Oqaluuserisassani immikkoortoq 15-1

Kalaallit Nunaanni Inatsisartut

Oqaluuserisassani immikkoortoq 15-1		[ Ataatsimiinnerit ] [ Tilbage ] [ Op ] [ Næste ]
Siullermeerneqarnera	Aappassaanneerneqarnera		Pingajussaaneerneqarnera

Pingasunngorneq 6. oktober 1999

Oqaluuserisassami immikkoortoq 15

1999-imut Inatsisartut ilassutitut aningaasaliissutinut inatsisaasa aappassaattut siunnersuut.

(Aningaasaqarnermut Niuernermullu Naalakkersuisoq)

Siullermeerinninneq.

Ataatsimiinnermik aqutsisoq: Anders Andreassen, Siulittaasoqarfimmi ilaasortaq, Siumut.

Josef Tuusi Motzfeldt, Aningaasaqarnermut Niuernermullu Naalakkersuisoq:

Naalakkersuisut sinnerlugit matumuuna 1999-imut Inatsisartut ilassutitut aningaasaliissutinut inatsisaasa aappassaattut siunnersuut saqqummiutissavara.

Inatsisissamut siunnersuut imaqarpoq aningaasaliissutit, oqaasertaliussat tjenestemanditullu atorfiit allanngortinneqarnerinik.

Inatsisissatut siunnersuutip ataatsimut inerneratigut takuneqarsinnaavoq ukioq manna 1.622.000 kr.-inik pitsanngoriaateqartoqassasoq, inatsisissatut siunnersuut akuerineqassappat, taamaalillunilu Ingerlatsinermut, Sanaartornermut Taarsigassarsisitsisarnermullu missingersuutini amigartoorutit upernaaq 53.534.000 kr.-ininut inissinneqarsimasut appartinneqassapput 51.912.000 kr.-inorlugit.

Ilassutitut aningaasaliissutinut inatsisissat aappaattut siunnersuutip imarisai naatsumik oqaatigalugit tassaapput:

Siullermik;

-isertitat amerlanerusut missingersuutitigullu pitsanngoriaatit,

aappaattut;

-ingerlatsinermut aningaasartuutit amerlanerusut, minnerunngitsumik peqqinnissaqarfimmi,

pingajuattullu;

-teknikikkut allanngortitsinerit aamma Aningaasaqarnermut ataatsimiititaliap akuersissutaanik atortussanngortitsinerit.

Aningaasartuuteqarnerunissamik pisariaqartitsineq minnerunngitsumik pissuteqarpoq ingerlatsinermut aningaasartuutit - pingaartumik peqqinnissaqarfimmi - amerliartuinnarnerannik. Tamatumunnga katillugit 30 mio. kr.-it missaannik ilassutitut aningaasaliisoqarnissaa qinnutigineqarpoq. Naalakkersuisullu 2000-imut Aningaasanut inatsisissamut siunnersuutaanni taamatut qaffariaateqartoqarnissaa sillimmartaarfigineqareersimavoq. Peqqinnissamut tunngassuteqartuni pisariaqartitat annertunerulernerannut pingaartumik pissutaavoq ilaatigut sulisoqarniarnikkut ajornartorsiuteqarnerup malitsigisaanik Danmarkimut katsorsartikkiartorlugit aallartinneqartartut amerleriarujussuarnerat.

Namminersornerullutik Oqartussat missingersuutaat pillugit Inatsisartut inatsisissaattut Naalakkersuisut siunnersuutaanni, ippassaq maani sammineqartumi aamma takuneqarsinnaasutut, aningaasaqarniarnikkut aqutsinerup nakkutiginerunissaa Naalakkersuisut siunnersuutigaat. Tamatuma ilaatigut kingunerissavaa inatsit atuustilersinneqariarpat ukiumi aningaasaliiviusumi pineqartumi ilassutitut aningaasaliissutinut inatsisissatut siunnersuutinik saqqummiussisoqartarunnaarnera.

Isertitanut matumani inatsissami ilanngunneqartunut tunngatillugu naammagisimaarnarpoq, akileraarutitigut akitsuutitigullu isertitat suli amerliartormata. Qaffariaatikkut tassuuna takuneqarsinnaavoq ilaatigut pissutsit pitsanngoriartortut inuiaqatigiinni ingerlatat naammaginartumik annertusiartornerisigut. Ukioq manna akuersissutit katillugit isertitat 39,5 mio. kr.-inik qaffanneqarnissaat qinnutigineqarpoq. Ukiuni missingersuusiorfiusuni sunniutaasussat 2000-imut Aningaasanut inatsisissamut siunnersuutip oqaluuserineqarneranut atatillugu erseqqinnerusumik naliliivigineqassapput.

Aningaasartuutinullu tunngatillugu siunnersuutit ilarpassui teknikikkut iluarsiinerupput, tamatumani pineqarlutik assersuutigalugu kontut sanaartugassalluunniit akornanni, missingersuutinut sunniuteqanngitsumik nikerartitsinerit. Allanngortitsinissanik siunnersuutinut ataasiakkaanut tunngatillugu missingersuutinut ilanngussat innersuussutigaakka. Allanngortitsinerilli annertunerusut tulliullugit naatsumik oqaaseqarfigissavakka.

Allaffissornikkut aqutsinermut aningaasaliiffimmi missingersuutinik ammut iluarsiissutissat sinneruttut 12,4 mio. kr.-iusut timitalerneqassapput.

Qarasaasiaqarfimmi ingerlatsinermut aningaasartuuteqarnerunissamut matusissutissatut 5 mio. kr.-it qinnutigineqarput, ilaatigut qarasaasiat atorlugit attaveqarnermut aqqutit ingerlanneqarnerisa kingunerisaanik, kiisalu suliassaqarfiup aaqqissuuteqqinneqarneranut atugassat. Suliaq Inatsisartut Aningaasaqarnermut ataatsimiititaliaannut immikkut saqqummiunneqareerpoq.

Isumaginninnermut tunngasuni Nunat Avannarliit akornanni isumaqatigissut malillugu pensionisianut aningaasaliissutit 1 mio. kr.-inik qaffanneqarnissaat qinnutigineqarpoq.

Meeqqat atuarfiannut tunngasuni Ilinniarfissuarmi ingerlatat nukittorsarneqarnissaat siunertaralugu missingersuutinut sunniuteqanngitsumik allanngortitsisoqassaaq, tamatumali saniatigut annertusisamik immikkut atuartitsinermut 3 mio. kr.-luinnangajannik qinnuteqartoqarluni. Ilisimatusarfimmut aningaasaliissutit 860.000 kr.-inik qaffanneqarnissaat qinnutigineqarportaaq.

Sanaartornermut tunngasuni nutarterinissanut aningaasaliissutinit atugassanngortitsisoqarnissaa assigiinngitsunillu missingersuutinut sunniuteqanngitsunik nikerartitsisoqarnissaa qinnutigineqarput. Sanaartugassanut aningaasaliissutit tamarmiusut 1999-imi 773 mio. kr.-it missaanniipput. Tassa sanaartugassat 773 mio. kr.it missaani ukiormanna aningaasaliivigineqarsimapput. Missingersuutinik ammut iluarsiinerit tamarmiusut nangittumik 129 mio. kr.-iumata, upernaaq aalajangerneqartutut, ilanngaatissat ilanngaatigereerlugit sanaartukkanut aningaasaliissutit 644 mio. kr.-it missaanniipput. Missingersuutinik ammut iluarsiissutinik piviusunngortitsinissanik siunnersuuteqarnissartik Naalakkersuisut pissutissaqarsorinngilaat, ataatsimummi isigalugu ammut iluarsiissutissaareersut ukiup naatsorsiuffiup naanerani naammassineqarsinnaasunut naapertuuttumik annertussuseqartussatut aalajangiiffigineqareersimammata.

Ilassutitut aningaasaliissutinut inatsisissat aappaattut siunnersuutip ilanngullugu kingunerissavaa Ingerlatsinermut sillimmatit 6.661.000 kr.-inik amerlassuseqarnissaat, tassa ingerlatsinermut sillimmatit. Missingersuusiortarnermut teknikikkut sillimmatit 30 mio. kr.-inik aningaasartaqassapput - ukiup sinneranut, kontumut aningaasaliissutit 7 mio. kr.-it missaannik ikilisinneqarnissaat siunnersuutigineqarmat. Missingersuusiortarnermut teknikikkut sillimmatit sumut atorneqarsinnaanerat inatsissatut siunnersuummut matumani saqqummiunnerqartumi missingersuutinut ilanngussami allaaserineqarsimasut takuneqarsinnaapput.

Ingerlatsinermut, Sanaartornermut Taarsigassarsisitsisarnermullu missingersuutit inernerinut ataatsimut sunniutaasussaq oqaatigeriikkattut tassaassaaq 1.622.000 kr.-inik pitsanngoriaateqarneq, taamaalillunilu 1999-imi katillugit amigartoorutissat 51.912.000 kr.-iussallutik.

Ilassutitut aningaasaliissutinut inatsisissat aappaattut siunnersuummi aningaasaliissutit allan-ngortinneqarnissaannik siunnersuutit saniatigut, oqaasertaliussassatut siunnersuutit, ilanngussaq 2-mi takuneqarsinnaapput.

Taamatut oqaaseqarlunga siunnersuut Inatsisartunut oqallisigisassanngortippara kaammattuutigissallugulu oqallisigineqareerpat Inatsisartut Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliaanni suliassanngortinneqassasoq.

Per Berthelsen, Siumup oqaaseqartua:

1999-imut Inatsisartut ilassutitut aningaasaliissutitut inatsisaasa aappassaattut siunnersuutaannut atatillugu Siumumiit makku taajumavagut:

Aallaqqaataasumilli taareerumavarput ajuusaarutigigatsigu ingerlatsinermut aningaasartuutit minnerunngitsumik peqqinnissaqarfimmut atatillugu qaffakkiartuinnarnerat.

Siumumimmi tamanna eqqumalluinnartariaqartutut nalilerparput, inassutigissavarpullu tamatuma iluani piaartumik nalilersuisoqarnissaa, sapinngisamillu sukkangasuumik aningaasartuutitigut aqutsinikkut apparsaatissanik aqqutissiuussiniartoqarnissaaq.

Angusariaqarparput tutsuiginartumik missigersuusiorneq, pilersaarusiorsinnaanerlu. Siumumiit naluunngilarput peqqinnissaqarfiup ingerlanniarnera imaannaanngitsuusoq. Siusinnerusukkullu oqaatiginikuuarput, peqqinnissaqarfiup iluani paasinnilluta eqaatsumik nalilersuisarnissaq peqataaffigiumallugu. Kisiannili isumaqarpugut pissusissamisoortoq oqaatigissallugu aamma naak, eqaatsumik nalilersuijumassuseq pigigaluarutsiguluunniit soorunalimi aamma killeqartitsinissaq pisariaqassammat.

Isertitat eqqarsaatigalugit Siumumit naammagisimaarlugu maluginiarparput akileraarutitigut akitsuutitigullu isertitat kaffakkiartornerat. Tamanna inuiaqatigiinni aningaasaqarniarnikkut siumut ingerlajartuaarnermik tikkuussisuummat.

