Oqaluuserisassani immikkoortoq 15-2

Kalaallit Nunaanni Inatsisartut

Oqaluuserisassani immikkoortoq 15-2		[ Ataatsimiinnerit ] [ Tilbage ] [ Op ] [ Næste ]
Siullermeerneqarnera	Aappassaanneerneqarnera		Pingajussaaneerneqarnera

Pingasunngorneq 21. oktober 1998 nal. 14.44

Oqaluuserisassani immikkoortoq 15

1999-imut Inatsisartut aningaasanut inatsisissaannut siunnersuut.

(Aningaasaqarnermut Ineqarnermullu Naalakkersuisoq)

(Aappassaaneerneqarnera)

Ataatsimiinnermik aqutsisoq: Anders Andreassen, Inatsisartut Siulittaasuat.

Laannguaq Lynge, Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap siulittaasua:

1999-imut Inatsisartut Aningaasanut inatsisissatut siunnersuutaannut Inatsisartut Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaannit siunnersuut aappassaaneerlugu suliarinninnissamut tunniunneqarpoq.

Isumaliutissiissuterput tikitsinnagu isumaliutissiissummi immikkoortut atuagassakka Siulittaasumit akuereqqugaluarpakka, tassa ukuusut:

Immikkoortut siulliit marluk 1 aamma 3, taava 3-mi Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap allatigut oqaatigiumasai tamakkernagit pingaartillugillu saqqummiukkumasat kisiisa saqqummiutissallugit. Immikkoortoq 4-mi Inatsisartut Siulittaasoqarfiata 1999-imut Inatsisartut aningaasanut inatsisissaattut siunnersuutaanni aningaasaliissutitut siunnersuutai pillugit allannguutissatut siunnersuutit saqqummiunneqassapput, kisianni isumaliutissiissutitaa pinnagu. Taannali oqaasertai tamaasa ilanngullugit isumaliutissiissutip iluaneereermat takuneqarsinnaavoq immikkut.

Kiisalu immikkoortup 5-ani taamaallaat Naalakkersuisut allannguutissatut siunnersuutaasa qulequtaat Aningaasaqarnermullu Ataatsimiititaliap inassuteqaatai, taakku kisiisa saqqummiunneqassasut. Taavalu immikkoortut 6, 7, 8 9-lu taakkua ilanngullutik aamma saqqummiunneqassasut. Akuerineqarsinnaanerluni? Akuerineqarpoq, tassa taakkua saqqummiutissavakka.

Suliarinninnermi Inatsisartut Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaannit peqataapput:

Inatsisartuni ilaasortaq Laannguaq Lynge (Siumut), siulittaasoq

Inatsisartuni ilaasortaq Peter Ostermann (Atassut)

Inatsisartuni ilaasortaq Lars Karl Jensen (Siumut)

Inatsisartuni ilaasortaq Anders Nilsson (Atassut)

Inatsisartuni ilaasortaq Josef Motzfeldt (Inuit Ataqatigiit)

Ataatsimiititamittaaq suliarineqarput ilaasortanit siunnersuutit tulliini taagorneqartut:

I. Inatsisartuni ilaasortaq Lars Karl Jensenip siunnersuutaa,

Qassutaarsiutit qallorneqarnissaannut aningaasaliisoqarnissaanik siunnersuut.

II. Inatsisartuni ilaasortaq Niels Mátâp siunnersuutaa,

Upernaviup eqqaani qaleralinnut aalisarfiit ningittakkersorfiusut tamarmik salinneqarnissaannik siunnersuut.

III. Inatsisartuni ilaasortaq Anthon Frederiksenip siunnersuutaa,

Kangaatsiami atuarfiup allineqarnissaanik siunnersuut.

IV. Inatsisartuni ilaasortaq Anthon Frederiksenip siunnersuutaa,

Nunaqarfimmi Iginniarfimmi imeqarniarnikkut aaqqiisoqarnissaanik siunnersuut.

V. Inatsisartuni ilaasortaq Siverth K. Heilmannip siunnersuutaa,

Timersortarfinnut pisoqaanerusunut aningaasanik qinnuteqartoqarsinnaaneranik pilersitsisoqarli.

VI. Inatsisartuni ilaasortaq Malînánguaq Marcussen- Mølgaardip siunnersuutaa,

Aalisarnermi misileraanissamut immikkut aningaasaliisoqarnissaanik siunnersuut.

Naalakkersuisut 1999-imut Inatsisartut aningaasanut inatsisissaattut siunnersuutip aappassaan-neerlugu suliarineqarnissaanut allannguutissatut siunnersuutaat.

28. september Inatsisartut aningaasanut inatsisissaattut siunnersuut Naalakkersuisut Inatsisartunut saqqummiuppaat. Tamatuma kingorna Aningaasaqarnermut Ataatsimiititap inatsisissatut siunnersuut sukumiisumik misissuataarpaa.

Siunnersuutip siullermeerlugu suliarineqarnerata kingorna Naalakkersuisut - 16. oktober 1998 - allannguutissatut siunnersuutinik 72-inik nassiussipput. Allannguutissatut siunnersuutinut Aningaasaqarnermut Ataatsimiititap inassuteqaatai isumaliutissiissutip immikkoortuini 5, 7 aamma 9-mi, isumaliutissiimmi takuneqarsinnaapput.

Aningaasaqarnermut Ataatsimiititap taamatuttaaq Inatsisartuni ilaasortat siunnersuutaat 6-it suliarai. Taakku Inatsisartut Siulittaasoqarfiannit 1999-imut Inatsisartut aningaasanut inatsisissaattut siunnersuutip suliarineqarnissaanut innersuunneqarput. Aningaasaqarnermut Ataatsimiititap taakkununnga inassuteqaatai isumaliutissiissutip immikkoortoq 8-anni takuneqarsinnaapput.

Inatsisartut Siulittaasoqarfiattaaq allannguutissatut siunnersuuteqarpoq. Suleriaatsimut ataatsimiititaq taakku pillugit Inatsisartunut isumaliutissiissuteqarpoq. Allannguutissatut siunnersuut, isumaliutissiissullu, isumaliutissiissutip immikkoortoq 4-aanni takuneqarsinnaapput.

Ataatsimut isigalugu Naalakkersuisut 1999-imut Inatsisartut aningaasanut inatsisissaattut siunnersuutaat, ataasiakkaat pinnagit, Aningaasaqarnermut Ataatsimiititap isumaqatigai. Ataani oqaaseqaatigineqartut malugeqquneqarput. Allannguutissatut siunnersuutitut saqqummiunneqartut, siullermeeraluni aappassaaneeralunilu suliarinninnerup akornanni, Aningaasaqarnermut Ataatsimiititap inassuteqaatai nalinginnaasumik oqaaseqaatigineqartut, aamma Aningaasaqarnermut Ataatsimiititap allatigut oqaaseriumasaasa, kingornaniimmata.

Nalinginnaasumik oqaaseqaatit.

Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaq Inatsisartut, 1999-imut Inatsisartut Aningaasanut inatsisissatut siunnersuutaannut imaattunik oqaaseqaateqarniarpoq.

Ataatsimiititamit nuannaarutigineqarpoq siunnersuut ima piffissaalluartigitillugu tunniunneqarmat, Inatsisartut Suleriaasianni tamatumunnga aalajangersakkat malillugit piffissaliussanut aalajangersakkat malillugit immikkut akuersissuteqartoqartariaqarsimanani. Taamaattoq ataatsimiititap eqqarsarnartoqartippaa ataatsimiititaq, siullermeerlugu aappassaaneerlugulu suliarineqarnerata akornanni - 16. oktober 1998 - allannguutissatut siunnersuutinik katillugit 72-inik tigusaqarmat.

Ataatsimiititap eqqarsarnartoqartitsineranut tunngaviuvoq ilimanaateqartinneqarmat aningaasaqarnermut tunngasut 1999-imut Inatsisartut aningaasaqarnermut inatsisissaattut siunnersuummiittut, allannguutissatut siunnersuutit 72-iusut takkunnerisigut 1999-imut Inatsisartut aningaasaqarnermut inatsisissaattut siunnersuummut, 28. september 1998 siullermeerlugu suliarineqartutut saqqummiunneqartumut, sanilliullugu allaaqisut. Tamanna eqqarsalersitsivoq 1999-imut Inatsisarut aningaasaqarnermut inatsisissaattut siunnersuutaaqqaartoq naammattumik piareersagaasimanngitsoq.

Tamatuma kingorna ataatsimiititaq piffissaasuaqaluni allannguutissatut siunnersuutinik taakkunannga suliaqarpoq, ataatsimiititallu inassuteqaataannik 18. oktober 1998 saqqummiilluni. Taamaammat kialuunniit - pissutissaqartumik - Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaq oqaatigisinnaanngilaa Inatsisartut aningaasanut inatsisissaattut siunnersuutip suliarineqarnerata ingerlaneranik kinguarsaaniarsimasutut.

Inatsisartut aningaasanut inatsisissaattut siunnersuutip siullermeerlugu suliarineqarnerani ingerlatsinikkut sanaartornikkullu angusassaq nul-imiippoq. Tamatuma kingorna Naalakkersuisut - oqaatigineqareersutut - allannguutissatut siunnersuutinik 72-inik saqqummiipput, ajoraluartumik ingerlatsinikkut sanaartornikkullu angusassamik ajorseriartitsisuusumik. 1999-imut Inatsisartut aningaasanut inatsisissaattut siunnersuutip aappassaaneerlugu suliarineqarnerani angusassaq kr. 34.068.000,-inik aningaasartaqartoq, ingerlatsinikkut sanaartornikkullu angusassamik ajorseriartitsivoq, tamannalu Aningaasaqarnermut Ataatsimiititap ajuusaarnarluinnartutut isigaa. Tamatumunnga atasumik eqqaamaneqartariaqarpoq, Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaq - ataatsimiititap 1998-imut Inatsisartut aningaasanut inatsisissaattut siunnersuummut isumaliutissiissutaagut, aappassaaneerlugu suliarineqartussatut saqqummiussami - oqarmat Aningaasaqarnermut Ataatsimiititap pisariaqartutut isigigaa 1999-imi sinneqartooruteqartoqarnissaa anguneqassasoq, tamannalumi Naalakkersuisut 1998-imut Inatsisartut aningaasanut inatsisissaattut siunnersuummut allannguutissatut siunnersuutaagut anguniarneqarsimalluni. Taamaammat ukioq ataaseq qaangiutiinnartoq Aningaasaqarnermut Ataatsimiititamit paasineqarpoq taamaattoqartussaajunnaartoq.

1999-imut Inatsisartut aningaasanut inatsisissaattut siunnersuutip misissuataarneragut Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaq allamik, Aningaasaqarnermut Ataatsimiititap ernummatigisaanik, maluginiagaqarpoq. Missingersuusiatigut iluarsiliinerit aningaasartuutikinnerulersitsisut. Taamaammat Aningaasaqarnermut Ataatsimiititap,. Inatsisartut aningaasanut inatsisaata pingajussaaneerlugu suliarineqalinnginnerani, maannangaaq Naalakkersuisut kaammattorniarpai allannguutissatut siunnersuuteqaqqullugit - allannguutinut pisunut - kontonut pingaarnernut pineqartunut - nassuiaammik imaqartumik.

Aningaasaqarnermut Ataatsimiititamit maluginiakkat pingajoraat allaffissornikkut kontot pingaarnerit assigiinngitsut nassuiaatigineqarneranni ukiumut sulisorineqarsinnaasunut takussutissiinermi allannguutaasinnaasut nassuiaatitaqartinneqanngimmata. Taamaalilluni Aningaasaqarnermut Ataatsimiititap naatsorsuutigaa Inatsisartut aningaasanut inatsisissaattut siunnersuutip pingajussaaneerlugu suliarineqalinnginnerani allanngutitut siunnersuutinik tigusaqarnissani - kontonut pingaarnernut kalluarneqartunut tamanut - allannguutinut nassuiaatinik imaqartumik.

Atorfinitsitsisarnerup unitsinneqarnissaata nalunaarutigineqartup, imarisaatigut Aningaasaqarnermut Ataatsimiititamit ilisimaneqanngitsup, pissusissamisoortumik malitsigisaatut Aningaasaqarnermut Ataatsimiititap 1999-imut Inatsisartut aningaasanut inatsisissaattut siunnersuutip pingajussaaneerlugu suliarineqalinnginnerani naatsorsuutigaa ilanngutaq 3-mut, aamma ukiumoortumik suliffissat amerlassusissaattut takussutissiat pillugit allannguutissatut siunnersuummik, maannakkut iluserisani malillugu tjenestemanditut atorfiit atorunnaarsinneqarnissaannik pilersinneqarnissaannillu kinguneqartussamut, tunngasoq tigussallugu..

Namminersornerusut allaffeqarfissuani sulisoqarnermut pissutsit pillugit Aningaasaqarnermut Ataatsimiititap matumani Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuata oqaaserisaanut isumaqataanini nalunaarutigaa. Aningaasaqarnermut Ataatsimiititamit ilisimaarineqarpoq Namminersornerusuni ilinniagaqaqqitsitsisarnikkut sulisorisat pisinnaasaqarnerata siuarsaavigineqarnissaa pimoorutamik anguniarlugu sulisoqartoq. Suliamut tassunga Aningaasaqarnermut Ataatsimiititap tamakkiisumik tapersiinini oqaatigiumavaa, tamannami piffissaq qanittoq siunissarlu ungasinnerusoq eqqarsaatigalugu sulisorisat sulisorineqaannarnissaasa ajornartorsiutitaqarnerata oqinnerulerneranik kinguneqarumaartutut naatsorsuutigineqartariaqarmat.

Maluginiakkat sisamaat Inatsisartut aningaasanut inatsisissaattut siunnersuutip immikkoortuini assigiinngitsuni takuneqarsinnaasoq tassa Kangerlussuup inerisaavigineqarnera sullissiviusutullu aaqqissuunneqariartuaarneqarnera. Aningaasaqarnermut Ataatsimiititap soorunami paasilluarpaa, innuttat Kangerlussuarmut Narsarsuarmullu nuukkumallutik aalajangertartut, innuttatut allatulli pisortanit sullinneqarnissamik pisariaqartitsisut. Ataatsimiititamilli ernumassutigineqarpoq Kangerlussuup Narsarsuullu siunissami qanoq inissisimanissaat suli qulaajaavigineqarsimanngimmat - Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaq isumaqarpoq Kangerlussuarmi Narsarsuarmilu sullissinikkut annertusaanissamut aningaasaleeqqittoqartariaqanngitsoq, Naalakkersuisut Inatsisartunut Kangerlussuup Narsarsuullu siunissami inissisimanissaannut pilersaarutivinnik saqqummiussitinnagit.

Ukiuni qaangiuttuni Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaq nunaqarfinnut assigiinngitsunut tikeraartarnermigut maluginiagaqarpoq nammineerluni illuliat amerlavallaartut inerlugit suliarineqarsimanngitsut. Tassunga atasumik ataatsimiititap paasisimavaa ilitsersuisoqartitsineq tassani atorneqartussaq akuttusoorujussuarmik atorneqartartoq. Taamaammat Aningaasaqarnermut Ataatsimiititap Naalakkersuisut kaammattorumavai Inissiaatileqatigiiffik INI A/S-imut nammineerluni illulianut ataasiakkaanut ilitsersuisunik ikiorteqartitsinerup atorneqarsimaneranut takussutissanik piumasaqaateqaqqullugit. Aningaasaqarnermut Ataatsimiititamit matumani malugeqquneqarpoq konto pingaarneq 22.11.17, boligstøtte, nammineerluni illuliat, siunertamut nassuiaat, allassimammat: AIllup sananeqarneranut atasumik nammineerluni illuliortumut ilitsersuisoqartitsinikkut aningaasartuutit kontokkut tassuuna aningaasartuutigineqassapput. Nammineerluni illuliamut ataatsimut ilitsersuisumik ikiorteqartitsinermut agguaqatigiissillugu 20.000 kr. atorneqartussatut missingersuutigineqarpoq.@ Ataatsimiititaq isumaqarpoq takussutissiaq ukiut naaneri tamaasa suliarineqartarsinnaasoq. Takussutissiamut ilaatinneqassapput nammineerluni illuliat sananeqartut pillugit paasissutissat kiisalu ukiup siuliani nammineerluni illuliat naammassillugit sananeqarsimasut. Aningaasaqarnermut Ataatsimiititamittaaq Naalakkersuisut kaammattorumaneqarput suliap tamatuma suliariumannittussarsiuunneqarsinnaanera isumaliutigeqqullugu.

Tamatumunnga tunngasoq Aningaasaqarnermut Ataatsimiititamit siusinnerusukkut saqqummiunneqarpoq. Ataatsimiititap paasinninnera najoqqutaralugu ajornartorsiut taamaattoq nunaqarfiit inuerusarneqarnerannik, ullumikkut pisumik pilersitseqataaginnartarpoq. Inuerusaaneq, ataatsimiititap isumaa malillugu, inuiaqatigiinnut kalaallinut pitsaasuunngitsoq. Aningaasaqarnermut Ataatsimiititatut angalatilluni akuttunngitsumik maluginiagaqartarpoq nunaqarfiit, nunaqarfiit inuerusarneqarnerannik eqqugaanngitsut tassatuaasut, nunaqarfiit Namminersornerusunit Royal Greenlandimilluunniit aningaasaliissuteqarfigineqarsimasut. Taamatut aningaasaliissuteqarneq pisimanngikkaluarpat, ataatsimiititaq isumaqarpoq, tamatuma illua tungerissagaluaraa taakku inuerusaavigineqarnerat, tamannalu kinguneqaqqissimassagaluartoq sinerissami illoqarfinni ataasiakkaani Nuummilu inissanik, meeqqerivinni inissanik, atuarfinni inissanik suliffissanillu amigaateqarnerup annertusinera. Taamaammat - ataatsimiititaq isumaqarpoq - Kalaallit Nunaanni nunaqarfinnut anginerusumik aningaasaliissuteqarnissaq Namminersornerusunit sulissutigissallugu pissutissaqarluartoq.

Tamanna tunuliaqutaralugu Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaq - partiit oqaaseqartui arlallit assigalugit, NUKA A/S-ip pilersinneqarneranut isummat tunngaviusut isumaqatigigini oqaatigiumavaa. Ataatsimiititarli isumaqarpoq aalisakkat pisarisuukkat aalisakkallu perlukui eqqakkat amerlavallaartut. Ataatsimiititap qularutiginngilaa aalisakkanik tunisassiorfinni tunisassiorneq ima aaqqissugaasariaqartoq aalisagaq tamakkerluni atorneqartassasoq. NUKA A/S piffissap ingerlanerani pissutsit tamakku aaqqiivigineqarnissaannut pingaarutilimmik inissisimasunngorsinnaavoq. Aaqqiiviginninneq - ataatsimiititap paasinninnera malillugu - iliuuserineqarsinnaasut marluk atorneqalernerisigut pisinnaavoq, tassalu avatangiisinut inatsisit sukateriffigineqarnerisigut aamma aalisakkanit qajuusaasianik tunisassiorfimmik pilersitsinikkut.

Aningaasaqarnermut Ataatsimiititamit - pissusissamisoortutut - naatsorsuutigineqarpoq tunisassiorfiit pisariaqartinneqartut Royal Greenlandimit NUKA A/S-imut akeqanngitsumik tunniunneqassasut, tunisassiorfiimmi taakku landskarsip aningaasaatai atorlugit sanaajummata. Akuersaarnartuunavianngilaq tunisassiorfiit Royal Greenlandimit atugassatut Namminersornerusunit akeqanngitsumik tunniunneqartut, Royal Greenlandimut akiitsoqaatigalugit NUKA A/S aallartissappat.

Aningaasaqarnermut Ataatsimiititap pisuussutitta piujuartut atorluaavigineqarnissaat Kalaallit Nunaata siunissaanut pingaaruteqarluinnartutut isigaa. Taamaammat Aningaasaqarnermut Ataatsimiititap pisariaqartutut isigaa Naalakkersuisut ataatsimiinnermi matumani nassuiaatigissagaat erngup nukingata atorluaavigineqarnissaanut tunngasut pillugit qanoq isumaliutersuuteqarnerlutik kiisalu aningaasalersueriaatsit qanoq ittut tamatumunnga tunngasumik atorneqartussatut Naalakkersuisunit naatsorsuutigineqartut. Suut tamaasa eqqarsaatigalugit Aningaasaqarnermut Ataatsimiititamittaaq pisariaqartutut isigineqarpoq maannakkut kallerup inneranik nukissiuutitut piusut qanoq sivisutigisumik atorneqarsinnaanerat pillugu takussutissiortoqassasoq kiisalu kallerup inneranik nukissiuutinut taakkununnga atasumik nutarsaanissamik suliassat suut naatsorsuutigineqarsinnaanersut.

Aningaasaqarnermut Ataatsimiititap atorfilinnut Naalakkersuisunit atorfinitsinneqartunut Namminersornerusut tamakkiisumik tamakkiisuunngitsumilluunniit selskabiutaasa siulersuisuni piginnittoq sinnerlugu ilaasortatut inissinneqartut ajunngitsorsiaqartinneqartarnerat pillugu Siumumit isummiutatut nalunaarutigineqartoq isumaqatigaa. Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaq Siumutulli isumaqarpoq ajunngitsorsiat akissarsiallu taakku landskarsimut ingerlateqqittarneqartariaqartut, aaqqissuussinermi ullumikkutut isikkoqarluni kinguneqartarmat atorfillit taakku sulinerminnut ersinngitsumik marloriarlutik ajunngitsorsiaqartinneqartartut, taakkumi nalinginnaasumik akissarsiatik siulersuisunilu sulinerminnut ajunngitsorsiatik / akissarsiatik pissarsiarisarmatigit. Aningaasaqarnermut Ataatsimiititamit inassutigineqarpoq Naalakkersuisut selskabit tulliuttumik ataatsimeersuarneranni siulersuisuni ilaasortanik toqqaasoqarnerani siulersuisuni sulinerup paasisimasaqarluartunik inuttaliivigineqartarnerat suli annertunerusumik sulissutigissagaat.

Nutarsaanernut tunngasumik saqqummiussat ataatsimiititap tunngavissaqartumik isumaqatigai, Naalakkersuisummi, qitiusumit nutarsaanermut aningaasat immikkoorsitat (konto pingaarneq 20.10.33), inaarutaasumik atorneqarnissaannut tunngasumik kaammattorneqarmata KANUKOKA-mut isumaqatigiinniuteqaqqullugit. Taamatut piviusunngortitsinissamut atasumik ataatsimiititamit matumannga Naalakkersuisut kaammattorneqarput, konto pingaarneq 20.05.21-mi, kommuninut aningaasatigut ajornartorsiortunut tapiissutit, tunniussisarnermut tunngavissat imatut ilusilerneqassasut, soorlu assersuutigalugu kommunit inuerukkiartornerisa ajornartorsiutaanerat, ilanngullugu nalilersuinermi eqqarsaatigeqqullugu.

Aningaasaqarnermut Ataatsimiititamit inassutigineqarpoq Inatsisartut aningaasanut inatsisissaattut siunnersuutip pingajussaaneerlugu suliarineqarnissaanut kinguppannut akitsuut nutaamik Naalakkersuisunit naliliivigineqassasoq.

Isumaginninnermut tunngasutigut ataatsimiititaq siusinnerusukkut maleruagassatigut pisariillisaanissamik ujartuisimavoq. Ataatsimiititamit pingaartutut isigineqarpoq ikiorsiissutitut tunniunneqartartut pillugit maleruagassat sukumiisumik iluarsartuussivigineqarnissaannik Naalakkersuisunit sulisoqarnissaa. Tamatumunnga tunngasumik ataatsimiititamit Isumaginninnermik Iluarsartuusseqqinnermut Kommissionip suliaasa malitseqartinneqarnissaat ujartorneqarpoq.

Partiit oqaaseqartuisa tamakkerlutik Peqqinnissaqarfimmut tunngasoq oqaaseqarfigaat, Aningaasaqarnermullu Ataatsimiititaq isumaqarpoq 1998-imut Inatsisartut aningaasanut inatsisissatut siunnersuutaannut isumaliutissiissummut ataatsimiititamit oqaaseqaatigineqartut eqqaasitsissutigisariaqartut. Ataatsimiititamit pissusissamisoortutut isigineqarpoq Peqqinnissaqarfimmut tunngasutigut piviusorsiornerusumik missingersuusiortoqartariaqartoq, tamannalu tunngaveqartoq kr. 23.000.000,-inik angissusilimmik aningaasaliissutissat ilaneqarsimanerat. Ataatsimiititamit, aningaasaliissutit ilaneqarsimanerat taanna tunuliaqutaralugu, naatsorsuutigineqanngilaq l998-imi nukinginnartumik naatsorsuutigeriinngisamillu ilassutitut aningaasaliissutigineqartut saniatigut allanik ilassutitut aningaasaliisoqassasoq. Taamaammat Aningaasaqarnermut Ataatsimiititap aammaarlugu oqaatigisariaqartutut isigaa ataatsimiititap kontonik, napparsimasut napparsimaveqarfigisamik avataani passunneqartariaqartut pillugit, siunnersuutigisimasaa. Tamanna, Aningaasaqarnermut Ataatsimiititap paasinninnera tunngavigalugu, nukit tamakkiinerusumik atorneqarnerannik kinguneqartussaavoq kiisalu sullissiviup eqaannerusumik aaqqissuunneqarneranik kinguneqassasoq.

Ataatsimiititamittaaq ujartorneqarpoq eqqarsartaatsikkut nappaatilinnut nakorsaanermik sygeplejerskimillu atorfinitsitsinissamut tunngasoq Peqqinnissamut, Ilisimatusarnermut, Avatangiisinut Pinngortitamullu Naalakkersuisoqarfiup eqqarsartaatsimikkut nappaatillit passutarineqartarnerisa nunatsinnut nuunneqarnissaa pillugu nassuiaataani, oqaatigineqartoq.

Timmisartunut suluusalinnut mittarfiliortiterneq naammassingajalerpoq. Pilersaarutit ilaasa inaarsarneqarnissaasa ukiuni marlussunni kinguartitsivigineqartariaqarnerat ilimagisariaqartoq ajuusaarnartuuvoq. Kinguartitsiniarneq pissuteqartinneqarpoq Namminersornerusut aningaasaqarnikkut inissisimaneranik - Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaq isumaqarmat inuiaqatigiit aningaasaqarnikkut pissutsit atugarisaat aammattaaq, timmisartunut suluusalinnut mittarfiliornerit Namminersornerusunit aallartinneqarnissaannik pilersaarutaaqqaartut, malillugit aallartinneqartariaqartut, Aningaasaqarnermut Ataatsimiititamit inassutigineqarpoq pissutsit tamatumunnga attuumassutillit 1999-imut Inatsisartut aningaasanut inassutissaattut siunnersuutip aappassaaneerlugu pingajussaaneerlugulu suliarineqarnerata akornanni, naliliivigeqqinneqartariaqartut.

Takornariaqarnikkut inuussutissarsiuteqarnermut tunngasumik Aningaasaqarnermut Ataatsimiititap pingaartutut isigaa inuussutissarsiutip taassuma annertussusianut tunngasumik tusatsiagaqartoqarsinnaanera paatsuuisoqarnissaalu pinngitsoorniarneqartariaqartoq. Taamaammat ataatsimiititamit maannangaaq, ataatsimiititamit nalinginnaasumik oqaaseqaatit pineqarneranni, inassutigineqarpoq kontomi pingaarnermi 70.12.28-mi, takornariaqarneq pillugu kisitsisitigut paasissutissat, aningaasat taaneqartut konto pingaarneq 21.01.01-imut, Kalaallit Nunaanni Naatsorsueqqissaartarfik, nuunneqassasut. Ataatsimiititaq isumaqarpoq takornariaqarneq pillugu kisitsisitigut paasissutissanik suliaqartarneq inuussutissarsiummut tunngasumik paatsuunganermik annertusaaginnarsinnaasoq.

1. Aningaasaqarnermut Ataatsimiititap allatigut oqaaseriumasai.

Naalakkersuisut siulittaasuat - suliassaqarfiit 10 - 19.

10.01.02 Namminersornerusut qarasaasiaqarnermut immikkoortortaqarfiat.

Ataatsimiititaq isumaqarpoq ukioq 2000-imi qarasaasiatigut ajornartorsiutit qaangerneqarnissaannut aningaasaliissutigineqartut naammarujussuartut. Ataatsimiititaq 1999-imut Inatsisartut aningaasanut inatsisissaattut siunnersuummik suliaqarnermini sipaarutiviusinnaasunik ujaasisimammat ataatsimiititap inassutigaa konto pingaarneq 10.01.02-mi aningaasaliissutissatut inissitat kr. 5.000.000,- konto pingaarneq 20.11.50-imut, Ingerlatsinermut sillimmatit, nuunneqassasut; taamaailiornikkut tamatuma kingunerisaanik kr. 10.000.000,- konto pingaarneq 20.11.50-imut, ukioq 2000-imi qarasaasiatigut ajornartorsiutit qaangerniarneqarnissaannut, aningaasaliissutigineqarsimalissapput. Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaq 6. maj 1998 Naalakkersuisunut saqqummiussaq innersuussutigalugu: Namminersornerusut qarasaasiaqarnermut immikkoortortaqarfianut 1998-imut periusissatut iliuusissatullu pilersaarusiaq ukioq 2000-imi qarasaasiatigut ajornartorsiutit qaangerneqarnissaannut iliuusissatut pilersaarusiaq utaqqimaarneqassasoq.

Iliuusissatut pilersaarusiap ilusiliivigineqarnera pisariaqarneratut innimigalugu Namminersornerusut qarasaasiaqarnermut immikkoortortaqarfia tamatuma malitsigisaanik konto pingaarneq 20.11.50-imit, Ingerlatsinermut sillimmatit, Aningaasaqarnermut Ataatsimiititamit akuersisoqarneratigut, aningaasanik atugassanik qinnuteqaateqarsinnaavoq.

Aningaasaqarnermut Ataatsimiititamit inassutigineqarpoq Namminersornerusut qarasaasiaqarnermut immikkoortortaqarfiata atortuutinik pisisarnera unitsinneqassasoq. Tamatumani pineqanngitsutuaasariaqarpoq nalinginnaasumik aserfallatsaaliinermut atortussaateqarneq, kiisalu qarasaasiatigut allannermi atortut PC-t, PC-nut ukioq 2000-imi ikaarsaarnissamut piareersimanngitsunut, taartissat kiisalu PC-t Windows 95-imut naleqqussarneqarsinnaanngitsut. Ataatsimiititaq isumaqarpoq taamatut killiliinerit - ukiumik ataatsimik kinguartoorfiusumik - ilaatigut 1999-imi toqqaannartumik sipaaruteqarnermik, ilaatigullu Namminersornerusuni PC-nik ingerlaavartumik taarsersuinerup ukiumi ataatsimi unikaallatsinneqarneranik, kinguneqarumaartut - imaassinnaavoq PC-t taakku assingi affaannangajammik akilerlugit pisiarineqartut, imaluunniit PC-mut ataatsimut qarasaasiatigut pisinnaasat marloriaataat pallillugit pissarsiarineqartut. Tamanna soorunami aamma anginerusumik sipaarnermik kinguneqartussaavoq, minnerpaamik kr. 4.000.000,-inik.

Ataatsimiititattaaq oqaluuseraa qarasaasianut tunngasumik ilinniagaqaqqittarnermut namminerisamik immikkoortortaqarfeqarneq ingerlatiinnassallugu pissusissamisoornersoq. Ataatsimiititaq isumaqarpoq Namminersornerusuni atugassatut qarasaasiatigut atortunut tunngasumik ilinniartitsineq, soorlu assersuutigalugu Scan Jour-imik, ingerlaqqittariaqartoq. Tamannali Niuernermik Ilinniarfimmut isumagisassanngortittariaqarpoq, taannami aamma EVU-mut tunngaviusumik ilinniartitaanermik isumaginnittuummat, taamaalillunilu Namminersornerusuni qarasaasiatigut tunngaviusumik pisinnaasassanik sulisorisanut ilinniartitsisarluni.

