Kalaallit Nunaanni Inatsisartut

Oqaluuserisassani immikkoortoq 16-2-2		[ Ataatsimiinnerit ] [ Tilbage ] [ Op ] [ Næste ]
Siullermeerneqarnera	Aappassaanneerneqarnera		Pingajussaaneerneqarnera

Sisamanngorneq 29. oktober 1998 nal. 13.27

 

Oqaluuserisassani immikkoortoq 16

 

1998-imut Inatsisartut ilassutitut aningaasaliissutinut inatsisissaasa aappaannut siunner­suut.

(Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap siulittaasua aamma Aningaasaqarnermut Ineqarnermullu Naalakkersuisoq)

(Aappassaaneerneqarnerata nanginnera)

 

 

 

Ataatsimiinnermik aqutsisoq: Anders Andreassen, Inatsisartut Siulittaasuat.

 

Peter Ostermann, Aningaasaqarnermut Ataaatsimiititaliap siulittaasorigallagaa.

Ilassutitut isumaliutissiissut saqqummiutissavara, taassumap suliarinerani peqataapput:

Siumumiit: Ruth Heilmann Laannguaq Lynge taarserlugu kiisalu Lars Karl Jensen, Atassummiit: Anders Nilsson aamma Peter Ostermann, Inuit Ataqatigiinniit: Josef Motzfeldt.

 

1998-imut Inatsisartut ilassutitut aningaasaliissutinut inatsisaasa aappaannut siunnersuutip aappassaaneerneqarnissaanut Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliaq isumaliutissiissummik tunniussivoq. 1998-imut Inatsisartut ilassutitut aningaasaliissutinut inatsisaasa aappaannut siunnersuutip aappassaaneerlugu marlunngornermi 27. oktober 1998 ataatsimiittarfimmi oqaluuerineqarnera Inatsisartunit untsinneqarpoq. Tamatuma kingorna Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliaq Takornariaqarnermut, Angallannermut, Niuernermut Attaveqaatinullu Naalakkersuisoq isumasioqatigaa, tamatumalu kingunerisaanik pisariaqalerpoq ilassutitut isumaliutissiissummik matuminnga saqqummiussinissaq.

 

Inatsisartut ilassutitut aningaasaliissutinut inatsisaasa aappaannut siunnersuummik aappassaane­erinninnermi Inatsisartut ilassutitut aningaasaliissutinut inatsisaasa aappaannut siunnersuummut, Naalakkersuisunit siullermik saqqummiunneqartumut Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliaq isumaliutissiissuummin imaattunik oqaaseqaateqarpoq:

 

ANaalakkersuisut 1998-imut Inatsisartut ilassutitut aningaasaliissutinut inatsisaasa aappaannut siunnersuutaatigut siunnersuuteqarput aningaasaliissutit 1998-imi 21 mio. kr.-inik qaffaavigine­qassasoq, 1998-imi ukiunilu siuliini Kalaallit Nunaanni helikopterit atorlugit timmisartuussisar­nermi aningaasartuutit matuneqarnissaannut.

Aallaqqaasiutigalugu Aningaasaqarnermut Ataatsimiiititaliap 1997-imut Inatsisartut ilassutitut aningaasaliissutinut inatsisaannittoq innersuussutigaa, tassuuna oqaatigineqarmat A1996-imi Inatsisartut ukiakkut ataatsimiinneranni Naalakkersuisut, Grønlandsfly A/S isumaqatigiissuteqar­figalugu, suleqatigiissitanik pilersitsipput, Grønlandsfly A/S-imit, Politikikkut Aningaasaqarnik­kut Allaffimmit, Aningaasaqarnermut Pisortaqarfimmit aamma Inuussutissarsiutinut, Angallan­nermut Pilersuinermullu Pisortaqarfimmit ilaasortaaffigineqartumik. Suleqatigiissitap 1996-imut aamma 1997-imut Grønlandsfly A/S-imi naatsorsuutinut missingersuutinullu paasissutissat misissuataassavai, taamaaliornikkut uppernarsiniarlugu 1997-imi nunatsinni timmisartuussinermi konto pingaarneq 70.11.03-mi uppernarsarneqarsinnaasumik pisariaqartitsisoqarnersoq aningaa­saliissutit qaffaavigineqarnissaannik, Suliaq tamanna maanna naammassineqarsimalerpoq, nunatsinnilu timmisartuussinermut konto pingaarneq 70.11.03-mi 7 mio. kr.-inik tapiissutit qaffanneqarnissaat qinnutigineqarpoq, taamaaliornikkut 1996-imi tapiissutigineqartut qaffaseqa­taannik 1997-imi aalajangiusimanninnissaq. Ukiunut missiliuusiorfiusunut aningaasaliissutit qaffaavigeqqullugu qinnueqaateqartoqanngilaq. AIlanngullugugu ilisimatitsissutigineqarpoq taamatut isumaqatigiissuteqartoqarnera Grønlandsfly A/S-imit allakkakkut uppernarsarneqartoq.

