Ullut ataatsimiiffiusut arfersaneq aappaat, tallimanngorneq 10. maj 2002, nal. 18.55

Oqaluuserisassaq immikkoortoq 82

Utertunut tunngasumik iliuusissatut pilersaarusiortoqarnissaa pillugu aalajangiiffigisassatut siunnersuut.

(Asii Chemnitz Narup)

(Siullermeernera)

 

Asii Chemnitz Narup, Siunnersuuteqartoq, Inuit Ataqatigiit.

15. marts tunniussigatta taamani siulittaasoqarfimmut qulequtsiussimasara taanna pingaartippara qulequtaassasoq, taamaattumik taanna ilanngullugu tunngavilersuutikka tikitsinnagit oqaatigilaarusuppara.

 

Utertunut suliffissaqartitsisarnerup siuarsarneqarnissaa pillugu aalajangiiffigisassatut siunnersuut.

 

Takusinnagakku utertunik taaneqarsimasoq, kisianni tassa ilinniakkamik tunuliaqartut sullissisut pingaartittorujussuummasigit puujuttortunik taassagigut. Taamaattumik taanna uteqqilaarpara. Aajukua tunngavilersuutikka.

 

Anders Andreassen, ataatsimiinnermik aqutsisoq, Siulittaasup tulliata aappaa, Siumut.

Uani oqaaseqartussanut tunngatillugu una oqaatigilaassavara, tassa ilisimatinneqaratta uani qallunaatuunngornera aammalu kalaallisut taamatut taagornera oqallinnermi akornutaasussatut nalilerneqanngitsoq. Kisiannili aamma ataqqiumavarput illit qulequtsiussat, taamaattumillu suliassap tassuunga tunngasoq immaqa oqaasiliortunut kingusinnerusukkut ingerlatinneqarumaarmat taanna Siulittaasoqarfimmiit ilisimasissutigiinnassavara. Takanna

 

Asii Chemnitz Narup, saqqummiussisoq, Inuit Ataqatigiit.

Qujanaq. Tassa tunngavilersuutit tikippakka

 

Peqqinnissaqarfiup isumaginnittoqarfiullu iluanni atorfillit, ilinniakkamik misilittakkannillu tunuliaqutarissaartut, qaammatini kingullerni erseqqissaatigisarpaat nunaqqatigiit akunnitsinni inuit puiguttortut taamaaliartulersulluunniit amerliartuinnarnerat.

 

Innuttaaqataasut akornanni puiguttortut immikkut ittumik paaqqutarineqarnissamik isumassorneqarnissamillu ulluinnarni pisariaqartitsisupput. Taamatuttaaq pisariaqartippaat immikkut ittumik sungiusarneqarnissartik piginnaasat nalinginnaasut/tunngaviusut ilaat attatiinnarnissaat siunertaralugu. Pisariaqartitsinerup qanoq annertutiginera inummit inummut nikerarpoq, apeqqutaallunissaaq pineqartup puiguttornerata qanoq annertutiginera. Puiguttortumik sullissisut immikkut ikiorsiisinnaanissamik sungiusarneqarsimasuusariaqarput.

 

Inuit Ataqatigiit isumaat naapertorlugu ilisimaleriikkat siulittuutillu tusaanngitsuusaarneqarsinnaasorinanngillat.

 

Taamaattumik Naalakkersuisut inussiarnersumik qunnuigisariaqarput makku isumageqqullugit:

 

Qulaajaqqullugu inuit qassit puiguttornertik pissutigalugu maannakkorpiaq immikkut ittumik ikiorserneqarnissamik pisariaqartitsinersut.

Inuit taakku ullutsinni pisariaqartitaminnut naleqquttumik ikiorserneqartarnersut kiisalu.

Pisariaqartitsinerup siunissami qanoq annertutigilerumaarnera misissoqqullugu.

Qulaajaalluni misissuinermut ilanngullugu misissorneqartariaqarpoq puiguttortunut ikiorsiineq naleqqunnerpaaq neqeroorutigineqarsinnaassappat illutatigut piumasaqaatit suut naammassineqartariaqassanersut. Taamatuttaaq apeqqutit sulisoqarnermut ilinniakkatigullu tunuliaquttatut piumasaqaatinut tunngasut misissorneqartariaqarput.

 

Kommunit KANOKOKA-lu suleqatiserissallugit pissusissamisoorpoq. Peqqussutitigut maleruagassat, maannaa atuuttut, periarfissiipput inunnut pineqartunut kommunikkuutaartumik nunalu tamakkerlugu atuuttussamik angerlarsimaffiliornissamut. Taamaalilluni pilersaarusiornissamut aalaavissaq immini eqaatsuuvoq. Apeqqutit pisariaqartitsinermut tunngasut aamma kommunit aningaasaqarnikkut pisinnaasaannut tunngasut siunissami ikiorsiissutinik ineriartortitsinissamut isumaliutersuuteqarnermi ilanngunneqarsinnaapput.

 

Pissusissamisoorpoq pilersaarusiornissami nalilersussallugu utoqqaat illui pioreersut annikitsunnguamik allanngortitserrnerisigut inunnut pineqartunut pisariaqartitaannullu qanoq naleqquttunngorsarneqarsinnaanersut - assersuutigalugu utoqqaat illui talullugit iluarsaannerisigut, sanaartornermut aningaasartuutit amerlasuupilussuit atunngikkaluarlugit.

 

Inuit puiguttornermik eqqorneqartut taakkulu ilaqutaasa inuuneriligaannut sunniuteqaqataasarpoq avatangiisit qisuariarnerat isiginninnerallu, taamaattumik Naalakkersuisut maannangaaq eqqarsaatersorfigilereertariaqarpaat qaarmarsaanerit qanoq ittut ingerlanneqartariaqarnerat nunaqqataasut eqqaamiullugu ikorfartuisinnaanissaat angujumallugu.

Daniel Skifte, ataatsimiinnermik aqutsisoq, Inatsisartuni siulittaasoq, Atassut.

