqarneq annertunerulersinnaasoq.

 

Ilanngulluguttaaq nalunaarutigisinnaavarput aamma piniarneq aalisarnerlu pillugit nakkutilliisut peqataatinneqassammata. Aamma taakkua suliassarimmassuk piniarnerup tungaatigut malittarisassatigut atuisunut qaammarsaaqataanissaq.

 

Naalakkersuisuni piniartunut pitsanngorsaaniarneq suli ingerlakkusupparput ilaatigut kattuffiit aqqutigalugit. Maannakkorpiaq pisortaqarfimma peqataaffigisaanik piniartut ullumikkut atugaannik aningaasaqarnerannillu qanimut misissueqqissaarnissaq aallartinneqartoq isumalluarfigaara.

 

Kattuffiit KNAPK-p KANUKOKA Pinngortitamut Avatangiisinullu Pisortaqarfiup kiisalu naatsorsueqqissaartarfiup peqataaffigisaanik. Suliaq takussutissiisussaavoq piniartut atugaanik pitsaanerulersitsinissamik suliniuteqarneq qanoq ililluni aammalu sutigut ingerlanneqarsinnaanersoq.

 

Naalakkersuisut qanoq iliuuseqarnissartik suliap taaneqartup aammalu 2003-p ingerlanerani naammassissangatinneqartup naammassinissaanut utaqqimaarukkallarniarpaat qulaani iliuusissagut taaneqareersut saniasigut.

 

Taamak oqaaseqarlunga Naalakkersuisut sinnerlugit siunnersuutip itigartitsissutigineqarnissaa inassutigissavara. Qujanaq.

 

Daniel Skifte, ataatsimiinnermik aqutsisoq, Atassut.

Naalakkersuisunut ilaasortamut qujavugut. Taava maannakkut partiit Kattusseqatigiit Attaviitsullu oqaaseqartuinut nuuppugut.

 

Lars-Karl Jensen, Siumup oqaaseqartua, Siulittaasup tulliata pingajuat.

Inatsisartunut ilaasortaq Godmann Jensen Atassut siunnersuuteqarpoq sikusartumi piniartunut siunnersortimik atorfinitsitsisoqarnissaanik. Siunnersuummini ilaatigut tunngavilersuutigalugu taavaa savaatilinnut siunnersuisarnerup assigisaanik aaqqissuussinikkut piniartunut sikusartuniittunut siunnersorteqalertariaqartoq.

 

Siunnersuuteqartup taamatut assersuusiornera paasilluarparput. Savaatilinnut siunnersuisoqarneq pilersinneqarnikuuvoq uumasuuteqarnikkut nunalerinikkullu aammalu uumasuutinik passussinerup nunaatinillu inerisaanerup saniatigut aningaasatigut ingerlatsinermik patajaallisaanissaq siunertaralugu.

 

Piniartutut inuussutissarsiuteqarneq siammasissuuvoq Siumumiit isumaqarpugut piniartut sikusartumiinngikkaluartulluunniit aamma sikusartumi piniartutulli siunnersorteqarnissaq pisariaqartikkaat. Siunersuuteqartup oqarneratuut kommunit tamarmik inuussutissarsiutitigut siunnersuuteqarput. Aamma ilisimavarput kommunit ilaat inuussutissarsiutinut siunnersormik saniatigut inuutissartiutinik siuarsaanermik suleqatigiiffiliortartut.

 

Siornersortitut suliaqartut najukkamiit najukkamut pissusiviusunik ilisimasaqarnerat sulininiarneranni annertuumik iluaqutaasutut isumaqarfigivarput.

 

Aamma isumaqarpugut kommunit imminut qanitariit suleqatigiinnerunissamik anguniagaqarneranni tassani piniarneq ilanngullugu inuutissarsiutitigut siuarsaanertigut suleqatigiissinnaanerat aqqutigalugu siunnersuisoqarnikkut sullissineq nukittorsarneqarsinnaasoq. Siumumiit isumaqarpugut kommunini inuussutissarsiutitigut siunnersortit siunnersuisoqatigiillu sulinerat nukittorsarneqassappat suleriaatsimut pikkorissartinneqartalernissaat pingaaruteqartuussasoq. Tamannalu pitsaasumik aqqutissiuunneqartariaqartoq.

 

Tamanna siunnersuinermik suliaqartut sullitanut annertuumik iluaqutigisinnaagaat takusinnaagatsigu. Siumumiit taamak oqaaseqarluta Naalakkersuisut siunnersuuteqartumut akissuteqaataat tusaatissatut tiguarput. Aalajangiiffigisassatullu siunnersuutip taamatut iluseqarluni aappassaannerlugu suliarineqarnissaa inassutigalutigu.

 

Aqqaluk Petersen, Atassutip oqaaseqartua.

Inatsisartunut ilaasortaq Godmann Jensen Inatsisartut suleriaasiat paragraf 32. immikkoortoq siulleq naapertorlugu aalajangiiffigisassamik sikusartumi piniartunut siunnersortinik atorfinitsissisoqarnissaanik Naalakkersuisut sulissuteqarnissaanik siunnersuuteqarpoq. Atassummiit siunnersuut saqqummiunneqartoq nalilersoreerlugu imaattumik oqaaseqarfigissavarput.

 

Siunnersuuteqartup siunnersuutaani ajornartorsiutit tikkuarneqartut ilaatigut siunnersortit piniartunut siunnersuisinnaassusiata killeqarsinnaanera pillugu tamanna Atassummiit paasilluarsinnaavarput. Atassummiit siullermik oqaatigissavarput kommuneqarfiit ilaanni inuussutissarsiornermut siunnersortit sulisinnaassusiat ajunngilluinnartoq nalunnginnatsigu.

Kiisalu kommunini inuussutissarsiutitigut ajunngitsumik ineriartortitsineqartoq ilisimagatsigu.

 

Taamatuttaaq piniartutut inuussutissarsiuteqarneq illersorneqarsinnaasumik ingerlanneqassappat piniartut sikusartumi savaatilittulli siunnersorneqarsinnaanneranut siunnersuuteqartumik taaneqarpoq.

 

Atassummiit isumaqartuarpugut piniartutut inuussutissarsiuteqarneq Kalaallit Nunatsinni atajuartussaasoq. Pingaartumik isorliunerusuni nunaqarfinnilu piniartoqarfinni tamaginni piniartutut inuussutissarsiorneq patajaatsoq anguneqassappat pingaaruteqarluinnarpoq piniartut tamaasa pisaasa atorluarneqarsinnaanissaanik siunnersorteqarnissaq piniartutut inuussutissarsiuteqarnerup akilersinnaasumik ingerlatilernissaa anguniarlugu.

 

Piniartutut inuussutissarsiorneq akilersinnaasumik ingerlanneqassappat aammattaaq pisariaqarpoq allatigut aningaasarsiorfiusinnaasunik tapertaqarnissaq. Soorlu takornarissanik angallassisartuuneq kiisalu tapertaralugu aalisartuuneq. Tassaappummi piniartup inuussutissarsiorneranik ingerlanneqartartussat. Taamaattorli ajoraluartumik tunitsivitsigut ajornartorsiortoqartillugu piniartup inuussutissarsiornera killilerneqartarmat siunnersuuteqartumit erseqqissumik oqaatigineqarpoq.

 

Atassummiit isumaqarpugut piniartut aalisartullu sikusartumiittut ajornartorsiutaat eqqarsaatigalugit Naalakkersuisut iliuusissanik aaqqiissutissanillu nassaarniartariaqartut. Kiisalu tunitsiviit sikusartuniittut toqqorsivitsigut naammattunik peqarnissaat anguniarneqaqqullugu. Taamaasiornikkut inuuniarneq patajaatsoq inoqarfinni anguniarneqarsinnaammat.

 

Atassummiit aammattaaq eqqaamaqquarput piniartut piniarnermik ingerlataqartut artornanngitsumik inuuniarnissaat qulakkeerluinnaqqugatsigu assigiinngitsutigut aningaasarsiorfeqarnissaat pingaaruteqarluinnarmat.

 

Sikusartumi piniartunut siunnersortimik atorfinitsitsisoqarnissaa siunnersuuteqartumit qitiutillugu saqqummiunneqarpoq. Piniartut inuuniarnikkut oqinnerusumik inuuniarnissaat anguniarneqassammat.

 

Atassummiit ilisimavarput kommunit aammalu Namminersornerullutik Oqartussat suleqatigiillutik siunnersortinik atorfinitsitsisarmata isumaqatigiissuteqarnikkut.

 

Naalakkersuisunit saqqummiunneqarpoq siunnersortit pikkorissarnissaat pilersaarutigineqartoq. Tamanna Atassummiit taperserluinnarparput. Kommuneqarfinni siunnersortit sulinerminni pikkorissarnikkut nukittorsarneqarnissaat anguneqartussaammat. Siunnersuuteqartumit ilanngullugu aammattaaq taaneqarpoq piniartut pisaasa atorluarneqartannginnerat. Atassummiit naatsorsuutigilluinnarparput pikkorissartitsinissami taaneqartut ilanngullugit siunnerfilimmik pikkorissartitsisoqarnissaa.