Ataatsimiititamittaaq inassutigineqarpoq Inatsisartut aningaasanut inatsisissaattut siunnersuutip pingajussaaneerlugu suliarineqalinnginnerani missingersuusiamut tunngavilersuutinik oqaasertatigut nutaanik suliaqartoqartariaqartoq, taakkunatigut 1998-imiit 1999-imut sulisoqarnikkut allannguutigisassat nassuiaatigineqassallutik.

10.01.20 Qarasaasiaqarnermut immikkoortortaqarfik, sanaartugassat.

Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaq inassuteqarpoq Namminersornerusut allaffeqarfissuata avataani Namminersornerusut sulliviutaasa qarasaasiatigut attavilersorneqarnerannut iliuuserisassatut pilersaarutitut taaneqartoq qarasaasiaqarnikkut periusissap tamanut atortuusussap, 1997-imi qarasaasiaqarnikkut periusissap nassuiaatip saqqummiunneqarneranut atasumik, naammassinissaa utaqqimaarneqassasoq. Taamatut annertussusilimmik qarasaasiatigut attavilersuineq tamatuma kingorna pisinnaavoq, Namminersornerusuni qarasaasiaqarnikkut periusissap tamanut atortuusussap naammassinissaa pisariaqarneratut innimagalugu. Tamanna 1999-imi kr. 4.000.000,-inik toqqaannartumik sipaarutaasinnaavoq.

Aningaasaqarnermut Ineqarnermullu Naalakkersuisoq - suliassaqarfiit 20 - 29.

20.05.21 Kommuninut aningaasatigut ajornartorsiortunut tapiissutit.

Taamatut atortussanngortitsinermut atasumik ataatsimiititamit Naalakkersuisut kaammattorneqarput tapiissuteqarfigineqartarnermut piumasaqaatit allanngortinneqassasut. Aningaasaqarnermut Ataatsimiititamit eqqarsarnartoqartinneqarpoq tapiissuteqarfigineqartarnermut maannakkut piumasaqaataasut kingunerisarmassuk kommunit 12-it pallillugit tapiiffigineqartarnerat. Ataatsimiititaq isumaqarpoq kommuninut aningaasatigut ajornartorsiortunut tapiissutitut aningaasaliissutit amerlanerpaamik kommuninut 5-iniit 6-inut agguaanneqartariaqartut. Taamaammat Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaq inassuteqarpoq tullianik KANUKOKA-mut isumaqatiginninniarnermut atasumik Naalakkersuisunit siunertaq tamanna anguniarneqassasoq.

20.10.11 Ilanngaaseereerluni ernianut aningaasartuutit.

Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaq isumaqarpoq massakkutut taarsersueriaaseqartoqarnera siunissaq qanittoq eqqarsaatigalugu aningaasaqarnikkut nammineerluni iliuuseqarsinnaatitaanermik annikillisitsisuusoq. Kalaallit Nunaanni maannakkorpiaq suliassanik pilertortumik aningaasartuuteqarfiusariaqartunik arlalinnik peqarmat ataatsimiititaq isumaqarpoq Naalakkersuisut isumaliutersuutigisariaqaraat aningaasartaleeqqinnermi taarsersueriaaseq allanngortinneqartariaqartoq, taamaaliornikkut piffissaq taarsersuiffiusoq sivitsorneqassalluni, akerlianillu ukiumut akilersuutit appasinnerulissallutik.

22.11.14 Misiliummik sanaartorneq.

Aningaasaqarnermut Ataatsimiititamit isumaliutersuutigineqarpoq aningaasat taakku nunap immikkoortukkaartumik katitigassanik sanaartornermut atortunik sanaartornerup aallarnisarneqarnissaanut atorneqarsinnaanersut. Ataatsimiititaq isumaqarpoq illup iluani sanaartornermut atortunik kuitsivikkut sanaartornermi ukioq kaajallallugu suliffissaqartitsisoqalersinnaasoq. Pilersaarut taamaattoq iluatsilluassappat Naalakkersuisut aalajangertariaqassapput Naalakkersuisunit sanaartortitat tamakkerlutik katitigassatut sanaartornermut atortut taamaattut atorlugit sananeqartassasut. Ataatsimiititamilli ilisimaneqarpoq aningaasaliissut annertusaarneqangaarsinnaanavianngitsoq, taamaammallu kontomut taassumunnga suli aningaasaleeqqittoqartariaqassasoq. Ataatsimiititamittaaq misilittakkanik, siusinnerusukkut misiliummik sanaartornikkut pissarsiarineqartunik, pissarsisoqarsinnaanera ujartorneqarpoq - soorlu assersuutigalugu Narsarsuarmi SIKU-blokit atorlugit sanaanut tunngatillugu.

24.11.12 Raajanit akileraarut.

Ataatsimiititaq inassuteqarpoq raajanit akileraarut, 1999-imut Inatsisartut aningaasanut inatsisissaattut siunnersuutip pingajussaaneerlugu suliarineqarneranut, Naalakkersuisunit nutaamik naliliivigineqassasoq. Aningaasaqarnermut Ataatsimiititamittaaq inassutigineqarpoq 1999-imut Inatsisartut aningaasanut inatsisissaattut siunnersuutip pingajussaaneerlugu suliarineqarnissaanut Naalakkersuisut missingersuummut, isertitarineqarsinnaasut siunertanut aalajangersimasunut atorneqarnissaannik pituttuiffigisaanngitsumik, oqaasertatigut allannguummik suliaqaqqullugit.

Isumaginninnermut, Suliffeqarnermut Pisortallu Suliassaataanut Naalakkersuisoq - suliassaqarfiit 30 - 39.

30.01.10 Kommunit aggornerisa avataaniittunut isumaginninnermi tunniuttakkat.

Nalinginnaasumik oqaaseqaatini oqaatigineqartutut Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaq isumaqarpoq pitsaanngitsoq Kangerlussuup, ilaatigullu Narsarsuup, inerisaavigineqartuarnerat, Inatsisartut suli isummersimatinnagit Kangerlussuup Narsarsuullu siunissami qanoq inissisimanissaat pillugu. Taamaammat Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaq inassuteqarpoq Naalakkersuisut piaarnerpaamik, ajornanngippallu ataatsimiinnermi matumani, Naalakkersuisut tassunga tunngasumik pilersaarutiminnik Inatsisartunut saqqummiussissasut.

30.11.10 Ineqarnermut tapiissutit.

30.11.11 Boligstøttip illuutaani ineqarnermut meeqqanut tapiissutit.

30.11.12 Inissiani attartortittakkani ineqarnermut meeqqanut tapiissutit.

Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaq ukiuni siuliini Inatsisartut aningaasanut inatsisissaattut siunnersuutinut isumaliutissiissummini akuttunngitsumik uparuartarpaa Ineqarnermut tapiissutit pillugit maleruagassat pisariillisaavigineqarnissaat pisariaqartoq. Taamaammat Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaq isumaqarpoq konto pingaarnermi 30.11.11 - Boligstøttip illuutaani ineqarnermut meeqqanut tapiissutit, aamma 30.11.12 - Inissiani attartortittakkani ineqarnermut meeqqanut tapiissutit, kiisalu 30.11.10-mut - Ineqarnermut tapiissutit - ataatsimoortunngortinneqassasut. Aammattaaq ataatsimiititaq isumaqarpoq Naalakkersuisut tapiissutit qaqugukkut atorunnaartarnissaannut - atorunnaavittarnissaannut - isertitatigut killiliinissaannik pisariaqartitsisoqartoq. Ataatsimiititamittaaq Naalakkersuisut kaammattorneqarput isumaliutersuutigeqqullugu aaqqissuussinermik, isertitatigut killiliissutitalimmik aamma inoqutigiinni meeqqat amerlassusiannik apeqqutaatitsilluni, atortuulersitsisoqarsinnaanersoq. Tamatuma peqatigisaanik ataatsimiititamit tikkuarneqarpoq suliassat nammatassallu agguataarneqarnerat, pisariaqassappat, isumaliutersuutigineqartariaqartoq, qularnaarniartariaqarmammi tapiissutinik tunniuttakkat nuunneqarnerisigut kommunit aningaasaqarnikkut artukkerneqannginnissaat.

30.16.11 Suliffissaaleqinermik akiuiniarneq.

Aningaasaqarnermut Ataatsimiititamit eqqarsarnartoqartinneqarpoq Namminersornerusut aningaasaataat atorlugit pisiortornermi nunatsinni niuerfinnit pisisinnaanermik misissuisarnissamut maleruagassaqartoqanngimmat. Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaq inassuteqarpoq oqaasertaliussanut oqaaseqarnikkut Naalakkersuisut allannguutissatut siunnersuummik saqqummiissasut, tassuuna takuneqarsinnaassalluni pisortat aningaasaataat (Namminersornerusut aningaasaataat) atorlugit nioqqutissanik sullissinernillu pisisoqartillugu pisisoq pisussaatinneqassasoq Kalaallit Nunaata avataanut saaffiginnitsinnani kalaallit niuerfiinut misissuinissamik. Aningaasaqarnermut Ataatsimiititamissaaq isumaqarpugut Naalakkersuisut suliniarnerusariaqartut Kalaallit Nunaata imminut pilersornerata annertusarneqarnissaanut. Tamanna soorlu assersuutigalugu pisinnaavoq nioqqusiat naammassingajallugit tunisassiat eqqussorneqarnerisigut, Kalaallillu Nunaanni naammasillugit suliarineqarnerisigut.

31.11.40.02 Imermik pilersuineq.

Aningaasaqarnermut ataatsimiititaq piffissami sivisujaami Nanortallip imermik pilersugaanera pillugu ernumassuteqarpoq. Maanna puisit neqaannik tunisassiorneq aallartittussatut isikkoqalermat Aningaasaqarnermut Ataatsimiititamit oqaatigineqassaaq Nanortallip imermik pilersuiffigineqarnerani ajornartorsiutinut tamanna annertusaataasariaqanngitsoq. Taamaammat Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaq inassuteqarpoq Naalakkersuisut Inatsisartunut uppernarsassagaat taamatut pisoqassanngitsoq.

31.11.40.03 Kiammik pilersuineq.

Aningaasaqarnermut Ataatsimiititamit maluginiarneqarpoq kiassarnermut tunngasutigut Namminersornerusut pilersuisussaatitaasut. Ataatsimiititamit taamatut pisussaatitaaneq siunissami nutarsagassatut aningaasartuutinngorsinnaasunut sanilliullugu oqaluuseraa. Taamaammat Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaq pilersuisussaatitaanerup peerneqarsinnaaneranik tikkuaajumavoq, taarsiullugulu illumik piginnittut assersuutigalugu kissarsuummik oliatortumik assigisaannillu pisinermi tapiiffigineqarsinnaanerannik aaqqissuisoqarsinnaasoq ammaassisoqaqqullugu.

Kultureqarnermut, Ilinniartitaanermut Ilagiinnullu Naalakkersuisoq - suliassaqarfiit 40 - 49.

40.01.04 Perorsaanikkut, tarnillu pissusaasigut siunnersuineq.

Matumani Aningaasaqarnermut Ataatsimiititamit Naalakkersuisunut malugeqquneqarpoq meeqqat inuusuttullu amerliartuinnartut perorsaanikkut, tarnillu pissusaasigut siunnersuiffigineqarnissamik pisariaqartitsimmata. Ataatsimiititamit kaammattuutigineqarpoq taamatut ineriartortoqarnera Naalakkersuisunit sukumiisumik malittarineqassasoq.

40.01.10 Inerisaavik / Pilersuiffik.

Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaq Naalakkersuisunut kaammattueqqippoq atuartitsinermi atortut internetikkut pissarsiarineqarsinnaalernissaannik misissueqqullugit. Tassunga ilanngullugu, soorlu assersuutigalugu, piginneqqaartuunermut tunngasortarineqarsinnaasut qulajaavigineqassasut. Ataatsimiititamit kaammattuineq tunngaveqarpoq atuartitsinermi atortut naammassillugit suliarineqarsimanngitsunik peqartoqarnera, annikitsumik iliuuseqartoqarneragut taakku internetikkut pissarsiarineqarsinnaasunngortinneqarsinnaallutik.

40.01.13 Ungasissumit ilinniartitsineq.

Atuartitsinermi internetip annertusisamik atorneqarsinnaanerata saniatigut Aningaasaqarnermut Ataatsimiititamit Naalakkersuisut kaammattuiffigineqarput meeqqat atuarfianni ungasissumit ilinniartitsinerup atugaanera annertusaavigeqqullugu. Taamatut kaammatuinermut tunngaviuvoq nunaqarfiit assigiinngitsut atuarfiisa takuniarneqarnerisigut ataatsimiititamit maluginiarneqartoq, tassaasoq, inuusuttut pisariaqarneratut atuartinneqarsinnaajumallutik nunaqarfigisaminnik qimatsisariaqartarsimasut. Ungasissumit ilinniartitsinerup aallunneqarnerata ajornarunnaarsissavaa inuussuttut taakku nunaqarfigisaminniiginnarsinnaanerat, ajornanngippat meeqqat atuarfianni naammassinissartik tikillugu. Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaq matumani eqqumiiginnillunilu ajuusarutiginnippoq Naalakkersuisut Tasiilami misiliinermut peqataatitaqarsimanngimmata.

40.10.20 Kommunini atuarfiit

Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaq siusinnerusukkut - ataatsimiititap sumiiffinnut pineqartunut tikeraarnermini paasisai tunuliaqutaralugit - maluginiagaqarpoq Uummannami atuarfiup nutarsarneqarnissaanut allanngortiterneqarnissaanullu aningaasanik amerlasuunik atugassiisoqarnissaa siunnersuutigineqartoq. Ataatsimiititaq suli isumaqarpoq allani atuarfiit nutarsarneqarnissaannik allileriffigineqarnissaannillu pisariaqartitsineq anginerusoq. Taamaammat ataatsimiititamit kaammattuutigeqqinneqarpoq aningaasaliissutip agguataariffiginera naliliivigeqqinneqassasoq. Naggataagut ataatsimiititamit oqaatigineqassaaq minnerunngitsumik Narsami Nanortalimmilu atuarfiit, ataatsimiititap paasinninnera tunngavigalugu, nutarsaavigineqarnissamik pisariaqartitsisut.

40.11.13 Sanaartornermik Ilinniarfik.

Aningaasaqarnermut Ataatsimiititamit Kalaallit Nunaanni ilinniarsinnaanermut periarfissat oqaluuserineqarput. Taamaalilluni ataatsimiititamit sulissutiginiarneqarpoq Nunat Avannarliit Killiit suleqatigiiffiat suleqatigalugu siunissami pilersitsinissaq sulissutigineqassasoq, taamaaliornikkut Kalaallit Nunaanni teknikikkut qaffasissumik ilinniagaqarsinnaaneq pilersitsivigineqarsinnaaqqullugu.

40.11.21 Inussutissalerinermik Ilinniarfik, INUILI.

Aningaasaqarnermut Ataatsimiititamit matumani Naalakkersuisut kaammattorneqarput suli annertunerusumik qularnaarniaqqullugu ilinniarfik taanna aqqutigalugu kalaallit tunisassiassaataasa unnuisarfinnit neriniartarfinnillu annertunerusumik ilisimaarineqalernissaat aqqutissiuuteqqullugu.

Aalisarnermut, Piniarnermut, Inuussutissarsiutinut Nunalerinermullu Naalakkersuisoq - suliassaqarfiit 50 - 59.

50.06.17 Nunaqarfinni tunisassiorfiit.

50.06.18 Ingerlatsinissamik isumaqatigiissutit, tunisassiorfiit.

Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaq matumuuna Naalakkersuisunut kaammattuuteqarpoq NUKA A/S suleqatigalugu sulissutigissagaat, aningaasaliissutit nunatsinni nunaqarfimmiunut nunaqarfimmiiginnarnissamik annertunerpaamik kaammattuissutaasut, aningaasaliissutigisassagaat.

50.90.12 SULISA A/S.

1999-imut Inatsisartut aningaasanut inatsisissaattut siunnersuummik suliaqarnermini Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaq SULISA A/S-ip manna tikillugu sulineranut tunngasumik paasissutissanik pissarsiniarsimavoq. Nunami inuussutissarsiutinut nutaamik inatsisiliaq atorlugu Kalaallit Nunaanni suliffissanik pilersitsiniarnermi SULISA A/S suleqataalluni peqataasinnaalersoq ataatsimiititaq isumaqarpoq.

Peqqinnissamut, Ilisimatusarnermut, Avatangiisinut Pinngortitamullu Naalakkersuisoq - suliassaqarfiit 60 - 69.

60.01.10 PAARISA, pinaveersaartitsineq peqqinnermillu siuarsaaneq.

Ataatsimiititamit pingaarluinnartutut isumaqarfigineqarpoq PAARISA-p pinaveersaartitsinermut sulinini ingerlateqqissagaa. Tamatumanili Aningaasaqarnermut Ataatsimiititap innersuussutigissavaa innuttanut sammisut sulinerup annertusaavigineqarsinnaanera - minnerunngitsumik meeqqat inuusuttullu pillugit. Suliassamut immikkuullarissumut taassumunnga atugassatut ataatsimiititaq inassuteqarpoq konto pingaarneq 40.14.14-imi, Kulturi inunnillu qaammarsaaneq, aamma 30.14.14-imi, Pinaveersaartitsiniarluni paasisitsiniaaneq, aningaasaliissutit - Inuuneq Nakuuneq-mut atugassiissutit ilaat PAARISA-mut nuunneqartariaqartut.

60.01.30 Nuna tamakkerlugu peqqinnissaqarfik, sanaartukkat.

Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaq siusinnerusukkut - ataatsimiititap sumiiffinnut pineqartunut tikeraarnermini paasisai tunuliaqutaralugit - maluginiarpaa Aasianni napparsimaviup (pilersaarut nr. 100.47.017) nutarsarneqarnissaanut allanngortiterneqarnissaanullu aningaasanik amerlasuunik atugassiisoqarnissaa siunnersuutigineqartoq. Ataatsimiititaq suli isumaqarpoq allani napparsimaviit nutarsarneqarnissaannik allileriffigineqarnissaannillu pisariaqartitsineq anginerusoq. Taamaammat ataatsimiititamit kaammattuutigeqqinneqarpoq aningaasaliissutip agguataariffiginera naliliivigeqqinneqassasoq. Naggataagut ataatsimiititamit oqaatigineqassaaq minnerunngitsumik Paamiuni napparsimavik (pilersaarut 050.47.008) , ataatsimiititap paasinninnera tunngavigalugu, napparsimaviup pisoqartaa eqqarsaatigalugu suli anginerusumik ilaneqarnissaa / nutarsarneqarnissaa pisariaqartoq.

60.10.02 Ataatsimut aningaasartuutit, nuna tamakkerlugu siunertat.

60.10.03 Nunani allani suliaritinneq, timikkut.

60.10.10 Dronning Ingridip Napparsimavissua.

Aningaasaqarnermut Ataatsimiititamit siusinnerusukkut Naalakkersuisut kaammattorneqarput kontot pingaarnerit taakku ataatsimut kattunneqartariaqartut. Tamanna aningaasaqarnerup naapertuunnerusumik aningaasaqarnikkut ingerlatsiviginnissaanut annertusaataasussaavoq. Taamaaliornikkut, napparsimasunik suliarineqartariaqartunik nunatta avataanukartitsisarnermi annertuumik sunniuteqartoq pillugu, DIH periarfissaqalissaaq aningaasat atugassat pingaarnersiuilluni tulleriiaariffigisinnaalernissaannut.

60.10.16 Imigassamik ajornartorsiuteqartunut katsorsaaviit.

Aningaasaqarnermut Ataatsimiititamit maluginiarneqarpoq, ataatsimiititaq - Ilulissani imigassamik ajornartorsiuteqartunut katsorsaaveqalernissamik Inatsisartut aalajangernerannut atasumik - ataatsimiititamit isumaliutissiissummi 1998-imut Inatsisartut aningaasanut inatsisissaattut siunnersuutip aappassaaneerlugu suliarineqarnissaanut nassuiaateqartoqarnissamik kissaata pisimanngitsoq. Suliassamik suliarinninnermut atatillugu Inatsisartut ataatsimiissutaasa atuarneqarnerisigut paasineqarpoq Naalakkersuisuni ilaasortaq, 1998-imut Inatsisartut aningaasanut inatsisissaattut siunnersuutip aappassaaneerlugu pingajussaaneerluguluunniit suliarineqannginnerani suliassaq pillugu Inatsisartut oqaluttarfianniit oqaaseqarsimanngitsoq.

Aningaasaqarnermut Ataatsimiititamit apeqqutigineqartut pillugit Naalakkersuisuni ilaasortamit nassuiaasoqarsimannginnera aallaavigalugu Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaq isornartorsiuivoq. Aningaasaqarnermut Ataatsimiititamit matumani periuserineqartoq akuerineqarsinnaanngilaq. Taamaammat Naalakkersuisuni ilaasortaq ataatsimiititamit qinnuigineqarpoq Inatsisartunut uppernarsassagaa imigassamik ajornartorsiuteqartunut katsorsaavimmut atasumik Naalakkersuisuni ilaasortaq malitsigisatut aningaasaliissuteqaataasinnaasunik qinnuteqaateqarnianngitsoq - soorlu assersuutigalugu inissanut.

Angallannermut, Takornariaqarnermut, Niuernermut Attaveqaateqarnermullu Naalakkersuisoq - Suliassaqarfiit 70 - 79.

70.11 Angallanneq.

Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaq Naalakkersuisunut kaammattuivoq Kangerlussuarmi Narsarsuarmilu timmisartunut mittarfiit pillugit siunissamut pilersaarusianik piaarnerpaamik saqqummiusseqqullugit. Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaq isumaqarpoq pitsaasuunngitsoq timmisartunut mittarfiit taakku siunissaat suli qularnaarlugu aaqqiivigineqarsimanngimmat. Aaqqiiviginninnertaaq taakkunani najugalinnut iluaqutaasumik kinguneqartussaavoq.

70.11.03 Nunatsinni timmisartuussineq.

Aningaasaqarnermut Ataatsimiititamit paasineqarpoq 1998-imi Inatsisartut aningaasanut inatsisissaattut siunnersuummit 1999-imut Inatsisartut aningaasanut inatsisissaattut siunnersuummut konto pingaarnermi tassani aningaasaliissut 8 % miss. qaffassimasoq. Tassunga atasumik Aningaasaqarnermut ataatsimiititamit oqaatigineqassaaq Naalakkersuisut, suleqatigiissitatut pilersitaata isummernerata kingorna, ukiut marluunngitsulluunniit qaangiunnerani maannakkut kontomi pingaarnermi 1997-imi kr. 60.700.000,-inik katillugu aningaasaliisoqarnissaanik pisariaqartitsisoqartoq. Suleqatigiissitaq - paasitinneqarneq naapertorlugu - isummerportaaq ukiunut missiliuusiorfiusunut aningaasaliissutit ilaneqarnissaannik pisariaqartitsisoqanngitsoq. Suleqatigiissitami ilaasortaapput Grønlandsfly A/S-imit, Politikikkut-Aningaasaqarnikkut Allaffimmit, Aningaasaqarnermut Pisortaqarfimmi aamma taamani Inuussutissarsiutinut, Angallannermut Pilersuinermullu Pisortaqarfimmit toqqakkat. Grønlandsfly A/S-imit tamatuma kingorna allakkakkut akuersissutigineqarput suleqatigiissitamit isummiussat, taassumalu malitsigisaanik isumaqatigiissutit. Tamanna tunuliaqutaralugu Aningaasaqarnermut Ataatsimiititamit eqqarsarnartoqartinneqarpoq, Naalakkersuisut - kontomut pingaarnermut matumani pineqartumut - katillugit kr. 66.200.000,-inik aningaasaliisoqarnissaanik kissaateqarnerat.

Tunngavissaq maannakkut atortoq tunngavigalugu Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaq inassuteqarsinnaanngilaq 1998-imut Inatsisartut aningaasanut inatsisaannut tunngatillugu aningaasaliissutit amerlineqassasut.

70.11.20 Suluusalinnut mittarfiliortiterneq.

Aningaasaqarnermut Ataatsimiititamit Naalakkersuisut kaammattorneqarput Paamiuni timmisartunut mittarfiliorniarnerup kinguartinneqarnissaanik siunnersuut, 1999-imut Inatsisartut aningaasanut inatsisissaattut siunnersuutip pingajussaaneerlugu suliarineqalinnginnerani Naalakkersuisunit misissuiffigineqaqqissasoq. Ataatsimiititamit kaammattuut kinguartitsinikkut malitsigisamik sunniutissanik tunngaveqarpoq. Taakku naatsumik ataatsimiititamit matumani nassuiaatigineqassapput.

Ataatsimiititaq isumaqarpoq Paamiuni maannakkut atuarfinni meeqqerivinnilu inissanik sipporussaqartoqartoq kiisalu inissiarpaalunni inissat atorneqarsinnaasut - Paamiuni suliffissaaleqineq ajusaarnartumik annertuujuvoq. Minnerunngitsumik kingullermut tunngasoq aallaavigalugu Paamiut kommuniata inuerukkiartuaarnera aallartissimavoq. Taamatut inuerukkiartorneq - ataatsimiititap paasinninnera naapertorlugu - aatsaat killup tungaanut saatinneqarsinnaavoq Namminersornerusunit Paamiut kommuniannut annertunerusumik aningaasaliissuteqaqqinnikkut. Taamaammat - ataatsimiititap paasinninnera naapertorlugu - allaat annertuumik pissutissaqartoqarluarpoq pilersaarutaaqqaartutut suluusalinnut mittarfinnik sanaartornerup aallartinneqarnissaanut.

70.11.21 Mittarfeqarfiit, qulimiguulinnut mittarfiit.

Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaq isumaqarpoq - aningaasaqarnikkut nunatsinni pissutsit maannakkut atuuttut eqqarsaatigalugit - sanaartugassat taakku suli pingaarnersiuinermi siuartinneqartariaqartut. Pilersaarutit tulliini taagorneqartut ataatsimiititamit maluginiarneqarput: Pilersaarut 103.25.089 - Akunnaaq, 166.25.054 - Nuussuaq, 167.25.055 - Kullorsuaq aamma 167.25.130 - Kullorsuaq. Ataatsimiititaq ataatsimiititap angalasanerinit assigiinngitsunit paasisat tunngavigalugit isumaqarpoq pilersaarutit taakku qulimiguulinnut mittarfittut pilersaarutitut, pisariaqarluinnartutut, isigineqarsinnaanngitsut.

70.12.28 Takornariaqarneq pillugu kisitsisitigut paasissutissat.

Ataatsimiititamit malugineqarpoq kontomi pingaarnermi 70.12.28-mi takornariaqarneq pillugu kisitsisitigut paasissutissanut kr. 303.000,-inik aningaasaliisoqarnissaa siunnersuutigineqartoq. Ataatsimiititarli isumaqarpoq, Kalaallit Nunaanni Naatsorsueqqissaartarfik, kontomi pingaarnermi 21.01.01-imi sulisoqarneq naammattariaqartoq suliassaq taanna immikkut aningaasaliiffiginngikkaluarlugu naammassineqarnissaanut. Ataatsimiititarli isumaqarpoq, aningaasaliissut - takornariaqarnikkut kisitsisinik paasissutissat atorsinnaassusiat pillugu piffissami oqallinneq tunuliaqutaralugu - pisariaqartitsisoqarallarsinnaasoq itisilerissutaasumik takornariaqarnerup kisitsisitigut paasissutissiissutigineqarnissaata suliarineqarnissaanik. Taamaammat ataatsimiititap Naalakkersuisut kaammattorumavai aningaasaliissut taanna Kalaallit Nunaanni Naatsorsueqqissaartarfimmut, konto pingaarneq 21.01.01-imut piffissami ukiunik pingasunik sivisussusilimmi nooqqullugu. Ataatsimiititaq isumaqarpoq aningaasaliissutit kr. 303.000,-iusut, tamatuma kingorna, atorunnaartariaqartut.

Isumaliutissiissummi immikkoortoq 4-aanni atatillugu oqaatigeriikkattut Inatsisartut Siulittaasoqarfiata 1999-imut Inatsisartut aningaasanut inatsisissaattut siunnersuutaannut aningaasaliissutit allannguutissaannut siunnersuutai kisiisa taakkua atuassavakka, kisiannili isumaliutissiissutitaa atuassanngilara akuerineqarnera naapertorlugu. Kisianni taanna isumaliutissiissut ataatsimut tassani takuneqarsinnaavoq, oqaasertai tamarmik ilannguneqarsimapput.

4 Inatsisartut Siulittaasoqarfiata 1999-imut Inatsisartut aningaasanut inatsissaattut siunnersuutaani aningaasaliissutit allannguutissaannik siunnersuutai.

1999-imut Inatsisartut aningaasanut inatsissaattut siunnersuutip suliarineqarnerani suliassaqarfimmut 01-imut, Inatsisartut Allattoqarfiat il.il., missingersuummut ilanngutassanik peqartoqanngilaq. Taamaammat 1999-imut missiliuutitut kisitsisit kr. 40.500.000,-inik aamma missingersuusiorfiusumut atasumik ukiuni missiliuusiorfiusuni kr. 40,5 mio-inik ilanngussisoqarpoq. Tamatuma malitsigisaanik Inatsisartut Suleriaasiannut ataatsimiititaq suliassaqarfimmut 01-imut, Inatsisartut Allattoqarfiat il.il., isumaliutissiissusiorpoq. Inatsisartut Suleriaasiannut Ataatsimiititaq tamatuma kingorna missingersuummut ilanngutassanik suliaqarpoq, tamannalu tunuliaqutaralugu siunnersuutit pioreersut nul-inngortinneqarnissaat qinnuteqaatigalugu. Allannguutissatut siunnersuutit aallarniutitut issuarlugit saqqummiunneqarput, tamatumalu kingornagut isumaliutissiissut tamakkerlugu issuarlugu saqqummiunneqarluni. Oqaatigineqassaaq Aningaasaqarnermut Ataatsimiititamit suliassaqarfimmut tassunga tunngasoq suliarineqanngimmat, tamannami Inatsisartut suliassaqarfianut namminermut attuumassuteqartuummat.

01. Inatsisartut Allattoqarfiat, il.il..

Inatsisartut Suleriaasiannut ataatsimiititaq inassuteqarpoq suliassaqarfik 01, Inatsisartut Allattoqarfiat il.il., 1999-imut Inatsisartut aningaasanut inatsisaanni aningaasaliissut kr. 40.500.000,-inik 1999-imi aamma kr. 40,5 mio-inik ukiuni missiliuusiorfiusuni tamani millileriffigineqarput.

(Allannguutissatut siunnersuut nr. 1)

01.01.01 Inatsisartut Allattoqarfiat, allaffissorneq.

Inatsisartut Suleriaasiannut Ataatsimiititaq inassuteqarpoq 1999-imut Inatsisartut aningaasanut inatsisaanni aningaasaliissutit katillugit kr.9.500.000,- 1999-imi, kr. 9,5 mio. 2000-imi, kr. 9,6 mio. 2001-imi aamma kr. 9,7 mio. 2002-mi, kontomut tassunga aningaasaliissutigineqassasut.

(Allannguutissatut siunnersuut nr. 2)

01.06.10 Inuit Issittormiut Kattuffiat.

Inatsisartut Suleriaasiannut Ataatsimiititaq inassuteqarpoq 1999-imut Inatsisartut aningaasanut inatsisaanni aningaasaliissutit katillugit kr. 4.500.000,- 1999-imi, kr. 4,5 mio. 2000-imi, kr. 4,5 mio. 2001-imi aamma kr. 4,5 mio. 2002-mi, kontomut tassunga aningaasaliissutigineqassasut.

(Allannguutissatut siunnersuut nr. 3)

01.10.10 Inatsisartut.

Inatsisartut Suleriaasiannut Ataatsimiititaq inassuteqarpoq 1999-imut Inatsisartut aningaasanut inatsisaanni aningaasaliissutit katillugit kr. 22.400.000,- 1999-imi, kr. 22,5 mio. 2000-imi, kr. 22,6 2001-imi aamma kr. 22,7 2002-mi kontomut tassunga aningaasaliissutigineqassasut.

