Kalaallit Nunaanni Inatsisartut

Oqaluuserisassani immokkoortoq 33-3		[ Ataatsimiinnerit ] [ Tilbage ] [ Op ] [ Næste ]
Siullermeerneqarnera	Aappassaanneerneqarnera	Aappassaanneerneqarnerata nanginnera	Pingajussaaneerneqarnera

Ataasinngorneq 3. november 1997 nal. 14.15

 

Oqaluuserisassani immikkoortoq 33.

 

Radiukkut fjernsynikkullu aallakaatitsisarneq pillugu Inatsisartut peqqussutaata allangor­tinneqarneranik Inatsisartut peqqussutissaannut siunnersuut.

(Kultureqarnermut, Ilinniartitaanermullu Ataatsimiititaliap siulittaasua, Kultureqarnermut, Ilinniartitaanermut Ilageeqarnermullu Naalakkersuisoq)

Pingajussaaneerneqarnera.

 

 

 

Ataatsimiinnermik aqutsisoq: Inatsisartut Siulittaasuat Anders Andreassen.

 

Kristine Raahauge, Ataatsimiititaliap siulittaasua, Siumut:

Rakiukkut fjernsynikkullu allakkatitsisarneq inatsisartut peqqussutissaata allanngortinneqarnera­ni inatsisartut peqqussutissaattut siunnersuut pillugu isumaliutissiissut peqqussutissatut siunner­suutip pingajussaaneerneqarneranut saqqummiunneqartoq suliarineqarnerani inatsisartut Kulture­qarnermut, Ilinniartitaanermut Ataatsimiititaliaata ilaasortarai Kristine Raahauge, siulittaasoq, Siumumiit, Ruth Heilmann, Siumut, Naumanngitsoq Petersen, Atassut, Knud Sørensen, Atassut, Manasse Berthelsen, Inuit Ataqatigiit. Inatsisartut Kultureqarnermut, Ilinniartitaanermullu Ataatsimiititaliaata peqqussutissatut siunnersuutip aappassaaneereernerani peqqussutip siunner­suutip oqaaseqaatitallit misissorpai.

 

Ataatsimiititaliap suliarinninnermini Kalaallit Nunaata Radioani siulersuisuni ilaasortat amerla­nerulernerisa aningaasatigut sunniutissaat eqqartorpaa. Tamatumunnga atatillugu ataatsimiititali­ap Kalaallit Nunaata Radioani siulersuisuisa aningaasaqartitaanerat inatsisitigut tunngavissat misissorsimavai. Kalaallit Nunaata Radioanut ileqqoreqqusat pillugit nalunaarut nr. 2 24. januar 1991-meersoq kiisalu inatsisartut naalakkersuisullu il.il. ilasortat aningaasarsiarititaannik il.il. kiisalu landsrådimut inatsisartut naalakkersuisunut il.il. ilaasortaasimasut soraarnerussutisiaqarti­taanerat pillugu inatsisartut inatsisaat nr. 11 28. oktober 1993-meersoq inatsisartutigut tunngavi­gisat tunngavigalugit ataatsimiititaliaq isumaqanngilaq Kalaallit Nunaata Radioani siulersuisunut ilaasortat arfineq marlunniit qulingiluanut (arfineq sisamanut) amerlineqarnerat aningaasatigut malunnaatilimmik sunniuteqassanngitsoq imaluunniit sunniuteqassasoq. ' 2-mut oqaaseqaatit tunngavigalugit atuutilersitsivissaq peqqussutissatut siunnersuutip ' 2-ani taaneqartoq ataatsimii­titaliap taperserpaa. Taamaalilluni ataatsimiititaliap isumaqatigiissut siunnersuutip massakkutut isikkoqarluni akuersissutigineqarnissaa inassutigaa.

Konrad Steenholdt, Kultureqarnermut, Ilinniartitaanermut Ilageeqarnermullu Naalakkersuisoq:

Inatsisartut kultureqarnermut Ilinniartitaanermut Ataatsimiititaliaata radiukkut fjernsynikkullu aallakaatitsisarneq pillugu inatsisartut peqqussutaannut allannguutitut siunnersuut suliarisimavaa.

