Kalaallit Nunaanni Inatsisartut

Ullut ataatsimiiffiusut aqqaneq-aappaat, tallimanngorneq 12. oktober 2001, nal. 16.40.

Oqaluuserisassani immikkoortoq 34.

(Ineqarnermut, Attaveqarnermut, Pilersuinermullu Naalakkersuisoq)

(Siullermeernera)

Ataatsimiinnermik aqutsisoq: Anthon Frederiksen, Inatsisartut Siulittaasuta sinniisissaa tulleq, Kattusseqatigiit.

Jørgen Wæver-Johansen, Ineqarnermut, Attaveqaatinut Pilersuinermullu Naalakkersuisoq, Siumut:

Qujanaq. Ilisimatsissutigissavara saqqummiussisuut allangortilaarlugu matumani saqqummiutissagakku ilaatigut saqqummiussissummut tunngavigitinneqartut tamarmik allaganngorlugit aamma agguaanneqareermata.

Naalakkesuiust sinnerlugit matumuuna saqqummiuppara Inatsisartut peqqussutissaattut siunnersuut inissialiornermut tapersiissuteqartarneq pillugu Inatisartut peqqussutaata allannguutigisassaat.

Peqqussutissatut siunnersuummik saqqummiussinermi pissutaavoq boligstøtte aqqutigalugu illuutillit maajip aallaqqaataat 2002 aallarnerfigalugu ineqarnermut tapinik pisartagaqarunnaarnissaat.

Siunersuut manna bolisøtte aqqutigalugu illulianik aningaasalersuineq pillugu Inatsisartuni upernaakkut 2001-mi oqallinnerup aamma malitsigaa

Taamani Inatsisartut isumaqatigaat ilaqutariit aningaasatigut artukkerneqarnerpaat boligstøtte aqquttigalugu illuminnut taarsersuinerat aningaasatigut pisinnaassusiannut naleqqussarneqassasoq. Imatut paasillugu boligsttte aqqutigalugu illuutillit ineqarnermut tapiissutinik pisartagaqartut atugaasa ajornerulersinneqannginnissaat Inatsisartunit kissaatigineqarsimavoq taamaattumillu peqqussutissatut siunnesuut marlunnut avitaavoq.

Siunertaq tassaavoq ilaqutariit ukiuni kinglerni marlunni ineqarnermut tapinik pissarsisarsimasut periarfissarisismasamik annaasaannut taarsiissuteqarnissaq. Tassani pineqarlutik inoqutigiit kr. 128.000,- nit ataallugit isertitaqarsimasut.

Peqqussutissatut siunersuutip immikkoortuata aappaa siumut isigisuuvoq tassani pineqarlutik ilaqutariit ukiut marluk ingerlanerini akileraartarlutik ker. 128.0000,- ataallugit isertitaqartarsimanerminnik uppernarsaasinnaasut periarfissamik annaasaminnut taarsiullugu nutaamik periarfissinneqarnissaat.

Peqqussutissatut siunnersuutip saqqummiunneqartup oqaaseqaatitai innersuussutigiitigalugit pissutissaqaroraanga pissutsit peqqussutissatut siunnersuutip kingunerisassaasa ilai erseqqissassallugit.

Peqqussutissatut siunnersuusiornikkut periarfissaalerpoq akiligassatigut taarsigassarsiallu amiakkuinik taarsersuinermi isumakkeerfigineqarsinnaalerneq. Tamanna taarsigassarsisismasut allanut akiligassaminnik akilersuilluartunut mamiaaarsinnaagaluarpoq aaqqiissuussinerilli taamaattut soorlu inuussutissarsiutitigut taarsigassarsisarnermi ilinniagaqarnermilu taarsigassarsisarnermi atuusimallutillu atuupput. Taakkua saniatigut akiliisinnaajunnaarneq pillugu inatsimmi akiitsunik isumakkeerfigineqartrafeqarnera ilismaneqarpoq taamaattumik akiitsunik isumakkeerfigineqarsinnaaneq nutaarsiasaanngilaq.

Akiligasast taarsigassarsiallut amiakkuinik isumakkeerfiginnittarneq akiitsunik isumakkeerfiginnittarfimmi periaatsimik atorneqartumik aallaaveqarpoq imaappoq taarsigassarsiallit ilaasa aingasaqarnerminnik pitsanngortitsisinnaannginnerat naatsorsuutigalugu.

Peqqussutissatut siunnersuutip kingunerissavaa Naalakkersuisut nalunaarusiorlutik malittarisassiussagaat isumakkeerfigitinnissamik qinnuteqartut allaffissornikkut aalajangersaaffigineqartarnissaat.

A/S Inissiaatileqatigiiffik INI qinnuteqaatinik suliarinnitassaaq. INI A/S boligstøtte aqqutigalugu illulianik isumaginnittooreerpoq. Piumasaqaataavoq INI-p pisussaaffigissagaa taarsigassarsisimasut qinnuteqaataannik pissarsiniartarnissaq.

Taarsigassarsiat sineruttut siunissami isumakkeerfigienqarnissaat pillugu qinnuteqaatinik naliliisarnissap siunertaraa qinnuteqartup pigisaasa nalillit inuussutissarsiorsinnaassusiatalu kiisalu illup pisoqaassusiata tuniniarneqrnerminili nalingata naliliiffigineqarnissaat

Siunissami taarsigassarsiallit isumakkeerfigineqarnissaminnik qinnuteqartut suliarineranni tamatigorluinnaq tunngaviusassaaq qinnuteqartup ineqarnermi aningaasaqarniarnerata tamarmiusup ilungersunarluinnarnera taamaalillunilu aningaasaqarniarnermini akiitsorilersimasami taarsagassarsiallu amiakkuusut akilersornissaannut periarfissaarussimassalluni imaluunniit illuminik aserfatsaaliuiniarluni nutarteriniarluni.

Taarigassarsiallit aningaasarsiornerat qularutissaanngitsumik ataavartumillu ajorseriarsimappat, assersuutigalugu inuussutissarsiorsinnaajunnaarneq, utoqqalinerluunniit pissutigalugit, taava siunnerfiussaaq isumakkeerfigitinnissamut aalajangiisuussasoq illup sumi inissisimanera kiisalu tunineqarsinnaaguni qanoq naleqarnera.

Naliliinermi tunngavissat ilagissavaat illu inissisimaffiani, tassa illoqarfimmi nunaqarfimmiluunniit, illunik tuniniaanermi periarfissat qanoq ittuunersut ilanngullugulu namminersortortut taarsigassarsiniarsinnaanermut periarifissaqarnersoq aamma taarsigassarsiallip najugaqarfiani inoqutigiit allamik inissarsissunneqarsinnaanersut naliliiffigineqartassaaq, assersuutigalugu inissiani attartortittakkani, utoqqarnut inissiani allaniluunniit.

Assersuutigalugu sumiiffinni allamik inissatigut periarfissaqanngitsuni Namminersornerullutik Oqartussat illup tigunissaat aalajangiussinnaavaat illulu Namminersornerullutik Oqartussat inissiaattaanut attartortitakkanut ilanngutsitillugu taamalu taarsigassarsisoq illumit piginnittuujunnaarluni attartortunngortillugu, taamaalillunilu ineqarnermut tapiissutinik qinnuteqarsinnaanissamut periarifissillugu.

Illuatungaatillugi aamma imaassinnaavoq illu imatut inissisimalluartigisoq tunineqarnermini qaffasissumik akilerneqarluni pisiarineqarsinnaalluni. Taamaatumik akiligassanngorsimasunik taarsigassarsianillu amiakkuinik isumakkeerfiginninneq tamatumani Nunatta karsiata soqutigisaanut akerliussaaq, taamaattumillu pisinnaasanngilaq, taarsigassarsialik iluanaarpallaasaqaaq, taarsigassarsiami amiakkuinik isumakkeerfigineqariarluni illu tuniniarsinnaasagunikuk iluanaarutillu tamaasa nammineq pillugit.

