Ullut ataatsimiiffiusut aappaat, ataatsinngorneq 8. april 2002, nal 14:05

Oqaluuserisassani immikkoortoq 84

Nunap immikkoortuini inuutissarsiornikkut ineriartortisinermik sulisunik ataqatigiissaarisussamik atorfinitsitsinissamik 2003-mut aningaasanut inatsimmi aningaasanik immikkortitsisoqarnissaa pillugu aalahangiiffigisassatut siunnersuut.

(Maliinannguaq Markussen-Mølgaard)

 

 

Daniel Skifte, ataatsimiinnermik aqutsisoq, Inatsisartut Siulittaasuat, Atassut.

Tassani siunnersuuteqartuuvoq Inatsisartuni ilaasortaq Maliinannguaq Markussen-Mølgaard. Aammalu erseqqissassavara ullumikkut siullermeerneqartussaammat aappassaaneerneqarnissaalu ukiaru pisussaassalluni. Maliinannguaq Markussen-Mølgaard.

 

Maliinannguaq Markussen-Mølgaard, Inuit Ataqatigiit.

Qujanaq. Siullermik tassa oqaatigissavara una siunnersuut inuussutissarsiornermut pisortaqarfimmut, Sulisa A/S-imut aammalu aningaasaliissutit Inatsisartut aningaasaliissutaannut ukioq mannamut inatsit misissorluareerlugu ingerlateqqissimagakku.

 

Nunatsinni inuussutissarsiutit siuarsarnissaannut nunap immikkoortuini ataasiakkaani suleqatigiilluni ikorfartoqatigiillunilu ineriartortitsinissamut ataqatigiissaarisussamut ataatsimut allatsimullu ataatsimut immikkut 2003-mi aningaasaliinissamut suleriaatsimi § 32 malillugu aaliangiiffissatut siunnersuutaavoq.

 

Piffissami kingullermi pisut takutippaat nunatsinni inuussutissarsiutitigut ineriartortitsinissaq qanoq nukiginnarlunilu pisariaqartigisoq.

 

Aalisarnermi pingaarnertut inuussutissarsiuutigitillugu akit peqassuserlu apeqqutaalluinnartarput taamaalillunilu arlaannaalluunniit kalluarneqaraangat inuiaqatigiit mikinngittumik eqqorneqartarlutik.

 

Nioqqutissat avataaniik tikisitarpassuupput ilami ulluinnarni atukkagut tamangajalluinnaasa tikisittarpagut, tikisittakkatta ilaannaaluunniit imminut pilersornermut nuussinnaagaluarutsigit aningaasat aniaannartut nunatsinni kaaviiaalissagaluarput suliffissallu pilersinneqarlutik. Nunarput imminut aningaasatigut napatissinnaalissappat pimoorussamik oqaasiinnaanngitsumillu pilersaarusiorlunilu aaqqissuusinissaq pisariaqavissorpoq.

 

Qeqertarsuup Tunuani kommunit suleqatigiiffiata inuussutissarsiornermut ataatsimiitsitaa ukiualuit qaangiuttut Sulisa A/S peqatigalugu pilersaarusiorput kommunit tamarmik akueralugu suleqataaffigerusutaanik, tassanilu siunertaavoq kommunit inuussutissarsiornermi siuarsaanermi imminnut unammilleratik suleqatigiilernissaat ataatsimullu siunnersuisoqatigiiliornermikkut aaqqissuussaasumik nammaqatigiilluni ineriartortitseqatigiinnissaat.

 

Taamatut kommunit immikkoortuini ataatsimoorussamik suleqatigiilluni ineriartortitseqatigiiffimmik pilersitsinikkut unammillerani ikioqatigiillunili pilersaarusiornissaq anguneqarsinnaavoq kommunit inuutissarsiornermik siunnersuisui suleqatigiillutik ikioqatigiillutillu qitiusumik Sulisa A/S suleqatigalugu allaffeqarnikkut siunnersorluarneqarlutillu kaammattoqatigiissinnaapput.

 

Nunap immikkoortuini kommunit inuutissarsiornermi siunnersuisui ukiumoortumik naapeqatigiillutillu pikkorissaqatigiittarsinnaapput pilersaarutitillu saqqummiullugit, ukiumoortumik nunap immikkoortuini kommunikkaartumik nioqqutissiarineqartalersimasut sinerissami angalaartumik saqqummersittarsinnaavaat taamaalillunilu pisisussanut neqeroorutigalugit.

 

Katalogiliortoqatigiissinnaavoq ilami nukiit atorluarnerisigut nunatsinni inuutissarsiorneq eqqarsaataannaanani ineriartortinneqarsinnaavoq. Eqqarsaat kusanartoq taanna maanna aningaasanik aporfeqarluni uninngaannarpoq ullumikkut kommunit aningaasatigut inissisimanerat assigiinngeqaaq amerlaqaallumi naammattusaaralutik ingerlaniarsarisut, taamaattumik immikkut aningaasaliinissaq ilaannut killilerujussuuvoq ilaatigut inoqassuseq malillugu aningaasaliissuteqartoqassanersoq imaluunniit kommuunit tamarmik assigiimmik aningaasaliissuteqassanersut aporfigineqarsimalluni.

 

Aallaqqaammut siunnerfigineqarsinnaavoq Namminersornerullutik Oqartussat nunap immikkoortuini ataqatigiissaarisumik allatsimillu ataatsimik atorfinitsitsinissat aningaasaliiffigissagaat kommuunillu kattullutik aningaasaliiffigissagaat. Isumaqarpugummi isuma siunissami inuutissarsiornerup siuarsarnissanut pingaaruteqarmat Namminersornerullutik Oqartussat peqataallutillu kaammattuisariaqartut. Pilersaarusiornermi Sulisa A/S, KANOKUKA, kommuunit immikkoortuini suleqatigiiffiit, Inuussutissarsiornermi Pisortaqarfik, namminersortutullu ingerlataqartut suleqatigiissinnaapput. Nukiit suulluunniit atorluartariaqarput. Immikkummi pilersaarusiorluni oqaluinnartarnerit naammalerput ukiorpassuarnilu eqqartorneqartartut timitalimmik pimoorissamillu piviusunngortinniarnissaat pisariaqalivissorluni.