 

Naalakkersuisut naammagisimaarlugu paasivaat ataatsimiititaliap isumaqatigiilluni siunnersuut inatsisartunut akuerineqaqqullugu inassutigigaa. Taamaattumik matumuuna inassutigissavara siunnersuutip massakkutut isikkoqarluni akuersissutigineqarnissaa.

 

Ruth Heilmann, Siumup oqaaseqartua:

Oqaaseqartariaqanngikkaluarpugut, tassa radiukkut fjernsynikkullu aallakaatitsisarneq pillugu inatsisissatut peqqussutissamut allanngortinneqarnera inatsisartut peqqussutissaannut siunner­suummut saqqummiunneqartutut isikkoqarluni pingajussaaneerneqarnissaanut Siumut akuerse­qataaffigissagatsigu.

 

Manasse Berthelsen, Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuat:

Uma suliap naggataarneqarnerani Inuit Ataqatigiinninngaanniit ukua oqaatigissavagut.

 

Suliaq una siullermeerneqaqqaarpoq septemberip 25-iani suliallu ingerlanerani aqqusaakkat imaannaasimanngeqaat. Radiukkut fjernsynikkullu aallakaatitsinerit pillugit inatsisartut peqqus­sutaata allanngortinneqarnissaannik siunnersuuteqarnermi siunertaajuaannarsimavoq KNR-mi siulersuisut tunuartinniarlugit. Upernaamiilli eqqartorneqaqqaarmat nalornisitaajuarsimavoq KNR-mi siulersuisut tunuartinniarlugit inatsisigut toqqammavissaqarnersoq siunniunneqarlunilu uani ataatsimiinnermi inatsisitigut toqqammavissanik allannguutissanik naalakkersuisoq siunner­suuteqassasoq.

 

Unalu ataatsimiinneq aallartisimalersoq naalakkersuisut allanguutissamik siunnersuuteqarpoq ataatsimiititaliamilu suliarinerani paasinarsilluni kingumut atuutiligassatsinnik inatsimmik naalakkersuisoq siunnersuuteqartoq. Tamatuminnga Inuit Ataqatigiinni uparuartuinerput qujanartumik tusaaniarneqarsimavoq, naak Atassutip oqaaseqarnerani tusagassiutitigullu inatsisiliorneq allatorluinnaq isumaqarfigineqaraluartoq. Suliap ingerlanerani aammaarluni Siumukkut Atassummiit tapersersorneqarlutik KNR-ip siulersorneqarnera allangortilluinnarlugu aappassaaneerneqaqqaarnerani siunnersuuteqarput KNR-mi siulersuisut tallimat naalakkersuisu­nit toqqarneqartalissasut inatsisartunit innersuussutigineqartut malillugit.

 

Taakkulu saniatigut FTVR-miit KNR-llu suliffeqarfiutaaniit pingasunik ilaneqassallutik. Tassa siulersuisut arfineq marlunniit qulingiluanut amerlineqarlutik. Naalakkersuisullu allannguutissa­tut siunnersuut ilaartoriarlugu aappassaaneerneqarnerata nanginnerani akuersissutigeriaraluar­paat, qujanartumilli Inuit Ataqatigiinninngaanniit kissaateqarnerput malillugu ataatsimiititalia­mut ingerlateqqinneqarpoq, tassanilu naqissuserneqarluni KNR-mi siulersuisut qanoq akissarsia­qartinneqassanersut. Inuit Ataqatigiinninngaanniit naatsorsuutigilluinnarparput ataatsimiititalia­mi oqaatigineqartut malillugit siulersuisut akissaatisiaqartinneqartut. Inatsisit kingumoortumik atuutsinniarneqarnera kiisalu siulersuisunik toqqaasarnermi inatsisartut inassuteqartarnissaanik Inuit Ataqatigiinninngaanniit tikkuartorsimasagut tusarniarneqartarsimammata nuannaarutigaar­put.

 

Naggataatigullu maannakkut pisariaqarnerpaaq tullinnguuppoq, tassa KNR-mi sulisut inuiaqati­giinni sullissinerat pingaaruteqarluinnartoq eqqissullutik ingerlassinnaalissammassuk, maanna­mummi pisortat naalakkersuisullu ingerlatsinerliorsimanerat eqqissiviilliuutaallutik toqqissisi­manngissutaallutillu piffisaap ingerlanerani atugassarititaasimapput.