Tassa isumakkeerfigineqarnissamik qinnuteqaat nalilersuiffigineqavittariaqarpoq, misissorlugu qinnuteqartoq pigisanik nalilinnik peqarnersoq, tassunga ilanngunnagit inuussutissarsiornermi atortumerngit, taarsigassarsialik pigisanik nalilinnik pigisaqarpat, pigisai pinerluttaalisitsinermi maleruagassat atuuttut naapertorlugit kiisalu ajorsartunngunnginissaa isiginiarlugu akiliisinneqassaaq.

Ilutigitillugu erseqqilluinnartussaavoq isumakkeerfigineqarneq pisinnaasoq illu tuniniarneqaruni aningaasanik pissarsissutaasanngippat. Piumasaqaataavortaaq isumakkeerfigineqarneq aatsaat pissasoq taarsigassarsialik akiligassaminik akiliisinnaanngivippat.

Illu tunineqarsinnaappat taarsigassarsiallu amiakkui akilerneqarsinnaallutik imaluunniit tiguneqarsinnaappat pisortallu attartortittagaannut ilanngunneqarsinnaalluni isumakkeerfiginninnissaq pisariaqarnavianngilaq. Isumakkeerfiginninneq tassaassaaq akiligassaqarnermik neriuutaarulluinnarnermi imaluunniit allanik periarfissaarutivinnermi periarfissiineq. Aningaasatigut nanertuutit taarsigassarsiallit pigisaanik nalilinnik aningaasanngortitsinikkut illulluunniit tunineqarneratigut oqilisarneqarsinnaappata isumakkeerfiginninnissaq pisariaqarnavianngilaq.

Peqqussutissatut siunnersuutip malitsigisaanik pineqarpoq kapitali 4 malillugu boligstøttimik illulianik akiitsunik isumakkeerfigineqartut akiitsui taarsigassarsiaallu amiakkui boligstøttimik aaqqissuussinermit avissaartinneqarnissaat, taamaalilluni kapitali 4 malillugu iluarsaassinissanut pitsanngorsaanissanullu taarsigassarsinissamik periarfissat atorunnaarsinneqassaaq.

Taakkununnga taarsiullugu illuutillit pitsanngorsaanissaminnut taarsigassarsiniarsinnaalissapput 10/40/50-imik aningaasalersueriaaseq naapertorlugu. Utertitsinissamut pisinnaatitaaffik illu boligstøttimit avissaartinneqarpat atorunnaarsinneqartussaavoq, illuatungaatigulli illu kapitali 4 malillugu taarsigassarsinermi iliuuserisinnaasatigut killilersuutaasimasunit avissaartinneqassaaq aamma, tamatumalu kingornatigut piginnittup qilersorsimanani nammineq sutigut tamatigut akisussaafigilissallugu aammalu tunisinnaaguniuk tuniniarsinnaalissavaa.

Ilanngullugu oqaatigissavara kissaatigineqartarmat peqqussutissatut siunnersuut manna tusarniaassutigineqarsimammat, soorlu aamma agguaaneqartumi atuarneqarsinnaasoq, ilaatigut KANUKOKA-mut, tassa kommuneqarfiit kattuffiannut, taakkulu siunnersuutigineqartumut akerliusumik qisuariaateqanngillat aamma Namminersornerullutik Oqartussat iluani Akileraartarnermut Pisoirtaqarfimmut, Aningaasaqarnermut Pisortaqarfimmut, Isumaginninnermut Pisortaqarfimmut ilanngullugit tusarniaassutigineqarnikuulluni.

Taamatullu oqaaseqarlunga Inatsisartut peqqussutissaattut siunnersuut inissialiornermut tapiissuteqartarneq pillugu Inatsisartut peqqussutissaattut allannguutigisassaa Inatsisartunut oqaluuserisassanngortippara. Siunnersuutigissavara siunnersuut aappassaaneerneqannginnermini Ineqarnermut Attaveqarnermullu Ataatsimiititaliami oqaluuserineqaqqaasasoq.

Per Rosing-Petersen, Siumup oqaaseqartua:

Una peqqussutissatut siunnersuut aallaaveqarpoq upernaaq ineqarnermut tapit pillugit peqqussutissamik inatsisartut akuersisimanerat. Inatsisartullu akuersisimanerata kingunerivaa ineqarnermut akileeriaatsip allanngortiternissaa unalu peqqussutissatut siunnersuutip alloriarnissat ilagiinnarpaat.

Taamaattumik Siumumiit peqqussutissatut siunnersuut akuersaarlugu imatut oqaaseqarfigissavarput.

Siunnersuutip siunertaraa boligstøtti kapitalip sisamaat toqqammavigalugu illuutillit peqqussu-tissap upernaaq atulersup qulaani taakkartorneqartunut tapiisarnerup atorunnarsinnerata kingunerissagaa ajornerusumik atugassaqalinnginnissaat. Tassani toqqammavigineqarpoq ilaqutariit ukiut kingulliit marluk uppernarsarsinnaappassuk 128.000,- kr ataallugu ukiumut isertitaqartarsimallutik aammalu siunissami ilaqutariit uppernarsarsinnaappassuk ukiuni kingullerni marlunni taamatut ukiumut 128.000,- kr. ataallugu isertitaqarsimallutik qinnuteqarnissaminnut aappaagumiit 2002-miit periarfissaqalernissaat.

Periarfissaq iluatsillugu aamma Naalakkersuisunut ataatsimiititaliamullu kaammattuutigissavagut makku ilanngullugit nalilersuinermi tunngavigeqqullugit:

Peqqussutikkut matumuuna akiitsulinnut isumakkeerinnissinnaanermut periarfissiisutaasoq tamatumunngalu killigititassatut siunnersuutaasut pillugit Attaveqarnermut Pilersinermut Ineqarnermullu ataatsimiititaliamit nalilersorluarneqarnissaat Siumumiit pisariaqartutut isigaarput. Ilaqutariit inuillu ataasiakkaat akiitsuminnik isumakkeerfigineqarnissaminnik pisariaqartitsivissut sapinngisamik tamarmik naammaginartumik pineqartarsinnaanissaat qulakkeerumallugu. Tassungalu atatillugu Siumumiit oqaatigissavarput naatsorsuutigilluinnaratsigu peqqussutissami uani Naalakkersuisut pakkersimaarfigisimagaat iluanaarniaannarluni eqqarsalersoqarsinnaanera.

Upernaaq oqaaseqarnitsinni ilanngullugu Naalakkersuisut kaammattornikuuvagut BSU toqqammavigalugu illulioriaaseq ilanngullugu nalilersoqqeqqullugu tassungalu iluatsillugu misissugassatut ilaasariaqarsorinarpoq nutaamik aningaasalersueriaatsimik aqqutissiuussisoqarnissaa. Tamannalu iluatsillugu innersuukkusupparput aningaasalersuisarfimmik nunatsinnut tamarmut atorsinnaasumik pilersitsinissaq aqqutissiuunneqartariaqartoq. Tamassumammi aamma kingunerissammagu nammineq illutaarniartut amerlanerusut aqqutissiuunneqarsinnaammata taamatullu pisortanik naatsorsuuteqarnerujussuaq qimakkiartoraarneqalersinnaassalluni.

BSU aqqutigalugu illuutigisanik akiliisinnaassuseqannginneq aallaavigalugu illuutigisanik arsaarinnittarsinnaanissamut periarfissiisutaasoq ilanngullugu Siumumiit nalilersoqqussavarput, tamatumanimi kiffartuussinermi soorlu INI A/S-imit periuseq qanoq ittoq atorneqassanersoq apeqqutaalluinnarmat inuit ilaqutariilluunniit ataasiakkaat eqqunngitsumik eqqortumilluunniit pineqarsimasutut kiffartuunneqarsimasutulluunniit misigisimasarnerannut.

INI A/S-ip taaneqarneranut pissutaavoq INI A/S-i tassaammat ullumikkut BSU-mik illuutilinnut ulluinnarni ingerlatsinermi nakkutilliisutut akilersuisarfittut nalilersuisarfittullu inissisimatin-neqartoq. Taamaalilluni soqutigisat assigiinngitsut kiffartuussinermi illuutillit soqutigisaat eqqarsaatigalugit imminnut assortuussinnaasartunik tunngaviusinnaasut. Tamakkulu pissutigalugit nalilersuilluinnaqqinnaarnissaq pisariqarpoq.