 

Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliamit uparuarneqassaaq Naalakkersuisut suleqatigiissitamik piersitaat ukiut marluunngitsulluunniit qaangiuttut Inatsisartut ilassutitut aningaasaliissutinut inatsisaat matumani pineqartoq atorlugu ukiunut missiliuusiorfiusunut aningaasaleeqqinnissamik pisariaqartitsisoqannginneranik isummereersoq, aningaasaliissut maannakkut 21 mio. kr.-inik qaffaavigineqaqqullugit qinnuteqaateqarmata. Taamatuttaaq takuneqarsinnaavoq Grønlandsfly A/S aningaasanik atoriaannarnik allanik pisariaqartitsivinngitsoq, Grønlandsfly A/S-immi neqeroorutigimmagu 1998-imi tapiissutit qaffaatissaasa, tassa 21 mio. kr.-it aningaasalersorne­qarnissaat pisinnaasoq S61-helikopterinik Namminersornerusut pigisaat arlallit Grønlandsfly A/S-imit pisiarineqarnerisigut. Aammattaaq takuuk ataatsimiititaliap konto pingaarneq 20.10.22-mi, Isertitat allat, oqaaseqaatai.

 

Tunngavik maannakkut pigineqartoq atorlugu Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliaq inassute­qarsinnaanngilaq qaffariaat akuersissutigineqassasoq.@

 

Inatsisartut ilassutitut aningaasaliissutinut inatsisaasa aappaannut siunnersuutip aappassaaneerlu­gu Inatsisartunit oqaluuserineqarnerata unitsinneqarnerata kingorna, immikkoortoq 1-imi oqaatigineqartutut Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap Naalakkersuisuni ilaasortaq susassa­qarfimmi tassani akisussaasuusoq isumasioqatigiinnissamut aggersarpaa. Isumasioqatigiinnerup taassuma inerneraa Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliami isumaqatigiittoqarnera. Isumaqati­giinneq taanna pilerpoq, isumasioqatigiinnermi taaneqartumi Naalakkersuisuni ilaasortap aningaasat akuersissutigineqartussatut kissaatineqartut pillugit nassuiaateqaqqinnerata kingorna. Nassuiaanermi tassani Naalakkersuisuni ilaasortaq makkunannga paasissutissiivoq,

 

1.    Angallavinni sinneqartoorutaanngitsumik ingerlanneqartuni kiffartuussinerup pitsaassusaata allanngortinneqannginnissaa akuersissutitigut qulakkeerneqassasoq,

 

2.    Grønlandsfly A/S-ip 1998-imi aningaasartuuteqarneruneranut akuersissutit attuumammata, taamaattumillu Naalakkersuisuni ilaasortap ataatsimiititaliamut qulakkeerinnissutigaa ukioq manna aammalu ukiuni missingesuusiorfiusuni ilassutitut akuersissuteqaqqittoqarnissaa kissaatigalugu qinnuteqaateqaqqittoqassanngitsoq,

 

3.    Grønlandsfly A/S-ip Naalakkersuisuni ilaasortamut oqaatigisimagaa - aningaasat akuersis­sutigineqanngippata - Grønlandsfly A/S-ip  ornitakkanut sinneqartoorutaaffiuneq ajortunut timmisartuussinerminik unitsitsisariaqarnini, tamatumani ilaalluni sikusartunut nioqqutissa­nik nutaanik pilersuineq, taakkumanngami manna tikillugu pilersuineq Grønlandsfly A/S-imut annaasaqaataasunik taarsiissuteqarfigineqarneq ajorpoq.