(Allannguutissatut siunnersuut nr.4)

01.10.11 Landskarsip nersornaasiuttagai.

Inatsisartut Suleriaasiannut Ataatsimiititaq inassuteqarpoq 1999-imut Inatsisartut aningaasanut inatsisaanni aningaasaliissutit katillugit kr.24.000,- 1999-imi, kr. 0,0 mio. 2000-imi, kr. 0,0 mio. 2001-imi aamma kr. 0,0 mio. 2002-mi kontomut tassunga aningaasaliissutigineqassasut.

(Allannguutissatut siunnersuut nr.5)

01.10.13 Nunat Avannarliit Killiit Siunnersuisoqatigiiffiat.

Inatsisartut Suleriaasiannut Ataatsimiititaq inassuteqarpoq 1999-imut Inatsisartut aningaasanut inatsisaanni aningaasaliissutit katillugit kr. 150.000,- 1999-imi, kr. 0,2 mio. 2000-imi, kr. 0,2 mio. 2001-imi aamma kr. 0,2 mio. 2002-mi kontomut tassunga aningaasaliissutigineqassasut.

(Allannguutissatut siunnersuut nr.6)

01.11.01 Inatsisartut Ombudsmandiat, allaffissorneq.

Inatsisartut Suleriaasiannut Ataatsimiititaq inassuteqarpoq 1999-imut Inatsisartut aningaasanut inatsisaanni aningaasaliissutit katillugit kr. 5.379.000,- 1999-imi, kr. 5,4 mio. 2000-imi, kr. 5,5 mio. 2001-imi aamma kr. 5,6 2002-mi kontomut tassunga aningaasaliissutigineqassasut.

(Allannguutissatut siunnersuut nr.7)

01.11.10 Inatsisartut Ombudsmandiat, sanaartukkat.

Inatsisartut Suleriaasiannut Ataatsimiititaq inassuteqarpoq 1999-imut Inatsisartut aningaasanut inatsisaanni aningaasaliissutit katillugit kr. 2.500.000,- 1999-imi, kr. 2,5 mio. 2000-imi, kr. 0,0 mio. 2001-imi aamma kr. 0,0 mio. 2002-mi kontomut tassunga aningaasaliissutigineqassasut.

(Allannguutissatut siunnersuut nr.8)

01.10.10 Inatsisartut.

Inatsisartut Suleriaasiannut Ataatsimiititattaaq akuersissutigaa konto pingaarneq 01.10.10 kr. 57.000,-inik 1999-imi ukiunilu missiliuusiorfiusuni millileriffigineqassasoq.

(Allannguutissatut siunnersuut nr. 9)

Isumaliutissiissummi immikkoortoq 6-annut ingerlaqqippunga, tassalu.

1999-imut Inatsisartut aningaasanut inatsisaanni oqaasertaliussassatut siunnersuutinut Naalakkersuisut allannguutissatut siunnersuutaat

Naalakkersuisut siulittaasuat - suliassaqarfiit 10 - 19

10.13.13-imut Aktianik pisineq

Naalakkersuisut pisinnaatinneqarput aktiaatitigut aningaasaatit nalikillileriffiginissaannut aamma Nunaoil A/S-imi aktiaatinit aningaasaatinik tuniniaanissamut, Atortussiassat aatsitassanit pisut pillugit suliniutit isumagineqarnissaannut ingerlatseqatigiiffik pillugu Inatsisartut inatsisaata allanngortinneqarneranik Inatsisartut inatsisissaattut siunnersuut pillugu oqaaseqaatinut naapertuuttumik.

Tamatuma malitsigisaatut Naalakkersuisut pisinnaatinneqarput aktiaatitigut aningaasaatinik tuniniaanermi isertitat Namminersornerusut 100%-imik pigisaattut selskabimut ANuna Minerals A/S@-imut akiliutitut atornissaannik.

Naalakkersuisuttaaq pisinnaatinneqarput aatsitassanut tunngasuni pigisanik nalilinnik Nunaoil A/S-imit pisinissamut, tamatumalu kingorna taakku NunaMinerals A/S-imut tunniunneqarnissaannut.

Pisinnaatitsissummi naatsorsuutigineqarpoq atortussiassat aatsitassanit pisut pillugit suliniutit isumagineqarnissaannut ingerlatseqatigiiffik pillugu Inatsisartut inatsisaata allanngortinneqarneranik Inatsisartut inatsisissaattut siunnersuut Inatsisartut 1998-imi ukiakkut ataatsimiinnerani akuersissutigineqassasoq (UKA 98/13).

Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaq inassuteqarpoq oqaaseqaammut oqaaseqaat akuersissutigeqqullugu.

(Allannguutissatut siunnersuut nr. 82)

Aningaasaqarnermut Ineqarnermullu Naalakkersuisoq - Suliassaqarfiit 20 - 29

Naalakkersuisut siunnersuuteqarput oqaasertaliussat uku peerneqassasut:

ASiunertatut konto 20.90-imut, Sulliviit

Nr. 1.

Naalakkersuisut pisinnaatinneqarput KNI Pisiffik A/S landskarsimit kr. 107.574.000 tikillugu tigusisinnaasut. Tigusinissamik pisinnaatitaanerup atorneqarnissaanut tunngaviussaaq selskabip iluanaarniarfittut, selskabip akiitsuisa landskarsimit aningaasaliiffigeqqinneqartarnera, peerneqassasoq.@

taannalu taarserneqassasoq:

ASiunertatut konto 20.90-imut, Sulliviit

Nr. 1.

Naalakkersuisut pisinnaatinneqarput KNI Pisiffik A/S landskarsimit kr. 99.890.000 tikillugu tigusisinnaasut. Tigusinissamik pisinnaatitaanerup atorneqarnissaanut tunngaviussaaq selskabip iluanaarniarfittut, selskabip akiitsuisa landskarsimit aningaasaliiffigeqqinneqartarnera, peerneqassasoq. ATigusisinnaatitaaneq atorlugu tigusat ukiumut 7.684.000 kr.-inik millisinneqartassapput. Tigusisinnaatitaanermik atuineq ukiumut 9%-imik ernialiivigineqartassaaq. Aningaasat uninngasut ukiumut 3%-imik ernialerneqartassapput. Erniat naatsorsorneqartassapput ullut ingerlareersut amerlassusiviisa naatsorsorneqartut ukiumi ullut 360-imit agguarlugit. Tigusat uninngasuutilluunniit erniaat ullormiit ullormut naatsorsorneqartassapput, qaammatillu pingasukkaarlugit pisassanngortinneqartassallutik.@

Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaq inassuteqarpoq allannguut akuersissutigineqassasoq.

(Allannguutissatut siunnersuut nr. 83)

24.11.14-imut Naqitsimmut akiliut.

Nr. 4.

Naalakkersuisut pisinnaatinneqarput pigisat nalillit aamma Royal Greenland A/S-imiit Nuka A/S-imut nuunneqarnerini naqitsimmut akiliuteqartitsinnginnissamik, tassunga ilanngullugu taarsigassarsianut qularnaaveeqqusiisuunermullu atasumik naqitsimmut akitsuutit, tassunga atasumik ilanngunneqarlutilluunniit peerneqartut.

Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaq inassuteqarpoq oqaaseqaaatinut oqaaseqaat akuersissutigineqassasoq.

(Allannguutissatut siunnersuut nr. 84)

Aalisarnermut, Piniarnermut, Inuussutissarsiutinut Nunalerinermullu Naalakkersuisoq - Suliassaqarfiit 50 - 59

50.90.12-imut Nunami inuussutissarsiutinut tapersiisarneq.

Naalakkersuisut pisinnaatinneqarput allaffissornikkut selskabimik sullissinissamut isumaqatigiissuteqarnissamut, soorlu assersuutigalugu SULISA A/S-imut, missingersuummut oqaasertaliussani suliniutitut nassuiaatigineqartunut atasumik allaffissornikkut suliassat isumagineqarnerat pillugu.

Naalakkersuisut pisinnaatinneqarput kontomi pingaarnermi 50.09.11-mi suliniutit assigiinngitsut akornanni pisariaqartitsineq malillugu aningaasanik qinnuteqaatigineqartut aningaasaliissutigineqartunik nuussinissaminnut.

Naalakkersuisut pisinnaatinneqarput 1999-imut aallarnisaasunut, sulliviillu ingerlatsivigineqarneranni kinguaariinni nikinnermut atasumik anginerpaaffilimmik, qularnaveeqqusiinermi aningaasat kativillugit 12.000.000 kr.-it atorlugit, qularnaveeqqusiisunissamut.

Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaq inassuteqarpoq oqaasertanut oqaasertaliussaq akuersissutigineqassasoq.

(Allannguutissatut siunnersuut 85)

Peqqinnissamut, Avatangiisinut Ilisimatusarnermullu Naalakkersuisoq - Suliassaqarfiit 60 - 69

Naalakkersuisut sinnersuutigaat oqaasertaliussaq tullianiittoq peerneqassasoq:

ASiunertamut kontomut 60.11, Peqqinnissamut distriktit, nakorsanit sullinneqarneq aamma 60.12, Peqqinnissamut distriktit, kigutilerineq kiisalu konto pingaarneq 60.10.02, Ataatsimut aningaasartuutit, nuna tamakkerlugu siunertat, konto pingaarneq 60.10.10, Dronning Ingridip Napparsimavissua aamma konto pingaarneq 60.10.13, Hellerupimi Kalaallit Illuat.

Naalakkersuisut pisinnaatinneqarput kontot pingaarnerit ataasiakkaat akornanni aningaasaliissutinik aamma atorfinnik inuttaligassanik nuussisinnaanermik.@

taannalu taarserneqassasoq:

Siunertamut kontomut pingaarnermut 60.10-imut immikkut ilinniagalinnit passutarineqarneq ilinniartitsinerlu, siunertamut kontomut 60.11 Peqqinnissamut distriktit, nakorsanit passutarineqarneq aamma siunertatut kontomut 60.12, Peqqinnissamut distriktit, kigutilerineq kiisalu kontomut pingaarnermut 60.01.10 PAARISA, pinaveersaartitsineq peqqinnissamillu siuarsaaneq

Naalakkersuisut pisinnaatinneqarput kontot pingaarnerit ataasiakkaat akornanni aningaasaliissutinik aamma atorfinnik inuttaligassanik nuussisinnaanermik.

Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaq inassuteqarpoq allannguut akuersissutigineqassasoq.

(Allannguutissatut siunnersuut nr. 86)

Ilanngullugu Naalakkersuisut siunnersuuteqarput oqaasertaliussamik nutaamik:

Siunertamut kontomut 60.11, Peqqinnissamut distriktit, nakorsanit sullinneqarneq aamma siunertamut kontomut 60.12, Peqqinnissamut distriktit, kigutilerineq

Peqqinnissaqarfimmi annikillilerinerup aallartinneqarnissaanik aalajangernerup nangeqqiutaatut Naalakkersuisut, peqqinnissamut distriktinik nutaanik pilersitsinermut atasumik, pisinnaatinneqarput kontot pingaarnerit tulliiniittut akornanni ataatsimoortunngortitsisinnaanermik: 60.11.10 60.11.27-mut aamma 60.12.10 60.12.26-mut.

Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaq inassuteqarpoq allannguut akuersissutigineqassasoq.

(Allannguutissatut siunnersuut nr. 87)

Ilanngullugu Naalakkersuisut siunnersuuteqarput oqaasertaliussaq tulliuttoq peerneqassasoq:

AKonto pingaarnermut 60.10.16, Imigassamik ajornartorsiuteqartunik katsorsaaviit

Naalakkersuisut pisinnaatinneqarput, pisortat aningaasaliissuteqartuusut aningaasaliissuteqarnermut pisinnaatitsissutaannik ingerlatiteqqinnissamik itigartitsissagaluarpata, ANamminersornerullutik Oqartussat, Peqqinnissamut Ilisimatusarnermullu Pisortaqarfik aamma Frederiksbergcenteret ApS aqqutigalugit Kalaallit Nunaanni imigassamik ajornartorsiuteqartunik katsorsaavimmik pilersitsinissamut isumaqatigiissut@ atorunnaarsinneqassagaluarpat, Frederiksbergcenteret ApS=imut tulliini taaneqartutut aningaasanut annaasanut taarsiinissamik:

1. juli 1999 nallersinnagu atorunnaarsitsinermi: 1.400.000 kr.

1. juli 2000 nallersinnagu atorunnaarsitsinermi: 700.000 kr.@

taanna taarserneqassasoq:

AKonto pingaarnermut 60.10.16, Imigassamik ajornartorsiuteqartunik katsorsaaviit

Nr. 1.

Naalakkersuisut pisinnaatinneqarput, pisortat aningaasaliissuteqartuusut aningaasaliissuteqarnermut pisinnaatitsissutaannik ingerlatiteqqinnissamik itigartitsissagaluarpata, ANamminersornerullutik Oqartussat, Peqqinnissamut Ilisimatusarnermullu Pisortaqarfik aamma Frederiksbergcenteret ApS aqqutigalugit Nuummi pilersinneqartumik imigassamik ajornartorsiuteqartunik katsorsaavimmik Qaqiffimmik pilersitsinermut , taassumalu ingerlatsivigineranut, isumaqatigiissut@ atorunnaarsinneqassagaluarpat, Frederiksbergcenteret ApS=imut tulliini taaneqartutut aningaasanut annaasanut taarsiinissamik:

1. juli 1999 nallersinnagu atorunnaarsitsinermi: 1.400.000 kr.

1. juli 2000 nallersinnagu atorunnaarsitsinermi: 700.000 kr.@

Nr. 2.

Naalakkersuisut pisinnaatinneqarput, pisortat aningaasaliissuteqartuusut aningaasaliissuteqarnermut pisinnaatitsissutaannik ingerlatiteqqinnissamik itigartitsissagaluarpata, ANamminersornerullutik Oqartussat, Peqqinnissamut Ilisimatusarnermullu Pisortaqarfik aamma Frederiksbergcenteret ApS aqqutigalugit Ilulissani imerajuttunik katsorsaavimmik pilersitsinermut , taassumalu ingerlatsivigineranut, isumaqatigiissut@ atorunnaarsinneqassagaluarpat, Frederiksbergcenteret ApS-imut tulliini taaneqartutut aningaasanut annaasanut taarsiinissamik, tassa oqaatigissavara siuliani aatsaannguaq eqqartukkama nanginnerimmagu una.

1. januar 1999-ip aamma 1. juli 2001-ip akornanni atorunnaarsitsisoqassagaluarpat aningaasanut annaasanut taarsiinissamik 500.000 kr.inik aningaasartaqartumik.

Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaq inassuteqarpoq allannguut akuersissutigineqassasoq.

(Allannguutissatut siunnersuut nr. 88)

1. 1999-imut Inatsisartut aningaasanut inatsisissaattut siunnersuutip suliarineqarneranut Inatsisartuni ilaasortanit siunnersuutit innersuunneqartut, ataatsimiititaliap ima isumaliutissiissummi ima oqaatigai:

1. Inatsisartuni ilaasortaq Lars Karl Jensen

Qassutaarsiutit qallorneqarnissaannut aningaasaliisoqarnissaanik siunnersuut.

Ataatsimiititaq inassuteqarpoq siunnersuut akuersissutigineqassasoq, aamma Naalakkersuisut - maannakkut aningaasaqarnikkut atugassat iluanni - ajornartorsiut taanna maleruagassiuunniarlugu sulissasut.

(Allannguutissatut siunnersuut nr. 89)

II. Inatsisartuni ilaasortaq Niels Mátâq

Upernaviup eqqaani qaleralinnut aalisarfiit ningittakkersorfiusut tamarmik salinneqarnissaannik siunnersuut.

Lars K. Jensenip siunnersuutaa innersuussutigalugu ataatsimiititaq inassuteqarpoq, siunnersuut akuersissutigineqassasoq, aamma Naalakkersuisut - maannakkut aningaasaqarnikkut atugassat iluanni - ajornartorsiut taanna maleruagassiuunniarlugu sulissasut.

(Allannguutissatut siunnersuut nr. 90)

III. Inatsisartuni ilaasortaq Anthon Frederiksen

Kangaatsiami atuarfiup allineqarnissaanik siunnersuut.

Ataatsimiititaq Kangaatsiami atuarfiup allineqarsinnaaneranik pisariaqartitsinermik paasinnilluni ataatsimiititamit aalajangiusimaneqarpoq 1999-imut Inatsisartut aningaasanut inatsisissaattut siunnersuummi 1999-imut pingaarnersiuilluni tulleriiaarisimaneq, taannami kommunit suleqatigalugit suliarineqarsimammat. Taamaammat Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaq inassuteqarpoq siunnersuut itigartinneqassasoq.

(Allannguutissatut siunnersuut nr. 91)

IV. Inatsisartuni ilaasortaq Anthon Frederiksen

Nunaqarfimmi Iginniarfimmi imeqarniarnikkut aaqqiisoqarnissaanik siunnersuut.

Ataatsimiititamit maluginiarneqarmat pilersaarutip taaneqartut pilersinneqarnissaa marlussoriarlugu kinguartinneqarsimasoq, ataatsimiititamit aalajangiusimaneqarpoq 1999-imut Inatsisartut aningaasanut inatsisissaattut siunnersuummi 1999-imut pingaarnersiuilluni tulleriiaarisimaneq, taannami kommunit suleqatigalugit suliarineqarsimammat. Taamaammat Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaq inassuteqarpoq siunnersuut itigartinneqassasoq.

(Allannguutissatut siunnersuut nr. 92)

V. Inatsisartuni ilaasortaq Siverth K. Heilmann

Timersortarfinnut pisoqaanerusunut aningaasanik qinnuteqartoqarsinnaaneranik pilersitsisoqarli.

Ataatsimiititaq isumaqarpoq siunnersuut taanna akuersissutigineqartariaqartoq. - ataatsimiititamit naatsorsuutigineqarmat qitiusumik nutarsaanissamut atugassat atortussanngortinneqarnissaat KANUKOKA-mik isumaqatiginninniarnikkut pissasoq, naatsorsuutigineqarmallu taanna kommuninit pingaarnersiuilluni inassuteqaateqarneq tunngavigalugu iliuuseqarumaartoq - Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaq isumaqarpoq - timersortarfiit aamma taamatut pingaarnersiuilluni tulleriiaarinermut ilaatinneqarsinnaasariaqartut.

(Allannguutissatut siunnersuut nr. 93)

VI. Inatsisartuni ilaasortaq Malînánguaq Marcussen- Mølgaard

Aalisarnermi misileraanissamut immikkut aningaasaliisoqarnissaanik siunnersuut.

TB I /1998-ip pingajussaaneerlugu suliarineqarneranut isumaliutissiissummini ataatsimiititaq imaattumik oqaaseqaateqarpoq: AInatsisartuni ilaasortaq fru Maliinannguaq M. Mølgaard AAalisarnermi misileraanissamut immikkut aningaasaliisoqarnissaanik siunnersuut@-mik saqqummiussivoq. Aningaasaqarnermut Ataatsimiititap ilaasortamit siunnersuut taanna Aalisarnermut, Piniarnermut, aamma Nunalerinermut Ataatsimiititamut tusarniaatigalugu nassiuppaa. Naalakkersuisuni ilaasortaq 15. oktober 1998 ataatsimiititamut akissuteqarpoq.

Akissuteqaatikkut tassuuna aqqutissiuusisoqarpoq Aningaasaqarnermut Ataatsimiititamit Naalakkersuisunut, pingajussaaneerlugu suliarinnilinnginnermi, misileraalluni aalisarnermut aningaasanik suli amerlanerusunik nassaarniartoqartariaqarnera. Ataatsimiititaq isumaqarpoq tamanna NUKA A/S-ip aallarnisarneqarnerani pitsaasumik kinguneqarumaartoq.

(Allannguutissatut siunnersuut nr. 94)

8. Inatsisartut Aningaasaqarnermut ataatsimiititaannit, 1999-imut Inatsisartut aningaasanut inatsisissaattut siunnersuummut atasumik, Naalakkersuisunut kaammaattuutit.

30.10.32 Meeqqanut tapisiat.

Aningaasaqarnermut Ataatsimiititamit kaammattuutigineqarpoq Naalakkersuisut ukiuni tulliuttuni ilaqutariit meerartallit pisinnaatitaaffii pillugit paasisitsiniaanermik annertusisisitsissasut.

Tassalu taamatut oqaaseqarluta Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliaq isumaqatigiissoq Inatsisartunut saqqummiussivoq.

Daniel Skifte, Aningaasaqarnermut Ineqarnermullu Naalakkersuisoq:

1999-imut Inatsisartut aningaasanut inatsisissaattut siunnersuutip aappassaaneerneqarnissaanut Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliaq isumaliutissiissuteqarneranut Naalakkersuisut sinnerlugit matumuuna qutsavigiumavara, sulisimaqaasi.

1999-imut aningaasanut inatsisissatut siunnersuummut, kiisalu aappassaaneerinninnissamut Naalakkersuisut allannguutissatut siunnersuutaasa amerlanersaannut Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap ataatsimut isigalugu isumaqataanera paasillugu nuannerpoq.

Aallarniutigalugu aningaasaqarnikkut ingerlatsinerup pingaarnersaanut kiisalu 1999-imut aningaasanut inatsimmi ukiunilu missingersuusiorfiusuni oqimaaqatigiissitsisoqarnissaanik anguniakkamut Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap oqaaseqaatai naatsumik oqaaseqarfigeqqaassavakka.

Aningaasanut inatsisissatut siunnersuut Naalakkersuisut siullermeerinninnissamut saqqummiussaat ilisimaneqartutut oqimaaqatigiissitsinermik imaqarpoq, Ingerlatsinermut, Sanaartornermut Taarsigassarsisitsisarnermullu missingersuutini, IST-imi, angusaq 0-iusussanngorlugu. Sinneqartoorutissatut anguniakkat appartinneqarnissaannik Naalakkersuisut aalajangernerannut pissutaavoq 1997-imi aningaasaleeqqittoqarnissaanik pisariaqartitsinerujussuaq pissutigalugu piffissami 1999-2001-imi sanaartornermut atugassat amerlanerunissaannik Naalakkersuisut kissaateqarnerat.

Aningaasanut inatsisissatut siunnersuutip siullermeerneqarnerata kingorna paasinarsivoq peqqinnissaqarfik amerlaqisunik aningaasaliiffigeqqinneqartariaqartoq ilaatigut sulisussarsiniartarnerup ajornartorsiutaaneranik pissuteqartumik. Taamaammat peqqinnissaqarfimmut tunngasutigut allannguutissanik siunnersuuteqartoqarnissaa pisariaqalerpoq. Kiisalu peqqinnissaqarfimmi ajornartorsiutinik misissueqqissaartussanik Naalakkersuisut suleqatigiissitaliorput. Suleqatigiissitap sulinera siunnersuisartut avataanersut misissueqqissaarnerannik tapertaqartinneqassaaq.

Suliat tamakkut pisariillisaanissanik kiisalu peqqinnissaqarfiup ajornartorsiutaasa ilaannut aaqqiissutissanik siunnersuuteqartoqarnissaanik kinguneqarnissaat Naalakkersuisunit naatsorsuutigineqarpoq.

Allannguutissatut siunnersuutit maannamut katillugit ukiumut 30 mio. kr.-it sinnilaarlugit aningaasartuutit amerlinissaannik imaqarput pingaartumik peqqinnissaqarfimmi aningaasartuutit amerlassusaannik pissuteqartumik.

Sinneqartoorutissatut anguniakkat allanngortikkumanagit iliuuserineqarsinnaasut pillugit Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliaq Naalakkersuisunit oqaloqatigineqartareerpoq. Taamaalilluni IST-imi angusat oqimaaqatigiissinneqarnissaannik Naalakkersuisut suli siunertaqarput.

Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliamik oqaloqatiginnittarnerni suliani pineqartuni akitsuutinik qaffaanissat ullumi suliaralugit akuersissutigivagut, oqaloqatiginnissutigineqareersimanerat aallaavigalugu.

Akitsuutinik qaffaanissat pillugit isumaliuteqarnerit tatigeqatigiilluni isertuullugit ingerlanneqartariaqarmata 1999-imut Inatsisartut aningaasanut inatsisissaannut siunnersuutip aappassaaneerneqarnissaanut taamatullu aamma akissuteqaammi agguaanneqartumi akitsuutinut qaffaanerit nutaat kingunerisaannik, isertitassat amerleriaataat katillugit 37 mio. kr.-inik aningaasartallit ilanngunneqarsinnaasimanngillat. Taamaalillutik akitsuutinik qaffaanerit pingajussaaneerinninnissamut allannguutissatut siunnersuutitut saqqummiunneqarumaarput, kinguneqassallutillu IST-ip inernerata oqimaaqatigiiffiunissaanik Naalakkersuisut siunertaqarnerata aalajangiusimaneqarneranik.

Kiisalu Naalakkersuisunit maluginiarneqarpoq aningaasatigut iliuuseqarnissamut periarfissat annertusiumallugit nunatta karsiata nunanut allanut akiitsuisa akilersorneqarnerisa allanngortinneqarnissaanut sammisunik Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliaq saqqummiussaqartoq. Siunnersuut, siunissaq qaninnerusoq isigalugu qasunganerusumik aningaasaqarnikkut ingerlatsisoqarnissaanik, tassa siunissami akiitsutigut nammagassaqarnerunissaq akigalugu IST-imi amigartooruteqartoqarnissaanik Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap oqallisigineqarnissaanik kissaateqarneratut, Naalakkersuisunit paasineqarpoq.

Naalakkersuisulli 1999-imiit sinneqartooruteqartoqarnissaanik imaluunniit aningaasaqarnikkut ingerlatsinermi oqimaaqatigiissitsisoqarnissaanik Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap arlaleriarluni kaammattuutigisai pingaartillugit maluginiarusunnerusimavaat.

Taamaammallu tamanna aningaasanut inatsisissatut siunnersuutip aappassaaneerneqarnerata pingajussaaneerneqarneratalu akornanni Naalakkersuisut Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliamik suleqateqarnerminni aallaavigissavaat.

1999-imut aningaasanut inatsisissatut siunnersuut oqaatigineqareersutut 1998-imut aningaasanut inatsimmut sanilliullugu sanaartornermut tunngasutigut missingersuutitigut ammut iluarsiissutinik ikinneralaarsuarnik imaqarpoq. Akerlianik Naalakkersuisut Namminersornerullutik Oqartussat allaffissorneranni missingersuutitigut ammut iluarsiinissamik ilanngussaqarput. Missingersuutitigut iluarsiinernut tunngatillugu siunnersuutigineqarpoq kontomi pingaarnermi 10.01.03-mi, Namminersornerullutik Oqartussat Nuummi qitiusumik allaffeqarfii, 5,6 mio. kr.-it timitalerneqassasut. Missingersuusiornermi tunngavigineqartut naapertorlugit allaffissornermi missingersuutitigut iluarsiissutissat sinneri 1999-imut ilassutitut aningaasaliissutinut inatsimmut siullermut atatillugit timitalerneqarnissaat naatsorsuutigineqarpoq.

Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliamit aamma noqqaassutigineqarpoq Namminersornerullutik Oqartussat qitiusumik allaffeqarfiini atorfinitsitsisarnerup unitsinneqarnerata kingunerisaanik sulisoqarnermut takussutissiat assigiinngitsut allannguutissaattut siunnersuutinik saqqummiussisoqassasoq. Tamanna pillugu malugeqqussavara allaffissornikkut missingersuutinik ammut iluarsiinerit sulisoqarnikkut sunniuteqassappata taakku aammattaaq 1999-imut ilassutitut aningaasaliissutinut inatsimmut ilanngunneqarumaarmata.

Maannalu Naalakkersuisut sinnerlugit Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliamit ersersinneqartut aalajangersimasut oqaaseqarfigissavakka.

Inatsisartut siulittaasoqarfiata allannguutissatut siunnersuutaasa 4 mio. kr.-it, imaluunniit 10 procentit missaanik aningaasartuuteqarnerunissamik imaqartut akuersissutigineqarnissaannut inatsiseqaammik Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap isumaliutissiissutaani ilanngussisoqarpoq.

Siunnersuut taamaannerisut naalakkersuisunit oqaaseqarifgineqassanngillat, naalakkersuisulli naatsorsuutigaat allannguutissatut siunnersuutit Inatsisartunut tunngasut immikkoortillugit taasissutigineqassasut.

Mittarfiliortiternerup, pingaartumillu Paamiuni mittarfiliornerup kinguartinneqarnerata aningaasaliissutitigut kingunerisinnaasaasa sukumiinerusumik misissorneqarnissaannut Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap kissaateqarnera naalakkersuisunit maluginiarneqarpoq. Suliassat allat pingaartinneqaqisut, soorlu nutarterinissat pissutigalugit kinguartitsinissap pisariaqarnera Aningaasanut Inatsisissatut siunnersuutip siullermeerneqarnerani naalakkersuisut sinnerlugit naalakkersuisut siulittaassuannit oqaatigineqarpoq.

Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliaq naalakkersuisunut kaammattuuteqarpoq Kangerlussuarmi Narsarsuarmilu mittarfiit pillugit siunissamut pilersaarummik piaartumik saqqummiussaqaqqullugit.

Tamatumunnga atatillugu naalakkersuisut erseqqissarusuppaat Kangerlussuup Narsarsuullu inissisimanerisa allanngortinneqarnissaanik pilersaaruteqartoqanngitsoq. Nunami namminermi timmisartuussisarnermi tapiissutinik pisariaqartitsineq pillugu Takornariaqarnermut, Angallannermut, Niuernermut Attaveqaatinullu Naalakkersuisoqarfik Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap apeqquteqaataannut akissuteqarumaarput.

Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap apeqquteqaatai allat aamma naalakersuisunut ilaasortanit akisussaassunit akissuteqarfigineqarsinnaapput.Natsorsuutigaara Aningaasaqarnermut Ataatsimiimiititaliaq akissuteqareeruni siunnersuutit isummerfiginngikkallakkani pillugit pingajussaaneerinninnissamut isumaliutissiissummini inassuteqarumaartoq.

Isumaliutissiissutip imaasa sinneri naalakkersuisut ima paasivaat.

Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliaq allannguutissatut siunnersuutit ilaannut akuersaartoq, ataasiakkaannullu allanut akuersaarani.

Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliamit ersersinneqartut allat kaammattuutitut, soorlu amerlanerusunik paasissutissiissoqarnissamik paasineqarput. Ajornartorsiutit allat immikkut ittut pillugit oqaatigisinnaavara Atuakkiorfiup aningaasatigut ajornartorsiuteqarnera naalakkersuisunit eqqumaffigineqarmat, tamatumalu IA2 1998-ip appaassaaneerneqarneranut allannguutissatut siunnersuutinik naalakkersuisut saqqummiussaqassapput Atuakkiorfiup aningaasaliissutit qaavitigut 1,5 mio. -nik 1998-mi aningaasaliiffigineqarnissanik kinguneqartussamik. Maannalu aappassaaneerinnissamut naalakkersuisut allannguutissatut siunnersuutaat pillugit Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap inassuteqaataasa ilaat oqaaseqarfigissaavakka.

Takornariaqarnermut, Angallannermut, Niuernermut Attaveqaatinullu Piosrtaqarfiup allaffissorneranut aningaasaliissutit 750.000 kr.-inik amerlineqarnissaannik allannguutissatut siunnersuutip akuerineqannginnissaa Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap inassutigaa. Aningaasaqarnermut Atatsimiititaliap taamatuttaaq suliffissaaleqinermik akiuiniarnermut suliffeqarnerup iluarsaateqqinneranut 1,5 mio. kr.-it nuunneqarnissaata akuerineqanngissaa inassutigaa. Taakku pillugit siunnersuutitik naalakkersuisut aalajangiussimavaat, naatsorsuutigalugulu siunnersuutit taakku marluk immikkut taasissutigineqassasut, Inatsisartut missingersuutaanut allannguutissat siunnersuutitulli.