Taamatut oqaaseqarluta peqqussutissaq taperserlugu innersuussutigissavarput Attaveqarnermut, Pilersuinermut Ineqarnermullu ataatsimiititaliamit sukumiisumik suliarineqarnissaa

Jakob Sivertsen, Atassutip oqaaseqartua:

Inissiatapiissuteqartarneq pillugu Inatsisartut peqqussutaata allanngortinneqarneranik Inatsisartut peqqussutissaattut siunnersuut siullermeerneqarnerani imatut Atassummiit oqaseqassaagut.

Illoqarfinni nunaqarfinnilu avalliunerusuniittuni assersuutigalugu Qaanaami, Illoqqortoormiuni, Tassilami, Upernavimmi, Uummannami, Qeqeratarsuarmi, Qasigiannguani, Kangaatsiami, Kangaamiun,i Kuummiuni nunattalumi sinnerani BSU-miit illoqartorpassuit atukkamik erniaasa qaffassinnerujussuat pingaartumik ukiuni kingulerni qulini atukkat erniaasa qaffannerisa kingornatigut akilersuiniarnerminnut assut artorsartiaasimapput.

Piffinni siuliani oqaatigisanni pingaartumik nunaqarifnni aningaasarsiorneq nunatta sinneranut naleqqiullugu ilungersunarnerujussuummat, ilaatigut puisit amiinnaanik ullumikkullu akilesinnaajunnaarsimasumi aningaasarsiornerup toqqammaveqarnera peqqutaalluni pingaartumillu ukiuni kingullerni tunitsiviit tunisassiorfiillu matoorarnerisa kingunerannik innuttaasut akiligassanut assigiinngitsunut akilesuiniarnertik assut ilungersunartorsiorfigisimavaat. Taamaammat piffinni oqaatigisanni nunatta sinneranut naleqqiullutik inissialiortitsernermut periarfissat nutaat atorlugit, soorlu piginneqatigiilluni inissialiorsinnaanerit iluaqutiginiarsinnaanngilaat, taamaallaat nammineq illuliat, BSU-mit illuliat kiisalu 60/40 atorlugu pisortanit inissialiat killeqaqisumillu inuttaasut inissaqartinnineranut perieriarfissatuaallutik.

Assersuutigalugu ullumikkut illoqrfinni anginerusuni piginneqatigiilluni inissialiortarnermi aaqissuussineq misissorluarutsigu akissaqarluartut inissialiornerminnut inissialiat akiata 67%-annit pisortanit tassa Namminersornerullutik Oqartussaniit kommuniniillu tapiiffigineqartarput erneaqanngitsunik akilersugassaanngitsunillu. Tassa inissialiat akiata affaa sinningaatsiaqalugu.

Taamatut aaqqissuussineq namminerisamik initaarniartunut assut iluaqutaasimavoq, ullumikkullu inissialiorniartunik utaqqisorpassuaqalersimalluni periarfissaq atorluarniarneqaangaarami. Aamma tamanna assut qujanarpoq.

Aaqqissuussinermi atorluaaniarneq tupinnanngilaq. Pisortat peqataasalernerat inuit namminerissminnik initaarniarnerminnut piumassuseqalernerannik tamanna kinguneqarsimavoq tulluusimaarutissaasoq.

Taamaattumik tupinnanngilaq Atassummiit BSU-mi illulianut aningaasalersueriaatsit ernialersueriaatsillu nalimmassarneqarnissaannik siunnesuuteqaratta nunatsinni innuttaasut assigiinnerusumik atugassaqartitaanissaat Inatsisartut akisusaaffigimmassuk. Assigiinngisitsineq inuit naammagittaallioqqajaalernerannik kinguneqartartoq nalunnginnatsigu. Ukiut kingulliit 20-it ingerlaneranni BSU-mit taarsigassarsillutik illutaarsimasut taarsigassarsiat ersniaqqortunersuta akilersuiniarnerminni assut ajornartorsiutigisimavaat, tamannalu BSU-mit illuliarpassuit qimagarneqarnerannik tupinnanngitsumik kinguneqarsimavoq.

Tamanna iluasiissuteqarfiginiarlugu upernaaq Inatsisartut ataatsimiinnitsinni BSU-mit taarsigassarsilluni illutaarsimasunut aningasalersueriaatsit ernialersueriaatsillu ullutsinnut naleqqussarlugit aaqqissuussiffigineqarnissaat anguniarlugu Inatsisartunut ilaasrotaq Jakob Sivertsen saqqummiussaqarsimavoq, qujanartumillu Inatsisatunit tamanit isumaqataaffigineqangaarluni. Tamatumalu kinguneraa ullumikkut peqqussutip allannguutissaanik Naalakkersuisut saqqummiussaqarnerat. Tamanna Atassummi iluarivarput erseqqissaatigissavarpullu peqqussutip allannguutissaanut siunnersuut misissorluareerlugu Atassummiit oqaatigissavarput allannguutissaq suliarilluangaanngitsoq tamakkiisumillu aaqqiiniutissatut isigineqarsinnaannani.

BSU-mit illoqartut ilaannaannut tassa ullumikkut naammattumik akilesruisinnaanngitssunut akiligassanik isumakkeerfigineqartarnissaannik taamaallaat aaqqiiniutaavoq. Taamatut aaqqiiniarnerq tunngavimmigut isummamigullu ajunngikkaluarpoq, BSU-miilli illoqartunut amerlanerpaanut ullumikkut ilungersorlutik artosaqalutillu akilesuiniartunut allanngortitsiniarnerq minnerpaannguakkulluunniit sunniuteqartussaanngimmat. Soorlu Naalakkersuisu peqqussutissamik saqqummiussaqarnermini ilaatigut ima oqartoq, issuarpara: " Tamanna taarsigassarsisimasunut allanut akiligassaminnik akilersuilluartunut mamianarsinnaagaluarpoq", issuaaneq naavoq. Atassummiit Inatsisartuni sulinitsinni ileqqorinngilarput innuttaasunut mamianartunik inatsisiliortarluta.

Peqqussutissaq saqqummiunneqartutuut iluseqartillugu akuerineqassappat BSU-mit illoqartorpassuit aamma isumakkeerfigineqartarnissaminnik nillialissapput, tamanna kialluunniit eqqarsarsinnaasup naatsorsuutigereertaraiqarpara.

Aamma Atassummiit BSU-mi illoqartut isumakkeerfigeriarlugit illugisaanniit anisittarnissaat tulluartutut isumaqarfiginngilarput BSU-mimi illoqartut amerlanersaat isorliunerusuni najugarmata nunatta sinneranut naleqqiullugit inissialiorfiunngitsuni. Taamaammat peqqussutissaq kinguartillugu BSU-mi illoqartunut tamanut tigussaasumik aaqqiiniarnissaq Atassummiit piumasraarput. Bsu-mi illoqareersut anisiortornissaat Atassummiit angunianngilluinnaratsigu. Ukiorpassuanimi illuminnut ilungersungaarlutik akilersuereersimasut illu namminerisamik meeqqaminnilluunniit pigineqalernissaa siunertariuaannarmassuk.

Atassummi politikkikkut suleqataanitsinni ilaartuerusaarluni aaqqiiniartarnerit ileqqorinngilarput innuttaasunut tamanut pitsaasumik aaqqiinissaq Inatsisartuni pisussaaffigigatsigu. Taamaattumik peqqussutissap kinguartinneqarnissaa piumasaqaatigaarput, ilaatigut makkuninng apeqquteqarluta:

Inuit BSU-mi illoqartut ilungersorlutik akilersuiuartut peqqussusiornermi aamma taakku ilanngullugit aaqqiiffiginiarneqassasut soorlu BSU-mi illoqareersut akilersuilluartullu piginneqatigiilluni initaarniarnermut assingusumik aaqqissuussiffigineqassasut. Soorlu illumut akiligasast sinneruttut minnerpaamik 33 1/3-liat Namminersornerullutik Oqrtussanit tapiissutinngorlugit aaqqiiffigineqassasut, akiligassallu sinneruttut erniaqanngitsumik akilersugassanngortinneqassasut. Taama aaqqiinikkut BSU-mi illoqartut illuminnik piginniittuuginnarnissaat siunissami qulakkeerneqassammat. Sorlumi piginneqatigiilluni inissialiortarnermi Namminersornerlutik Oqartussat 33 1/3-mik tapiissuteqartartut ernialersugaanngitsunik akilersugassaanngitsunillu.

