Kalaallit Nunaanni Inatsisartut

Oqaluuserisassani immikkoortoq 13-2

[ Ataatsimiinnerit ] [ Tilbage ] [ Op ] [ Nĉste ]

Siullermeerneqarnera Aappassaanneerneqarnera Pingajussaaneerneqarnera

Ataasinngorneq 26.oktober 1998 nal 14.08

 

Oqaluuserisassani immikkoortoq 13

 

Kalaallit Nunaanni atortussiat aatsitassanit pisut pillugit suliniutit isumagineqarnissaan­nut ingerlatseqatigiiffik pillugu Inatsisartut inatsisaata allanngortinneqarneranik Inatsi­sartut inatsisissaannut siunnersuut.

(Inatsiseqarnermut Ataatsimiititaliap siulittaasuat aamma Naalakkersuisut Siulittaasuat)

(Aappassaaneernera)

 

 

 

Ataatsimiinnermik aqutsisoq: Inatsisartut Siulittaasuat Anders Andreassen.

 

Otto Steenholdt, Inatsiseqarnermut Ataatsimiititaliap Siulittaasua Atassut:

Inatsisartut inatsiseqarnermut Ataatsimiititaliaat ataatsimiissimavoq, tassani ataatsimiissutigalu­gu; atortussiassat aatsitassanit pisut pillugit suliniutit isumagineqarnissaannut ingerlatseqatigiif­fik pillugu, Inatsisartut inatsisaata allanngortinneqarneranik Inatsisartut inatsisissaatut siunner­suut.

 

Ataatsimeeqataapput:

-Inatsisartunut ilaasortaq: Otto Steenholdt,  Siulittaasutut,

-Inatsisartuni ilaasortaq: Laannguaq Lynge,  Siumut.

-Inatsisartuni ilaasortaq: Anders Nielson, Atassut,

-Inatsisartuni ilaasortaq: Niels Mattaaq, Siumut aamma

-Inatsisartunut ilaasortaq: Johan Lund Olsen, IA

 

Siunnersuut Inatsisartunit siummerlugu suliarineqareermat, Inatsisartut inatsiseqarnermut Ataatimiititaliaata siunnersuut oqaaseqaatitai ilanngullugit sukumiisumik misissuataarpaa.

 

Inatsiseqarnermi Ataatsimiititaliami amerlanerussuteqartut, tassa Siumut Atassullu Naalakkersui­sut siunnersuutaat tamakkiisumik isumaqatigaat.

 

Amerlanerussuteqartut taamaalillutik isumaqatigaat. Nuna Oil A/S-ip sammisai kulbrintiinnarnut tunngatinneqassasut.

 

Aammattaaq amerlanerussuteqartut isumaqarput, aktier-tit ingerlatseqatigiiffimmut Naalagaaf­fimmit imaluunniit Namminersornerullutik Oqartussanit tamakkiisumik pigineqartumut tunniun­neqarsinnaalernerisigut suliassaqarfimmut ilisimasaqarluartumik pissarsisinnaanissamut periar­fissamik ammaassisoqartoq. Amerlanerussuteqartut matumani iluarisimaarlugu oqaatigissavaat. Taamatut tunniussisinnaalernermut piumasaqaataammat Naalagaaffiup Namminersornerullutillu Oqartussat isumaqatigiissimanissaat.

 

Inatsiseqarnermut Ataatsimiititaliami amerlanerussuteqartut tassalu Siumut Atassullu, matumuu­na inassuteqarput atortussiassat aatsitassanit pisut pillugit suliniutit isumagineqarnissaannut ingerlatseqatigiiffik pillugu Inatsisartut inatsisaata allanngortinneqarnerannik Inatsisartut inatsisissaattut siunnersuut, taama iluseqarluni aappassaaneerlugu suliarineqassasoq.

 

Ikinnerussuteqartut Ataatsimiititaliami: Inuit Ataqatigiit, manna oqaatigiumavaat:

 

IA-p naapertuuttutut isiginngimmagu- Aatsitassap pillugit inatsimmi isertitarineqartut agguaan­neqartarnerannut tunngaviup saniatigut napasorsuarmik guldtimik ujaasinermi isertitarineqarsin­naasut selskabimit isumaginnittuusumit Naalagaaffiup piginneqataaffigiunnaarsimasaanit, sinneqartoorutaasinnaasunik danskit naalagaaffiata pissarseqataasinnaanera siunnersuummi maannakkutuut iluseqartumi pinissaa IA-mit isumaqatigineqanngilaq.

 

Taamatut ataatsimiititaliaq Inatsisartunut saqqummiissuteqartoq maana oqaatigaara.