 

Aalisarneq ajornartorsioraangat pisariaqartitsineq aalaavigalugu aningaasaliisoqartarpoq. Isumaqarpungalu maanna pisariaqarluinnalersoq nunami suliffissat pilersinniarlugit pimoorussamik pilersaarusiortoqarlunilu aningaasanik immikoortitsisoqartariaqartoq.

 

Taamattumik siunnersuutigaara kommuunit suleqatigiikkaat inuutissarsiornermi pimoorussamik siuarsaanissaannut nunap immikkoortuinut ataasiakkaannut ataqatigiissatigiissaarisumik allatsimillu ataatsimik atorfinitsitsinissamut immikkut 2003-mut aningaasaliinissaq siunertaralugu aalajangiisoqassasoq qanorlu annertutiginissai ukiamut ataatsimiinnissap tungaanut misissorneqassasut. Qujanaq.

 

Anders Andreassen, ataatsimiinnermik aqutsisoq, Inatsisartut Siulittaasuata tullia, Siumut.

Qujanaq. Maannalu Naalakkersuisut Siulittaasuat siunnersuuteqartumut akissuteqassaaq.

 

   

Jonathan Motzfeldt, Naalakkersuisut Siulittaasuat, Siumut.

Naalakkersuisunit Inatsisartuni ilaasortap Maliinannguaq Markussen-Mølgaardip nunatsinni nunat ataasiakkaat peqatigiillutik suleqatigiillutillu inuussutissarsiornermi siuarsaanissaat siunertaralugu nunap immikkoortuini ataasiakkaani tamani ataqatigiissaarisumik atorfimmik ataatsimik allattu..

 

Pilersitsisoqarnissaata 2003-mi aningaasanut inatsimmii ilanngunnissaanut Naalakkersuisut peqquneqarnissaani Inatsisartut aalajangiiffigisassatut soqutigalugu soorunami tigusimavarput. Siunnersuuteqartup ilaatigut siunnersuumini tunngavilersuutigaa ulluinnarni pisariaqartitatsinnik nunatsinni annertoqisumik eqqussuinerup killilersimaarneqarnissaa kissaatiginarmat, taamaalillunilu tamanna pitsaasumik kinguneqassammat, soorlu maani nunatsinni kaaviijaartitat annertusissallutik suliffissanillu pilersitsisoqarluni.

 

Aamma taamatut nunami inuussutissarsiutit ingerlareersut aalisarnermi inuussutissarsiuteqarnermut akinut aningaasaqarnermullu matussutissiisussamik tapertassatut ineriartortinneqarnissaannut pisariaqartitsineq Maliinannguaq Markussen-Mølgaardip erseqqissaatigaa.

 

Naalakkersuisut siunnersuuteqartoq soorunami isumaqatigaat oqarmat inuussutissarsiutinik siuarsaaneq taamatut pisariaqartitsinermik annertunerusumik ataatsimoorluni inussutissarsiutinik ineriartortitsiniarluni aaqqissuussineq kattussuulluni suleqatigiiffigineqartariaqartoq. Qangalili qaangereersimasariaqarparput pisussaaffeqarluni suleqatigiikkusuttannginneq ajornarpaagaangallu annertunerusumik annikinnerusumilluunniit arlatta suliniutigisaanik toqqaannartumik akornusersuisarneq.

 

Kommuunit killeqarfii, nunallu immikkoortuini inuussutissarsiutinik ineriartortitsinermut tunngatillugit eqqarsartaaseq nutaajulluinnarpoq. Tassa aatsaat ukiorpannguit matuma siorna iluamik pimoorutamik tamanna eqqartulersimavarput. Taamak oqarluta. Taamaammallu taamatut ingerlaaseqarneq pitsaanerpaamik atorlugu suli misilittagaqarfigivallaanngilarput.

 

Naalakkersuisunullu eqqaasissutigissavara inuussutissarsiutinik ineriartortitsiniarluni ingerlatsitseqatigiiffiit, tassa Sulisa A/S, Greenland Resources A/S aamma Greenland Tourism A/S, Takornariaqartitsineq pillugu Siunnersuisoqatigiit tamarmik pingasuullutik ullumikkut avammut sammisaqarmata suliaqarmata, arlaatigut annertussusilimmik nunap immikkoortuini inuussutissarsiutinik ineriartortitsiniarluni suliniutinik tapersersuinissamut siunertaqartumik.

 

Ingerlatseqatigiiffiit pingasuullutik tamarmik Namminersornerullutik Oqartussanit kiffartuussinissamik isumaqatigiissuteqarput. Taamatut suliaqarnerminni pingaarnerusutigut killissarititaasunik aalajangersaaviusimasunik.

 

Siunertanut naleqquttuutinneqassappat kiffartuussissutissami imaluunniit isumaqatigiissutissami naleqqussaasoqarsinnaavoq, tamakkuninnga suliat aallunnerulersinnaanerujumallugit.

 

Uani pineqartoq ataqatigiissaarisunik atorfinnik aamma allatsitut atorfinnik 2003-imut aningaasanut inatsimmi pilersitsisoqarnissaannik aalajangiiffigineqartussatut siunnersuut nunap immikkoortuini inuussutissarsiutini ineriartortitsiniarluni suliniutit aallunneruneqarnissaannut iliuusissatut qiviassagaanni aamma eqqarsaatsit ilagisinnaalluarpaat, kisianni ataatsimut isigalugu naalakkersuisut pingaartippaat ajornanngippat maannakkut aaqqissuussaanermi periarfissaatitaasut pioreersut aallaavigineqarnissaat.

 

Tassa imaappoq maannakkut inuussutissarsiutinik ineriartortsitsiniaqatigiiffiit pioreersut suliffeqarfiit taamaaliornissamut naleqquttut pisortallu sullivii kommuunini inuussutissarsiutinik ingerlatsivii aamma inuussutissarsiornermi siunnersueqatigiit, kiisalu kommuunini killeqarfiit pitarlugit suleqatigiinnerit tamakku tunngavigalugit ingerlariaqqinnissaq nutaaliornermit oqinnerussasoq naalakkersuisut isumaqarput.

