Samling

	KATTUSSEQATIGIIT
Anthon   Frederiksen Upa - 2003/64-0		ulloq,   06.  marts   2003

Nunatsinni   paarnaarussivimmik  matoqqasumik  pilersitsinissaq   pillugu   apeqquteqaat   aallaavigalugu   oqallinnissamik   siunnersuut.

Inatsisartuni  ilaasortap  Per  Rosing-Petersen-ip   siunnersuutaa  Kattusseqatigiit   sinnerlugit   imaattumik oqaaseqarfigissuara:

Siunnersuuteqartup   tunngavilersuutai  paasinartut   aamma   soorunami   suli   allanik  amerlanerusunik   ilaneqarsinnaasut   erserseqqippaat  uppernarsiseqqillugulu  danskit inuiattut  uatsinnut kalaallinut   aamma   qanoq   suusupaginnitsigisinnaaneri,   minnerunngitsumik   kultur-erput   oqaatsivullu   eqqarsaatigalugit,   immaqqaluunniit isumaqaannartarnerput   -   aa   kalaallit   1953-imi   inatsisit   tunngaviusut  allanngortinneqarmata  uatsinnut  danskinut  ilanngunnikuungamik danskisut   eqqarsartaaseqalerlutillu, danskit   kultur-iat   oqaasii  allallu danskit ileqqui   atuinnartussaagaat.

 Kisianni qularinngilara kialluunniit   danskip   takusinnaallugulu paasisinnaassangaa  kalaallit   Nunarput  Europamiit  4000kmt   sinnerlugit  ungasitsigisumiimmat,   aamma kalaaleq   imaaliallaannarlugu   danskinngortinneqarsinnaanngimmat,   kultur-i,  oqaatsit nerisat   ileqqullu   assigiinngitsut   eqqarsaatigalugit.

Taamaattumik   assut   nuannaraara   siunnersuuteqartup   eqqaammagu;   danskit   nunani  allani   paarnaarussaasartut   pillugit   danskit   nalakkersuinermik   suliaqartut  ilungersorlutik   sulissuteqartarmata,   danskeqatimik   Danmarkimut   utertinneqarnissaat pillugit.

Ilanngullugu eqqaanngitsoorusunngilara;  danskit   oqaatsiminnik pingaartitsinerat  aamma   Nunatsinni   malinneqartariaqarluinnarmat, tassami   nalunngilarput  danskit  politikkeriisa   sakkortuumik   piumasaqaatigimmassuk;  inuiaat   allat   Danmark-imut  nunasisut   pinngitsooratik   danskit    oqaasiinik   ilinniagaqartariaqartut.

Tamatta   takorloorsinnaangunarparput   kalaaleqartivut   pillangaallutik  Danmark-imi  matoqqasumik   paarnaarussivimmiitinneqartut   ilaat   danskit   oqaasiinik   pisinnaassuseqanngitsunik   ilallit   aammalu    ilaat   siornatigut   Danmarkimiissimanngisaannartut  avatangiisinut   takornarluinnakkaminnut   mattunneqarlutik inissinneqartarnerat   inuit  piginnaatitaaffiinut   naapertuutinngilluinnartut   atorlugit  iliorfigineqartarnerat   inunnut   taamatut   pineqartunut   soorunami   sutigut   tamatigut   sakkortussaqisut.

Oqartoqarsinnaavoq;   inuit   taamatut   paarnaarunneqartartut   namminneq   pisuussutigingaat,   aap   pinerlussimaneri   pillugit   pillarneqarnissaat   Kattusseqatigiinniit    soorunami    pissusissamisoortutut   taamaattussatullu   isumaqarfingaarput,   kisianni   inuit nunamut   allamut   aallartillugit   pillaasarneq   iluarsineqartariaqarpoq,   tassa   Nunatsinni matoqqasumik   paarnaarussiviliornikkut   tamanna   naammassineqarsinnaammat.

Tassami   namminiilivinnissatsinnut   pissutsit   taamaattut   iluarsereertariaqarput,   tamannalu   naalakkersuisut   piaartumik   dansk-it   naalakkersuisuinut   saaffiginnissutigisariaqarpaat.

Nalunngilarali   aamma   Nunatsinni   Eqqartuusseqarneq   pillugu  Ataatsimiititaliarsuup  suliaq  manna   pillugu   sulissuteqartoq,   taamaammat   Ataatsimiititaliarsuup   isumaliutissutissaa   aamma   Inatsisartunut   saqqummiunneqartussaq;   qanoq   imaqarumaarnersoq   pissanganartussaavoq,   kisianni   siunnersuuteqartup   oqarneratuut   utaqqiinnartoqarsinnaanngilaq.

Taamatut   oqaaseqarlunga   siunnersuut   taperserpara.