 

Taamaalluni Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap - Naalakkersuisuni ilaasortap nassuiaateqar­nerata kingorna - inassuteqaatigisimasami naliliiffigeqqinnissaa pisariaqarsorisimavaa, taamaat­tumillu Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliaq isumaqatigiittoq isumaqarpoq qaffaanissaq akuersissutigineqartariaqartoq.

 

Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap inassutigaa, isumaliutissiissummi aammalu ilassutitut isumaliutissiissummi matumani inassutigineqartut ilanngullugit, Inatsisartut aningaasaliissutinut inatsisaasa aappaannut siunnersuut pingajussaaneerneqarnissaminut ingerlaqqissasoq.

 

Daniel Skifte, Aningaasaqarnermut Ineqarnermullu Naalakkersuisoq:

Inatsisartut marlunngornermi oktoberip 27-ani 1998-imut ilassutitut aningaasaliissutinut inatsisissat aappaannut siunnersuut aappassaaneerpaat. Aappassaaneerinninnerli naammassine­qanngilaq Inatsisartut Siulittaasuat aalajangermat suliarineqarnera unitsikkallarniarlugu, Naalakkersuisut kontomut pingaarnermut 70.11.03-mut, nunatsinni timmisartuussineq, ilassutitut aningaasaliissutissatut siunnersuutaata nalileqqinneqarnissaanut Aningaasaqarnermut Ataatsimii­titaliaq periarfissaqaqqullugu.

 

Aappassaaneerinninnermik Inatsisartut nangitsinissaannut tunngavissamik Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliaq maanna tapiliussatut isumaliutissiissuteqarpoq.

 

Aningaasaliisoqarnissaanik qinnuteqaatip akuerineqarnissaanik Aningaasaqarnermut Ataatsimii­titaliap isumaqatigiissup kaammattuuteqarnera Naalakkersuisut naammagisimaarlugu paasivaat. Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap suliamik nalileeqqinneqarneranut atatillugu Angallanner­mut Naalakkersuisoq isumasioqatigineqarpoq, tassanilu qinnuteqarnermut pissutaasut itisilerlu­git.

 

Tamakku saniatigut aappassaaneerinninnerup maanna naammassineqarnissaanik kiisalu Naalakkersuisut allannguutissatut siunnersuutaasa akuerineqarnissaannik Naalakkersuisut kissaateqarnerat oqaatigissavara.

 

Lars Karl Jensen, Siumup oqaaseqartua:

1998-imut Inatsisartut ilassutitut aningaasaliissutinut inatsisaasa aappaannut siunnersuut kingullermik oqaluuserigatsigu, Siumumiit pingaartillugu oqaatigaarput silaannakkut ilaasunik kiffartuussilluni angallassinerup ajornerulernissaa kissaatiginngilluinnaripput.

 

Siumumiit oqaatiginngitsoorusunngilarput nuannaarutigigatsigu suliassaq manna, tassalu silaannakkut ilaasunik nioqqutissanillu angallassinermi aningaasartuutinut tapiissuteqarnissaq paaseqatigiiffiusumik inassutigineqarmat, taamaalilluni illoqarfiit Maniitsoq Paamiullu aammalu nunaqarfiit anginerusut allallu sikusartumiittut maannakkut silaannakkut angallannermi pitsanngorsaavigineqassammata.

 

Ataatsimiititaliamit aningaasaliissutit sumut atorneqarnissaannik nassuiaatigineqartut, maannak­kut angallannerup aaqqisuganeranut attuumalluinnartutut paasillugit Siumumit 1998-imi silaannakkut angallassinermut atorneqartussanik Naalakkersuisut aningaasaliissutinik qaffaanis­samik qinnuteqaat Siumumiit akuersissutigaagut.