Asii Chemnitz Narup qutsavigaarput. Maannakullu akissuteqassaaq Peqqinnissamut Avatangiisinullu Naalakkersuisoq.

 

Edvard Geisler, Peqqinnissamut Avatangiisinuullu naalakkersuisoq, Atassut.

Qujanaq.

 

Akissuteqaat una Isumaginninnermut Suliffeqarnermullu Naalakkersuisoq qanimut suleqatigalugu suliarineqarpoq.

 

Inatsisartunut ilaasortaq Asii Chemnitz Narup ikiorsiissutit pisariaqartinneqarut ineriartortinnissaasa ataatsimut pilersaarusiornissaat siunertaralugu Inatsisartut aalajangiiffigisassaattut siunnersuuteqarpoq, inunnut nappaammik demends-imik ilaatigut puiguttornermik nassataqartumik nappaateqaleriartortunut / nappaateqalersimasunut ikiorsiissutinik pilersitsinissamik siunissami pisariaqalersussanik Naalakkersuisut qulaajaaqqullugit.

 

Siunnersuut siulittaasoqarfimmit aalajangiiffigisassatut oqaluuserisassanngortinneqarpoq.

 

Utoqqarnik paaqqutarinninneq Naalakkersuisut samminiagaannut ilaarerpoq ukiuni aggersuni immikkut eqqumaffigisariaqartutut isigineqarluni.

 

Inatsisartut 2002-mi ukiakkut ataatsimiinnissaannut pisortanit soraarnerussutisiat (pensionit) pillugit Inatsisartut peqqussutaata allanngortinneqarnissaa Naalakkersuisut siunnersuutigilersaarpaat.

 

Manna tikillugu utoqqaat aningaasaqarnikkut atugaat qitiutinneqarsimapput, kisianni soorunalimi aamma utoqqaat paaqqutarineqarnissaannik neqeroorutaasartut, naleqartumik inuuneqarsinnaanermik qulakkeerisut, qitiutillugit sammineqarnissaat taamatuttaaq pingaaruteqartigipput. Pisortanit pensionisiat pillugit peqqussut allanngortinneqareerpat paaqqutarinninnermut tunngasut oqaluuserisassanngortinneqassapput, KANOKOKA aqqutigalugu kommunit suleqatiginerisigut Naalakkersuisut suliassaannut ilanngunneqassallutik, taavalu Inatsisartut 2003-mi ukiakkut ataatsimiinneranni saqqummiunneqarnissaa naatsorsuutigineqarluni.

 

Inatsisartunut ilaasortap Asii Chemnitz Narupip aalajangiiffigisassatut siunnersuutaani Inatsisartut suliniutissaattut immikkoortut tallimat saqqummiunneqarput, taakkulu pillugit Naalakkersuisut makkuninnga oqaatigiumasaqarput:

 

Inuit demensimik nappaatillit qassit maannakkorpiaq immikkut ittumik ikiorserneqarnissamik pisariaqartitsinersut qulaajarniarlugu kommunini paasissutissanik katersuinermi KANUKOKA ikiuuteqqullugu qinnuigineqassaaq. Kommunit tassaapput inuit taakku ullutsinni pisariaqartitaminnut naleqquttumik ikiorserneqartarnersut pillugit paasissutissiisinnaasut. Paasissutissat isumaginninnermut suliassaqarfimmit pissarsiarineqassapput aammalu peqqinnissaqarfik, nappaatip suuneranik aalajangiinissamut immikkut ilisimasaqartuusoq, suleqatigalugu suliareqqinneqassallutik.

 

Demensimik nappaateqalersimanermik imaluunniit nappaatinik tassunga assingusunik nappaateqartoqarneranik paasisaqarnissamut Peqqinnissaqarfik Dronning Ingridip Napparsimavissuani periarfissaqarpoq. Nappaatip suuneranik aalajangiinermi nakorsaasersuinikkut qulaajaasoqartarpoq, tanikkut nappaatinik katsorsaariaaseq aamma tarnip pissusaanik ilisimasallit atorlugit misissuisoqarluni, tamatumani CT-scanner ilanngullugu atorneqarsinnaalluni.

 

Demensimik nappaatillit siunissami amerlissangatinneqarput, pingaartumik inuiaqatigiinni utoqqaat amerliartornerat pissutigalugu, soorluttaaq qaratsakkut nappaatit allat, ilaatigut Parkinsonip nappaataanik (sajunnermik nappaat) napparsimalersitsisartut kalaallinit atugaaneri akulikilliartortut.

 

Sianiutinik ilisimasalimmik Peqqinnissaqarfik siunnersortimik atuisalersimavoq, taanna pisariaqartitsineq naapertorlugu sinerissami peqqinnissaqarfinnut misissuiartorluni angalasarpoq. Katsorsaanerup tungaatigut ilaannikkut piffissarujussuaq atorlugu sungiusaaqqinnissamut maannakkut Dronning Ingridip Napparsimavissua sullissinissamut sulisoqarnikkut aningaasaqarnikkulluunniit periarfissaqanngilaq. Napparsimasunik katsorsaaneq taama ittoq ingerlanniaraanni oqalunnermik sungiusaaqqinnermik immikkut ilisimasallit, tagiartuisartut pillorissaasartullu kiisalu ininik piukkunnartunik peqarnissaq pisariaqartinneqarput. Peqqinnissaqarfilli isumaqarpoq sungiusaaqqinneq paaqqutarinninnerlu sapinngisamik napparsimasut najugaanni ingerlanneqartariaqartut, taamaattorli kommunini mikinerni utoqqaat annertuumik paaqqutarisariallit napparsimmavimmut unitsittarsinnaanissaat pinngitsoorneqarsinnaassagunanngilaq.

 

Immikkoortortanik talusanik napparsimmavinnik pilersitsiortorniaraanni ingerlatsiniaraanniluunniit aningaasat pisariaqartinneqassapput, soorluttaaq sulisut suliamik nutaamik tigusinissamut piareersarlugit linniarteqqinneqartariaqassasut. Inuiaqatigiinni ullutsinni demensimik nappaateqalereersimasut qassiunerinik nalunaarsukkanik Peqqinnissaqarfik peqanngilaq.