 

Atassummiit taamatut siunnersuut saqqummiunneqartoq oqaaseqarluta kiisalu Naalakkersuisut itigartitsinerat taperserlugu aamma susassaqartut peqatigalugit misissueqqissaartitsinerup inernissaa iliuuseqarnissallu qilanaaralugit ataatsimiititaliami susassaqartumi aappassaaneerneqannginnermini suliarineqarnissaa inassutigaarput.

Lars Sørensen, Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuat.

(Johan Lund-Olsenip oqaasissaanik saqqummiisoq)

Inuit Ataqatigiit ilaqutariit piniartukkormiut ullumikkut oqitsuinnaanngitsumik atugassaqartinneqarlutik piniarnerinnavimmik inuussutissarsiuteqartut pitsanngorsaavigineqarnissaat oqilisaassiffigineqarnissaallu pingaartippaat. Naalakkersuinikkullu iliuusissat tamatuminnga siunnerfeqartut aamma peqataaffigissallugit.

 

Inuit Ataqatigiinnimi qangarsuaaniilli nunap inuisut piniartutullu ukiorpassuarni nunatsinni inuussutissarsiuteqarneq suli ullumikkumut attanneqartoq aammalu nuna manna inoqartillugu attanneqartuartussaq pingaartittuarparput. Inuussutissarsiutitut allatuulli ineriartortitsivineqarnissaa aamma suleqataaffigissallutigu.

 

Inatsisartunut ilaasortaq Godmann Jensenip aalajangiiffigisassatut siunnersuutaa manna taamaammat Inuit Ataqatigiit paasilluarsinnaavarput tunngaviatigullu ilalersorumallutigu. Kommuninimi sikusartuniittuni piniartut pitsaasumik siunnersorneqarnissaat pisariaqarpoq inuussutissarsiummik ingerlatsiuarnissaat taamaalilluni aamma aqqutissiuunneqarsinnaassammat patajaallisaaffigineqarsinnaassallunilu.

 

Naalakkersuisut siunnersuuteqartumut piniartunut pitsanngorsaanissaq suli ingerlateqqikkusullugu oqaatigisaat Inuit Ataqatigiit taamaattumik iluarisimaarparput. Kisiannili aamma piniartukkormiut ullumikkut inuuniarnikkut atugarisaannik aningaasaqarniarnerannillu misissuisitsinerup aallartereersimasup inerneriumaagassai utaqqeqqaarusukkatsigit siunnersuut maannangaaq tamakkiisumik akuersissutigineqannginnerani. Kommunini tamani siunnersortit piniartunit maannammut saaffigineqartarsinnaasut eqqarsaatigalugit ukiup ingerlanerani ilaatigut KANUKOKA suleqatigalugu pikkorissartitsisoqarumaartut Naalakkersuisunit ilisimatitsissutigineqarpoq.

 

Inuit Ataqatigiinnut tusagaq tamanna naammagisimaarnarmat piniartukkormiullu atugarisaannik aningaasaqarniarnerannillu misissuisitsineq pissangalluta oqaatigeriikkatsitut utaqqeqqaarusukkatsigu taamaattumik annertunerusumik oqaaseqanngikkaluarluta Naalakkersuisut siunnersuuteqartumut matumani akissuteqaataat tusaatissatut tigugallarparput.

 

Anthon Frederiksen, Siulittaasup tulliata sisamaat, Kattusseqatigiit.

Inatsisartunut ilaasortaq Godmann Jensenip siunnersuutaa Kattusseqatigiinniit paasilluarlugu tamakkiisumik taperserparput taamaammat aalajangiivissoqartinnagu susassaqartut tusarniarneqarnissaat piumasaqaatigaarput.

 

Tassami Kalaallit Nunatsinni inuussutissarsiutit pingaarnerit ilaat imaannaanngitsumik ilaatigullu aamma atupiluuiffiusumik ilungersunartunillu nalaataqarfiusartoq siunissami pitsaanerusunik aaqqissuussaanerusunillu ineriartortinneqaqqinnissaa Kattusseqatigiinniit inuiannut kalaallinut annertuumik pingaaruteqartut. Aammalu piorsarsimassutsikkut tupinnaannartumik ukiorpassuarni siulitsinnut uagutsinnullu kinguaajusunut pingaaruteqarluinnartup ikorfartorneqarnissaanut suliniutillu annertusarneqartariaqarnerat sulilu aningaasarsiornikkut pitsaanerusunik toqqammavissaqarsinnaanerata eqqartuiffigineqarnissaa anguniarlugu Kattusseqatigiinniit taperserparput.

 

Kattusseqatigiinni isumaqarpugut inuussutissarsiut ukiuni kingullerni annertuumik aningaasarsiornerup tungaatigut appariarfiusimasup minnerunngitsumik uumasunik illersuiniat puisit amiinik tunisassiornerup annertuumik kinguariaataanik suliniuteqarnerisa kingunerisaannik piniartunut nunatsinnullu tamarmut annertoorujussuarmik aningaasatigut annaasaqarfiusumik kinguneqartumik iliuuseqartoqarsimanerata kingunerisaanik piniartukkormiut annertuumik eqqugaasimanerat maanna illuatungilerniarlugu Inatsisartut Naalakkersuisunut piniartut siunnersorteqalernissaannik suliniuteqaqqullugit piumaffigisariaqaraat isumaqarpugut. Soorlumi siunnersuuteqartup tamanna aamma siunnersuutigigaa.

 

Tassami siunnersuuteqartup aamma eqqortumik oqarneratuut savaatillit siunnersorteqarput iluaqutigeqisaminnik.

 

Kattusseqatigiinni isumaqarpugut periarfissat taamaattut aamma piniartunut atuuttariaqartut. Taamaaliornikkut piniartut atukkamikkut aamma oqilisaaffigineqarnissaat qulakkeerneqaqqullugu. Naalakkersuisut akissuteqaamminni kommunini aalisarnermut piniarnermullu siunnersortit aammalu aalisarnermik piniarnermillu nakkutilliisut innersuussutigaat misilittakkat ilisimasallu naapertorlugit kommunini aaliarnermut piniarnermullu siunnersortit aammalu aalisarnermut piniarnermullu nakkutilliisut naluneqanngereersutut suliassaminnut pikkorissuugaluarlutik immikkut suliakkeqqissinnaaneri Kattusseqatigiinniit eqqarsarnartoqartipparput. Tassami taakkua ullumikkut naammattorsuarnik suliassaqareermata naammassiniagassaminnik.

 

Qujanarporlu aalisarnermut piniarnermullu siunnersortit pikkorissartinneqarnissaat pilersaarutigineqarmat taamaakkaluartoq Kattusseqatigiinniit isumaqarpugut piniarnermut immikkut siunnersorteqalernikkut piniartut aningaasarsiornerat ilorraap tungaanut saatinneqarsinnaasoq inuiaqatigiinnut tamanut iluaqutaasunik.

 

Taamatut naakkaluamik oqaaseqarluta suliassap aappassaaneerneqarnissaa Inatsisartut ukiamut ataatsimiinnissaannut pisussanngorlugu ingerlanneqarnissaa Kattusseqatigiinniit inassutigaarput. Taamanikkumut aningaasanut inatsisip suliarineqarnissaanut aningaasaliissutissanik immikkoortitsisoqarnissaa siunertaralugu.

 

Aammalu piffissap KANUKOKA KNAPK-mut susassaqartunullu allanut tusarniaanermut atorsinnaaqqullugu.

 

Otto Steenholdt, Attaviitsup oqaaseqartua.

Isertuutissanngilara akissuteqaammi atuagara tassa kommunini aalisarnermut piniarnermullu siunnersortit taavalu aamma pisuussutit pisarineqartut atorluarneqarnerunissaanik siunnersuuteqartup siunnersuutaa inuttalerneqassappat taanna sulissutigineqassasoq. Tassa uanga tupassutigiinnarpara tusarpiarneq ajorama sunaaffa taamaattunik atorfilittaqarsimagaluartoq. Eqqaanngilara alla una sooq taama nipaassimatiginersut. Immaqami angussuusarmata piniartuusut nipaallutik inooqataasut.

 

Siunnersuut piniartoqarfiit tassa piniartoqarfiviit kiserngoruttunik taaneqarsinnaanersoq soqutiginarluinnartuuvoq. Naak uannit nunatsinni konsulentinik amerlavallaalersunik allaat akeqqersimaaraluartumut eqqarsalersitsilluni.