Ukkuni kingullerni naalagaaffiup ingerlatsisimanerani aalajangersakkat pissoqalisimanerat allanngortittarialerneallu Naalakkersuisuni ataasiarnagu oqaluttarfik manna atorlugu oqaatigineqartarpoq. Tamanna Atassummi apeqqusersimanngilarput nunatsinni pisussaaffiit qallunaat naalagaaffianniit tigusimasatta nunatta ineriartornerqanut naleqqussartuarneqarnissaat pisariaqarpat.

Kalaallit Nunaat pillugu Ataatsimiititaliarsuup 1948-i pilersinneqartup isumaliutissiissummini 1950-meersumi Kalaallit Nunaanni illoqarnerup pitsanngorsarneqarnissaa assut pingaartillugu oqaluuserisimavaa. Eqqiiluisaarnikkut piumasaqaatit arlallit aamma eqqartorsimllugit isumaqatigiissutigineqarsimallunilu illuliortitserissaq tapiissuteqartrnikkut aaqqissuunneqassasoq, tamannalu piviusunngortinneqarluni 1953-mi Kalaallit Nunaata qallunaat naalagaaffiannut ilanngutitaanerat peqatigalugu. Taavalu BSU-mit taarsiagassarsilluni illutaarsinnaaneq pivisunngortinneqarsimalluni.

BSU-mit aaqqissuussineq 1953-meersoq ullumimut annertunerusumik allanngortinneqarsimanngilaq. Taannatuaalerpoq naalagaaffiup aaqqissuussisimaneranik ullutsinnut naleqqussartariaqalersimasoq ukiut kingulliit 50-nngulersut ingerlaneranni illut BSU-miit taarsigassarsilluni sananeqarsimasut nalinga ima qaffariartortigisimavoq illunut nalinginnaasumik akit ½ mio.-niit 1.mio.-nuínut qaffariarsimallutik. Taamaattuminguna Atassummiit kimigiisertuartugut aaqqissuussinerup ulutsinnut naleqqusasrneqarnissaanut.

Taamatu Atassummiit oqaaseqarluta peqqussutissap kinguartinneqrnissaa piumasraarput siuliini oqaaseerisagut innersuussutigiitigalugit aammalu ataatsimiititaliami oqaaserisatta pimoorutamik nalilersorluarneqarnissaat Atassummiit kissaatigaarput. Qujanaq.

Paninnguaq Olsen, Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuat:

Peqqussutissamik siunnersuutikkut anguniarneqartoq oqallinnerup ataatsimiinnerup siuliani pisimasup malitsigaa aammalu pissusissamisoortuuvoq Boligstøtte aqqutigalugalu illuutilinnut ineqarnermut tapiissutinik pissarsisarunnaartussanut allannguutissamik siunnesuuteqarneq assigiinngitsutigut artukkiisoqannginnissaa Inatsisartuni isumaqatigineqarmat.

Peqqussutissatut siunnersuummi pineqartut siulliit tassaapput inoqutigiit ukiumut kr. 128.000,- ataallugit isertitaqarsimsut ukiunilu kingullerni marlunni ineqarnermut tapersiissutinik pissarisaqarsimasut annaasimasaminnik taarsiivigineqarnissaat.

Peqqussutissatut siunnersuutip immikkoortuata aappaani pineqartut tassaapput ilaqutariit ukiut marluk ingerlaneranni akileraartarlutik kr. 128.000,-nit ataallugit iseritaqarsimsaut annaasaminnik taarsiivigineqarnissaat, tamanna uppernarsarsinnaagunikku. Tamatumani pineqartussat tassaasssapput siunissami ukiumut kr. 128.000,–nit ataallugit isertitaqartartussat tapiiffigineqartuarnissaannik qulakkeerinninniarneq. Tamanna Inuit Ataqatigit iluarisimaarparput pissakinnersuut tapersiiffigineqartarnissaannik qulakkeerinninnerusussaammat.

Inuit Ataqatigiit peqqussutissatut siunnersuut marlunnut avinneqarsimasoq isertitakitsunullu tapiissutinik pissassisarunnaarnermikkut tapiiffigisariaqartunik isumakkeeriffigineqarnissaannik perirarfissiinerusussaq isornartoqartinngilarput.

Peqqussutissatut siunnersuutip kingunerisussaavai taarsigassarsisimasut aningaasaqarniarnerminni akiitsorilersimasaminnik taarsigassarsiamillu amiakkuisa akilesorniarnerini periarfissaarussimasut illumik nutartinnissaanut aserfallatsaalinissaanulluunniit periarfissaqalersinnissaat. Periarfissap tamatuma atorluarneqarnerluni qaammarsaatigineqarnissaa pisariaqarluinnartutut Inuit Ataqatigiit isigaarput.

Peqqussutissamittaaq siunertrianeqarpoq taarsiagassarsaillit aningaasarsiornikkut utoqqalinertik inuussutissarsiorsinnaajunnaarnertilluunniit patsisigalugu akiliisinnaajunnaarsimasut isumakkeeriffigineqarnissaat. Tamatumani illut ilaasa Namminersornerullutik Oqartussani nalilesuereernerup kingunerisaanik tiguneqarsinnaaneri pineqarlutik. Tamanna piginnittuusismasumut ineqarnermut tapiissutinik qinnuteqarsinnaalernermik kinguneqartussaavoq imaluunniit inissianut attartortittakkanut, utoqqarnut inissiani allamiluunniit ineqalernernissamik periarfissaqalernermik kinguneqartussaassalluni.

Tamatumani illuutillip Namminersornerullutillu Oqartussat akornanni Namminersonerullutik Oqartussat illumik tigusiniarneranni paatsooqatigiinnernik pisoqaqqunagu paaseqatigiilluinnarluni ingerlasisoqarnissaa Inuit Ataqatigiit kissaatigaarput, aammalu pissutsit piviusut aallaavigalugit tamatuma pisarnissaa pingaaruteqarluinnartuummat.

Inuit Ataqatigiit taarsisagassarsianik isumakkeerfigineqarsinnaanermik qinnuteqaatit sukumiisumik nalilesorneqartarnissaannik piumasaqaatitaqarnera iluarisimaarparput pissusissamisoortutullu isigalutigu. Taamaaliornikkut qulakkeerniarneqarmat illuutilik akiligassamigut isumakkeerfigineqartussaq akiliisinnaanngivinnini tunngavigalugu isumakkeerinniffigineqarnissaminut inuuniarnermini atugarisai tunngaviusussatut aallaavigniarneqarmata.

Peqqussutissatut siunnersuummi boligstøtte iluaqutigalugu iluarsartuussinissamik pitsanngorsaanissammillu taarsigassarsinissat atorunnaassapput illuatungaatigulli illuutillit nammineerlutik 10/40/50 atorlugu iluarsartuussinissaminnut pitsanngorsaanissaminnullu taarsigassarsisinnaalissapput, tamatuma taarsersuinermi akisussaaffiimmik annerusumik kinguneqarnissaa Inuit Ataqatigiit neriulluarfigaarput, aammalu illuutit ilaasa ullumikkumut naleqqukkunnaarsimasut nutarteriffigineqarsinnaalernissaannik periarfissaasutut isigalutigu.

Utertitsinissamut pisinnaatitaaffiup atorunnaarsinneqarneatigut illumik piginnittup qilersorsimaneqarani illumik tuniniaasinnaalernera periarfissanngussaaq tamannalu aamma soorunami illumik piginnittup piginnaatitaaffigissammagu pissusissamisoortutut Inuit Ataqatigiit isigaarput.

Naggataatigut innuttaasut periarfissamik matuminnga ammaanneqartussat peqqussummik akuersisoqarpat atuutsitsisoqalerlunilu atuilluarnissaannik kaammattorusuppagut, Naalakkersuisullu piumaffigissavavut peqqussutissap atulersinneqarneanut atatillugu illuutilinnut taarsiagssarsiaqartunut tamanna qaammarsaatigalugulu paasisitsiniutigissagaat, kiisalu illuutillit pineqartut periarfissariligaannik ilisimatinneqassasut Inuit Ataqatigiinniit kissaatigalutigu.