 

Siunissami iliuuseqarnissamik pisariaqartitsinerup qanoq annertussusianik misissuinissamut atatillugu, nunani allani misissuinerit ingerlanneqareersimasut ilaatigut paasisaqaataasinnaassapput. Utoqqaat demensimik nappaateqalersartut amerliartornerat Danmarkimi nunanilu avannarlerni allani ilisimaneqarpoq. Misissuinermi ilanngunneqassaaq Kalaallit Nunaanni atugaanera nunani allani atugaaneranut sanilliullugu allaanerussuteqarnersoq.

 

Inuit demensimik nappaateqartut pitsaanerpaamik paaqqutarineqarnissaat katsorsarneqarnissaallu qanoq ililluni anguneqarsinnaasoq nalilersorneqassaaq Nuummi immikkoortortami talusamit misilittakkat naliliinermut ilanngunnerisigut. Immikkoortortaq talusaq utoqqarnut tanikkut nappaatilinnut arfinilinnut inissalik 1996-imi pilersinneqarpoq. Kommunip paasissutissiinera naapertorlugu immikkoortortami misilittakkat pitsaasuupput, ineqartut taakku pitsaanerusumik inuuneqalereersimammata.

 

Sulisoqarniarnikkut ilinniartitsinikkullu pisariaqartitsineq pillugu apeqqummut kingullermut atatillugu Naalakkersuisut ilisimatitsissutigissavaat, 2001-imi ukiakkut ataatsimiinnermi aalajangiinerup kingorna isumaginninnikkut ingerlatani sulisorisat ilinniarsimasut sulinerminni atugaannik misissuineq aallartinneqarmat. Misissuinerup 2002-mi aasakkut naammassineqarnissaa naatsorsuutigineqarpoq, inerneralu 2002-mi ukiakkut ataatsimiinnermi saqqummiunneqassalluni, sulisut taakku sulinerminni atugaasa pitsanngorsarnissaannut suliniutit suut atorneqassanersut pillugit kaammattuutaasinnaasut ilanngullugit. Aamma misissuinermi utoqqarnik sullissinermi sulinermi pissutsit ilaatinneqarput, taassumalu ilaatigut ilinniartitsinikkut sulisoqarniarnikkullu pisariaqartitsineq takutssavaa. Misissuinerup pilersaarusionera ingerlanneqarneralu suleqatigiissitamit avataaneersumik kommuninit, ilinniarfinnit sulisullu peqatigiiffiinit ilaasortaaffigineqartumik ingerlanneqarput.

Demensimik nappaateqartut sunik immikkut ittunik sullinneqartariaqarnerat paasinarsippat illussaqarniarnikkullu pisariaqartitsineq qanoq annertutigisoq paasineqarpat, taava kommunit sanaartugassanut pilersaarutaanni ilanngunneqarsinnaalissapput aammalu Namminersornerullutik Oqartussat aningaasartuutissaat aningaasanut inatsimmut ilanngunneqassallutik.

 

Peqqinnissaqarfimmut atatillugu peqqinnissakkut ilinniartitaanerit pilersaarusiorneranni innuttaasuni utoqqaat amerliartornerat eqqarsaatigineqareersimavoq. Peqqinnissamik isumaginninnermi ikiortitut aammalu peqqissaanermi ikiortitut ilinniartitsinermi utoqqaat qanoq sammisaqartittarnissaannik ilinniartitsisoqartarpoq aammalu sulinermik misiliinermi ilinniartitsissutissanut ilaatinneqartarluni. Ilinniakkanik taakkuninnga ilinniarsimasut aamma kommunini atorfinitsinneqartarnissaat siunertarineqarpoq.

 

Peqqinnissamik isumaginninnermi ikiortitut ilinniartut utoqqaat peqqissut angerlarsimaffimminni najugaqartut sullinnissaannik ilinniartinneqartarput, ukuli peqqissaanermi ikiortitut ilinniartut aamma utoqqarnik napparsimasunik sullissinissamik ilinniartinneqartarlutik. Pikkorissaasarnermut atatillugu aammataaq utoqqarnik paaqqutarisarialinnik sullissinissamut sulisut piginnaaneqalernissaat Piqqissaanermik Ilinniarfiup qitiutippaa. Pikkorissaasarnerit taakku kommunini peqqinnissaqarfimmilu sulisunit peqataaffigiumaneqarluartarput.

 

Asii Chemnitz Narup isumaqarpoq qaammarsaanerit qanoq ittut ingerlanneqartariaqarnerat pillugu Naalakkersuisut maannangaaq eqqarsaatersorfigilertariaqaraat, taamaalionikkut napparsimasumut qanittumik inooqataasut ikorfartuisinnaanissaat oqilisaassisinnaanissaallu angujumallugu. Demensimik nappaatillit qanigisaat demensimik nappaatilimmik paaqqutarinninnermikkut isumassuinermikkullu nersunartumik suliaqartarnerat qularutissaanngilaq. Qanigisaasut qanigisamik inuttut pissutsimigut allanngorneranit sunnerneqartarput. Taamaattumik sakkortuumik misigisaqartarnertik pissutigalugu misigisatik suliarisariaqalersarlugit.

 

Napparsimalersimasumut qanigisaasut ikorfartussallugit Naalakkersuisut pisussaapput, tassa nappaatip suuneranik taassumalu ersiutaanik qanigisaasut paasissutissinnerisigut qanorlu namminneq peqqissutsiminnut siunniuteqaataanngitsumik nappaatilik ikorfartorniarlugu iliuuseqarsinnaanerannik ilisimatinneqarnissaannut pisussaallutik. Taamaalilluta aamma peqqilluni utoqqaliartornissamut nunarsuaq tamakkerlugu peqqinnissaq pillugu suleqatigiiffissuup WHO-p kaammattuutai piviusunngortissinnaassavagut, aammattarli innuttaasut demensimik nappaatillit peqqinnarnerusumik ulluinnarni inuuneqalersillugit.