 

Uanga nammineq eqqarsartaasera atorlugu piniartoq tassa piniartuittut meeranerminiilli inuussutissarsiortoq. Siunnersortilersussallugu eqqarsaatigineqarsinnaanngilarluunniit. Tassali qanoq iliornissaminik nalorniseqanngeruttormat piniarnermut tunngatillugu. Amigaataasorli uaniissoraara nammineq ajornartorsiutigivallaarnagit pisani qanoq ililluni pitsaanerusumik aningaasarsiutigilersinnaanerai eqqarsaatigineqalerluni, imaluunniit eqqarsaatigineqarluni.

 

Isumaqarluinnarpunga nunami konsulentinik ujameriattumi siunnersuut qangarsuarli isumagineqareertussaasimagaluartoq. Taassami soorlu akissummi aamma oqaatineqartoq ima allassimammat takusinnaasagummi malillugit kommunit tamarmik aalisarnermut piniarnermullu siunnersortinik aamma piniartunit saaffigineqarsinnaasunik tamarmik atorfilittaqarput.

 

Taamak atorfinitsitsisarneq pitsaanerusumik atorluarneqarsimasuuppat piniartut qarsupinneqartutuut misigisimassanngikkaluarput. Naalakkersuisut pisarneq malillugu pisortaqarfimmit peqataaffigisaanit tassa pisortaqarfimmi peqataaffigisaanik piniartut atugaannik aningaasaqarnerannillu qanimut misissuisussanik pilersitsisimavoq. Ila soorlumi qangali tamanna pisariaqarluinnaraluartoq Naalakkersuisuusartunit qarsupinneqarpallaarsimasoq.

 

Misissuinerup kingunissaa piniartut atugaasa pitsaanerulernissaat neriorsuutigineqartoq qanoq ikkumaarnissaa alapernaasernassaaq. Siunnersuut itigartinneqarani anguniagaanik 2003-mut utaqqimaarussiinnarniarneq ajorinngilara ilalerlugulu. Kisianni naggataagut qulequttamik takuinnarlunga qinnguummersimanerigaluara maani oqaatigilaarallarlara. Tassa siunnersuut imaassimalersorigaluarakku qajannguaq aallassasoq konsulentiminik usiarluni. Imaluunniit qimussiannguaq aallassasoq konsulentiminik alupaarluni. Kisianniuna allarluinnaq siunnersuuteqartup pigaa.

 

Piniarnermuuvallaanngitsoq pisamili atorluarneqarnerulernissaa taanna konsulentilersuukkusukkaa.

 

Godmann Jensen, Atassutip oqaaseqartua.

Ilimageerikkattut siunnersuutigisara oqaaseqarfigineqarpoq. Oqaatigisariaqarpara siunnersuutigisanni siunnerfigisara ilaatigut malugisinnaallugu partiinit amerlanerusunit paasilluarneqarsimanngitsoq. Tassa imaammat taamatut piniartut siunnersortimik atorfinitsitsivigineqarnissaat imaappoq tassa oqartarnerattut konsulentimik aningaasarsiornermut tunngatillugu sammitinneqarmat.

 

Ukiorparujussuarni piniartut ajornartorsiutaat pillugit oqallittarnerni ilaatigut tikinneqartarsimavoq piniartut pisaminnik avammut tuneqqiisinnaanerannut ajornartorsiutaasoq. Oqareernittut konsulentit kommunini aammalu Namminersornerullutik Oqartussani atorfeqartitaasut ukiut ingerlaneranni annertuumik suleqatigineqartarput. Aammalu taamaattuartussaalluni.

 

Kisiannili piniartutut akimmiffigisartagarput unaavoq ilaatigut ullumikkut suliffeqarfissuaqarnertigut ingerlanitsinni politikkikkut killissarititaasut tunngavigalugit taakkua ingerlanneqartuupput. Aammalu politikkikkut piumasarisaasut killiffigisaat tikinneqaraangat piniartut avammut sammisumik sullinneqarsinnaanerat killeqalersutut oqaatigineqarsinnaasarluni. Tamannarpiaavoq uanga siunnersuuteqarninni tunngavigisimasara.

 

Piniartut siunnersorteqalersinnaanerannut tunngasoq malugisinnaavara apeqqutitut nutaatut maani inimi tiguneqartoq. Kisianni uagutsinnut apeqqut taanna nutaajunngilluinnarpoq. Ilaatigut immaqa siunnersortitut suliffillit kommuneqarfinni assigiinngitsuni angalanerminni oqaloqatigineqartarnerminni siunnerfigineqartut akimmiffigineqartullu maanna tusarnaarunikku ilisarisinnaassaavaat. Ilaatigut aamma siunnerfigineqartarmat piniartut namminneq akunnerminni taamatut ittumik saqqummertoqartariaqartoq.

 

Unali immikkut taarusuppara tassa ukiut ingerlaneranni soqutigisarsimagatsigu uani piniartut savaatillit siunnersorneqartarnerat. Uani pineqanngilaq ataatsimoortillugit aalisartut inuuniarnermikkut atugaat. Uanili pineqarnerusoq tassaavoq piniarnerinnarmik inuussutissarsiuteqartut atugarisaat.

 

Oqartarpugut kikkut tamarmik assigiimmik suliaqarsinnaanngillat. Kikkut tamarmik inuiaat tamarmik aalisartuusinnaanngillat. Aamma inuiaat tamarmik ilinniartitsisuullutilluunniit palasitut sulisinnaanngillat. Immikkoortut inuiaqatigiinni aaqqissuussaanitsinni arlai illersugaaneri annikinninngortarput aammalu sanngiiffigineqalertarput. Ullumikkut piniarnerinnavimmik inuussutissarsiutillit atugaat ilungersunartorujussuupput imaammat Naalakkersuisut akissuteqarnermini oqaatigivaa piniartut sikusartumiittut aamma piniartut sikuneq ajortumiittut immikkoortikkuminaatsut. Aamma taamaassinnavoq.

 

Kisianni uanga oqartariaqarpunga immikkoortinneqartariaqarput una pillugu. Piniartutut taanillit tassa sikuneq ajortumiittut piniakkat pisatik iluaqutiginiarsinnaavaat tunitsivissaqartikkamikku. Tassa soorlu kitaata qeqqa eqqarsaatigisinnaavarput.

 

Piniartullu piniarnerinnarmik inuussutissarsiutillit sikusartumiittut piniakkatik tamakkiisumik iluaqutiginiarsinnaanngilaat tunitsivissaqartinnginnamikku. Ullumikkulli avatitsinninngaaniit sammineqarnerput aamma neqeroorfigineqarnerput imatut ippoq ilaatigut ammit aammalu piniakkat pisarisinnaasaat avammut tunisassiarineqarsinnaapput toqqaannartumik avatitsinniit isit aamma piniartukkormiunut ammammata atorluanngisanik pisiariortorneqarsinnaasunillu piserusuttut. Tamannarpiaavoq sinnersuuteqarninni tunngavigisimasara.

 

Tassa sorparussuit taakkartorneqarsinnaagaluarput kisianni malugisinnaavara ullumikkerpiaagallartoq partiit amerlanerpaat siunnersuut tapersersunngikkaat. Imaluunniit paasilluanngikkaat. Tassa una pineqartoq. Kisiannili immikkut taarusullugu Kattusseqatigiit annertuumik qutsavigerusuppakka siunnersuut paasilluarlugu akunnerminni sukumiisumik oqallisigisimagaat takusinnaagakku. Tamanna nuannerpoq.

 

Aamma Attaviitsup naliliinera isumaqarpunga piniartukkormiunut mitallernertut nipeqartoq akuerisinnaanngilluinnagara.  Kiap qaannap konsulenti sunaasoq tamatta ullumikkut nalunngilarput. Kina qajaq piniariarsinnaava inuk inersimasoq usiarlugu. Imaluunniit kina qimusseq angalasinnaava konsulentimik alupaarluni. Nalunngilluinnarpara Kattusseqatigiit naamik Otto Steenholdtip aamma nammineq piniartukkunneersuugami taamaattoqarsinnaanngitsoq. Uangalu mitallernertut paasivara allaat siunnersuummi akuerisinaanngilluinnarlugulu.

 

Siunnersuutigisanni siunnerfigisara tassaammat piniartut atugaannik oqilisaasinnaasumik siunissami piniartut nammineq saaffigisinnaasaminnik suleqateqalersinnaanerat aamma Inatsisartuni Naalakkersuisunilu isummerfigineqartariaqartoq. Tamannarpiaavoq siunnersuutinni siunnerfigisimasara.

 

Taamaattumik Otto Steenholdtip nalilersuinera tigujuminaatsittorujussuuvara. Aamma taamaattoqanngisaannarpoq kialuunniit tamanna ilisimasariaqarpaa aamma ilisimallugu. Naggataatigut paasisinnaavara Naalakkersuisut akissuteqaataat amerlanerpaanit tapersiitigineqartoq. Kisianni aamma paasisinnaallugu Inatsisartuni ilaasortat aammalu partiit ilaannit siunnersuut tunngaviatigut tapersersorneqartoq. Naatsorsuutigineqartariaqarpoq siunnersuut maani aatsaat siullermeerlugu qaqinneqarpoq.