Taama oqaaseqarluta inissialiornermut tapiissuteqartarneq pillugu Inatsisartut peqqussutaannik allannguutissatut siunnesuutigineqartup aappassaaneerneqannginermini Ineqarnermut Attaveqarnermullu Ataatsimiititaliami oqaluuserineqarnissaa inassutigaarput.

Mogens Kleist, Kattusseqatigiit oqaaseqartuat:

Qujanaq. Inissialiornermut tapiissuteqarnernerup allanngortinneqarnissaannut Naalakkersuisut saqqummiussaat upernaaq Inatsisartutigut ineqarnermut tunngasut eqqartoratsigit pissanngatigisimavarput Naalakkersuisut ukiaq manna saqqummiinissaat. Ullumikkullu saqqummiunneqartut inigisaqartunut assigiinngitsunik sunniuteqartussat ersaripput.

Aallaqqaammut Kaatusseqatigiinniit oqaatigissavarput ineqarnermut tapiissutit ulluinnarni boligsikringimik taasrtagarput allatuulli peerniarneqarmata. Tamatumalu kingunerisinnaasai ilaqutariit aningasaatigut isertitaassa killeqarfigisaat tassalu kr. 128.000-it killigitinniarneqarmata. Taassumalu ssaniatigut akiitsullit aaqqiivigineqarsinnaaneri eqqarsaatigineqarput. Taamaattumik Kattusseqatigiinniit oqaatigissavarput taamatut iliornikkut aningaasat iluini allanut nuutsitsiniarnerit anguniarneqartutu isigigatsigit tassami siunnersuummi ersarimmat aningaasat annetunerusumik amerliartunngitsut taamatut iliornikkut.

Boligstøttip kapitel 4-raa malillugu taamatut eqqorneqartussat ilaqutariit arlalissuupput aammalu minnerunngitsumik utoqqalinersiallit annertuumik eqqorneqartussaapput. Utoqqalinersiallit kommuniniit inunnut tapissutinik pisartagaqartut annertuumik eqqorneqartussaapput, tassami inunnut tapiut ilaatigut boligsikringeqarnikkut aaqqiivigineqartarmata. Aammalu minnerunngitsumik inuusuttut akunnatunik isertitallit annertuumikeqqorneqartussat Kattusseqatigiinniit naatsorsuutigisinnaavavut. Taakkua annaasassaat ukuupput:

Boligsikringeqannginneq aammalu meeqqanut tapimik piaaffigineqarneq aammalu kinguneratigut aningaasartuutaat qaammammut, tassa kingunerissassaat annertusisusapput.

Siunnersuummi allanngiivippoq inuit akiliisinnaangitsut iniiniit aniateriarlugit allanik akiliisinnaasunik inissiiniartoqarsinaannissaat, tassami Naalkkesuisut taakkartorpaat akiitsoqarnermi perairfissat assigiinngitsut saqqummiinerminni. Akiitsoqalersimanermi periarfissaasinnaasut Naalakkesuisuniit saqqummiunneqarput tamaattorli ilaqutariit inuuniapiloorsimasut aatsaat maannakkut periarfissinneqalerput akiitsuminnik isumakkeerfiginiarneqarsinnaanerminnik periarfissinneqarsinnaaneri.

Kattusseqatigiinniit aperisariaqarpugut inuimmita qassit eqqorneqassappat? Aammalu aperisariaqarpugut eqqorneqartut qanoq ingerlariaqqissanersut?

Siunnersuummut sanilliullugu oqaatigisariaqarpaprut Inatsisartu peqqussutaata nutaap 31. maj 2001-meersup assigiinngisitsinera uaniimmat tassalu boligsikringimik illullit ilaatinneqanngimmata, tassanimi aallartiffeqarmata kr. 180.000,-miit taamaattorlu uani siunnersuummi kr. 128.000,- it aallartiffiummata, taamaattumik oqartariaqarpugut immikkoortitsinerit ersarissut naalakkersuisuusuniit piviusunngortinnineqarmata.

Ilanngullugu oqaatigissavarput kommunini ataasiakkaani illunut ataasiakkaanut akiitsullit ilaatigut akiitsuinut kommunit aningasaaliisarsimammata qulanaveeqquseeqataallutik, taamaasiornikkut kommunit ataasiakkaat piginneqataalerlutik inissisimalersarsimapput.

Taamaattut Kattusseqatigiinniit akuersaarsinnaanngilagut kommunit ataasiakkaat taamatut iliortarsimanerat.

Kattusseqatigiinniit tupigusuutigaarput kommunit kattuffiat tusarniaanermi annertunerusumilluunniit qisuariaateqarsimanngimmat.

Inuiaqatigiit iluanni aningasat pigineqartut allanngortiinnarlugit allannguinerit ingerlanniarneqarput taamaattumik aperisariaqarpugut Naalakkersuisut sunarpiaq siunertaralugu taamatut inuiaqatigiinni annertuumik eqquiniarnerat/anguniagaqarnersut.

Kattusseqatigiinniit oqaatigissavarput Naalakkesruisut taamatut nutarteriniarnerat innuttaasuniit piffissami aggersumi annertuumik qisuariaartitsisussaammat nammineerlutik paasilerunikku Naalakkesuisuniit qanoq iliuuseqarfiginiarneqarlutik.

Taamatut oqaaseqarluta siunnersuummut oqaaseqarpugut aammalu siunnesuut aappassaaniinnginnerani ataatsimiititaliamut attuumassuteqartumut eqqartorneqarnissaa innersuussutigerusupparput.

Jørgen Wæver-Johansen, Ineqarnermut, Attaveqarnermut Pilersuinermullu Naalakkersuisoq:

Siullermik oqaaseqartut tamaasa qutsavigerusuppakka tamaasalu ataasiakkaarlugit oqaasseqarfigilaarusullugit.

Maluginiarpara Siumup oqaaseqartua Per Rosing Petersenip siunnersuutigineqartoq taperseraa, kissaaatigalugulu aappassaaneerneqannginnermini Ineqarnermut, Attaveqarnermut Pilersuinermullu Ataatsimiititaliami eqqartorneqarnissaa. Aamma maluginiarpara Siumup tungaaningaanniit naliliinermi periuseq qanoq ittoq INI A/S-ip tungaaninngaanniit ilaatigut nalilersuinermi soorunami assigiiaartumik pineqarnissaq eqqarsaatigalugu atortinneqassanersoq aamma ilanngullugu ataatsimiititaliami nalilersuilluarnissaannik kissaateqarfigigaat. Tamanna qularutiginngilara ataatsimiititaliap suliniarnemini naammassisinnaassagaa aamma qularutigineqassanngilaq apeqqutinik nalorninarsinnaasunik saqqummersoqarpat uagut Naalakkersuisut tungaanninngaanniit akissuteqarfiginissaannut piareersimagatta.

Taamatut naatsumik sSiumup oqaaseqartua oqaaseqarfigieriarlugu Atassutip oqaaseqartuanut saakkusuppunga. maluginiarpara ileqquliunneqapajaalersoq siunnersuutigineqartup kinguartinneqarnissaannik siunnesuuteqartarneq Atassutip tungaaninngaanniit. Immaqa ilaatigut pissusissamisoorsinnaasarput taanna, kisianni matumani tanna pissutissaqarsorinngilara. Siulermik Naalakkersuisut peqquneqarnitsitut iliorpugut tassa upernaaq isumaqatigiissutigaarput tamatta boligstøtte aqqutigalugu illuuteqartiut taakkua maajip aallaqqaataata 2002-uup kingorna tapersersorneqarneat boligstøtte aqqutigalugu ineqarnermut tapinik pisartagaqarsimasut, taakkua atugaasa ajornerulersinneqannginnissaat, taanna isumaqatigiissutigaarput, taanna matumani anguneqarpoq.

Atassummiit oqaatigineqarpoq siunnesuut suliarilluangaangitsoq aammalu matumani akilernerluisut kisimik pineqartut. Isumaqarpunga siunnersuutigineqartoq suliarilluagaasoq Inatsisartuniit siunnerfigineqaqqusatut suliakkiissutigineqartut najoqqutaralugit aamma matumani akilernerluisut kisimik pineqanngillat uani iluarsiivigineqartussatut pineqartut tassaapput iseritakinnerpaat imaappoq kr. 128.000,-it ataallugit ikiumut isertitaqartartut, taakkua iluarsiissuteqarfigineqarnissaat matumani pineqarpoq, soorlu Inatsisartuniit upernaaq tamanna kisaatigineqartoq.