 

Ullutsinni oqaatigisariaqarparput taamatut paasitsitsiniaanissamut atortussanik kalaallisuunik pqannginngimmat. Kisianni peqqinnissakkut isumaginninnermilu sulisorisat eqqortumik ilitsersuiniarlutik annertoorujussuarmik suliaqarput. Najukkani peqqinnissaqarfinni angerlarsimaffimmi peqqissaasut ilaat ikorfartoqatigiiffinnik attaveqaqatigiittarfinnillu pilersitsiortorlutik aallartissimapput, tamatumani siunertaalluni qanigisaasut naapittarnissaat ikorfartoqatigiinnissaallu.

 

Pisariaqartitatut eqqartorneqartut Naalakkersuisut isumaqatigaat, aammalu isumaginninnermut peqqinnissamullu suliassaqarfimmi tulleriiaarinermut ilanngunniarlugu. Qujanaq.

 

Daniel Skifte, ataatsimiinnermik aqutsisoq, Inatsisartunut siulittaasoq, Atassut.

Naalakkersuisunut ilaasortamut qujavugut. Taava maannakkut partiit Kattuseqatigiit Attaviitsullu oqaaseqartuanut nuuppugut, siulliulluni oqaaseqassaaq Vittus Mikaelsen Siumut.

 

Vittus Mikaelsen, Siumup oqaaseqartua.

Qujanaq.

 

Inatsisartunut ilaasortaq Asii Chemnitz Narup aalajangiiffigisassatut siunnersuuteqarpoq ikiorsiissutinik pisariaqartinneqartut ineriartortinneqarnissaasa ilaatigut pilersaarusiornissaa siunertaralugu Inatsisartut aalajangiissasut.

 

Inummut nappaammut demens-imik tassungaluunniit assingusumik ilaatigut puigutunermik nassataqartumik napparsimalersimasunut ikiorsiissutinik peersinissamik.

 

Siunissami pisariaqalersussamik Naalakkersuisut qulajaassasut aalajangiiffigisassamut siunnersuut Siumumiit misissorluareerlugu imatut oqaaseqarfigissavarput:

 

Aalajangiiffissatut siunnersuut una Naalakkersuisut eqquaffigilluinnarlugu annertoorujussuarmik suliniuteqarfigereerpaat Siumumiit nalunngilarput.Taamaattumik aalajangiiffissatut saqqummiunneqarnera tupiusuutigaarput.

 

Uuma qinigaaffiup nalaani aamma manna qinersivik sioqqullugu Inatsisartuni ilaasortat ilaasortaasartullu qasseriarlutik utoqqaat atugarisaat pillugit pitsanngorsaatissanik aaqqissuisoqarnissaannik Inatsisartunit Naalakkersuisut suliassinneqarnikuupput.

 

Naalakkersuisup oqarnerattut utoqqarnik paaqqutarinninneq Naalakkersuisullu samminiagaannut ilaareerpoq. Ukiuni aggersuni eqqumaffigineqartariaqartutut isigineqarluni.

 

Siunnersuummi saqqummiunneqartumi Inuit Ataqatigiit isumaat naapertorlugu ilisimaleriikkat siulittuutillu tusaanngitsuusarneqarsinnaasorinanngillat.

 

Siumumiit oqaaseq kingulleq atorneqartoq isumaa paaserusupparput qanoq isumaqarnersoq.

 

Siumumiit siunnersuut misissortuaratsigut paasivarput saqqummiussaq una tallimanik immikkoortortaqartoq, tassalu:

 

Nappaammik demens-imik napparsimasut qassiuneranik nalunaarsuinissamik.

Inissanik sanaartornissanik.

Sulisumik ilinniartitsinissamik.

Ilaquttat qanigisallu ... siunnersuisussanik.

Aningaasalersorneqarnissaannik

 

Siumumiit isumaqarpugut Naalakkersuisoqarfiit marluk suliassaat taama annertutigisumut imaaliinnarlugit aaliangiiffigisinnaanngikkigut.

 

Naalakkersuisut oqarnerattuut utoqqaat aningaasaqarniarneranut aaqqiissutissat 2002-mi ukiakkut inatsisaattut ataatsimiinneranni saqqummiunneqartussaapput.

 

Taakkulu saniatigut utoqqaat atugaarisaat aamma napparsimasut napparsimalertussallu ilanngullugit Naalakkersuisuni oqaatigineqarpoq misissuineq ingerlanneqareersoq, naak misissuinissamut atugassanik immikkut aningaasalisoqanngikkaluartoq.

 

Ilanngullugu oqaatigineqarput nakorsat angalasinneqartarnerat ingerlareersut, demens-imik napparsimasut misissuiffigalugit akisoqisumi.

 

Naalakkersuisup pilersaaruteqareersut kommunit KANOKOKA-lu suleqatigalugit misissuinerit ingerlanneqassasut.

 

Tamatta aamma nalunngilarput utoqqaat atugarisaanni misissuinissami napparsimasut qassiuneri ilanngullugit misissorneqassasut.

 

Utoqqaat amerliartornerat kommunini, kommunit ilisimareerpaat. Annertuunngitsut kommuninit eqqumaffigineqarput.

 

Siumumi ilisimaaraarput Naalakkersuisut annertuumik sulisoqarnerup tungaanut suliniuteqareersut. 2001-ip ukiakkut Inatsisartut ataatsimiinnerminni piumasarimmassuk isumaginninnermi sulisoqarneq misissuiffigineqassasoq, aamma utoqqaat sulisoqarnerat ilanngullugu. Suliap naammassineqarneri Inatsisartut 2002-p ukiakkut ataatsimiinneranni saqqummiunneqarnissaa oqaatigineqarpoq.

 

Siumumi ilisimavarput misissuinerup pilersaarusiornerani suleqatigiissitaliortoqarsimasoq avataaneersunik ilaasortalersorneqartunik. Suleqatigiissitaliaq ukunani inuttalerneqarsimavoq kommunini ilinnarfinni sulisut peqatigiiffiannik ilaasortaatitalersorneqartumik.