 

Tamakku sulinerminni ataqatigiinnerminnilu anguniagaat pisariaqassappat aamma naleqqussartariaqarpagut.

 

Siunnersuummi siunertarineqartut pitsaasumik isigissallugit pissutissaqaraluartut isumatusaarnerussaaq allatut aaqqissutaasinnaasutut taamatut siunnerfillit, tassalu inuussutissarsiutinik ineriartortitsiniarluni suliniutit siuarsarneqarnissaannik nunap immikkoortui periarfissallit misissuataassallugit.

 

Maannakkut inuussutissarsiutinik siuarsarneqarnissaat pillugu nassuiaammi tamakkununnga tunngasut sukumiilluinnartumik sammineqarput. Aamma pissutsit sissuertariaqakkagut erseqqissarneqarlutik.

 

Nalakkersuisut isumaqarput taamatut aaqqiissutissamik pingaarnerusutigut piumasaqaateqartariaqarpugut. Illuatungeriilluni pisussaaffeqarnissamik tunngaveqartariaqarpoq. Nunap immikkoortuini inuussutissarsiutigut siuarsaaniarluni suliniutit siuarsarniarlugit nunatta karsianiit aningaasaliisoqartariaqassatillugu pineqartuni najugallit nunallu immikkoortuarmiut piviusorsiortumik aningaasaliisariaqartassasut aamma siunnerfigineqarpoq.

 

Tamatumani pingaaruteqarpoq najukkani assigiinngitsuni nunallu immikkoortuini aningaasaliissutissat ilaannik aningaasaliinissaq nammineerluni isumaqatigiissutigineqartarsinnaassappat, kisianni tassa tamakku pillugit kommuunit isumaqatigiissuteqartassappata isumaqatigiinngissuteqartassappata, tamanna aallaaviussaaq pitsaanngitsoq.

 

Tassa naalakkersuisut nunap immikkoortuini inuutissarsiutinik ineriartortitsiniarluni suliniutinut peqataassallutik kissaateqarsimappata.

pisariaqartoq alla tassaavoq inuussutissarsiutitigut siuarsaaniarluni sulinermut pingaarnerusutigut anguniagassat isumaqatigiissutigineqarsimanissaat.

 

Taamatuttaaq pingaartinneqartariaqarpoq taamatut suliniutit nunap immikkoortuini takussaasumik angusaqafiusunillu naammassineqarsinnaasunillu kinguneqartinneqartarnissaat. Tamakku allaffissornikkut isumassarsiaannartut pisariaqanngitsumilluunniit tapiissutigineqartut isigineqartassanngippata. Tapiissuteqaannartut isigineqartassanngippata.

 

Taamaammat isumarout najoqqutaralugu sanioqqunneqarsinnaanngilaq pisariaqarlunilu inuussutissarsiornikkut siuarsaaniaqatigiiffiit, tassa SulisaA/S-ip, Greenland Tourism aamma Takornariaqarnermi Sunnersuisoqatigiit, kiisalu Greenland Resources A/S-ip, kiisalu KANUKOKA-p ingerlataareersut ingerlareersut suliniutissaat qanoq ilillugit siunertamut naleqqunnerpaamik pilersaarusiorneqarnerisa nalilersorlugit misissorneqarnerannut peqataatinneqarnissaat. Nunatsinni aningaasarsiornerusup tamarmiusup ineriartornera pingaarnerusutigullu pilersaarusiornerit aallaavigalugit. Nunap immikkoortuini inuussutissarsiutinik ineriartortitsineq pitsaanerpaamik aaqqitaq tapersersorsinnaajumallugu.

 

Aalajangiiffigisasatut siunnersuut 2002-mi ukiakkut katersuunnermi aappassaarneqasasoq pilersaarutaavoq. Taamaammat naalakkersuisut assigoiinngitsunik siunnerfiginikkut iluaqutaasussamik ajuqutaasussanillu nalilersuillutik sulinerminni ingerlatseqqissapput, tamakkuttaaq aningaasalersorneqarnissaat ilanngullugu misissuiffigissallugit. Tamakku tunngavigalugit naalakkersuisut siunnersuutigaat siunnersuut maannakkutut tunngavissaqartilluta saqqummiunneqarnermisut iluseqartillugu akuersissutigineqassanngitsoq.

 

Taamak oqaaseqarlunga Naalakkersuisut sinnerlugit Inatsisartuni ilaasortap Maliinannguaq Markussen-Mølgaardip aalajangiiffigisassatut siunnersuutaa Inatsisartunut suliareqqitassanngorlugu ingerlateqqippara.

 

Anders Andreassen, ataatsimiinnermik aqutsisoq, Inatsisartut Siulittaasuata tullia, Siumut.

Qujanaq. Maannakkut partiit, Kattusseqatigiit attaviitsullu oqaaseqartussaasa siunnersuutigineqartoq oqaaseqarfigissavaat. Siulliussaaq Simon Olsen, Siumut.

 

Simon Olsen, Siumup oqaaseqartua.

Inatsisartuni ilaasortap Maliinannguaq Markussen-Mølgaardimit siunnersuutigineqartoq siumumiit imatut oqaaseqarfigissavarput.

 

Siunnersuuteqartup oqaatigaa eqqarsaat taanna aningaasanik aporfeqarluni uninngaannartoq ilaatigullu kommunit aningaasatigut inissisimanerisa assigiinngissusiat naammattusaarisariaqarnerallu pissutaalluni aningaasaliiniarsarisinnaanerat killeqaqisoq.

Inatsisartunut ilaasortap  Maliinannguaq Markussen-Mølgaardip eqqarsaatai Naalakkersuisut inuutissarsiornermik siuarsaanissamut nassuiaami saqqummiussaannut naleqqummata tunngaviusutigullu tassani oqallinnermi sammineqareermata siunnersuutip taassuma oqallisigineqarnerani siumumiit oqaaserisagut innersuussutigalugit suliassat siunnersuummit taaneqartut tassani naliliinermi suliarineqassasut naatsorsuutigaarput.

 

Siumumit qularutiginngilluinnarparput inuussutissarsiutit pillugit siunnersuutigineqarlutillu  oqallisigineqartarsimasut tamatumuuna ilorraap tungaanut aallartissinnaanngussasut, taamaattumik siumumit Naalakkersuisut inassuteqaataat siunnersuut taamatut isikkoqartillugu akuersissutigineqassanngitsoq taperserparput.