 

Ukiut ingerlapput piniartut piumasaqaatai sakkortusiartorput aamma piniartukkormiut tunniutiinnarlutik inuusimanerat ukiut ingerlaneranni maanna qaangiukkiartorpoq. Aamma taakkua iluminni avammut sammisumik suleriaqqinnissaq aamma siunnerfigineqarpoq. Naatsorsuutigissavarali siunnersuut una maanna itigartinneqartoq tulliani qaqeqqinneqassooq ukiut arlaqanngitsut imaluunniit ukiuni tullerni sakkortuninngorluni.

 

Taamatut siunnersuutiga pillugu oqaaseqarfigineqarnera tusaatissatut tiguara aammalu Naalakkersuisut akissuteqaataat tusaatissatut tigullugu. Immikkullu Kattusseqatigiit qutsavigerusuppakka siunnersuut pillugu paasinnilluarsimammata.

 

Hans Enoksen, Aalisarnermut, Piniarnermut, Nunaqarfinnullu Naalakkersuisoq, Siumut.

Qujanaq. Tassa piniartut siunnersortimik atorfinitsitsisoqarnissaanik Inatsisartunut ilaasortaq Godmann Jensen siunnersuuteqarpoq. Uanilu malugilluarsinnavara Naalakkersuisut akissuteqaataat partiinit taavalu aamma Attaviitsumit tamakkiisumik tapersersorneqartoq. Kisianni Kattusseqatigiit soorunami aamma taanna tapersersoraluarlugu Naalakkersuisut akissuteqaataat tamakkiisumik isumaqatigigaat takusinnaavara.

 

Tassa Naalakkersuisut pingaartippaat piniartut atugaasa pitsanngorsarneqarnissaat. Nalunngilarput ukiuni kingullerni piniartukkormiut atugaat qanoq ilungersunartigisut aammalu imaannaanngitsigisut.

 

Taakkulu pitsanngorsarneqarnissaannut qularinngilara tamatta inimi maani piumassuseqarlutalu perusuttugut.

 

Tassa piniartukkormiut pitsanngorsaaffigissagutsigit allatut ajornartumik siunnersortit massakkut atukkagut pikkorissarneqartariaqarput siunnersuinissaminnut pitsaasunik sakkussaminnik tuniorarneqartariaqarput. Taannalu massakkut siunnerfigineqarpoq ukioq manna naammassineqassasasoq.

Tassa KANUKOKA aammalu minnerunngitsumik KNAPK peqatigalugit ilusilersuinerit ingerlanneqassapput suut aporfiusarnersut aammalu suut pikkorissaanissami tunngavigineqassanersut. Tassa siunersuuteqartoq tunngaviusumik tamakkiisumik tapersersorneqarpoq. Tassa piniartukkormiut siunnersorneqarnissaat pitsanngorsarneqassasoq aamma Naalakkersuisut siunnerfigimmassuk.

 

Taavalu aamma massakkut aallartinneqartoq KNAPK qaammarsaanermut aningaasaateqarfia pilersinneqarpoq. Aammalu tassani annertuumik sunniuteqartussaavoq piniartukkormiut qaammarsarneqarnissaannut siunnersorneqarnissaannut tassanilu aamma annertuumik alloriartoqarpoq. Taannalu aamma qularinngilara KNAPK aammalu piniartukkormiut akornanni atorluarneqarumaartoq. Aamma tamakkiisumik Naalakkersuinikkut tapersersussavarput iluatsinnissaa.

 

Aamma nuannaarutigaara kommunit suleqataalluarnerat. Tassa siunnersortinik atorfeqartitsipput taakkulu aamma annertuumik suliaqarlutik piniartunik aalisartunillu kiffartuussinerat Naalakkersuisut sinnerlugit qujassutigissavara. Naak ilaatigut immaqa ilisimasatik killeqaraluartut kisianni sapinngisartik tamaat pitsaasumik kingunissalimmik siunnersuiniartarnerat taanna assut qujassutigaara Naalakkersuisut sinnerlugit. Taakkulu pitsanngorsarneqarnissaat oqaatigereerparput pikkorissaanikkut ingerlanneqassasut.

 

Aamma piniartut aningaasaqarniarnikkut atugaat inuuniarnikkullu pimoorullugu massakkut misissuiffigineqarnissaat aallartinneqarpoq. Taamanikkullu naammassineqarpata suut alloriarfissaanersut siunnersortit ilaqqittariaqarnersut imaluunniit arlaatigut pitsanngorsaasoqartariaqassanersoq tikinneqartussaavoq.

 

Neriuppungalu taamatut suleqatigiissitaliorneq piniartukkormiut atugaannik annertuumik inuiaqatigiinni aamma qaammaasimasaqarnerulernermik kinguneqarumaartut. Aamma pissanganassaaq atukkat qanoq ittuunersut inuiaqatigitta ilaanit atorneqarnersut. Naak nalunngikkaluarlugu piniartukkormiut atugaat ilungersunartuusut. Kisianni massakkumut ersarivissumik paasineqarneq ajorput tunngaviit qanorpiaq ittut atorlugit ingerlasoqarniarnersoq.

 

Kisianni massakkut siunnerfiginiarneqalerpoq misissueqqissaarnikkut siunissami pitsaasumik tunngavissinneqarnissaat ujartorneqartussanngorluni.

 

Aammalu siunnersortit isumaqarpunga amerlisarneqarnissaat mianersorfigissagipput tassami ukiuni kingullerni allaffissornikkut aningaasartuutit apparsarneqarnissaat annertuumik oqallisaavoq aammalu kommunit namminneq iluminni aammalu Namminersornerullutik Oqartussat iluanni. Isumaqarpungalu nukiit ataatsimoortumik atorneqarnissaat pingaartinneqarnerpaajussasoq. Immikkut siunnersortinik allanillu pilersitsinngikkaluarluni. Kisiannili pioreersut atorluarlugit ataqatigiissilluarlugit siunissami ingerlaniarutta inuiaqatigiinnut aamma pitsaanerpaajullunilu sukkanerusumik sulissussinermik kinguneqartussaq taanna siunnerfigisariaqarparput.

 

Tassa siunnersuuteqartup Godmann Jensenip siunnersuutaa isumaqarpunga tamakkiisumik paasilluarneqartoq. Kisiannili misissueqqaarnissaq taanna aamma utaqqimaarniarneqartoq. Kattusseqatigiit oqaaseqartuannut oqaatigissavara annertuumik ilaatigut Kattusseqatigiinnit eqqarsarnartoqartinneqarpoq tassamigooq taakku suliassaat naammattorsuarnik suliassaqareermata.

Aamma ilumoorpoq.

 

Kisianni aamma pikkorissarneqarnissaat aamma taanna pingaaruteqarluinnarmat. Taamaalilluni immaqa aamma sukkanerusumik aamma sullissisinnaaneq tikinneqassammat. Taamaalillutik suliassatik aamma annertuut immaqa ilaatigut sukkanerusumik sulinermikkut annikillisarsinnaammatigit taakkua ilanngullugit pikkorissarneqassapput.

 

Tassa piniarnermik nakkutilliisut aalisarnermik piniarnermillu nakkutilliisut taakku aamma ataqatigiittorujussuummata kommunini siunnersortit suleqatigineqarneranni taakku ataatsimoorteqqissaarlugit massakkut pikkorissaanerit ingerlanneqassapput.

 

Aamma paasisinnaavara Kattusseqatigiit tamakkiisumik akerlerinngikkaat Naalakkersuisut siunnersuutaat. Kisiannili soorunami uparuagaat taakkua aamma eqqumaffigineqarumaartut. Uani aamma tusarniaanissami qinnuteqaataat tassa oqaatigissavara Inatsisartunut ilaasortat siunnersuutaat kattuffinnut allanullu tusarniaassutigineqarneq ajormata. Kisiannili piviusunngortinneqassappata peqqussusiornissaq inatsisiliornissaq aallaavigineqassappat soorunami taakku tusarniaassutigineqartussaapput.

Taamatut naatsumik oqaaseqarlunga Naalakkersuisut siunnersuutaat taperserneqarmat qujassutigaara. Neriuppungalu siunissami pitsaasumik alloriarnissami piniartukkormiut atugaat eqqarsaatigalugit suleqatigiilluarnerit ingerlakkumaneqartut aamma ingerlanneqartuassasut. Aamma uagut piumassuseqarpugut Naalakkersuisuni piniartut siunnersorneqarnissaannut pitsaasumik aqqutissiuussinissatsinnut. Qujanaq.

 

Otto Steenholdt, Attaviitsup oqaaseqatua.