 

Siumumi anguniakkatta pingaarnersaaraat utoqqaat peqqissut eqqissillutik akornusersorneqaratik angerlarsimaffissaannik angerlarsimaffeqarnissaat. Taamaattumik Siumumiit InuitAtaqatigiit isumaqatiginngilagut siunnersuuteqarmata kommunini utoqqaat illuisa ilaat talullugu utoqqarnut napparsimalersunut inissialiarineqassasut.

 

Siumumiit Naalakkersuisut isumaqatigaagut siunissami pilersaaruteqarmata sinerissami napparsimavinni utoqqarnut napparsimalersunut napparsimalerumaartunullu immikkoortortaqalernissaq anguniarmassuk, kommuninit pilersaarusiornermut suleqatigalugit.

 

Siumumiit ilisimaarilluinnarparput ullumikkut utoqqarni nappaammik demens-imik napparsimalersoqartillugu kommunit napparsimavimmiitsitsigaangamik ukiumut isumaginnikkut aningalivut annertuumik kipusooruteqartarmata.

 

Siumumiit taamatut oqaaseqarluta Inatsisartunut ilaasortap Asii Chemnitz Narup-ip aalajangiiffigisassatut siunnersuutaa isumaqatiginngilarput. Suliat amerlanerit Naalakkersuisuni ingerlanneqareermata.

 

Naggataagut Naalakkersuisup saqqummiussaa tamakkiisumik Siumumiit isumaqatigaarput. Naalakkersuisullu sulilluarsimaneranik suleqataasimasullu allat tamaasa qutsavigalugit.

 

 

Daniel Skifte, ataatsimiinnermik aqutsisoq, Inatsisartut siulittaasuat, Atassut.

Vittus Mikaelsen qutsavigaarput. Tulliulluni oqaaseqassaaq Godmand Rasmussen Atassut.

 

 

Godmand Rasmussen, Atassutip oqaaseqartua.

Ikiorsiutit pisariaqartinneqartut ineriartortinnissaa pilersaarusiornissaa siunertaralugu inunnut puujuttunngortutunut puujuttortunullu ikiorsiissutinik siunissami pilersitsinissamik pisariaqartitsinermi Naalakkersuisut qulaajaqqullugit Inatsisartut aalajangiiffissatut siunnersuummut Inatsisartuni ilaasortaq Asii Chemnitz Narup siunnersuutaannut Atassummit imatut oqaaseqaateqassaagut.

 

Siunnersuuteqartup saqqummiussaa nunatsinni maannakkut takornartariunnaarparput taamaattumillu siunissamut sillimmartaarnissamik oqariartuut pissusissamisuuginnarluni.

Siunnersuuteqartummi oqaatigisai sillimmartaarfiginngikkaanni ajornartorsiummillu naapitsivigineqarumaarneri imaannaanngitsussussaassasut Atassummiit upperaarput.

 

Taamaattumik naalakkersuisut akissutaanni eqqumaffigineqarneratalu isummiussaat Atassummiit iluarisimaarlugu oqaatigissavarput.

 

Aammalumi KANOKOKA-p suleqatigineratigut kommunillu suleqateqarnerup siunniuteqareernera aammattaarlu Peqqinnissaqarfiup siunnersortimik atuisimasalersimanera akissuteqaatip erserneraa suliniutaasunillu aallarnisaasoqalereersimaneranik. Ajuusaarnarporli Dronning Ingrid Napparsimavissuata sullissinissaminut sulisoqarnermikkullu aningaasatigut periarfissaqanngissimanera. Ukiullumi ornitagut eqqarsaatigalugit sillimmartaarnissaq avaqquminarsaqaaq. Pingaartumik ajornartorsiut sunaluunniit pingaartumik nutaajusoq inuiaqatigiinullu takkuttoq nukinnik imaannaanngitsunik nassataqarluni takkukkaangami piareersimaffiginagulu imaannaanngitsumik nassataqartarmat nalunngilarput.

 

Taamaattumik siunnersuutip ungasinnerumut sillimmartaarnissamik tikkuussinera Atassummiit iluarisimaarlugu nalunaarutigissavarput, aaqqiiniaqataanissatsinnullu tunuarsimaassanngilagut.

 

Taamatut oqaaseqarluta Naalakkersuisut akissuteqaataat tamakkiisumik taperserparput.

 

Daniel Skifte, ataatsimiinnermik aqutsioq, Inatsiartunut siulittaasoq, Atassut.

Godmand Rasmussen qutsavigaarput. Tulliulluni oqaaseqassaaq Olga Poulsen Inuit Ataqatigiit.

 

Olga Poulsen, Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuat.

Qujanaq. Inatsisartunut ilaasortap Asii Chemnitz Narupip Inuit Ataqatigiit aalajangiiffissatut siunnersuut saqqummiunneqarnissaminut pisariaqarluinnartoq oqaluuserisassanngortippaa.

Siullermik Inuit Ataqatigiinniit oqaatigissavarput oqaluuserisassat allattorsimaffianni oqaluuserisassap qulequtserneqarsimanera akuersaarsinnaannginnatsigut, tassami oqaaseq utertoq atorneqarsimammat puiguttuttoq atorneqarani.

 

Inatsisartut ataatsimiinneranik aqutsisoq siuliani aqutsisuusoq ilisimatissavarput atuagaq Peqqinnissaqarfimmiit suliarineqarsimasoq, tassalu oqaatsit Napparsimaveqarfiup iluani akuerisat atorneqarneranik imalik tassani oqaaseq puujuttuttoq atorneqareermat oqaaseqaasiliortunik akuerineqarluni aammalu Peqqinnissaqarfimmiit peqataaffigineqartumik akuerineqarluni. Taamaattumik pisariaqassanngilaq oqaasileriffimmut uumap oqaatsip sorliup atortussaanera ingerlatissallugut.