 

Anders Andreassen, ataatsimiinnermik aqutsisoq, Inatsisartut Siulittaasuata tullia, Siumut.

Qujanaq. Tulliulluni oqaaseqassaaq Jakob Sivertsen, Atassut.

 

Jakob Sivertsen, Atassutip oqaaseqartua.

Qujanaq. Maliinannguaq Markussen-Mølgaardip siunnersuutaanut Atasummit imatut oqaaseqarniarpugut:

 

Nunatsinni suliffissaqartitsiniarnikkut pisuussutinillu atuilluarnissaq eqqarsaatigalugu kommuunit imminnut qanittut suliffissaqartitsiniarnikkut aalisariuteqarnikkut inuutissarsiutaasinnaasunik allanik ataqatigiissaakkamik ataatsimoorussaanerusumillu suliniuteqarnissaat pillugu anguniartariaqarneranik siunnersuummi saqqummiussaqartup ujartuinera Atassummit isumaqatigaarput.

 

Maannakkut assersuutigalugu Qeqertarsuup Tunuani pisut qiviaraanni illoqarfiit ilaanni sulisussanik amigaateqartoqartarnera tusanngartarinngilarput uffalu illoqarfiit ilaat suliassaaleqiffiujuaannarlutik. Pissutitsit piviusut maannakkut taamaapput. Tamakku takutippaat kommuunit imminnut qanittut suliffissaqartitsiniarnikkut allatigullu ineriartortitsiniarnikkut peqatigiillutik suleqatigiissinnaanerat qanoq pisariaqartigisoq.

 

Taamaattumik Atassummit isumaqarpugut pisuussutinik atorluaanissaq suliffissanillu nutaanik pimoorussamik ujartuinissaq pinngitsoorneqarsinnaajunnaarmat.

Siunnersuuteqartup atorfinnik marlunnik 2003-mi aningaasanut inatsisissami ilanngussisoqarnissaanik siunnersuutaa imaaliinnarlugu Atassummit akuerisinnaanngilarput.

 

Sulisut pioreersut soorlu Sulisa A/S inuutissarsiutinik aallartitsiniarnermi allatigullu inuutissarsiutinik siuarsarneqarnissaannik suliffissanillu nutaanik pilersitsiniarnermi suliassanik misilittaqareersoq atorluaraanni siunnersuummi ujartorneqartoq immikkut atorfinitsitsinngikkaluarluni naammassineqarsinnaasut takusinnaagutsigu. Sulisa A/S-imi

 

Namminersornerullutillu Oqartussanit pilersinneqarsimavoq suliffissanik nutaanik nassaarniarnissamut pilersitsiniarnissamullu suliaqartussatut. Taamatut siunnersuutip siullermeerneqarnera oqaseqarfigaarput, taavalu oqaluuserisassatut kingullernut marlunnut oqaaserisagut innersuussutigalugit aammalu naalakkersuisut siunnersuummut akissuteqaataa tamakkiisoq tusaatissatut tusaatissatut tiguarput.

 

Anders Andreassen, ataatsimiinnermik aqutsisoq, Inatsisartut Siulittaasuata tullia, Siumut.

Qujanaq. Tulliulluni oqaaseqassaaq Johan Lund-Olsen, Inuit Ataqatigiit.

 

Johan Lund-Olsen, Inuit Ataqatigiit oqaaseqatuat.

Qujanaq. Ullormut oqaluuserisassatsinni inuutissarsiornermi siuarsaanermi nassuiaat oqaluuserigatsigu. Inuit Ataqatigiit ilaatigut pingaartillugu oqaatigivarput suliffeqarfinnik pilersitsiniarnermi pisariaqarluinnartoq nunap immikkoortuini pilersaarusiornermi ataqatigiissaarisussamik aallarnisaanermillu ilisimasaqarluartunik saaffigineqarsinnaajuartunillu peqartariaqarnerout. Inatsisartunut Maliinannguaq Markussen- Mølgaardip aalajangiiffigisassatut siunnersuutaa manna tamatuminnga siunnerfeqarpoq.

 

Taamaattumik siunnersuut soqutiginartuuvoq malersugassaqqittuullunilu. Inuit Ataqatigiinniimmi siunnersuuteqartoq isumaqatigilluinnarparput oqarmat maanna nunami suliffissat pilersinniarlugit pisariaqarluinnalersoq oqaluinnarnerit piunnaarlugit pimoorussamik pilersaarusiortoqarlunilu siunnersuutigineqartutut aningaasanik immikkoortitsisariaqartariaqalersoq, tamannalu ukiamut ataatsimiinnissat qanoq annertutigisumik aningaasanik immikkoortitisivigineqarsinnaassanersoq aamma misissorneqartariaqalersoq.

Suliffeqarfiit pilersitassat pilersaarusiorluakkamik pilersikkiartuaarnissaat anguniarneqarsinnaavoq suliat uninngaannaratik ingerlaavartuutinnissaat siunertaralugu. Taamatut pimoorussamik pilersaarusiornermi ataqatigiissaarisunik aallarnisaanermik ilisimasaqarluartumik saaffigineqarsinnaajuartumillu peqarnissaq saneqqunneqarsinnaanngilaq. Ataqatigiissaarisummi Sulisa A/S qanimut suleqatigisinnaavaa ataqatigiissaarisorlu Sulisa A/S-imit taamatut suliaqartunit suleqateqartariaqarpoq, taamaalilluni ilisimasat nunatsinneereersut aamma atorluarneqarsinnaaniassammata.

 

Ataqatigiissaarisoq aammattaaq kommuunikkaartumik angalasarnermigut suliffeqarfinnik aallarnisaaniartunik pikkorissaaniarnernik inuutissarsiutinik siuarsaanermik suliaqartunik allanik suleqateqarluni ingerlatsisarsinnaavoq aallarnisaaniartut taamaalillutik ilisimasassaat kommuunini ataatsiakkaani aamma annertusarneqarsinnaassammata.