Tassa oqaatigeerpara taakkua  aalisarnermut piniarnermullu siunnersortit uanga tusarfigivallaartarsimanngikkikka. Aammalu oqaaseqarninni oqarlunga nipaappallaarsimannguatsiartut. Qanoq suliartik ingerlanneraat uanga nalulluinnarpara. Taakkuninnga oqaloqateqartarsimanngilanga naapitsisimanangaluunniit. Taamaattumik tupaallaatigaara oqaatigineqarmat aallaat ujartortariaqarluni sorpiamik suliaqarsimanersut.

 

Nalunngilara aalisartunut pikkorissumik siunnersuisinnaasut. Kisianni soorluuna piniarnermut piniarnerinnaq eqqarsaatigalugu siunnersuisinnaasut ullumikkut imannarsuaq amerlasuunngitsut.

 

Tassami eqqarsaatigigaanni piniarnerinnavik eqqarsaatigigaanni ukiorpassuarni piniarnermik inuussuteqarsimasoq qanoq ilillugu siunnersortilerneqarsinnaava. Allaat immaqa siunnersortitut piukkunnarluinnaqqissaartoq suminngaaneersuugaluarnersoq piniartoqarfinnut angutit aneersut nalunngilagut suut oqallisigisaraat.

 

Siunnersortissartik tikippat qanoq ittuusoq qanormitaava eqqarsassappat. Piniartuinnaviit eqqarsaatigaakka tassani. Ilaata oqaasissaa immaqa eqqoriarneqarsinnaavoq. Illit tamakkua naluatit nalusannut ilannguttarnak. Allaat taamak oqartoqaratarsinnaalluni. Piniartup siunnersorteqarnissani pilerigissaneraa uanga qularaara.

 

Angutinukua imminnut iluamik isigisut imminnut tatigisut allanik siunnersorteqarnissartik naamik qujarunnavianngilaat. Kisianni taanna allaavoq qammavinnik ilinniartissappatigut uanga qujassaanga. Taakkua tammararmata. Aamma aallaasit qanoq ittut pitsaanerunersut tamakkuusinnaapput, nakernerit allat kisianni qularaakka siunnersortip suliarisinnaanerai.

 

Kisianni oqaaseqarninni assut eqqarsaallappunga siunnersuuteqartup mitallernermut allaat oqaatsit atormagit uannut. Sunaluunniit suliassaq qulequtaa takugaanni inuup eqqarsartartup eqqarsaatiminik uninngatitsiinnanngitsup eqqarsaatini sumut tamaanga aallakaatittarpai.

 

Eqqarsaat taanna takoriassagit. Kikkut maani  konsulenteqarfiusut tamavimmik ullut tamangajaasa qularnanngilaq konsulentit oqaloqatigisarpaat. Allaat angalaaraangamik aamma ilagisarlugi takusakkatik konsulentitik ilagalugit suliassat qanimut takujumallugit.

 

Taamaattumik eqqarsaat taanna mitallernerunngitsoq soorlu qajartortorluunniit qajaqateqassaguni konsulentiminik usiarnagu taamak oqaannarta oqarfigissavaa, uanga kisimiikkusunneruvunga. Aamma qimusseq taamaassaaq.

 

Tassa piniartumut tunngatillugu oqaatsit taakkua uanga atorpakka. Mitallernerunngitsut aamma taamak paasineqartariaqanngitsut. Aallaat aallarniillunga oqaatigaara siunnersuuteqartup siunnersuutaa tassaasoq piniartoqarfiviit kiserngoruttut kiserngoruttutut taaneqarsinnaasuneersoq siunnersuuteqartoq tassa taamatut kusanartigisumik oqaatigaara.

 

Tassaana uanga uani eqqarsaatigiinnarikka pisat tikiunneqartut qanoq atorluarneqarnerunissaat immaqa massakkut nuliaannut innersuunneqartaraluartut konsulentip immaqa aamma taakkua ikiulersinnaassariaqassaagai. Kisianni nunami konsulentit taamak amerlatigimmata paasinarpoq tamakkorpaalussuaqartoq. Allaat piniartunit atorneqarsinnaasunit.

 

Tassa taamatut naatsunnguamik oqaatigiinnarpara oqarfigissallugulu tassa sanileriittut ajunngikkaluarput savaatillit piniartullu. Kisianniuna savaatillit qularnanngitsumik ersarinnerusumik ikiorserneqarsinnaasut taamatut siunnersortimit. Ukia suliaat allarluinnaapput nunamiittut. Kisianni imaatigut piniartut taakkua uanga qularaakka taamatorujussuaq atorfissaqartitsinersut. Kisianni iluaquserneqassappata assorujussuaq aamma uanga peqataajumavunga. Tassa nunami tunitsiviit aningaasarsiorfiusinnaasut konsulentit suliassarissavaat.

 

Kisianni aamma angalarusukkaangamik aamma angalaalaartaraluarunik ajussanngilaq. Mitallernerunngilaq. Piniartut uanga aamma nalunngilakka.

Godmann Jensen, Atassutip oqaaseqartua..

Una oqaatigisariaqarpara siunnersortit ullumikkut atorfeqartitaareersut tassa Namminersornerullutik Oqartussani aamma kommunini taakkua sulinerat qanorluunniit nalilersuiffiginnginnakku. Oqartariaqarpoq taakkua suleqatigilluaqaagut. Kommuneqarfinninngaaniit. Aamma taakkua ilaatigut immaqa suliaqarsinnaassusiat akimorlugu piumaffigineqartarput, aammalu piumaffigisarpagut. Taakkua sulinerat ataqqivarput annertunerusumik annikinnerusumilluunniit taakkua sulinerannut akulerukkusunngilagut.

 

Unali oqaatigineqartariaqarpoq illoqarfiit ilaanni inuussutissarsiornemut siunnersortit annertuupilorujussuarmik suliassaqartitaapput nunaqarfeqqortuuni. Ilaatigut aamma tupigineqarsinnaasarani siunnersortit taakkua ilaatigut suliassatik assorsuaq oqimaarsaatigisaraat. Kisiannili qujanartumik inuit piumasaqaataat tunngavigalugu naammassisaqarsinnaasarput.

 

Unali siunnersuutigisannut tunngatillugu malugisinnaavara Naalakkersuisut siunnersortinik pikkorissartitsinissaminnut isummersornerminnut immaqa ilapittuutigalugu soorlu oqaatsit oqariartuutaat taanna nuannersuuvoq, siunnersortit pikkorissartinneqarnerat aamma taamaattariaqarpoq. Immalu aamma siusinnerusukkulli taamaareersimasariaqaraluarluni.

 

Taavalu aamma Naalakkersuisup akissuteqarnermini oqaatigisaa piniartut atugaat pillugit aningaasarsiornikkut allatigullu tusarniaanissat ingerlanneqartussaasut. Tamanna aamma assortorneqarsinnaanngilaq. Kisianni ukiorparujussuani, ukiorpaalussuarni tamakkununnga suleqataasimasugut nalunngilarput aamma nunaqarfiit pillugit piniartukkormiullu atugaat pillugit annertuumik ukiut ingerlaneranni ukiuni qaangiussortuni  suliaqartoqartarsimavoq. Ilaatigut immaq nunaqarfimmiut ataatsimeersuartinneqarnerini annertoorujussuarmik piniartut atugaat nalilersuiffigineqarsimapput.

 

Oqartariaqarpungali kiilu ataasiinnaanngitseq pappiarat pigivagut piniartukkormiut atugaannik nalilersuinerit ullumikkut ullumikkumut aamma immaqa timitaliullugit ingerlanneqarsinnaasimanngitsut.

 

Taamaattumik tusarniaajuarneq aammalu tusarniaaneq soorunami tamanna iluaqutaasinnaappat nuannaarutigissavarput. Kisianni isumaqaqqajaasarpunga tusarniaanerit kinguneqarneq ajortut ilaatigut ingasappallaalersimasut.

 

Soorunami siunnersortinut pikkorissaatitsiniarneq taanna nuannarivarput aamma siunnersortit ullumikkut sulinerat aamma ataqqivagut aamma suliatik ingerlattariaqassavaat. Unali Otto Steenholdt utoqqatserpunga atiatigut taagakku tassa Otto Steenholdtip uteqqiassaa taanna konsulentit. Otto Steenholdtip isumaqarpunga taamak sivisutigisumik politikkimik suliaqarsimagami konsunlentit piniartunut imaluunniit sulisartunut suna suliarisinnaasaraat arajutsisimanngitsorujussuugaa. Piniartoq kinaluunniit konsulentit atorlugit piniarnermut ilinniartinneqarneq ajorput. Aamma Otto Steenholdtip uani ilisimaarilluinnarpaa.