Inuussutissarsiutinik siuarsaanermut agguaassassat atugassanngortinneqaratik ingerlatsinermut sillimmatitut nuunneqarnissaat Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliamit inassutigineqarpoq siunnersuut taanna naalakkersuisut tunngaviatigut isumaqatigaat, akerlianilli allatut aaqqissuisoqarnissaannik siunnersuuteqarlutik. Naalakkersuisut siunnersuutigaat nunami inuussutissarsiutinut ukiut tamaasa 2 mio. kr.-it atugassanngortinneqartassasut, kiisalu 1999-imi Takornariaqarnermut, Angallannermut, Niuernermut Attaveqaatinullu Naalakkersuisoqarfimmi 8 mio. kr.-inik immikkoortitsisoqassasoq naalakkersuisunut saqqummiussaqarnikkut Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap akuersissuteqareerneratigut atugassanngortinneqarsinnaasunik.

Tamanna naapertorlugu pingajussaaneerinninnissamut naalakkersuit allannguutissatut siunnersuuteqarniarput. Kiisalu Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliaq ilaasortat siunnersuutaannut pingasunut, tassa Maliinannguaq Markussen Mølgaard-ip misileraalluni aalisarnermi suliniutit annertusarneqarnissaanut kiisalu Lars Karl Jensen-ip Nils Mátâllu qassutaarsiutit ningittagaarsiutit qallorneqarnissaannut siunnersuutaannut isumaqataapput. Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap inassuteqaatai tunngavigalugit aningaasaliissutareersut atorlugit suliniutinik tamakkuninnga naalakkersuisut ingerlatseqqissapput.

Taama oqaaseqarlunga siunnersuut Inatsisartunut oqaluuserisassanngortippara, aningaasanullu inatsisissatut siunnersuutip pingajussaaneerneqarnissaa, imaluunniit taassuma tungaannut Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliaq sulilluarnissaanik kissaallugu.

Lars Karl Jensen, Siumup oqaaseqartua:

1999-mut ukiunullu tullernut missingersuusiorfiusunut inatsisartut aningaasanut inatisissaat aappassaaneerlugu saqqummiunneqarneranut Siumup tungaaniit imaatut oqaaseqaateqassaagut.

Siullermik qujassutigissavarput aningaasanut inatsisissap siullermeernerani Siumumit oqaaseqaatigut aningaasaqarnermut ataatsimiititap isumaliutissiissummut ilanngullugit oqaluuserisimammagit.

Siumumit aallaqqaasiinitsinni oqaatiginngitsoorusunngilarput nunatsinni ingerlatsinermut sanaartugassanullu aningaasaliissutit annertuut Inatsisartuni oqaluuserineqartillugit inuiaqatigiinnut siamasinnerusumik iluaqutaasussat salliutinneqarnissaat pingaarutilittut isumaqarfigisatsigu, sulilu aningaasartuutikillisaasariaqaratta ingerlatsinikkut sukangasuumik ingerlatsisoqarnissaa suli pisariaqartutut isumaqarfigalugu Naalakkersuisut tamanna aalajangiussimagaat Siumumiit paasilluarlutigu aamma inassutigissavarput.

Aningaasanut inatsisip allannguutissaanut ataatsimiititaliap isumaliutissiisutaa aammalu tassunnga tunngasunik Naalakkersuisut akissuteqaataat Siumumit iluarisimaarlugit makkua oqaaseqarfigissavagut:

Siumumit maluginiarparput Naalakkersuisut allannguutissanik assigiingitsunik 72-nik saqqummiussaqarnerat aningaasatigut ingerlatsinermi 34.0 mio kr.-it sinnerlugit ajorseriaatsinik malitteqartussatut ataatsimiititaliamit tikkuaaffigineqartoq. Tassani pitsaasumik angusaqartoqarnissaa siunnertaralugu ataatsimiititaliap arlalitsigut inassuteqaatai Siumumit isumaqatigaagut.

Siumumit Aningaasaqarnermut Atatsimiititaq isumaqatigaarput Raajanut akitsuutit qaffanneqarnissaat aningaasanut inatsisissap pingajussaaneernissaanut saqqummiusinissamik inassuteqarmat, Siumumit isumaqarpugut tamanna aamma akileraartarnermut ataatsimiititap isumaliutsissiissutaanut naapertuuttoq.

Uanili oqaatigiinngitsoorusunngilarput isumaqaratta akitsuutit suulluunniit sumut atorneqarnissaannik oqaasertaleererluni innersuusuteqarneq tulluanngitsoq tamannalu eqqarsaatigilluaqqussavarput. Siumut isumqarpoq akitsuutinik isertitat aviffigigeqatigiinneq aallavigalugu inuiaqatigiinni aningaasaliisutigisariaqartut tamanna ingerlatsinikkut pingaarutilittut isigalugu tamatuma aalajangiusimaneqarnissaa Naalakkersuisunut inassutigissavarput.

Siumumit nunnaarutigalugu maluginiarput piffissami kingullermi suliffissaqartitsiniarneq annertusarniarlugu Naalakkersuisut amerlasuutigut aningaasalersuimmata. Nunami inuussutissarsiutinik tapersiisarnerup aallaqqaammulli ingerlaluarnissaa pingaarutilittut isigaarput tassanilu SULISA A/S-ip allaffissornikkut sullissinermi peqataanissaa qulakkeerniarlugu aningaasaleeqqinissaq pingaarutilittuut isigaarput aamma NUKA A/S-ip atortunik illuutinillu piginnittussaanerata qulakkeerneqarnissaa pingaatillugu tamatuma aaqqivigineqarnissaa Siumumit inasutigeriissallutigu.

Siumup pingaartippaa Pisortat suliffeqarfiini qarasaasianik atuinerup pitsaasumik ullutinnullu naleqquttumik ineriartortinneqarnissaat, tamannalu anguniarlugu aningaasaqarnermut ataatsimiititap Namminersornerullutik Oqartussat qarasaasiaqarnermi immikkoortortaanni aningaasanik atuinissamut tunngasumik nalilersuilluarnissamik inassuteqaatai taperserlutigit, tamannalu Naalakkesuisunut nalilersorluaqqussavarput, tamatumunnga peqatigitillugu ingerlatsiffiit selskabit pisortanit pigineqartut pissarsianit akiliuteqartarnerannut tunngasut ilanngullugit nalilersorluarneqarnissaat Siumumiit kissaatigalugu, taakkumi maannakkut selskabit aningaasatigut pitsasumik inissimanerisa ingerlaannarnissaat matumani pingaartikkatsigu.

Kommunit nunaqarfiillu inuttaasunit najugaqarfikkuminartuunissaat tamatta kissaatigisatta annerit ilagaat, tamattumik suliffissatigut sullissinikkullu pitsaasumik ineriartortineqarnissaat pingaartillugu matumani Kommuninut ajornartorsiortunut tapiissutit agguaanneqartarnerisa tulliani KANUKOKA-mik isumaqatigiinniuteqarnissami nalileqqinnissaat Siumumit isumaliuteqqussarput.

Suliffissaaleqinnermik akiuiniarnermut aningaasaliissutit 1,5 mio. kr.-inik ikilillugit suliffeqarnikkut iluarsartuussinermut nuunniarneqarnerat Siumumiit akuersaarnartuutinngilarput, tassami mandetimit atorlugit suliffiissaaleqinerup akiorneqarniarnera kommuninit amerlasuunit atorluarneqartarmat. Tamatumunnga allatut aaqqisoqarsinnaanera periarfissaqarnersoq Siumumiit Naalakkersuisunut mississoqussavarput.

Peqqinnissakkut sullisinerup ineriartortinneranut ilagitillugu nunatsinni imigassamik ajornatorsiuteqartut katsorsaasanerit annertussaavigineqarnissaat ukiup ataatsip matuma siorna 1998-imut aningaasanut inatsisissap oqallisiginerani eqqartoratsigu Nuummi imigassanut ajornartorsiutilinnut sullissiviup immikkoortortaqalernissaanik, taanna uteeilaassavara, tassa Nuummi imigassanut ajornartorsiutilinnut sullissiviup immikkoortortaqalernissaanik oqallisigisatta ilaagaat, ilanngullugu eqqartorneqarpoq sullissivimmik Ilulissat kommuniani pilersitsisoqassasoq tassuuna avannaanit kingoqqisunut tassani Ilulissani katsorsaaviliinissaat siunertaralugu, tamanna tunngavigalugu Siumup tapersernukuummagu matumani eqqaasitsissutigissavarput.

Uani periarfissaq iluatsillugu 1999-mut aningaasanut inatsissap siullerneernerani Peqqinnissaqarfimmut tunngasunik oqaaserisagut innersuussutigalugit Siumumit maluginiarparput peqqinnissaqarfiup ingerlatsinneqarnerani ukiunut tullernut aningasatigut tunngavissat Naalakkersuisut aqqiiviginiarsimagaat. Tamanna peqqinnisaqarfimmik ingerlatsisunut aammalu sullinneqartunut pingaaruteqarmat Siumumit nunaarutigaarput taperserlugulu.

Siumumi takornariaqarneq upperaarput tassaammat nunatsinni inuussutissarsiutinik ingerlatsinermi siunissami isumalluutitta pingaarnersaannut ilaalertussaq.

Nunatsinni pinngortitaq assissaqanngitsumik ukioq kaajallallugu allanngorartuummat na-leqquppoq tamanna avammut tuniniassallugu. Tassani nunattalu iluani silaannakkut angallanneq eqaatsumik periarfissinniarlugu mittarfiit pilersaarutaasumik sanaartorneqarlutillu piviusungortinnissaat aalajangiusimaneqasasut Naalakkersuisunut inassutigalugu ullumi makkunani nunatta kujasinnerusuani silaannakkut angallanerup ataqatigiissarneqarnissaanik oqalunneq Siumumiit peqattaffiginiarparput.

Ukuni makkunani angallanneq pillugu nassuiaatit ikigisassaanngitsut Inatsisartunut saqqummiunneqartartut Inatsisartunit oqaaseqarfigineqartarnerat aallavigalugu angallananerup ilusilersugaanissa Siumumiit pingaartipparput, tassunga ilanngullugu inuiaqatigiinni aningaasartuutissat pisariaqartinneqaqisut salliutinneqarnissaat eqqarsaatigalugu Qaanaami Paamiuniu suluusalinnut mitarfiliassat pilersaarutini ajuusaaraluarluta paasisariaqarparput, annertunerusumillu kinguartinneqaqqunagit. Siumup innersuussutigaa ippassaq Inatsisartuni angallaneq pillugu oqallinnermi mittarfiliassat pillugit oqaaserineqartutut ilusilerlugit inerlanneqarnissaat. Tamatumunnga ilanngullugu Qaqortumi timmisartut qulimiguullit mittarfiata heliportip nuunneqartussaanera tassani suluusalinnut mittarfiliornissamut sanilliullugu aningaasatigut sanilliussinikkut tamanna qanoq sunniuteqassanersoq Naalakkersuisunut nalilersoqqussallugu.

Nalaakkersuisut isumaqatigaagut pilersaarutigimmassuk kitaani illoqarfiit silaannakkut toqqaannanngitsumik angallaffiusut akornnanni angallanneq tunimi, ullumikkut suli taamatut taasaratsigu misilittaagaasut aallavigalugit kiffartuusinermi aaqqissuusinertut ilusilinnik kitaani angalanneq pilersaaruteqarfigineqalermat, tamanna angallannermi eqaallisaataasutut isigalugu iluatsilluartumik ingerlanneqarnissaa tapersersorlutigu kissaatigaarput.

Silaannakkut ilaasunik anngallassinermut atatillugu Grønlandsfly A/S-imut ukioq manna 1999-imullu aningaasaliissutissanut naalakkersuisunit saqqummiunneqartut Siumup taperserpai, neriuutigalugu ukiuni tulliuttuni aningaasartuutikillisaaneq ilaatigut ippssaq oqallinnitsinni siunnersuutigineqartutut malitseqartinneqassasoq.

Kangerlussuup Narsarsuullu siunissami naalakkersuinikkut aalajangiiffigineqareerpoq, taakkua imarpik qulaallugu timmisartunut mittarfiusnissat suli ukiorpassuarni inissisimasussaammat takkunani sillimanissakkut piumasaqaatit isiginiarlugit sanaartornermut pilersaarusiorfiunerat Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliami paaseqatigiiffiussumik isummerfigineqarnissat Siumumit pingaartillugu sanaartugaasutut pilersaarutit naliliffigineqqinnissaat Ataatsimiititaliami uterfigeqqeqqussavagut.

Suliffissat amerlanerusut pilersinneqarnissaat NUKA A/S-ip aallaqqaamulli pitsaasumik inissimaneranik toqqammaveqartussaavoq taamaattumik Siumumiit pingaartut isigaarput il- luutit atortullu suliffeqarfimmut pigisassanngortinneqarnissaat, uanilu aammalu Nanortalimmi PUISI A/S-ip tunisassiulernissaa siunissamilu imermik ajornartorsiuteqannginnissaa, taqqavanilu aalisakkanik tunitsiveqarnissap aqqiivigineqarnissaa pingaartuummat Siumumiit naalakkersuisunut apeqqutigissavarput tamanna qanoq piarersimaffigineqarnersoq.

Naggataatigut Inatsisartuni ilaasortat ataasiakkaat siunnersuutaat Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap innersuutigisaatut suliarineqarnissaat Siumumit taperserpavut.

Siumumit taamatut oqaaseqarluta 1999-mut aningaasanut inatsisissaq pingajussaanik saqqummiuneqannginnerani Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliami oqaaluserineqarnissaa inassutigaarput.

Anders Nielsson, Atassutip oqaaseqartua:

Aningaasaqarnermut Ataatsimiisitaliaq isumaqatigiissoq, isumaliutissiissutip matumap aappassaanneernerani saqqummiunneqartumi, inatsisartut aningaasanut inatsisissaannut siunnersuummi saqqummiussaqarpoq.

Taamatut ataatsimoortumik ataatsimiisitaliap isumaqatigiinnerani, suliaq annertooq partiit assigiinngitsut pingasut isumaat naapittinniarneqarsimapput aningaasanut inatsisissap Naalakkersuisunit suliarineqarlunilu saqqummiunneqarsimasup suliaralugu naammassiniarnerani.

Atassut-miit piffissaq iluatsillugu partiit allat marluk aningaasaqarnermi ataatsimiisitaliami ilaasortaatitaqartut qujassuteqarfigerusuppagut, suliap akisussaassuseqartumik suliariniarnerani peqataasimanerannut.

Anersaaruluutinnguaq.

Ukiut siuliinisut Aningasaqarnermut Ataatsimiisitaliaq piffissaasuatinneqaqaluni sulisinneqarsimavoq-aasiit. Inatsisinut akuersissutigineqartussanut allanut naleqqiullugu, aningaasanut inatsisissaq piffissalerneqarsimavoq ullormik akuersiviusussamik. Tassalu pinngitsoorani oktoberip naannginnerani akuersissutigineqarsimassalluni. Tassalu imaappoq kingusinaartumik aningaasanut inatsisissatut siunnersuut tunniunneqarsimappat, taava taassumap pinngitsoorani malitsigissavaa Inatsisartunut ilaasortanut tamanut piffissaasuatitsineq, minnerunngitsumillu Aningaasaqarnermut Ataatsimiisitaliami ilaasortanut.

Tassungalu ilanngunneqartariaqarluinnarput inatsisissamut allannguutissatut siunnersuutit ikigisassaanngitsut Naalakkersuisut tunniuttangaat inatsisissap aappassaaneerlugu suliarineqanngilaattaani. Uanga pinngitsoorusunngilanga - oqaluttarfik manna atorlugu - erseqqissassallugu, taamatut sulineq akisussaassuseqartumik sulinerunngimmat. Aningaasaqarnermut Aatsimiisitaliaq inatsisartullumi periarfissinneqarneq ajorput, sukumiisumik sulisinneqarnissaminnut, tassami aningaasanut inatsisissaq ima annertutigaaq allaat sukumiisumik suliarinngikkaanni inatsisit kukkunernik imaqartut suliarineqaratarsinnaallutik.

Allannguutissatut siunnersuutit 72-it nassiunneqarsimapput.

Allannguutissatut siunnersuutit nassiunneqartut tassaaniartussaagaluarput, aningaasanut inatsisissap siunnersuutitassaata suliarinerani qinnuteqaateqarnissamut tunngavissat naammattut pigineqarsimannginneri aallaavigalugit, allannguutissatut siunnersuummik qinnuteqaateqartarnissaq. Inatsisartunut ilaasortap kialluunniit nalilersinnaasariaqarpaa, allannguutissatut siunnersuutit nassiunneqarsimasut 72-sut akornanni qulaani pineqartut naammassisimanerai.

Taamatut suleriaaseqarneq unitsittariaqalerpoq. Siulittaasoqarfik nalilersueqqittariaqalerpoq, taavalu piffissanik assigiinngitsunik aaliangersaalluni piumasaqaateqarlunilu, aningaasanut inatsisissap siunnersuutitassaata pissuserissaarnerusumik sukumiinerusumillu suliarisalernissaa anguniarlugu.

Aningaasanut inatsisissatut siunnersuutip siullermeerneqarnerani Atassut-miit iluarisimaarinnilluta oqaaseqarpugut, tassa aningaasanut inatsisissap siunnersuutigineqarnera malillugu IST-p inernera sinneqartoorfiunanilu amigartooruteqarfiunngimmat. Kisiannili tamatuma kingorna Naalakkersuisuniit allan-nguutissatut siunnersuuterpassuit kingunerisaannik IST-p inernera 34 mill. koruuninik ajorseriaateqartinneqarpoq.

Atassut-miik Naalakkersuisut inakkusuppavut - aningaasanut inatsisissap siunnersuutitaata pingajussaaneerlugu suliarineqannginneranii - allannguutissatut siunnersuummik saqqummiussaqaqqullugit, IST-p inernerata ajorseriaateqarsimasup naligiissartinneqarnissaa anguniarlugu, una inassutigisarput aningaasanut inatsisissatut siunnersuutigineqartup atuuffianut.

Una inassutigisarput aningaasanut inatsisissatut siunnersuutigineqartup atuuf-fianut, tassalu 1999-muinnaq tunngatinngilarput, kisiannili ukiut taassumap kinguliiniittut aamma ilanngullugit. Aningaasartuutissat pisariaqartilluinnarneqartut, suli aningaasartassaasa qanoq amerlatiginerinik ilisimasaqarfiginngisagut utaqqipput ukiuni tulliuttuni aggersuni qaninnerpaani aningaasartuutaasussaallutik. Allatut oqaatigalugu, annertungaatsiartunik uninngagallartitaqalersimavugut aningaasanut inatsimmut ilanngunneqarsimanngitsunik.

Atassut-ip tunngaviusumik siunertarilluinnagaa tassaavoq, ilinniartitsinikkut aammalu suli ilinniartitsinikkut taamaallat siunissarput qulakkeersinnaagipput. Taamaattumik Atassut-miik Aningaasaqarnermut Ataatsimiisitaliap Inuit Ataqatigiit saqqummiussaqarnerat tunngavigalugu tapersiinera isumaqatigaarput, tassalu Namminersornerullutik Oqartussanik sulisoqarneq pillugu toqqammavissaliussasut, piginnaasanik siuarsaanikkut pikkorissartitsinerit suliamullu atatillugu atuaqqittarnerit siunertaqarluartumik ingerlatilissagaat. Tamannalu imatut aaqqiivigineqartariaqarluni, tassalu sulisut ataasiakkaat suliffiup iluani qaffariartornissaat siunertaralugu pilersaarusiortoqassasoq.

Taamatut pilersaarusiornissaq sulisunut ataasiakkaanut qaffariartornissamik kinguneqartussaq akutsunngitsumik nalilersuiffigineqartassaaq. Taamannak siunertaqartumik aaqqissuussinerup kingunerissavaa, sulisut ataasiakkaat siunissartik pilersaarusiorsinnaanngussavaat, taamaalillutik suliffiup iluani qaffariartornissartik namminneerlutik aaqqissuussinnaanngorlugu.

Piffinni ataasiakkaani mittarfiliortiternerit annertuumik aningaasartuutaasut naammassineqaraluttualerput, tassani ilaatinneqaratik Paamiut Qaanaallu mittarfissaat, taakkuami ukiunik marluugallartunik kinguartinneqarallarnissaat siunnersuutigineqarmat. Taamatut kinguartitsigallarnissap sunniutissai eqqarsaatigalugit minnerunngitsumik Paamiut eqqarsaatigalugit akuersaaruminaappoq, taamaattumik Atassut-ip Aningaasaqarnermut Ataatsimiisitaliaq isumaqatigaa, kinguartitsigallarnissamik siunnersuut Naalakkersuisut aammaloorlutik nalilersuiffigeqqikkallassagaat siunnersuutip aappassaaneerneqarnerata pingajussaaneerneqarnissaatalu akornanni.

Nammineerluni illuliortiternermi aningaasaliissutit qatangiinnartut eqqarsaatigalugit, tassami pisariaqartitsineq naapertorlugu siunnersorneqannginneq pissutaalluni, maannakkut ersarissumik nassuiaatissarsiorfigineqartariaqarput. Atassut-ip Aningaasaqarnermut Ataatsimiisitaliaq isumaqataaffigaa nalilersuititseqqunerani Naalakkersuisunut suliat tamakku suliariumannittussarsiuunneqartarneri eqqarsaatigalugit. Killiffik siunertamut pitsaasumut maannakkut killiffiusimasoq kannguttaatsuliorfiuvoq.

Nuka A/S eqqarsaatigalugu taamatut nutaaliorneq nunaqarfiit periarfissaasa pitsanngorsaavigineqarnerat eqqarsaatigalugu, suliffeqarfik nutaaq pilersinneqarsimasoq ajunnginnerpaamik aallarteriarnissaa periarfissagissaartinneqartariaqarpoq. Taamaattumik Atassut-miit sakkortuumik erseqqissaatigissavarput, Aningaasaqarnermut Ataatsimiisitaliap tunngavissaleerusunnerani, tas-salu tunisassiorfiit landskarsip aningaasartuutigisimasai Royal Greenland-ip Nuka A/S-imut aningaasartaqanngitsumik tunniutissagai.

Aningaasanut inatsisissatut siunnersuutip siullermeerneqarnerani Atassut-ip kissaatigisimavaa, immikkut ittumik aningaasanik immikkoortitsisoqarnissaa, kommuunit suliffissaqartitsiniarnikkut siuarsaanissaannut atugassanik, aningaasakilliulersimanerat tunngavigalugu, taamatullu eqqugaasut tassaasimapput allanngortiterinerup aammalu suliassat suliffiillu naapertuuttumik aaqqissuussiffigineqarneri pissutigalugit.

Kissaatigisaq tamanna Atassut-ip aammaloorluni saqqummiuteqqippaa, qinnutigeqqillugulu aningaasanik immikkoortitsisoqassasoq, taamatullu immikkoortitsinerup pisariaqartitsilerneq tunngavigalugu Naalakkersuisut isumaqatigiinniarsinnaalersillugit, kommuunini pineqartuni aningaasarsiornikkut siuariartoqqilernissaq eqqarsaatigalugu.

Taamatut oqaaseqarluta, isumaliutissiissummullu akuersaaqataalluinnarluta, Atassut-ip aningaasanut inatsisissatut siunnersuutip pingajussaaneerneqarnissaanut ingerlateqqinnissaa isumaqataaffigaarput, kisiannili aningaasaqarnermut ataatsimiisitaliamit suliareqqinneqarallassalluni.

Josef Motzfeldt, Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuat:

Aningaasaqarnermut Ataatsimiititap isumaliutissiissutaanut naalakkersuisut akissuteqaataanni Inuit Ataqatigiinnit pingaaruteqarluinnartutut maluginiakkavut marlussuit oqaaseqarnitsinni aallaqqaatigissavagut.

Oqaaseqarfigitinnagilli matumuuna Inatsisartuni ilaasortanut ilisimatitsissutigeriissavarput, soorlu filmigassat qassinik ukiulinnut naleqqutuunerannik taama pisoqartartoq, oqaaserisassagut Inatsisartut naalakkersuisunut sulisitsisuunerannik qulartunit tusarneqarusussinnaanerat ilimananngimmat.

Siullertut Inuit Ataqatigiit uparuaaffigerusutaat tassaapput Inatsisartut Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaata naalakkersuisut siunnersuutaasa akuerineqannginnissaannik inassuteqaataannut tunngasut.

Tamanna aammaarlugu Aningaasaqarnermut Ataatsimiititap isumaqatigiilluni isumaliutissiissutaatigut maanna oqaluuserisatsigut misilinneqaqqittussanngorpoq. Siusinnerusukkummi, kingullermik Inatsisartut upernaaq ataatsimiinneranni inatsisartuinnaanngitsut aammali inuiaqatigiit tamanna misillerfigereerpaat.

Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaq ullumikkumut isumaliutissiissummigut isumaqatigiilluni naalakkersuisut siunnersuutaannut arlalitsigut itigartitseqqusilluni oqaaseqaateqarpoq, naalakkersuisut akissuteqaammikkut akueriumasimanngisaannik.

Aamma aningaasaqarnermut ataatsimititaq naalakkersuisut siunnersuutiminnik eqqarsaqqittariaqarnerannik arlalitsigut kaammattuuteqarpoq, naalakkersuisut akissuteqaamminni itinerusumik nassuiaateqaratik aalajangiusimarusutaannik.

Kiisalu Aningaasaqarnermut Ataatsimiititap naalakkersuisut eqqarsarluaqqaartariaqarnerannik inassuteqaataasa ilaat naalakkersuisunit paatsuuinnneqarsimanngikkunik paatsoortuusaarneqarsimapput.

Uparuakkatsinnut siullernut tunngatillugu pineqartut tassaapput suliffissaaleqinerup akiorniarneranut aningaasat manditiminut atugassiissutigineqaraluartut ilaasa Isumaginninnermut Suliffissaqartitsinermullu Pisortaqarfimmi allaffissornermut nuunneqarnissaannik naalakkersuisut siunnersuutaata Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliamit akuersaarneqartariaqanngitsutut inassuteqaat.

Taama nuussinissamik naalakkersuisunit siunnersuutigineqartup eqqortuliornerunngitsutut nalilerneqartariaqarneranik Aningaasaqarnermut Ataatsimiititap naliliineranut tunuliaqutaanerput Inuit Ataqatigiinnit aalajangiusimavarput.

Aamma taamaalluinnarpoq Angallannermut il.il. Pisortaqarfiup qarasaasiat atorlugit paasissutissanik siammaasariaqarnermut isumaginnittut ilaneqarnissaannik naalakkersuisut qinnuteqaataanut tunngatillugu aningaasaqarnermut ataatsimiititap itigartitseqqusinera eqqarsaatigalugu eqqarsaatigalugu.

Inuit Ataqatigiit, Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliatulli, ilisimavaat pineqartumut isumaginnittussatut isumaqarfigisariaqartumik atorfinitsitsisoqareersimasoq. Taamaattumik naalakkersuisut suli allamik atorfinitsitsisariaqarnerminnut suut tunngavilersuutiginerlugit sukumiinerusumik nassuiartariaqaraat Inuit Ataqatigiit isumaqarput.

Naalakkersuisummi Aningaasaqarnermut Ataatsimiititap inassuteqaataanut akuersaannginnertik sumininnguamilluunniit toqqammavilersussallugu pisariaqartissimanngikkaat Inuit Ataqatigiit maluginiarpaat.

Qularnanngilarmi naalakkersuisooqatigiit inatsisartuni ilaasortaatitaminnik piumasannguaminnik naalatsitsisinnaanertik taama isummernerminni suli naatsorsuutigisimassagaat.

Aappaattut naalakkersuisut itigartinneqavinngikkaluarlutik siullermeerinninnermi siunersuutigisamik ilaannik nalilersueqqeqquneqarnerat, Inuit Ataqatigiit pissusissamisoortutut isigaat.

Taama piumasaqarnermi suluusalinnut mittarfiliarineqartussat ilaasa marluk ukiuni arlaqartuni pilersaarutaareersunit kinguartinneqarnissaannik naalakkersuisut siunnersuutaat pineqarpoq.

Inuit Ataqatigiit Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaq isumaqatigaat, mittarfiliassatut pilerssarutaasut kinguartinneqarnissaannik naalakkersuisut siunnersuutaat inuiaqatigiinnut annertuutigut akisunerulersussatut isumaqarfiginerarmagu..

Paamiunimi Qaanaamilu mittarfiliaasussat kinguartinneqarnissaannik naalakkersuisut siunnersuutaat isumaliutigilluagaanngitsutut Inuit Ataqatigiit nalilerpaat. Taamaattumik naalakkersuisut kinguartitsinissamik siunnersuuteqarnermikkut inuiaqatigiit sipaaruteqarnissaannik isumaqarnertik immikkut paasisimalippassuartut atorfeqartitaminnut nalilersortittariaqaraat Inuit Ataqatigiit isumaqarput.

Pingajuattut Inuit Ataqatigiit isumaqarput nunanut allanut landskarsip akiitsuisa taarsersornerisa sivitsorneqarnissaannik siunnerfeqarluni iliuuseqartariaqarnermik, aningaasaqarnermut ataatsimiititap inassuteqaataa naalakkersuisunit paatsoorneqarsimasoq.

Inuit Ataqatigiit isumaqartuarsinnarput, ullumikut akiitsoqarfigisat aningaaserivinnit allanit attartornikkut isumannaaneqarsinnaasut. Attartorfigisallu nutaat isumaqatigiissuteqarfigineqarsinnaasut taarsersuineq sivisunerusumik ingerlanneqarsinnaasunngorlugu.

Taamaattumik nunanit allanit taarsigassarsiat annikinerusumik ukiumiit ukiumut taarsersorneqarsinnaanerinik aningaasaqarnermut ataatsimiititap inassuteqaataanut tunngatillugu, naalakkersuisut ajornartorsiutip kinguartiinnarneqarneqarneranik isumaqartitsiniarnerat eqqortuunngissoraarput.

Aningaasaqarnermut Ataatsimiititamit inassuteqaatit, siuliani eqqartorneqartut, isumaliutigilluagaapput. Taamaattumik naalakkersuisut annertunerusumik tunngavilersuutinik saqqummiussaqanngilluinnarlutik Ataatsimiititaliap inassuteqaataannik akuersaannginnerat akuerineqarsinnaanngitsoq Inuit Ataqatigiit isumaqarput.

Naalakkersuisut isumaliutissiissummut akissuteqarnerannut kingullertut Inuit Ataqatigiit oqaaseqarfigerusutarput 1999-imi peqqinnissaqarfimmut aningaasaliissutissat 32 mio. koruuninik ilaneqarnissaannut tunngavoq, nammineq annertuseriartitsineq tupinnanngikkaluarpoq.

Kisianni naalakkersuisut akissuteqarnerminni oqarput taama qaffaasariaqarneq naalakkersuisunit aatsaat paasineqarsimasoq aningaasanut inatsisissatut siunnersuutip siullermeerlugu oqaluuserineqarnerata kingornagut. Qaffaasariaqarnerlugooq pisariaqarpoq naalakkersuisut paasilersimammassuk peqqinnissaqarfimmi sulisussarsiniartarneq ajornartorsiutaasoq. Ilumut tamanna ilumoornerluni?

Maannalu Aningaasaqarnermut Ataatsimiititap isumaliutissiissutaani qassikattannguit oqaaseqarfigissavagut.

Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaq eqqortumik naalakkersuisut inatsisissatut siunnersuummik saqqummiiginnariarlutik allannguutissarpassuarnik saqqummiisarnerannut uparuaavoq. Inatsisissatut siunnersuut naalakkersuisooqatigiinnit amigarluinnartumik piareersarneqarsimaneranut tamanna takussutissaavoq.

Inuiaqatigiit aningaasaataannik taama torinngitsigisumik aqutsisoqarnera akuersaarneqarsinnaanngilaq. Ilaatigummi tamatuma kinguneraa ukioq manna aningaasanut inatsit landskarsip isertitassaannit 180 mio. koruuninik amerlanerusunik atuiffiusussanngornera. 1999-imiillu landskarsip isertitaasa aningaasartuutigisassaasalu oqimaaqatigiilertariaqarnerannik naalakkersuisut upernaaq inatsisartut ataatsimiinneranni neriorsuutaat naalakkersuisooqatigiinnit puigorneqareersimasoq aningaasanut inatsisissap ullumikkut aappassaaneerneqarneranut naalakkersuisut allannguutissatut siunnersuutaatigut takuneqarsinnaavoq, siunnersuut akuerineqassaguni aappaagu landskarsi 34 mio. koruuniugallartunik amigartoorfiusussanngortussaammat.