 

Siumumit taamatut naatsumik oqaaseqarluta, matumani isumaliutissiissummi inassutigineqartut ilanngullugit suliassap pingajussaaneernissaanut ingerlaqqinnissaa inassutigaarput.

 

Anders Nilsson, Atassutip oqaaseqartua:

Atassumminngaanniit ilassutitut isumaliutissiissummi inassutigineqartut taperserpavut.

 

Josef Motzfeldt, Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuat:

Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap ilassutitut isumaliutissiissutaa oqaaseqarfigitinnagu, Inuit Ataqatigiinnit oqaluuserisaq manna marlunngormat unitsinneqartinnagu partiinit allanit Naalakkersuisunillu oqaaserineqartut oqaaseqarfigeqqaalaarniarpavut.

 

Siullermik Aningaasaqarnermut Naalakkersuisup partiinit oqaaserineqartunut akissuteqarnermini oqaaserisai oqaaseqarfiginngitsoortariaqarnagit misigisimavugut.

 

Nunatta aningaasaqarnikkut inissisimanerata ernumanartoqannginneranut uppernarsaaniarluni Naalakkersuisunut ilaasortap angakkuartartutullusooq pappialaq suugaluarnersoq oqaluttarfimmit maannga nittarteqattaarpaa. Taamaliornerminut atatillugu Naalakkersuisunut ilaasortap ajornann­ginaariniarluinnaqqissaarluni nunatta aningaasaqarnerani ullumikkut pissutsit qinigaaffiullu siuliani pissusiusimasut sanilliunniarsarigaluarpai.

 

Taamaattoq maluginianngitsuunngilarput taama assersuussiniarnermini paasissutissat marlus­suinnaagaluarlutik pingaaruteqarluinnartut qaangiataaginnarai. Nunanut allanut akiitsunut aammalu landskarsip tigoriaannartut aningaasaatigisaannut tunngasuupput.

1990-ikkut aallartinneranni KNI-mik allanngortitereqqinneq aningaasartornarsimaqaaq, 100 millionilikkaartunik tigoriaannartut sillimmatinut ilanngartuutaaqisumik.

 

Qinigaaffimmili matumani eqqaamasariaqarpoq Namminersornerullutik Oqartussat selskabiutaa­sa pingaarnertut marluusut aningaaserivinni erniakinnerusunik attartornermigut landskarsimut akiitsuminnik akiliigasuarsimanerat. Aningaasat tamatumuuna landskarsimut nakkartinneqartut 600 mio. kr.-it qaangersimavaat, KNI-mit Tele Greenland A/S-imillu pisuullutik.

 

Ullumikkulli aningaasatigut inissisimanerup ernumanartoqarneranut pissutigisariaqakkat ilaginngitsuunngilaat, illuutinut allanullu nutarterinissanut pisariaqartitatut Naalakkersuisunit nalunaarsorneqarsimasut ullumikkumut suli aningaasassaqartinneqanngitsut, 1,2 mia. kr.-it angullugit atuiffiusariaqarumaartut, meeqqerivinnut sanasariaqakkanut aningaasaliuneqartaria­qartut suli amigaatigaagut, meeqqammi ullumikkut inissaminnik utaqqisut 1.400-t missaannim­mata, soorlumi aamma avammut nioqqusiarisakkatta nalingi qaffakkiartorunnaarsimasut.

 

Siuliani taagoriikkatta saniatigut Inuit Ataqatigiit ernumassuteqarnitsinnut pingaarnertut tunngavigaarput, landskarsip aningaasaataannik pilersaarusiugaarpasinngitsunik atuisariaqarner­tut Naalakkersuisunit tassanngaannaq saqqummiussaqartarneq.