 

Puujuttorneq ersiutaavoq qaratsap pissusissamisoortumik ingerlanissaata annikilliartulerneranik ersiutit siulliit tassaasarput siullermik puujuttorninngorneq aammalu ulluinnarni inuuniarnikkut ajornartorsiulerneq.

 

Amerlanertigut puujuttornermik eqqorneqartut utoqqaapput, kisiannili ilimaneqartariaqarpoq inuusuttut aamma nappaammik taasuminnga eqqugaasinnaammata.

 

Siunnersuuteqartup oqarneratuut nappaat ukiuni kingullerni annertuumik nunatsinni aammalumi nunani allani atugaaleriartorpoq. Tamanna Peqqinnissamut aammalu inunnik sullissisut akornanni qujanartumik malugineqaleriartuinnarpoq, taamaasilluta periarfissinneqarpugut siunissaq ungasinnerusoq eqqarsaatigalugu pilersaarusiulersinnaanitsinnut. Taamatut siunissaq eqqarsaatigalugu piareersimanissamik kissaateqarneq tunngavigalugu aalajangiiffigisassami siunnersuutip Naalakkersuisunit ilassilluarneqarnera Inuit Ataqatigiinniit qujassutigissavarput.

 

Misissuinissamut tunngatillugu soqunaatilittut misissorneqarsinnaasutut ilanngunneqarsinnaasut Inuit Ataqatigiinniit oqaatigerusutatta aamma ilagaat kommuneqarfinni ataasiakkani taamatut puujuttornermik nappaateqartunut tunngatillugu qanoq tunngavissiisoqarsimanersoq qanorlu anguniagassaliortoqarsimanersoq. Ilisimaneqartutuummi inuit taamatut nappaateqalersimasut pisariaqartitsilertarnerat inummiit inummut assigiinngitsorujussuusinnaasarpoq, taamaattumillu pisariaqartassalluni inuit ataasiakkaat aallaavigalugit aaqqissuussisoqartarnissaa.

 

Naalakkersuisup akissuteqarnermini maannakkorpiaq immikkut ittumik ikiorserneqartarnissamik pisariaqartitsinersut qulaajarniarlugit kommunini paasissutissanik Naalakkersuinermi KANOKOKA-p suleqatigineqarnissaannik neriorsuuteqarnera Inuit Ataqatigiinniit iluarisimaarparput. Tassami kommunit tassaapput taamatut nappaateqalersimasunik qaninnerpaamik sullissisut taamaattumillu paasissutissanik sukumiinerpaasunik tunniussaqarsinnaasut.

 

Taamatut oqaaseqarluta Naalakkersuisup akissuteqaataa tamakkiisoq tusaatissatut tigullugu aalajangiiffigisassatut siunnersuut akuersaarparput.

 

Peqqinnissamik aammalu Isumaginninnermik ataatsimiititaliamut ingerlateqqipparput.

 

Daniel Skifte, ataatsimiinnermik aqutsisoq, Inatsisartut siulittaasuat, Atassut.

Olga Poulsen qutsavigaarput. Tulliullunilu oqaaseqassaaq Loretha Hendriksen Kattuseqatigiit.

 

Loretha Hendriksen, Kattusseqatigiit oqaaseqartuat.

Inartsisartunut ilaasortap Asii Chemnitz Narupip aalajangiiffissatut siunnersuutaa Kattusseqatigiinniit imatut oqaaseqarfigissavarput.

 

Aalajangiiffissatut siunnersuut annertuumik pingaaruteqartoq oqaatigerusullugu. Anguniagassarlu pingaartumik qulakkeernissaa piareersaasiorluakkamillu ilusilernissaa eqqartorneqartariaqartutut Kattusseqatigiinniit pingaartutut oqaatigerusupparput. Aammattaaq utoqqarnut inissiisarfiit eqqartornerini utertunut immikkut inissaliortitsisarneq pingaarluinnartutut oqaatiginikuuarput. Utoqqaat illuannut nutarterneqarneranut eqqartuinitsinnut ilanngullugu.

 

Assersuutigalugu taarusuppara maani Nuummi ukiut arlaqalersunut utertunut immikkut inissianik pilersitsisimaneq. Tassuungalu ersarissumik uppernarsineqarpoq qanoq pisariaqarluinnartiginersoq utertunut inissiat utoqqaat illuanut immikkoortillugit inissisimanissaat pinngitsoorneqarsinnaanngitsoq pisariaqarluinnartorlu. Taamaalilluni aamma utoqqaat allat ineqartut akornusersorneqarnatik inissisimanissaat anguniarlugu.

Taamaalilluni pineqartut ilaqutaasunullu annertuumik toqqissiallaataasimavoq.

Minnerunngitsumillu sullissineq pitsaanerusoq atuisunut naleqquttumik sammivilertinneqalersimammat.

Immikkullu utertunut inissiamik pilersitsisimaneq aallaqqaataanilli malinnaaffigisimallugu assut toqqissiallaataasimavoq, inuit atuilersimasut kusanartumik sullinneqarnerat malittarineqarluni piffissaqarfissaqarfigineqarluarlunilu malinnaaffigineqalersimasutut taarusukkatsigut.

 

Taamaalilluni aamma annertuumik sulisunut ilinniutaasimalluni minnerunngitsumik suliat pisariaqartitat aallaavigalugit ullormut sulineq pilersaarusiorneqarsinnaanngorsimalluni.

 

Taamaatumik siunnersuuteqartup ujartugaa tamakkerlugit isumaqatigilluinnarpagut, piaartumillu iliuuseqarfigineqarnissaat kissaatigalugu.

 

Aammattaaq misissuinissami eqqumaffigineqarnissaa qanoq pingaaruteqartigisoq taamatut nappaateqarlersimasuni inissiat sapinngisamik ataatsimoortukkuunnginnissaat eqqaatissutigerusupparput. Uppernarsarneqarnikuummammi avatangiisit amerlavallaartillugit annertuumik pineqartut sunnerneqartarnerat eqqissisimanissaraluannik annertuumik akornusersuutaasarluni.