 

Inuit Ataqatigiit taamaattumik nuannaarutigivarput Naalakkersuisut siunnersuut soqutigalugu aamma iliuusissat ilagisinnaasasaattut isigalugu peqataatinneqarnissaat ammatimmassuk ukiallu tungaanut siunnersuutigineqartup misissorluarneqarnissaannut nalilersuinermilu ilaatinneqarnissaannut aamma ammanerarmata. Taamaattumik inuutissarsiornermik siuarsaaneq pillugu ullumi oqaatigeriikkagut innersuukkatsigit Inuit Ataqatigiit maanna annertunerusumik oqaaseqaqqinngikkaluarluta naggataatigut kissaatigissavarput ukiap tungaannut Naalakkersuisut nalilersuillutik sulinerminni ingerlatitseqqinnerminni Inatsisartut ataatsimiititaliaat marluk, tassalu inuussutissarsiornermut ataatsimiititaliaq, kiisalu aningaasaqarnermut ataatsimiititaliaq suliassamut matumunnga aamma peqataatinniassagaat.

 

Pisariaqassappat siunnersuut pineqartoq aamma ataatsimiititaliat attuumassuteqartut isumaliuutissiiffiginiassammassuk.

 

Anders Andreassen, ataatsimiinnermik aqutsisoq, Inatsisartut Siulittaasuata tullia, Siumut.

Qujanaq. Tulliulluni oqaaseqassaaq Mogens Kleist, Kattusseqatigiit.

 

Mogens Kleist, Kattuseqatigiit oqaaseqatuat.

Qujanaq. Siunnersuut soqutiginaateqarpoq.

 

Ruth Heilmann, Siumup oqaaseqartua.

suli ingerlajuarpoq aammalu suli isumaqarpunga taamatut inuutissarsiornikkut nunarput eqqarsaatigalugu siuarsaanermi ineriartortitsiniarnermilu aamma piffissanngorsorinarpoq taakkua eqqarsaatigineqarnissaat.

**

Aalisarneq nunatta nappatigaa. Pisussuteqarpugut tassuunakkut annertuunik taamaattumillu atorluaaneq annerusoq tassani pisariaqarpoq, tassami pisuussutit pigaavut, kisianni atorluanngilavut. Tassani taanna tamatta isumaqarpunga aamma uani siullermik nassuiaammi oqaaserineqartuni taanna eqqarsaatigalugu aamma partiit ilaatigullu aamma Inatsisartut ataasiakkaat oqaaseqarnerminni taanna pingaartillugu oqaatigivaat. Tassani eqqarsaatigineqartariaqarpoq soorunami Sulisa A/S-ip suliniarnera taanna ajunngitsumik ingerlasoq, kisianni aamma aalisarnikkut iluaquteqarnissamik tunisassiornikkut ilinniarfiup ingerlasup massakkut atorluarneqarnerunissaa kiisalu aamma tapertalerlugu aalisakkanik tunisassiornermi siunnersuisumik pilersitsisoqarnissaa isumaqarpunga tassani aamma eqqarsaatigineqartariaqartoq.

 

Sanaluttarnikkut siunnersuinikkut annertusaaneq aamma Siumumiit peqataaffigisimavarput. Aammalu malunnaatilimmik soorlu nammineq siunnersuuteqartup aamma nassuiaateqarfigaa qanoq nunatsinni ineriartortinneqarnera taanna ersarissunngorsimasoq, kisianni suli annerusumik tassuunakkut siunnersuineq aammalu aningaasaliissuteqarneq aningaasaliissuteqartariaqarneq Siumumiit isumaqarpugut pisariaqartuusoq.

 

Uani atorluaanermi eqqarsaatigalugu ajuusaarnartumik tusartarparput nalunagulu umimmaat amii eqqaannarneqarput ilarpassui ikuallanneqartarlutik. Aamma savat amii aamma taamatut iliorneqarput. Tamanna tamatta oqaatigisarparput pissusissamisoortuunngitsoq, taamaattumik tassuunakkut aallussinissaq isumaqarpunga erseqqissaatigineqartariaqartoq.

 

Uani suliffissuit ilaasa matoorarneqarnerat eqqarsaatigalugu nalunngilarput suliffissaaleqisut inuit massakkut amerlisimapput. Taamaattumik aamma amerliinnaratik sivisuumik suliffissaaleqinissaat taanna naatsorsuutigisariaqarpoq ajoraluartumik, kisianni tassuunakkut ilinniartitsinissat aammalu suliffissaaruttut angerlartiinnartarneqarnerat taanna tamatta ajoraarput, taamaattumik pikkorissaanerit ilinniartitsinerillu tassuunakkut ataavartumik ingerlanneqarnissaat aamma Suliffeqarnermik Naalakkersuisumut taanna isumaqarpunga ilanngullugu kaammattuutigineqartariaqartoq. Siunnersorneqartariaqarput aamma taakkua, taamaattumillu aamma tassuunakkut aningaasaliissuteqarnissaq isumaqarpunga aamma pinngitsoorneqarsinnaassanngitsoq. Peqqutigalugu aamma taakkunani eqqugaasuni kommuneni akileraarutinik isertitassat aamma tassuunakkut annikinnerulerput, taavalu aamma kommunep aningaasaqarniarneri eqqarsaatigalugit aamma sunniuteqapilunnikuullutik.

 

Tamakku tamarmik eqqarsaatigineqartariaqarnerat uani erseqqarissunngortikkusuppara. Tassami kommunet qanitariit imminnut suleqatigiinnissaat pisariaqarpoq, kisianni oqimaaqatigiissumik pissagutta massakkut kommunet ilaat kinguariarsimasut aammalu pilersitsivigineqarsimanngitsut ukiuni kingullerni, tassalu uninngaannalersimasut taakku eqqarsaatigalugit suliffinnik pilersitsinissat isumaqarpunga isiginiarneqartariaqartut.