Landskarsip niuertarfittut tigooraaginnartarfittut naalakkersuisunit atorneqarnera Inuit Ataqatigiit sangkorntunerpaamik uparuartariaqarlugu misigisimavugut, tamatumunngalu tunngasumik Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap naalakkersuisunut illuatungiulluarnini ingerlateqqissagaa kaammattuutigaarput.

Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap nalinginnaasumik oqaaseqaataasa sinneri oqaaseqarfiginngikkaluarlugit tamakkerlugit Inuit Ataqatigiit akuersaarpaat. Taamaattoq aningaasaliiffiit ataasiakkaat oqaaseqarfigisariaqarlugit misigisimavugut.

Siullermik aningaasaliiffik 24.11.12, rejenut akitsuut. Naak Aningaasaqarnermut Ataatsimiititap akitsuummik qaffaaniarneq aningaasanut inatsisissatut siunnersuutip pingajussaaneerneqannginnerani naalakkersuisunut isumaliutigeqqeqqusimagaluaraa Inuit Ataqatigiit qaffaanissamik siunnersuutip akuerineqarnissaa aalajangiusimavaat.

Taamatut aamma akitsuutip qaffanneqarneratigut aningaasat pissarsiarineqartussat sumut atorneqarnissaat missingiuummut oqaasertaliussanut ilanngunneqannginnissaanik Aningaasaqarnermut Ataatsimiititap naalakkersuisunut inassuteqaataa Inuit Ataqatigiit isumaqatigaat.

Taava aningaasaliiffik 30.10.21, Aasianni inuusuttut Inaat. Inuusuttuaqqanut sullissivik pineqartoq matuneqassasoq naalakkersuisut siunnersuutigaat. Aningaasaqarnermullu Ataatsimiititap siunnersuummut isummernissani kinguartissimagaluaraa, taamaattoq Inuit Ataqatigiinniit oqaatigeriissavarput Aasianni Inuusuttut Inaannut inissinneqartussaagaluit allamut isumannaatsumik inissinneqarsinaanissaat naalakkersuisunit isumagineqartariaqartoq isumaqarluinnaratta.

Aningaasaliiffik 30.10.32. Meeqanut tapit. Aningaasaliunneqartut 6 mio. koruuninik ilanngartariaqalersimanerannut naalakkersuisut oqaasertaliussaat najoqqutaralugit, meeqqat tapisisarnerannut maleruagassat allanngortinneqarnerisa kingorna angajoqqaat ilaannit paatsungasoqarsimasinnaanera patsisaatinneqarpoq. Oktobarilli 15-ianni Isumaginninnermut naalakkersuisup tusagassiutitigut nalunaaruteqarnermini atuinikinnerunissamik naalakkersuisut ilimasunnerat allatut nassuiarpaa. Tassamigooq naalakkersuisut pisariaqartinneqartunit 6 mio. koruunit nalinginik amerlanaarisuuginnarsimapput. Nassuiaatigineqartut arlaannaalluunniit ilumoorsimagaluarpat ilumut paasissutissanik pissarsiarineqarsinnaasunik atuisinnaannginnerluunniit tupinnaqaaq.

Aningaasalli ilumut siunertaminnut atorneqartussaajunnaarsimassappata Inuit Ataqatigiit taarsiullugu siunnersuutigissavaat aningaasat meeqqanut inuusuttunullu suliniutinut atorneqarnissaat naalakkersuisut pingajussaaneerinninnissamut isumaliutigissagaat.

Inatsisartunimi assersuutigalugu ilisimaneqareerpoq meeqqeriviliornissanut, ikioq tullernut meeqqeriviliornissanut kommunit qinnuteqaatigisimasaralui 30 mio. koruunit pallillugit annertussuseqarmata, naalakkersuisulli taamaallaat siunnersuutigimmassuk 5,5 mio koruunit siunertamut aningaasaliunneqassasut.

Taava aningaasaliiffik 01.06.10, Inuit Issittormiut Kattuffiat. ICC nunatsinni naalakkersuisutigoortuunngitsutut kattuffituaavoq Naalagaaffiit Peqatigiinni toqqaannartumik attumassuteqartoq. Qanittukkullu nunat tamalaat akornanni niueqatigiinnermut kattuffissuup, WTO-p, nassuiaateqarfigineqarneranut atatillugu naalakkersuisut ICC-mik isumaqatigiissuteqarsimanerarput kattuffik puisinniarneq pillugu isumasioqatigiissitsinissamik aaqqissuussissasoq.

ICC-p taamatut aaqqissuussisuunissaa isumassarsiatsialaasoq Inuit Ataqatigiit isumaqarput. Nunatsinniinnaanngitsormi nunanili issittumiittuni tamani uumassusilinnik atorluaaniarnermut tunngatillugu ICC siuttutut inissisimavoq nunarpassuarni naatsorsuutigineqartoq.

Taamaattumik Inatsisartut suliariasaat pillugu Ataatsimiititaliami ikinnerussuteqartut 5,7 mio koruuninik aningaasaliinissamik inassuteqaataat Inatsisartunit tamakkiisumik tapersersorneqassasoq Inuit Ataqatigiit ilungersorlutik kaammattuutigaat.

Inatsisartuni ilaasortat Niels Mátâp aamma Lars Karl Jensenip qassutaarsiutinik ningittagaarsiutinillu saliinissanik siunnersuutaannut tunngatillugu Inuit Ataqatigiit innersuussutigissavaat Inatsisartut 1991-imili pineqartunik saliinissaq akuersissutigereermassuk. Taamanikkulli Avatangiisinut naalakkersuisoqarfik suliassinneqarpoq suliassap annertussusaa KANUKOKA-mik KNAPK-millu peqateqarluni nalunaarusiussagaa, tamanna naammassineqareerpat aningaasalersorneqarnissaa Inatsisartuni isummerfigineqassammat.

Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap isumaliutissiissusiornermini siullermeerinninnermi oqaaseqaatigisatsinnik inussiarnersumik isumaginnissimanera Inuit Ataqatigiit qujalluta maluginiarparput.

Taamatullu oqaaseqarluta inatsisissatut siunnersummut Aningaasaqarnermut Ataatsimiititap isumaliutissiissutaa suliarilluagaasoq imartoorlu akuersaarparput, ilaatigullu matumani oqaaserisavut ilanngullugit pingajussaaneerneqarnissaanut aningaasaqarnermut ataatsimiititap suliaminik ingerlatseqqinnissaa peqataaffigissavarput.

Anthon Frederiksen, Kattusseqatigiit oqaaseqartuat:

1999-imut inatsisartut aningaasanut inatsisissaannut siunnersuutip siullermeerneqarnerani kattusseqatigiit sinnerlugit oqaaseqaatikka innersuussutigalugit - Inatsisartut Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliaata isumaliutissiissutaa imatut oqaaseqarfigissuara. Siullermik siunnersuutigineqartunut tunngatillugu makkuninnga oqaaseqarniarpunga:

Nunaqarfimmi Iginniarfimmi imeqarniarneq nunaqarfimmiut ukiut tamaasa aaqqinneqarnissaa nilliaatigiuaraluarpaat, kisiannili aningaasaliissutaasartut kinguartiterneqartuarput, assersuutigalugu 1995-imi aningaasanut inatsimmi 2,1 mio. kr.-it Iginniarfimmi imeqarfissamut 1998-imi pilersinneqartussamut aningaasaliunneqarsimangaluarput, kisianni kinguartiterneqartuarlutik kiisa maannamut kinguartinneqaqqittussanngorpoq aataallu ikioq 2001-imut aningaasanut inatsit taamaatsillugu akuerineqassappat piviusunngortinneqartussaassalluni.

Taamaammat minnerunngitsumik peqqinnissat eqqarsaatigalugu Iginniarfimmi imeqarfissamut 1999-imi aningaasaliisoqarnissaa siunnersuutigivara, taamaattumik neriuppunga ilaasortat pissutsinik paasinnillutik siunnersuutiga akuersaarsinnaajumaaraat. Akuerineqarsinnaanngilarmi nunaqarfimmi innuttaasut nammineerlutik umiatsiamik pujortuleeqqamilluunniit imertartariaqartarnerat ilaatigut pingaartumik ukiakkut silapiluttalertillu inuup inuuneranut ilaatigut ulorianartorsiortitsinermik kinguneqartartoq.

Taamatutaaq siunnersuutigaara Kangaatsiami atuarfiup allineqarnissaa. Naluneqanngitsutummi Kangaatsiaq ukiuni kingullerni aningaasatigut annertuumik ajornartorsiuteqarpoq. Maannakkullu qujanartumik ilorraap tungaanut ingerlasoqalertoq ilisimavarput. Kisianni kommunip pineqartup aningaasatigut aamma sunnertianera eqqarsaatigalugu, minnerunngitsumillu kommunip aningaasatigut ajornartorsiuteqareeqisup akileraarutitigut isertittakkami pingajorarterutaat avataani ilinniartuuteqarnerminut akiliutigisarmagit, taamaalilluni suliffissaqarniarnikkut allatigullu ineriartortinneqartussanut angummanniarnera ilungersunartorsiorluni. Taamaattumik Kangaatsiap atuarfiata allineqarnissaanut 1999-imi aningaasaliisoqarnissaa siunnersuutigisimavara. Tassami ukioq atuarfiusoq manna aallartimmat inuusuttuaqqat Kangaatsiap kommuniani najungaqartut katillugit 88-it angerlarsimaffitsik qimallugu atuariartortinneqarsimapput, ilaatigullu ilinniariartorsimasut soorunami aamma piffissap ilaatigut feeriartusaassarmata aammalu juullisioriartorlutik assigisaannilluuiit nalliuttorsioriartorlugitk angerlartariaqartarmata, angajoqqaat taakkununnga aningaarsartuutigisinnaasaat aamma ilisimasariaqarput, tassami angalanerit 88-it siumut utimullu ataatsimut katikkaanni angajoqqaanut qanoq akisutigisoq aamma naatsorsuutigineqarsinnaavoq. Taamaammat siunnersuutima paasilluarneqarluni ilaasortanit akuerineqarnissaa neriuutigaara.

Pingajuattut matumuuna 1999-imut aningaasanut inatsisissamut makkuninnga allannguutissatut siunnersuuteqarpunga, taakkualu ullumili ataatsimiinneq aalaartinneqanngikkallarmat siulittaasoqarfimmut siulittaasumut ilaasortanullu agguaanneqareerput, imatullu nipeqarput:

1999-imut Inatsisartut aningaasanut inatsisissaata aappassaaneerneqarnerani allannguutissatut siunnersuutit.

Siulleq. Ukiunut missingersuusiorfisunut aningaasanut inatsimmi Ilulissat eqqakkanut ikuallaasarfeqalernissaannut aningaasaliissutit ukioq 2002-mut inissinneqarsimasut ukioq 2000-imut siuartinneqassasut, tassami taanna pillugu uanga siusinnerusukkut juli-p 28-ani 1995-imili Ilulissat eqqakkanut ikuallaasarfeqalernissaa siunnersuutigereersimavara, taamanikkulli naalakkersuisut akissuteqaamminni allapput ilaatigut pilersaarusiorneq aallartinneqassasut, tamannalumi qujanartumik ingerlanneqalersimasoq, kisianni Ilulissat illoqarfiup taamanikkulli pisariaqartitsinera aammalu maannakkut pisariaqartitsinera kiisalu nukerujussuup kiassarnermut atorneqarsinnaagaluartup maannamut maanngaannartinneqartarnera, ilaatigullu illoqarfimmut pujorsuut peqqinnanngitsup arlalitsigut akornutaasarneri pissutigalugit aningaasaliissutit siuartinneqarnissaat siunnersuutigaara.

Aappaattullu allannguutissatut siunnersuutigaara illoqarfinni mikinerusuni inissianik iluarsaassinermut aningaasaliissoqarnissaa, aammalu illoqarfinni mikinerusuni sanaartugassani kinguartitserinerup iluarsiivigineqarnissaa Anbingaasaqarnermut Ataatsimiititaliami sukumiisumik oqaluuserineqaqqullugu, tassami assersuutigalugu Qasigiannguani inissiat ilaat assorujussuaq aserfallassimapput, qulornangilarlu illoqarfinni allani aamma taamaattoqarpoq. Kiaianni illoqarfiit mikinerusut aningaasanik inatsisip sulianeqarneri tamaasa takujuarparput, illoqarfinnut taakkununnga aningaasaliissutit suunngilluinnartartut, assersuutigalugumi Qasigiannguanut tamaallaat 2,1 mio. kr.-it 1999-imi aningaasaliissutigineqartussaapput. Qeqertarsuarmut tamaallaat 10,2 mio. kr.-it, Itoqqartoormiunullu taamaallaat 1,9 mio. kr.-it, taamaattumik assigiimmik naligiimmillu ineriartortitsineq taamatut aaqqiisoqarnissaa imaluunniit allannguisoqarnissaa Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliami siunnersuutigaara.

Taamaattumik nunatta aningaasaqarniarnikkut ukiuni makkunani inissisimanera, aammalu pisariaqartitat annertusiartornerat ersarissingaluttuinnartoq malinnaaffigalugu, matumuunna inatsisartunut ilungersortumik kaammattuutegeqqissuara; timmisartoqarfiit sanaartorneqartut sinnerisa akikinnerusumik inaarneqarsinnaanerat periarfissiuuteqqullugu, soorlu assersuutigalugu aallaqqaammut ujaraaqqanik qallerneqarallarsinnaapput kingusinnerusukkut asfalterneqarsinnaanngorlugit. Taamaaliornikkut aningaasat allanut atorfissaqartinneqaqisunut aamma atorneqarsinnaammata.

Tassami akuersaaruminaappoq innuttaasunit pisariaqartinneqartut kinguartiterneqartuarnerat.

Allannguutissatut siunnersuutima saniatigut aammalu kaammattuutigisama saniatigut eqqaassanngikkaanni 1999-imut aningaasanut inatsisissaq tunngaviatigut isumaqatigalugu taaseqataaffigissagakku eqqaasitsisutigerusuppra.

Inatsisartunut ilaasortat siunnersuutaannut tunngatillugu Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap inassuteqaatai taperserpakka, aamma minnerunngitsumik pingaartumillu inatsisartunut ilaasortat siunnersuutaat aalisarfinni ningittangaarsiutinik imaluunniit qassutaarsiutinik saliisitsinissamut tunngasoq aammalu misileraalluni aalisartitsinissamut tunngasut, taakkua assingannik 1995-imili uanga oqaluuserisassatut siunnersuuteqareersimanera aamma ilaatigut tunngaigalugu taamatut siunnersuutit tamakkiisumiktaperserlugit aamma akuersaarpakka, taamatummi suliniutit siusinnerusukkulli aallartereerneqarsimasariaqaraluarput.

Inatsisissamut siunnersuummi immikkoortut tamaasa oqaaseqarfiginngikkaluarlugit ataasiakkaat ilaatigut oqaaseqarfigissuakka.

Imerajuttunut Ilulissani katsorsaaveqalernissanut tunngatillugu kattusseqatigiinniit assorujussuaq pakatsissutigissuarput suliaq, Ilulissat kommunianiit ilungersuullugu piffissarlu sivisooq atorlugu piviusunngortinniarlugu sulissutigineqartoq, Naalakkersuisumiit periusissat naapertorlugit suliarineqarsimassanngippat.

Tassami suliaq Ilulissat kommuniata tungaaniit imatut piareersimatigaaq inatsisartut aningaasaliinissaat kisimi utaqqisaalluni. Taamaattumik kattusseqatigiit sinnerlugit Inatsisartut ilungersortumik kaammattussuakka suliap naammasseqqajaasup unitsinneqarani ingerlaannarnissaa akuersissutigeqqullugu.

Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliaq ilumoorpoq ilaatigut pissutsit pisut sinerissami isiginiarneqartariaqarput, soorlu assersuutigalugu kommuneqarfiit ilaat inuerukkiartulersimasut. Matumanilu Paamiut aamma eqqaaneqarput - pissutsimmi akuerineqarsinnaanngitsut tusarlugit pakatsinartarpoq. Taamaattumik kommunit akornanni nalimmassaanissaq aamma kommunit mikinerit ilanngullugit aningaasalersuineq eqqarsaatigalugit iliuuseqartoqarnissaa pisariaqarpoq.

Kiisalu eqqaarsitsissutigissuara uvanga nammineq eqqarsarsinnaanera naapertorlugu Kangerlussuup Narsarsuullu ullumikkutut ingerlanneqarnerat maannakkut pissutsit taamaakkallartillugit allanngortinneqarnissaa pissutissaqarsorinnginnakku. Minnerunngitsumik sumiiffinni eqqaanilu periarfissat atorluarneqarsinnaaneri aamma eqqarsaatigalugit.

Naggataatigut rejer-nut akitsuutip l procent-imiit 3 procent-imut qaffanneqarnissaanut tunngatillugu suliap siullermeerneqarnerani oqaaseqaatikka innersuussutigalugit nalunaarutigissuara; Ataatsimiititaliap inassuteqaataa, tassalu suliap nutaamik isummerfigineqarnissaa isumaqatigigakku.

Taamatut naatsumik oqaaseqarlunga 1999-imut aningaasanut inatsisissamut siunnersuut tunngaviatigut isumaqatigalugu, naatsorsuutigaaralugulu allannguutissatut siunnersuutikka suliap pingajussaanneerneqannginnerani ilanngullugit Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliami oqaluuserineqarumaartut.

Daniel Skifte, Aningaasaqarnermut Ineqarnermullu Naalakkersuisoq::

Qujanaq. Siullermik ataatsimut isigalugu partiit oqaaseqartuinut Kattusseqatigiillu oqaaseqartuinut qujavugut.

Malunnarpoq Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap inassuteqaatai assigiinngitsut partiit oqaaseqarfigereerlugit suleriaqqinnissamut aammali naalakkersuisut akissuteqaataat aallaavigalugit suleriaqqinnissaq ersarissiartortoq, tamannalu nuannaarutigisariaqarpara.

Partiit ataasiakkaat oqaasiinut anngutinnanga oqaatigilaarusuppara utoqqatsissutigalugulu saqqummiininni Inatsisartuni ilaasortat inuit ataasiakkaat saqqummiussaat eqqartorakkit Sivert K. Heilmann-ip siunnersuutaa, tassa Atassumminngaannersup siunnersuutaa, oqaaseqarfiginnginnakku utoqqatsissutigaara taanna. Kiaianni tassa Sivert-ip siunnersuutigaa timersortarfiit utoqqalisut imaluunnit pisoqanngulersut taakkua aamma iluarsaanneqarnissaannut periarfissiinissaq, taanna Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap taperserpaa, taanna pillugu oqaaseqarfigissavara, utoqqatserlungalu siullermi oqaaseqarninni taputinnginnakku, kisiannili pissutsit imaapput.

Najoqqutassat malittarisassallu atuuttut aallaavigalugit maannakkut tamakkununnga periarfissaqartitsineq annikitsuararsuummat, tassami timersortartut inimut atuinerminnut akiliutigisartagaat aallaavigalugit tassani siulersuisut tamakku illorsuit namminerisaminnik ingerlasut tassani siulersuisut illuartitsisussaammata akiliutinik, taamaalillutik nalinginnaasumik aserfallattaarineq ingerlanneqarsinnaaqqullugu.

Kisianni taanna Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap tapersermagu tamaattumik qanoq iliuuseqarniassagutta naalakkersuisuni isumaqarpunga kaammattuut ajunngitsumik tigusariaqaripput naalakkersuisuni aammalu eqqarsaatersuutit assigiinngitsut assersuutigalugu iluarsartuussinissamut pilersitsiniarnermi inissianut imaluunniit nukissiorfinnut, atuarfeqqarfinnut, napparsimaveqarfik allanullu iluarsartuussiniarneq maannakkut ingerlanneqartoq, taassuma iluani naalakkersuisut nalilersussavaat taanna kaammattuutigisaq tassunga kaputartuullugu ingerlanniarneqarsinnaanersoq, isumaqarpugummi taanna maanngaanniit Inatsisartut tamarmik taperserpassuk periarfissaq taanna atorniartariaqaripput, qanorlu ilionissaq erserumaarpoq, Maannakkut soorlu iluarsartuussinissamut aningaasaateqarfimmi pilersitsisoqassappat, taassuma iluani ammaffigineqarsinnaasoq takusinnaagakku. Taamaalillunga Sivert-ip qaffatsitaa akissuteqarfigaara.

Partiit oqaaseqaataannut utilaassaanga.

Siumut isumaqataannini nalunaarutigaa, tamanna nuannerpoq, kisiannili aamma Siumup inassuteqaataa qatangiinnartinneqarsinnaanngitsoq tassaavoq, soorlu arlaannik akitsuusiissoqassappat imaluunniit aningaasaliisoqassappat akitsuut sunulluunniit aalajangersimalluinnaqqissaartumut siunertaqartumut kisiat sammiviginagu kisianni tamakkiisumik akitsuut atorneqarnissaa Siumup oqariartuutigimmagu taanna paasilluarpara. Siusinnerusukkut taanna Inatsisartuni atugaannikuuvoq, kisianni Inatsisartut immaqa oqaruma pitsaaneruvoq, pitsaanngitsumik misilittagaqarput, soorlu piffissami aalajangersimasumi immiaaqqat akitsuuserneqarput 1 koruunimik timersornermut atugassamik, kisianni taanna pinngitsoorpoq. Tamaattumik misilittakkat tamakkua eqqaallugit taamatut Siumup siunnersuutaa paasivara, isumaqarpungalu nalilersorluarneqartariaqartoq, ajunngitsumillu tiguara. Tamatut naalakkersuisunut inassuteqarmata taamatut akissuteqarfigaara.

Kommuninut ajornartorsiuortunut tapiissutit nalileqqinneqarnissaat aamma kaammattuutigineqarpoq, isumaqarpunga tassani KANUKOKA-mik isumaqatiginninniarnissaq taanna aalajangiusimasariaqartoq, tapersiimmat Siumut tassunga apeqummut nuannaarutigara, tassami malunnarmat ullumikkut kommunit 17-usut taakkua ilaat 14-it kommunitut ajornartorsiortunut aningaasaliisarfinnut pissarsiniartarmata, imaalisussaanngimmammi tamarmik annikitsualukkuutaanik pissarsisiniarlutik. Taamaattumik taanna naalakkersuisut siunnerfigaat taassuma aaqqissoqqinneqarnissaa.

Qaffatsinneqartut allat naalakkersuisoqarfinniit allaniit akissuteqarfigineqartussaammata oqaatigiinnassavara nuannaarutigigakku Siumup taamatut Aningaasanut Inatsisissamut tapersiinera, siunnersuutinut tapersiinera.

Aamma taamatut oqassaanga Atassummut.Atassut ilumoorpoq oqarami Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliaq sulisorujussuusimasoq. Taanna tamatta nalugunanngilarput, sulerujussuarpoq, tiimerpassuit atorlugit siunnersuutit assigiinngitsut isummerfiginiarlugit, taamaattumik uum-mammiuminik anitsinera ilaatigut sakkortulaartoq, tassa allannguutissanut siunnersusutit piffissami kingullerpaami qaffatsinneqartartut, taamaalillutillu suliassersuutaasarnerat annertuumik. Isumaqarpunga taamatut uummammiuminik Atassutip anitsinera qatangiinnartinnagu tamatta peqatigiilluta pitsaanerusumik angusaqarnissamut tusaatissatut tigusariaqaripput.

Taamatut oqariarlunga uppernassassavara naalakkersuisut suliniutiminni nalileeqqinnissanut assigiinngitsunut piumasaqaatit, soorlu assersuutiglaugu Paamiunut tunngasut, Qaanaamut tunngasut, taakkua nalilersoqqissavagut qularnaatsumillu oqaaseqarfigalugit pingajussaaneerneqarnissaannut.

Aamma taamaappoq, soorlu nammineq illuliarineqartartut sinerissamiittut, taakkua ullumikkornit pitsaanerusumik aaqqivigineqarnissaat aamma tassa imaappoq namminneq aaqqivigineqarnerat ajunngikkalurtoq, taamaattoq inaarneqanngitsut amerlavallaarput, tassani qanoq iliuuseqarnissamut tunngatillugu oqaatigissavara Finansudvalgi nassuiaaneqarlunilu aammalu paasissutissanik assigiinngitsunik tunineqarsimammat, tamakkualu pitsaanerusumik anguneqassappata tamakkununnga iliuutsit taava aamma kommunit aammalu allaat immaqa nunaqarfimmi aqutsisut, siulersuisut, taakkua akuliullugit iliuuserisartakkagut pitsanngorteriartariaqaratsigit, kisianni tassa Atassut siunnersuutinut tamakkiisumik tapersiimmat nuannaarutigaara.

Aamma tamaappoq Inuit Ataqatigiit. Inuit Ataqatigiit tupinnanngitsumik pisarnermissut sakkortuuliorput, kisanni annerusumik oqaaseqarfigisariaqassanngilakka, ukua assigiinngitsut naalakkersuisoqarfiit assigiinngitsut oqaaseqarfigisinnaassammatigit, kisianni una ataaseq qularnaatsumik oqaaseqarfigerusuppara, tassa Landskarsip akiitsuisa taarsersorneqarnerisa qanoq iliuuseqarfiginiarnerat, taanna qularnaatsumik maanngaanniit oqaatigisariaqarpoq. Inuit Ataqatigiiginnaannngitsut aammalu Siumup assersuutigalugu nammineerluni siunnesuutigaa partiinit allanit taperserneqarluni, tamaattumik taanna maannakkut suliariniarneqartoq pimoorunneqarpoq, ullumikkut aalangigassaanngilaq, tassani isumaqatiginiagassat nunani allaniittut taakkua qaammatini aggersuni isumaqaitginiarneqassapput, taamaattumik taassuma apeqqutip aaqqinnissaa Inatsisartut isumaat aallaavigalugu isumaqarpunga ajornartorsiutaasussaanngitsoq.

Aamma una oqaaseqarfilaarusuppara Inuit Ataqatigiit isumaqarmata ilaatigut oqarput imatut Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap naalakkersuisunut illua-tungiliuttuarnini ingerlateqqissagaa kaammattuutigineqarmat, uanga allatorluinnaq tassunga isumaqarpunga. Isumaqarpunga illua-tungiliugata suleqatigiilluta ingerlasariaqartugut, naalakkersuisut aamma Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliaq. Illua-tungiliunneq tamatigut ajunngitsumik kinguneqartuaannanngilaq, kisianni suleqatigiinneq pitsaanerusumik kinguneqartarpoq.

Ataasiakkaat qaffatsitaat taakkua oqaaseqarfiginngeriarlugit oqassaanga maluginiarakku Inuit Ataqatigiit suleriaqqinnissamut aamma tapersiisut.

Kattuseqatigiit, Kattusseqatigiit aamma qutsavigineqassapput, uani allannguutissatut siunnersuutai marluk maluginiarpakka, taakkua maannakkorpiaq oqaaseqarfigissanngilakka tassami aamma taakkua Aningaasaqarnermi Ataatsimiitaliamut nalilillaqquneqarput, aamma uanga naalakkersuisut sinnerlugit oqaatigissavara taanna nalilersuisuneq soorunami aamma naalakkersuissut peqataaffigissammassuk. Qanoq inerneqarumaarnera maannangaaq oqaatigissanngilara, kisianni tassa allannguutissatut siunnersuutai marluupput.

Taamatut oqariarlunga Kattusseqatigiit aamma ugguuna isumaqatigaakka naalakkersuisut soorlu saqqummiussinerminni oqartut, naalakkersuisut pilersaaruteqanngillat Kangerlussuup aamma Narsarsuup ullumikkut inissisimanerata allangortinnissaannut, taamalu Kattusseqatigiit aamma taamatut isumaqarnerat paasilluarpara, ataatsimullu isigalugu tassa saqqummiussannut qujavugut, oqaatitit aamma aallaavigalugit suliariaqqittoqarsinnaanera Aningaasaqarnermi Ataatsimiititaliami qularnanngilaq.

Marianne Jensen, Peqqinnissamut, Ilisimatusarnermi Avatangiisinut Pinngortitalerinermullu naalakkersuisoq:

Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap oqaaseqaatai aammalu inassuteqaatai siullermik oqaaseqarfigissavakka, tassalu siullermik 60.01.10 pillugu Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliaq inassuteqarpoq Inuuneq Nakuunerup Aningaasaqaateqarfianut Ilinniartitaanermut naalakkersuisoqarfimminngaanniit aamma Isumaginninnermut naalakkersuisoqarfimminngaanniit tassunga nakkartinneqartartut ataatsimut Paarisamut massakkut inissinneqarnissaat inassutigineqarluni. Una uppernarsassavara aamma isumaqataagama taamaalisoqarpat allaffissornikkut oqilisaataasasoq, aammalu piareersimavugut naalakkersuisoqarfiit taakkua marluk tamatuminnga oqaloqatigissallugit.

Aamma Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliamiit sanaartugassat eqqaanneqarput, tassanilu ilaatigut eqqarsaatigeqquneqarluni Paamiuni napparsimavik pilersaarutaasuminngaanniit siusinnerusumik aaqqiivigineqarnissaa, taanna aamma naatsunnguamik oqaaseqarfigissavara, tassa aasami 1998-imi pisortaqarfimminngaanniit Paamiut tikeraarneqarput, tassanilu tikeraarnermi isumaqatigiissutigineqarluni pisoqartaa 1921-iminngaanniilli sananeqarsimasoq, tassaniittut nuunneqassasut ingerlaannartumik, aammalu taanna piiarneqassasoq, kiisalu aamma inaarutaasumik aaqqiissuteqarnissap tungaannut qanoq aaqqiissuteqartoqarallassasoq tassani isumaqatigiissutigineqarpoq, tassanilu aamma napparsimavimmi sulisut aammalu Paamiuni kommualbestyrelsi tassuunakkut paaseqatigalugit taamatut aaqqiinissaq inissinneqarpoq. Taamaattumik naalakkersuisut sinnerlugit oqaatigissavara tassuunakkut maannangaaq allatut iliuuseqarnissaq pilersaarutiginngikkallaratsigu aammalu siunissami kujataani napparsimaveqarnikkut qanoq aaqqissuussisoqarnissap ersarinnerulernerani tassani Paamiuni aamma napparsimaviup qanoq inaarutaasumik aaqqivigineqarnissaata aalajangiiffigineqarnissaa, taanna naalakkersuisuni ornigunartinnerullutigu.

Konto pingaarnerit assigiinngitsut pingasut aamma ataatsimut kattunneqarnissaat Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliaminngaanniit kaammattuutigineqarpoq. Tassunga tunngatillugu Dronning Ingrid napparsimavissuani tulleriiaarinissamut aammalu pisariinnerusumik sulinissamut piariarfissaqalernissaat, taanna aamma siunertarineqarluni. Taanna annertunerusumik tikinnagu oqaatigissvara Peqqinnissamut Ataatsimiititaliamut aammalu Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliamut massakkut pisortaqarfimmi aningaasaliissutit pisortaqarfimmiittut ilai Dronning Ingridip napparsimavissuanut nuunneqarnissaat pilersaarusiorneqartoq aamma oqaluttuarigakku, tassa misigisimagatta massakkut SANA-mi aammalu pisortaqarfimmi aqutsisut maanna tamatumunnga piareersimalersimasut, tassanilu pineqarput aningaasat 110 mio. kr.-it missaat aappaagu qitiusuminngaanniit Dronning Ingridip napparsimavissuanut nuunneqarnissaat eqqarsaatersuutigineqarmat, tassungalu atatillugu pitsaanerpaamik, takujuminarnerpaamik, atuinermillu takussutissiilluarnerpaamik taamatut aaqqiisoqarnissaa soorunalimi sulissutiginiassavarput, kisiannili oqaatigisinnaallugu toqqaannarlugu isumaqatiginartuutinnginnakku ukua konto-t asigiinngitsunik suliniutinik takutitsisut igarsuarmut ataatsimut akulerullugit ikineqarnissaat orniginartuutinnginnakku, kisianni soorunami anigaasanik nuussinermut atatillugu qanoq konto-t pitsaanerpaamik takujuminarnerpaamillu aaqqissussivigineqarnissaat iluarsartuussifiginiarneqarumaarpoq.