 

Tassa taanna ajornartorsiutaanngilaq nammineq. Ajornartorsiulli unaavoq piniartut pisaasa avammut sammisumik iluaqutiginiarneqarlutik atorneqarnissaat. Taanna siunnersuummi pineqarpoq. Una konsulentit piniartunut angalaqataasarnerat taamaanngisaannarpoq. Aamma siunissami taamaassinnaanngilluinnarpoq. Taamaattumik taanna siunnersuummut kaputartuunniartariaqanngilaq. Tassa una pineqaannarpoq siunnersortit suleqatigalugit piniartut pisaminnik atorluaanerunissaat avammut sammisumik aammalu ammanerusumik siunnerfeqarnissaat anguaniarneqarpoq.

 

Oqareernittuut oqallisigineqarnera taamatut tusaatissatut tigusinnaavara. Aammalu Naalakkersuisut aamma akissuteqaataat tusaatissatut tigussallugit. Kisianni siunnersuut taanna maanna taamaalillugu tunuartinneqartutut aammalu immaqa anginerusumik naammassisaqarfiunngitsutut taamaalillugu nalilerlugu qaangersinnaavarput.

 

Kisiannili oqaatigeriissavara apeqqut taanna Inatsisartut oqaluttarfianni immaqa arlaatigut pinngitsoorani saqqummeqqittussaammat. Qujanaq.

 

Anthon Frederiksen, Siulittaasup tulliata sisamaat, Kattusseqatigiit.

Uggornarpoq Godmann Jensenip siunnersuutaa partiinit tamanit akuerineqanngimmat tassami maannamut ukiorpassuanngulersuni tusaasinnaasagut malillugit Inatsisartut tamarmik oqaluttuarput piniartut piniartukkormiut atugaat ima ajortigisut iluarsineqartariaqartut. Periarfissaqatualermat piniartukkormiunit siunnersuuteqartoqarnera akuerineqannginnera assorujussuaq uagut Kattusseqatigiinniit uggoraarput.

 

Tassa paasisinnaasagullu malillugit ullumikkut siunnersortaareersut pikkorissartinneqarnissaat tamatumani tassunga taarsiunniarneqartutut nipeqartinneqarmat. Tassami uagut nalunngisagut takusinnaasagullu malillugit ullumikkut aalisarnermut piniarnermullu siunnersortit kommunini atorfeqartinneqartut taakkua suliassaqangaaramik ilaatigut allaat inuup ataasiinnaalluunniit atorfik taanna nammassinnaanngikkaa takusinnaalereerparput kommunit ilaannit.

 

Ikiorteqartinneqarnissaat pisariaqartinneqarpoq. Naak soorunami pikkorissartitsinissaq taanna isumaqatigivarput ajorinngilluinnarparput. Kisianniuna isumaqartugut immikkut piniarnerinnarmik tunngasunik suliaqartussamik atorfinitsitsisoqarnissaa taanna periarfissaassagaluarmat piniartunut pitsaasumik kinguneqartumik sunniuteqarsinnaasoq.

 

Tassa maani oqaluttarfimminngaaniit aamma oqaluttuarnerput isumaqarpunga eqqaasitsissutigineqartariaqartoq oqaluttuarpugut tamatta nunatsinni pissarititaasut atorluarneqarnissaat pillugit. Maannalu ilisimasavut tassa kalaalimerngit taakkua nunatta iluani suli pitsaanerusumik atorluarneqarnissaat angussagutsigu isumaqarpugut Kattusseqatigiinni piniartukkormiut atugaannik pitsanngorsaanerit ilaatigut aqqutigalugit tamakku anguneqarsinnaasut.

 

Tassa ilisimaneqarmat aamma ukiup qanoq ilinera apeqqutaalluinnarluni piniagassat assigiinngitsut nunatta ilaani annertuumik pisarineqartarput. Kisiannili nunatta sinneranut kaaviiaartinneqarsinnaaneri atorluarneqarsinnaanerallu naammattumik atorneqarneq ajorluni. Isumaqarpugut Kattusseqatigiinni periarfissat tamakku nunatta pissarititaanik atorluaanissaq atussagutsigu aamma piniartup piniartukkormiut tunitsivissaqarsinnaanerat nunattalu iluani pilersueqataasinnaanerat tamakkiinerusumik anguneqarsinnaagaluartoq Godmann Jensenip siunnersuuteqarnera ilaatigut aqqutigalugu aqqutissiuinikkut.

 

Naluneqanngimmat nunatta avammut niunera qiviarutsigu avataaninngaaniit kisiortugarpassuagut neqissaqarniarneq annertoorujorujussuaq avataaninngaaniit pissarsiffigisarparput illuatungaatigulli ajoraluartumik ilaatigut kalaaliminerpassuit asiutiinnartarlutigit.

Isumaqarpunga atorluaaneq tassaniinngitsoq. Kisiannili avataaniit tikisittakkatta killilersimaarneqarsinnaanerat aammalu nunatta iluani atorluaanerulernissarput uagut nammineq pigisatsinnik aqqutissiuutissagutsigu taava uagut Kattusseqatigiinniit isumaqarpugut Godmann Jensenip siunnersuutaa aqqutissanut ilaalluinnaraluartoq ajunngitsuusoq.

 

Aammalu tassunga ilanngullugu siunnersortit atorluarneqarsinnaanerat isumaqarpugut pappiliarsornikkut tunisaqarnermut tunngasutigut akileraartarnermut immersugassatigut allatillu aamma taakku atorluarneqarsinnaanerat tassuuna suli pitsaanerusumik periarfissinneqassagaluarmat.

 

Tassa kommunit ilaatigut nunaqarfikkaat soorlu Upernaviup Uummannap kommuunii annertuumik pisariaqartitsipput nunarujussuarmi immikkut tikinneqartarlutik aamma suleqatigineqarnissamik atorfissaqartitsinerat taanna qularnanngilluinnarmat. Assersuutigiinnartigu ungasinngitsukkut aamma timmissat pillugit eqqartuivugut tassani aamma tusaasinnaasagut malillugit Inatsisartunit tamanit ajorineqanngilaq iluarineqarlunilu pissutsit piviusut nunaqarfinni kommuneqarfinnilu taakkua tunngavigalugit aalajangersaasoqartarnissaa isumaqatigineqartoq maanngaaniit qujanartumik.

 

Nalunngilarpummi pissutsit nunatsinni assigiinngilluinnartut aamma avannaani kujataanilu aamma pissutsit taamaapput. Assigiittut oqaatigineqarsinnaannginnerat taanna siunnersuuteqartup nammineerluni aamma eqqaavaa.

 

Kisianni taamaakkaluartoq isumaqarpunga Kattusseqatigiinni aamma allat oqartarnerattuut soorunami sikusartumiinnaanngitsoq kisiannili nunarput tamaat eqqarsaatigalugu piniartoqarfiit periarfissinneqarnissaat pitsaanerusumik aningaasarsiorfissanik tunngaviliisinnaanerat taanna isumaqarpugut maannakkut itigartitsissutigineqarmat assorujussuaq uggornartoq.

 

Lars-Karl Jensen, Siulittaasup tulliata pingajuat, Siumut.

Uaguttaaq Siumuminngaaniit oqaaserisagut immaqa itisilinngikkaluarlugit uani siunnersuuteqartoq paasilluarparput kissaammersimaarmat maani Inatsisartuni ilaasortaqatitta ilaata immaqa inatsisiliornikkut aalajangiiffigisaminut immaqa malinnaavallaarsimannginnini pissutigalugu taamatut siunnersuutip tissisaarutitut ilusilerlugu oqaaseqarfigineqarneranut.

Taassumap eqqaasippaanga aalisarnermut imarsiornermullu ilinniarfimmik aamma pilersitsisoqalermat maani inimi uagut manna ini takornarniarallaratsigu oqallisigineqarnerani oqartoqarmat taamak ilinniarfinnik pilersitsisariaqanngitsugut ataataasup aalisartunngortussaq ilinniartissammagu.

 

Tassa inatsisitigut piumasarisaasut malinnaaffigineqassappata suna tamarmi ineriartortoq aamma malinnaaffigisariaqarparput. Neriuppunga aamma taanna Otto Steenholdtip siutaanut taanna pulajumaartoq.

 

Godmann Jensenip siunnersuutigisaa aamma uanga Siumuminngaaniit paasilluarparput. Kisianni suli uani Naalakkersuisut akissuteqaataat tutsuiginartinneraratsigu peqqutivarput kommunini nammineq siuarsaasuni aamma ineriartortitsinermut suliaqartuni erhvervskonsulentinik taaneqartartut siunnersortit saniatigut aamma ataatsimiititaliaqartarpoq inuussutissarsiutinut ineriartortitsinermik suliaqartunik.

 

Taakkua ingammik kommunini qanitariinni suleqatigiiffigineqarsinnaanerat ineriartortinneqarsinnaanerallu uagut oqariartuutigisarput uani isumaqarpugut assortuussutissaanngitsoq.