 

Uani aamma pinngitsoorneqarsinnaanngilaq siusinnerusukkulli takornariaqarnermut tunngatillugu siunnersuinerup nuna immikkoortukkuutaarlugu ingerlanneqarnissaat annertusarneqarnissaa oqaatigisaratsigu. Tassani Greenland Tourismip annertuumik suliassaqarnera aamma eqqaasitsissutigisarparput pingaartumik aamma nunaqarfiit eqqarsaatigalugit. Tassami nalunngilarput takornariaqarneq aamma upperaarput suliffinnik amerlanerusunik pilersitsiffiusinnaasoq. Aamma periarfissallit kommunet allat amerlaqaat, allat siuarsimangaarnerujussuupput, kisiannilu aamma allat tassuunakkut sullivigineqarnissaat aamma aningaasaliissuteqarnikkut pisariaqarpoq. Taamaattumik uani siunnersuinerinnaq pinnagu aamma missukutaasut eqqarsaatigalugit aningaasalersorneqarnissaat taanna qaffasinnerusumik eqqarsaatigillaqqunarpoq.

 

Maliinannguaq Markussen-Mølgaard, siunnersuuteqartoq, Inuit Ataqatigiit.

Qujanaq. Siullermik qujassutigerusuppara partiit tamarmik oqaaseqartullu paasinnilluarlutik siunnersuutip imai paasilluarlugit saqqummiussimmata. Aammalu ilaatigut tapersersornartillugit oqaatigineqarluni.

 

Naalakkersuisut akissutaannut tunngatillugu qujarusuppunga aamma tassani ersarissumik siunnersuutinnut tunngatillugu paasinnittumik aammalu tassani sammisakka ersarissumik aamma oqaatigineqarmata. Aammalu taamatut atorfinitsitsisinnaanermi aningaasaliinissat ersarissumik oqaatigineqarmata siunnersuutiga periarfissat ilagisinnaalluaraat, taamaattumik paasiuminaatsikuluppara sooq periarfissat ilagisinnaappassuk itigartitsisutut oqaatigineqarmat. Uanga paasivara akuersaarneqartoq taakku ilaatut misissugassanut ilanngunneqarsinnaasoq. Taamaattumik taanna assut qujassutigerusuppara.

 

Uani aamma Naalakkersuisut akissutiminni oqaatigivaat nunap immikkoortuini inuutissarsiutinik siuarsaaniarluni suliniutit nunatta karsianiit aningaasaliisoqassatillugu pineqartuni najugallit nunallu immikkoortuamiut piviusorsiortumik aningaasaliisariaqassapputtaaq. Tamanna isumaqatigilluinnaqqissaarpara aamma siunnersuutinni ilaatigut taavara, soorlu taamatut atorfinitsitsisoqassappat nunattat karsiata aningaasaleeqataaffigisaanik, taava immaqa ingerlatsineq ulluinnarni ingerlatsineq taamaalilluni kommunenut aningaasaliissutissatut ingerlanneqarsinnaavoq.

 

Siunnersuutiga periutsit arlalippassuusinnaasut ilagiinnarpaat. Siunertarisimavara pinngitsoorata oqallisiinnarata oqaluinnarata suleqatigiittoqartariaqarpoq, taavalu qanoq iliortoqarani. Suliap aallartivinnissaa aamma Inatsisartuni uagut tamanna isumaqarluinnarpunga soqutigisariaqaripput aammalu peqataaffigisariaqarlugu.

**

Aallarnisaaqataasutut arlaatigut immaqa aallaqqaammut taamatut atorfinitsitsinermi landskasse aningaasaleeqataariarluni taava kingusinnerusukkut ingerlallualerpat kommunet nammineq ingerlatassanngorlugu tunniunneqarsinnaavoq. Aammalu Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuata ersarissumik oqaatigivaa aammalu uanga siunnersuuteqarninni oqaatigivara pisariaqarluinnartoq Sulisa A/S-ip tassani suleqataanissaa. Aamma imatut inissinneqarsinnaavoq aningaasaliissutit Sulisa A/S-imut amerlineqartut aammalu tassanngaanniillu atorfinitsitsinerit qanimut Sulisa A/S suleqatigalugu sulisut tassani ingerlanneqartut imaalillugu taakkua ataqatigiissaarisussat allamiinnatik kisianni nunap immikkoortui tikillugit tassaniillutik ataqatigiissaarillutik taannalu nunap immikkoortua kisiat sammisaralugu ingerlasinnaanissaat aamma isumaqarpunga periarfissaasoq kusanartoq ilagigaat.

 

Tassa taamaalilluni kiserliortuussanngilaq taanna, Sulisa A/S-imut attaveqartuarsinnaavoq aammalu pikkorissaanerit allarpassuillu tassani ingerlanneqarsinnaallutik.

Nuannaarutigivara ilaatigut Naalakkersuisut aamma oqaatigimmassuk Sulisa A/S, Greenland Resources aammalu Greenland Tourism tassani suleqatigiillutik qanoq iliuuseqarnialermata. Tassami siusinnerusukkut oqaaseqarnitsigut taanna ilanngussimavarput nukiit atorluarnerusariaqartut.

 

Atassutip oqaaseqartuanut oqaatigerusuppara soorunami nukiit atorluassavagut. Aamma taanna isumaqatigilluinnarpara oqaatigineqarmat, kisianni ullumikkut aamma nassuiaammi imartoqisumi ersersinneqartoq unaavoq: Nunami suliffissanik pilersitsinissamut aningaasaliissutigisartakkagut ikippallaarujussuarput. Aammalu aaqqissuussineq pitsaanerusoq ingerlanneqartariaqarpoq, taamaattumik ullumikkut nukiit immaqa ilaatigut siusinnerusukkut oqarnittuut siunnersuisoqatigiiffiit taakku pingasut suleqatigiinnerisigut atorluarneqarsinnaagaluarput, kisianni suli isumaqarpugut Inuit Ataqatigiinni taakku amigartut. Qanoq iliuuseqanngikkutta oqaluinnarlutalu piviusumik inuutissarsiornermik siuarsaaneq nuna immikkoortukkaarlugit ingerlanneqarsinnaanngilaq. Aamma isumaqatigilluinnarpakka oqartut KANUKOKA aamma tassani peqataasariaqartoq. Kommunet peqataasariaqarput. Ilumut nukiit assigiinngitsut tamarmik atorluarneqartariaqarput taamatut aaqqissuussinermi.