 

Jonathan Motzfeldt, Naalakkersuisut Siulittaasuat:

Aallarniutigalugu Inatsisartut qutsavigissavakka 30.september 1998-imi siullermeerinermi siunnersuut ilassilluarmassuk. Siullermeerinermi aalajangiunneqartut aatsitassanut tunngasut pillugit siunnersuisoqatigiinni nunatsinniit ilaasortaatitat inatsisissatut siunnersuutip tunulequ­taannik erseqqinnerusumillu imarisaanik itisilerilluni 02. oktober 1998 ilisimatitsissuteqarfigine­qarsimapput, aammalu apeqqutit assigiinngitsut akiortorneqarlutik.

 

Inatsiseqarnermut Ataatsimiititaliami amerlanerussuteqartut Siumup Atassutillu siunnersuummut isumaqataapput, ikinnerussuteqartulli Inuit Ataqatigiit isumaqataasinnaanatik.

 

Ikinnerussuteqartoqarluni oqaaseqartoqarnera ajuusaarutigaara, Naalakkersuisut sinnerlugit oqaaseqaat immikkut maannarpiaq oqaaseqarfiginagu tusaatissatut tigullugu, kingusinnerusuk­kulli erseqqissaateqarsinnaajumaarpunga oqaaseqartoqareerpat.

 

Aatsitassanut tunngatillugu pillugit siunnersuisoqatigiinni nunatta ilaasortaatitaanut 02. oktoberip 1998 ataatsimiinnermi sioqqutsisumik ilisimatitsissutigineqartutut matumani aappassaaneeriner­mi Naalakkersuisut allannguutissatut siunersuuteqarput. Allannguutissatut siunnersuut taassuma­lu kingunerisaanik inatsisissatut siunnersuut iluarsisaq akissuteqaammut matumunnga ilanngun­neqarput.

 

Allannguut taamaallaat piffissamut atortuulersitsiffissamut tunngassuteqarpoq, inatsisissatut siunnersummi novemberip aallaqqaataani pisussatut oqaatigisamut Nuna Oil A/S pillugu, danskit inatsisaat inatsisip taamaaqqataa, 01. december 1998-ip missaani aatsaat Folketingimi naammas­sillugu oqaluuserineqassaaq. Naatsorsuutigineqarpoq Inatsisartut inatsisaata atortuulerfissaa taamaalilluni kinguartittariaqartoq.

 

Taamaaliornikkut inatsisit taakku marluk ataatsikkoorlutik atortuulersinnaaneqarsinnaaniassam­mata, tamannalu siunnersuutigineqartoq pisinnaavoq Inatsisartut inatsisaata qaqugu atortuulernis­saata Naalakkersuisunik aalajangersaaffigineqarneratigut.

 

Taamatut oqaaseqarlunga inatsisissatut siunnersuut saqqummiunneqartoq allannguutissatut siunnersuutip matuma kingunerisaanik ilusilerumaakkanik ilusilerlugu inaarutaasumik akuersis­sutigisassanngorlugu pingajussaaniigassanngortinneqarnissaa Naalakkersuisut sinnerlugit inassutigaara.

 

Ruth Heilmann, Siumup oqaaseqartua:

Atortussiassat aatsitassanit pisut pillugit maannakkut suliniutit isumagineqarnissaannut ingerlat­seqatigiiffik pillugu, Inatsisartut inatsisaata allanngortinneqarneranik Inatsisartut inatsisissaattut siunnersuutip siullermeerneqarnerani oqaatigissavarput Siumumiit oqaaserisavut aalajangiusima­gatsigit. Aappassaaneerneqarneranut Inatsisartut inatsiseqarnermut Ataatsimiititaanut isumaliu­tissiissut Siumumiit tusaatissatut tigullugu inatsisissamut siunnersuutip taamatut isikkoqartillugu pingajussaaneerneqarnissaminut ingerlaqqinnissaa innersuussutigaarput.

 

Otto Steenholdt, Atassutip oqaaseqartua:

Ataatsimiititaliap isumaliutissiissutaa Atassummut oqqunneqarsimavoq, tassanilu Atassut sinnerlugu imatut oqaaseqassaagut; isumarput allanngortissimanngilarput, siullermeerneqarmat oqaaserisimasavut aalajangiuppavut. Naalakkersuisullu inassutigisaa aamma taamatut taperserlu­gu Atassummiit naatsumik oqaatigissavarput, taamatut isikkoqarluni ingerlaqqinnissaa Atassutip akuersaaraa.