Imarajuttunik katsorsaavik Ilulissani aallartittussaq pillugu Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliaq sakkortuuliorpoq uannut. Tamanna pillugu isumaqarpunga pissusissamisuussasoq piffissaqalaassallunga oqaaseqarnissamut. Siullermeerutaasumik oqaaseqarnermini Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliaq ilaatigut Aningaasaqarnermut Inatsisissap siullermeerneqarani oqaatigineqarpoq ippigineqarluni arlalinnit tasssagooq taanna pilersaatut Inatsisartut Aningaasanut Inatsisisaanut 1998-mi ilaanngimmat, sooq taamatut massakkut sulisoqarnersoq. Kisianni tassa tassani takutipparput ilaasoq aammalu nassuiarneqarluni imatullu, neriuppunga issuaalaarsinnaallunga: ANunatsinni imerajuttunut katsorsaaviup allaneqarneranut atatillugu illu B 951 Ilulissaniittoq siusinnerusukkut umiartortunut atuarfiusimasoq imerajuttunut katsorsaavittut inissiisarfilittut atorneqalissaaq. Illu pioreersoq allanngortiterneqareeruni katsorsaasarfinnik initaqalissaaq, allaffeqalissaaq kiisali ininik marluuttarissanik arfinilinnik inissiffissaqalissaaq, uffarfeqarluni anartarfeqarlunilu taamatullu igaffeqalerluni isersimaartarfeqalerlunilu.@ Tassalu itinerusumik nassuiaatai uani naalakkersuisut tamatumuunga sanaartugassamut 2 mio. koruuninik inissiinissamut siunnersuuteqarnerannut. Siunnersuut taanna nutaajummat aamma Aningaasaqarnermut Naalakkersuisup naalakkersusiut sinnerlugit saqqummiussissummini aamma immikkut taanna oqaluttuarivaa.

Inatsisartut oqaaseqartuiniit ataatsimiilluunniit taamanikkut tamanna akerlerineqanngilaq. Siumut oqaluttuata aningasaliissutissatigut takusimanerarpaaIlulissani aalakoornartulinnik ajornartorsiuteqartut katsorsaavianik sanasoqassasoq, nangipporlu issuaavunga: AImerajuttunik katsorsaaviit amerlineqarnissaannut tunngatillugu Siumumiit inassutigeriissavarput ikiaroornartunik ajornartorsiuteqartut katsorsarnetarrnissaannik periarfissiissoqassasoq.@ Issuaaneq naavoq.

Inuit Ataqatigiinninngaanniit aamma tamanna oqaaseqarfigitsiarneqarpoq tassani kissaatigineqarluni inuulluarniutinik atuinerup akiorneranut katsorsaaviup Qaqiffiup immikkoortortaqarfeqalernissaanik isuma piviusunngortinneqassaguni avataniit aningaasannanniutitut ingerlanneqarani nunatsinniit taassuma ingerlannernerata oqartussaaffigineqalersinnaanissaa kissaatigineqarluni.

Taakkununnga akissuteqarninni IA-mut erseqqissaatigivara oqartussaaffik nunatsinneerermat, kisiannili suleqatigiinnissamik isumaqatigiissuteqarsimasugut soorlu aamma ilaatigut Rigshospitalimut suleqateqarnermut isumaqatigiissuteqartartugut. Tassa Finanslove-miippoq siunnersuummiippoq aammalu taamatut siullermeernerani oqaaseqarfigineqarpoq.

Taamatut isorinninniarneq tunngavissaqanngimmat taava tullissaanik oqarfigineqarpunga nalunaarusiorfigineqaqqugaluarlutinngooq Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliaq taamaaliorsimanngilanga. Aningaasanut Inatsisissamut siunnersuutip aappassaaneerneqarnerani Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap imaqarniliornermi quppernerni 37-ni isumaliutissiissummini titarnerit marluk sinnilaarlugit Ilulissani imigassamik katsorsaavissaq eqqaavaat. Tassani Ilulissani inissaaleqineq aallaaviginerullugu. Naak tamatuma pisarnertuut allakkatigut oqaloqateqarnikkulluunniit itisileriffigineqarnissaa ujartorneqanngikkaluartoq uanga nalornisoqaqqunagu Aningaasaqarnermut Ataatsimiliamut allagaqarpunga, aajukualu atsiorneqarsimasut nassiunneqarsimasut assilineri tigummiarpakka. Eqqaaneqartut arlalissuit oqaaseqarfigalugit aammalu Ilulissani katsorsaavissamut atatillugu itisilerillunga. Aappassaaneerinninneq Aningaasaqarnermullu Ataatsimiititaliap isumaliutissiissutaa 27.oktober 1997 pivoq, allakkat ullut pingajussaanni 30.oktober Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliamut nassiuppakka.

Peqqinnissamut Ataatsimiititaliap aamma allakkatigut 6.oktober 97 qinnugivaanga isumasiorusullunga, tassanili oqaloqatiginnissutissat pingajuattut Ilulissani katsorsaavissamut naalakkersuisut siunnersuutaat tallaganngorlugu itiseleqqullugu. Peqqinnissamut Ataatsimiititaliamut allakkat aamma ullut pingasut qaangiuttut, tassa 9.oktober nassiuppakka. Tamatuma kingorna Peqqinnissamut Ataatsimiititaliamiit, Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliamiit, partiit oqaluttuiniit Inatsisartunilluunniit allaniit oqaatsimik ataasinnguamilluunniit uparuaanermik qarluallaffigineqanngilaq. Nassuiaasoqaqqittoqarnissaanik kissaateqartoqanngilaq, allatut kaammattuuteqartoqanngilaq allannguutissanik siunnersuuteqartoqanngilaq.

Tamakku tunngavigalugit Aningaasanut Inatsisissatut siunnersuut inaarutaasumik akuersissutigneqarmat oqaatsikka issuaavigilaassavakka, imatullu oqarpunga. A Siullermik qujassutigierusuppara naalakkersuisuni aammalu Inatsisartuni uanga akisussaaffimma iluani Aningaasanut Inatsisissami sinnersuummi taama isumaqatigiittoqartigimmat.@ Issuaaneq naavoq.

Isorinninniarneq ilami sakkortuumik uparuaaneq, allaat oqaaseq akuerineqarsinnaanngilaq atorlugu Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap nikerartumik patsissarsiorluni uannik naveersivoq. Finanslov-miinngimmanngooq, finanslov-miippoq, nassuiaasiorsimannginnamagooq nassuiaasiorsimavunga Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliamut aamma Peqqinnissamut Ataatsimiititaliamut, taakkulu paasineqarsimassagunaramik aalajangiiniarnermi kingorna oqaatsimik ataatsimilluunniit apeqquserneqanngilaq. Taama torinngitsigisumik ajortitsiniaaneqkusananngilaq uanga isumaga naapertorlugu, allaat malersuiniaannarnertut isumaqarfigeqqajaanarluni. Taamaattumillu isumaqarpunga pissuserissaartuugaanni tulluarsorissagaluarpara Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliaq taama uannik kusananngitsigisumik nittarsaassininarnerigaluaminut utoqqatsissuteqassagaluarmat.

Taamatut oqareerlunga aamma oqaatigissavara uani oqaaserineqartut partiininngaanniit tassa Siumuminngaanniit massakkut oqaaserineqartut qujassuteqarfigerusukkakkit, aammalu Inuit Ataqatigiinninngaanniit ningittakkanik saliisarnermut tunngasoq oqaatigissavara paasitinneqarnera naapertorlugu taanna uanga naalakkersuisoqarfinni suliaq ingerlanneqartanngimmat, kisianni naalakkersuisoqarfimmi allami ingerlanneqartarluni.

Kiisalu Anthon Frederiksen -ip allannguutissatut siunnersuutaanut atatillugu tassa Ilulissani eqakkanut ikuallaasarfissammik pilersitsinissamik siunnersuutaanut oqaatigissavara Ilulissat kommunianinngaanniit suli qinnuteqaammik tassunga tunngasumik tigusaqannginnatta, taamaattumillu maannakkuugallartoq tulleriaanerinerit tamatumunnga tunngasut qinnutearsimasut kommunit aallaavigilugit ingerlassimavavut, kisianni periarfissaqarpoq, taamaattumillu Ilulissat kommunalbestyrelsianingaanniit taamatut qinnuteqarnissaq qilanaarluta utaqqivarput. Qujanaq.

Mikael Petersen, Isumaginninnermut, Suliffeqarnermut Pisortallu Suliassaqarfiutaannut Naalakkersuisoq:

Naalisaaniaraluassaanga. Siumuminngaanniit apeqqutigineqartoq Puisi A/S -mut tunngatillugu Nanortalimmi imeqarniarnerup qanoq sillimaffigineqarnera apeqqummut erseqqissaatigissavara naalakkersuisuni arajutsisimannginnatsigu taasuma ajornartorsiutip qanoq inissisimanera aammalu sillimaffigalugu qanoq iliuuseqarluta aallartereersimagatta. Nanortalimmi imeqarniarnerup ajornatorsiutigineqarnera taanna Inatsisartut arajutsisimanngilaat. Aningaasanut Inatsisissat ukiut kingulliit pingasut ingerlanerini Aningaasanut Inatsisisasp suliarineqarnerani atatillugu isumaqarpunga tamanna tamatigut uterfigisaripput, taamaattumik qanoq iliuusaasinnaasut misissoqqissaarpavut Nanortalimmut tunngatillugu, tassani aamma minnerungitsumik Puisi A/S

-ip tunisassiornermik ingerlatsinissaminut periarfissai aamma eqqarsaatigalugit.

Nanortaliup imeqarniarnerata aaqqeriarnissaanut periarfissaqarpugut pingasunik, taakku erseqqissalaarusuppakka. Tassa Nanortalimmi imeqarniarnikkut ukiup ingerlanerani ajornartorsiorfiusartoq annerpaaq unaammat novemberip aallaqqaataaninngaanniit aprilip aallaqqaataata tungaanut. Ukiup sinnerani imeqarniarnikkut ajornartorsiuteqarneq ajortorsiuteqarfiusutut taaneqarsinnaanngilaq Nanortalimmi. Piffissap aalajangersimasup iluani ukiuunerani ajornartorsiuteqarfiusartoq aaqqissagutsigu Nanortalimmi periarfissat pingasut tassa ukuupput: Tankersualiortoqarsinnaavoq Nanortalimmi naammaginartumik tamakkiisumillu tunisassiorneq aammalu Nanortalimmi innutaasut imeqarniarnerat tamakkiisumik aaqqiivigalugu, tankersuarlu taanna 30-40 mio. kr.-it missaanik akeqassaaq. Aappassaanik tarajoq iminngorlugu anlæg-liortoqarsinnaavoq, sanaartortoqarsinnaavoq, taannalu 20 mio. kr.-it missaanik akeqassaaq. Pingajussaanillu tasinngortaliortoqarsinnaavoq imeqarfiata allisarneratigut, imaluunniit allakkut, tamannalu 12 mio. 17 mio. kr.-illu akornanni akeqarsinnaasalluni.

Tamaattumik teknikkikkut periarfissat assigiinngitsut misissoqqissaarneqarput, aammalu Nanortalimmi ullumikkut teknikkikkut assigiinngitsut atortorissaarutit aporfiusut nutarterniarlugit aningaasaliivugut 1999-imut ukiunullu tulliuttunut, finanslovimi siunnersuummi takuneqarsinnaavoq.

Nanortalimmut tunngatillugu qanoq aaqqiissoqarumaarnersoq kingusinnerusukkut uterfigineqartussaassaaq, tassa Nukissiorfiit aammalu tunisassiornermik ingerlataqartut peqatigalugit aaqqiinnissaq naatsorsuutigaara pissasoq.

Nalinginnaasumik imeqarniarnikkut ajornartorsiuteqarneq annertuvoq Nanortalimmiinanngitsoq, tassa tunisassiornermik ingerlataqartut ingerlatsiviusut assigiinngitsut aamma ajornartorsiuteqarmata, soorlu Narsami, Upernavimmi, Qasigiannguani, Uummannami. Taakku taalaarpakka tassa ajornartorsiutigut imaannaanngimmata aammalu aningaasarpassuarnik naleqarsinnaallutik. Taamaattumik pilersaarusiorluarnissaq, tulleriiaarilluarnissaq tunisassiorfiit ingerlatsinissaminnik noqqaasut peqatigigalugit Aningaasaqarnermut Pisortaqarfik aningaasalersuinissamut pilersaarusiortartoq peqatigalugu uagullu Pisortaqarfipput ataatsimeeqqatigiissimapput, imaluunniit ataatsimeeqatigisimavakka, siunissami pilersaarusiorluarnissaq qanoq iliorutta angusinnaaneripput pillugu. Naatsorsuutigaaralu tigussaasumik naalakkersuisut kingusinnerusukkut aamma saqqummiinissaminnut tunngavissaqalerumaartut, taamaalilluta imeqarniarnikkut ajornartorsiutinngortartut pitsaanerpaamik aaqqivigisarnissaat siunertaralugu.

Tassa Nanortalimmut tunngatillugu aammalu Puisi A/S-mut tunngatillugu naalakkersuisuni qanoq iliuuseqarpugut, Siumumut taanna oqaatigissavara.

Iginniarfimmut tunngatillugu Kattusseqatigiit apeqqutigisaannut imeqarfimmik pilersitsinissamut tunngasoq, taanna aamma ilaavoq, tassa nunaqarfippassuupput aamma tunisassiorfeqarnikkut ingerlatsinermut aamma ajornartorsiuteqartut imeqarniarnikkut. Taamaattumik tulleriiaarilluarnikkut isumaqarpunga tamanna aamma aaqqiivigineqarsinnaassasoq, tunisassiorfitsigut aammalu nalinginnaasumik nunaqarfimmiut imissaqarniarnerat eqqarsaatigalugu.

Tamanna aamma kingusinnerusukkut uterfigineqartussaaq, pilersaarusiornerit ersarinnerusut tunngavigalugit.

Inuit Ataqatigiinninngaanniit oqaatigineqartut akissuteqarfigilaassavakkattaaq. Siullermik Aasianni Inuusuttut Inaannut tunngatillugu. Naalakkersuisuni 1998-ip ingerlanerani nalilersueqqissaarnerit ingerlassimavagut, instituitionit, tassa paaqqinnittarfiit assigiinngitsut ingerlanneqarneri pillugit, aningaasatigut ingerlatsinerit, naammassineqartartumut - suliarineqartunut naapertuunnersut allaat ilanngullugit nalilersorlugit.

Oqaatigissavaralu naalakkersuisuni isumaqaratta Aasianni Inuusuttut Inaat imaluuniit Aasianni Inuusuttut Inaata anigaasalersorneqarnera annertuallaartoq, sulianut naleqqiullugu aammalu naammassineqartartunut. Taamaattumik anguniarsarivarput aamma angussavarput Aasianni Inuusuttut Inaata matuneqarnissaa, Inuit Ataqatigiillu piumasarisaat meeqqat Aasianni Inuusuttut Inaaniittartut pitsaanerpaamik aaqqivigeqqullugit, taanna aamma naammassiniarparput, tassa Ilulissani ASarliaq@ meeqqat angerlarsimaffiat piorsaaffigineqassaaq, aammalu avaqqussinnaan-ngilarput, soorlu Sisimiuni AQasapermiut@ aamma piorsaaffigissalugit, taamatuttaaq aamma Nuummi meeqqat illuat aamma piorsaaffigissallugu. Kisianni taamaakkaluartoq Aasianni Inuusuttut Inaaniittartut ikiliartuinnarsimapput, aamma pissutigalugu kommunini ataasiakkaanni ataatsimoortumik ineqarfiit aqqutigalugit meeqqat sullinneqartaraluartut taakkua allatigut periarfissaqalersimammata aammalu periarfissarsinneqartarmata.

Aasianni Inuusuttut Inaata illutai pillugu siunissami qanoq atorneqarnissaat pillugu suleqatigiissitaliorpugut Aasiaat kommuniat peqatigalugu, KIIP-i peqatigalugu, Kultoreqarnermut Pisortaqarfik uagullu Pisortaqarfipput, taamaalilluta pitsaanerpaamik illuutit taakkua atorneqarsinnaannerat angujumallugu. Tamannalu pillugu naatsorsuutigaara november-ip ingerlanerani naalakkersuisut tamakkiisumik isummersinnaajumaartut.

Meeqqat tapii pillugit Inuit Ataqatigiinninngaanniit oqaatigineqartut pillugit tassa naalakkersuisuni soorunami aalajangiusimavarput meeqqat tapiinut aningaasaliissutigineqartartut amerlanaarneqartarnerat, taanna aaqqiiviginiarlugu 6 mill.-t utoqqalinersianut nuunneqassasut 1999-imut. Taamaaliornermut tunngaviuvoq meeqqat imaluunniit angajoqqaat meeqqat tapiinik pisartut, tassa imaappoq 280.000-it ataallugit aningaasarsisartut pisartagaqartarmata. Tassa taakkua immaqa amerliartorsimanngillat, naatsumik oqaatigalugu 280.000-it qulaallugit angajoqqaat aningaasarsisartut amerliartorsimapput.

Tamannalu tunngaviorpiarpoq aningaasaliissutigineqartartut 6 mill.-it missaani amerlaval-laalersimammata. Isumaqarpunga tamanna pissusissamisoortoq aammalu inatsisitigut piumasaqaatit tunngavigalugit aningaasalersuinisssat tasssani ingerlanneqarmata, meeqqat tapiinut aammalu utoqqalinersiutinut. Taamaattumik aningaasaliissutit taakkua inatsisinut pituttorsimasunut atoqqinneqarnissaat Naalakkersuisunit pingaartipparput.

Meeqqerivinnut, meeqqanik paaqqinnittarfinnut assigiinngitsunullu aningaasaliissutissat amerlineqassappata, taanna immikkut pisariaqartutut isigaara. Tassa aningaasaliissu-teqaqqinnikkut pisinnaavoq aammalu erseqqissaatigissavara kommunit isumaqatiginiarfigine-qartarmata sanaartornissat eqqarsaatigalugit aammalu kommunit aningaasaliissutigisinnaasaat aallaavigalugit naapertorlugillu aningaasalersorneri ingerlanneqartarlutik.

Peter Grønvold Samuelsen, Takornariaqarnermut, Angallannermut, Niuernermut Attaveqaatinullu Naalakkersuisoq, Siumut:

Uanga Naalakkersuisoqarfinnut tunngatillugu Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap isumaliuutissiissummini paasissutissat noqqaassutai, taakkua ilaatigut ataatsimeeqatiginerini oktober-ip 15-anni >98-imi, allakkatigut akisimasama saniatigut aamma oqaloqatiginerani akisinerma saniatigut, noqqaassutigineqartut taakkua, allakkatigut ingerlatissuagut, inatsisissap pingajussaaneerneqannginnera sioqqullugu.

Taamatut periarlunga ilungersortumik kajumissaarutigissuara Naalakkersuisut akissuteqaamminni takornariartitsinermut aningaasaliissutit, Takornariartitsinermi Pisortaqarfiup ataanut nutaamik konto-liornikkut inissinneqarnissaat, taanna naaperiarfigineqassasoq taakkulu atorneqarnissaat aamma - soorlu Naalakkersuisut tikkuagaattuut - Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap akuersineratigut atorneqarnissaannut akuersineq pisassasoq. Taamaaliortoqarnissaa pisariaqartinneqarpat aningaasaliissuterpassuit allat eqqarsaatigalugit aamma taama pisariutigisumik pisoqartanngimmat eqqaasitsissutigalugu.

Ilungersortumittaaq aamma Naalakkersuisut aningaasanut inatsisissap saqqummiunneqarnerani saqqummiussimasaattuut, silaannakkut ilaasunut angallassinermut tapiissutaasussat taakkua qinnutigineqarnerattuut ilusilerlugit akuersissutigineqassasut, soorlu aamma Siumut oqaluttuata tamanna erseqqissumik oqaatigigaa.

Apeqqutit allat taakkua oqareernittuut allakkatigut apeqqutigeqqinneqartut akissuteqarfigissuagut. Naatsorsuutigaaralu soorlu takornariartitsinerup naatsorsuiffigineqartarnera pillugu aamma Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap ataatsimeeqatiginerani paaseqatigiissutigineqartutuut taakkua ingerlaqqissasut. Taassumalu aamma saniatigut ukua aviisit siammarneqartarnerannut tunngatillugu tapiissutit aamma paaseqatigiissutigigut, uanga paasinninnera naapertorlugu ingerlaqqissapput.

Taavalu Kangerlussuarmut Narsarsuarmullu atatillugu tassa Aningaasaqarnermut Naalakkersuisup akissuteqaataa, Naalakkersuisut akissuteqaataat anippaa.

Inuit Ataqatigiinninngaanniit oqaatigineqartoq qarasaasiat atorlugit paasissutissiisanermut atatillugu aningaasaliissutit ukiormannamut aammalu ukiup tullianut >99 taakkua atorlugit iliuuserisassat ingerlanneqartut qaavisigut 750.000-it annertuumik tukernersorfigineqarnerat paasivara. Taanna oqaatigissavara annertuuliutigerusunnginnakku, tullissaanilu pingajussaaneernissaanut taassuma paaseqatigiissutigineqarsinnaanera pisinnaanngippat aamma annertuuliutigissanagu. Qanoq taasissutigineqarnissaa uanga teknikkertaa imaattussanngilara, kisianni oqaannassuunga annertuuliutigerusunnagu.

Taakku aqaatigivakka, oqaareernittuut allakkatigut akissutissat taakkua ingerlanneqarumaarput.

Paaviaaraq Heilmann, Aalisarnermut, Piniarnermut, Inuussutissarsiornermut Nunalerinermullu Naalakkersuisoq, Siumut:

Qujanaq. Apeqqutit pingasut qassutit ningittakkallu annaasat pillugit Nanortalimmi Nanortaliup eqqaamiuisalu aalisakkanik tunisisinnaanerannut tunngasut, taavalu NUKA A/S-imut tunngasut oqaaseqarfigilaassavakka. Siullermik Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap, partiit taavalu Kattusseqatigiit qassutit ningittakkallu annaasanik saliisarnissaq/qalluisarnissaq pillugu kissaatigisaannut oqaatigissavara qassusersorneq kiisittakkanik qaleralinniarnermi atorunnaassamat, aamma Kattuffinnik ilaatigut isumaqatigiissuteqarnikkut, januarip aallaqqaataani ukioq 2000 imaluunniit 20 hundrede, qanoq taasassanerparput.

Taava qassusersorneq kiisittakkanik sinerissap avataani 3 sømil-ip avataani maj-imi 1996-imiilli inerteqqutaalerpoq. Ningittakkat annaaneqartut eqqarsaatigalugit Ammassallip Kommunia isumaqatigiissuteqarfigalugu inuutissarsiornermut siuarsaanissamut aningaasat atugassat ilaannik immikkoortitsivugut, taakkunannga ukiaq manna ingerlanneqartussamik saliineq ingerlanneqartussanngorlugu Ammassallip Kommuniani. Tassa aalisarneq Ammassallip Kommuniani aallarnisaruttulersoq aamma siornatigut annaaneqarsimasunit akornusersorneqannginnissaa anguniarlugu.

Uani pingaarsoraara tunngaviusumik isummersortariaqarneq, tassalu annaasanik kikkut akisussaanersut. Pingaartumik aamma eqqarsaatigalugu aaqqissuussimasumik aalisariaatsimik ingerlatsisoqartariaqarmat aaqqissuussinermillu ilusilersuisoqartariaqarmat annaasaqarnaveersaarnissamik - aalisarnermut atortunik annaasaqarnaveersaarnissamik - siunniussaqartumik kinguneqartussamillu. Tamakkua tunngavigalugit ilaatigut aamma siusinnerusukkut eqqartorneqartartut eqqarsaatigalugit aalisarneq pillugu isumasioqatigiinnissaq decemberip aappaani pingajuanilu ingerlasussaq maani, tassunga tunngatillugu ilaatigut aamma taanna isummersorfigissavara siuliani taasakka tassa isummerfigitissallugu. Qanoq annaasoqartoqarnaveersaarnissaanik aaqqissuussissaagut? Annaasat qanoq - annaasaqartoqarsimatillugu aalisarnermut atortunik - aningaasanik atuisussat aningaasaliisussat kikkuussappat? Aalisartut, kommunit, Namminersornerullutik Oqartussat allalluunniit, qanoq aveqatigiissavat? Tassami aamma soorunami pisortat kisimik isumagisinnaanngilaat taakku, uanga eqqarsarnera malillugu. Taamaammat aamma piginnittut soqutigisariaqassavaat, tassalu aalisartut atortumik annaannginnissaat.

Taava Siumut oqaaseqartuata Lars Karl Jensen-ip aamma oqaatigivaa Nanortalimmi aalisartut Nanortallip Kommuniani aalisartut tunitsivissaatigut, aalisakkat eqqarsaatigalugit aaqqiivigineqarnissaat. Tassa qularinngilara NUKA A/S peqatigalugu tamanna aaqqinneqarsinnaasoq, soorlu aamma sinerissap ilaani taamatut aaqqissuussisimasugut. Tassalu kingullermik Qeqertarsuup Kommuniani aamma NUKA A/S peqatigalugu aalisakkanik tunisinermut assartuinermullu aaqqiineq naammagineqartoq aaqqinneqarsimasoq. Taamaattumik ajornartorsiutissaqartutut naatsorsuutiginngilara NUKA A/S peqatigalugu aaqqissuussisoqarsinnaasoq.

Taava NUKA A/S pillugu oqaatigissavara maannakkut ulluni makkunani ilaatigut sukumiisumik oqallinnerit annertuut Royal Greenland-ip Namminersornerullutillu Oqartussat akornanni oqaloqatigiinnerit isumaqatigiinniarnerillu ingerlanneqarmata, taamaallilluni aappaagumut massukkut piffissaq atorneqartoq ingerlasorlu tassa ikaarsaariarfittut atorneqarpoq. Aappaagumiit aaqqissuussinissat tunngavigalugit aammalu illutaasa qanoq iliorneqarsinnaaneri, pigisallu aamma eqqarsaatigalugit, maannakkut sukumiisumik oqallinnerit ingerlammata. Taakkualu uani annertunerusumik eqqartussanngilakka, kisianni soorunami Inatsisartut piumasaqaataasa iluanni aamma aaqqinniartariqarput, aamma aaqqinneqassasut qularinngilara.

Kisianni Inatsisartut ataatsimeereernissaat - ataatsimiinnerat naammasseriarpat aatsaat naammassisinnaasussatut aamma naatsorsuutigisariaqassagatsigu. Tassalu suli misilittakkavut ingerlapput, uani NUKA A/S-imut ikaarsaariarnermi. Taamaattumik finansudvalgi peqatigalugu Naalakkersuisunit aaqqinneqarsinnaanissaa ilusilertariaqassaaq, aamma aningaasanut inatsit 1999-imut tunngasoq aamma tassuuna oqaasertaasigut aaqqinikkut. Finansudvalgi peqatigalugu Naalakkersuisut aaqqiinissaat siunniuttariaqassaaq.

Konrad Steenholdt, Kultureqarnermut, Ilinniartitaanermut Ilageeqarnermullu Naalakkersuisoq, Atassut:

Qujanaq. Ataatsimiititaliap isumaliuutissiissutaani tassa konto-t 40-inngaanniit aallartittut 49 ilanngullugu. Tassani oqaaseqaataasut imannak akerleriissutaanngimmata qujassuteqarfigissavakka, ilaatigut aamma ataatsimeeqatigiinnermi samråd-imik taaneqartartumi nassuiaateqarfigisimagakkit.

Kisiannili ataaseq sammineqartoq tassalu ungasissumi atuartitsineq pillugu, uani oqaatigineqartut erseqqissaaffigilaassavakka eqqaasitsissutigalugu, tassa april-ip 27-ani 1997-imi nassuiaateqarsimagama maani inimi tamanit akuerineqartumik. Tassalu taannarpiaq tunngavigalugu suliaq ingerlanneqarpoq maannakkut. Unalu eqqaamaqqussavara inassuteqaataasoq akuersaarneqartoq uaniimmat meeqqat atuarfianni atuartunut ungasissumut atuartitsineq naleqquttuussanngitsoq ullumikkut atorneqarsinnaasut toqqammavigalugit. Taamaattumillu imatut tikkuaaffigineqarluta taamatut ungasissumi atuartitsinermi atorniarneqarnerussasut inersimasunut atuartitsineq. Taakkua ullumikkut ingerlappavut.

Tassunga tunngatillugu soorlu oqaatigisinnaavara Niuernermik Ilinniarfimmi sinerissami inuussutissarsiutaarniarnermi atuarfiusuni siorna atuartitsisut 22-t taakkua ingerlanneqarsimapput. Taavalu ukiormanna 20-t ingerlanneqarlutik. Tassa ungasissumi atuartitsineq qanoq atorneqarsinnaaneranut ilitsersuunneqarlutik.

Taavalu aamma taassuma saniatigut eqqaasitsissutigissavara isumalluarfigeqigatsigit najugartik qimannagu ilinniartitsisunngorniarlutik ukiormanna aallartittut. Taakkua aamma atorlugit iluaqutaassaqisunik assut isumalluarfigisatsinnik taakkua aallartitsimmata maannakkut.

Una eqqaasitsissutigiinnassavara soorunami telefon-ikkut oqaluukkaangatta imaattarpugut ungasissumiittut oqaloqatigisarpavut, aamma taanna fjernundervisning-itut assersuussinnaavarput. Assigiinngitsunik ingerlatsileraangatta soorunami akeqarnera ilaavoq tassani. Akeqarnerisalu isumaqatigiinniutiginissaat kommuninut atuisussanut, bibliotek-it imaluunniit Internet-i atorlugu nalunaaruteqarnissatsinnut tunngasut, tamakkua inisseqqaareertinnagit tamakkiisumik iluamik aallartissinnaanngilarput taanna. Kisianni eqqaasitsissutigeqqiinnassavara uani aturallagassatuut innersuutigineqartut maani akuersineqarsimasut tunngaavigalugit suliassat ingerlanneqarmata.

Taanaannaavoq oqaaseqarfigisassara ilaatigut aamma Daniel-ip soorlu timersortarfinnut tunngassuteqartut akissuteqarfigireermagit. Kisianni assorujussuaq qujavunga ataatsimiititaliaminngaanniit assortuussutaanngitsumik suut tappiiffigisariaqarivut tikkuartorsimammatigit. Qujanaq.

Peter Ostermann, Atassut:

Siullermik una oqaatigilaassavara tassa Atassummut ilaasortat arfiniliusugut tassaasugut uanga, Otto Storch, Jakob Sivertsen, Pauline Kristiansen, Sivert K. Heilmann aamma Finn Karlsen, raajanut akitsuutip qaffanneqarnissaanut akerliulluta taasissagatta.

Isumaqatigisinnaanngilarput nunanut allanut tunisassiortutta pingaarnersaat immikkut akileraaruserneqassappat, isumaqaratta akitsuut pineqartoq atorunnaarsikkiartuaartariaqartoq. Maanna eqqartortarparput aalisakkanik suliarineqanngitsunik nunanut allanut annissuivallaarnerput, taamaalilluta suliffissarpassuit annaasarlugit.

Akerliusugut isumaqarpugut nunami tunisassiornerulernissamut raajamut akitsuut atorluarneqarsinnaasoq, tulaassat amerliartortillugit milliartortillugit. Taama iliuuseqarnikkut inuppassuit suliffissaqartinneqalissapput immaqalu raajaleriffiit ilaat ingerlaannalersinnaaga-luarlutik. Uggoreqaarput sukumiinersumik nalilersuinngivilluni ajornannginnersiuinikkut nunanut allanut tunisassiorfitta pingaarnersaat ajoquserneqartussanngormat.