 

Tassa nunap iluani piniartut atugarisaatigut erloqinartutigut aamma ilaavoq nunap iluani neqissaqarniarnikkut siammarteriniarneq. Aammalu nutaajunerusunik uagut nerisaqarniarnerput immaqa patsisaalluni ingammik isorliunerusuniittut piniakkatigut neqit nioqqutiginiagaat siammarneqarsinnaaneq ajormata.

 

Kisiannili siunnersuuteqartoq paasilluarparput noqqaassutigissaata ilagimmagu nunatta avataanut tunisassiorsinnaanermik periarfissanik ujartuinissaq. Immaqa neqit ilimananngikkaluartut uani ulluni kingullerni aamma pisut qiviarutsigit Kalaallit Nunaata Ammeriviata saniatigut ingerlatsineq tassani aamma tusaamaneqarluarnerpaanngitsuummat.

 

Naammineerlutik qanoq iliuuseqarniartut kommunini marlussunni amernik pisiortorlutik aallartipput aammalu nuannequtaa aajuna avammut nioqquteqarfigisinnaasaminni aamma nassaarsiormata. Qularutissaanngilaq tassani kommunimi inuussutissarsiornermik ineriartortitsinermik suliaqartut aamma tassani iluaqutigisimassagaat.

 

Uagut Naalakkersuisut akissuteqaataattut ilusilerlugu tapersiinitsinnik naggasiutigiinnassavara tassa isumaqaratta tamakkua pioreersut atorluarlugit aamma pikkorissarnertigut assigiinngitsutigut ineriartortitsisoqarsinnaasoq.

 

Tassami piniartut aamma allanik pisariaqartitsisussaapput maannakkut takornariaqarneq annertusiartorpoq. Akiliuteqarluni piniartitsisinnaaneq aamma aqqutissiuutereernikuuvarput. Tamakkua ilusilersorlugit qanoq ililluni piniartunut ingerlanneqarnissaat pineqassappata siunnersortaasut tunngavissaqarluartumik sulinerminni angusinnaasaannik pikkorissarnerminni ingerlatsinerit pisortatigoortumik saneqqunneqarsinnaanngitsutut isumaqarfigivagut.

 

Taamaattumillu tamakku ineriartortinneqarnissaat aqqutissiuussinissaallu aallaavigalugu pikkorissarnerit ingerlanneqarsinnaanerannik Naalakkersuisut pilersaaruteqarnerat uagut tapersersuinnarparput.

 

Jakob Sivertsen, partiimi oqaaseqartitap avataatigut, Atassut.

Qujanaq. Tassaana partiip avataatigut oqaaseqarnissannut eqqaasikkaanga Kattusseqatigiit partiit allat oqaaseqarfigimmaassuk uggoralugu siunnersuut taperserneqanngimmat. Uanga tupigilaarpara tassa ukiakkut 2001-mi piniartut ullumikkut aningaasarsiutaat pingaarnersaat ammit pillugit siunnersuummik saqqummiussaqarama Kattusseqatigiit taamanikkut akerliummata.

 

Tassa taamanikkut oqallisaasorujussuuvoq piniartut augustip aallaqqaataani ameerutaat ima appartigimmata aaqqiiniarnissaq eqqarsaatigalugu oqaluttarfik manna atorlugu kimigiiserlunga pigaluarpunga. Taamanikkut aamma Kattusseqatigiit akerliupput.

 

Maannakkut siunnersorti taaneqarmat tapersersuilersimanerat assut tulluusimaarnarpoq. Tassaana Atassummit uagut pingaartikkipput piffinni assigiinngitsuni siunnersorteqarneq sumut iluaqutaassava inuk ataaseq maani qiusumiit siunnersuiniassaguni sikusartuinnarni? Iluaqutaassuseqarnavianngilaq annertunerusumik.

 

Piorsarniartigit uagut siunnersortivut kommunimi taakku nalunngilaat innuttatik kommunimi sunik inuussutissarsiuteqartut. Qanimut nalunngilaat sukkut siarsartariaqartut. Taannaana Naalakkersuisut sakkortusarniarmassuk tapersersoripput, taamaalilluni utaqqisarnerit avataaniit piunnaarlugit qanimut tikillugit siunnersortit siunnersuisinnaanerat taanna pingaartorujussuummat.

 

Aamma Atassummiit oqaaseqartugut sukumiisorujussuarmik oqaaseqarpoq. Ilaatigut aamma tunitsiviit nunaqarfinni ullumikkut atunngitsut ilanngullugit aamma nalilersorneqarnissaat eqqartorpaa. Imaappoq siunnersuut saqqummiunneqartoq annertuninngorlugu Atassummit maanngaaniit oqaaseqarfigineqarpoq.

 

Taamaattumik tupigineqarnera tapersiisimanngitsutut taanna nalileruminaappoq. Allaat uagut oqarpugut ullumikkut tunitsivinnut tunngatillugu nunaqarfinni soorlu siunnersuuteqartup oqaatigisai tunisassiassat atorluarneqanngitsut atorluarneqarsinnaanerat aamma anguniartariaqartoq. Taamaattuminguna taanna erseqqissumik aamma oqaatiginikuugipput.

 

Aamma una maannakkut aalajangiiffiginngikkaluarlugu ukiamut aappassaaneerneqarneranut sunik Naalakkersuisut suliniumminnik aamma maani saqqummiussaqaqqittussaapput. Taamaattumik maannakkut siullermeerneqaannarpoq aatsaallu ukiamut tamakkiisumik nalilerneqartussaavoq. Aamma piffissap taassumap ingerlanerani suliuniutit ingerlanneqartussaapput. Qujanaq.

 

Vittus Mikaelsen, partiimi oqaaseqartitap avataasigut, Siumut

Qujanaq. Uggornaraluarpoq Otto Steenholdt maaniinngimmat. Neriuppunga tusaasinnaassagaanga. Kiisami Otto Steenholdtip oqaaseqaammini allagaani naggataatungaani allassimasaa uanga piniartutut akuerisinnaanngilara. Akuerisinnaanngivippara.

 

Tassani Otto Steenholdt nassuerpoq oqaluttarfik manna pingaarnerpaaq atorlugu sunaaffa taamatut eqqarsartaaseqarsimalluni. Sunaaffa taamatut periaaseqarsimalluni. Ima allammat. Qajannguaq aallassaaq konsulentinik nassarluni usilluni. Imaluunniit qimusseq aallassaaq konsulentimik alupaarluni. Tassani nassuiinnarpoq nammineq taamak inuussutissarsiuteqartut ukiorpassuarnik politikkikkut suliaqartuusimalluni qanoq taakkununnga isiginnittaaseqarluni.

 

Taanna akuerineqarsinnaanngilaq politikkerit akornanni taamatut sulisoqarsimappat. Nassuerutigaa namminiivilluni taamatut erseqqitsigisumik allaganngorlugu saqqummersitsimmat.

 

Una siunnersuut uanga aamma oqaasertaa oqaasertarpiaatigut akuerseqataaffiginngilara. Pissutigalugu piniartoq ullumikkut siunnersorneqarnissaminik ajornartorsiuteqanngilaq. Piniartunukua tunisassiaminnik avammut tunisinissaminni ajornartorsiuteqartut. Tuniniaaffissaminnik ajornartorsiuteqarput.

 

Piniartut pisaasa nerineqarsinnaasut suulluunniit atorluarneqarsinnaasut avatitsinninngaaniit annertoorujussuarmik tatineqarnerisa kingunerisaanik ullumikkut taamatut inississimasut. Piniartoq naluara qanoq ililluni siunnersorneqassanersoq piniartoq. Uanga naluara qanoq ililluni siunnersorneqassanerlunga. Piniarneq taamak nalunngitsigaara uanga. Naluara qanoq siunnersorneqassanerlunga.

 

Ukujukua avammut tuniniaasussat aammalu nunatta iluani piniartut pisaasa nerisassaa atorluarneqarsinnaanerat taannajuna ajornartorsiutaasoq nunatsinni, taanna. Taanna imatut nipilerlugu saqqummersimagaluarpat piniartut tunisassiaasa imaluunniit piniartut pisaasa nerisassat atorluarneqarnissaat Kalaallit Nunatsinni siunnersortimik taamatut suliaqartumik atorfinitsitsisoqarnissaa saqqummersinneqarsimagaluarpat taamatut uanga sakkortunerpaarpaamik illersussagaluarpara.

 

Assersuutigalugu maannakkorpiaq kalaleqativut Danmarkimiittut AG kingullermik saqqummertup saqqaani qanoq allassimasoqarpa? Royal Actic Line erseqqivissumik allaqqippaa saqqaani tassani eqqaamaqqullugu kalaallit Danmarkimut kalaalingerngit nassiussissagaangassi pinngitsuunngiivillusi 12 kg annerpaamik nassiussinnaavarsi. Taamaallaat 5 kg tigusinnaavarput.