Inatsit mamianartoq. Naluara taamatut oqaasetaliisimanerput eqqoqqissaarnersoq, kisianni soorunami killigititaasoq qaangeqqalaaraanni, taava tamatut isigineqarsinnaassaaq, kisianni uani inuit mamiasitsinniarlugit inatsisiliortoqannginera Atassummut erseqqissaassutigerusuppara. Uani isertitakinnerpaat ataavartumik aalangersimasumillu akilersuinsisaminillu periarfissaqaavinngitsut taakkua akiitsuminnik isumakkeerfigineqarnissaat pineqarpoq.

Taava uani neriuppunga Atassutip saqqummiunneqartut misissuataarluaqqikkumaarai, imatummi oqaatigineqarmat, ilaa isumakeerfigeriarlugit taava anisinneqartassappata, tamanna soorunami kissaatigineqanngilaq. Kisianni taanna pineqanngilaq, periarfissat marluupput, tassa killigititaasup ataani isertitallit ukiut marluk tulleriit, taakkua isumakkeerfigineqasapput isumakkeerfigineqaavillutik, taava illugisaminnut akisussaaffik sutigut tamatigut tigummisarilissavaat, aappaattullu periarfissaq tassaavoq, soorlu ajornartorsiutigigaanni akilersuinissaq killigititaasullu qaava tunginnguani inissisimalluni, taava aamma periarfissaasariaqarpoq, soorlu pisinnaatitaaffigigaat, illup utertinnissaa Namminersornerullutik Oqartussanut, taavalu allamut inissinneqarnissaminnut sumiiffimmi tassani periarfissaqartoqanngippat, taava illumi piginnittutut inissisimajunnaarlutik, attartortutut pineqarnissaminnut periarifissinneqarnissaat, taamaalillutillu ineqarnermut tapinik killigititaasut nutaat najoqqutaraalugit pineqarnissaminnut periarifinneqarnissaat.

Uani pineqanngilaq isumakkeerfigeriarlugit illuininngaannit anisinneqarnissaat.

Pitsaanerpaamik aaqqiissuteqarnissarput ujartorneqartariaqartoq aamma Jakob Sivertsenip oqaatigaa. Taanna qularutissaanngilaq, aamma qularutissaanngilaq BSU kapitali 4 najoqqutaralugu illuuteqarneq pisoqalisoortutut taaneqartariaqarmat, aammalu tamakkiisumik nutaamik aaqqivigineqartariaqarmat, kisianni uani eqqaammaqqeqqussavara Inatsisartuniit upernaaq auliakkiissutigineqartoq, taanna tassaammat boligstøttimit illuutillit atugaasa ineqarnermut tapiissutit allanngortinneqarnerini ajornerulinnginnissaat isumannaaqquneqarpoq, tamannalu pivoq siunnersuutigineqarluni.

Taava Atassutip aamma oqaluttuata siunnersuutigivaa minnerpaamik BSU-mi illuuteqartut taakkua 33 1/3 procentimik tapiiffigineqartarnissaat namminersornerullutik Oqartussaniit anguniarneqartariaqartoq, soorlu piginneqatigiilluni illuuteqqartut andelsboligini najugaqartut taamatut pineqartartut.

Jakob Sivertsenip ilisimaarilluinnarpaa aamma BSU kapitali 4 najoqqutaralugu illuuteqartut tamarmik qanorluunniit isertitaqaraluarunik akilersuinissaminnut 30 procentimik tapiiffigineqartarmata. Taasumap qaavatigut BSU-mi kapitali 4 najoqqutaralugu illuutitaarnermut atatillugu meeraqarsimagaanni, isumaqatigiissutip atsiornerani piginnaatitaaffiuvoq meqqamutataatsimut 7,5 procentimik tapiiffigineqarnissaq.

Taassuma qaavatigut aamma pappilissanut saqqummiunneqartunut takuneqarsinnaavoq allatigut periarfissat ittuunersut, ernianut akilersuutinullu tapiissutit atorneqarput, taakkua konto 72.06.04-mi takuneqarsinnaapput, aamma tamatuma kingunerisaanik akiitsut alliartornerat erniatigut kinguneqartarnera Landskarsimut pineqarpoq kiisalu aamma illut nalikillilerneqartarput, taammaattumik uanga isumaga naapertorluigu uani siunniunneqarsimasut Inatsisartut tungaaninngaanniit, tassalu taakkua boligsikringimik pisartagaqartut, taakkuuppummi 128.000-it tikillugit maannakkut BSU-mi najugaqartut taamatut ukiumut isertitaqartut ullumikkut tassatuaapput BSU-mi najuagaqartuni boligsikringimik pisartagaqartut, taakkua atugaas ajornerulersinnginneqarnnginnissaat matumani anguneqarpoq, taamaattumik pissutissaqanngilagut kinguartitsinissamik.

Aamma maluginiarpara Inuit Ataqatigiinninngaanniit oqariartuuteqarneq taama ittoq, tassalu peqqussutissatut siunnersuutigineqartoq taanna taperserneqarpoq, periarfissap qaammarsaatigineqarnissaa sukumiisumik kissaatigineqarpoq, ilumoormat aamma oqaatigineqartutut periarfissaq isertitakinninnernut periarfissaammat pitsaasut.

Aamma maluginiarpara Atassummiit IA-miillu aamma kissaatigneqartiq Ineqarnermut Ataatsimiititaliamit suliarineqaqqaarnissaa aappassaaneerneqartinnagu.

Kattusseqatigiit oqaaseqartuata aamma assinganik paasisimavaa, tassalu isumakkeerfigeriarlugit anisinneqartarnissaa, kisianni taanna taamatut siunertaqanngimmat erseqqissumik oqaatigeqqissavara, periarifissat marluupput, illu utertinneqarsinnaavoq ineqartullu allamik periarfissiuunneqarsinnaanngikkunik taava attartortut inissinneqarsinnaapput, tassa periarfissaq, aappaattut, periarfissap aappaa tassaavoq uani piumasaqaatigineqartut uppernarsineqarsinnaappata, tassalu ukiuni marlunni tulleriinni 128.000-it ataallugit isertitaqarsimagaanni, taava akiitsut amiakkuinik isumakkeerfigineqarsinnaaneq periarfissaavoq.

Taannalu periarfissaq kingulleq eqqartugara atorneqarpat, taava isumanngilaq isumakkeerfigeriarlugit anisinneqartarnissaat, isumaqarporli tamatuma kingorna taava periarfissaasut allat maannakkut BSU kapitali 4-mit najoqqutaralugu illuuteqarluni atuuttut taakkua inunnut taakkununnga atorunnaasammata, namminermi sulutigu tamatigut illu pilertussaammassuk, taamatullu akisussaaffiit tamaasa tigusussaallugit.

Kisianni allatuulli illuuteqartut periarfissaqassapput iluarsartuunneqarnissaanut 10/40/50-imi aaqqissuussineq najoqqutaralugu tapiiffigineqarnissaminnut. Taanna paaseqquara.

Inuit qassit eqqugaanissaanik Mogens Kleist ilanngullugu apeqquteqaateqarpoq, tassani uani inuit inoqutigiit 386-it pineqarput. Taakkuupput inoqutigiit ullumikkut boligsikringimik pissarsiaqartartut, allat, noqutigiit allat, ullumikkut boligsikringimik pissarsiaqanngillat BSU-ni najugaqartut, aamma nammineq illuliorsimasut, tassa BSU kapitali 5 najoqquratalugu illuuteqartut pineqanngisaannarput boligsikringimi.

Taamaattumik uani ullumikkut boligsikringimik pissrsisinnaanngitsut taakkua arlaanaatigulluunniit eqqornerlunneqassanngillat, kisianni ullumikkut boligsikringimik pissarsiaqartartut BSU ali 4 illuutilinni najugaqartut, taakkua periarfissaat aammalu akiitsumi amiakkuinik isumakeerfigineqarnissaminnut periarfissaat annertuseriarpoq.