 

Isumaqatigilluinnattakkalu ilagaat annertuumik qaammarsaanissaq qanoq pingaruteqartiginersoq. Tassami ilaqutaasut qanigisaasullu annertuumik eqqorneqaataasarmat ilaqutanut. Pingaartumik ilisimasat piareerfigisassalluunniit ilisimasaqarfigitinnagit.

 

Taamaattumik pingaaruteqarluinnarpoq qaammarsaanerit minnerunngitsumilllu suut nappaateqalernermut ilisarnaataanersut. Pissusilersuutaasarnerillu ilisimanissaat sunut pingaaruteqartunut ilaalluinnarmat.

 

Taamaattumik siunnersuuteqartup apeqquteqaatai ujartugaalu tamakkiisut taperserlugit pingaaruteqarluinnartutut aalajangiifferusullugu oqaatigerusupparput.

 

Taamatut naatsumik oqaaseqarluta siunnersuut siullermeernera tamakkiisumik Kattusseqatigiinniit isumaqataaffigalugu nalunaarutigissavarput.

 

Daniel Skifte, ataatsimiinnermik aqutsisoq, Inatsisartut siulittaasuat, Atassut.

Loretha Hendriksen qutsavigaarput. Taavalu oqaaseqassaaq Otto Steenholdt Attaviitsoq.

Otto Steenholdt, Attaviitsup oqaaseqartua.

Siunnersuuteqartoq pisariaqartumik Naalakkersuisunut inuit ikiortariaqalersartut pillugit qanoq iliuuseqartariaqalernermik tinnersaanera iluarinarluinnarpoq.

 

Missingersuutit malillugit inuit utoqqalisartut ukiuni tullerni amerliartortussaasut nalunngilagut. Taamaattumillu utoqqalilernermi nappaataagujuttut nunatsinni amerlanerusunit nappaatigilerneqartarnissaat piaartumik sillimaffigisariaqalerluni.

 

Kommunit suleqatigilluarlugit apeqqut ukiuni makkunani piaartumik akisariaqalersoq, tassaavoq: Taama nappaateqalertut ukiuni makkunanerpiaq nunatsinni qasserpiaanersut tamannami qanoq iliuuseqarnissap aallaavigisussaammagu.

 

Ilungersunartoraasiit piaartumik takkuppoq, tassalu aningaasaq. Napparsimavissuaq utoqqarnut taamaattumut sullissinissaminnut sulisoqarnikkut aningaasaqarnikkulluunniit periarfissaqanngilaq.

 

Taamaakkaluartoq taamatut nappaateqalersussat amerliartuinnarnissaat ilisimalereersimagatsigu suliniutinik siunnersuuteqartup tikkuartugaanik aallartitsilereerniarta.

 

Ajuusaarnarpoq inuit taamatut nappaateqalersimasut ikiorniaraluartillugit ininilluunniit innersuussutissaqannginnatta. Tassalu allatut ajornartumik napparsimasut sumiiffiini sullissinissaq naak naammaginanngikkaluartoq siunniuttariaqalerlutigu. Tassami immikkut ittumik qanoq iliuuseqassagaanni aningaasarpassuarnik akeqartussaammat.

 

Paasinarluarpoq utoqqarnut taamatut nappaateqalersimasunut ilaqutaasut soorunami aamma misinnartunik atugassaqalersarmata. Ukiunilu makkunani utoqqaat taamatut nappaateqalersut napparsimasunut allanut sanilliullugit isumagineqarnerat annikippallaartoq paasinarpoq. Allaat ilaqutaasut namminneerllutik qanoq iliuuseqartariaqalersillugit.

 

Siunnersuut Naalakkersuisunut sakkortuumik eqeersaataasoq tamanit tapersersortariaqarpoq. Taama nappaateqalersinnaasut amerliartornissaat ilisimalereeratsigut, piareersaatit annertunerusut aallartittariaqarpagut. Neriuutigissallugulu qaquguluunniit aningaasassaqartitsilissagutta ima piareersaasiorluareersimassasugut ajornanngitsumik piaarnerpaamillu inuit taama eqqorneqarsimasut allaat immikkut inissialiuullugit pitsaasumik isumagilersinnaassallugit.

 

Siunnersuutip qanoq iliuuseqalerniarnissaq Naalakkersuisunut tinnersaataa pitsaageqalugu taperserpara.

 

Daniel Skifte, ataatsimiinnermik aqutsisoq, Inatsisartut siulittaasuat, Atassut.

Otto Steenholdt qutsavigaarput. Taava tullia oqaaseqartussaq aggeqqutinnagu ilisimasitsissutigissavara oqaluuserisassamut tullermut nikeriartinnata Inatsisartuni ilaasortat amerlanerit maaniittariaqarmata, aammalu kingulleq pisoqartussaammat taasinermik.

 

Taavalu aamma kaammattuutigissavara siunnersuut taamatut iluseqarluni tapersersorneqanngitsoq. Tassani ersermat aamma kaammattuutigissagakku ataatsimiititaliamut ingerlanneqarnissaannut apeqqut oqaaseqarfigineqanngitsunit oqaaseqar... kaammattuutigiga, pinngitsaaliisinnaanngilangali.

 

Taavalu maanakkut oqaaseqassaaq siunnersuuteqartoq Asii Chemnitz Narup.

 

Asii Chemnitz Narup, siunnersuuteqartoq, Inuit Ataqatigiit.

Naalakkersuisut marluk sinnerlugit Edvard Geisler akissuteqaataanut qujavunga, taamatuttaaq partiit Kattusseqatigiillu Otto Steenholdt-illu akissuteqaataat.

 

Takisuuliussanngilanga taamaallaat erseqqissarusuppara maannakkut apeqqut taasumap oqaluuserisassanngortikkusunneranut peqqutaarpiaammat puujuttornermik eqqorneqartartut tassaginnanngimmata utoqqartagut, kisianni aamma nappaammik taasuminnga eqqorneqartartut inuusuttuissiartuinnarmata taamaalillutik aamma inersimasut nukangasunik qitornallit aamma nappaammik eqqorneqartut takornartaajunnaarsimammat. Taamaattumik sillimasariaqarpugut malunnarporlu aamma Inatsisartuni ilaasortaqatigut tamatumuunga peqataarusuttut.