Aningaasartuutit iluini qarasaasiaqarfimmut atatillugu ilassutitut aningaasartuutit 5 million koruuniusut Siumumiit naammaginartinngikkaluaqalugit akilerneqartariaqarnerat avaqqunneqarsinnaanngimmat akuerivagut. Kisiannili ilanngullugu uani erseqqissumik aamma taajumallugu siunissaq eqqarsaatigalugu taamatut pisinnaasut akuereqqikkumanaviannginnatsigit. Tamatumunngalu atatillugu taanngitsoorumanngilarput, missingersuusiornermut inatsisiliorneq aqqutigalugu aningaasaqarnikkut sukannernerusumik aqutsilernissaq qilanaaralugu isumalluarfigigatsigu. Isumaqarluinnarattami tamanna siunissami uanitut pisimasumut assingusumik pisoqaqqissinnaanermut annikinngitsumik pakkersimaarinnissutaalerumaartoq.

Takussaajuarpoq aamma pisortat ingerlatsiviisa iluini sulisoqarnikkut sipaarniuteqartarneq. Tamanna tupigisassaanngilaq. Kisianni uani Siumumi taajumavarput inassutigiumallugulu tamatuma isumatusaarluinnartumik ingerlanneqarnissaa. Tassanilu inassutigiumallugu, sulisutigut ikilisaanialersaarnerni salliutinneqarluni aalajangiussiniarnerni tunngaviusassasoq suliap suunera, taamatullu tamanna tunngavigalugu nalilersoqqissaarneqaqqaartassasoq pineqartumut atatillugu naapertuuttumik sulisoqarnersoq.Taamatut aqutsinikkut ingerlaavartumik nalilersuiffigineqartuarluni sulisutigut ikilisaaniarneq inuiaqatigiinni sullissinissamut pitsaassutsikkut anguniagaasumut naapertuunnersoq.

Taamatut naatsumik oqaaseqarluta saqqummiussinermi taaneqartut sinneri immikkut oqaaseqarfiginagit tusaatissatulli tigullugit akuerineri Siumumit nalunaarutigaarput. Inassutigissavarpullu Inatsisartuni aappassaaneeriininnissaq pitinnagu, 1999-imut Inatsisartut ilassutitut aningaasaliissutinut inatsisaasa aappassaattut siunnersuutip Naalakkersuisunit inassutigineqartutut Inatsisartut Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliaanut suliassanngortinneqarnisaa.

Anders Nilsson, Atassutip oqaaseqartua:

Inatsisartut ilassutitut aningaasaliissutinut inatsisissaattut siunnersuutip aappaata 1999-imoortup siullermeerneqarnerani Atassummiit oqaatigiumasagut imaapput:

Siullermik konto 13.01.02. Namminersornerusut qarasaasiaqarfiat. Naalakkersuisup saqqummiinermini oqaatigaa, aningaasartuutit amerlissutaat 5 millioner koruuniusutqarasaasiat ataqatigiiaat ingerlanneqarnerannik kiisalu tamatumani aaqqissuusseqqqinnermik pissuteqartut.

Missingersuutinut tapiissutini allassimavoq 3,2 millioner koruuninut tunngatillugu nuna tamakkerlugu qarasaasiat ataqatigiiaat pilersinneqarnerisa kingornagut ingerlatsinermut aningaasartuutaalersimasut pineqartut. Aningaasartuutillu aningaasanut inatsisip 1999-imoortup suliarineqarnerani naatsorsorneqarsinnaasimanngitsut. 1,4 millioner koruuninut tunngatillugu akiligassaq 1998-imeersoq akilerneqarsimanngitsoq pineqarneruvoq.

Ilassutitut aningaasaliissuteqarnissamut pisariaqartitsisoqarneranik nassuiaatigineqartut assigiinngitsut marluk eqqaassanngikkaanni allassimanngilaq aningaasat amerlanersaat atorneqareersimasut.

Qinnuteqaat oqaatsinik qanorluunniit kusanartigisunik poortoraluaraanni aningaasanik nunatta karsianeersunik aningaasaliissutitigut matussuserneqanngitsunik atuineq inatsisaatsuliorneruvoq.

Aningaasaliissuteqarnissamut pisariaqartitsileriataarnermut nassuiaatit pingajoqarput. Nassuiaallu taanna Aningaasarnermut Ataatsimiititaliamut nassuiaatigineqarsimavoq, tassami Inatsisartut ataatsimiinngilaataanni aningaasaliissutit akueritinneqartariaqarsimammata suliassap kinguartinneqarsinnaannginnera pissutigalugu. Ilassutitummi aningaasaliissutinut inatsisissatut siunnersuut manna aatsaat inatsisinngortinneqassammat oktoberip qaammataata naanerani.

Routernetip ingerlanneqarnissaanut 3,2 millioner koruunit pisariaqartinneqartut

Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliamut nassuiaammi ima allaatigineqarpoq. Issuaavunga:

Januarimiit routernetip nutaap ingerlanneqarnera atulerpoq, naak tamanna aningaasanut inatsimmut 1999-imoortumut ilanngunneqanngikkaluartoq. Taamaattumik ingerlatsineq unitsinneqarsinnaanngitsutut isigineqartariaqarpoq 1999-imilu katillugit 3,2 millioner koruuninik aningaasartuutaassalluni. Taannami 1999-imi sanaartugassanut tunngavoq aatsaallu 2000-imi ingerlatsinermut, taakkunannga 2,4 millioner koruunit maannamut atorneqareersimallutik. Tassa 1. september 1999-imi. Isuaaneq naavoq.

1,4 millioner koruuninik pisariaqartitsinermut tungatillugu ima allassimasoqarpoq. Issuaavunga:

Aningaasaqarnermut tunngasunik misissueqqissaarnermi Oracle-mut akiligassanik takkuttoqarsimavoq - 1998-imi akiligassat allagartaannut arlalinnut tunngasunik - 1,4 millioner koruuninik akilerneqareersimasussanik aningaasartalinnik. Issuaaneq naavoq.

Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliamut nassuiaatitut allassimavoq pisussaaffiit aqutsisut siuliisa pilersissimasaat ima annertussuseqartut missingersuutini kingumoortuni ataatsikkut tamakkerlugit matussuserneqarsinnaanatik.

Tassunga oqaatigisariaqarpoq tamanna aamma inatsisaatsuliornerussammat. Routernetip ingerlanneqarnissaa aningaasaliiffigineqarsimanngitsoq pilersinneqarsinnaanngilaq immikkoortortani kontot assigiinngitsut nikisiternerisigut.

Missingersuutinut tapiissutit oqaasertaat upperissagaanni aningaasat atorneqarsimapput naatsorsuutigalugu aningaasat atorneqareernerini maannakkut aningaasaliisoqassasoq. Tassamigooq 1999-imut aningaasanut inatsimmut angumeqqunneqarsinnaasimanngimmata.

Nassuiaatit arlaannaataluunniit inatsisit malillugit ingerlasoqarsimanersoq oqaatiginngilaa. Nam-minersornerusut qarasaasiaqarfianni aningaasaliinissamut pisariaqartitsinermut nassuiaatit imminnut assortuuttut eqqumiilluinnartullu sukumiisumik nassuiarneqarnissaat Atassummiit kissaatigaarput. Kia suna qanga ilisimavaa? Kina politikkikkut akisussaava? Kina aningaasaqarnikkut akisussaava?

Konto 20.10.12. Aningaaseriveqarnikkut pilersuineq. Missingersuutinut tapiissut manna arlaleriarlugu atuaqqaartariaqarunarpoq suup pineqarnera paasilluarsinnaassagaanni. 1. januar 1999-ip tungaanut Grønlandsbankip Post Greenland ukiumut 2.725.000 koruuninik akilertarpaa illoqarfitta ilaanni qulingiluaasuni allakkerivinni aningaaseriveqarnikkut niuernini ingerlanneqartikkumallugu.

Allakkerivinni qulingiluaasuni taakkunani aningaaseriveqarnikkut niuernini 1. januar 1999-imit Grønlandsbankip akilerumajunnaarpaa. Akerlianilli Post Greenlandip Grønlandsbankip aningaaseriveqarnikkut suliassaanik isumaginninnerata ingerlaannarnissaanut ukiumut 3 millioner koruunit akiliutigeqquneqaalerput.

Missingersuutinut tapiissutini allasimavoq nutaamik isumaqatigiissuteqarniarluni isumaqatigiinniarnerigaluit unittoorsimasut, tamatumalu kingorna allakkeriveqarfiup sullissinerit pineqartut Grønlandsbankip sullitaanut ingerlassimagai Grønlandsbankimit akilerneqangikkaluarluni.

Tamanna 1999-imi Post Greenlandimut 1,4 millioner koruuningajalluinnarnik akeqarpoq. Ukiup sinneranut aningaaseriveqarnikkut niuernerup allakkerivinni qulingiluani taakkunani ingerlanneqartinnissaanut Grønlandsbanki 400.000 koruuninik akiliiumalluni akuersisimavoq. Missingersuutinullu tapiissutit naapertorlugit naatsorsuutigineqarpoq 963.000 koruunit sinneruttut nunatta karsianit akilissagivut.

Grønlandsbanki ukiorpassuit kingulliit ingerlaneranni killilersugaanngitsumik unammilleqatigiittoqarnissaanut namminersortullu suliniuteqarnissaannut illersuisuusutut sassartaartarsimasoq, annermik piginneqataaffigineqartoq aningaaserivissuarnit pingasunit - Den Danske Bankimit, Unibankimit BG-Bankimillu. Namminersornerusut Nuna-Fonden aqqutigalugu aningaaserivimmi aamma piginneqataassuteqarput.

Piginneqataasut akornanni isumaqatigiissuteqartoqarsimavoq Kalaallit Nunaanni aningaaseriveqarnikkut unammillernerusumik piginneqataasut akornanni ingerlatsisoqassanngitsoq. Isumaqatigiissut tamanna - inatsisitigut piumasaqaataagaluartoq - Konkurencenævnimut nalunaarutigineqarsimagunanngivippoq. Sunniutaali erseqqareqaaq. Kalaallit Nunaanni aningaaseriveqarnikkut sullissinermi Grønlandsbanki kisermaassisuuvoq. Najukkani assigiinngitsuni aningaaseriveqarnikkut sullinneqarneq eqqarsaatigalugu kisermaassineq taanna maanna millilernialerpaat nunap immikkoortuinut iluanaarnerpaanuinnaq tunngatilerlugu.

Tamatuma taaguut Grønlandsbankip tassaalersippaa nioqqutissat nassuiaataat eqqunnitsoq. Aningaaserivimmi ima taaguuteqartariaqaraluarpoq:"Illoqarfiit pingaarnersaata aningaaserivia Nuuk", imaluunniit nassuiaalluarnerorpaluttumik "Aningaaserivik kisermaassisoq".

Kisermaassineq pisussaaffiliisarpoq, nuanniitsut nuannersunut ilanngullugit pisariaqarput. Imaalluarsinnaavoq illoqarfinni qulingiluani pineqartuni aningaasanik Grønlandsbankip iluanaarnartitaatut amerlassusilinnik nassaassaqanngitsoq. Kisianni kommuneni qulingiluani innuttaasut nunatta karsianik nikisitersinnaasaminnik aningaasarpassuaatilimmik piginneqataapput.