 

Paamiuni inissiat inoqanngitsut pillugit marloqiusamik aningaasartuuteqarnertut taallugu anersaaruluuteqarpugut, Naalakkersuisut tamanna siunnerfeqarnerusumik qanoq iliuuseqarfigiu­manngikkaat oqarluta, soorlu innuttaasut illoqarfinnut allanut ntsertariaqartutut misigisimaneran­nut, nutsertuarnerannullu, unikaallatsitsisinnaasunik qanoq iliuuseqarniannginnerarlugit. Taamami nutsertoqarnerata kinguneraa illoqarfinni nutserfiusuni inissaaleqisorpassuit amerliar­tuinnarnerat. Tamatumunnga Naalakkersuisunut ilaasortap akissuteqaataa tupaallannarpoq, ajornartorsiutip annertussusaanut paasinnissimanngisaannarneranut ersiutaanerugamik.

Naalakkersuisunut ilaasortap Inatsisartunut inuiaqatigiinnullu tuppallersaataasinnaasorisamisut oqaatigaa, inissiat Paamiuni inoqanngitsut aningaasartuutaanerat Namminersornerullutik Oqartussat kisimiillutik akilersunngikkaat. Ilamigooq kommuni aamma akileeqataasarpoq!!

 

Naalakkersuisut maani allaffeqarfissuarminni ingerlatsinermut aningaasartuuterpassuarnik annikillileriniarsinnaanermut piumassuseqannginnerarlugit uparuaanitsinnut, Aningaasaqarner­mut Naalakkersuisoq isumaqarpoq atorfinitsitsisarnerup unitsinneqarnera oqaatigiinnaruniuk tamanna nassuiaataasoq naammattoq. Manna iluatsillugu ilanngullugu Inuit Ataqatigiit eqqaasit­sissutigerusuppaat Aningaasaqarnermut Naalakkersuisup nammineerluni ingerlatsinermut aningaasartuutit qaffasippallaarnerat siusinnerusukkut uparuaaffigereersimammagu. Tamanna pivoq 1999-imut aningaasanut inatsisissatut Naalakkersuisut siunnersuutaat tusagassiorfinnut saqqummiukkamiuk.

 

1999-imut aningaasanut inatsisissatut siunnersuut siullermeerlugu oqaluuserineranili Inuit Ataqatigiit siunnersuutigaat atorfinitsitsiortorneq unitsinneqaannarani siunnerfeqartumik annikillileriffigineqartariaqalersoq.

 

Aap, tassami Naalakersuisut atorfinitsitsiortorneq unitsereersimalerpaat. Tamatumali sumut qanorlu atorneqartariaqarnera Naalakkersuisut suli isumaqarfigisimannginnamikku, Inatsisartu­nut isumaliumminnik sumininnguamilluunniit saqqummiussaqanngillat. Tassa pierlsaarusiu­gaanngitsumik eqqaariutaa qanoq iliuusaasartut ilagiinnarsimanerpaat?

 

Maannalu aappassaaneerinninnerup kipitinneqannginnerani Atassutip oqaaseqartuata oqaasiissa ilai oqaaseqarfigilaassavagut. Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap arlaleriartarlugit siusinneru­sukkut ujartortagai, ineqarnermut meeqqanut tapiissutit aammalu boligsikringitut tunniunneqar­tartut kattutsinneqarnissaat Atassutip oqaaseqartuata ujartuiffigai. Tamatuma aaqqiiffigineqar­tariaqarnera Inuit Ataqatigiinni ukiuni amerlasuuni sorsuutigereersimallugu nuannaarutigaarput ullumikkut Atassut tamatumunnga toqqaannartumik peqataalersimammat. Inuit Ataqatigiit isumaqarput tapiissutaasartut taakku kattunneqarnerisigut isertitakinnerusut akunnattumillu isertitaqartartut malunnaateqartumik oqilisaaffigineqarsinnaasut, isertitaqqortunerpaallu ineqarnermut meeqqanut tapiiffigineqartarnerat atorunnaarsinneqartariaqartoq. Tamatumunngalu atatillugu isumaqarpugut pisartagaqarnissamut isertitatigut 128.000 kr.-it ullumikkumut killigitinneqartoq assersuutigalugu 200.000 kr.-inut qaffanneqartariaqartoq.