Aamma ilumuunngilaq boligbørnetilskudimik taaneqartartut, tassa ineqarnermut meeqqanut taiissut BSU-mi iluutilinnut peernianeqarmat. Taamma aamma upernaaq eqqartoqqissaarneqarpoq. Boligstøttini illuutilinni meerartallit taakkua kontrakti, isumaqatigiissut najoqqutaralugu taanna pisinnaatitaaffigivaat, meeqqat 18-iliinissaasa tungaanut. Taamaattumik taanna matumani peerniarneqanngilaq, aamma boligsikringimik pisartagaqareersut taamaallaat matumani pineqarput, imaanngilaq allat eqqornerlunneqassasut.

KANUKA-p qisuariarsimannginnerat isornartorsiorneqarpoq, immaqami taakkua siunnersuutigineqartut allatut paasisimavaat, isumaqatigalugulu taannalu tunngaviusimassagunnarsivoq qisuariarsimannginnerinut. Nalunngivipparput kommuneqarfiit kattuffiat isumaqatiginngisaqaraanngami ingerlannaq qisuaariaateqartartoq.

Naggataatigut Kattusseqatigiinniit ataatsimiititaliami suliareqqaarneqarnissaa kisaatigineqarpoq, tamanna aamma naalakkersuisuniit saqqummiussissutitsinni siunnersuutigigatsigu soorunami pissusissamisuuginnarpoq taamatut peqqussutissatut siunnersuutip aappasaaneerlugu suliarineqannginnermini ataatsimiititaliami suliarineqarnissaa.

Oqaatigeqqissavaralu tassa Naalakkersuisut tungaaninngaanniit sutigut tamatigut piareersimagatta ataatsimiititaliaq pisariaqartitsippat qaaqqneqarnitsigut ornigulluta paasissutissanik tunioqqaanissatsinnut, qujanaq.

Jakob Sivertsen, Atassutip oqaaseqartua:

Qujanaq, aamma takisuuliussanngilanga, tassaana Naalakkersuisup Atassummik saqqummiussqarluta nalilermatigut ileqquliutiinnarsimagipput kinguartitsiniarneq. Uaugt maani sulinngilagut suna iluarinngikkutigu peqqussutissaq kinguartinniarlugu. Taanna atortorinngisaannarparput, uagut inuit qiteralugit ilungersorluta suligatta, innuttaasunut tamanut aaqqiinniarnissaq pingaartikkatigu ilaatigut peqqussut iluarinngikkutsigu pisinnaatitaaffeqarpugut isummatinnik erseqqissumik saqqummiussaqassalluta, tassa taanna allat pisussaaffiginngisaat.

Kinguartitsinissamut peqquteqarnitsinnut ilumut peqqutissaqarpoq, ilaatigut oqaatigereerpaa akilersuilluartunut mamiarnarsinnaasoq aamma taanna takussavaat, nammineq illoqareersut uagut erseqqissumik oqaatigaarput Inatsisartuni sulinitsinni innuttaasunut mamianarsinnaasunik inatsisiliorneq ileqqorinngilarput, aamma isumakkeerfiginnissinnaaneq inatsisitigut periarfissinneqarpat nillialernissaat Naalakkerssuisup naatsorsuutigeriisavaa.

Taamaattumik uagut toqqissisimanarnerpaamik oqaluttarfik manna aamma Inatsisartut manna inatsisiliorfigimmassuk inuit nunatsinniittut tamarmik, soorluttaaq aamma nunarput ataatsimut qinersivinngortoq, tassani inuit gruppini aalajangersimasunik piunnaarlugit, tamanut atuuttussamik inatsisiliortalernissaq anguniarlugu qinersineq ataasinngornikuuvoq. Taamaattumik uagut oqaaserisagut sukumiimmata aamma BSU-p pilersinneqarnera ilanngussimavarput, qanoq ullumikkut aaqqiinissaq pisariaqartigilersoq.

Taavalu BSU-mi illoqartut tapiisarnerit oqaatigimmagit Naalakkersuisup aamma uanga erseqqissaateqalaarniarpunga. Godmand 102 assersuutigalugu avannaani akeqarpoq 1,4 mio., taavalu terminimut akiligassat 98.490 kr.-iupput, tassa nalingata 7 procentia illumut akeqartussaagami, taava 30 procentit Naalakkersuisup oqaatigisaa tapiissut 29. 547 kr.-iuvoq, taannalu 98.000-init peeraanni 68.000 - 69.000-inik naleqarpoq, tassa imaappoq qaammammut 7.000-it angujallugit, kisianni puiussanngilarput 1,4 mio.-it nalingata 6 procentia erniaavoq 84.000, taamaattumik illup akilersornissaanut BSU-mi inatsimmi allaqqavoq ukiut 33-it taamannak akiliisassaaq, peqqutiglugu aamma Landskarsi ernianik isertitaqaniassammat, finanslovimi 72.02.2-mi BSU-mi erniaannarnut 61,6 mio.-it erniaannavinnut, taqamaatumik isumaqarpugut Atassummit aalajangiussimavarput innuttaasunik inuit aalajangersimasut taamannak pilliuteqartarnissaat nalilersoqqittariaqarparput, saniatigullu pillaammmik erniat ilanngukkaani 64,6 mio.-it akiligassap saniatigut nammagassat, taamaattumik isumaqarpugut Naalakkersuisumit ileqquliutiinnarsimanisinnut kinguartitsisarneq tunngavissaqanngiivippoq, tunngavissaqarluta kinguartinneqarnissaannut nalilersueqqissaarnissamut maanna oqaaseqarpugut.

Aamma isunaqarpunga oqaaseqarnitsinni suut assersuutigineqarsinnaasut ilanngullugit saqqummiukkigut, oqaatigereerparput aamma eqqortuuvoq, akissallit piginneqatigiilluni inissialiornermi 67 procent angullugu, assersuutigalugu mio.-inik naleqarpat 670.000-it angullugit tapiiffigineqartarput, erniaqanngitsunik akilersugassaanngitsunillu, taava BSU qiviarutsigu erniaannarnut ukiumut 60 mio.-it Landskarsimut pilliutigisassappassuk tassani assigiinngisitsineq erseqqissoq takuneqarsinnaavoq.

Taamaatumik annertunerusumik oqaaseqaqqissanngila, aamma paasissutissanik naammattunik peqaratta, taava ataatsimiititaliami nalilersorneqareerpat ataatsimiititaliap naliliinera aamma pisussaaffigaarput nalileqqissallugu, qujanaq.

Mogens Kleist, Kattusseqatigiit oqaaseqartuat:

Naalakkersuisup oqaasiinut qujassuunga, aamma una aappassaaneerneqannginnermini pinngitsoorani Ineqarnermut Ataatsimiititaliami eqqartorneqartussaavoq, uagut taakkartukkagut assigiinngitsut aammalu Atassumminngaanniit taakkartorneqartut nalunngilluinnarpara ataatsimiititaliami eqqartussaqqaarpagut, aamma ataatsimiitaliaq taamatut isumaliutissiissusiirnissamini uunga tunngatillugu taakkartuippat, uuma suliap immaqa kinguartinneqarsinnaanissaa taanna ataatsimiititaliaminngaanniit taamatut misissuinikkut isumaqarpunga ataatsimuulerutta eqqartorumaaripput.

Jørgen Wæver-Johanseip taakkartugai pillugit naqqilaarusuppara oqarmat uannut taakku inuit akiitsullit isumakeerfigeriarlugit taava taamatut inaanut taamatut uterteqqillugit inissisimasinnaanissat tanna oqaatiginngilara, kisianni oqarpunga taakku akiitsullit anisitaappata taava uterteqqissinnaanissaat inisimateqqissinnaaanissaat taanna imaattorpara.

Uani oqarama inuit qassit eqqorneqassasut uani ilissinnut, Naalakkersuisoqarfimminngaaniit saqqummiunneqartunut inuit akiitsullit aammalu aningaasat aalajangersimasut toqqammavigalugit qanoq amerlatiginersut.