Aningaasat taakkua ilarpaalussui arlaatigut Grønlandsbankimi inissisimatinneqarput.

Illoqarfinni taakkunani allakkerivinni aningaaseriveqarnikkut sullissiuartoqarsinnaanera Atassummiit qulakkeerinneqataaffigerusupparput. Allatut ajornassappat aamma aningaasat pisariaqartinneqartut akuersissutigiumavagut. Kisianni Grønlandsbankip nunatsinni niuernerata sinneranut kinguneqartinneqassanngippat taamaaliorusunngilagut, matumani pingaartumik aningaasat nunatta karsianeersut inissisimatinneqarnerannut atatillugu.

Tamatuma saniatigut isumaqarpugut aningaasaateqarfiit allat, soraarnerussutisiassanut aningaasaateqarfiit aningaasaateqarfiillu kommunenit qulingiluanit pigineqartunik nunatsinnillumi tamarmeersunit aningaasaliiffigineqartartut aningaaserivimmik suleqateqarnertik isummerfigeqqittariaqaraat.

Sooq naatsorsuutigissavarput nunatta karsiata ukiumut 3 millioner koruunit aningaasaliissutigisassagai Grønlandsbankip, nunatsinni aningaaserivittut kisermaajulluni, sullitaminut anngussinnaanissaa qulakkeerniaannarlugu?

Konto 60.10.03. Nunani allani katsorsaasarneq, timikkut nappaatilinik. Rigshospitalimit akiligassat akiligassamut allamut ilanngullugit kakkersarneqarsimanerat pissutigalugu takunngitsoorneqarsimasut matussuserneqarnissaannut 8,5 millioner koruunit qinnutigineqarput. Nassuiaatip eqqumiikkaluassusia.

Nunatta karsia bingortarfiunngilaq timersoqatigiilluunniit peqatigiiffiginagu. Nassuiaat uppernassuseqanngilluinnarpoq.

Allamit paasitinneqarpugut aningaasat taakkua ilaat 3-4 millioner koruunit katsorsaanernut aalajangersimasunut atassuteqarsinnaasut. Matumani napparsimasut 300-400-ut pineqarunarput billetinik allatigut akilerneqarsimasunik tunineqarsimasut. Kalaallit Illuutaanni najugaqarsimapput aningaasartuutillu Rigshospitalimit akiligassamut ilaanngitsut aningaasartuutigineqarsimallutik. Puigutsiarnerup taassumap paasitippaatigut Danmarkimi katsorsartitsisarnermut aningaasartuutit ingerlaavartumik naligiissaarneqartarsimanngitsut. Taamaanngippammi kukkuneq pisimanavianngikkaluarmat.

Ajornartorsiutip tamatuma Inatsisartut Kukkunersuinermut Ataatsimiititaliaanni sukumiisumik iliuuseqarfigineqarnissaa naatsorsuutigaarput.

Kontomi aamma tassani, Nuani allani katsorsaaneq. 16,5 millioner koruunit qinnutigineqarput itigartinneqarsinnaanngitsumik atuinerusimanermik pissuteqartinneqartut.

Qinnuteqaatip soqutiginartua tassaavoq atuinerusimanermut tunngavilersuut. Missingersuutinut tapiissummi ima allassimasoqarpoq. Issuaavunga:

Aningaasaliisoqaqqinnissamut kissaatip toqqammavia pingaarutilik tassaavoq Dronning Ingrids Hospitalimi passussisarfiit immikkuullarissut ilaanni inuttassaqarniarnikkut ajornartorsiuteqarneq. Issuaaneq naavoq.

Tamanna pingaarutilimmik apeqquteqarfiusariaqalerpoq. Dronning Ingrids Hospitalimut piukkunnaateqarluartunik sulisussarsiorneq ajornarsimaqippat Danmarkimut aallartitsisarnissaq pisariaqartarluni, ulloq taanna nunap immikkoortuini marlunni napparsimmaveqalerutta sulisussanik immikkut ilinniarsimasunik taakkuninngarpiaq pisariaqartitsisunik, taava pissutsit qanoq ittuujumaarnerat takorloorneqarpa?

Akissut tassaasariaqarpoq, taava pissutsit ajornerulissapput. Sumiiffinni pingasuni tamani sulisussaqarniarerup ajornerulersimanera pissutigalugu napparsimasut amerlanerusut Danmarkimut katsorsartikkiartorlugit aallartittariaqalissapput. Naliliinerlu imaattariaqarpoq. Nunap immikkoortuini marlunni napparsimmavinnik pilattaagasuarfiusinnaasunik pilersitsissanngilagut.

Taamatut oqaaseqarluta inimi maani aappassaaneerneqannginnerani suliassaq Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliamut ingerlaqqittussanngortipparput.

Asii Naarup, Inuit Ataqatigiit:

1999-imut Inatsisartut ilassutitut aningaasaliissutinut inatsisaasa aappassaattut siunnersut. Ukioq 1999-imut aningaasanut inatsisissaq siorna akuersissutigineqarmat aningasartuutissat isertitassallu oqimaaqatigiissillugit missingersuutini inissisimapput. Ilassutitut aningaasaliissutinut inatsisissat aappassaattut siunnersuut, siunnersuutigineqartutut isikkoqarluni akuerineqarpat, landskarsi ukiup naanerani 52 milliuunit missaanniik amigartuussaaq, naak 1999-ip ingerlanerani missingersuusiornermi isertitat qaffariaateqarsimagaluartut.

Landskarsip isertitassai, akileraarutitigut akitsuutitigullu qaffariaateqartussatut missingersuutigineqarnerat nuannaarutissaavoq. Minnerunngitsumik akileraarutitigut isertitassat amerlanerunerat nunatsinni aningaasaqarnerulersimanermik ersiutaapput. Akitsuutit aqqutigalugit landskarsimut nakkartussat amerlisimammata aningaasartuutissatta ilaannut matussutissaqartitsissammata qujanaraluarpoq. Taamaattoq aningaasat imigassartornermik tupatornermillu landskarsimut assakaalaaginnavillutik nakkaaneri eqqarsarnartoqarpoq.

Inuulluarniutinik atuipilunnerup kinguneri inuit ataasiakkaat ilaqutariillu peqqissusiannut siunniuteqartarpoq, inuiaqatigiinnut aningaasartuutaasumik. Taamatuttaaq meeqqat sumiginnagaasut ilaqutariillu atugarliorlutik inooqatigiinnerat assiliartaliunneqartariaqartunut ilaapput. Imigassaq aqqutigalugu pilliutigut naammaleqaat. Inuit Ataqatigiinnit aammaarluta Naalakkersuisut kaammattorusuppagut imigassamik atuinerujussuup affaannanngortinneqarnissaa anguniarlugu suliniuteqaqqullugit.

Aningaasartuuteqarneruneq assigiinngitsorpassuarnik patsiseqarpoq. Soorlu ingerlatsinermut aningaasartuutit qaffannerannik, aamma suliniutinut pilersaarusiorluagaanngitsunik aningaasaliissuteqartarnernik.

Kukkuluttuutaasarsimasut uggornaannaratik kamannaannartut. Aningaasarpassuarnillu inuiaqatigiinnut nammakkiisut. Kukkuluttuutit minnerpaamik ilinniarfigisariaqaratsigit, eqqarsaatigilluakkanik pilersaarusiorluakkanillu siunissami aningaasalersuisarnissaq Inuit Ataqatigiinniit pingaarteqaarput.

Pissutsit ataatsimut isigalugit taamatut naatsumik nalileereeratta, aningaasartuutissatut qinnutigineqartut ataasiakkaat ilaat immikkut oqaaseqarfigerusuppagut:

Peqqinnissaqarfiup ingerlanneqarneranut Inatsisartut aningasaleeqqittariaqarnerat ima oqaaseqarfigerusupparput. Inuit Ataqatigiit tungaanninngaanniit piffissanngorsorivarput inuiaqatigiit erseqqissuliorfigalugillu unneqqarissumik nalunaarfigisariaqartut peqqinnissaqarfimmi pissutsit atukkat massakkutut ittuartillugit naatsorsuutigiuartariaqassagipput peqqinnissaqarfiup annertoorujussuarnik aningaasartuuteqarfigiuartarnissaanik.

Peqqinnissaqarfiup aaqqissuussaanerata allangortinneqarnissaata tungaanut sulisoqarniarnikkullu pissutsit tamakkiisumik iluarsiivigineqarnissaasa tungaanut pingaarnersiuillunilu tulleriissarinissamik oqallinnerup inerniliiffiusumik naammassereernissaanut aningaasat 700 millioner koruunit sinnerlugit atorfissaqartinneqartuassapput.

Ajornartorsiutit kipiluttunartut nutaajunngillat, ukiunilu arlaqalersuni iluarsiiviginiarlugit sulisoqarsimasoq nalunngikkaluarlutigu, Inuit Ataqatigiinni isumaqarpugut siornatigut akisussaasut ajornartorsiutit aaqqiliivinnerarlugit nipilimmik innuttaasunut paasissutissiisarsimasut.

Isumalluarsaarinerit taamaattut soorunami tusaalluarneqartarsimapput, allaat isumaqalersitsisarsimallutik aningaasartuutit qaffakkiartoqqissanngitsut. Pissutsilli piviusut taamaanngillat, nassuerutigisariaqarporlu ajornartorsiutinut qaangiinissamut aqqutissat suli nassaarineqarsimanngimmata.

Taama annertutigisumik aningaasartuuteqarneq illuanut saatillugu aamma ima isiginiarneqarsinnaavoq. Aningaasartuutit taama qaffasitsiginerisa uppernarsarpaat napparsimasunik kiffartuussinerup ingerlajuarneranik, inuillu nappaateqarlutik katsorsartittariaqartut sumiginnarneqartannginnerannik.

Inuit Ataqatigiinni isumaqarpugut pingaarersiuilluni tulleriissaarinermik oqallinnerup inerniliivigineqarnissaata tungaanut pissutsillu siuliinni oqaatigeriikkakka aaqqinnissaasa tungaanut innuttaasut naatsorsuutigisinnaasariaqaraat napparsimalissagunik sapinngisamik katsorsarneqarnissaminnut periarfissaqarnissartik.

Peqqinnissaqarfimmut aningaasartuuterpassuit inooriatsitta peqqiitsup ilaatigut kingunerivai. Katsorsarnissamik pisariaqartitsinerit amerlasuut imigassartorpallaarnerup kingunerivai. Aningaasartuutit annikillisarniarlugit tamatta ilungersoqataasariaqarpugut, inersimasuusugut inuuneq sutigut tamatigut peqqissoq kinguaatsinnut maligassiuinikkut kingornussarsiaritittariaqarparput. Inooriaaseq peqqissuunitsinnik siuarsaasoq qinertariaqarpoq.

Immitsinut tassuuna piumaffiginnissinnaaneq qaffassartariaqarpoq. Taava aningaasartuutit annikilliartulissagaluarput. Sipaarutillu atorneqarsinaassagaluarput meeqqat atugarisaanik pitsanngorsaanissanut, anersaakkut kulturikkullu ineriartornermut piorsaaqqinnissamut, inissaaleqinerujusssuullu qaangerniarnissaanut. Taakkununngami aningaasat atorfissaqarteqaagut.