 

Ulluni kingullerpiani paasissutissat allaganngorlugit Naalakkersuisunit pissarsiarisimasagut najoqqutaralugit Naalakkersuisut kiisami tamanna qanoq iliuuseqarfiginiarlugu suleqatigiissita­liulersaalersimasut paasinarpoq. Naalakkersuisullu naatsorsuutigaat suleqatigiissitaliarilersaagar­tik ineqarnermut tapiissutaasartut iluarsaanneqarnissaannut siunnersuumminnik saqqummiussa­qareeriarpata iluarsaaqqinissamut naalakkersuinikkut isummertoqarsinnaalissasoq taavalu pissutsit nutaat 1. januar 2000 atuutsinneqalersinnaassallutik.

 

Helikopterinut S61-inut tunngasoq suliap matuma untsinneqarallarneranut pissutaarpiartoq Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliamit suliareqqinneqarsimavoq ilaatigut Angallannermut Naalakkersuisumik isumasioqateqarnikkut.

 

Suliamut aama tassunga tunngatillugu Inuit Ataqatigiit ajuusaarutigeqqissavaat piffissaq taama sivikitsigisoq atorlugu apeqqutit taamaattut aalajangiiffigineqartariaqarnerat, annertunerusumim­mi misissuinissamut Inatsisartuni partiit piffissaqartinneqanngilagut.

 

Taamaakkaluartoq Inuit Ataqatigiinnit oqaatigiinnassavarput neriuutigigatsigu aalajangiinissatsi­gut matumuuna Namminersornerullutik Oqartussat pigisaasa Namminersornerullutik Oqartussa­nut, taamalu inuiaqatigiinnut, isumannaannerpaamik illersorneqarsinnaasumillu naammassine­qarsimanissaat peqataaffigisimassagipput.

 

Tamakkiisumik oqaatigissagutsigu Inuit Ataqatigiit ajuusaarutigaat, ilaasutitut aningaasaliissutis­sanut inatsisissap aammalu 1999-imut aningaasanut inatsisissap suliarineqarneri taamannak torinngitsigisorujussuarmik suliarineqartariaqarsimanerat pisariaqarsimammata. Inatsisissatut siunnersuutit amigarluinnartumik piareersarneqarsimanerattut taaneqartariaqartoq tamatumunnga pissutaalluinnarpoq.

 

Aasianni Inuusuttut Inaata matuniarneqarneranut siunnersuutip nangillugu KANUKOKA-mit Inatsisartullu Isumaginninnermut Suliffissaqartitsinermullu Ataatsimiititaliaanit peqataaffigine­qartumik suliarineqarnissaa Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap inassutigaa.

 

Tassunga tunngatillugu Inuit Ataqatigiit erseqqissaassutigissallugu pingaartippaat, inuusuttut matumani pineqartut isumagineqarfissaannik inissiiniarnerni illoqarfiit mikinerusut inissiivigine­qartarnissaata salliutinneqarnissaat illoqarfissuarnut pinnagit.

 

Taamatullu oqaaseqarluta Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap ilassutitut isumaliutissiissutaa akuersaarparput.

 

Anthon Frederiksen, Kattusseqatigiit:

Inatsisartut 1998-imut ilassutitut aningaasaliissutinut inatsissaata aappaata siullermeerneqarluni oqaluuserineqarnerani oqaaseqaatikka innersuussutigeqqissavakka

 

Naalakkersuisut aningaasaqarnikkut sukangasuumik ingerlatsinerarlutik oqartarnerat timitaqann­gitsoq Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliamit oqaatigineqartoq uppernarsarneqareerpoq, tamannalu suliap siullermeerneqarnerani sakkortuumik aamma uanga uparujuarsimavara.