 

Nuannaarutigivara oqareernittuut siunnersuutiga ilassilluarneqarmat aammalu ukiamut aappassaaneernissaanut neriuutigilluinnarpara aamma kissaatiginartillugu Inuussutissarsiornermut Ataatsimiititaliami aamma malinnaaffigalugulu sammiumaaripput.

 

Oqaluinnarneq naammalerpoq piviusunngortitsinissaq tullinnguuttariaqarpoq. Aammalu taamatut aaqqissuulluakkamik iliuuseqarnikkut nunap immikkoortuini missukutaasutut misigisimasut, soorlu Ruthip oqarneratuut, tassani isiginiarneqalersinnaapput imaalillugit kommunet tamarmik ataasiakkaat aamma nunaqarfiit, kommunet nunaqarfiisa pissarititai periarfissaalu malillugit qanoq annertunerusumik ineriartortitsinissaq nammaqatigiilluni kommunet mikisut immaqa sulisumikkut aammalu aningaasaqarnermikkut ullumikkut inortagai nammaqatigiillutik kivitseqatigiinnermikkullu piviusunngortinniarneqarsinnaammata, imaanngitsoq kommunet ataasiakkaat pissaqarnerusut kisimik ineriartortinneqartut. Taamaattumik isumaqarluinnarpugut Inuit Ataqatigiinninngaanniit pingaarutilerujussuusoq. Aamma iluserpiaq atorneqanngikkaluarpalluunniit, kisianni piviusunngortitsiniarnermi ataqatigiissaarisunik pilersitsiortornissaq piviusunngussappat taanna isumaqarpunga pingaarnerpaasoq. Neriuutigaaralu aamma taanna ukiamut aningaasatigut inatsimmi isiginiarneqarumaartoq. Qujanaq.

 

Anders Andreassen, ataatsimiinnermik aqutsisoq, Inatsisartut Siulittaasuata tullia, Siumut.

Qujanaq. Malugeqqussavara aqutsisutut Naalakkersuisut akissuteqaataat partiit oqaaseqartuisa amerlanerussuteqarluartut akuersaarmatigit aammalu siunnersuuteqartup nuannaarutigalugu ilaatigut oqaatigivaa akissuteqaat naammagisimaarlugu, taamaattumillu aallaqqaataaninngaanniit oqallinnissaq pinaveersaartariaqarparput. Oqaluttut massakkut qinnuigissavakka suliamut tunngalluinnartumik aamma oqaaseqarnissaat. Siulliulluni oqaaseqaqqissaaq Mogens Kleist, Kattusseqatigiit.

 

Mogens Kleist, Kattusseqatigiit oqaaseqartuat.

Siunnersuut tungitsinninngaanniit tapersersorparput aammalu taakku misissuinissat ukiap tungaanut taakku aamma utaqqerusullugit. Kisianni oqaatigerusupparput piffinni ataasiakkaani sineriapput tamaat isigissagutsigu kommunet ataasiakkaat erhvervskonsulenteqarput, tassa inuutissarsiornermut siunnersortinik peqarput sinerissami aammalu erhvervsrådeqarlutik. Taakku piffiit ataasiakkaani pissutsit qanimut nalunngitsorujussuuvaat. Taamaammat KANUKOKA aqqutigalugu periarfissat suunersut misissorneqarnissaat aamma taanna puigortariaqanngilarput, tassami KANUKOKA taannaavoq kommunet sinnerlugit taamatut sullissisussaasut. Qulaaniit suna tamaat maanngaanniit aqunniarutsigu taava aperisariaqarpugut kommunet ataasiakkaat oqartussaaffeqarfii sumiippat? Taamaattumik oqaatigissavarput KANUKOKA aqqutigalugu kommunet oqartussaaffeqarfii ataqqisariaqarmata taamatut misissuinissami KANUKOKA aamma annertuumik tusarniarneqarnissaa oqaatigisariaqarparput tungitsinninngaanniit.

 

Aamma nalunngilara Qeqertarsuup tunuani kommunet ataasiakkaat taamatut erhvervskonsulenteqartut aammali siornatigut aammalu maanna piffik tikillugu Qeqertarsuup tunuani kommunet imminnut suleqatigiissuteqartut. Taakku arlaatigut aaqqiisinnaagunik sooq aamma taamatut massakkut siunnersuummik assingusumik aaqqiiniartoqarsinnaanngila? Assersuutigalugu aamma kommunet Qeqqani, Qeqqani aamma kommunet taamatut suleqatigiipput Sisimiut, Maniitsoq Nuullu. Aammalu Kujataani taamatorluinnaq suleqatigiittoqarpoq. Periarfissaasinnaasut pioreersut taakku ujartortariaqarpagut. Maanngaanniit suna tamaat taamatut aqunniarutsigu taava aperisariaqarpugut kommunet oqartussaaffii sumiippat? Aamma KANUKOKA eqqaamasariaqarparput taannami tassaammat kommunet ataatsimut suleqatigiissillugit aqutsisuat. Qujanaq.

 

Jakob Sivertsen, Atassutip oqaaseqartua.

Qujanaq. Naatsunnguamik. Tassaana siunnersuuteqartup ujartormagu siunnersuutini maannakkut itigartinneqarnera, itigartinneqarnerani uagut aamma tapersiigatta. Imaanngilaq siunnersuut akuersaanngikkipput, kisiannili uani innersuutigineqartut tassaapput ullumikkut pioreersut suliffiit SULISA A/S, Takornariaqarnermut Siunnersuisoqatigiiffik kiisalu KANUKOKA. Taakku peqatigalugit ullumikkut oqaluuserineqartut ataatsimoortillugit ukiamut aningaasaliisinnaanernut tunngasut ilanngullugit aalajangiiffigineqarnissaat ujartorneqarpoq. Tassaavoq taanna atitunerujussuarmik siunnersuummik maannakkut suliniutissaq Naalakkersuisuni ingerlanniarneqartoq. Taamaattumik maannakkut akuersinngikkallarnitsinnut taanna tunngavigaarput.