Inuit Ataqatigiinni arajutsisimanngilarput peqqinnissaqarfimmut aningaasaleeqqittariaqarnermut peqqutit ilagigaat siornali Rigshospitalimut akiligassap akilerneqarsimannginnera. Qinigaaffiup siuliani naalakkersuisuusimasut tamanna akisussaaffigaat. Siunissamilu tamakkua pinngitsoorluinnartariaqarput. Taamaattumik allaffissornikkut aningaasaqarniarnikkullu aqutsineq pitsaalluinnartuusariaqarpoq. Tusarusunnarporlu Peqqinnissamut Naalakkersuisoq siunissami tamanna pinngitsoortinniarlugu qanoq iliorsimanersoq.

Peqqinnissaqarfimmik aaqqissuusseqqinnerit pingaarnersiuillunilu tulleriissaarinissamik suliniutit pingaaruteqarluinnertuummata Naalakkerusisumut kaammattuutigissavarput ingerlateqeqqullugit. Ilanngullugu kissaatigeqaarput nukiit ilaat atorneqassasut siunissaq ungasinnerusoq isigalugu anguniagassanik siunnerfissanik naleralersuisuinissamut.

Qarasaasiaqarfik 5 miliuuninik immikkut qinnuteqaassunneqarpoq. Paasinarmat ukiuni qaangiuttuni qarasaasiaqarfimmi suliassat ilaat aallartinneqartarsimasut aningaasartuuteqarnissamut akuersissutit qulakkeeqqaarnagit Inuit Ataqatigiinnit sakortuumik uparuaassalluta pissutissaqarsorivugut.

Taamatuttaaq akiligassat piffissaq eqqorlugu akilerneqarsimannginnerat aningaasaleeqqittariaqarnermik kinguneqarpoq. Pissutsit taamaattut, akisussaaffimmik sumiginnaalluni sulisimaneq akuersaarusunngilagut. Taamaattumik isumaqarpugut akisussaaffik inissinneqartariaqartoq, imaluunniit arlalinnuuppat akisussaaffiit inissinneqartariaqartut.

Qarasaasiaqarfik eqqartortillugu Inuit Ataqatigiinnit paaserusupparput Naalkkersuisut qarasaasiaqarnerup tungaatigut ukioq 2000-imut isumannaallisaanerit Namminersornerullutik Oqartussani tamarmi naammaginartumik ingerlanneqarnersut.

Aningaasaliiffik pingaarneq 20.10.12. Aningaaseriveqartitsineq pillugu immikkut oqaaseqalaassuugut aamma. Tamanit ilisimaneqartutut nunatsinni aningaaseriveqarneq aningaaserivimmit maani angerlarsimaffeqartutuamit isumagineqarpoq. Inuit Ataqatigiit tunngaviusumik isumaqarpugut tamanna kisermaassilluni ingerlataqarneq pisussaaffittut aamma nalilerneqartariaqartoq.

Inuiaqatigiit aningaaserivitsigut sumi nunaqarnerput najoqqutaralugu immikkoortiterluta kiffartuunneqarnerput ullutsinnut naleqquttuusorinanngilaq. Aningaasammi nunaqarfinni illoqarfinnilu aningaaserivituarsuup immikkoortortaqarfiginngisaanni pigineqartut ilanngullutik nunap aningaasaqarneranut ikorfatut isigineqartariaqarput. Aningaaseriviullu kisermaassisup aningaasaqarneranut, taamalu aamma taarsigassarsiaritittagaannut, ilaalluinnartutut oqaatigineqartariaqarmata ajuusaarnarluinnarpoq Grønlandsbankip illoqarfinni pineqartuni nunaqarfippassuarnilu aningaaseriveqarnikkut kiffartuussinermut akileeqataajumajunnaarluni aalajangersimanera.

Saqqummiunneqartutigut paasivarput Naalakkersuisut apeqqummut aaqqiiniarlutik suliniuteqartut. Ukiullu imaalereernera innersuussutigalugu innuttaasut ajornartorsiummik eqqorneqartut qanoq ilimasuttariaqarnerannik Naalakkersuisut naliliinerat paaserusupparput.

Aningaasaliiffik pingaarneq alla eqqarsalersitsisoq tassaavoq 40.10.13. Meeqqat atuarfianni annertunerusumik immikkut atuartitsineq. Ukiut atuarfiusut kingulliit tallimat ingerlanerinnaanni meeqqat taamatut pisariaqartitsisut 306-nit 426-mut amerlisimapput. Amerliartornerinut assigiinngitsunik tunngavilersuutissaqaraluarpalluunniit amerlapput, aperisariaqarpugullu sumik ersiutaappat? Sullinneqarnerat naammaginarnerluni, siunnersuisarfimmi PPR-imi tarnip pissusaanik ilisimasallit taama ikitsigitillugit atorfiillu inuttaqartuaannartannginneri eqqarsaatigalugu? Pissutsit meeqqat atugaannut tunngasut tamakkiisumik eqqartorneqalerpata uterfiginissaat qilanaarivagut.

Taama oqaaseqarluta 1999-imut Inatsisartut ilassutitut aningaasaliissutinut inatsisissaassa aappassaattut siunnersuutip Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliamut innersuunneqarnissaa akuersaarparput.

Mogens Kleist, Kattusseqatigiit oqaaseqartuat:

1999-imut Inatsisartut ilassutitut aningaasaliissutinut inatsisissaata aappaanut siunnersuut Kattusseqatigiinniit imatut oqaseqarfigissavarput. 1999-imut tapiissutissatut siunnersuutigineqartunut tunngatillugu taakkartugassat makku oqaatigerusuppagut. Aningaasartuutit annertuseriarsimaneri maluginiarpagut Namminersornerullutik Oqartussat qarasaasiaqarfianni. Tassami akiligassaasimasut keermiaasiit takunngitsuukkat 1,4 millionunik nalillit nassaarineqarsimapput. Taakkulu akilerneqarnissaat pisariaqarlutik. Taassumalu saniatigut qarasaasianik aaqqissuiniarnernut suli aningaasat amigaataasut qinnuteqaatigineqarlutik.

Namminersornerullutik Oqartussat qarasaasiaqarfiata iluani ajornartorsiutaasut Kattusseqatigiinniit piaarnerpaamik aaqqiivigineqarnissaat kissaatigaarput. Tassami ukiut arlalinngorput ajornartorsiuteqarnernut tunngasut suli aaqqiivigineqarsimanatik. Akisussaasut imaluunniit oqartussaasut qarasaasiaqarfimmit naliliiffigineqartariaqarput taamatut ingerlatsisimanerannut.

Peqqinnissaqarfik ukioq manna 30 millionit missaannik aningaasartuutissaminnik amigaateqarput. Takkartorneqartut ilagaat napparsimasut qallunaat nunaannut aallartinneqartartut amerlisimanerat. Aap taamaassimassaaq. Kisianni Kattusseqatigiinnit taakkartorusupparput qallunaat nunaannut aallartitsisarnerit pitsaanerusumik aaqqissuunneqartariaqartut, taamaalilluni aningaasartuutissat sippornagit aningaasatigut ingerlatsineq ingerlanneqarsinnaassammat.

Peqqinnissaqarfiup iluani akiligassat 8 millioninik nalillit nassaarineqarsimapput, Kattusseqatigiinniillu oqaatigissavarput napparsimasut qallunaat nunaannut katsorsartikkiartortartut sukumiinerusumik suliarineqarneri malinnaavigineqarnissaat kaammattuutigerusukkatsigu, aammalu akiligassanut tunngatillugu sukumiisumik aqutsineq sakkortuumik innersuussutigerusukkatsigu. Akiligassat 8 millioninik nalillit misissorneqarnissat kissaatigaagut.

Nakorsassaaleqineq pissutigalugu saniatigut aningaasanik 2,3 millioninik qinnuteqartoqarpoq ataatsimut aningaasartuutit nuna tamakkerlugu siunertamut. Kattusseqatigiinnillu oqaatigerusupparput sineriammi nakorsassaaleqinerit Naalakkeruisunit aamma nakorsat peqatigiiffiannit ajornartorsiutaaqisumut ataatsimoorlutik aaqqiiniartariaqalersut innuttaasut illoqarfinni arlalinni toqqissisimannginnertik ersersittarmassuk tusagassiuutitigut.

Naalakkersuisunit katersuiniarnernut assigiingitsunut aningaasanik immikkoortitseqqaartarnissat Kattusseqatigiinnit innersuussutigerusupparput, tassami nalunngilarput Namminersornerullutik Oqartussat assigiinngitsunut tapiissuteqartartut. Tapiissuteqartarnerilu ingerlanneqartarlutik. Eqqaasitsissutigissavarput Naalakkersuisut siulittaasuata qimaasunut checkimik tunniussinera Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliaq akuersiteqaarnagu. Taamaattut pissutsit aaqqittariaqarput.

KGH-toqqap quersuisa aaqqissuunneqarnerinut tunngatillugu Kattusseqatigiinnit misissugassatut innersuussutigerusupparput quersuit allaffittut atorneqarsinnaanissai eqqarsaatigeqqullugit. Tassami maannakut Danmarkskontorip siunissami nuunneqarsinnaanissaa eqqarsaatigalugu.

Ilisimatusarfimmut tunngatillugu oqaatigissavarput tapiissutissatut qinnuteqaatigineqartut paasilluaratsigit. Tassami piumasaqaatit assigiinngitsut eqquutsinneqarsimapput. Ilinniartitsinerit saniatigut piumasaqaataasimasut annertusimapput aammalu pissutsit assigiinngitsut ilinniartut atugarisaannut tunngasut aaqqiivigineqarsimapput qarasaasianik pisiortornikkut.

Kalaallit Illuannut aningaasartuutit saniatigut qinnuteqartoqarpoq 1,5 millioninik. Nuannaarutigaarput illumik attartorsinnaalernerup kingunerissappagu aningaasartuutit ungasinerusumut ikilissappata, patienthotelinut assigisaannullu.

Namminersornerullutik Oqartussat ilinniartitaanermut qarasaasiaqarfiani qarasaasianik aaqqiiniarnerit erloqinaqisut suli naammassinngitsut piaartumik aaqqiivigineqarnissaat Kattusseqatigiinnit oqaatigerusupparput.

Akileraarutitigut isertitassanut tunngatillugu takusinnaavarput isertitassat 1999-imi annertuseriarsimasut. Tassami nalunngilarput ukiat tamaasa akitsuinikkut innuttaasut eqqorneqartuarmata. Sungiutiinnalerunarparpummi ukiat tamaasa akitsuisarnerit Naalakkerusisunit.

Iluarsaaqqinnissamut tunngatillugu Kattusseqatigiinnit imatut oqaaseqaateqassuugut. Andelsfondip atuutilerneqaratigut aningaasatigut missingersuusiornermi aammalu ilassutissatut qinnuteqaateqartarnernit immikkoortinneqartalernissaa siunissami pitsaanngoriaatigut taakkartorusupparput. Tassami ukiut tamaasa aningaasat atunngitsuukkat millionerpassuuummata. Taamatullu atunngitsuuinikkut illoqarfinni assigiinngitsuni suliassaqanngitsuni suliassaqartitsisinnaagaluarmata. Kommuninullu annertuumik aningaasatigut isertitassaraluit annaaneqartarlutik.