Kisianni uanga naatsorsuutigilluinnagara toqqammavigalugu kommunini ataasiakkaani utoqqalinersiutillit aamma amerlasoorparujussuit najugaqarput boligstøtteni ukiorpassuarni akerlersorsimasaminni. Tassani eqqorneqarfigisassaat unaavoq inuttut tapinik pisarsisarmata kommuniniit taava taanna killigititaasoq maannakkut atorneqartoq assigiinngitsut ukua toqqammavigissagutsigit isumaqarluinnarpunga, immaqa eqquinerpaarpaanut ilaasussaassooq avannaani illulianik taamatut boligstøtte aqqutigalugu sananeqarsimasuni. Aamma pinngitsoorani aamma maani kommunimi.

Taamaattumik kingunerisinnaasai sukumiisumik uani ersinngillat, innuttaasut takussavaat taamatut massakkut una piviusunngussappat majillu aallaqqaataani piviusunngortinniarussiuk taava naatsorsuutigissavarsi aamma innuttaasut qisuarissapput. Taamaattuminguna uanga pingaartikkiga taamatut suliap aappassaaneerneqannginnerani ataatsimiititaliami sukumiisumik misissorneqarniarli assersuutigalugu maani Nuup kommuniani sulisut, utoqqalinersialinnik sulisut oqaloqatigaakka. Ilissi una qanoq isumaqarfigaasiuk, suut kingunerisissaasaat nalunngilisigit? Aap suu nalunngilaat oqaloqatigigakkit aamma paasivakka suunersut.

Uanga nammineerlunga aamma taamaattuni sulinikuugama naatsorsuutigissavarsi annertoorujussuarmik kommuninut ataasiakkaanut eqquisussaavoq. Una pissutigalugu kommunit nammineerlutik taakkua utoqqarnut tapiutigisartagaat naatsorsorneqartarmata aamma aningaasartuutigisimasaat toqqammavigalugit.

Taamaattumik killigititaasoq taanna qaangerneqaraluarpat kommuniminngaaniit tapiutigineqartartut piiarneqalissappata taava eqqugassagut siullerpaajupput utoqqalinersiallit. Taakkuuppummi 128.000-t ataa tungaani, 128.000-t ataatungaani isertallit. Taamaattumik neriuutigilluinnarpara ataatsimiititaliami taamatut sukumiisumik misissuisariaqartugut. Aammalu taakkartorneqartut Atassutikkunninngaaniit taamalu uagutsinninngaaniit taakku qaqitagut ataatsimiititaliami eqqartorumaarigut.

Qujanaq.

Jørgen Wæver Johansen, Ineqarnermut, Attaveqarnermut Pilersuinermullu Naalakkersuisoq, Siumut:

Oqaaseqartut kingulliit marluk oqaaseqarfigitsiassavakka. Siullermik Atassutip oqaaseqartua Jakob Sivertsen-ip oqaatigivaa Atassut tassaasoq partiit inuit qiteralugit ingerlatsisoq. Neri-uppunga partiit tamarmik inuit qiteralugit ingerlatsisimassasut. Aamma taamaannera qularutissaanngilaq.

Mamianartut taakkua uterfigineqarput. Oqaatigerusuppara taamatut inatsisip misigineqarsinnaasut inuit ilaanninngaaniit tassaapput inatsisit suulluunniit killeqartut. Aamma boligsikringi nutaamilluunniit aaqqissuukkaluarutsigu ilaasa mamianartutut aaqqissuussinertut isigisussaavaat. Aamma boligstøttenut killigititaasut sunaluunniit eqqartoraluarutsigit aamma inuit ilaasa mamianartutut isigisussaavaat. Taamaattumik taanna inatsisini suniluunniit killeqartunik tapiissuteqartarnermut tunngassuteqartuni taamatut qisuariarfigineqartartut nalunngilagut.

Tamanut atuuttussamik aap, tamanut atuuttussatut una aaqqissuussineq isigaarput. Uanimi taamaallaat ullumikkut taamatut isertakinnertut inissisimasut pineqanngillat kisimik. Kisiannili aamma siunissami taamatut inissisimasalerumaartussat taakkua assinganik tamanut atuuttumik isertitaqqortussuseq taamak appasitsigisoq tikissimagunikku aamma periarfissinneqarnissaat matumani pineqarpoq.

Taamaattumik atuuttussamik aamma inatsimmik pilersitseqataasimalluta misigisimavugut. Godmand 102 taanna typeq eqqartorneqarpoq. Kisitsisit Jakob Sivertsen-ip taakkartugai ilumoorluinnarput. Ilumoorluinnarput, kisianni ataaseq puigorpat. Tassalu tamatta pisinnaatitaaffigigatsigu akiitsugaqarsimagutta erniaanut tunngassuteqartut ilanngaatigisinnaallugu ukiumoortumik. Taakkulu ilanngaatigineqarpata kisitsisit najoqqutarissagutsigit taava qaammammut akiligassaat 102 kvadratmetermik angissusilimmik illuuteqartut Godmand 102 akigitinneqartut sanaartornermut illit toqqammavigisatit najoqqutaralugit tassaassaaq 3465,25 øre. Taava sanilliutilaariartigit taakkua akiligassaat, taava inissiani aamma taamatorluinnaq sannartorneqarami akilimmi. Taamatorluinnarlu angissusilimmi najugaqartut taakkua akiligassaat januarip aallaqqaataani 4.488 kr-uvoq. Taamaattumik tassani takuneqareersinnaavoq BSU-mi illuuteqartut aaqqissuussinermi tassani akilersugassaannut tunngassuteqartut pitsaanerungaarput allanut sanilliullugit. Aali nammineq pigalugu illu.

Aali ukua inissiaannarni najugaqartut qaquguluunniit qanorluunnii akilersuitigigaluarunik pigilernaviarnagu. Taamaattumik aamma isumaqanngilanga tupigusuutigineqartariaqartoq 60 millionit sinnerlugit erniaannarnut landskarsi ukiumoortumik isertitaqartartussatut naatsorsuutigineqartarmat. Uanimi 60 millionit taakkua agguarneqartussaapput illunut 2980-sinut.

Tupinnassagaluarpoq taamaattoqassanngikkaluarpat. Soorunami illut taamak amerlatigisut akiitsullu, sanaartornermilu akigititaasut taamak amerlatigisut taamatut erniaqartussaapput.

Kattusseqatigiinniit Mogens Kleist-ip eqqartorpaa utoqqalinersiallit una peqqussutissatut siunnersuuterput piviusunngortinneqassappat eqqornerlunneqartussat. Pingaartumik 128.000-t ataallugit isertitallit. Tassa oqaatigineqartut taamaapput. Taanna ilumuunngilaq uaniuna peqqussutissami siunnersuutigineqartoq 128.000-t ataallugit isertitaqartartut taakkua isumakkeerfigineqarnissaminnut periarfissinneqarnissaat.

Aamma eqqamassavarput una tamakkiisumik aaqqiinerunngimmat. Uanga Jakob Sivertsen-ituulli isumaqarpunga tamakkiisumik siunissami aaqqissuteqartariaqartugut kisianni inatsisartuniit upernaaq kissaatigineqarpoq boligstøtte-mi najugaqartut ullumikkut boligsikringimik pisartagaqartut tassa 128.000-t ataallugit akissarsiallit taakkua atugarisaat ajornerulersinneqassanngillat. Taanna matumani piviusunngortinneqarpoq.

Taamaattumik suna aallaavigalugu sulisarnerput aamma taanna eqqaamallugu ingerlatsissasugut neriuutigaara. Kisianni qilanaarpunga aamma piareersimavugut oqareernittut ataatsimiititaliaq suleqatigilluinnarlugu taamatut ikiuunnissatsinnut.

Qujanaq.

Ole Lynge, Inatsisartut Siulittaasuat, ataatsimiinnermi aqutsisoq, (IA):

Tassalu takusinnaasakka malillugit oqaaseqarumasut tassunga naammassipput. Taamaalilluni immikkoortoq 34 Inissialiornermut tapiissuteqartarneq pillugu Inatsisartut peqqussutaata allanngortinneqarneranik Inatsisartut peqqussutissaatut siunnersuutip siullermeerneqarnera naammassivoq.

Aappassaaneerneqartinnanilu ineqarnermut attaveqarnermut pilersuinermullu ataatsimiititaliap isummersorfigissavaa.