 

Johan Lund Olsen, Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuat:

Inuit Ataqatigiit ajuusaarnartuutipparput naalagaaffik aningaasalersuinngikkaluarluni maanna Nuna Minerals A/S aqqutigalugu qavani Nanortallip eqqaani Napasorsuarmi guldtisiorfissami aatsitassarsiortitsinikkut isertitat avitseqatigiissutigineqarnissaasa qaavatigut selskabip sinneqar­toorutigisinnaasaanik inatsit manna aqqutigalugu aamma pissarsitinneqaqqinnissaa aqqutissiuun­neqalermat. Taamaattumik Inatsisartut inatsiseqarnermut Ataatsimiititaliaata isumaliutissiissu­taanni Inuit Ataqatigiit ikinnerussuteqarluta oqaaseqaaterput kiisalu allannguutissap matuma siullermeerneqarnerani oqaaserisavut aamma innersuussutigalugit nalunaarutigissavara kattorna taasinissatsinni akerliulluta taasissamaaratta.

 

 Anthon Frederiksen, Kattusseqatigiit:

Kattusseqatigiinniit suliap siullermeerneqarnerani oqaaseqaatikka innersuussutigalugit nalu­naarutigissavara ataatsimiititaliami amerlanerussuteqartut taaseqatigissagakkit. Imaanngikkaluar­poq ilagiissuarnut ilanngukkama, kisianni pissutsit piviusut tunngavingalugit taamatut taasis­saanga.

 

Jonathan Motzfeldt, Naalakkersuisut Siulittaasuat:

Inuit Ataqatigiit oqaatigisaannut erseqqissaateqalaarniarpunga akissuteqarlunga. Namminersor­nerusut aammalu Naalagaaffiit akornanni isumaqatigiissut Nalunap maannakkut suliffiusup tungaatigut, Nanortallip Kommunianiittup, erseqqissumik isumaqatigiissumik tassani peqarpu­gut. Tassami isumaqatigiissut taanna tunngavigaarput suliassaq ima aallartereersimatigimmat. Taamaalilluni tassani nalillit arlalippassuit pissarsiarineqarsinnaallutik. Taammaattumik isuma­qatigiissutip taassuma imarisaa aamma siusinnerusukkut udvalgimi nassuiaataareersimasoq najoqqutaralugu imaappoq, aningaasartuutit Namminersornerusut aningaasartuutigisaat 01.januar 1999 sioqqullugu aningaasartuutaasut taakkua matuneqaqqaarallassasut, tassunga tulliullugit aningaasartuutit 01.januar 1999 sioqqullugu. Taavalu Namminersornerusuni Naalagaaffimmilu ataatsimoorluni aningaasartuutaasimasut pineqarput. Taavalu aamma eqqarsaatigineqarlutik isertitassat, taamaalillutik Namminersornerullutik Naalagaaffiullu akornanni aveqatigiiffissatut isumaqatigiissutigineqarput suliassami tassani.

 

Erseqqissaatigissavara Namminersornerullutik Oqartussat Naalagaaffiullu akornanni isertitassat tungaatigut eqqarsaatigalugit, tassani naligiimmik avitsinissaq pineqanngimmat. Naligiissumik aviffigeqatigiissut pineqanngimmat. Kisiannili tassani pineqarlutik aningaasartuutit Naalagaaf­fiup Namminersornerullutik Oqartussalluunniit aningaasartuutigisimasaat qanoq annertutiginer­sut suliassami tamatumani.

 

Erseqqissumik oqaatigalugu, aningaasartuutit Namminersornerullutik aningaasartuutigisimasaat 01.januar 1999 kingornatigut, taava Namminersornerullutik Oqartussat pissarsiassaasa annertu­nerusumik kinguneqarnissaannik nassataqartussaapput siunissami isertitassat eqqarsaatigalugit.

 

Tamakkua erseqqissaatigaakka isumaqaratta Namminersornerullutik Oqartussat Naalagaaffiullu akornanni apeqqummi tassani isumaqatigiissut tunngavigalugu silatusaartumik naapertuilluartu­millu aaqqiisoqarsimasoq.

 

Johan Lund Olsen, Inuit Ataqatigiit:

Sivitsorsaarusunngikkaluarpunga, kisianni isumaqarpunga aamma Inuit Ataqatigiinninngaanniik Naalakkersuisut Siulittaasuannut aamma una oqaatigisariaqarlugu=; Inuit Ataqatigiit matumani ikinnerussuteqarluta oqaaseqaateqaateqaratta.