Kissaatigissavarput taanna immikkut taasitsissutigineqassasoq. Taama oqaaseqareerlunga oqaluttutsinnut una, marlussunnguit ilassutigilaassavakka, tassa siullermeernermili Atassumminngaanniit kissaatigisimavarput PAARISA-mut aningaasaliissutit qaffanneqartariaqartut. Ippassaaninnguaq maani meeqqanut tunngasunik - pissutsinik meeqqanut tunngasunik - oqallinnitsinni erserpoq pisariaqartoq immikkut aalajangersimasunik piaartumik iliuuseqartariaqartugut. Taamaattumik aalajangiusimavarput taanna Namminersornerusut ataatsimiititaliaani ilungersortumik kissaatigissavarput pingajussaaneernissaata tungaanut taanna naliliiffigeqqeqqullugu.

Naalakkersuisup akissuteqarnermini aamma pingaartillugu aalaqqaataaniilli taakkartorsimasarput, tassalu suliffissuit nutarterniarneqarneranni aammalu tunisassiorfiit tunisassiassanut naleqquttunngorsarneranni eqqorneqarsimasut taamaalillutillu aningaasarsiornikkut sanngiillisimasut, assersuutigalugu Nanortalittut ittumik iliuuseqarfigineqarnissaat oqaaseqarfigineqanngimmat pakatsissutigilaarparput. Taassuma aaqqiiffiginiarnissaa assorujussuaq pingaartipparput, tassami massakkut malunnarsereerpoq takusinnaareerparput, kommunit arlaqartut eqqugaasimasut aningaasarsiornermullu sakkortusiartortumik ilungersunartorsiortut.

Ajortuuvinnissaq pissanngikkutsigu piareersimasariaqarpugut. Qangali ileqqorivallaarsimavarput kommuni ajornartoorpat atukkerlugu taamalu ernialerlugit, taavalu ilaatigut aamma artukkertarlugit akilersuiniarneranni. Taanna pinngitsoorumallugu kommuninut ajornartorsiortunut ajornartorsiulersimasunut immikkut aningaasaliissuteqarnissaq aamma nalilertaqqullugu kissaatigissavarput.

Josef Motzfeldt, Inuit Ataqatigiit:

Tassa siullermik qassutaarsiutinut ningittagaarsiutinullu tunngatillugu Naalakkersuisut marluk, tassa Aalisarnermut Inuutissarsiornermut aammalu Avatangiisinut Naalakkersuisut akissuteqaataanut tunngatillugu eqqaasitsissutigiinnassavara oktoberip 21-ani, tassa ukiut arfineq malluk matuma siorna taanna inimi maani oqaluuserineqarsimammat. Taamanikkullu uagut siunnersuuteqarnitsigut isummiunneqartoq tassa uagut oqaaseqarnitsinni taariigarput tassaavoq suleqatigiissitaliortoqassasoq isumaqatigiissutaasoq KNAPK-illu Peqqinnisamut Avatangiisinullu Naalakkersuisoqarfimmi aammalu Inuutissarsiornermut Pisortaqarfimmi ilaasortaaffigineqartoq. Ullumikkut soorunami Naalakkersuisut akunnerminni suliassanut tamakkununnga agguataarisimanerat Inuit Ataqatigiinninngaanniit annertunerusumik akuleruffigissanngilarput, kisianni eqqaasitsissutigiinnassavarput taamanikulli tunngaviusumik taamatut aalajangertoqareermat. Taassuma piviusunngortinnissaa ajornartarsiutaamma kivisittakkanik qassusersornerluuniit unitsinneqaraluarpat ajornarsiutaajuarallassammat taamaammat Inatsisartuni ilaasortat marluk Lars Karl Jensen aamma Niels Mattaaq ajornartorsiummik qaangiiniarnissamut siunnersuuteqarnerat pissusissamisoortutut isigineqartariaqarpoq.

Partiit ataasiakkat oqaaseqartuinit apeqqutissavut marlussuit anikkusutavut tassaapput siullermik Siumut oqaaseqartuanit, Qaqortumi heliport-ip nuunneqarnissaanut tunngasoq. Qaqortumi mittarfiliassap Qaqortumiit siorna peerneqarnera - peerniarneqarnera - oqaluuserineqarmat Inuit Ataqatigiinninngaanniit silaannakkut angallannermi oqartussaasuninngaanniit, tassalu Statens Luftfartsvæsen nalilerneqarsimasoq taamanikkut oqaatigaarput Qaqortup heliport-iata nuunneqarnissaa 45 mill.-it missaani akeqassasoq. Taamanikkulli Angallannermut Naalakkersuisup oqaatigaa akisunerpaamik 15 mill.-nik akeqassasoq, ippassarlu angallannermut nassuiaat najoqqutaralugu oqallinnermi Naalakkersuisut Siulittaasuata 50 mill.-nngortillugit taavai.

Kisitsisit taamatut nikerarnerat soorunami puullaaqinarpoq, ilumut 50 mill.-nik akeqassappat, tamanna nalilersuinermi aamma ilaatinneqartariaqartoq uaguttaaq isumaqarpugut Siumutulli.

Taavalu Nunatta iluani timmisartuussinermut tapiissutit 60 mill.-niit 66 mill.-nut qaffanneqarnissaannik siunnersuummut paasivarput Siumut isumaliuutissiissummut atsioqataasimagaluarluni massakkut qaffaanissamut tassunga isumaqataalersimasoq. Ukiut marluk matuma siorna tassa >96-imi ukiakkut aningaasanut inatsisissap oqaluuserinerani taamanikkut Naalakkersuisut inassutigaat Grønlandsflymut 53 mill.-nik taamaallaat tapiissuteqarnissamut tunngavissaqartoq, sinneri asuli piumasaarsuutaasut. Taamanikkulli Aningaasaqarnermut Ataatsimiititamit paasiniaareerluta 60 mill.-nik qinnuteqartoqarnera Grønlandsflyminngaanniit anguniarsimagaluarparput, itigartinneqarpoq. Tamatumalu kinguneraa upernaakkut >97-imi ataatsimiinnermi siullermi ilassutissatut aningaasaliissutinut Naalakkersuisut qinnuteqarmata 7 mill.-nik. Taamanikkullu atsioqatigiittoqarpoq misissuisitsinerup kingorna tapiissutit timmisartornikkut annertusaasoqanngippat tapiissutit tassa killissatik tikikkaat.

Massakkut maluginiarneqartariaqartoq tikkuarusutarput tassaavoq Kangerlussuup Nuullu akornanni soorlu timmisartuussinermi akisunaaraluni billet-eerniartarneq oqallisigalugu 40 mill. missaani isertinneqartartut ingerlaarfinnut akilersinnaanngitsunut tapiissutaasarput. Suli atuuppoq tamanna. Taavalu helikopterinik angallassinerit annertusinissaat ilimananngilaq helikopterit amerlineqarsimanngillat, taamaattumik annertunerusumik nassuiaatitaqanngitsumik 60 mill.-niit 66 mill.-nut qaffaaneq Aningaasaqarnermut Ataatsimiititami eqqartorsimavarput misissorsimallugu. Massakkullu nassuiaanertaqanngitsumik qaangiinnarniarneqartutullusooq isikkoqalernera pissusissamisuunngilaq.

Taavalu Atassummiit kommunit pissakinnerusut eqqarsaatigalugit oqaaserineqartut Inuit Ataqatigiinninngaanniit tamakkiisumik taperserpavut, aamma Aningaasaqarnermut Atatsimiititami tamanna isumaliuutissiissummi erserpoq.

Kiisalu Naalakkersuisut ataasiakkaat akissuteqarnerannut soorunami qujasariaqarpugut - qujavugut. Aappaatigullu ila tulluarnerussannguatsiaraluarpoq Inatsisartut Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaata tamakkiisumik isumaliuutissiissutaa Naalakkersuisunit ataatsimoortumik akineqartartuugaluarpat qanoq pitsaatigissagaluarpa. Oqaaseqarnissamut aamma partiit oqaaseqartuisa oqaaseqarnissamut tamanna ajornannginnerusumik pisariillisaanertut taaneqartariaqaraluarmat.

Kiisalu Aningaasaqarnermut Naalakkersuisup akissuteqarnermini oqaatsivut illuatungiliuttutut, Aningaasaqarnermut Atatsimiititaq Naalakkersuisunut illuaatungiliuttutut, inissisimanerarsimammagit. Taamatut oqanngilagut illuatungiulluartutut, tamanna isumaqanngilaq akerariinnertut imaluunniit tamatigut isumaqartariaqanngilaq akerleriinnertut immaqa nakussassaqatigiittarpugut isummat assigiinngitsut aporaatsilaartarlugit, tassa illuatungeriinneq illuatungiliunnerunngitsoq.

Taavalu Peqqinnissamut Naalakkersuisumut soorunami Aningaasaqarnermut Ataatsimiititamut ilaasortanut - ilaasortaatitaqartunit Inuit Ataqatigiit - Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliaq eqqunngitsumik uparuaasimaguni, isornartorsiuisimaguni, tamanna utoqqatsissutigisariaqarpaa, tamannali suliatta ingerlateqqinnerani allakkamik taamaattumik arlaannarpulluunniit eqqaamasaqannginnami nassaarisinnaanagillu. Kisianni misissornera ingerlateqqittariaqarparput. Tamannalu kusanartumik aaqqinneqarnissaa soorunami aamma uagut pisussaaqataaffigaarput.

Laannguaq Lynge, Siumut:

Siullermik paasivara partiit assigiinngitsut tamarmik maani issiasut, kiisalu Kattusseqatigiinninngaanniit Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap isumaliuutissiissutaa ataatsimut isigalugu isumaqataaffigalugu taperserlugulu ingerlaqqinnissaanut inassuteqartut. Tamannalu aamma qujassutigissavara ataatsimiititaliaq sinnerlugu.

Tassa uanga aamma una aatsaannguaq, soorlu Josef Motzfeldt-ip Inuit Ataqatigiinninngaanniit eqqaasaa, peqqinnissaqarfimmut tunngatillugu soorunami aamma uanga ajuusaarpunga taamatut sakkortuuliornerit tassunga allaat atortariaqalersimagatsigit. Kisianni tassa aamma una eqqaatitsissutigerusullugu siorna aappassaaneerilluta >98-imi aningaasanik inatsisissami isumaliuutissiissuteqarnitsinni tassani piumasaqarsimagatta Naalakkersuisumut nassuiaatilaaqqulluta suli annerusumik, inissisimanissaa Ilulissaniittussaq ingammik inissaqarniarnerup tungaatigut tusaamasagut Ilulissani ajornartorsiutaanerat taakku, ingammik tamanna tunngavigalugu nassuiaateqarfigeqqulluta.

Aamma taanna sioqqullugu oktober-ip qulingani allakkiami peqqinnissaqarfiup tungaanut iluani uani inatsisissamut siunnersuummi suliamut nassuiaammik nassinneqarsimalluta, taanna nalunngilara - aamma taanna Aningaasaqarnermut Atatsimiititaliami takusimavarput- tassani aamma ersittoqanngilaq pilersaarummik immikkut taasisoqarluni Ilulissani taamatut pilersaaruteqartoqarneranik. Kisianni aamma Naalakkersuisoq oqarpoq soorlu uagut takusimanngikkipput inatsisissami siunnersuummiissimasoq. Soorunami siullermeerneqarnerani saqqummiussani ilaasimammat aatsaat aappassaaneerinninnissami isumaliuutissiinitsinit annerusumik nassuiaateqarfineqarnissara qinnutigisariqarsimavarput.

Ajuusaarutigissavara allagaq taanna Naalakkersuisup saqqummiussaa maannga oqaluttarfimminngaanniit takutitaa uanga tigusimannginnakku, tassa ileqqorigakku uannut takkuttoqaraangat allatsigut aqqutigalugit ingerlaannaq ataatsimiititaliamut ilaasortanut ingerlatitseqqittarlunga allakkanik taama ittunik. Soorunami taanna paasiniassavarput aamma ajuusaarutigeqaara taamatut eqqunngitsumik immaqa tunngaveqarnerput pissutigalugu taamatut piumasaqaateqartoorsimagatta.

Tassa kisianni aamma isumaqaraluarpunga aamma isumaqarpunga taanna aappassaaneerinermut tunngatillugu isumaliuutissiissutitsinni piumasaqarnerput aamma taanna naammattoq, soorlu taamatut imaattornissamut saqqummiinissamut. Taanna tassa kingornatigut qanoq pisoqarsimanera soorunami paasiniaqqikkusuppara aamma uanga nammineq. Taavalu ajuusaarutigissavarput oqareersutut taamatut paatsuunganartumik imaluunniit kukkusumik tunngaveqarluta taamaaliorsimagutta.

Soorlu oqareersunga ataatsimut isigalugu nuannaarutigaara aamma Naalakkersuisuningaanniit Aningaasaqarnermut Atatsimiititaliap inatsisissatut siunnersuummut isumaliuutissiissutaa taperserneqartutut malugigipput. Aamma suleqqinnissatsinnut tunngavissaqalerpugut ingerlaqqinnissatsinnullu. Tassanilu aamma pinngitsoornanga qutsavigissavakka ataatsimiitaliami ilaasortaasut. Isumaqarpunga suleqatigiilluarsimalluta ulloq manna tikillugu inatsisissamut siunnersuut pillugu.

Anders Nielsson, Atassut:

Ataasiinnannguaq Naalakkersuisut akissuteqaataaniittoq oqaaseqarfiginiarpara. Tassani siunnersorneqaramik Kangerlussuarmi Narsarsuarmilu mittarfeqarfiit qanoq piniarneqarnersut nassuiaateqaqqullugit. Tassani akissuteqarlutik taakkua qanoq pineqarnissaannut maannakkut eqqarsaateqartoqanngitsoq, tassa taannarpiaq una taanna eqqasuutigigipput. Aningaasanullu inatsisissamut siunnersuummi takusinnaavarput Kangerlussuarmi allanngortoqartoq aamma Narsarsuarmi taamatut. Tassa imatut pilersaarutaanngitsumik allannguinerit Kangerlussuarmi niuertarfiit allinissaannut qinnuteqaat Kangerlussuarmi meeqqat 60-it børnehave, meeqqanut meeraaqqanulluunniit meeqqerivissaanersoq naluarput.

Tassa nalunngilarput takusinnaavarput imatut pilersaaruteqartoqanngikkaluartoq taamaattoq Kangerlussuarmi pisorpassuaqarpoq. Aamma Kangerlussuup illoqarfittut ineriartortinneqalernera qanorpiaq allanut aamma assersuutigisariaqarparput. Aamma Aasianni takisuumik mittarfiliornissamut sanilliullugu aamma assersuusiorsinnaasariaqaraluaratsigu.

Taamaattumik aamma taakkua naatsorsuinerit pisariaqarpavut aamma Kangerlussuarmut ukiuni qulini tulliuttuni kukkusumik aningaasaliisarneq angussanngikkutsigu taava arlaatigut pilersaaruteqartariaqarpugut. Kisiannili aamma Narsarsuarmut tunngatillugu taamatut iliortariaqarluta. Tassani aamma Narsarsuarmi amerlanerusumik illuliornissamik qinnuteqaateqartoqarmat, naak immaqa ukiualunnguit qaangiuppata atorunnaassagaluartoq.

Lars Karl Jensen, Siumut:

Siumup Inatsisartunut ilaasortaasa, Siumup gruppiata, uani pingaartippaa Nanortalimmi imeqarniarnerup qulakkeerneqarnissaa, naak siornatigut tamanna eqqartortuaraluarlutigu. Isumalluutigisatsitut annertuutut PUISI A/S-i Siumuminngaanniit kissaatigivarput aallaqqaammut imermik ajornartorsiuteqarani tunisassiorsinnaanera ukioq kaajallallugu ingerlassasoq.

Taanna puttallartipparput peqqutigalugu siornannguaq Royal Greenland-ip suliffeqarfissuisa allanngortiterniarnerannut tunngatillugu Qasigiannguani aalisakkanik suliffissuarmik sananissami imeq aamma annertuumik ajornartorsiutaagami aningaasarpassuarnik aamma aningaasaliisariaqarsimagatta tamakkua qaavisigut.

Sanaartornerup immunut ataqatigiissumik ingerlanissaa Siumup pingaartikkamiuk taamaattumik Naalakkersuisut akissutigisaat uani toqqissiallaatigivavut, tassa paasigatsigu Naalakkersuisunut Ilaasortap Mikael Petersen-ip oqarneratigut ajornartorsiutaasartut qaqugukkut takkuttarnerat naluneqanngitsoq, taavalu aamma taanna paasivarput tunisassiornermi akornutaasussaanngitsutut sillimaffigineqartoq.

Taavalu aamma Nanortallup eqqaani aalisakkat pisarineqartartut amerlanersaat nunaqarfinni tunitsivinnut tunniutiinnarneqartarput, taakkua aaqqissuussiffigineqarnissaat pingaartipparput, taamaattumillu aamma Aalisarnermut Naalakkersuisup oqaasii, NUKA A/S-ip tamakkununnga suleqataanissaa kinguneqarluassasoq naatsorsuutigivarput.

Maannakkut Nanortallup eqqaani nunaqarfiit arlaqarput puisip amianik taamaallaat isumalluuteqartut, kisianni taamaakkaluartoq qularinngilarput aamma aalisagaq takkuttarlunilu tammakartarmat, aamma tamakkua ingerlanneqarnissaat. Taamaattumillu aalisakkanik suliffeqarnikkut pitsaasumik aamma taqqavani inissisimanissaq pingaartillutigu.

Suna akilersinnaanerua? Immaqa taamatut oqaraanni pitsaaneruvoq. Tuusi ilumoornerassavakkit, Josef Motzfeldt, Qaqortumi heliport-ip suliarineqarnissaanut aningaasaliissutissatut missangersuutit ersarissumik oqaasertalerneqarsinnaanngimmata taanna puullaaqinartarpoq Aningaasaqarnermut Atatsimiititaliami ilaasortaalluni. Taamaattumik uani Siumuminngaanniit pingaartipparput Qaqortumi heliport-ip iluarsaanneqarnissaanut sanilliussisoqarnissaa. Heliport-i inissisimaneraninngaanniit nuullugu 60 mill.-t tikillugu aningaasartuutigineqassappat taava oqimaalutartariaqassaaq suluusalinnut mittarfimmik sananissaq akilersinnaannginnerunersoq siunissaq ungasinnerusoq eqqarsaatigalugu.

Taakkuupput Naalakkersuisunut Siumut-gruppip uani Aningaasaqarnermut Atatsimiititaliap saqqummiussaasa saniatigut innersuussutigisaasa misissorluarneqarnissaat piumasaralugu.

Siumuminngaanniit oqaaseqarnitsinni ilanngullugu imigassamik ajornartorsiuteqartut katsorsarneqartarfissaannut tunngasumik uani aappassaaneerinninnermi oqaaseqarnerput imatut paasineqassanngilluinnarpoq Naalakkersuisumut tassunga akisussaasumut saassussinertut. Uani eqqaasitsissutigivarput isumaqaratta Siumup tungaaninngaanniit unneqqariffigeqatigiinnissaq aallaavigalugu tamanna pisariaqartoq. Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliami suleqataanitsinni isumaliuutissiissut isumaqatigiilluta suliarinikuuvarput. Taavalu gruppe-rutigisarneranni ilaatigut aamma Inatsisartuni gruppit tamarmik ulapittut nalunngavavut, ulappuffiup nalaani mikisuarsuit minittoorsimasinnaagatsigit taanna ilatsinnit eqqaasitsissutigineqarmat taamaalillugu uani saqqummiinermi ilanngupparput. Isumatsinnik allangortitsinertut taaneqassanngilaq imaluunniit nalilerneqassanngilaq Naalakkersuisuninngaanniit. Uaniuna unneqqarinnissarput aallaavigalugu eqqaaginnaripput tamanna imigassamik ajornartorsiutilinnut katsorsaasarfiup Ilulissani immikkoortortaqarfeqalernissaa kingusinnerusukkut oqaluuserigatsigu partiininngaanniit kisiartaalluta akuersaarlutigu taanna oqaaseqarfiginikuugatsigu.

Lars Sørensen, Inuit Ataqatigiit:

Siullermik oqaatigissavara aningaasanut inatsisissaq maannakkut naammassiartornera ilugalugu malunnarsiartuinnarmat oqartariqarlungalu tassa ullumi Inatsisartuni angakkuarnikuuvugut. 34 mill.-t amigaatigisavut akitsuutit aqqutigalugit aaqqiinikuuvugut taamaattumik aamma aningaasanut inatsisissaq oqaaseqarfigissagaanni mianersorfissani annertoorujussuarni taanna imaqarnera erseqqissarneqartariaqarpoq.

Siulermik Nanortalimmut tunngatillugu aatsaaginnaq Naalakkersuisup oqaatigivaa ineqarniarnikkut pissutsit aaqqinneqassappata 12 mill.-t 40 mill.-llu aningaasaliissutigineqartariaqartut. Kisianni takuneqarsinnaavoq finanslov-imi taamaallaat 2,5 mill.-innaapput. Aaqqitassarparujussuit assigiinngitsut, peqqinnissakkut pissutsit aaqqinneqartariaqartut massakkut aaqqinneqanngippata taava naatsorsuutigissavarput finanslov-i taamatut isikkoqartilllugu akuerineqassapput taava TB-it assigiinngitsorparujussuit, ilassutitut aningaasaliissuterparujussuit Inatsisartut nutaassat xx18.0, taanna qularutissaagunanngilaq.

Peqqinnissamut Naalakkersuisup ilaatigut Paamiuni napparsimaviup 1921-inngaanneersup piiarneqarnissaanut tunngatillugu oqaasianut erseqqissaatigilaassavara Naalakkesuisunut Paamiut kommunalbestyrelse-ata piumasaqaatit pingasuusut taamaallaat marluinnaat akuersaareernikuummagit, tassalu igaffeqarniarnermut tunngasoq taamatuttaaq aamma pisoqartaata piiarneqarnissaa. Kisiannili aningaasaliinisamut tunngatillugu taakku akuersaarneqanngimmata, taamaattumik finansudvalg-ip inassuteqaataa assorujussuaq kissaatiginarpoq siuartitsisinnaanissamut tunngatillugu ingerlasariaqarnera.

Tassa oqartariaqarpugut massakkut kaagi agguaanneqareernikkuvoq allanngortinniarnissaa imaannaanngitsuuvoq. Aammali ineriartorneq Nunatsinni assigiissumik pissappat taava saneqqunneqarsinnaangilluinnarpoq Naalakkersuisut kisimik aggerfitsik ineriartortittariaqanngikkaat. Oqartariaqarpugut - ilami ersarippallaaqigami - Naalakkersuisut sumiiffitsik annertuallaamik nukiit tassunga atortarmassuk. Taamaalilluni kommunit ataasiakkaat tulleriiaarlutik inuerukkiartorneri taanna annertoorujussuarmik malunnarsiartorpoq.

Nunatsinni assigiimmik ineriartortitsinissaq taanna sanioqqunneqarsinnaanngilaq, taamaakkami aamma pigeriikkanik atorluaanissaq annertunerujussuarmik maannakkorninngaanniit ilungersuutigisariaqarpoq.

Inuusuttut Inaannut Aasianniittumut atatillugu oqaatigissavara assorujussuaq tupigusuutigigakku taanna tassami ataatsimiititaliaq - Isumaginninnermut Ataatsimiititaliaq - taamatut siunnerfeqarsimanermut malinnaatinneqarsimanngimmat. Aammalu Naalakkersuisut qularnanngitsumik ilisimaariigaat Nunatsinni meeqqat inuusuttullu ajornartorsiortut amerlasoorujussuummata. Taamaattumik matusiinnarnissaq isumaqarpunga taanna eqqarsaatigineqaqqittariaqartoq. Ilaatigummi aningaasanut inatsisissami tassani takuneqarmat allaat assigiinngitsut ingerlatat 106 % angullugu, tassa imaappoq tigusinnaasut sinneqalugit init atorneqarmata. Taamaattumik eqqarsarluarnissat tassani pisariaqarpoq.

Neriuppunga ukiuni tallimani pilersaarusiortussaagatta mittarfiliortitsinernut tunngatillugu partiit oqaasii, pingaartumik Atassutikkut Inuit Ataqatigiillu oqaatsitik taakkua piviusunngortinniassagaat. Taamaalilluni aamma kommunit ataasiakkaat ineriartornermik annertunerusumik peqataajunnaarsimasut aamma peqataatinneqarnissaat anguneqartariaqarmat. Taanna neriunartoqarpoq suli.

Daniel Skifte, Aningaasaqarnermut Ineqarnermullu Naalakkersuisoq, Atassut:

Siullermik oqaatigissavara erseqqissaatitullusooq oqaatigerusutakka Naalakkersuisut sinnerlugit. Tassa ilaatigut aningaasanut inatsisissap uuma suliarinerani Naalakkersuisut siunnersuutitik marluk aalajangiusimammatigit, taannalu naapertuutinngimmat Aningaasaqarnermik Ataatsimiititaliap inassutaanut. Taanna erseqqissaatigilaarniarlugu, tassa taanna tunngassuteqarpoq mandtiiminut - sulisoqarfimmut tunngasoq - aammalu IT pillugu suliaqartussamut aningaasartuutissat, taakku aningaasat katillugit annikitsunnguugaluarput. Kisianni una erseqqissaatigerusuppara taanna Naalakkersuisuni maluginiarsimagatsigu finansudvalgip kissaatigisaa. Taamaattumik apeqqutit taakkua nalilersoqqinnissaat ammaffigaarput allaallu pingajussaaneernissaanut apeqqutit taakkua qanoq ilillutik aaqqinneqarnissaannut siunnersuuteqarnissarput naatsorsuutigalugu. Taanna oqaatigerusuppara paatsuualaartoqaqqunagu.

Aappassaanik oqaatigissavara Inuit Ataqatigiit siulittaasuata oqaasii. Tunngaviatigut isumaqatigaakka ilaatigut oqarmat Naalakkersuisut aammalu Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap Inuit Ataqatigiit isumagigaat illuatungiliuttuunngitsut kisiannili illuatungiliulluartut. Tassa taanna tusaatissatut tigussavara aammali tassunga tunngatillugu erseqqissarusussallugu qujanaqaaq taanna apeqqut qaffatsikkakku. Una tunngavigaara sukkasuumik atuarniartilluni oqaatsit erseqqeqqissaartumik paasilluassallugit pingaarpoq, taannalu nalornisuuallariarakku Inuit Ataqatigiit qanormi taava qallutaatut allassimappat? Taanna apeqqut paasiniapallappara takullugulu qupperneq 4-imi ataatungaani allassimapput. Imatullu oqaaseqarput: ADerfor skal vi anbefale, at finansudvalget fortsætter med at være en god opposition til Landsstyret@. Tassalu taanna aallaavigalugu taamatut oqaaseqarama erseqqissaatigiinnarpara. Kisianni nuannaarutigaara assut taanna qaffatsinneqarmat aamma Inuit Ataqatigiit nassuiaataat paasilluarpara. Taamaalillunga taava uani tunngaviga sukkasuumik tusarnaarluni atuartillunilu paatsuuallakkaanni, una, taava taamaatut oqaaseqarnera illersuutissaqartippara, kisianni nuannaarutigaara Inuit Ataqatigiit erseqqissarmassuk illuatungiliuttuuneq opposition-i pinngikkaat kisianni illuatungiliulluarnini kisiat oqaaseq taanna atorpaat. Taamaattumik ajorinngilara nuannaraara erseqqissumik paasivara.

Taava Lars Sørensen-imut oqaaseqalaarusuttunga aamma. Ilaatigut uani erseqqissarmagu una imatut oqarluni, Naalakkersuisut ataatsimoortillugit pasillerfigineqarlugillusooq oqarmat kommunit aggerfitik kisiisa eqqaasaraat imaluunniit qanoq iliuuseqarfiginiartaraat. Isumaqarpunga ataatsimut oqaatigissagaanni Naalakkersuisut kommunimik aggerfimminnik aallaveqarlutik suliniarneq ajortut, Naalakkersuisut nuna tamakkerlugu suliniuteqartarput, taamaattumillu ilaatigut maani inimi aammalu uannga oqaluttarfimminngaanniit Inatsisartunut ilaasortat ataasiakkaat kommunilerivallaartarneri peqqutigalugit. Assersuutigalugu qinersinermut inatsisip allanngortinneqarnissanik siunnersuuteqarmata. Aamma eqqaamassavarput pingaartumik kommunit annikinnerusut aamma Lars Sørensen-ip aggerfii kommunit mikinerusut aammalu Lars Sørensen-ip aggerfii, soorlu assersuutigalugu mittarfiliornermut inissiarsuit inoqanngitsut eqqartorneqartarneranni aammalu pujooriviliornermut tunngasumik annertuumik kommunimi borgmesteriunini tunngavigalugu oqaaseqartarsimammat.

Kisianni taanna uanga isorinngilara, tikkuaannarpara illuatungaani pisuutitsissagaanni aamma nammineq takuserneqarfik takusinnaasariaqarmat.

Anders Andreassen, Inatsisartut siulittaasuat, Siumut:

Kissaatigissavara imminut sammiuaarnerit maani pinaveersaatsiaqqullugit. Uani oqallisigisarput sammineroqqullugu. Taavalu akissuteqassaaq

Jonathan Motzfeldt, Inatsisartut siulittaasuat, Siumut:

Uangattaaq maannakkut oqallinnerup naanerani oqaaseqalaassaannga qujassuteqarlunga isumaqarama Aningaasaqarnermut Naalakkersuisup oqaaserisaanut ilassutigerusullugu una. Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliaq pisarnermisut, naak ilaatigut Atassutip oqaluttuanit piffissami annikikkaluartumi naammassinninniarsimavoq suliassap maannakkut aappassaaneerneqarnerani killiffigisarput anguniarlugu. Isumaqatigiissutigineqarsinnaasullu anguneqarsimallutik. Taanna nuannaarutigaara.

Aammalu uagut Naalakkesuisuni partiit suleqatigiit akornanni piinnarata malugisinnaavara illuatungiliuttut aamma akisussaassuseqarlutik suleqataasut. Aamma ullumikkut malugisinnaavara tamanna siusinnerusukkut akitsuutit tungaatigut aamma aaqqiiniarnermi aamma illuatungiliuttut tamatumani paasinnilllutik peqataanerat aamma assut nuannaajallaatigigakkku. Aammalu maannakkut aaqqiiniarnermi assigiinngitsuni illuatungiliuttut Inuit Ataqatigiit aaqqiissutissanut iseqarlutik aammalu tapersersuillutik iliuuseqarnerat illuatungiliuttutut nuannaarutigaara tamanna.

Soorunami oqaaserineqartut arlalippassuit suli inerneqanngitsut nangissinnaavavut aamma una oqallinneq ingerlaqqinnerani. Marlussuilli kisianni oqaaseqarfigilaarusuppakka. Tassa Kangerlussuarmi Narsarsuarmilu mittarfeqarnerit eqqartorneqarneranni.

Kangerlussuarmut tunngatillugu eqqaamassavarput Naalakkersuisut Kangerlussuup amerikkamiunit qimanneqarneranut atatillugu danskit naalagaaffiat isumaqatigiissuteqarfigimmassuk. Tamatumani danskit naalagaaffiat aamma akileeqataalluni tamatumani suliassami aamma ingerlatseqataalluni suliaqarmat. Taanna taavara pissutigalugu aamma tassaniittut isumaqatigiissutit ilagimmassuk Kangerlussuup atorneqarnerani danskit naalagaaffiannut isumaqatigiissut, taamaalillunilu aamma sukkulluunniit amerikkamiut aamma Kalaallit Nunaanni sillimaniarnikkut imaluunniit isumannaallisaanikkut pissutsit pisariaqalerfianni aamma atuisinnaanerat Kangerlussuup mittarfeqarfiani aamma tamatumani ilaatinneqarmata.

Taamaattumik maannamut tassa ingerlaaseq atorneqartoq annertunerusumik innarlerneqanngikkallarnissaa aamma taama pisariaqartutut isumaqarfigalugulu aalajangiusimavarput.