 

Allaat ullumikkut uanga pinngitsoorsinnaangiivippara kalaallit nerisassaata annersaat neqi. Maani pisiniarfimmiluunniit pisisinnaanngilanga. Ullut tamangajalluinnaasa pinngitsoorsinnaanngilara kisianni akisuvallaarujussuaqaat.

 

Tamakkununnga suliaqartussamik konsulentimik atorfinitsitsisoqarsinnaagaluarpat assorujussuaq uanga taanna tapersersussagaluarpara. Piniartutut inuussutissarsiuteqarneq eqqarsaatigalugu taamatut suliniarnerit aallartissappata taava klassini anginerni tassunga eqqunniartariaqarpoq. Pissutigalug piniarnermik inuussutissarsiuteqalissagunik annertunerusumik imaluunniit ilinniakkamik angusinngitsuussagunik taava piniarnermik ingerlataqalissagunik qanoq ullumikkut ajornartorsiuteqalernissatik nalunngereerniassammatigit.

 

Ippassigaminnguaq eqqartornikuuvarput atuarfimminngaaniit anialersussat inuusuttuaqqat siunnersorneqarnerat annerulertariaqartoq ilinniarfissaminnut. Taamaattumik aamma tassunga ilanngullugu uanga soqutigissagaluarpara taamatut tassunga ilanngullugu piniartuunerup kingunerisinnaasai ullukkuugallartoq qanoq isikkoqartoq atuarfinni klassini anginerni atuartitsitsissutigineqalersinnaagaluarpat.

 

Taamak naatsumik oqaaseqarlunga ingammik maangarnianngikkaluarlunga Otto Steenholdtip taamak erseqqitsigisumik oqarnera tunngavigalugu allatut ajornartumik nappaasariaqarsimavunga oqaaseqarnissannut. Qujanaq.

 

Lars Sørensen, Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuat.

Uaguttaaq aamma siunnersuuteqartumut erseqqissaatigilaartariaqarparput tassa siunnersuutip tunngaviatigut Inuit Ataqatigiinninngaaniit tapersiinerput taanna ersarissumik oqaatigigatsigu. Aammalu erseqqissaatigalugu Naalakkersuisut maannakkut piniartukkormiut ullumikkut inuuniarnikkut atugarisaannik aningaasaqarniarneranillu misissuisitsinerup aallartereersimasup naammaasineqarnissaa utaqqeqqaarusukkatsigit.

 

Taamatut aamma oqaaseqarnitsinnut aallaavigivarput tassa Inuit Ataqatigiit sinnerlugit Inatsisartunut ilaasortaq Ole Lyngep piniartunngorniarnermut ilinniarfimmik, ilinniarfeqalernissaanik siunnersuutaanut attuumassuteqartutut isigalugu piniarnermut siunnersortimik atorfinitsitsisinnaanissaq aamma eqqartornikuugatsigi.

 

Taamaalillugulu aamma siunnersuut tunngaviatigut tapersersoripput oqaatigalugu. Naatsorsuutigalugu Naalakkersuisut piniarnerinnavimmik inuussutissarsiuteqartut atugaannik misissuinermi tamakkiisumik aaqqiinissaq siunertaralugu kingusinnerusukkut Inatsisartuni saqqummiunnissaa taanna naatsorsuutigalugu taamatut oqaaseqarpugut.

 

Ilaatigut aamma ataasiakkaanit oqaatigineqareersutut piniartut tunisassiaasa avammut sammisumik tuniniarneqarsinnaanissaat taanna aamma ilanngullugu misissortariaqarmat naluneqanngitsutuut ilaatigut siusinnerusukkut oqallittarnerni taassumap ajornartorsiutip Naalakkersuinikkut pimoorunnerullugu ingerlanneqarnissaa taanna Inatsisartuni kissaatigineqartup sulissutiginissaa naatsorsuutigalugu.

 

Aamma piniartukkormiut eqqarsaatigalugit angallannikkut pissutsit pitsanngoriarujussuarnikuupput tassami isorliunerusuni Upernavimmi Uummannami mittarfiliortoqarnikuuvoq taakkulu aamma atorluarnerisigut piniartut atugarisaasa oqilisaaffigineqarnissaat naatsorsuutigaarput. Aammalu oqareernittuut tunngaviatigut siunnersuut isumaqatigaarput kisiannili pisariaqartillugu nutaamik ataatsimut aaqqiinissaq. Taanna Naalakkersuisut neriorsuutigimmassuk taamaalillugu taamatut siunnersuuteqartoq oqaaseqarfigivarput.

 

Oqareernittuut tassa Inuit Ataqatigiinninngaaniit piniartunngorniarnermut ilinniarfeqalernissaanik siunnersuuteqarneq aamma ilanngullugu naatsorsuutigigatsigu Naalakkersuisut tamakku ilanngullugit aamma misissuisitsinermi eqqartorumaaraat kingusinnerusukkulli Inatsisartuni tamakkiinerusumik aaqqiinissaq siunertaralugu oqallinnerit ingerlateqqinnissaat naatsorsuutigalugit taamatut siunnersuuteqartumut oqaaseqarpugut.

 

Anthon Frederiksen, Siulittaasup tulliata sisamaat, Kattusseqatigiit.

Tassaana Jakob Sivertsenip Kattusseqatigiit puisit amiinut iluarsaassinissamut tunngatillugu siunnersuuteqarsimanerminut akerliusimasutut oqaatigimmatigut eqqaasilaarniariga inuttaa Kattusseqatigiit uagut ilaasortat sisamaannaavugut. Akerliusoqarsimassappat taava inimi maani amerlanerussuteqartut akerliusimassapput. Kattusseqatigiit kisimiunngitsoq.

 

Kisianni eqqaamasakka malillugit uagut taanna siunnersuut akerleralugu oqaaseqarsimanngilagut. Aammalu taamatut ataasiakkaanik pisuutitsiniartarneq asuli oqarluarniarnerinnaasoq. Tassa maannakkut uumap eqqartorneqartup uggorineranut pissutigisavut uagut uaniipput Godmann Jensenip piniartutut inuussutissarsiuteqarnermini aamma kingorna Vittus Mikaelsenip oqaatsimini siunnersortip qanoq atorneqarsinnaaneranut tunngasoq itilerlugu oqaatigivaa.

 

Isumaqarpunga siunnersortimik atorfinitsitsisisoqassagaluarpat taakkua nunatta iluani tunisassiornermut tunngasut kalaaliminernut tunngasut atorluarneqarnerulernissaat anguneqarsinnaasoq ukua uanga naatsorsuutiginnginnakku Godmann Jensenip siunnersuuteqarnermini oqaatsit atugaqqeqqissaavi kisiisa aallaavigiinnarnagit kisiannili soorunami uagut tusarniaanissamik oqarnitsinnut pissutigaagut aamma atuisut piniartut tamarmik aamma sikusartumiinngikkaluartut ilanngullugit tusarniaaffigineqarnissaat tassani iluatinnartutut isigatsigu.

 

Kisianni tassa ajuusaarnarpoq tassa uggornarlunilu amerlanerussuteqartunit taperserneqanngimmat.

 

Otto Steenholdt, Attaviitsup oqaaseqartua.

Tassamiukua tusangiatsattut taakkua marluk pisariaqarsimassanngikkaluarpoq parteeqatigiit ilumullimi ataatsimiilaarsimasuugussi. Vittus Mikaelsen eqqorluinnartumik oqaatigaa nammineq atorfissaqartinnagu konsulenteqarnissani angalaarnermini. Tassa uanga oqaatigisara. Piniartup atorfissaqartinngisaat. Kisianni una qulequtaqarami sikusartumik piniartunik siunnersortimik atorfinitsitsinissamik.

 

Takuat erseqqarissusia oqallinnitsinni tikippagut pisaajukua, pisarisartagaajukua piniartut qanoq piniarigut. Tassa imarisaralua, kisianni qulequtaa takugaanni soorlu uanga oqartunga piniartoq qanoq ilillugu aamma siunnersortilissavisiuk piniariarniarpat.

 

Ersarissuminguna allassimannginnami siunnersuuteqartoq maani paatsoortitsisoq. Oqaloqatigiissimasuugussi sumilluunniit takilaartumik taanna ataatsimiiffigisariaqanngilarput. Isumaqatigiippugut qulequtaajuna kukkullugu tunniutiinnarsimagissi.

 

Godmann Jensen, Atassutip oqaaseqartua.

Siunnersuutigineqartoq pillugu qulequtaq soorlu oqallisigineqarpoq soorunami. Otto Steenholdtip nammineq aamma taannarpiaq oqaatigivaa sikusartuni siunnersortimik, piniartunut siunnersorteqarsinnaaneq. Tassa qulequtarivaa taanna. Una imaakkami Naalakkersuisut akissuteqarnermini ersersippaa ilaatigut sikuneq ajortuni aamma sikusartuni piniartut immikkoortikkuminaannerat.