 

Taamatut oqaaseqarluta Inuit Ataqatigiinninngaanniit pingajussaaneerneqarnera akuerseqataaffi­gissavarput.

 

Kristine Raahauge, Ataatsimiititaliap siulittaasua, Siumut:

Inuit Ataqatigiit oqaaseqaataanut una ersarissalaarniarlugu, tassa ataatsimiititaliami soorunami tikkuartorneqarsimasut paasiniarsimavagut, paasissutissallu tassa uagut tusaatissatut tigusimava­gut naatsorsuutigigatsigit eqqortut aammalu upperisariaqarlugit.

 

Knud Sørensen, Atassutip oqaaseqartua:

Nalinginnaasumik pisariaqartanngilaq inatsisissat pingajussaaneernerini oqaaseqartarneq. Tassami piffissap siullermeernerup aappassaaneerneratalu suliassarimmassut pingajussaaneernis­saanut inatsisissat piareerluni akuersissutigeriaannanngorluni inatsisartut saqqummiunneqassa­soq.

 

Kisianni Inuit Ataqatigiit oqaluttuata Atassumik pasinapiluttorsiortitsisumik oqaaseqarnera pissusissamisuunngilaq. Ataatsimiititaliami suleqataasimavugut inatsisartunit inuiaqatigiinnut pitsaanerpaamik naammassisaqarnissaq anguniarlugu. Isumaqatigiinniarnerit suulluunniit pisarput inuiaqatigiinni pitsaanerpaamik angusaqarnissaq angutserlugu. Naggataatigut angusaqa­qatigiissimavugut pitsaanerpaasorisatsinnik maannakkullu taanna taasissutigissagatsigu aalajan­gerlugulu paasereerpara aamma Inuit Ataqatigiit akerliunngitsut.

 

Taamaattumik suliap ingerlanerani isumaqatigiinniartarnerit pitsaasumik ingerlanneqartaraangata demokrati pitsaasumik ingerlanneqartarpoq assuarnaatsumillu inerneqartarluni. Taamaattumik assuarlerfigissanngilatsigut tamatumuunakkut. Assuarnarneruvoq massakkut pingajussaaneerne­qarnerani isumaqatigeereersugut taamatut atsaat akerlilerniarsarigatsigut. Tamakkumi isumaqati­giinniarnerit maani inimi aammalu aappassaaneerneqarnerani ingerlassimagatsigu. Taamaattu­mik pissusissamisoortumik uagut maani oqaaseqarnianngikkaluarluta oqaaseqartinneqarpugut, taannalu ajuusaarutigaara kisianni naqqittariaqartut aamma inissaanut ilisariaqartarput.

 

Josef Motzfeldt, Inuit Ataqatigiit:

Qujanaq. Eqqaasissutigiinnassavarput Inuit Ataqatigiinninngaannit inatsissaq manna aallaqqaa­taaniilli nalinginnaasumik inatsisiliornermi periuuserisakkavut malillugit ingerlanneqarsimann­gimmat. Inatsisissaq septemberip naannginnerani siullermeerneqarmat taamanikkutut isikkoqar­put. Aappassaaneerinninnermi Siumup inatsisartuni ilaasortaatitaa sinnerlugit oqaaseqartuata inatsisissap allannguutissaa nutaaq saqqummiuppaa aammalu naalakkersuisut naaperiaassutaasu­mik saqqummiussaqarput aappassaaneerinninnermi.

 

Taamaattumik inatsisartut Atassutip politikkikkut oqaaseqartartuata inatsisartut avoqqaarlerffi­gissanngilai sullarlunnerarlugit. Inatsisissap suliarineqarnera naliginnaasumik naalakkersuisut aallaqqaataaniit pikkorliorsimaneranik aallaqqaateqarpoq. Inatsisartut ilungersorlutik torersumik inatsisiliornertik ingerlanniarsaraat taamaattumik pingajussaaneerinninnermi naliliisoqassappat Kultureqarnermullu Atuartitaanermullu Ataatsimiititaq isumaliutissiissusiorsimassappat sooq Atassutip oqarfigissavaatigut naliginnaasumik pingajussaaneerinninnermi oqaaseqartoqarneq ajortoq. Naliliisugununa suliaq taamatut ingerlanneqarsimammat iluarinnginnatsigu isornartoqar­tikkatsigu.