 

Aamma Kattusseqatigiit oqaaseqartuata oqaatigisaa tapersilaarniarpara. Suut tamarmik maanngaanniit kommunet qanoq iliuuseqarsinnaanerat qulaallugit aalajangiinissaq aamma mianersuutigissavarput. Assersuutigisinnaavarput uagut kommunerput pisoorsuunngilaq. Ammeriveqarpugut nammineq akilikkatsinnik, mersortarfeqarpugut, STI-mi atuartunik immikkut atuarfeqarpugut, inuusuttunik aamma suliffissaq immikkut inimi ataatsimi pisuunngikkaluarluta aallartinneqarsimapput, taakkulu suliffissani annertunerpaamik maannakkut ingerlatsipput nuannaarutaallutillu.

 

Soorlu aamma kommunet namminneerlutik pissutsit kommuneqarfimmik tunngavigalugit iliuuseqarsinnaanerat aamma ataqqinaataavoq. Qujanaq.

 

Simon Olsen, Siumup oqaaseqartua.

Siunnersuuteqartup itigartitsinertut ilusilimmik paasiuminaatsitsinera paasinarluarpoq. Taamatut siunnersuut isikkoqartillugu akuersissutigineqassanngitsoq Siumumiit taperserparput, taannalu inuttut paasineqassaaq. Suliareqqissaarisoqaqqaassaaq. Qujanaq.

Anders Andreassen, ataatsimiinnermik aqutsisoq, Inatsisartut Siulittaasuata tullia, Siumut.

Qujanaq. Tassa taamaalilluni ullormikkut oqaluuserisassani immikkoortoq naammassingajavikkaluarpoq. Maannakkullu oqaaseqarniarpoq Johan Lund Olsen, Inuit Ataqatigiit.

 

 Johan Lund Olsen, Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuat.

Aap. Tassa taanna aamma naatsunnguussaaq oqaaseqartoq kingulleq oqarmat suliareqqissaarisoqassaaq. Taava apeqqutigissavara siulittaasoqarfimmut aqutsisumullu. Una aalajangiiffissatut siunnersuutaavoq. Marloriarlugulu aamma suliarineqartussaassaaq maani Inatsisartut ataatsimiittarfianni. Taamatut suliareqqissaarneqassaguni taava pisariaqarsimassaaq ataatsimiititaliat arlaanninngaanniit aamma sammineqarumaarnissaa. Taamaammat taanna innersuussutigalugu saqqummiussinitsinni aamma paaserusullutigu oqaatigigatsigu Inuussutissarsiornermi Ataatsimiititaliaq kiisalu Aningaasaqarnermi Ataatsimiititaliaq tassani suliaqarnermi peqataatinneqarsinnaanerat, taanna qanoq isumaqarfigineqarnersoq assorujussuaq paaserusunnarpoq.

 

Anders Andreassen, ataatsimiinnermik aqutsisoq, Inatsisartut Siulittaasuata tullia, Siumut. Qujanaq. Tassa aqutsisutut imatut paasivara amerlanerussuteqarluartut massakkut kissaatiginngikkaat ataatsimiititaliamut ingerlanissaa, kisiannili Naalakkersuisut saqqummiussaat tamakkiisumik taperserlugu, taamaattumillu maannakkut ataatsimiititaliamut ingerlaqqaarani taava taamatut iluseqarluni aappassaaneernissaminut ingerlassaaq, taannalu ukiaru aatsaat pisussaassalluni.

 

Tassa oqaaseqartut partiit sinnerlugit oqaaseqartut amerlanerpaat taamatut oqaaseqarnera uanga paasivara. Taavalu oqaaseqaqqinniarpoq siunnersuuteqartoq Malînánguak= Markussen Mølgaard, Inuit Ataqatigiit.

 

Malînánguak= Markussen Mølgaard, siunnersuuteqartoq, Inuit Ataqatigiit.

Naatsunnguamik. Apeqqutigerusulluguuna qanoq ililluni suliareqqissaagaasinnaagami Inatsisartuni ataatsimiititaliamut attuumassuteqartumut apuunneqarnaniluunniit aappassaaneerneqarnissaminut ingerlanneqassappat? Uagut isiginnittaaserput malillugu sunaluunniit suliaq kusanartumik aammalu tamanut naammaginartumik ingerlanneqassappat soorunami Inatsisartut ataatsimiititaliaanut tamatigut ingerlanneqartarpoq aammalu Naalakkersuisut akissutaanni erseqqissumik oqaatigineqarmat ukiap tungaanut misissuisoqassasoq pissusissamisoortutut isigilluinnarparput Inuit Ataqatigiinninngaanniit soorunami ataatsimiititamut attuumassuteqartumut ingerlannissaa isumaliutissiissusiorneqarlunilu. Qujanaq.

 

Simon Olsen, Siumup oqaaseqartua.

Aap, tassa paatsoorneqarsinnaannginnguatsiarpoq. Tassa Naalakkersuisut akuersissuteqaqqusinnginnerminni oqaaseq atorpaat namminneq suliassaq ingerlatissagamikku tassa suliareqqissaarlugu, taavalu ukiaru taanna Malînánguup suliassiissutai taakkua siunnersuutai tassani taputartuussassapput taamaammallu taakku marluutillugit Naalakkersuisut suliarisussaavaat ukiarulu saqqummiullugit. Tassa imaappoq suliareqqissaassavaat.

 

Johan Lund Olsen, Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuat.

Taamaakkaluartoq taava apeqqutigerusuppara Inatsisartut suleriaasertik malillugu ingerlaniarpat? Imaluunniit ingerlanianngillat? Aalajangiiffigisassatut siunnersuutit qanorluunniit piumanngitsigigaluarutta isumaliutissiissusiorfigisussaavagut. Assersuutissanik arlalinnik assersuutissaqaraluarpugut, taamaaliortariaqartussaavugullu naak siullermeerinninnermik imatut oqartoqaraluartorluunniit assigiinngitsunik tunngavilersuuteqarluni, taava aappassaaneerinninnissami taasisoqartussaammat tamatigut taamaattussaavoq.

 

Suleriaqqinnissami tunngavigineqartussat taakkua aamma taasissutigineqartarmata, taamaammat tassa suleriaaserput malissagatsigu pissusissamisuussaaq aamma taamaaliortussaavugut taava isumaliutissiissusiortoqartariaqarpoq.

 

Naalakkersuisut suleqqinnissaminni najoqqutassaat aamma tassuunatigut isumaliutissiissut aqqutigalugu ersarissarneqassammata.