 

Tassa uuminnga patsiseqarpoq; ilisimaneqartutuut aatsitassat pillugit inatsimmi ' 22 malillugu imaappoq, maani nunatsinni aatsitassarsiortitsinermi isertitarineqartussani Naalagaaffik nunar­pullu tamarmik 50 %-imik taava avitseqatigiittassasut. Tassa tamarmik 50%-imik pissarsitinne­qartassasut. Kisianniuna uani nutaamik isumaqatigiissusiornermi, tassalu Nuna Oil A/S-ip aggulunneqarluni aaqqissuussiffigineqarnissaani Naalagaaffik imatut aamma piumasaqaqqissi­masoq, tassalu taanna Naalakkersuisut aammalu Danmarkimi Avatagiisinut Nukissiuuteqarner­mullu Minesterip 08.september atsioqatigiissutigisimavaat imaattoq: Naalagaaffiup - tassa aatsitassat pillugit inatsimmi ' 22-imi- pissarsiassai taakkua allanngortinngikkaluarlugit taava qaavatigut qavani Nanortallip eqqaani Napasorsuarmi guldtisiorfissami naalagaaffik suli aamma qaavatigut suli pissarsinneqaqqittuarnissaa.

 

Tassa taanna aatsaaginnaq isumaqatigiissummi uani, Danmarkimi nukissiuuteqarneq pillugu Minesterimik isumaqatigiissuteqarnikkut taanna aqqutissiuunneqarsimavoq. Taannaavorlu uagut akuersaarsinnaanngisarput, soormi Naalagaaffiup pissarsiassani, uffa inatsit malillugit qulakke­ereerlugit, taava aamma qaavatigut peqqissava ?

 

Inatsisissaq una siullermeerneqarmat oqaatigivarput 01.juli aatsitassat pillugit allattoqarfiup maanga nunatsinnut nuunneqarsimaneranut atatillugu matuersaammik tunineqarsimangaluarpu­gut. Aap, aatsitassat pillugit allattoqarfik tamakkiisoq nunatsinnut nuunneqarmat matuersaat taanna maannakkut pigilernikuuvarput. Kisianni illup iserterfigisatta nerisassaasivianut iseqqu­saanngilagut. Paarlattuanilli Naalagaaffiup nerisassaasivimminngaanniit suli arsaartortuarniar­paatigut, taamaattuminguna uagut Inuit Ataqatigiinninngaanniit uani una Naalagaaffik immikkut pineqartuarnissaa akuersaaginnartuarsinnaannginnatsigu akerliulluta taasinialersugut.

 

Jonathan Motzfeldt, Naalakkersuisut Siulittaasuat:

Tassa oqaatigiinnassavara Inuit Ataqatigiit paasisinnerat uani erseqqilluinnartumik ima ittumik takussutissamik nassuiaateqarfigineqarsimammat ataatsimiititaliaq, nassuiaallu taanna najoqqu­taralugu uani takuneqarsinnaasutut januarip aallaqqaataata 1999-ip kingornatigut iluanaaruteqas­sappata iluanaarutissani taava Nuna Minerals tassani tigusassai, uani maannakkut Grĝnlands Hjemmestyre allagartaqartoq, taakkua soorunami iluanaarutaat najoqqutaralugit alliartuinnartus­saasutut anginerusumik isertitaqartussatut naatsorsuutigineqarpoq.

 

Uani Kalaallit Nunaata Naalagaaffiullu akileraarutitigut aammalu naliginnaasumik akitsuutitigut rċstofimi inatsit najoqqutaralugu isertitassat taakkua inatsisiliaareersut allanngortissinnaanngila­gut, maannakkut atuuttut najoqqutaralugit ingerlassaaq. Uanili sinnerani piginnittuuneq kikkut piginnittunertik najoqquttaralugu taava isertitassanik tassani pissarsiaqarnissaat naatsorsuutigine­qarpoq.

 

Tassa soorlu oqaatigereeriga naapertuilluartutut Naalagaaffiup aningaasartuutimigut tassuunak­kut aamma matusiffigineqarnissaanik imaqartumik aaqqiinerit isumaqatigiinniarnermi isumagi­neqarsimapput.

 

Anders Andreassen, Inatsisartut Siulittaasuat:

Maannalu tassa taasinialissaagut, tassa taasissutigisussaavarput ikinnerussuteqartut oqaaseqaa­taat, tassa Inatsiseqarnermut Ataatsimiititaliap isumaliutissiissutaani Inuit Ataqatigiit ikinnerus­suteqarlutik oqaaseqaataannut isumaqataasut nikueqqussavakka: 6. Akerliusut nikueqqussavak­ka: 23. Taaseqataanngitsut: 0. Taavalu suliap Inatseqarnermut Ataatsimiititaliap isumaliutissiis­sutaatut iluseqarluni pingajussaanerinissamut akuersisut nikueqqussavakka: 29. Akerliusut nikueqqussavakka: 0. Taaseqataanngitsut: 0.

 

Tassa taamaalilluni immikkoortoq 13 pingajussaaneerneqarnissaminut ingerlaqqissaaq.