Nanortalimmi ineqarniarneq pillugu ilumoorpoq tassani maannakkut PUISI-mut atatillugu tunisassiorneq aallartippat alaatsinaanneqarmat selskab-ip maannakkut tassani ingerlalersup nalunaarutissai atorfissaqartitsinernut tunngasut malittarilluinnarniarlugit Naalakkersuisut aamma nalunaarutigisimavaat. Selskab-illu maannakkut ingerlalernermini tamakkunatigut nammineerluni naliliisarnermigut attaveqarfiginninnera uagutsinnut piginnittunut aqqutigalugu malinnaanissarput ingerlapparput.

Qaqortumi heliport-ip nuunnissaanut tunngatillugu taanna apeqqut arlaleriarujussuarluni aamma kisitsisitigut sammineqartarsimalluni maani inimi taaneqartarmat. Kisitsisitamigut soorunami aamma naatsorsuinermi inaarsarneqarumaarpoq.

Lars Sørensen-ip oqaaserisaanut tunngatillugu oqaatigilaarlara una ataaseq, Paamiuni maannakkut killiffiusoq aamma aalisagaarunneratigulli ajornartorsiutit tikissimasai illoqarfiup. Aamma Naalakkersuisuninngaanniit, pingaartumik aamma uagut Paaviaararlu taqqavaniinnitta kingornatigut eqqartortarsimasavut najoqqutaralugit. Paamiuni ajornartorsiutit immikkut aamma isigisariaqalersimasut pisariaqarput. Taamaattumik mittarfissaasa tungaatigut aaqqiinerinnaq pinnagu taanna kinguartilaarneqarnera pigaluarpalluunniit Paamiut illoqarfittut periarfissaasa maannakkut annertunerusumik aamma suleqatigiilluta Naalakkersuisullu periarfissaasigut kommunitut allatulli ajornartorsiortutut suleqatigiiffiginissaanut iliuuseqarnissaq. Uagut Naalakkersuisuninngaanniit taqqavani aasaq issaannaq tikeraarnitta kingornatigut pisariqartillugu aamma uterfigerusupparput. Aammalu taamaaliornissarput maannakkut ilissinnut nalunaarutigereersimallugu.

Tassani kommunip maannakkut ajornartorsiutini tikissimasai qaangiinnarneqarsinnaanngitsut mittarfiliornerinnakkut aaqqinneqarsinnaanngitsut, kisianni allatigut kommuni suleqatigalugu aaqqinniartariaqartut isumaqarpunga anguniartariaqartut aamma.

Aamma oqaaseqartuni taaneqartut tassa Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuaninngaanniit nuannaarutigisara aamma taalaarlara. Inuit Ataqatigiit oqaseqarnerminni ICC-ip sulinerani - Naalakkersuisuninngaanniit pingaartumik - puisit tungaatigut annertunerusumik paasisaqarnissap tungaatigut suleqatigiinneq pilersinniarsimasarput aamma taanna alaatsinaaneqartoq paasigakku nuannaarutigaara. Isumaqarpunga aamma maannakkut nukiit taamaalillugit ikioqatigiiffigisinnaasavut ICC-p aamma tungaatigut Inatsisartullu maannakkut aamma siulersuisoqarfianinngaanniit ICC-p ajunngitsumik aamma taperserneqarneri aamma ilanngullugu. Naalakkersuisuninngaanniit uagut ICC-p patsiseqarluartumik atornissaa - puisit tungaatigut pingaartumik paasinninniarneq eqqaallugu.

Eqqaamassavarput Nunat Avannarliit miljøp tungaatigut nersornaasiuttagaanik Kattuffik taanna nersornaaserneqarsimavoq silarsuarmilu international-imi isigineqarnermigut taamaalillu aamma naalaarneqarluni. Taamaattumik ICC-mik aamma suleqatiginninneq pingaarluinnartutut isigaarput. Tassuunakkullu aamma politikkikkut anguniakkatsinni oqinnerusumik angusinissami aamma ikiortaasinnaasoq qularinagu.

Taava taassuma finansudvalg-ip siulittaasua tassa maannakkut New York-imut aallartussaasoq piffissaq manna iluatsillugu aamma Naalakkersuisuninngaanniit qutsaviginiarpara. Taamaalilluni suliassaq manna tikillugu pitsaasumik ingerlassimasaa qujassutigalugu, taavalu New York-imi aamma inuulluaqquteqqullugit inuulluaqqutitassani, ajunngilagunngooq.

Anthon Frederiksen, Kattusseqatigiit:

Oqallinnermi matumani ilaatigut tikeqqajarneqarpoq kommuneqarfiit akornanni aningaasalersueriaaseq ilaatigut equngasutut oqaatigineqarsinnaasoq. Taamaattumik Aningaasaqarnermut Naalakkersuisup ilaatigut akissuteqaammini oqaatigisaa iluaraara tassalu siunnersuut ullumi tunniussimasara aamma Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliami oqaluuserineqareerpat oqaaseqarfigisinnaajumaarlugu oqarmat.

Tassa taamaammat naatsorsuutigaara siunnersuut tunniussimasara taasissutigineqarani Aningasaqarnermut Ataatsimiititaliami eqqartorneqaqqaarallassasoq. Taamaalillunilu aamma isummat immaqa nutaat tassuuna aamma ilanngunneqarsinnaallutik.

Aalisarnermut Naalakkersuisup oqaaseqarnermini ilaatigut piniutit, piniutaarsertarnermut tunngatillugu piniutaarsernaveersaarnissamik oqarnera soorunami isumaqatiginaraluarpoq. Kisianni puigortariaqanngilaq nunarsuup, silarsuup nukingisa aamma tassani annertuumik eqqaasariaqarnerat. Tassa imaappoq aalisartup piniutini pingaartumik ningittakkat aammalu qassusersorsimagaanni qassutit qanorluunniit annaajumanngitsigigaluaraangamigit ilaatigut silap pissutaa pissutigalugu annaasoortarpai. Taamaattumik siunnersuutigineqartut aamma aningaasalersornissaat qassutilluuniit ukioq 2000 qaangilaarpagut atorunnaassagaluarpata aamma soorunami aalisakkat illersorneqarnissaat eqqarsaatigalugu pinngitsoorneqarsinnaanngilaq piniutaarsiutinik nissiiniaasarnissaq. Taammattumik neriuppunga Aalisarnermut Naalakkersuisup oqaaseqaatai uniffigivallaarnagit suliassat ingerlalluarneqarumaartut, tassa piniutaarsertarnermut tunngatillugu.

Kiisalu kommunit akornanni aningaasalersueriaaseq, soorlu oqaaseqarninni siullermi oqaatigisara tassa kommunit ilai taamaallaat ukiumut 2 mill. missaani finanslov-ikkut aningaasalerneqartut ilaalu allaat 100 mill. angullugit aningaasalerneqartut. Siusinnerusukkut aamma oqaluuserisami allami tamanna attorneqareerpoq, tassa allaat ilaatigut oqartoqarami aammalumi takussutissaqarluni kommunit ilai Landskassiminngaanniit immaqa isumagineqarpallaanngitsut allaat inuerukkiartulersimasut. Taamaasilluni illarpaluttut tusaavallaarnagit kisiannili ilungersunartut eqqarsaatigisariaqarpavut. Illarnartuinnaammi aammalu nuannersuinnaat Nunatta karsiata aqqutiginngimmagit.

Anders Andreassen, Inatsisartut siulittaasuat, Siumut:

Anthon Frederiksen-imut oqaatigilaassavara tassa allannguutissatut tunniunneqareersimammat, taamaalilluni aamma allannguutissatut siunnersuut taanna taasissutissanut aamma ilannguneqarsimavoq. Maannalu oqasesqassaaq

Peter Ostermann, Atassut:

Aatsaannguaq allaganngorlugu tunniuppara siulittaasumut Atassutip ilaasortaatitaasa arlaqartut raajanut akitsuutip qaffanneqarnissaanut akerliunertik immikkut taasissutigeqqullugu qinnuteqaataa. Taanna aalajangiusimavarput tassami katsornannguunnguatsiarpoq una taasissutigissavarput. Taama isikkoqarluni pingajussaaneernisamut ingerlaqqissasoq, tassalu imarisai assigiinngitsut taasissutigissallutigit. Soorlu konto 24.11.12, tassani pineqarpoq raajanut akitsuut, taanna immikkut taasissutiginagu uagut akerlerisarput ingerlaqqissappat, taava aamma pituttorneqassaagut. Oqaluuserisassamut tullinnguuttumut 23-mut tassani pineqarpoq raajanut akitsuut pillugu inatsit.

Inussiarnersumik Siulittaasumut qinnutigaara taasineqarnissaanik raajanut akitsuutip qaffanneqarnissaata immikkut taasissutigineqarnissaa inussiarnersumik nalilersoqqeqqullugu. Ajornartorsiutaalaannguatsiarmat.Tassami immikkut taasissutigineqanngippat allatut ajornartumik uagut akerliusugut uani taaseqataassannginnatta.

Maliinannguaq M. Mølgaard, Inuit Ataqatigiit.

Qujanaq. Aalisarnermi misileraanermut siunnersuutigisimasama, tassa misileraanerup annertusarneqarnissaanik siunnersuutigisimasama ilassilluarneqarsimanera qujassutigaara. Aammalu paasilluarneqarsimammat NUKA A/S-ip aallartinnerani misileraanerit suli annertunerit pisariaqassassut, sinerissami suliffeqarfiit tunisassiorfeeqqat maanna uninngaannartut atorlualernissaat piviusunngussappat.

Taava una Ilulissani imigassamik ajornartorsiuteqartut katsorsartarfeqarnissaannut tunngatillugu una ajuusaaarutigissavara, tassa neriuutigineqarpoq siunissami suliassat takkukkaangamik sumiinnissai aalajangereerlugit imaluunniit pisariaqartitsineq qanoq annertutigisoq oqalliserilluarneqaqqaarluni aammalu sumiinnissaa aamma oqallisigineqaqqaarluni taamatut piariigaanani aningaasanut inatsimmut ikkutereerluni piariigaanani ingerlanneqartassasoq. Tassa nalunngilarpummi massakkut ulluni makkunani Ilulissani inissaaleqisut 400-uupput utaqqisut. Taamaatumik taamatut eqiteriuassagutta eqqarsarluaqqaarata, uffa massa illoqarfiit ilaat illorpassuarnik atunngitsunik naparliinnartunik peqartut.

Eqqarsarluarsimanngilagut taamaattumik uuma suliap ingerlasimanera aamma ajuusaarutigaara. Aamma eqqaavara nammineerlunga Peqqinnissamut Attatsimiitaliami apeqqutiginikuullugu, kisianni Peqqinnissamut Attatsimiitaliamiit isumaliuutissiissuteqarnikuunngilagut akueralugu sumiinnissaanik. Taamaattumik neriuppunga siunissami suliat torersumik aamma eqqarsaatigilluakkamik ilumut inissaqartinneqarnersut sulisut inissaqartinneqarnersut, paaqqinnittarfiit aamma tamakku eqqarsaatigalugit eqiterivallarnani suliat ingerlanneqartarumaartut.

Aamma Peqqinnissamut Attatsimiitaliami ippassaaninnguaq ataatsimiinnitsinni isumaliuutissiissuteqarniarluta isumatigiissimavugut. Aappaagussamut aningaasartuutissat pingaarnersiorlugit ingerlanneqartariaqartut. Nunatsinni utaqqisut aatsaat taama amerlatigaat, 3000-it pallissimavaat. Taamaattumik aningaasaliissutissat aappaagussamut qanoq inissisimanissaat aamma sunniuteqaqataaffigerusupparput, Peqqinnissamut Attatsimiitaliamiit.

Ilumut utaqqisut 3000-it taakkua isiginngitsuusaaginnasavavut? Peqqinnissaqarfimminngaanniit nakorsanit oqaatigineqarpoq maannakkut amigaatigineqartoq pilattaasarfik nutaaq, taannalu suliarineqaraluarpat suliaritittorpassuit utaqqisut suliarineqarsinnaagaluartut. Taamaattumik ilumut imigassamut katsorsartinnissamik, taanna Ilulissani inissinneqartussaq utaqqisuniit pingaarnerunersoq - utaqqisorpassuarnit pingaarnerunersoq - aamma isumaqarpunga Inatsisartut eqqarsaatersuutigilluartariaqaraat. Aamma taanna Peqqinnissamut Attatsimiitaliami isumaliuutissiissummi saqqummiussinitsinni ilanngullugu oqaatigisussaallugu isumaqatigiissutigisimavarput.

Taava naggasiullugu uku meeqqanut tunngasut, tassa aappaagussamut 6 mill.-t atorneqartussaanngitsutut ilimagineqartut, taakkut assorsuaq kissaatiginarpoq meeqqanut atorluarneqarnissaat. Tassani ilaatigut oqaatigisimavara ippassaanikkunni atornerluisarnermik eqqartuinermi, maannakkut ukiuni makkunani atornerlunneqarsimasut amerlaqisut ammariartorput, aammalu taakku oqaloqatissaaleqisaqaat allaat politikeritut oqaloqatissaaleqisunik tatigisassaminnik ujarlertunik. Utoqqarnik allaat saaffigineqartalersimavugut meeraagallaramik atornerlunneqarsimasunik.

Pisariaqartitsineq annertoorujussuuvoq aamma ammariartortillugit suli annertusiartussaaq, taamaattumik taakkuluunniit aningaasat ilaasa atorneqarsinnaanissaat - illuartinneqarsinnaanissaat - taamatut atornerlunneqarsimasut, tarnimikkut naalliuuteqangaartut katsorsarneqarnissaannut. Aammalu immaqa annaasaqarsimasut suli annertunerusumik ikiorneqartarnissaannut suliniarnermut isumaqarpunga siunissami inuiaqatigiit peqqissut pilersinniarutsigit tamakkua pinngitsoorsinnaajunnaarivut aammalu isiginngitsuusaaginnarsinnaajunnaarivut.

Hans Enoksen, Siumut:

Naalakkersuisut saqqummiussaanni suliffissaaleqisut eqqarsaatigalugit aningaasat ilanngarniarneqartut uanga akuersaarsinnaanngilluinnarpakka. Naalakkersuisut suliniutaat paasilluarparput, tassalu suliffissaaleqisut pitsaanerusumik atugaqalernissaat qularnaarniarlugu qanoq iliuuseqarniarsarisut. Taanna tulluusimaarnarpoq.

Kisianni taamatut aaqqiissuteqarniarneq suliffissaaleqisuninngaanniit akilerneqassanngilluinnarpoq. Suliffissaaleqisuuneq immaqa ilissi amerlanerit maani misilissimanngilarsi. Uagut qanimut inooqatigaavut, ulluinnarnilu atugaqatigalugit, taamaammat uanga akuersaarsinnaangilluinnarpara taamatut aningaasanik ilanngaaniarneq. Siunnersuutigerusussavara aningaasat arlaaninngaanniit tiguneqassasut, suliffissaaleqisuninngaanniit tiguneqaratik. Tassami taamatunaasiit ilanngaagutta taava akisussaaffik annertooq kommuninut tunniutiinnartussaavarput, tassaluaasit taamaallaat naqitsikkiartorneq tassani anguneqartussaalluni.

Oqaluttuarpugut pinaveersaartitsineq, pinaveersaaartitsineq nukittorsarneqassasoq. Kisianni inuit suliffissaaleqitillugit taamatut pinaveersaartitsinermi qanorluunniit suliniuteqarniartigigaluarutta annerusumik angusaqarnavianngilagut. Inuit sulisartillutik aatsaat peqqinnartumik inuuniarsinnaanissartik angusinnaavaa. Taamaammat siunnersuutigerusussavara aningaasat tassanngaanniit peerneqanngilluinnassasut.

Tassami taakku iffiartugassaat mikereeqisoq suli aamma ilanngarniarneqartoq taanna uanga akuersaarsinnaanngilara.

Josef Motzfeldt, Inuit Ataqatigiit.

Aningaasaqarnermut Ataatsimiititap isumaliuutissiissutaani 70.11.03 - aningaasaliiffik 70.11.03 , tassalu Nunatta iluani timmisartuussinermut tunngasoq 60 mill.-nit 66 mill.-nut qaffaanissamut Aningaasaqarnermut Ataatsimiititap itigartitseqqusinera massakkut taasisoqarnissaanut qanoq inissisimanersoq paaserusunnarpoq, aammalu Siumup tassani qanoq inissisimalersimanera Inuit Ataqatigiit paaserusuppaat. Tassami Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaata naammassinerata kingorna ataatsimiititaliaq paasissutissanik tunineqarsimanngilaq, isummaminik allanngortitsinissaanut tunngaviusinnaasunik.

Allanik paasisimasaqalersimappata Siumukkut tamanna partiit allat aamma paasisariaqarpaat. Imaassinnaavoq tunnngavissaqartoq taamatut qaffaanissamik qinnuteqaat. Taavalu kukkunernik ulikkaartumik inatsisiliorneq Inuit Ataqatigiit peqataaffigerusunngilaat, taamaattumik inatsisiliornermik piareersarnitsinni oqaatsit arlariit atornissaanut piffissaqanngilagut, nammineq oqaatsivut atorlugit aallunniarsaraavut, oqaaseqaatigisavullu maani inimi amerlanersaat qallunaatuunngortinneri uagut akisussaaffiginngilavut atuarnissaannulluunniit piffissaqanngilagut.

Aningaasanut inatsisissami allannguutissatut Naalakkersuisut siunnersuutaat oktoberip 16-ianni tiguvavut, 18-iani isumaliuutissiissut naammasseriigassaaq. Sulinitsinni tamakku atugaraavut Naalalakkersuisut atugassarititaat Inatsisartut inatsisiliorniarnerannut. Tamakkua pissutaapput Aningaasaqarnermut Naalakkersuisup ilaatigut qallunaatut allagaq, nutserisut arlaata nutsersimasaa issuaaqattaarluni piumasaarsornera.

Peter Grønvold Samuelsen, Takornariaqarnermut, Angallannermut, Niuernermut Attaveqaatinullu Naalakkersuisoq, Siumut:

Ilaasunik silaannakkut angallassinermut atatillugu Landskasse-minngaanniit, taakkua oqaluuserineqartut aammalu Pisortaqarfiup Naalakkersuisullu ukiarmi aningaasanut inatsisisssap siunnersuutigineqalerluni pilersaarusiorneqarnerani sukumiisumik nalilersorsimavavut. Taakkulu aamma ilusilerniarneqarnerani Grønlandsfly paaseqatigineqarsimavoq, 1994-imingaaniit aallartittumik finanslov-i saqqummiunneqaqqaaraangami, finanslov-issatut siunnersuut, taava aningaasartaqartarpoq 48 mill.-t.

Taamanikkullu maannamut nalunngivipparput ukiumiit ukiumut finanslov-i naammassisarparput 60 mill. missaani tapiissuteqartarluta. Ilaatigut taanna taamatut 1994-imili oktober-imi kisitsitisip 48 mill.-p tagginneqarnera immaqa qilanaarpallaarnermik, mittarfiliortiternerullu malitsigisassaanik paarnanik isseqarluartunik tigooqqaanasuarnissamik tunngaveqarsimassaaq.

Nalunngilara aamma tikkuarneqartut ilaat, tassalu siorna Grønlandsflymut tapiissutissat politikkikkut isumaqatigiinniutigineqarmata, aamma qanoq isumaqatigiittoqartoq. Tamatuma kingorna pisimasut aamma nalunngilavut. Grønlandsfly Imarpik qulaallugu timmisartortalersimavoq. Taavalu aamma oqaloqatigiinnerit servicekontrakt-it aqqutigalugit aappagu aningaasaliisoqartarnissaanik kiffartuussinissamik isumaqatigiissuteqartarnissamik suliaqarnerit qaqilerinartaqaqisut kisitsisinik takutissinnaalerpaatigut Maannakkut Grønlandsflymut allannguutitaqanngitsumik angallanneq iluseqartinneqassappat ukioq manna 1999-imilu taava tapiissutissat qanoq annertussuseqassasut.

Taakkulu tunngavigalugit siunnersuuteqarsimavugut Naalakkersuisunit ilaatigut aamma tamatumunnga atatillugu aamma billitsit akiisa 5 % -imik januarip aallaqqaataani 1999-imi akitsornissaat malitseqartussaavoq.

Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap oktoberip 15-ianni qaaqqullunga ataatsimeeqatigimmannga tassani allakkatigut nassuiaat quppernernik aqqaneq marlunnik quppernilik tunniussimavara, taassumalu saniatigut aamma bilag-it Grønlandsflyp aningaasaqarneranik ersersitsisut tunniussimallugit. Taakkua tapiissutissatut tagginneqarsimasut, soorunami annikillilerneqassappata, taanna Inatsisartut oqaasissaqarfigaat. Taava illuatungaani kiffartuussinermut tunngassuteqartut isumaqatigiinniutigineqartariaqassapput. Taamaattoqarnissaa manna tikillugu Naalakkersuisunit kissaatigineqanngilaq, akitigut akitsuutissap 5 %-iusup taakku qiviarsimavavut.

Annertunerusumik suli sukumiinerusumik allakkanik ukkuninnga sukumiinersunik kissaateqartoqassappat soorunami Naalakkersuisut piareersimasussaapput, taamatut nassuiaateqarnissaminnut. Uani nikuiinnarlunga tamanna naammassisinnaanngilara, kisianni paasivara Naalakkersuisut siunnersuutaat taavalu aamma Siumup gruppianit taasissutigineqarniartoq una.

Anders Andreassen, Inatsisartut Siulittaasuat, Siumut:

Akissuteqartussaq tulleq akissuteqareerpat kissaatigissavara ataatsimiinnerup minutsinik qulinik unitsikkallarneqarnissaa, tassani naapeqatigiilaarnissaq aamma kissaatigissagakku. Maannalu akissuteqassaaq

Mikael Petersen, Isumaginninnermut, Suliffeqarnermut Pisortallu Suliffeqarfiutaanut Naalakkersuisoq, Siumut:

Hans Enoksen-ip oqaaseqatigisaanut tunngatillugu erseqqissaatigilaassavara - aamma maluginiarakku - partiit tamarmik isumaqatiginngikkaat suliffissaaleqineq akiorniarlugu konto-minngaanniit aningaasaliissutigineqartartuninngaanniit 1.5 mill.-t tiguneqarnissaat, suliffeqarnikkut nutaamik aaqqissuussinermut suliassanut tunngatillugu aningaasaliissutissat eqqarsaatigalugit.

Taamaattumik innersuussutigissavara Aningaasaqarnermut Naalakkersuisup akissuteqarnermini erseqqissarmagu pingajussaaneerneqarnissaanut Naalakkersuisuninngaanniit - aningaasanut inatsisissap pingajussaaneerneqarnissaanut - Naalakkersuisuninngaanniit allannguutissatut siunnersuuteqartoqarumaarmat. Tamanna naammassiniassavarput.

Jonathan Motzfeldt, Inatsisartut siulittaasuat, Siumut:

Grønlandsflymut tunngatillugu uppernarsaatigiinnarniarpara siulittaasuunera tamaat maani inimi eqqaamaneqassammat 48 mill.-t siunnersuutigineqaraangata tamatigut oqaatigisarakkit maani oqaluttarfimminngaanniit, kisitsisit taakku eqqunngillat. Minnerpaamik Grønlandsflymut 60 mill.-t tapiissutigineqarnissaat uanga siulittaasuunerma nalaani oqaluttarfimminngaanniit maannga eqqaassutigiloorpara.

Grønlandsfly taamanikkulli akit tungaatigut qaffaanissaminut billitsinik periarfissaqartitaanngilaq, tapiissutit taamaatsitaanissaat aalajangiusimaniarneqartoq 60 mill.-t missaaniippoq. Taamaattumik 48 mill.-nut aalajangiinissat naammassineqartarsimagaluarpata taava timmisartorneq annertuumik annikillisarneqartussaagaluarpoq, pingaartumik isorliunerusunut nunaqarfinnullu tunngatillugu.

Taamaattumik uani kisitsisit nalorninartunik nassuiaanerit taama angitigisut maannakkut Naalakkersuisumit angallannermut tunniunneqarsimagaluartut, nalornisoqarpat taava pingajussaaneertinnagu udvalg-imi uterfigineqarnissaat misissoqqillugit tigoqqittariaqarpoq. Taamaalilluni paatsuungasoqaqqunagu. Tassami ilisimaareerparput 48 mill.-t amigarluinnarput taamanikkut standard-i taanna timmisartornikkut piumasarineqartoq Nunatsinni naammassineqassappat akillu taamaassappata.

Anders Andreassen, Inatsisartut siulittaasuat, Siumut:

Taavalu unikkallassaagut minutsini qulini. Ataatsimiinneq unikkallarpoq.

Ataatsimiinneq nangeqqippoq. Taavalu taaseqattaassuugut. Siullermik taasissutigisassarput Ingerlatsinermut Ataatsimiititaliamit allannguutissatut siunnersuutit pillugit taasissaagut.

Ataatsimiititaliap allannguutissatut siunnersuutit qulingiluat saqqummiuppai, arfineq pingasut isumaqatigiilluni ataaseq ikinnerussuteqarluni oqaaseqaateqartoqartoq.

Tassaavorlu ilanngussatut siunnersuut immikkoortoq 3, taamaammat siulliullugu taasissutigineqassaaq, ikinnerussuteqartunit allannguutissanut siunnersuummut 3-mut inassuteqaat. Taanna malilllugu 1999-imut aningaasanut inatsimmi 5.889.000 kr.-nit immikkoortinneqaqqullugit inassuteqarput. Tassa taanna ICC-mut tunngasoq imaluunniit ICC-p aningaasartuutissaanut tunngasoq.

Taava apeqqutigissavara ikinnerussuteqartut siunnersuutaannut isumaqataasut nikueqqullugit.

Isumaqataasut: 7

Akerliusut: 23

Taaseqataanngitsut: 1

Taamaalilluni allannguutsissatut siunnersuut itigartitsissutigineqarpoq.

Tulliullugu Ingerlatsinermut Ataatsimiitaliami amerlanerussuteqartut allannguutissatut siunnersuutaat nr. 3, taanna malillugu 1999-imut aningaasanut inatsimmi 4.500.000 kr.-nit immikkoortinneqaqqullugit inassuteqarput. Aamma tama amerlatigisut ukiuni missangersiorfinnut immikkortinneqaqqullugit inassuteqarput, tassa taanna aamma ICC-mut tunngasoq. Isumaqataasut tassunga nikueqqussavakka.

Isumaqataasut: 23

Akerliusut: 7

Taaseqataanngitsut: 0

Siunnersuut matumani pineqartoq akuersissutigineqarpoq.

Taava Ingerlatsinermut Ataatsimiititaliap isumaqatigiilluni allannguutissatut siunnersuutai, tassalu nr. 1, 2, 4, 5, 6, 7, 8 aamma 9 ataatsimoorlugit taasissutigissavavut. Tassa uani isumaqataasut nikueqqussavakka.

Isumaqataasut: 31

Tassa taasisinnaasut tamarmik, akerliusoqaranilu taasinngitsoortoqanngilaq.

Taavalu tulliullugit taasissutigissavavut Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap isumaqatiillini Naalakkersuisut allannguutissatut siunnersuutaannut siunnersuutai aamma Inatsisartunut ilaasortat siunnersuutaannut Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap isumaliuutissiissutaani allassimasut nalunaarsorsimallutik allannguutissanut siunnersuutit nr. 10-miit allannguutissatut siunnersuut nr. 94 ilanngullugu. Siulliullugit siunnersuutit allannguutissatut siunnersuutitut nalunaarsorsimasut nr. 21, 49, 50, 71, 75, 76, 77, 78, 79, 91 aamma 92 taasissutigissavavut. Taakkunani Naalakkersuisut imaluunnit Inatsisartuni ilaasortat allannguutissatut siunenersuutaat Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap malinngilai.

Allannguutissatut siunnersuutit ataatsiakkaat immikkut taasissutigineqarnissaat kissaatigineqarnerluni?

Anthon Frederiksen, Kattusseqatigiit:

Soorunami siunnersuuteqarsimagaanni aamma siunnersuutigisamut nammineq akerliusumik taasinissaq kissaatiginartanngilaq, taamaattumik ilaasortat ataasiakkaat siunnersuutigisaat taakkua isumaqarpunga ataasiakkaarlugit taakku taasissutigineqartariaqartut.

Anders Andreassen, Inatsisartut siulittaasuat, Siumut:

Taava apeqqutigissavara taanna isumaqatigineqarnersoq. Isumaqatigineqanngilaq. Taamaalilluni tassa ataasinngorpat ingerlateqqissavarput. Tulliunneqassapput ataatsimoorlugit taasissutigineqartussat taakkua sinneri allat.

Allannguutissatut siunnersuutit taaneqareersut taagukkakka nalunaarsorneqarsimasut, tassa aatsaannguaq taagorpakka qulaatungaani. Tassa uunga isumaqataasut nikueqqussavakka.

Normui taagoqqilaassavakka nr. 21, 49, 50, 71, 75, 76, 77, 78, 79, 91 aamma 92.

Isumaqataasut: 30

Akerliusut: 0

Taaseqataanngitsut: 1

Maannalu taasissutigineqassapput siunnersuutit allannguutissatut siunnersuutitut nalunaarsorneqarsimasut, tassalu nr. 10, 12, 14, 15, 16, 17, 18, 19, 22, 23, 24, 25, 26, 27, 28, 29, 30, 31, 32, 33, 34, 35, 36, 37, 40, 42, 43, 44, 45, 46, 47, 48, 52, 53, 54, 55, 56, 57, 58, 59, 60, 61, 62, 63, 64, 65, 66, 67, 68, 69, 70, 74, 80, 81, 82, 83, 84, 85, 86, 87, 88, 89, 90 aamma 93. Taagorneqartut Naalakkersuisut allannguutissatut siunnersuutaat aamma Inatsisartunut ilaasortat allannguutissatut siunersuutaat, Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap malippai.

Kiisalu allanngutsissatut siunnersuutit nr. 11, 13, 20, 38, 39, 41, 51, 72, 73 aamma 94, taaneqartut allannguutissatut siunnersuutitut nalunaarsorsimasut pingajussaaneerlugit oqaluuserineqarnissaanut Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap isumaqatigiilluni isummerfigineqarnissaat kinguartippaa.

Allannguutsissatut siunnersuutit ataatsiakkat immikkut taasissutigineqarnissaat kissaatigineqarnerluni? Taamaattoqanngilaq.

Taava allannguutsissatut siunnersutit taaneqartut ataatsimoortillugit taasissutigineqassapput. Taakkununngalu isumaqataasut nikueqqussavakka.

Isumaqataasut: 31

Tassalu taasisinnaasut isersimasut tamarmik, akerliusoqaralunilu taasinngitsoortoqanngilaq.

Naggataarutigissavarput Anthon Frederiksen-ip allannguutissatut siunnersuutai, siullermik Ilulissani ikuallaaviup sananeqarnissaata siuartinneqarnissaa. Tassungalu isumaqataasut nikueqqussavakka.

Isumaqataasut: 1

Akerliusut: 30

Tassalu taaseqataanngitsoqanngilaq. Kukkusemaqaagut 29-it taaseqataanngitsoq ataaseq.

Tulliullugu Anthon Frederiksen-ip siunnersuutaa inissiat nutarterneqarnissaannut aningaasaliissuteqarnissamik siunnersuut, tassunga isumaqataasut nikueqqussavakka.

Isumaqataasut: 1

Akerliusut: 30

Tassa taaseqataanngitsoqanngilaq. Taavalu aningaasamut inatsisissamut siunnersuut taamatut iluseqarluni taamaaliluni pingajussaanik oqaluuserineqarnissaminut ingerlaqqinnissaanut akuersisut nikueqqussavakka:

Isumaqataasut: 25

Akerliusut: 0

Taaseqataanngitsut: 6

Taamaalillunilu ullumikkut oqaluuserisassaq immikkoortoq 15, tassalu 1999-imut Inatsisartut aningaasanut inatsisissaannut siunnersuut aappassaaneerneqarnera naammassigallarpoq. Pingajussaaneerneqarnissaminut ingerlaqqissalluni.