Aningaasatigut nuussinerit arlallit Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap ilaaffigisimasai Kattusseqatigiinnit annertunerusumik oqaaseqarfigissanngilagut. Taamatut naatsumik oqaaseqarluta siunnersuutip aappassaaneerneqartigani Aningaasanut Ataatsimiititaliamut ingerlaqqinnissaa innersuussutigissavarput.

Josef Motzfeldt, Aningaasaqarnermut Niuernermullu Naalakkersuisoq, Inuit Ataqatigiit:

Oqaaseqartunut Inatsisartuninngaanniit oqaaserineqartunut uannut tunngassuteqavissut aningaasanut inatsisissamut siunnersuummut akissuteqarfigissavakka, naatsorsuutigalugu soorunami Naalakkersuisunut ilaasortat ataasiakkaat susassaqarfimmik tunngasunik uparuarneqartunik saqqummiussinissaat.

Siullermik Kattusseqatigiinninngaanniit Københavnimi qanga KGH-jusimasup quersuakorsuata Islandimiut Savalimmiormiut Norgep avannaamiullu peqatigalugit nunarput peqataalluni iluarsaanneqarnissaannut, taavalu tassani nunatsinninngaanniit europami iliuuserisakkagut ataatsimut katersorneqarsinnaanerat ilaatigut siunnerfigalugit suliniut taanna Naalakkersuisut tapersersugassamissut aalajangersimanerinut peqqutaavoq ukiuni arlaqaleqisuni nunat atlantikup avannaani kitaamiut minnerunngitsumik suleqatigiinniarnikkut anguniakkamissut oqaatigisarsimasaat ataatsimiinnernilu avammut suaarutigisarsimasaat iluatinnartutut Naalakkerusisunit isigigatsigu, aammalu oqaasiinnarmiinnatik timitaliiviginissaat piffissanngortutut piffissatsialak manna allanit aningaasaleeqateqarluta iluatsissinnaagutsigu iluatigigatsigu.

Tassuunakkut ilaatigut nunat atlantikup avannaani kitaamiut arfanniarnikkut inuuniarnikkut aalisarnikkullu allatigullu takornariaqarnikkullu soqutigisatta ataatsimoorullugit europamiunut nunarsuullu sinneranut sunniuteqarfiginissaat isumaqarpunga tassuunga periarfissatsialaassasoq. Mogens Kleistillu Kattusseqatigiinnit nalornerpasillugu apeqqutigisaanut tassa massakkutNnammienrsornerullutik Oqartussat Københavnimi allaffeqarfiat qannoq pineqassanersoq, tassani inatsisissamut siunnersuummut oqaasertaliunneqartunut kontomi pineqartumi allassimavoq naatsorsuutigineqartoq ullumikkut Namminersonerullutik Oqartussat allaffeqarfiat atorneqarunnaassasoq Namminersornerullutik Oqartussaninngaanniit. Naatsorsuutigineqarluni quersuakorsuarmi tassani nutartikkami nutarterneqassappat aningasaliiumasoqassappallu tassani Namminersornerullutik Oqartussat angerlarsimaffeqalissasut allaffeqarfiat.

Soorunami aningaasanut inatsisissami matumani eqqaaneqartut ilagivaat nunatsinni aningaaseriveqarnikkut pissutsit, massakkut inatsisissakkut matumuuna 900.000 qaangilaarlugit qinnuteqaassunneqartoq. Atassutip oqaluttuata nassuiaaneratut ilumoorpoq kiffartuunneqarnissamut isumaqatigiissut Grønlandsbanki aningaaseriviugami nunatsinni aningaaserivitsigut kiffartuussineq ingerlakkumallugu illoqarfinni arfineq sisamaasuni nammineq immikkoortortaqarfiginngisamini nunaqarfinnilu kiffartuussinissaq pillugu allakkeriveqarfik isumaqatigiissuteqarfiginikuusimammagu millionit pingasut pallillugit ukiumut akilertakkaminik. Tamannali ukiortaamit ukioq manna ukiortaamiit

Arfineq-sisamaasunit nammineq immikkoortortaqarfiginngisaminit nunaqarfinnilu kiffartuus-sinissaq pillugu Allakkeriveqarfik isumaqatigiissuteqarfiginikuusimammagu, millionit pingasut pallillugit ukiumut akilertakkaminik.

Tamannali ukiortaami Grnlandsbank-i qimanniarlugu pisussaaffimmisut isigiunnaarniarlugu, sinneqartoorfigineq ajoramiuk amigartooruteqarfigisaramiuk nalunaarutigisimavaa. Taamaakkaluartoq ingerlatiinnarallarpaa ilaannakortumik aningaasaliilluni. 400.000 kr-nik akileeqataajumavoq, Atassutip oqaluttuata oqarneratut.

Ajornartorsiut tamanna imaannaanngilaartuuvoq, Grnlandsbank-i Namminersornerullutik Oqartussat piginngilaat. Niuernikut ingerlariaatsit malillugit ingerlatsivoq. Taamaattumik iluanaaruteqarfigisinnaangisamini ingerlatsinissamut pinngitsaalineqarsinnaanani. Aktie-teqaqatigiinnikkulluunniit uagut piginneqataaffigigaluarutsigu siulersuisui akilersin-naanngitsumik ingerlatseqqullugit qinnuigisinnaanngilavut.

Taamaakkaluartoq aningaaserinermik ingerlatsisuugaanni, aammalu Inuit Ataqatigiinnin-ngaanniit Atassumminngaanniillu oqaatigineqartutut, isumaqarnarsinnaavoq ilumoortoq manna: Nunatsinni aningaasat kaaviiaartitat ataatsimut nalilerneqartariaqartut, Inuit Ataqatigiillu oqaluttuata oqarneratut ullumikkut sumi nunaqarnerput najoqqutaralugu aningaaserivitsigut kiffartuunneqarneq immikkoortitsiviussappat tamanna ullutsinnut naleqquttuunngitsoq.

Tassani Grnlandsbank-ip nalunngeqatiginnissusia soorunami saassutarisinnaavarput, ima-luunniit ajunngitsuusinnaasoq Grnlandsbank-ip pigisaa qarmarlugu, aqassullugu uummarissarsinnaavarput, kisianni pinngitsaalisinnaanngilarput.

Taamaattumik nunaqarfinni isorliunerusunilu annikikkaluamik aningaaseriveqarnermut assingusunik ingerlatsinissamut isumaqatigiissuteqartoqarsimavoq, aamma Allakkeriveqarfik KNI Pilersuisorlu imminnut isumaqatigiissuteqarsimammata.

Tassungalu aningaaseriveqarnikkut kiffartuussinissamut millionit arfinillit KNI Pilersuisup Allakkeriveqarfimmut akilertarpai. Nunaqarfiit Isorliunerusullu annikillisaagaluamik bank-itigut kiffartuunneqarnerat plastikkillu tigusissutaasartut atorlugit tigusisinnaanermut ammaassinerput.

Kisianni taakkua aningaasat millionit arfinillit akilerneqartarput Allakkeriveqarfiup allakkanik nassiussinikkut isertitaaninngaanniit. Ingerlatap allaqqinnaap sinneqartoorutaaninngaanniit taakkua matuneqatarsimapput, ullumikkumut.

Taamatut ingerlasoqaannarsinnaangitsoq Naalakkersuisut isumaqarpugut, taamaattumik massakkut immaqa nuannaajallakkusuttoqarpat, nuannaajallatsitilaarusukkaluarpunga; tassa ukiup matuma maanga killinnerani isumaqatigiinniarnigut annertuut ingerlappavut, Naa-lakkersuisuninngaanniit pissutsit ataavartumik aaqqiissuteqarfiginissaat ilungersuupparput, Aningaasaqarnermullu Niuernermullu uanga oqartussaaffigisara massakkut isumaqatigin-ninniarpoq aningaaservinnut arlariinnut.

Nunatsinni aningaaserivik kisermaassisutut oqaatigineqartoq, siorna tamatuma missaani-oqqooqaaq oqallisaasorujussuaq, taamatut taaneqarami. Massakkut taanna allamik aapperlugu isumaqatigiinniarnerit ingerlanneqarput, tassalu Spar Bank Vest, nunatsinni aamma ilisimaneqartoq, ilaatigut maani immikkoortortaqalerniarluni suliniuteqartoq, Naalakkersuisuninngaanniit ilisimavarput.

Pingaarnerusorli mannaavoq: Aningaaserivitsigut nunaqarfinni isorliunerusunilu arfineq-sisamanik ullumikkut immikkoortortaqarfiunngitsuni ingerlassinissamut Ukioq 2000-minngaanniit siunissamut ataavartumik aaqqiiniarnigut aningaaserivinnik arlariinnik qujanartumik isumaqatiginninniarnernik timitaliiviginiarneqarmata, tassa banki ataasiinnaq matumani eqqartorneqanngilaq.

Tassalu massakkut isumaqatiginiarneqartut aammalu qanoq piumasaqaateqarnermi saqqummiussaqartut aningaaseriviit marluupput.

Aningaaserivinnut tunngatillugu, qimannginnerani taanna pingaaruteqarpoq aningaaserigitsigut sullinneqarnissamik isumaqatigiinniarnerit massakkut Ukioq 2000-minngaaanniit siunissami atasussat ingerlanneqarnerat.

Anguniagarput tassaavoq, innuttaasoq kinaluunniit, erniaqartitsisumik konto-qarsinnaalissasoq sumiikaluaruniluunniit aningaasaatiminillu sumiluunniit tigusisinnaanermut allagartaqar-sinnaalissasoq, tassa Naalakkersuisuninngaanniit anguniakkatta ilaat.

Aappaattullu: Illoqarfinni aningaaseriviit immikkoortortaqarfiginngisaanni arfineq-sisamaa-suni innuttaasut nalinginnaasumik aningaaseriveqarnikkut kiffartuunneqalernissaat sullinneqarnissamik isumaqatigiinniutigaavut.

Aammalu anguniarparput nunaqarfinni isorliunerusunilu aningaaseriveqarnikkut allakkanik nassiussinermik isertitanik akilerneqartarnerata qimanneqarnissaa, taakku imminnut attuumassuteqanngimmata. Kisianni tassani isumaqatigiinniarnerit ingerlanerini aningaasartai Inatsisartuninngaanniit akuerineqartariaqarumaassapput. Tamannalu oqaaserineqartut najoqqutaralugit paasisinnaavara eqqumaffiginiarneqartoq.

Sulisut ikilisarneqarnissaannik Siumup oqaluttuata oqaaserisaanut tunngatillugu, mianersortariaqarneq, tamanna ilumoorpoq, amerlasoorsuarnik sulisoqaraluaruttaluunniit oqaannavilluta ilaat 50-it 75-illuunniit peersinnanngilavut. Taamaaliorutta sulisunik isumaqanngitsumik sulisisisisimasutut imminut nerliutissuugut.