 

Erseqqissaassutigissavara suliap siullermeerneqarnerani oqaaseqaatinni oqaaseqaatikka imaattut aalajangiusimagakkit, aningaasaqarnikkut ingerlatsinerup sukangasuumik aqunneqarnera Naalakkersuisut oqartarnerat sakkortuumik illuatungilertariaqarpara. Taamaammat Aningaasa­qarnermut Ataatsimiititaliap assersuutitut oqaatigisaa, tassalu Peqqinnissaqarfimmi piviusor­siunngitsumik pilersaarusiortoqartarnera akueriinnarneqarsinnaanngitsoq tapersertariaqarpoq, tassami ukioq 2000 tamatta peqqissuussagut HIV-imik tunillatsittartut, toberkulosertut suliaritin­niarlutillu utaqqisorpassuit allallu amerligaluttuinnartut suliaritittussaasut pilersaarusiorneri piviusorsiortumik pissutsinullu piviusunut naapertuuttumik piumassuseqartumik suliarineqartari­aqarput.

 

Kiisalu Peqqinnissaqarfiup ingerlanerliorneranut tunngatillugu ilaatigut Kattusseqatigiit sinnerlugit sakkortuumik uparuaatiginiakkakka eqqortunik tunngaveqartut erseqqissaassutigissa­vara. Tamanna pillugu Peqqinnissamut Naalakkersuisup akerartuinerarlunga tusagassiutitigut saqqummiussaqarnera akuersaarsinnaanngilluinnarakku. Politikeriussagaannimi isornartorsiorne­qarsinnaaneq akuersaarneqarsinnaasariaqarpoq aammalu isornartorsiuineq inuiaqatigiinni pitsaanerpaamik sullissinissamut tunngavilersuutaasarmat.

 

Taamaammat aamma 1999-imi Inatsisartut upernaakkut ataatsimiinnissaanni Naalakkersuisut nassuiaateqarnissaannik Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap inassuteqaataa Kattusseqatigiin­niik tamakkiisumik taperserpara. Tassami upernaaq ataatsimiinnitsinni ilassutitut aningaasaliis­sutitut siullermut naleqqiullugu 45 mio. kr.-ingajannik ingerlatsinermut sanaartornermullu angusassap ajorseriaqqinnissaa imaannaanngitsoq nalilertariaqarpoq, minnerunngitsumik landskarsip 1996-imiit aningaasat tigoriaannaat pigisai 600 mio. kr.-it missaani ikileriarsimanerat eqqarsaatigalugu. Taamaammat Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap mianersoqusinera pissusissamisoorluinnarpoq.

 

Nalunngilluinnarparpummi nunatta karsiata isertittagaasa amerlanersaat suminngaanniit pineqartartut, taamaattumik tupinnanngilluinnartumik akitsuutitigut tassanngaannaq qaffaasoqar­tarnissaa aamma siunissami pinngitsoorsinnaanngitsoq qularutissaanngilaq. Aammalu tamatuma sunniutipilugisartagassai inuiaqatigiinnut naatsorsuutigineqarsinnaassapput. Nunattami karsiata pisinnaasai nammassinaasaalu sinnerlugit iliuuseqartoqarsinnaanngilaq.

 

Naalakkersuisut Inatsisartunut inatsisissamut matumunnga qinnuteqaataasa ilai maanna suliarineqareersimalerput.

 

S61-inullu tunngatillugu qularnanngilaq kalaallip tamatta immaqami amerlanerpaat isumaqarsi­mapput, S61-it Grønlandsfly-p pigisarisai pigigai. Aammami taamaattariaqarpoq. Taamaattumik naalakkersuinikkut kukkuneq qangarsuarli iluarsineqarsimassagaluartoq aatsaat maannakkut iluarsiniarneqalernera naatsorsuutinik kusassaanerinnartut Naalakkersuisullu tiimiminni sinissimanerattut nalilertariaqarpoq, imaaliallaannaq akuersaarneqarsinnaanngitsoq.