 

Taava naggasiutigalugu oqaannassuunga Siumup oqaaseqartuanut Vittus Mikaelsen-imut. Tupigusutsinniarsimanngilassi kisianni oqareernittuut utoqqarmut taamaallaat tunngasuunnginnami una nappaat, taamaattumik allatigut sillimmartaarfiginissaa pingaaruteqarluinnartuuvoq. Immaqa Vittus Mikaelsen Siumut sinnerlugu akissuteqarnerani oqaannassuunga uppernarsaqqipparput massakkut partiilersuunnerujussuup kingunerisaanik qanoq oqarutta qanoq oqanngikkutta ingerlaannaq akerliliisarassi tassa tusaatissatut tigussavarput pissutsit tassuunga killissimammata taamaatussaasimagami taamaappoq.

 

Daniel Skifte, ataatsimiinnermik aqutsisoq, Inatsisartut siulittaasuat, Atassut.

Asii Chemnitz Narup qutsavigaarput. Tulliulluni oqaaseqassaaq Peqqinnissamut Naalakkersuisoq.

 

Edvard Geisler, Peqqinnissamut Avatangiisinuullu naalakkersuisoq, Atassut.

Naalakkersuisut akissuteqaataanut siammasissumik naammagisimaarinninneq Naalakkersuisunut qujassutigaarput.

 

...Asiiminngaanniit akissuteqaaterput tassuungakkut tusaatissatut tiguneqarluni pimmat qujavugut. Taamatuttaaq aamma Atassuminngaanniit tassa Vittus Mikaelsen Siumumiit Godmand Rasmussen Atassumminngaanniit kiisalu Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuata Olga Poulsen-ip aamma oqaatigisai tassuungakkut ilaatigut kommuneqarfinni ataasiakkaani taamatut demens-imik nappateqarluni tunngatillugu qanoq tunngavissiisoqarsimanersoq qanorlu anguniaaviliortoqarsimanersoq ilanngullugu misissoqquneqarpoq tammakkua aamma soorunalimi eqqumaffigissavagut.

 

Tassa uani oqaaseq demens atorakkut ilaatigut oqaasiliortut, demens tassaavoq puigunngortorneq senil-demens utertutut taaneqartarmat tassani assigiinngittualunnguupput, taamaattumik uagut oqaaseq Naalakkersuisuni atorsimavarput demens aamma TB nappaat aamma tassuunakkut atortaratsigut ulluinnakkut ulluinnarsiutigalugu soorunalimi tamakkua aamma eqqarsaatigineqarsinnaapput.

 

Loretha Hendriksen-i Kattusseqatigiinneersoq aamma oqaasiinut aamma Naalakkersuisut eqqarsaataannut naapertuummata qujassutigissavagut.

 

Taamaattorli erseqqisaatigissavara piaartumik anguniagassanik tikkuussisoqarmat eqqaassissutigiinnassavara Naalakkersuisut tassa anguniagassat aallartereernikuummatigit. Suliniutit ingerlareerput taamaattumillu tamakkua aamma uani nassuiaatitsinni erseqqissarneqarluareerlutik.

 

Aamma Otto Steeholdt Attaviitsup eqqartugai tassuungakkut aamma eqqarsaatitsinnut naapertuupput, kisiannili eqeersimaarpugut tamakkua aaqqiiviginissaannut, tamanna avaqqunneqanngilaq. Aamma tapersiisutinut oqaaseqarnera tassuungakkut qujassutigalutigu.

 

Kiisalu siunnersuuteqartoq aamma taamatut Naalakkersuisunut qujassuteqarnera, uaguttaaq qujassutigaarput. Ilumoorpoq utoqqaanerit kisiisa pinngilagut, kisianni aamma taamatut nappaateqartartut demens-imik amerliartorput, aamma ilaatigut inuit ukioqqussiartornerat pissutigalugu, taanna akuliartorluni.

 

Taamaattumik naatsumik oqaatigalugu Naalakkersuisut akissuteqaataani taamatut siammasissumik tapersiinersi qujassutigaarput.

 

 

Daniel Skifte, ataatsimiinnermik aqutsisoq, Inatsisartut siulittaasuat, Atassut.

Naalakkersuisumut ilaasortamut qujavugut. Tulliulluni oqaaseqassaaq Vittus Mikaelsen.

 

Vittus Mikaelsen, Siumup oqaaseqartua.

Qujanaq. Uanga annertoorujussuarmik tupigutsappunga apeqquteqaaterput akineqarmat siunnersuuteqartuminngaanniit.

 

Taama erseqqitsigisumik siunnersuummi aallaqqaammut saqqummiunneqartumi erseqqissumik oqartoqarmat Inuit Ataqatigiit isumaat naapertorlugu ilisimaaleriikkat siulittuutittut tusaanngitsuusaasorinanngillat taanna paaserusukkaluarparput qanoq isumaqarnersoq taannartaa. Uanga paasinnittaasera tunngavigalugu paasigakku tamakkuninnga nappaate... soorlumi asuli susoqarsimanngitsoq. Taamaammat paaserusullugu apeqqutigiinnarpara.

 

Kialluunniit politikkikkut inuuiaqatigiinni qinikkap utoqqaat atugarisaasa pitsaanerpaamik atugaqartinnissaannut atugaqartinniarneqassappata kina qinikkani assortorsinnaagamiuk. Sumiluunniit qinikkanik assortuisoqarsinnaanngilaq utoqqartatta pitsaanerpaamik atugaqarnissaannik suliniutissami saqqummertoqarpoq. Taamaattumik akineqaannarnanga partiilersornerujussuaq nipilerlugu uanga taanna naammaginngilara, apeqqutigalu akineqarnani.