Sulisut amerlassusaasa suliassanut naleqqussartuarnissaat pisariaqarpoq. Taamaattumik Inatsisartuni oqallittarnerpassuarni uparuartorneqarsimasut, minnerunngitsumillu ukioq qineqqusaarnermi aamma oqaluuserineqartut ilagilluinnarsimasaat, maani ingerlatsinermut 300 millionit qaqillugit aningaasartuuteqartarneq, maluginiarlugu Naalakkersuisut manna tikillugu ingerlatsinermi, allaffissornermi matumani 25-millionit angullugit annikillisitsereerput, angalanernut ingerlatsinermullu nalinginnaasumut.

Uanilu 12,4 millionit annikillissutaasussat aamma qinnuteqaatigineqarput.

Ingerlavoq suliaq, kisianni sukumiisumik sulisunut isumaqatigiissuteqarnerit toqqamma-viusariaqarmata, perorsarsimarpasissumik pissuseqassagutta.

Massakkut Inatsisartunik ilisimaqartumik Naalakkersuisut allaffissornermi ingerlatsinerat qulaajaasitsipput. Qulaajaanerlu taanna aallaavigalugu inassuteqaatigiumaagaat Naalakkersuisuni isummersorfigissuagut.

Eqaallisaaneq nunatsinnut ingerlatseriaaseq naleqquttoq ujartorparput ippassaq soorlu tamanna oqaatigereeriga.

Qarasaasiaqarnermut tunngatillugu naatsorsuutigaara Qarasaasiaqarnermut Naalakkersuisoq tamatumunnga akissuteqassasoq. Tassami qarasaasiaq tassaaniaraluarpoq sulinermut pisariillisaatissat, kisianni oqaluuserineqarnera najoqqutaralugu pullaaqinartorujussuarmut maanna killiffeqartutut isikkoqarpoq.

Atassutikkut Inuit Ataqatigiillu oqaluttuisa kingumut qiviarluni kukkussutaasarsimasut tikkuartorpaat. Aningaasanut inatsisissami kukkussutitut taaneqarsinnaasut, qarasaasiaqarnermut tunngasuusinnapput kiisalu aamma akiligassat peqqinnissaqarfimmut tunngasut uparuarneqarput pissusissamisoortumik, Naalakkersuisut tamanna maluginiarparput. Kukkunivut ilinniarfigisartariaqarpavut, kisianni aamma Naalakkersuisuni kingumut qiviartarneq pisariaqarpoq, kingumut qiviartanngikkutta nalerarput aanngaqinagatsigu. Kingumuinnavissuaq isiginaveersaartariaqarpugut, soorunami siunissaq pitsaanerusoq ingerlannigarput aanngaanaveersaassavarput, kukkunerilli ilinniarfigisariaqarivut tamanna isumaqatigiissutigi-sinnaavarput.

Kiisalu ilaatigut peqqinnissaqarnermut tunngatillugu, Aningaasaqarnermut Naalakkersuisutut oqaatigissavara, ilumoortoq tassaammat katsorsaariaatsit nutaat atorneqartut eqqarsaatigalugit, misissueriaatsit nutaat nunatsinni atulersimasavut najoqqutaralugit, qujarapoq nappaatit siornatigut malugisinnaasarsimanngisavut, takusinnaasarsimanngisavut piffissaagallartillugu massakkut piaarnerujussuarmik qujartumik malugineqarsinnaanngorsimammata. Tamannalu aningaasanik kinguneqaraluarpalluunniit inuiaqatigiit kalaallisut ittut pisussaaffiisa ilagaat napparsimasut, Inuit Ataqatigiit oqaluttuata oqarneratut, napparsimasut tassaapput katsorsarneqartussat. Tamannalu aamma nakorsanngornermi atatillugu isumaginninnissamik neriorsuutigisagaannut naapertuulluinnartumik ingerlanneqartariaqarmat puiorneassanngilaq.

Alfred Jakobsen, Peqqinnissamut Naalakkersuisoq:

Naalakkersuisut aningaasanut ilassutissatut inatsisissap aappassaaneerneqarnerata saqqummiunneqarneranut atasumik, Aningaasaqarnermut Naalakkersuisup oqaatigeriigaatut peqqinnissamut tunngasut uannut uparuartorneqartut erseqqissaateqarfigilaassavakka nassuiaatelaassallungalu. Uani pineqartut kisitsisit assigiinngitsut oqaatigineartut pillugit.

Ataatsimoortumik partiit oqaaseqartuisa uparuartugaat pillugit soorunalimi Naalakkersuisutuut sulinitsinni maannakkut ataatsimoortumik siunnerfigigatsigu Peqqinnissaqarfiup kiffartuussinerata Naalakkersuisuniit aqulluarneqartuarnissaa pingaartillugu sulinerput ingerlakkatsigu.

Neriuppunga Inatsisartut ukiaanerani ataatsimiinnerat naatinnagu Naalakkersuisuniit Peqqinnissaqarfiup qanoq iluseqartumik aaqqissuuteqqinniarneqarnera pillugu pilersaaruterput saqqummiussinnaajumaaripput.

Manna tikillugu Peqqinnissaqarfiup aqunneqarnera ingerlanneqarpoq pisariaqartitsineq naapertorlugu. Taamaattumillu qaqugukkulluunniit napparsimasut pisariaqartitsinernertik naapertorlugu aammalu nakorsat naliliinerat, katsorsartariallillu pisariaqartitsinerat tunngavigalugu katsorsarneqartariaqartut maannakkut peqqinnissaqarfimminngaanniit kiffartuunneqartarmata.

Soorunalimi Naalakkersuisuninngaanniit Peqqinnissaqarfiup kiffartuussinerata pitsaajuarnissaa aammalu kiffartuussinerup aqunneqarsinnaasumik ingerlattuarnissaa pingaaruteqartuuvoq, ingammik aningaasaliissutaasartut ataatsimoortumik tamaasa isigissagaanni tamanna Naalakkersuisut pinngitsoorata eqqumaffigisassaraarput.

Kisianilu suulluunniit Naalakkersuisuninngaannit aqussinnanngisavut aamma uani ilaatigut taakkartorneqartut tassaapput napparsimasut allatut ajornartumik Danmarkimut angallallugit, katsorsartariallit nakorsat naliliinerat tunngavigalugit suliaritikkiartortariaqartartut, taakkuummata annerusumik Naalakkersuinikkut suliaqartuusugut aqussinnaanngisavut, soorunalimi nakorsatuut naliliinertik tunngavigalugit napparsimasut katsorsartariallit qaqugukkut pisariaqartitsinerat apeqqusersinnaanngilavut.

Taamaammat pisariaqartitsisut taakkuupput katsorsartariallit, taamaattumillu aqukkuminaatsoq taanna allatut ajornartumik taamatut ingerlasimavoq.

Taamaammat Naalakkersuisutuut pissangassutigaarput Inatsisartut qanorpiaq Peqqinnissaqarfiup siunissaq ungasinnerusoq qiviarlugu aaqqissuuteqqinneqarnissaanut tunngasumik eqqarsaatigut aammalu pilersaarutivut kingusinnerusukkut saqqummiukkumaakkavut pillugit qanoq isumersorumaarnissaat assut qilanaaralugu utaqqissaagut.

Maannakkumut pisariaqartitsineq tunngavigalugu ingerlatseriaaseq aqutsinerlu ingerlanneqartuassappat aningaasaliissuteqartuartarnerit annerusumik saneqqunneqar-sinnaagunanngillat. Kisiannilu oqarlutalu taava aningaasat aningaasaliissutillu taakkua iluanni ingerlatsineq aqutsinerlu ingerlanneqassappat allatut ajornartumik soorunalimi pingaarnersiuvilluni tulleriissaarinerit tunngavigalugit aammalu siunnerfiit suuneri Inatsisartuni aaliangerneqarumaartussat aallaavigalugit Naalakkersuisuni tamanna najoqqutaralugu sulinissaq ingerlalernissaa eqqarsaatigaarput.

Taamaattumik Siumup oqaaseqartuata oqaatigigaa, soorunalimi Peqqinnissaqarfiup ingerlanneqarnerani kiffartuussisinnaanerit assigiinngitsut killeqanngiusartumik ingerlaannar-sinnaanngillat, kisiannili pinngitsooratik killeqartariaqarlutik.

Ataatsimoortumik partiit oqaaseqartuini erseqqissaatigerusutakka ukuupput: Immikkut aqukkuminaatsoq, konto taanna, Danmarkimut suliaritikkiartortariaqartartut pillugit.

Ukiuni qaangiuttuni Inatsisartuninngaanniit naatsorsuutit kukkunersiorneqarsimasut tunngavigalugit kisitsisit ukua erseqqissaatigilaassavakka: 1995-mi Danmarkimut Islandimullu suliaritikkiartortarsimasut aningaasartuutigineqarsimapput katillugit 53.200.000 kr.sinnerlugit. 1996-milu Danmarkimut Islandimullu suliaritikkiartortariallit 60.800.000 kr. sinnerlugit aningaasartuutaasimapput. 1997-mi 63.360.000 kr., 1998-mi 8,5 million kr. taakkartorneqartut uterfigilaassavakka taakkua ilanngukkaanni 68 million kr., 1998-mi immikkut aningaasartuuteqarsimavugut. 1999-mi 8,5 million kr. peereerlugit 72 million kr. -nissaat maannakkumut taamatut inissisimapput.

Taamaattumik ilumoorpoq partiit uparuartuinerat, tassalu ukiuni kingullerni immikkut katsorsartariallit, Danmarkiliaallugit katsorsartariaqartut taakkununnga aningaasartuutigisavut qaffariartuaarsimammata. Taamatullu qaffariartuaarnerat soorunami aamma Naalakkersuisunin-ngaanniit nakkutigilluarlugit ingerlattuarnissaat pingaartipparput.

Partiit atatsiakkaat oqaaseqartuinut ukua erseqqissaatigilaarusuppakka: Siullermik Siumukkut oqaaseqartuata oqaatigivaa Peqqinnissaaqarfiup aqunneqarnera oqitsuinnaanngitsoq, kisiannilu aamma taassuma iluani piaartumik nalilersuisoqarnissaa sapinngisamik sukangasuumik aningasartuutinik aqutsinikkut apparsaatissanik aqqutissiuussiniartoqarnissaa tassani kaammattuutigivaa. Eqqaareerpara Naalakkersuisunut, neriuutigaarpullu matumani ukiaanerani Inatsisartut ataatsimiinnerat naatinnagu maanngaanniit pilersaarummik saqqummiussisinnaa-jumaarluta. Ilaatigut tamakkununnga attuumassuteqartunut.

Qujassutigissavara Siumukkormiut oqaaseqartuata nammineq paasinnilluni eqaatsumik nalilersuisarnissaq peqataaffigiumallugu oqaaseqarmat, tamanna Naalakkersuisuninngaanniit qujassutigissavarput.