 

Kisianni suliap aappassaaneerlugu unitsikkallarnerata kinguneranik Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliamut Naalakkersuisuimit isumasiuereernerata kingorna paasinarpoq maannakkut qinnuteqaatigineqartut akuersissutigineqanngippata ilaatigut kommuneqarfiit avannaani sikusartumiittut timmisartuussinikkut eqqornerlunneqartussaasut. Naak illuatungaatigut oqaluttoqaraluartoq billetsinngooq akikillissapput, S61-inngooq atorunnaalerput, naak tamakku neriorsuutit? Taamaammat pissutsit taamaakkallartillugit oqartariaqarpugut oqaaseq nuanngikka­luartoq, allatut ajornartumik qinnuteqaatigineqartut akuersaartariaqaratsigit Inatsisartuni pissusissamisuuginnartussaassaaq.

 

Kiisalu suluusalinnut mittarfiliortiternut tunngatillugu paatsoorneqarsinnaanngilluinnarpoq suliat kinguartiterneqalernerat, taamaattumik siusinnerusukkut inimi maani oqaatigisarsimasakka oqaatigeqqittariaqarpakka, tassalu: Aanersaaq kajumikkaluarpoq uinilli sanngiippoq@, tassa nassuerutigisariaqartoq ersarilluinnartoq oqaatigiuartagara oqaatsinut issuakkannut assersuunne­qarsinnaasoq imaalillugu, politikerit piumagaluaqaagut kisiannili karsip imai naammaqqajanngil­lat.

 

Taamatut naatsumik oqaaseqarlunga Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap ilassutitut isumaliu­tissiissutaa allatut ajornartumik akuerisariaqassaaq.

 

Anders Andreassen,  Inatsisartut Siulittaasuat:

Kissaatigissavara ajornanngippat maani ilaasortat imminnut akisaqattaannerat pinaveersaaqqullu­gu, oqariartuutillu pitsaasut kalaallinut inuiaqatigiinnut sammitinneroqqullugit. Aamma kissaatigissavara upperisarsiornermi upperisamut atatillugu oqaatsit atorneqartut, maani inimi aamma politikimut saatillugit atornaveersaaqqullugit.

 

Daniel Skifte, Aningaasaqarnermut Ineqarnermullu Naalakkersuisoq:

Qujanaq, siullermik partiit oqaaseqartuinut tamanut. Isumaqatigilluinnartumut qujavunga, taamaattumik Inatsisartut Siulittaasuat ataqqinartoq kaammattuuteqarmat, taanna naalassavara taavalu oqaannassallunga, partiit ataasiakkaat oqaaseqarfigissamaaraluarakkit.

 

Kisianni Siumut oqarpoq isumaqatigiippugut, Atassut oqarpoq isumaqatigiippugut, Inuit Ataqatigiit oqarpoq, naggataatigut isumaqatigiippugut, Kattusseqatigiit aamma taamatut oqarput.

 

Taamaattumik isumaqatigiinneqarpoq, aningaasaatitsinnik sipaarniaraluarnitsinni immaqa oqaaserpassuit sipaartuugutsigit taava angusassaq ajornannginnerusoq angussagaluarparput, taamaalillunga oqassaanga pingajussaaneerneqarnissaanut ingerlaqqinnissaa kaammattuutigaara.

 

Josef Motzfeldt, Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuat:

Minnerunngitsuminguna nutserisunut utoqqatsissutiginiarlugu Inuit Ataqatigiit oqaluuserisamut matumunnga atatillugu oqaaseqarnitsinni nutsernera marlunngormat atorsimasarput ilanngullugu kakkiunneqarsimammat, ullumilu oqaatsitta nutserneqarnera ilanngunneqarsimanngimmat, massakkut agguaanneqassaaq, utoqqatserpugut.

 

Anders Andreassen, Inatsisartut Siulittaasuat:

Taavalu maannakkut taasisariaqalissaagut, tassalu Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap isumaliutissiissutaatut iluseqarluni pingajussaaneerneqarnissaanut suliamut matumunnga akuersisut nikueqqussavakka: 30, tassalu isersimasut tamarmik, akerliusoqaranilu taasinngitsoor­toqanngilaq, taamalilluni tassa immikkoortoq 16 aningaasanut inatsisissap aappaannut siunner­suut ingerlaqqissaaq pingajussaaneernissaminut.

 

Oqaluuserisaq naammassivoq.