 

Matumunngalu atatillugu Inuit Ataqatigiinninngaanniit oqaatiginngitsoorusunngisarput tassaa­voq Atassutip suliamut matumani oqaaseqartua oqaluttarfimmi maanngaanniit tusagassiutitigullu isumaqartitsiniarmat eqqunngitsumik siulersuisut iliorsimanerminni tamakkiisumik pisuutinne­qassasut KNR siulersuisui kingumoortumik inatsisiliornikkut eqqorneqassasut, tamanna qiman­neqarpoq amerlanerussuteqartut inimi maani kissaatigimmassuk matumanilu pingajussaaneerin­ninnermi paasinarput Atassutikkut tamanna paasillugu isumaqatigilersimagaat.

 

Jonathan Motzfeldt, Naalakkersuisut Siulittaasuat:

Taasineqartinnagu erseqqissaatigilaassavara uagutsinnut apeqqutaanngimmat kina oqarsimaner­soq qanga, sumi, qanoq. Apeqqutaavoq radiup siunissami qanoq suleriaasissaa inuttalersorneqar­nera siulersorneqarnerata aammalu tassani pisinnaatitaaffiit akisussaaffiillu inissinneqarneri. Isumarput najoqqutaralugu maannakkut inissiineq pitsaanertut inissiineruvoq taamaattumik aamma akuersaarsimavarput allannguutissatut siunnersuut saqqummiunneqartoq.

 

Knud Sørensen, Atassutip oqaaseqartua:

Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuannut oqaatigiinnassavara minnerpaamilluunniit oqaaseqanngilanga inatsisartut sullarliorsimanerarlugit. Tutsarliorujussuarsimassaaatit. Oqarpunga suleqatigiissima­sugut pitsaasumik angusaqarnissarput angutserlugu. Tassalu taanna eqqortoq. Taassuma suliap ingerlanerani aap assortuuttarsimavugut aamma kisianni anguniarsimasarput tassaavoq KNR-ip inuiaqatigiit iluanni pitsaanerpaamik inissinneqarnissaa siunissamilu ajunngitsumik ingerlanis­saa. Taannalu ullumikkut anguarput tamakkiullugu taaseqatigiiffigigutsigu inatsisissaq una.

 

Konrad Steenholdt, Kultureqarnermut, Ilinniartitaanermut Ilageeqarnermullu Naalakkersuisoq:

Uanga naatsunnguamik qujassutigiinnassavara ataatsimiititaliap isumaqatigiilluinnarluni inassutigimmagu taamatut aaqqiisoqarnissaa. Sumilluunniit apeqquserniarneqassanngilaq. Inatsisartut tassaapput inatsisiliortut. Inatsisitigut allangortiterissagutta sulinerup nalaani ajornartorsiutigut paasillugit aaqqiniarneq atorniarneqarsimavoq uani. Aammalu Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuata nammineq naggasiinera ilumoorluinnarpoq.

 

Tassa tullinnguuppoq Kalaallit Nunaata Radioani sulisut inuiaqatigiillu sullissinerat pingaarute­qarluinnartoq eqqissillutik ingerlassinnaalissammassuk. Isumaqarpunga taanna pingaarluinnar­tuusoq. Ilumoorpoq, suliassaq immaqa sangujoraalaarluni ingerlasimavoq, assortuunnerit pisarsimapput, kisiannili isumaqarpunga tamanit inerneq saqqummiunneqartoq nuannaarutissaa­soq tamani isumaqatigineqarluni inassutigineqarmat taamatut isikkuliilluta KNR-ip siulersorne­qarnera aaqqivigissavarput. Taannalu uanga tunginninngaanniit isigalugu pissutissaqarunarpoq aamma inatsisartut qutsavigissallugit taamatut isumaqatigiillutik inerniliinerat pillugu.

 

Anders Andreassen, Inatsisartut Siulittaasuat.

Taavalu taasissaagut. Peqqussutissamut taama isikkulimmut akuerseqataasut qinnuigissavakka nikueqqullugit. 29. Isersimasut tamarmik. Taamaalilluni immikkoortoq 33 naammassivoq.

 

Oqaluuserisaq naammassivoq.