Atassutikkormiut oqaaseqartuanut: Danmarkimut suliaritikkiartortariaqarsimasut ilaatigut Rigshospital-imut aningaasat akilertariaqarsimasut 8,5 million kr. Taakkua, soorunalimi Inatsisartut kukkunersiuinermi ataatsimiititaliaanni misissoqqissaarneqarnissaat uagut akornu-tissaqarfiginngilarput. Taamaattumik ilissi nammineq taamatut siunnerfeqarnersi isumaqarpunga pissusissamisoortoq.

Atassutikkormiut oqaaseqartuata taakkartorpai Peqqinnissaqarfimmi nakorsat immikkut ilisimasallit aammalu piginnaassusillit pissarsiariuminaatsoruit taakkua, qanormitaavami ilillugit pissarsiarisinnaalissagatsigit nunap immikkoortuini qitiusumik napparsimaveqarfiit marluk allat pilersereernerisa kingorna.

Naalakkersuisuni siunertaqanngilluinnarpugut Peqqinnissaqarfimmi kiffartuussinerup ajorseriarnissaa siunertaralugu maannakkut pilersaarusiorluta, taamaattoqanngilaq.

Inatsisartut nammineerlutik siunnerfiginikuusaat naapertorlugu Naalakkersuisuninngaanniit suliat ingerlateqqippavut. Tamanna tunngavigalugu nunap immikkoortuini qitiusumik napparsimaviit maannakkorpiaq qanittukkut aaliangersaavigineqarnissaat nukinginnarmat pisussaq erseqqissaatigeqqiinnassavara naqissuseqqillugulu. Takorluunngilarput Naalakkersuisu-niit imatut pisoqqassasoq: Nunap immikkoortuini qitiusumik napparsimaviit marluk tassalu kujataani Qeqertarsuullu tunuani taakkua atilernerisa kingunerissagaa, Droning Ingrid-ip Napparsimavissuani nakorsat immikkut pilattaasinnaasut amigaatiginerulernissaat.

Naalakkersuisuni siunertarivarput taamatut nakorsat immikkut ilisimasallit aammalu piginnaassusillit taakkua qaqugukkulluunniit nunatta iluani imminnut unammilleratik kisiannili imminnut ikioqatigiillutik tapertariillutillu sulilernissaat tassani eqqarsaatigigatsigu.

Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuannut oqaatigerusuppara, ilumoormat ullumikkut peqqinnissaqarfimmi aningaasartuuterparujussuit ajuusaarnaraluartumik ilarparujussui inuup namminerisamik pisuussutigisaanik ajutoortarnernik ilarpassuaqarmata. Tamakkuuppullu Naalakkersuisuninngaanniit iluatigeqisagut tassami tamakkua annikillisarneqarsinnaasuuppata soorunalimi aningaasartuutissaagaluit, tamakkununnga atugassaagaluit allanut pisariaqartitsi-nerusunut atorneqarsinnaalissagaluarmata.

Taamaammat Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuata uparuartugai eqqumaffigivagut, aamma neriuppunga Inatsisartuni partiit allat tamakkua arlaatigut oqilisaaffiginiarlugit iliuuserisinnaasatsinnik Naalakkersuisuninngaanniit aamma siunnersuutinik takuttoqartaru-maartoq.

Kiisalu Peqqinnissaqarfiup aaqqissuussaanerata allanngortsinneqarnissaa taakkartoreerakku, oqaatigeqqilaaginnassavara aningaasaannaviit naalagaralugit Peqqinnissaqarfik aqulissagalu-arutsigu soorunalimi taannartaa aappaatigooqarmat. Taanna eqqaasitsissutigilaaginnassavara.

Naalakkersuisuninngaanniit aqutsinerup Peqqinnissaqarfimmut aningaasaliissutit illersorsinnaasumik atortuarlugillu aqunneqarnissaat tunngavigalugu sulineq ingerlapparput.

Kattuseqartigiinnut: Mogens Kleist-ip oqaaserisaanut. Uparuarmagit qallunaat nunaannut aallartitsisarnerit pitsaanersumik aaqqissuunneqartariaqartut, taamaalillutillu aningaasartuutissat sippornagit aningaasanik ingerlatsineq ingerlanneqassammat.

Naalakkersuisuninngaanniit soqutigaarput Kattusseqatigiit tamatuma tungaatigut qanorpiaq eqqarsaateqarnersut tusarusussallugit. Aallartitsisarnerit pitsaanerusumik aaqqissuunne-qartariaqartut, aallartitsisarnerit aallartitsisariaqarnerillu taakkua tamarmik maleruagassaqarput ullumikkut. Maleruagassat naapertorlugit napparsimasut peruluttut, aammalu qanoq perulutsiginerat tunngavigalugit nakorsat naliliinerat aallaavigalugillu ingiaqateqartinne-qartarnerat tamarmik ingerlataapput.

Arlaatigut qanoq pitsaanerusumik aaqqissuunneqartariaqarnerannik tunngasunik ilissinninngaanninngaanniit qaqugukkulluunniit siunnersuisoqarsinnaanera, taanna tikilluaqqussaqaara.

Napparsimasut Danmarkimut suliaritikiartotariaqartut, taakkuupput Naalakkersuisuninngaanniit aqunnerorusukkalugarlugit kisianni aqussinnaanngisavut, tassami ullumikkut nakorsas-saaleqivugut, niviarsiassaaleqivugut ernisussiortussaaleqillutalu.

Tamakkua pillugit ippassaq Inatsisartut peqqinnissamut ataatsimiititaliaat ilisimatitsis-suteqarfigisimavara, taamaattumik taakkua annerusumik maani ataasiakkaarlugit immikkut taakkartornianngilakka.

Lise Skifte Lennert, Ilinniartitaanermut Ilageeqarnermullu Naalakkersuisoq:

Siullermik Inuit Ataqatigiinninngaanniit Asii Chemnitz Narup-ip ujartugaa, ukiuni atuarfiusuni kingullerni tallimani immikkut annertusisamik atuartitsinerup iluani meeqqat taamatut pisariaqartitsilersimasut malunnaatilimmik qaffassimanerannut, tassani Asii Chemnitz Narup ujartuivoq sumik ersiutaanersut taakkua.

Tassunga tunngatillugu paasissutissatut tunniussinnaavara peqqussutaasinnaasunik tamatigoortunik qulaajaasoqarsimanngimmat, kisiannili siunnersuisarfiit PPR-it ittuisa naliliigallarnerminni imatut nassuiaataasinnaasut taasimammatigit, taamaalilluni meeqqat taama amerliartorsimasut pisariaqartitsilersimanermik amerliartorsimanerannut.

Siullermik Danmarkiminngaanniit innarluuteqartut nunatsinnut meeqqat inuusuttuaqqallu angerlartiortulersimavagut, taavalu taanna malitsigalugu taamatut Danmarkimut ingerlatinneqartartut ikiartorsimanerannut. Tassalu ajornartorsiutit taakkua iluanni nunatsinni aaqqinniartariaqalersimavagut, taakkulu malunnaataasimapput ukiuni kingullerni tallimani.

Eqqutaasinnaasut aappaattut taaneqarsimavoq: Atuarfiit siunnersuisarfiillu PPR-it allaffeqarfii ukiuni taakkunani malitsigisaannik pikkorinnerulersimapput kursuertarnerit allallu aqqutigalugit meeqqat immikkut ajornartorsiutillit paasiniaaffigissallugit, aammalu ajornartorsiuteqarneranni malittaasumik misissorneqarsinnaanissaat angulertornerusimavaat.

Kiisalu peqqutit kingullersaattut taaneqarsimavoq meeqqat naammaginanngitsumik angerlassimaffimminnit isumagineqanngitsut malunnartumik amerliartornerat.

Ilanngullugu taasinnaavara siunnersuisarfimmi avannaani PPR Nord, tassani allaaserineqarsimammata atuartut 100-gaangata ajornartorsiuteqarlutik immikkut annertusisamik atuartinneqartariaqalersimasut, taakkunannga 55 %-ii inunnguutsiminnik innarluuteqarnertik pillugu taamatut pisariaqartitsisarsimasut. 20 %-iilu inuunerminni atugarisatik pillugit immikkut annertusisamik atuartinneqarnissaminnik pisariaqartitsisimasut. Kiisalu kingulliit 25 % taakkua siulliit taariikkakka ataatsimoortillugit, peqqut tassaniissimavoq.

Mogens Kleist-ip Kattusseqatigiinninngaanniit ujartorpaa Namminersornerullutik Oqartussat Ilinniartitaanermut Qarasaasiaqarianni qarasaasianut aaqqiiniarneq erloqinarnerarlugu, kissaateqarlunilu piaartumik aaqqiisoqarnissaanik.

Tassunga tunngatillugu oqaatigisinnaavara, ullut suliffiusut tallimat Ilinniartitaanermut Qarasaasiaqarfik matoqqasariaqarsimammat saliillutik aaqqissueqqillutilu, tassa taamatut ajornartorsiutip qaangipallannissaa angulertorniarlugu.

Jonathan Motzfeldt, Naalakkersuisut Siulittaasuat:

Ilassutigilaassavakka EDB-mut tunngatillugu, issarli aamma aappaagumut aningaasartuutit pillugit nassuiaammi, saqqummiussinermi nassuiaatigisakka erseqqissaatigilaarlugit.

Tassani oqaatigaara EDB-mi pissutsit 1993-minngaanniit aallartittut 1995-milu tamakkua pillugit ingerlaqqinnissamut tunngavissiuinerit, tassa Politisk konomisk Kontoriminngaanniit suliarineqarsimasut. Naammattumik naammassineqarsimanngitsut nalitsinni uanga naammattoorsi-magikka, taamaattumillu aaqqiiniarnerit maannakkut iluarsiniartut iluarsiniarlugilu sulinerit, aamma tatigalugit tassani sulisut. Qularinngilara iluarsissallugit maannakkut periarfissaqartugut. Taakku issarli oqaatigereerakkit annertunerusumik oqaatigeqqissanngilakka, aamma nutaarsiaanngillat Inatsisartuni EDB-mut tunngasut taamaalillutik pingaartumik ukuni arlalinni malinnaaffiginnissimasunut. Aatsaat maannakkut ajornartorsiutaanngillat, maannakkut aaqqilerput, aaqqinnissaallu suliaralugu naammassilerpoq.

Ukioq 2000-mut ajornartorsiutaasinnaasut, maannakkut ajornartorsiutinik takusassaqanngilagut piareersarnerit pissusissamittut ingerlapput, taannalu aamma siusinnerusukut oqaatigisimavarput.

Ilinniartitsinerit EDB-mik atuisuni Hjemmestyremi maannakkut pilersaarusiorneri ingerlannerilu pissusissamittut ingerlapput. Aamma tassuunakkut alaatsinaassinissaq pisariaqartissimavarput.

Tassami Namminersornerullutik Oqartussat, KNI aammalu Tele allallu ingerlatsivissuit namminneq EDB aqutaminnik ingerlataqarput, naammaginartumik. Aamma uagut maani naammaginartumik aaqqiinissarput qularineqassanngilaq. Piffissarli annerusimavoq aamma akitigut ajornartorsiornarsimalluni sukkasuumik natorsuinissat.

Kia akisussaaneranut tunngasut pillugit: Allakkiaq sisamanik qupernilik Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliamut nassiussaqarsimavoq 30. septemberimili, taannalu udvalgip tigummissagaa naatsorsuutigaara. Tassani erseqqissaatigineqarput, ilaatigut taamanikkut EDB-mi qullersaasumut tunngatillugu ajornartorsiutit maani oqaluttarfiminngaanniit pinnagit, paasissutissat tassaniittut udvalgimi erseqqissaatigineqarsinnaallutik.

Taamaattumik tassani suliassap inerniarnera pimoorullugu aammalu aqussinnaallugu inerniarne-qartoq uanga nammineq qularutiginngilara.

Oqaaseqartut allat oqaaseqarfiginagit Qimaasunut tapiisariaqarsimanerput pillugu oqaatigissavara periuseq Namminersornerulerlutali ingerlaleratta katersiuiniarnerni taamaattuni atortarsimasarput naatsorsuutigalugu aamma taama neriorsuisimavugut.

Kisianni Kattusseqatigiit tamanna akerlerigunikku, taamaaliortarneq siunnersuutigisinaavaat atorunnaarseqqullugu, kisianni qularutigineqassanngilaq uagut tamatumunnga Siumumin-ngaanniit akerliulluinnarumaartugut.

Anders Nilsson, Atassut:

Pisariaqarpoq Naalakkersuisut Siulittaasuat oqarfigissallugu manna EDB-mut tunngas-suteqanngimmat. Kisianni aningaasat akuersissutigineqarsimanngitsut atorneqartarnerannut tunngavoq, taavalu Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliamut nassuiaariarluni allanik allanut nassuiaateqartarneq. Taanna Atassummut naammaginanngilaq, kisiannili EDB-mut pissuteqartunut tunngassuteqarani.

Mogens Kleist, Kattusseqatigiit:

Qarasaasianut tunngatillugu ukiut arlalinngorput kinaana akisussaasoq? Taannaana paaserusukkipput. Aningaasanik matussusiiniaannaavilluta ilioraagutta sumut iluaqutaassava, kiisa Ukioq 2000-inngulerpoq aaqqilerpoq, aaqqilerpoq, aappagumut pissaagut immaqa aaqqissimanngitsut. Isumaqarpunga taanna eqqumaffigisariaqaripput.

Alfred Jakobsenimut, takusarpakka tusartarpakkalu kalaallit arlallit Danmarkiliaraluarlutik suliaritikkiartortut, Kalaallit Illuanniittarput ullorparujussuit suliarineqaratillu utertarput. Sooq Kalaallit Illuaniit Rigshospitalimullu tunngatillugu pilattaavissat ullut suli aaqinneqarsimanngimmata utertarput.

Nalunngilara maleruagassaqartusi taamatut Danmarkiliartitsisarnermi, kisianni isumaqarpunga sukumiinerusumik aaqqiisoqarsinnaappat aningaasatigut, taamaalilluta sipaarsinnaavugut arlalinnut. Tusartarpakka ukiumut immaqa ilarsui marloriarlutik Danmarkiliartartut taamatut, kisiannili suliaritigatik utertartut.

Jonathan Motzfeldtimut oqassaguma, uagut akerliunngilluinnarpugut katersuiniarnernut, kisianniuku aningaasat akuersissutigineqarsimanngitsut qulaqqeerneqartariaqartut Finansudvalgimut, akerlerinngilluinnarparput.

Josef Motzfeldt, Aningaasaqarnermut Naalakkersuisoq:

Siullermik akissuteqarninni Kattusseqatigiinninngaanniit akitsuutit akileraarutillu malunnaateqartumik qaffakkiartorneri ajuusaarnartutut oqaatigineqarmata, nassuiaateqarfi-ilaassavara massakkut Landskarsip isertinnerusassaasut 40 millioningajalluinnaat aningaasanut ilassutitut inatsisissakkut saqqummiunneqarput.

Taakkunannga Nunap karsianut 25 millionit akileraarnerunikkut, akileraarutit qaffanneqanngimmata, Kattusseqatigiinnut eqqaasitsissutigissavara. Innuttaasut akileraarneruneratigut 25 millioninik 1999-mi isertitsinerusussasugut paasinearpoq.

Tamanna nuannaajallannartutut isigisariaqarpoq, tamanna isumaqarmat aningaasarsiornikkut isertitaqarnerusimaneq innuttaasuni tunngaveqarmat. Tassungalu ilanngullugu eqqaasistsissutiginngitsoortariaqanngilaq Landskarsi isertitsigaangat taamatut akileraarne-unikkut, akileraarutit qaffanngikkaluarlugit, marloriaataasa missarluinnaat kommuninut aamma isertitsinerutaasarmata.

Nunap Karsianut akileraarnerunikkut 25 millionit isertinneqarsimasut kommunini 50 miillionit palillugit isertitsinerunikkut kinguneqarsimassasut naatsorsuutigineqartariaqarpoq.

Landskarsip isertitaqarneruneranut ilaapput nioqqutissanik eqqussuinermi 9,5 million kr.-nit tassa akissaqarsorisut biilinut, snescooterinut pisiortornerunermikkut 9,5 million kr.-nit akilerpaat, taavalu motorafgift biileqarnermut millionit qeqqi isertinneqarnerusimasussatut paasinarsipput.

Niuernerunermi naqissusiinermi isertitat 2 million kr.-upput, taavalu assartuinerup annertusisimanera assartuinermut procenti akiliutigineqartartoq, akinut assartuinermi nalimmassaarutitut isertinneqarnerusussat 2,5 million kr.-iupput, tassa imaappoq nioqutissat amerlanerusut nunatsinnut eqqunneqarsimammata.

Taamaammat akitsuusiiniaannarluni akitsuusiinermik taaneqarsinnaasut allisitsiuserluni takuneqarsinnaasutut uani oqaatigineqartariaqarput.

Kattusseqatiinniit Mogens Kleist-ip aappassaaneerluni oqarneranut tunngatillugut, suliaritikiartortut utiinnaqqittariaqarsimasut, tassani kukkussutaasarsimasinnaasut arlaqartut ujartorneqartariaqartut nalunngilara Peqqinnissamut Naalakkersuisup sulissutigigaa.

Tassanilu ilaatigut Rigshospitalimut isumaqatigiissuteqarsimaneq, nalunaarfigineqarneq najoqqutaralugu Danmarkimukareeraluartut ilaatigut utiinnartariaqartarsimappata tamanna aningaasatigut Rigshospitalimullu isumaqatigiissuteqarnermik qanoq iluarsiisariaqarnersugut Peqqinnissamut Naalakkersuisup sunniutigivai.

Pisariaqanngitsumik tappavunnartitsineq ilumut uagut akilertassaneripput imaluunnit Rigshospitalimi kukkuluttornikkut sulisullu periarfissaarunneratigut utiinnartariaqartarsimappata tamakkua aaqqinniartariaqarput.

Kiisalu qarasaasiaqarnermut tunngatillugu Naalakkersuisut Siulittaasuata nassuiaatigeriigaanut atatillugu: Suliassaq taanna pappialarparujussuarnik ilaqarmat inassutigeruppara apeqqutip taassuma Aningaasqarnermi Ataatsimiititami aappassaaneerinninnissamut suliarissagaat

Nassuiaatit arlaqarput, ilumoorpoq, taakkua naapiffissarsiorariaqarput. Aamalu Aningaasaqarnermut Ataatsimiititamik partiit tamarmik Kattusseqatigiilu ilaasortaatitaqarmata, isumaqarpunga suliassaq taanna maani annertuuliuutigeqqinngikkaluarlugu Ataatsimiititami inaarneqarnissaa tulluarnerussasoq.

Ullumikkut suliarivarput ilassutitut aningaasaliissutinut inatsissap aappassaat, oqaluttuarisaanermi naggataarutaasumik. Massakkummi ippassaq oqaluuserineqartutut missingersuusiortarnermi inatsit akuerineqassappat, ataatsimiinnermi matumani, ilassutitut aningaasaliissutit ullumikkutut ingerlanerat tassunga killeqartussaavoq.

Oqaluuseqartarnivut tassunga tunngasut soorunami arpaallaataassapput maani oqallittarnerit pisariillisaanerit najoqqutaralugit atorunnaartussanngussammata.

Jrgen Wver Johansen, Siumut:

Inatsisartut aningaasaliissutissatut ilassutitut inatsisissaattut siunnersuutip aappaanut tunngatillugu: Inatsisartut oqaluuserinninnerminnut tunngatillugu, maluginiarpara Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap aappassaaneerneqartinnagu sulinerminut atatillugu immikkut eqqumaffigisassaatut Inatsisartuni taakkartorneqartut immaqa eqikkakannissagaanni oqaatigineqarsinnaasut tassaapput: Siullermik qarasaasiaqarnermut tunngasut, aningaaserivitsigut kiffartuunneqarnerput pillugu aammalu Peqqinnissaqarfimmi aningaasanik atuinermut tunngassuteqartut kiisalu aamma Siumup taakkartugaa sulisoqarnermut tunngatillugu.

Erseqqissaatigissavarali Kattusseqatigiinniit uani oqaaseqaateqarnerminni allaganngorlugu agguaanneqarsimasumi oqaatigineqartut, eqqoqqissaanngimmat tassa Kattusseqatigiinniit oqaatigivaat:Naalakkersuisut Siulittaasuata Qimaasunut check-imik tunniussinera Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliaq akuersiseqqaarnagu. Taanna eqqunngilaq, checkimik tunniussineq soorunami Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliamit akuersissutigineqaqqaarluni tunniunneqarpoq, kisiannili Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliamit uparuaaneq pivoq, Qimaasunut check-imik taanna neriorsuutigineqarmat akuersissutigineqaqqaarnani, taanna erseqqissaas-sutigaara.

Kisianni isumaqanngilanga annertuuliuutigineqartariaqartoq, tassami malunnarmat Inatsisartunit tamanit Qimaasunut checki tunniunneqarnissaa isumaqatigineqartoq.

Mogens Kleist, Kattusseqatigiit:

Saqqummiininni qaangersimagunarakku Josef Motzfeldtip oqaatigisaanut tunngatillugu: Akileraarutitigut isertitassanut tunngatillugu takusinnaavarput isertitassat 1999-mut annertuseriarsimasut. Tassani nalunngilarput ukiat tamaasa akitsuusiinikkut innuttaasut eqqorneqartarmata. Imaappoq akitsuusiisarpugut biilinut tupanut assigiinngitsunullu, taakkuuku eqqarsaatigigikka.

Jrgen Wver Johansen-ip oqaasiinut tunngatillugu, oqaaseqarnera isumaqatigaara, kisianni isumaqarpunga pissusissamisuussasoq arlaatigut aaqqiisoqarsinnaappat, Naalakkersuisut Siulittaasuat taamatut pisoqartillugu, katersuiniarnerni, immikkut pisinnaatitaaffeqassasoq Finansudvalgi qinnuigeqqaarnagu, kisianni paasitillugu taamatut iliortaruni.

Lars Karl Jensen, ataatsimiinnermik aqutsisoq, Siulittaasoqarfimmi ilaasortaq:

Tassalu taamaalilluta siullermeerinninneq naammassivarput, aappassaanneerneqannginneranilu Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliamut ingerlateqqinneqassaaq.

Oqaluuserisaq naammassivoq.